Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Irtonumero 32 markkaa. 9. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Vihreät vastustavat viidettä ydinvoimalaa yhtenä naisena ja miehenä. puh. Vaalien jälkeen viidennen ydinvoimalan rakentamishanke nousee varmasti esiin. Kun sähköä saa polkuhintaan, teollisuus ei ole kiinnostunut supistamaan energiankulutustaan, vaan viittaa kintaalla säästölle ja ottaa käyttöön runsaasti energiaa vaativia prosesseja. Vankin tukijoukko uudella ydinvoimalalla on kokoomuksessa: neljä viidesosaa puolueen ehdokkaista on sen kannalla. 03. 4 11. 10. vsk.. 20. Säästötilaus 223 mk . 654 198, Irma Kaitosaari. 16. Esimerkiksi metsäteollisuuden siirtyminen kuumahierteen käyttöön lisää huimasti sen SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. 04. Päätöstä tuhlailun lopettamisesta, joka jossain vaiheessa on vääjäämättä edessä, lykättäisiin jälleen epämääräiseen tulevaisuuteen. Ei kai viides ole sen vaarallisempi kuin neljä aikaisempaa. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. s. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Taottu (ulkoasu) Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Tehtävillä päätöksillä on suorat seuraamukset ympäristöön; ne ovat ympäristönsuojelun ydinkysymyksiä. 06. 6). Lisäksi jo käytössä olevien voimaloiden ydinjätteet on joka tapauksessa kuopattava kallioperään. 04. Vasemmistoliiton, SMP:n ja naisliikkeen ehdokkaista ainoastaan joka kymmenes ilmoitti antavansa tukensa uudelle ydinvoimalalle. 5 15. Kyselyyn vastanneista SDP:n ja kristillisten ehdokkaista viidennen ydinvoimalan kannalla on vain joka kolmas, keskustalaisista ja RKP:n ehdokkaista joka neljäs. 1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. 199030. Ilmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 3 13. Kokoomuksessakin on sentään pieni oppositio. Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Lyhyellä tähtäyksellä sivuutettakoon tällä kertaa uraanin louhintaan, voimaloiden turvallisuuteen ja jätteiden lopppusijoitukseen liittyvät ongelmat viidennen ydinvoimalan turmiollisin vaikutus olisi se, että se kytkisi yhteiskunnan entistä tiukemmin halvan energian tuhlausautomaattiin. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästötilaus 185 mk . Uusi ydinvoimala ei myöskään vähentäisi ilmansaasteita eikä ilmakehää lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, koska sillä ei korvattaisi fossiilista voimaa, vaan kasvatettaisiin kulutusta. Tätä kokoomus nähtävästi tavoittelee, mutta siihen on sosialidemokraateillakin sanottavaa. Syntyykö päätös viidennestä, kenties kuudennestakin ydinvoimalasta sinipunahallituksen siunauksella. 05. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 18. Eri asia on saako hanke riittävästi kannatusta. Muun muassa tämä käy ilmi Suomen Luonnon vaalien alla teettämästä energiakyselystä (ks. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Miksi se nähdään niin pahana peikkona. 05. Ainakin suuri osa kansanedustajaehdokkaista vastustaa uuden ydinvoimalan rakentamista. Miksei viides ydinvoimala sitten kelpaa luonnonsuojelijoille. Tilaushinnat 11. Eikö ydinperhehaudassa olisi tilaa vielä viidennenkin säteilyjätteille. Vaikka sosialidemokraattien ehdokkaista vain joka kolmas on selkeästi viidennen ydinvoimalan kannalla, on muistettava, että puolueessa on melko suuri epävarmojen joukko. 2 SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Uudistuvaa energiaa eduskuntaan! on pian valittavan eduskunnan ja uuden hallituksen tärkeimpiä asioita
.. . . Kuvareportaasi suorasta toiminnasta Pallas-Ounaksen kansallispuiston lävistävää tietä vastaan. . . .. .. Jos Suomi ei itse kehitä uutta tekniikkaa, menetämme vientitulot ja joudumme päinvastoin ostamaan laitteistot muualta. .. . . .. . . 49 Kysy luonnosta .. . . . . . .. . Säästöön on asiantuntijoiden mukaan huomattavia mahdollisuuksia. .. . . .. . .. Laki toivottavasti estää samanlaiset typeryydet kuin mitä tehtiin Ingarskilanjoella Uudellamaalla pari vuotta sitten. . . . 27. .. .. . . . .. Puuta säästyy, mutta energiantuotannon haitat pahenevat. Ruotsiin verrattuna elämme energiatutkimuksessa keskiaikaa ennakkoluuloja myöten. . Luonnosta kannattaisi ottaa oppia teknosfäärin kehittämisessä. . .. .. . 3. . . . Kestävän kehityksen kannalta ainut oikea ratkaisu on, ettei rakenneta kumpaakaan, vaan ruvetaan tosissaan kehittämään energiansäästökeinoja ja energiapihejä teollisuusprosesseja. . . Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. . . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. .. .. . . . . . . .. .. 10 Ympäristöongelmia ei ratkaista pelkästään sillä, että koulutetaan erikoisasiantuntijoita. . 14 Suuri maakuntaretkemme jatkuu. . . . . . . . . . 24 Hösitiainen, haahkelo ja riekkoteeri ovat outoja lintuja ne ovatkin risteymiä, lajiuskottomuuden hedelmiä. Arvokas meritaimenen kutujoki tulkittiin puroksi ja perattiin ilman vesioikeuden käsittelyä pelkkänä ojitustoimituksena. . . Tuntematon aropupu, Antti Halkka .. . . . . . .. .. .. . Energiankulutuksen supistaminen ei merkitse päreiden polttamista, palelemista, tehtaiden sulkemista tai kansainvälisen kilpailukyvyn romahtamista. . .. . . .. Ilmojen halki ovat tulleet mm. .. .. . .. 22 Suomen luonto on kautta aikojen saanut idästä siirtolaisia. . 46 Kirjoja ....................................................... . . . . . .. . . . Kierrätyksen ei kuitenkaan tarvitse olla kuolemanvakava asia sehän on osa elämää. . . 34 Jätevuorten paisuessa jätteiden hyötykäyttöön on pakko suhtautua vakavasti. Energiaa säästävä tekniikka avaa myös vientimahdollisuuksia. .. .. .. .. Idän valtatie, Seppo Vuokko .. . . 54 Hämeen maakuntakukka: Kevätmetsän sinisilmä 57 Summaries of the Main Articles .. . . .. . Merkittävä asia on vesilain uudistaminen siten, että myös purojen perkaus vaatii vesioikeuden käsittelyn. . 12 Luonto on harrastanut tuotekehittelyä paljon kauemmin kuin ihminen. Koko suojeluhanke saattaa kariutua. .. Etelä-Karjala esittäytyy maakuntasarjassamme sivuilla /4-23. . vsk. .. 59 Kansikuva Haapaperhonen nauttii kesän lämmöstä Saimaan rantakallioilla. .. Maakunnat tutuiksi: Etelä-Karjala Kubankeittäjän ja kangasvuokon kotikontu, Seppo Vuokko ............................................. . . . .. .. . . . . .. . . . Vilkkaita vaaleja! Voitto Kolilla, tappio Kyrönjoella Eduskunta käsitteli viime töikseen joukon tärkeitä luonnonsuojelukysymyksiä. .. . .. . . .. 42 Mielipiteitä, keskustelua . . . . . . . .. Luonnonlait tekniikkaa palvelemaan, Heikki Jaakkola........................................... . 28 Helmikuun lopulla rusakkonaaraat tulevat kiimaan ja saavat urokset villisti kirmaarnaan pitkin pientareita. punavarpunen, viitakerttunen ja monet perhoset. . .. Ulkomailta......................................... 4 Kuluttajan valinnat....................................... . . .. . Tulevaisuudessa energia on todennäköisesti kalliimpaa kuin nykyisin, ja pieni energiankulutus on kilpailuvaltti. . . .. .. .. . . . . . Jokaiselle tulisi antaa valmiudet ottaa työssään ympäristövaikutukset huomioon. . .. .. vuosikerta 2 • 1991 energiantarvetta. Paha tappio sitä vastoin on Kyrönjoen suojelun äänestäminen yli vaalien kokoomuksen ja keskustapuolueen voimin. .. . . . .. . . Vaara on ohi, eläköön Valtavaara, idän ja lännen kohtauspaikka! Iloisia ideoita jätteiden vähentämiseksi, Auli Kilpeläinen . . . .. Eduskuntaan on saatava uudistumiskykyistä inhimillistä energiaa, uuteen energiapoliittiseen ajatteluun kykeneviä kansanedustajia. .. Kuva: Mikko Pöllänen/ Luonnonkuva-arkisto. . . Etelä-Karjala on maakunnistamme pienimpiä mutta ei ollenkaan vähäpätöisimpiä. . . . .. 50. 40 Luonnonsuojelijat vastaan kaivinkoneet. . . . Ikuisesta Treblinkasta, Leena Krohn . ......... . . . . .. Kotimaasta . .. Voittaako yleinen etu vai Pohjan Sellu?, Mikko Niskasaari ......................................... .. Jerisjärven tiellä, Antti Halkka .. . .. 58 Pommin varjossa .. . . . . On aika tehdä energiapoliittinen suunnanmuutos. . . . .. . . Miten vesioikeus tulkitsee yleistä etua käsitellessään Pohjan Sellun lupahakemuksen. . Outoja lintuja, Lasse Kosonen ja Pekka Rintamäki . . . 38 Tärkeä ennakkopäätös on syntymässä. . .. . Professori Pentti Malaskan haastattelu. . . . . . Nyt Ingarskila on entinen meritaimenjoki. .. .. .. .. . .. .. . 32 Valtavaara uhkasi tulla parturoiduksi laskettelurinteeksi. . . Kuumahierrelaitos syö sähköä saman verran kuin Tampereen kaupunki. . . Kolilla tuli komea voitto: kansallispuisto toteutetaan likimain kansalaisliikkeen vaatimalla tavalla. .. . .. . . Energiavaihtoehtojen ja säästömahdollisuuksien tutkimus on Suomessa täysin riittämätöntä. Rajan yli ovat loikanneet supikoira ja rusakko, ja idästä on piipertänyt peltohiiri. Energiapolitiikan ydinkysymys ei ole se, rakennetaanko viides ydinvoimala vai suuri hiilivoimala. .. .. .. .. .. . .. Ilmansuuntien kohtauspaikka, Jyrki Mäkelä . . . . . . . . 8 Ympäristökoulutuksen paineet, Anna Rastas..... . . Meillä tutkimukseen käytetään lähivuosina muutamia kymmeniä miljoonia markkoja, kun Ruotsissa siihen satsataan miljardeja
vsk.. Salo. D Talitiaisia ja hömötiainen. Taustaksi kerrottakoon, että kuva on otettu Valtavaaralta, joka hiljattain tehdyllä suojelu päätöksellä välttyi Rukan kohtalolta (ks. Toisen sijan vei Tauno Kohosen vaikuttava näkymä Rukan laskettelukeskuksesta iltavalaistuksessa. Kunniamaininnalla palkittiin 25 kuvaa. s. Raatiin kuuluivat Pauli Nieminen, Tapio Pakarinen ja Per-Gustav Wikström. a-arkisto ja Valokuva-lehti valits Tapani Räsäsen kuva Lauxanidae-kärpäsestä saniaisen lehdellä vei voiton Vuoden luontokuva 199 1 -kilpailussa. Kunniamaininta SUOMEN LUONTO 2/9 1 50. 32-33). Kilpailuun, johon saivat osallistua Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenet, lähetti vajaat pari sataa kuvaajaa lähes tuhat kuvaa. Kilpailun voittaja ja Vuoden luontokuva 1991. Hän kuvaa etenkin lintuja ja Saimaan järviluontoa. Odotus, Tauno Kohonen . Voittaja oli ottanut kuvan kotipihallaan Joutsenossa. 4 Kärpäsestä vuoden luontokuva Lauxanidae-kärpänen, Tapani Räsänen. Kolmannen sijan sai Heikki Tabellin Lanttuperhoset. Altti A. Tapani Räsänen on 36-vuotias laivapäällikkö ja on harrastanut luonnonkuvausta parikymmentä vuotta
KOTIMAASTA Saamelaislailla kansallispuistot matalaksi. Sen mukaan kaikki saamelaisalueen valtion metsät muuttuisivat yhteismetsiksi, joita käsiteltäisiin yksityismetsälain mukaisesti. Urho Kekkosen, t.emmenjoen ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistot kuuluvat osittain saamelaisalueeseen, Kevon ja Mallan luonnonpuistot kokonaan. ''Yksityismetsälaki ei rajoita millään tavalla esimerkiksi suojametsien ja lakimetsien hakkuita. Ja kaiken huipuksi saamelaislain avulla saamelaiset laitetaan suunnitelman siunaajiksi ! Kalastusja metsästysoikeudet kaventuvat Jos lapinkylät perustetaan nykyisten paliskuntien tai niitäkin pienempien lohkojen pohjalta, jakautuisivat kalavedet ja metsät hyvin epätasaisesti eri lapinkylien kesken. vuodesta 1978 valmisteilla ollut saamelaislaki on parhaillaan lausuntokierroksella. Työryhmän sihteereinä olivat oikeustieteilijät Kaisa Korpijaakko ja Esko Aikio. Kun nyt saamelaisilla on m·etsästysoikeus koko asuinkuntansa alueella, jäisi se uuden järjestelyn jälkeen voimaan vain vakituisella asuinpaikalla. Alice Karlsson 5. Saamelaislakiesityksen takana on työryhmä, jonka puheenjohtajana oli maaherra Asko Oinas. Metsät sijaitsevat lähinnä Inarissa, Enontekiön eteläosassa ja Sodankylässä. Niinpä esimerkiksi Inarijärven vesistöalueen jakaminen viidestä-seitsemään Näyttävätkö saamelaisalueen kansallispuistot tulevaisuudessa tällaisilta. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Tu9mo Ollila ei pidä yhteismetsäajatuksesta. Paikallisten suomalaisten ja saamelaisten harjoittama kalastus suuntautuu yleensä varsin laajalle alueelle. Saamelaislakiesitys on siis todellinen kauhistus luonnonsuojelulle: Pahimmassa tapauksessa Lapin suojelualueet menetetään, niiden metsät hakataan raiskioiksi ja luontaiselinkeinojen perusta romahtaa. ''Luonnonsuojelulain mukåan tämä tarkoittaa sitä, että hakija voi hakea lääninhallitukselta suojelualueeksi määräämisen peruutusta, rauhoitusmääräyksien lieventämistä tai alueen supistamista", sanoo Ollila. Työryhmän jäseninä olivat mm. Saamelaisalue käsittää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä osan Sodankylän kunnasta. omistuslohkoon muuttaisi ratkaisevasti saamelaisten kalastusedellytyksiä ja vähentäisi kalastuksen merkitystä elinkeinona. Saamelaislakiesitys supistaisi kalastuksen ohella myös metsästystä. apulaisosastopäällikkö Olli Paasivirta ympäristöministeriöstä, osastopäällikkö Heikki Suomus maaja metsätalousministeriöstä, työvoimapiirin päällikkö Taito Määttä Rovaniemeltä ja tutkija Pekka Aikio Pohjois-Suomen tutkimuslaitokselta. Metsähallitus on tähän asti pidättäytynyt lakimetsien hakkuista ja sillä on ollut myös aarniat'ueita ja luonnonhoitometsiä koskevia rajoituksia." Kun vielä hakkuiden pitäisi tuottaa rutkasti rahaa saamelaishallinnon ja -kulttuurin ylläpitämiseen, voiSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Samoin kävisi hakkuiden sekä kalastusja metsästyslupien tuotolle. Saamelaislakiesityksen mukaan kansallisja luonnonpuistot muuttuisivat luonnonsuojelulain mukaisiksi yksityisten hakemuksesta myönnettäviksi luonnonsuojelualueiksi. vsk. Niissä jälki poikkeaa epäedukseen jopa metsähallituksen parjatuista hakkuista. "Periaatteessa lapinkylä voi halutessaan hakata vaikka vuodessa kaikki metsänsä sileäksi", sanoo Ollila. daan saamelaisalueen metsille jättää hyvästit. Ivalon yhteismetsää siemenpuuhakkuun ja äestyksen jäljiltä. Suomessa yhteismetsien kohtelu on ollut pöyristyttävää
KOTIMAASTA Suomen Luonto tutki kansanedustajaehdokkaiden energia-asenteet Säästö sai kannatusta, ydinvoima ei Suomen Luonto teetti vuoden alussa Otantatutkimus Oy:llä tutkimuksen kansanedustajaehdokkaiden energiapoliittisista mielipiteistä. Myöskään kivihiiltä ei pidetä tulevaisuuden . Ydinkysymys Kolme neljästä vastaajasta vastustaa viidettä ydinvoimalaa. Kasvu vai säästö. Julkiset säästöinvestoinnit saisivat eniten myötämieltä ja apua vasemmistopuolueiden listoilta. Myöskään naisliike ei näytä lämmenneen koerakentamiselle. Muissa puolueissa korkeintaan pari-kolme prosenttia ehdokkaista uskoo puolittamistavoitteeseen millään kulutuksen saralla. Teollisuudellekin heruisi energiaparannuksiin tukea lähes yhtä suurelta joukolta. Kolme neljäsosaa kaikista ehdokkaista antaisi valtion budjetin kautta tukea julkisil. Vain ani harva uskoi 50 prosentin leikkaukseen. Suorasta sähkölämmityksestä luopumista pitää tähdellisenä vain todella harva, vaikka juuri sen yleistyminen on voimakkaimmin kasvattanut sähkönkäyttöä Suomessa. Myös eduskunnassa istuminen näyttää vaikuttavan. Rankimmin energian kulutusta on kaikkien ehdokkaiden mielestä mahdollista alentaa jo nyt siirtämällä kuljetukset maanteiltä raiteille, vähentämällä kertakäyttötuotteita ja turhia pakkauksia, lisäämällä sähkön ja läm.mön yhteistuotantoa sekä luopumalla hierremassojen tuotannosta puunjalostusteollisuudessa. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat ydinvoiman kannatukseen: vanhemman ikäluokan miehet kannattavat sitä merkitsevästi enemmän kuin nuoret naiset. vsk .. Hukkapuun energiakäytön lisäämistä kannatetaan tasaisesti kaikissa ryhmissä; maa seudun puolueessa sitä pidetään peräti parhaana säästökeinona. Uusiutuvien energiamuotojen koerakentamiseen heruisi huonoimmin tukea kokoomukselta vain joka toiselta ehdokkaalta. Kulutus puoliksi. Maakaasu ei ole nuorten vaihtoehto, ei myöskään naisten, vaan sitä pitävät parhaana vaihtoehtona vasemmistopuolueiden miehet. 6 Säästötavoitteet Kysyimme ehdokkailta energiansäästömahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Viidettä ydinvoimalaa kannatt;ia vastanneista joka viides. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin tyydyttävä 60. Keskustassakin epäileviä ääniä on yli kolmasosa, demareiden joukossa neljännes. Vähiten tavoitteeseen uskovat kokoomuksen ehdokkaat, joista kaksi kolmasosaa pitää sitä täysin epärealistisena ja vain joka kuudes realistisena. Maalämmön mahdollisuuksiin uskovat vain kristilliset. Brundtlandin komitean suosituksen realistisuutta udeltiin kysymällä asiaa suoraan, saatiin luottavaisempia vastauksia. energiaratkaisuna. Kasvun katkaisijoita on kaikissa ryhmissä kuitenkin enemmistö, kokoomuksessakin nippa nappa. Kannattajat löytyvät enimmäkseen porvarien tai demarien listoilta: peräti 81 prosenttia kokoomuksen ehdokkaista on viidennen ydinvoimalan kannalla. Lähes kaikki molempien vihreiden puolueiden ehdokkaista katsovat, että Brundtlandin komitean suos~tus energian kulutuksen puolittamisesta on mahdollinen. Kyselyn tulokset eivät paljastaneet säästöä kummempaa uutta energiapoliittista linjausta; Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvoston suositukset kotimaisesta ja hajautetusta energiatulevaisuudesta eivät näytä menneen kovin hyvin perille. Viidettä ydintai muuta suurvoimalaa ei juurikaan kannateta. Investoimista aurinkoja tuulivoimaan sekä maalämpöön kannattavat lähinnä kansakoulun käyneet eli vähiten koulutetut koulutus näyttäisi tehneen jopa muuten niin optimistisista vihreistä skeptisiä kotimaisten kokeilujen suhteen. Vasemmistoliiton, naisliikkeen ja maaseudun puolueen vastanneista ehdokkaista noin 90 prosenttia vastustaa viidettä ydinvoimalaa ja keskustapuolueessa vastustajia on 78 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaista joka kymmenes pitää kasvusuuntausta jopa suotavana. Muilla aloilla ennakoidaan kasvun talttuvan. Ehdoton ja kattava kulutuksen kasvun leikkauslinja nousi esiin vain molemmissa vihreissä puolueissa. Lähes kaikissa ehdokasryhmissä on sekä kasvuhakuisen energiapolitiikan tukijoita että vastustajia. Myös perustuslailliset sekä eläkkeensaajien evypuolue laskevat muita useammin kasvun varaan. Marjukka Kulmanen SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Molempien vihreiden puolueiden piirissä vastustus on sataprosenttista. Istuvat kansanedustajat kannattavat muita todennäköisemmin ydinvoimaa. Uuden airuet Hajautetun kotimaisen energian tuotannon mahdollisuuksiin uskovat nuoret ja koulutetut ehdokkaat. Sen varaan laskee vain muutama maaseudun puolueen ja eläkeläispuolueen ehdokas. Teollisuuden energian kulutuksen uskoo kasvavan 15 prosenttia ehdokkaista. Demarivastaajista puolet vastustaa viidettä ydinvoimalaa. Tältä sivulta voitte lukea myös muut keskeiset-tulokset. Tuki kotimaiselle Suomen energiaomavaraisuutta pitäisi pääsääntöisesti lisätä, vähiten kuitenkin demarien mielestä, joista vain puolet pitää tuotannon kotimaistamista tarpeellisena. Liberaaleista ydinvoiman lisärakentamisen puolella on 43 ja demareista 35 prosenttia 15 prosenttia demareista ei ole ratkaissut kantaansa. Yllättävästi myös yksityiset energiakokeilut saisivat varmemmin rahoitusta vasemmistoliiton ehdokkailta kuin keskustalta tai muilta porvaripuolueilta. Vähiten energian kulutuksen kasvuun millään aloilla uskotaan molemmissa vihreissä puolueissa ja vasemmistoliitossa. Kun tätä ns. Säästönkään suhteen ehdokkaiden tavoitteet eivät olleet kumouksellisen korkeita. Ydinvoimaa eniten kannattavien puolueiden ehdokkaat ilmoittivat tutkimuksessa kantansa laiskimmin. Vastaavasti vanhemmat ja vähemmän koulutetut ehdokkaat luottavat asennekasvatukseen. Nuoret uskovat muita vankemmin myös haittaverojen mahdollisuuksiin sekä säästöön. Ydinvoiman lisärakentamista koskeva kyselytulos julkistettiin jo helmikuussa Finlandia-talolla kansainvälisessä säteilysymposiossa. Vasemmistoliiton piirissä liikenteen energian kulutuksen puolittumiseen uskoo kymmenisen prosenttia. Energian kulutuksen puolittamiseen vuoteen 2020 mennessä uskoo 75 prosenttia ekologivihreistä; mutta vain kymmenen prosenttia Vihreän liiton ja liberaalien ehdokkaista. edessä olevista energiavalinnoista ehdokkaiden suosiossa ovat säästö ja jossain määrin myös hajautettu energian tuotanto. le energian säästöinvestoinneille
Hylkeet tarvitsevat jäitä niin kauan kuin niiden poikaset, kuutit, ovat pieniä. Lisäksi Itämeren eteläosissa on noin 250 kirjohyljettä lajia, jota vuonna 1988 vaivasi Pohjanmerellä ja osin Itämerelläkin paha virusepidemia. Sekä harmaahylkeiden että norppien määrä on työryhmän käsityksen mukaan nyt lievässä kasvussa. Raportin ovat toimittaneet riistantutkimusosaston tutkijat Eero Helle ja Olavi Stenman. 7. Viime talvena merellä oli jäätä hylkeiden synnytysaikaan vain aivan Perämeren ja Suomenlahden pohjukoissa. Syynä romahdukseen oli aluksi metsästys, jota jatkettiin hylkeiden uhkaavasta vähenemisestä huolimatta. Antti Halkka. Uroshylje kurkistaa vedestä: olisikohan naaras jo kiimassa. 1980luvulle jatkunut hyljekantojen romahdus on siis toistaiseksi ohi ... myrkyn maaran vähentyneen Itämeressä tasolle, jonka suurin osa naaraista sietänee lisääntymiskyvyn häiriintymättä. Maailman Luonnon Säätiön työryhmän laatiman hylkeidensuojeluohjelman yksi tärkeä esitys onkin verkkokalastukselta kiellettyjen alueiden perustaminen hylkeitä varten. Norpalle heikko jäätalvi on ilmeisesti aina kohtalokas. Jos jäätä SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Metsästyksen vielä jatkuessa oli hylkeiden kiusaksi tullut uusi vaara, ympäristömyrkyt. Pitkään jatkunut ja luonnonvaraisille lohikannoille kohtalokas lohenistutus on tuonut mereen niin paljon tarhalohta, että noin 200 hyljettä kuolee joka vuosi kalaverkkoihin. Harmaahylje synnyttää perinteisesti avomeren ajojäälautalle ja norppa kiintojään kinokseen altapäin kaivamaansa luolaan. PCB-ongelma on nyt saatu jonkinlaiseen kuriin myrkyn pitoisuudet ovat pienentyneet lähes · kaikissa Itämeren näytepisteissä. Itämeren norppakanta on nyt virallisesti vähintään 5000-6000 ja harmaahyljekanta 2800-3200 yksilöä. KOTIMAASTA Itämeren hylkeet saivat synnytysjäät maaliskuun alussa syntyy Itämeren jäillä joka päivä kymmeniä norpanja harmaahylkeen poikasia. Hylkeistä maksettiin tapporahaa vielä 1970-luvulla ja hylkeenkuuttien tappaminen lopetettiin Suomessa vasta vuonna 1975. vsk. ei ole, tai se häviää, hylkeet ovat pulassa (muuten ehkä kirjaimellisestikin, sillä pula on alkuaan tarkoittanut suomen kielessä sulaa paikkaa jäässä). Hylkeet ovat kuitenkin saaneet taas uuden riesan. Tämä näkyi heti no.rppien kunnossa: Eero Helle ja Olavi Stenman ovat osoittaneet Harmaahylkeen kuutti emonsa kanssa ajojäälautalla. Maailman Luonnon Säätiön Itämeren hylkeiden suojelutyöryhmä sai juuri valmiiksi loppuraporttinsa, jossa hyljekantojen tilaa selostetaan tarkasti. Kuutin ensimmäinen turkki lämmittää hyvin vain kuivana; kastunut poikanen on vaarassa paleltua. Surullisen kuuluisa PCB teki suuresta osasta norppien ja luultavasti harmaahylkeidenkin naaraista hedelmättömiä. Varsinkin nuorille harmaahylkeille kalaverkot ovat osoittautuneet todelliseksi kuolemanloukuksi. Harmaahylkeet näyttävät hätätilassa oppivan poikimaan maalle (ks SL 3/ 90). Jäätilanteen lisäksi hylkeistä on muutakin kerrottavaa. Talvet ovat olleet useita kertoja peräkkäin hyvin leutoja, mutta täksi talveksi hylkeet saivat pitkästä ' aikaa kohtalaiset synnytysjäät. Paljolti ryhmän työn ansioista hylkeiden lukumääräarvioita tarkistettiin viime keväänä
Tästä on näyttöä mm. Tämä tuntuu olevan Helsingin kaupungin edustajien käsitys." Vaihtoehtoja on jo Rautsi perustelee varovaista kannanottoaan sillä, että uusien järjestelmien toimivuudesta ei ole riittävästi kokemuksia. Jätteet kompostoituvat istuimen pyöritettävässä säiliössä, joka tyhjennetään noin kerran kuukaudessa. Makkilanta biokaasuksi Teknologian kehittämiskeskus, ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki järjestävät vuosina 1990-91 rakentamisen teknologiakilpailun. Aika tuntuu tekevän työtä ekologisten järjestelmien puolesta. Käymälä sopii vesivessan tilalle vaikka kerrostalohuoneistoon. Jo paikoilleen asennetun vesiklosetin purkaminen maksaa, ja uuden käymälän toiminta voi myös epäilyttää. Vastaus on kompostitai kuivakäymälä, jonka avulla voidaan suojella vesistöjä ja palauttaa ravinteet takaisin luonnon 8 Vaihdetaan vedettömään [i Suomessa on yhdeksässä kaupungissa automaattisia ranskalaisia vessakoneita. Vesijohdot ja viemärit ovat sittemmin arkipäiväistyneet ja yleistyneet kaikkialla maapallolla. . Katsotaan miten käy, teknologiakilpailuhan ratkaistaan vasta ensi syksynä.'' Kyllä meilläkin on jo hyviä kokemuksia riittävästi. Monen perheen taloyhtiöissä yhden WC-pytyn raahaaminen varastoon voi olla turhauttavaakin. Valmii/Ja, lähes ilmaise/Ja mu/Jalla paikkai/Jaan kovassa kulutuksessa olevaa ulkoilualuetta. Idean isä on rakennusmestari Kauko Kankkunen ja sitä jalostaa helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen. Kokeilla sitä voidaan jossakin, mutta asukkaiksi pitäisi saada ennakkoluulottomia ihmisiä. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa ja vaatimusten kasvaessa vesihuolto maksaa yhteiskunnalle yhä enemmän. '' Aika ei meil. Helsingissä niitä on 20, joista kuukausittain lähes 9000 asiakasta vetää jätteensä hienostuneesti viemäriin. Helsingin yleisen mikrobiologian laitokselle on rakennettu käymälä, jossa jätökset kulkeutuvat monen kerroksen läpi kellaritiloihin kompostoitumaan. Helsingin Seurasaaresta, jossa vierailee vuosittain SUOMEN LUONTO 2/91 50. Laskelmien mukaan biokaasulla voitaisiin tuottaa yhdyskunnan tarvitsema energia lämpöä lukuunottamatta! "Vakavasti otettava idea", sanoi kilpailusihteeri Jussi Rautsi ympäristöministeriöstä, ''vaikka ei ehkä sovellukaan koko Herttoniemen uudisalueelle. Vesivessasta luopuminen on iso asia. Silti isolla rahalla johdettua ja puhdistettua vettä tuhlataan huolettomasti. Vain viisi prosenttia kokonaiskulutuksesta käytetään ruoan valmistukseen ja juomavedeksi, kun taas lähes 30 prosenttia talousvedestä vedetään vessasta alas. Ulkoilualueille kompostikäymälä sopii erinomaisesti. Käynnin jälkeen sekä pytty että lattia peseytyvät ja desinfioituvat. Moneen tarkoitukseen Suomen vesilaitosten vesi on turhan laadukasta. Seurasaaressa käymäläjäte kompostoidaan aluksi eri//isissä säiliöissä ja vielä aumassa lehtikarikkeen kanssa. .Jt lä ehkä ole vielä kypsä, vaikka esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on korttelitasoisia ekologisia järjestelmiä, jolla veden kulutusta on saatu vähennetyksi." ''Herttoniemessä asia on kuitenkin Helsingin päättäjistä kiinni. sivistysmaissa vesi on pumpattu vesitornien kautta kuluttajille ja käytön jälkeen viemäröity sumeilematta lähimpään vesistöön. Eroon vesivessasta Miten sitten päästä eroon tästä vettä tuhlaavasta karusellista. Vesistöä rasittava lysti tuottaa kaupungi/Je kustannuksia kävijää kohti noin 15 markkaa. Sen sijaan uusille asuinalueille vedettömät vessat ovat todellinen vaihtoehto. kiertokulkuun. Onneksi pääkaupunkilaisetkin pääsevät läheise/Jä Seurasaaren ulkoilualuee/Ja toteamaan, että kompostikäymälä on ihan yhtä mukava ja siisti. Lukuisten ehdotusten joukossa on myös idea Helsingin Herttoniemen uuden kaupunginosan varustamisesta vedettömillä vessoilla. Vedettömässä viemäröintijärjestelmässä kaikki jätteet voitaisiin imeä alipaineella yhteiseen säiliöön, jossa tuotettaisiin biokaasua. Jo vuosisatoja ns. Esimerkiksi viime syksynä Insinööriliitto palkitsi kunniamaininnalla kompostikäymälän, jonka on suunnitellut vantaalainen tuotekehitystoimisto Ekodesign Oy Ekodesignin kompakti kompostikäymälä toimii ilman sähköä ja se voidaan pestä suihkulla. vsk .. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA 7 Alice Karlsson Rooman valtakunnan kehittyneisyyttä todistellaan siltojen varassa kulkevien vesijohtojen eli akveduktien sekä viemärin, Cloaca maximan, avulla
Kehitettä kierrättävä valokuvausliike, autonrenkaiden uudelleenpinnoittaja, juomaveden puhdistuslaitteistoja markkinoiva yritys, pakkausala sekä ilman CFC-yhdisteitä eli freoneja pehmustettujen huonekalujen valmistaja. l. Parhaillaan lausuntokierroksella on paristoryhmän kriteeriehdotus. Eipä hätää, koska Metsä-Serla ja Mänttä ja muut pehmopaperin valmistajat ovat keksineet talouspaperin. Mökin ulkokäymälään kompostoiva vessa onkin helppo rakentaa tuuletus on taattu ja kuiviketta saadaan ilmaiseksi riittävästi. Tällaiseen kom postij ärj estelmään on mahdollisuus yhdistää tiskipöydästä jätekuilu, jolloin kaikki orgaaniset jätteet voidaan kompostoida kätevästi. Käteviä käymälöitä Markkinoilla on eri tyyppisiä kompostikäymälöitä. Varusmiehille opetetaan pehmeää jätehuoltoa mm. Työn alla ovat olleet muun muassa edellä mainittujen lisäksi kirjekuoret, kopiointija konttoripaperit, joidenkin juomien pakkaukset, tekstiilien pesuaineet sekä lastuja kipsilevyt. Pikakuivatuskäymälä kuivaa jätteet, jotka voidaan myöhemmin kompostoida. kompostoreiden ja kompostikäymälöiden valmistajat. Sekä teline että paperirulla ovat kummatkin kuitenkin täysin turhia tuotteita, joiden valmistus ja käyttö tuhlaavat luonnonvaroja ja synnyttävät jätteitä. Astian pohjalle laitetaan kuiviketta ja multaa. Lisäksi on tarjolla lokerokompostikäymälöitä, joissa säiliö sijoitetaan kellariin. Hakemusmaksu on noin 7 000 markkaa. Ympäristömerkistä tiedotettiin vuodenvaihteessa 1990-91 näyttävästi mm. Ne hävittävät luonnolliset mikro-organismit. Kaakkois-Suomen sotilasläänissä ja monissa omakotitaloissakin on jo kompostitai kuivakäymälä. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Suomen Standardisoimisliittoon on tullut runsaasti tiedusteluja ympäristömerkistä. Luonnonsuojelijat ovat pitäneet Suomen paperialan kriteeriehdotusten asiantuntijaryhmaa erittäin puuttellisena. Tuotteiden kelpoisuutta on pohdittu Ruotsissa viime keväästä ja Norjassa viime syksystä alkaen. Jos kylpy on sinulle välttämätön, jaa se. Saavi sijoitetaan istuimen alle ja saavin alle laitetaan esimerkiksi turpeella täytetty alusastia, jonka tarkoituksena on kerätä ylimääräinen virtsa. Standardisoimisliiton ympäristömerkintäosaston koko toiminta on tarkoitus rahoittaa ympäristömerkin hakemusja käyttömaksuilla. Ratkaisuksi ehdotettiin WCpaperin käyttöä talouspaperin asemesta. kemiallisia vessaraikasteita, valkaisuaineita, hankausaineita, puhdistusaineita ja aerosoleja. Luonnonystävän neuvo on: Käytä riepua! D 9 ., öi -"' ., :c 8. Säiliö on tarpeen tyhjentää vain noin kerran vuodessa. läikkyy pöydälle, maitolasi kaatuu ja tuoppi kuohuu yli. Kaupalliset kompostikäymälät maksavat lisävarusteineen noin 3 000-30 000 markkaa. Kuivaavissa käymälöissä sähkön kulutus on keskimäärin neljä kilowattituntia vuorokaudessa. Terapeuttista! Standardisoimisliiton ympäristömerkintäosasto työskentelee parhaillaan kuumeisesti saadakseen ensimmäiset ympäristömerkillä varustetut tuotteet markkinoille. Käyttökustannuksia kertyy kuivikkeesta sekä sähköstä, jonka avulla useimmat mallit tuulettuvat. Helsingin Sanomien yleisönosastolla käytiin taannoin keskustelua talouspaperista ja sen säästömahdollisuuksista. Ulkokuivikekäymälään tarvitaan 40-90 litran saavi, jonka pohjassa on reikiä. Käytä puhdistukseen etikkaa! Suosi suihkua. Tietenkin myös suihkussa voi käydä yhdessä. Kylpyammeeseen menee keskimäärin 140 litraa vettä, mutta viiden minuutin suihku kuluttaa puolet siitä. Ryhmässä ei ole lainkaan puunhankinnan luonnonmukaisuuden ja yhtiöiden luonnonsuojelupanostuksen asiantuntijaa. Omatekoinen edullisesti Ilman sähköäkin toimivia kompostikäymälöitä on, ja sähköttä pelaavat tietenkin ne lukuisat omatekoiset versiot, joita rakennetaan lähinnä kesämökeille. Pohjoismaissa toimii jo yli 10 asiantuntijaryhmää, jotka selvittävät tuotteiden ymäristövaikutuksia sen lähtösijoilta hylkäämiseen asti. Paperialan ympäristömerkkeihin suhtaudutaankin jo ennalta varauksella. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT 500 000 ihmistä. JO 000 pylväsmainoksella. Metsäyhtiöiden tiedetään tätä nykyä sisäisillä koulutuspäivillään jopa kehuskelevan sillä, kuka pahiten rikkoo keskusmetsälautakunta Tapion uusia luontoa säästävään metsänhoitoon kannustavia ohjeita. Talouspaperirulla jököttää lähes joka kodissa, erityisesti sitä varten suunnitellussa telineessään. Merkin vuosimaksu määräytyy liikevaihdosta ja se vaihtelee noin 2 500 markasta 60 000 markkaan. Kesämökeillä kompostikäymälän pitäisi olla itsestäänselvyys. Siitä ovat olleet kiinnostuneita mm. WC-puhdistusaineet voivat myös sisältää erittäin myrkyllistä paradiklooribentseeniä, joka on eläinkokeissa todettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Jatkuvasti kompostoivissa käymälöissä jätteet lahoavat osittain jo säiliössä ja rumpukompostikäymälöissä kompostointia vauhditetaan säiliötä pyörittämällä. Sekä makki että alusastian sisältö jälkikompostoidaan mullaksi erillisessä kompostorissa tai kompostikehikossa. Helsingin energian hinnalla kustannuksia kertyisi noin 500 markkaa vuodessa. Seuraavana tarkastellaan valaisimien, loisteputkien, pehmopapereiden ja eräiden kotitalouskoneiden soveltuvuutta ympäristöä säästävien tuotteiden joukkoon. vsk
Opetusta ei ole riittävästi Ympäristökoulutuksesta on tänään suuri kysyntä. Enemmän olisi hyötyä siitä, että jo lapsille puhuttaisiin koulussa näiden asioiden merkityksestä", sanoo Ruuskanen. Mitä sitten olisivat mietinnön sivuilla usein mainitut "riittävät tiedot". Myös Willamo puhuu monitieteisyyden puolesta. Anna Rastas Y Inpäristökou Ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja ennakoimiseen ei enää riitä se, että koulutetaan muutamaan tieteenalaan erikoistuneita asiantuntijoita. Lokakuussa 1990 opetusministerille luovutetussa ympäristönsuojelun koulutustoimikunnan mietinnössä esitetään ympäristökoulutuksen laajentamista myös ammatilliselle keskiasteelle. Osa näistä on pakollisia, osa vaihtoehtoisia. Toisaalta tarvitsemme myös eri alojen erityisasiantuntijoita. Jo lyhyt peruskurssi on saattanut vetää niin paljon opiskelijoita luentosalin lehtereille, että kaikki halukkaat eivät ole sinne mahtuneet. Luonnontieteet hallitsevat vielä liikaa." Ruuskanen selittää luonnontieteiden painottuvan siksi, ettei alalla ole vielä omaa tutkijoiden ja opettajien sukupolvea. Pääaineeria ympäristötieteitä voi opiskella vain Helsingin ja Kuopion yliopistoissa. Siihen täytyisi osallistua niin luonnontieteilijöiden kuin yhteiskuntatieteilijöidenkin. Luonnontieteiden kielellä on vaikea puhua esimerkiksi ihmisten arvoista ja asenteista. Näiden opintooppaista löytyy ympäristönsuojelun lisäksi kursseja esimerkiksi ympäristöhygieniasta, -biologiasta, -terveydestä, taloudesta ja -politiikasta. Korkeakoulut järjestävät myös ympäristönsuojelun täydennyskoulutusta. Uusimmassa esitteessä on kerrottu yli kahdestasadasta koulutustapahtumasta, joita järjestävät korkeakoulujen lisäksi lääninhallitukset, ammatilliset oppilaitokset, Ammattienedistämislaitos ja monet järjestöt. Monitieteiseen koulutukseen Tutkija, filosofian tohtori Juhani Ruuskasen mukaan ympäristötieteiden opetus painottuu Kuopiossa edelleen liikaa luonnontieteisiin. Ei myöskään kauppakorkeakouluista valmistuville tuleville liike-elämän ammattilaisille. Jokaiselle tulisi antaa valmiudet ottaa huomioon ympäristövaikutukset omissa työtehtävissään. Alan koulutus on hänen mielestään liian erikoistunutta. ''Ympäristökoulutuksen tulisi perustua tulevan ennakointiin, mutta alan tutkimus ja opetus on jälkijättöistä. Yksi pakollinen kurssi ympäristönsuojelua, annettiinpa se sitten yliopistossa tai jossain ammatillisessa oppilaitoksessa, ei vielä takaa, että ihmiset tulevissa työtehtävissään osaisivat arvioida tekojensa ympäristövaikutukset. Hän listaa koulutukselle kolmenlaisia tarpeita: "Ympäristönsuojelun yleisammattilaisia valmistuu Helsingin ja Kuopion yliopistoista. Tämän aidan yli olisi kuitenkin mentävä. Tiiviitä, lyhyitä ympäristönsuoj elukursseja on vaikea suunnitella, kun käsiteltävät ongelmat ovat suuria ja monimutkaisia. "Haluaisin sanoa olevani poisoppinut luonnontieteilijä. Ympäristöministeriö julkaisee kahdesti vuodessa esitettä Ympäristönsuojelun täydennyskoulutus, johon on koottu tiedot tärkeimmistä tilaisuuksista. Approbatur-opintoja voi Turussa suorittaa ympäristönsuojelusta, Tampereella ympäristöpolitiikasta. Asiantuntijat ovat päteviä yhdellä alalla, mutta heiltä puuttuu kyky sellaiseen kokonaisvaltaiseen asioiden tarkasteluun, jollaista nyt tarvittaisiin. Tarvitaan arvokeskustelua Risto Willamo työskentelee assistenttina Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ympäristönsuojelun laitoksella. opetus on Suomessa keskittynyt yliopistoihin ja korkeakouluihin. vsk.. Entä millainen tietämys riittää tavallisille ihmisille. Tätä mietintö ei kerro. Muutokset ympäristön tilassa ovat tapahtuneet niin nopeasti, ettei koulutusta ole osattu aina suunnata oikein. "En kuitenkaan osaa itsekään sanoa mitä nuo riittävät perustiedot mahdollisesti olisivat, Willamo myöntää. "Tänä päivänä luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet eivät kohtaa. Ne ovat kuitenkin ympäristöongelmien takana, perimmäinen syy." Willamon mukaan luonnon tuhoamista ei voida estää ilman julkista arvokeskustelua. Kaikkeen opetukseen tulisi sisällyttää riittävät tiedot ympäristönsuojelusta. "Minä en ole pakollisten lyhyiden kurssien kannalla. Jyväskylän yliopistossa biologiaa opiskelevat voivat valita ekologian ja 10 ympäristönhoidon suuntautumisvaihtoehdon, Oulussa uusiutuvien luonnonvarojen vaihtoehdon. Tätä voidaan kutsua läpäisyperiaatteeksi. Kolmanneksi, mikä tähän asti on huonoiten hoidettu, tulisi tarjota riittävästi perustietoutta ympäristönsuojelusta kaikille opiskelijoille. Teknillisissä korkeakouluissa, samoin kuin eri yliopistojen luonnontieteellisissä tiedekunnissa, tutkintoihin on sisällytetty ympäristötietoa erillisinä kursseina. Samalla kun ympäristönsuojelun opetusta on monipuolistettava, se on ulotettava myös ammatilliseen koulutukseen. Yhteiskuntatieteellisiin, kasvatustieteellisiin tai oikeustieteiden opintoihin ei ympäristönäkökulmaa ole juuri tuotu. Nykyiset opettajat ovat itse pääosin luonnontieteilijöitä. Hän vaatii näkökulman avartamista: "Tulevaisuuden asiantuntijoiden olisi tunnettava myös yhteiskuntatieteitä, taloustieteitä, psykologiaa ja lainsäädäntöä." Ympäristönsuojelun asiantuntijoilta vaaditaan siis paljon. r SUOMEN LUONTO 2/ 91 50
suojeluun. Ympäristötuhot ovat kulttuurisidonnaisia, siksi ongelmien ratkaisuun tarvitaan myös poliittisia malleja", sanoo Matthies. Matthies näkee nykyisessä alan koulutuksessa myös vaaroja. Merkittävämpinä voidaan sen sijaan pitää mietinnössä esitettyjä suunnitelmia sisällyttää ympäristönsuojelullinen näkökulma kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Kirjoittaja opiskelee yhteiskuntatieteitä Tampereen yliopistossa. Uusi osa ammattitaitoa Asiantuntijoiden toivomasta tieteenalarajojen rikkomisesta ei juuri puhuta komiteamietinnössä. ylioppilaskunnan korkeakoulupoliictisena sihteerinä coimiessaan. Näin koulutus ikään kuin ympäristötuhoja kiillottaessaan tukee vallitsevia, ympäristölle tuhoisia asenteita ja toimintatapoja. Yhteiskuntatieteilijä Jiirgen Matthies Jyväskylän yliopistosta ei puhu muurahaisista. Emme voi poistaa ongelmia pelkällä tekniikalla. 11. Miksi koulutus ei toimi. Hän on perehtynyc koulutuskysymyksiin mm. Hän pohtii sen sijaan tekeillä olevassa lisensiaatintyössään, miksi ympäristökoulutus ei toimi ja miksi karttuva tieto ympäristön tuhoutumisesta ei ole johtanut käytännön ympäristönSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Keskeisiksi aloiksi on perinteiseen tapaan valittu luonnontieteet ja tekninen ala. Tärkeintä on lopultakin, kuinka tietoa sovellamme ja välitämmekö ymmärtää tekojemme ympäristövaikutukset. Tutkijoiden ongelmaksi jää edelleen, miten välittää tutkimustieto poliitikoille, yritysjohtajille ja yksityisille kansalaisille. Kun ympäristönsuojelusta tulee erillinen, luonnontieteiden kaltainen normaalitiede, myös ympäristötuhoja aletaan pitää normaaleina. vsk. ''Empiiriset tutkimukset eivät yleensä anna malleja käytännön toiminnalle ja päätöksenteolle. Kun maatalousoppilaitoksista, teknillisistä opistoista tai metsäopPUHEENVUORO pilaitoksista valmistuneet osaavat arvioida työnsä ympäristövaikutuksia, voivat tulokset näkyä käytännössäkin. Muille aloille ehdotetut muutaman opintoviikon pakko-opinnot yliopistossa eivät nekään saa Ruuskasen ja Willamon kannatusta. ttuksen paineet Samalla tavoin kuin luonnontieteilijöiden täytyisi nyt puhua arvoista ja etiikasta, myös yhteiskuntatieteilijöiden olisi uskallettava puhua kemiasta ja muurahaisista", sanoo Willamo
Paljon on siis vielä opittavaa! "Tosiasiassa monet päättäjistäkään eivät ymmärrä vielä alkuunkaan, mistä esimerkiksi entropiassa on kysymys. vsk.. Biosfäärin toiminnassa syntynyt entropia on lopulta lähinnä lämmön muodossa. Vuosimiljardien aikana se on käsitellyt suunnattomia määriä ainetta ja energiaa. Rooman Klubin jäsen ja perehtynyt tulevaisuuden tutkimukseen. toinen toista, itse kukin oman mielenkiintonsa pohjalta. Monia niistä voisimme ehkä hyödyntää tavalla tai toisella teknologiassamme. Koneemme hyödyntävät tarjolla olevaa eksergiaa onnettoman heikolla hyötysuhteella, aineen käsittely on vielä suureksi osaksi kertakäyttöasteella, eikä entropian käsittelystä kannata edes puhua. Tämä pyörittää sitä kiertoa, missä aine vuoroin rakentuu monimutkaisiksi rakennelmiksi, vuoroin purkaantuu taas yksinkertaisiksi yhdisteiksi ja alkuaineiksi. Meidän pitäisi sisäistää ajatus, että olemme ikäänkuin lainanneet tulevaisuudelta ja nyt on laskun aika. Erilaiset hajottajaeliöt mahdollistavat tämän suljetun kierron, missä yksi ja sama aine voi rakentua vaikkapa dinosauruksiksi ja ihmisiksi jumiutumatta muodostamiinsa rakenteisiin. Nyt olisi tarpeen selvittää, kuinka se järjestelmänä käsittelee ainetta, energiaa ja entropiaa. Mitään yhteistä linjaa tai edes käsitystä yhteisestä järjestelmästä, teknosfääristä, ei ole ollut. Kehitys ja tutkimustyö tällä saralla onkin nyt intensiivistä, uusista löydöistä saa lukea tiedelehtien miltei joka numerosta.'' SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Tilannetta voitaisiin verrata valtiollisen kehityksen siihen vaiheeseen, jossa klaaniyhteisöt väistyvät valtion tieltä. Vain tämä tarjoaa tarpeeksi laajoja näköaloja pohtiessamme mahdollisuuksia kehittää elämäntapaamme harmonisemmaksi suhteessa muuhun luomakuntaan." Päivänselvää on, että ainoa mittakaava, josta tässä yhteydessä kannattaa puhua, on koko maapallon laajuinen. Mutta se on hinta, mikä meidän on nyt maksettava. Kuten tunnettua, biosfääri saa käytännöllisesti katsoen kaiken käyttövoimansa auringon säteilyenergiasta. Näin entropia ei kasaudu 12 systeemin sisälle haittaamaan sen toimintaa. Nähtäväksi myös jää, millaista uutta teknologiaa tämä uusi lähtökohta tulee tuottamaan. Luonnon omat prosessit voisivat siksi tarjota ratkaisevan tärkeän mallin, jonka mukaiseksi meidän olisi kehitettävä oma teknosfäärimme. Kuitenkin vain pieni osa auringon avaruuteen syytämästä energiasta on maapallon kannalta eksergiaa eli käyttökelpoista energiaa. Monia entsyymejä voidaan hänen mukaansa käyttää teollisuudessa niin, että prosessit tulevat entistä puhtaammiksi, yksinkertaisemmiksi ja halvemmiksi. Nyt meidän olisi otettava radikaali askel eteenpäin ja otettava tutkimuksen kohteeksi koko teknosfääri. Tätä pulmaa ei ratkaise mikään energian käytön tehostaminen, ennenpitkää meidän on pakko luoda kierrätysjärjestelmä, joka muokkaa entropian haluamaamme muotoon ja 'tuulettaa' sen pois systeemistä.'' Malaskan mielestä nykyisen teknologiamme luonne selittyy pitkälti tavalla, millä se on syntynyt. "Kaiken kaikkiaan koko planeetta biosfääreineen muodostaa yhden, toimivan kokonaisuuden, voitaisiinpa miltei sanoa eliön. Tästä huolimatta se ei ole kasannut keskelleen entropiaa läheskään niin paljon kuin ihmisen teknologia kahdessa sadassa vuodessa luonnonkiertoon verrattuna mitättömillä aineja energiamäärillä.'' Luonnon teknologiaan verrattuna oma teknologiamme on vielä auttamattoman alkeellista. "Vielä nyt olemme siinä vaiheessa, että tutkimme esimerkiksi auton moottorin tapaa käyttää ainetta ja energiaa. "Luonnossa on arvioitu olevan yli 7000 erilaista entsyymiä, joista suurin osa on meille vielä tuntemattomia. Yleensä he eivät ole olleet edes selvillä niistä yleisistä luonnonlaeista, joihin koneitten toiminta perustuu. Tämä ei merkitsisi vähempää kuin astumista aivan uuteen vaiheeseen ihmiskunnan historiassa. Heikki Jaakkola Luonnonlait tekn Luonnon oma "teknologia" voisi antaa mallin siitä, millaiseksi ihmisen rakentamaa teknologiaa olisi kehitettävä. Olemme velkakriisissä aivan kehitysmaitten tapaan. Teknosfääriä rakentaessamme kohtaamme aivan samat säännöt kuin luonto ainetta, energiaa ja entropiaa käsitellessään . Koneitten keksijät ovat yleensä olleet asiastaan innostuneita nikkareita, jotka ovat edenneet kokeilemalla yrityksen ja erehdyksen kautta. Samoin myös luonnon tai ihmisen kehittelemiä mikrobeja voidaan hyödyntää haitallisten aineitten hajottajina. Teknologiamme on vielä alkeellista Kuten kaikissa ainetta ja energiaa käyttävissä järjestelmissä, myös luonnossa syntyy entropiaa, jäteainetta tai -energiaa, mitä järjestelmä ei pysty enää hyödyntämään. Erona on vain se, että meiltä kyllä löytyy maksukykyä.'' Positiivista kehitystä kohti nykyistä mielekkäämpää teknosfääriä kuitenkin tapahtuu koko ajan. Se kulkeutuu veden ja hiilidioksidin kierron mukana ilmakehän yläkerroksiin erittyäkseen siellä säteilynä avaruuteen. Viime kädessä toimintamme riippuu kuitenkin arvoista, jotka olemme siPentti Malaska tähdentää sitä tosiasiaa, ettei ihmisen luoma teknologia ole maailmankaikkeudessa mikään erillinen saareke, joka ohjautuisi omien lakiensa mukaisesti. Esimerkiksi tästä Malaska ottaa tutkimustyön, jota tehdään mikrobien ja entsyymien kanssa. Näin ajattelee Turun kauppakorkeakoulun talousja tilastomatematiikan professori Pentti Malaska. Tällöin törmätään siihen, että se maksaa. Hän on mm. Malaska toteaakin, että teknosfäärin mielekäs ja tietoinen kehittäminen edellyttää samalla entistä joustavampaa yhteydenpidon kulttuuria sekä yhteiskuntien sisällä että kansojen välisissä suhteissa. Teknosfääri kehittelyyn Malaskan mukaan meidän pitäisi astua nyt pitkä harppaus eteenpäin ja ottaa vihdoin koko teknosfääri järjestelmänä kehittelyn kohteeksi. Uudistamista hidastaa ennenkaikkea raha. Yksi on rakennellut yhtä ja säistäneet. "Esimerkiksi kodinkoneet ja vanhat polttolaitokset pitäisi kerta kaikkiaan määrätä uusittaviksi. "Teknologia on kehittynyt pitkälti ikäänkuin eristyneinä piikkeinä, joista jokainen on kulkenut omaa tietään muista tietämättä. Eli, että jätettä muodossa tai toisessa syntyy ja sen kasaantuminen järjestelmän sisään on estettävä. On laskun aika Malaskan mukaan käytössä olevaa vanhempaa teknologiaa voitaisiin jo nyt korvata monin paikoin uudella, ekologisesti paljon mielekkäämmällä teknologialla
Toimintaamme vaikuttavat SUOMEN LUONTO 2/91 50. Tätä sisintä olemustamme ikäänkuin peittää patologiamme kuori, joka valitettavan usein myös ohjaa käyttäytymistämme. Puhuttaessa näin ollen vaikkapa tekniikasta, on kerta kaikkiaan välttämätöntä ottaa huomioon sellaisiakin asioita, jotka ovat jo lähellä esimerkiksi uskontoa. Positiivinen kehitys voisi alkaa suhteen solmimisella siihen, mikä on parasta meissä. Meille tärkeää olisi vakuuttua siitä, että elämän on parempi voittaa ihmisen kanssa kuin ilman häntä. Liitämme siihen aina myös arvoja, elämyksiä, pyrkimyksiä .. Näin voisimme antaa meissä piilevälle hyvälle mahdollisuuden tulla esiin. Nähdessämme jonkin esineen, vaikkapa auton, emme vain teknisesti noteeraa jotain objektiivista kappaletta, vaan koemme samalla auton olevan kaunis tai ruma, kallis tai halpa, hyvä tai paha jne." "Näin ollen ei ole lainkaan sattuma, millaista teknologiaa tuotamme toiminnallisessa ja miksei myös esteettisessä mielessä. "Esimerkiksi uusista kuulumisista vo1s1 mam1ta eraan polymeraasientsyymin löytymisen. Varma tosiasia hänen mukaansa on, että elämä voittaa. "Sitä perustosiasiaa ei voi väistää, että ihminen on olemassa myös henkisenä olentona. Ainoa mahdollisuus on yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen, missä työssä näkisin tärkeän osuuden erilaisilla suoran toiminnan ja passiivisen vastarinnan ryhmillä. "Tärkeätä olisi nyt saada suuri enemmistö tuntemaan, että ihminen voi olla arvokas osa maapallon elämää eli kokemaan, että elämä, missä ihminen on mukana on jollain lailla parempaa, arvokkaampaa ja rikkaampaa kuin elämä ilman ihmistä. Tämän entsyymin vaikutuksesta geenit saadaan kloonaantumaan räjähdysmäistä vauhtia. kkaa palvelemaan Professori Pentti Malaskan mielestä arvokas osa maapallon elämää on ihminen, jossa oleva hyvä olisi saatava edistämään elämän säilymistä. "On turha odottaa, että esimerkiksi ne piirit, jotka korjaavat voittoja nykyisestä teknologiasta, alkaisivat vapaaehtoisesti luopua rahasammoistaan ympäristön hyväksi. Emme yksinkertaisesti pysty kohtaamaan maailmaa vain objektiivisena tapahtumana. . Tämän takia olisi aivan mieletöntä puhua teknosfäärin kehittämisestä ja olla samalla ottamatta huomioon ihmistä arvoja luovana ja arvojen pohjalta käyttäytyvänä olentona.'' Malaskan mielestä tie, jota meidän olisi nyt kuljettava, alkaa oikeitten arvojen löytämisellä. Asiasta kiinostuneita pitäisi myös kouluttaa järjestämäan demonstraatioita, mielenosoituksia jne." "Viime kädessä uskon ihmisen olevan kuitenkin hyvä ja hyvään, kauniiseen ja totuuteen pyrkivä. aina olemuksemme kaikki eri puolet, mitä tosiasiaa ei kannata unohtaa. Ulkoinen ympäristömme on aina myös kuva sisäisestä maailmastamme. Ihmisolento ei jakaannu sektoreihin, jotka eläisivät kukin omaa elämäänsä erillään toisistaan. Tästä saisimme rohkeutta tiedostaa myös patologiamme ja opetella hallitsemaan sitä. Tunne tästä voisi saada meidät omaksumaan sellaisia arvoja, jotka lopulta synnyttäisivät myös ulkoisessa todellisuudessa nykyistä harmonisempaa teknosfääriä." Ihmisen sisin esiin Ainoana tienä Malaska näkee nimenomaan suureen yleisöön vaikuttamisen. Samoin on mielestäni turhaa kuvittelua, että joku keskusjohtoinen ja jollain lailla stalinistinen järjestelmä voisi ratkaista pulmiamme. vsk. Ennen pitkää tämä heijastuisi kyllä myös ulkoiseen teknosfääriimme, joka toimisi nykyistä harmonisemmin muun luomakunnan osana." 13. Polymeraasientsyymi tarjoaa näin mainion uuden työkalun geeniteknologialle, joka tulee sitä varmasti myös hyödyntämään." Arvot ohjaavat Teknologiasta puhuttaessa Malaska tähdentää voimakkaasti sitä, ettei kyse ole koskaan "vain" teknologiasta
Salpausselkä selkärankana Tämä kuiva mäntykangas on ensimmäinen Salpausselkä, jonka mannerjää loi 11 000 vuotta sitten erottamaan Sisä-Suomen järvet Rannikko-Suomen savikoista. Mutta koko ajan liikkuva jää toi reunaansa maata, se kuljetti sitä jään alla, jään sisällä ja jään päällä, ja kaikki kasaantui jään reunaan: syntyi ensimmäinen Salpausselkä. Silloinkin, kun ilmasto lämpeni ja jään reuna perääntyi, itse jää yhä möyräsi kohti kaakkoa: sulaminen vain oli nopeampaa kuin jään eteneminen. Tottahan kartta tietysti puhuu: ei tarvitse kävellä kuin kilometri pari radalta pohjoiseen; niin edessä on mitä kaunein järvimaisema, mutta radanvarressa vesi ei montaa kertaa vilahda: Kouvolan lähellä mennään Kymijoen ylitse, Lappeenrannassa ylitetään Saimaan kanava ja Imatralla juna pysähtyy Vuoksen partaalle. ole juuri yksitoikkoisempaa junamatkaa kuin Lahdesta Imatralle: mäntymetsää, yksitoikkoisesti mäntymetsää kilometri toisensa jälkeen ja kartan mukaan kuljetaan järvisimmän Suomen laitaa. MAAKUNNAT TUTUIKSI 2 ETELÄ-KARJALA Seppo Vuokko Kuhankeittäjän ja kangasvuokon kotikontu Etelä-Karjala, Saimaan ja valtakunnan rajan väliin jäävä kiila, on maakunnista pienimpta. Mannerjään keskus oli Skandinavian tuntureilla, ja sieltä kilometrien vahvuiseksi paisunut jääkakku pursusi joka suuntaan kuin pöydällä oleva pullataikina. Kun harjut ovat jäätikköjokien, siis vir14 Kuhankeittäjä asustaa lehtevissä rantametsissä suurten selkävesien tuntumassa. Jää raastoi alustaansa ja työnsi mukanaan miljardeja tonneja maata, hienoista savihiukkasista taloa suurempiin järkäleisiin. Silti se muodostuu kolmesta luontonsa puolesta varsin erilaisesta osasta: eteläisestä karukkomaasta, luoteisesta järvialueesta ja koillisen rehevästä viljelymaasta. Kaikkien kolmen Salpausselän luomiSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. vsk.. Jään reunan perääntyminen ei ollut tasaista. Kun ilmasto leudontui, jää suli taas nopeammin kuin mitä sitä muodostui. Näitä yhdistää ja erottaa Salpausselkä. Etelä-Karjala on sen vahvimpia pesimäseutuja. Salpausselkä ulottuu lähes yhtenäisenä selänteenä Ilomantsista Hankoon, jossa se sukeltaa Itämeren aaltoihin. Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella parinkymmenen kilometrin päässä on toinen Salpausselkä, joka muodostaa Saimaaseen pistävän kapean ja pitkän Kyläniemen . Meillä jää liikkui kaakkoon, poispäin keskustasta. Silloin jäätikön reuna eteni talvella sen mitä se kesällä suli eli pysyi kutakuinkin paikallaan. Salpausselät eivät ole harjuja niiden kulkusuuntakin on poikittainen harjuihin verrattuna. Uusi viileä kausi, ehkä noin sadan vuoden mittainen, synnytti toisen Salpausselän, ja kolmas, vielä lyhyempi, edellisiä katkonaisemman kolmannen Salpausselän. Kangasvuokko, maakunnan nimikkokukka, juurtui Etelä-Karjalaan jääkauden jälkeisen arovaiheen aikana. Noin 11 000 vuotta sitten alkoi viileämpi kausi, jota kesti 900 vuotta. taavan veden toiminnan tulosta, on Salpausselät synnyttänyt itse liikkuva jää
Etelärinnettä peittävät männiköt, pohjoisrinne työntää vankkaa kuusta. Rastinniemi, Taipalsaari. Pohjoisrinteen puolella maaperä on sen sijaan lajittumatonta moreenia: rinne on jyrkkä, louhuinen ja kuoppainen, maaperä ravinteinen ja kostea. Suuret kasvustot ovat silti harvinaisia ja koko kasvi on niukentunut. Merkit näkyvät yhä. Parhaiten kangasvuokon lisääntyminen onnistuu paloalueilla, eikä kangasvuokko varmaan kärsinyt metsälaidunnuksestakaan. Kyläniemi, Saimaaseen pistävä kaunis harjuniemi, on osa Toista Salpausselkää. Etelärinteeseen kerrostui jäätikköjokien tuomaa soraa ja hiekkaa, ja sen juurelle laskeutui hienompaa hietaa ja hiesua. Nykyaikainen metsänhoito liian tiheine taimikoineen lienee sille turmioksi. l ärvialueen kallioperä on valtaosin graniittia. seen meni noin 1250 vuotta. Rannat ovat karuja ja kallioisia. vsk. Kangasvuokkoa vaateliaampia ovat alueen muut harjukasvihienoudet idänkeulankärki, hietaneilikka, kangasraunikki ja harjumasmalo, kullakin vain pari kolme kasvupaikkaa maakunnan alueella. Häivähdys aroa Kun ensimmäinen Salpausselkä syntyi, jään edessä lainehti vesi ja vain korkeimmat Salpausselän harjanteet olivat veden pinnan yläpuolella. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. 15. Jääkauden jälkeisen arovaiheen yleisin muisto Etelä-Karjalassa on maakunnan nimikkokukka kangasvuokko, jota on harvoissa männiköissä siellä täällä. Morruuvuori Kuolimo-järvellä Suomenniemellä. Ero ei siis johdu siitä, että toinen rinne on paahteessa ja toinen varjossa, vaan perussyy on jo maaperässä, ja paisteolot vain korostavat eroa. Salpausselän aurinkoiset etelärinteet ovat säilyttäneet monia arojen kasveja, tosin vain parhailla paikoilla. Pohjoista rinnettä puski jää, ja eteläistä reunaa huuhtoivat aallot
Talvella SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Toukkana harjuja muurahaissinisiipi syövät ajuruohoa, kalliosinisiipi mak16 Härkäsimppu (vas.), järvi/ohi ja joukko muita merieläimiä jäivät loukkuun, kun Saimaa eristäytyi merestä jääkauden jälkeen. Muurahaiset kuljettavat toukat pesiinsä, joissa ne syövät muurahaisten pieniä toukkia ja muutaman makean pisaran hinnalla muurahaiset sallivat sen! Ne eivät ahdistele edes ryppysiipistä juuri kuoriutunutta aikuistakaan sen kiirehtiessä pois pesän pimeydestä. saruohoa. vsk.. ETELÄ-KARJALA Parhailla ajuruohoa kasvavilla paistekedoilla lentelee harvinaisia sinisiipiä: harju-, muurahaisja kalliosinisiipi . Harjanteeseen kertynyt vesi pulppuaa Salpausselän liepeillä suurina lähteinä. Lähteiden ympärillä voi olla laajojakin reheviä lettoja ja lehtokorpia monine hienoine lajeineen. Ne sopeuwivat elämään makeassa vedessä ja sinnittelevät Saimaassa vieläkin saasteista huolimatta. Vanhemmiten kallioja muurahaissinisiiven toukat erittävät selästään makeata nestettä, joka on muurahaisten herkkua. Salpausselkä on mahtava pohjaveden kerääjä ja varasto
Suomea suurimmasta järvestä Saimaasta kuuluu vain pieni kolkka Btelll-Karjalaan, silti kuitenkin tuhatkunta neliökilometriä. Siksi lähteiden partailla kasvaa yhä lämpökauden kylmänarkoja kasveja kuten metsälitukka. Järvet ovat pieniä ja karuja, ja maan raskaimpiin kuuluva happaman laskeuman kuorma on ollut liikaa jo kymmenille pikkujärville. Paistekedoilla elävä harvinainen muurahaissinisiipi on kehittänyt erikoisen yhteistyön viholaismuurahaisten kanssa . vsk. Lähteiden käyttö vedenSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Mäet ovat jyrkkiä, tavallisesti ainakin joltakin sivultaan pystysuorien semamien rajaamia. lioalueet vuorottelevat järvien ja pienten kyläaukioitten kanssa. Eteläosa karua rapakivialuetta Salpausselän eteläpuolinen osa on karua rapakivialuetta, jolla laajat metsäja kaiKirkasvetinen Kuolimo laskee Saimaaseen kahta reittiä: toisen varrella kuohuu kaunis Partakoski. Parhaat viljelysmaat ovat maakunnan koilliskulmal/a, joka on rapakivialueen ulkopuolella. ottamoina ja aivan lähteiden viereen ulotetut soiden ojitukset ovat tuhonneet eI_1immät lähdeletoista. lähteet ja lähteiden liepeet pysyvät roudattomina. Itse rapakivi on Ylämaan kunnan rikkaus, jota 17. Kivijärven maisemaa Revonrannassa Rautjärvellä. Rajaluoto Taipa/saaren, Joutsenon ja Ruokolahden rajalla
Putkilokasveista nopeimpia kaukaisen maan valtaajia ovat kämmekät, joiden pölymäisen pienet siemenet lentävät tuulten mukana jopa satoja kilometrejä. Kalkkikivi on aivan keskellä kaupunkia, emmekä tiedä millaista kalkkikasvillisuutta siellä ehkä on ollut ennen kalkkikaivoksen perustamista. Suuret kiteet ovat tyypillisiä rapakivelle. Tunnetumpi Ylämaan tuotteena on kuitenkin erinomaisen kaunis, sateenkaarena välkehtivä spektroliitti, jota kaivetaan sekä rakennusettä korukiveksi . Valitettavasti tämäkin suo on ojitettu ja luonnon ja kalkkitehtaan järjestämä suurenmoinen koe keskeytetty. Kalkkitehtaan ilmaan päästämä pöly ei ole ihastuttanut seudun asukkaita, ja niinpä sinne on vaadittu ja viimein saatukin tehokkaat pölysuodattimet. Vuosikymmeniä jatkunut kalkkipölyn leviäminen on rehevöittänyt kalkkitehtaan lähialueet. ETELÄ-KARJALA louhitaan rakennuskiveksi. Luotosen kylästä löytyi tietöiden yhteydessä suorastaan jättimäisiä, kymmenien kilojen painoisia mustia kvartsikiteitä, joista suurimmat on nähtävillä Helsingin yliopiston kivimuseossa ja Luumäen kunnantalon aulassa. Lappeenrannasta onkin muodostunut kalkkitehtaan pösuoM EN L UONTO 2/ 91 50. Toisesta paikasta taas on löytynyt todellisia jalokiviä, komeita, korujen valmistukseen sopivia jaloberyllikiteitä. Harjusaaret ovat ovat jääkaude/la syntyneiden harjujen lakiosia; niiden tyvet ovat veden alla. vsk.. Venäjänsaari Taipalsaarella. Kämmekkäparatiisi keskellä kaupunkia Lappeenrannan Ihalaisista on louhittu kalkkikiveä jo vuosikymmeniä. Rämeelle on kuitenkin jo kotiutunut tuhansien valkolehdokkien joukko. Alunperin karu Paskoleirinsuo on muuttumassa hienoja kalkkisammalia kasvavaksi letoksi: sammalpeite on jo leton lajistoa, mutta putkilokasviston muutokset ovat hitaampia. Kiven välkehdintä johtuu maasälvän erikoisesta lamellirakenteesta, joka heijastaa valoa hiukan kuten öljykalvo veden pinnalla. Luumäeltä 18 Harjusaaret muodostavat Saimaaseen kauniita sokkeloita. Läikehdinnän väri riippuu lamellien paksuudesta: paksu lamellirakenne synnyttää punaisen värin, ohuempi sinisen
Kärnäkosken partaalla on Suvorovin 1790 rakennuttama linnoitus, jonka kasvipeitettä on jo kaksi vuosikymmentä hoidettu lampailla laiduntamalla. Toisessa haarassa on kaunis Partakoski, ja pienemmässä haarassa Kärnäkoski. Lappeenrannan Kärjessä Saimaan ja Kymijoen vesistöt erottaa vain 700 metrin levyinen kannas: täältä alkaa Kuusankoskella Kymijokeen liittyvä Väliväylä. Kivijärvi on kirkasvetinen ja runsassaarinen kuikan ja selkälokin valtakunta. Etelä-Karjala on varmimpia paikkoja, missä sen narinasta voi nauttia. Lintutorni, luontopolku ja opastuskeskus. Noin viiden kilometrin mittaisella, kauttaaltaan ruovikoituneella ja luhtaisella lahdella on tuhansia lintuja. Imatran kuohuja voi ihailla kesäisissä koskinäytöksissä. Käymisen arvoinen on erityisesti Kyläniemi, maisemiltaan upea Saimaasen pistävä niemi, joka on osa toista Salpausselkää. vsk. 2. Reitin pituus noin 120 km ja korkeusero 20 m. Etelä-Karjalassa on lukuisia muitakin hyviä lintujärviä, kuten Haapajärvi ja Kaislanen Lappeenrannassa, Jäkåläjärvi Lemillä, Isoja Pieni Rautjärvi Saarella sekä Suokumaanjärvi ja Eväksenjärvi Konnunsuon viljelylakeuksilla. Erityisen vaikuttava on alkukesän yö lintulahdella: rantalehdoissa kaikaa kymmenien satakielien konsertti, jota lahdelta säestävät sirkkalinnut, kerttuset, kaulushaikara ja rantakanat. SUOMEN LUONTO 2/91 50. 19. Saimaa tarjoaa monenlaista nähtävää niin veneilijälle kuin rantoja kiertävällekin. Käy kesäkuussa, kun kullero kukkii! Tehomaatalous on ajanut ruisrääkän ahtaalle. Vuoksen rannoilla on muusta maakunnasta poikkeavaa rehevyyttä ja siellä voi a1st1a jotakin menetetyn Karjalan tunnelmasta onhan se osa entistä Jääksen kuntaa! Talvella Vuoksi on, paitsi suosittu uistelupaikka, myös sisämaan parhaita vesilintujen talvehtimispaikkoja. Hyvä reitti aloittelevallekin melojalle! Vuoksesta on Suomen puolella noin 13 kilometriä. SALPAUSSELKÄ N TEHDAS ~AIVOS fJ VESIVOIMALA O nTOJA ~ ALPAUSSELÄT ,,,-.RAUTATIE _ PÄÄTIET ten uoma on alusta asti leveä, jopa järvimäinen, vaikka virtaama alkumatkasta onkin olematon. Luontomatkaajan toivekohteet Siikalahti, maan kuulu lintupaikka, on Simpeleen maatunut lahti. Kivijärven jälkeen joessa on jo virtaamaakin, mutta selvästi jokimaiseksi Väliväylä muuttuu vasta jättäessään EteläKarjalan Kannuskoskella. Kirkasvetinen Kuolimo laskee Saimaaseen kahta eri reittiä. Reitti on Saimaan entinen lasku-uoma, joHarjumasmalo on Etelä-Karjalan kasviston aarteistoa; sitä kasvaa vain parissa paikassa
Ainoastaan saasteille herkkien jäkälien määrät ovat olleet pienempiä ja saasteita kestävien jäkälien määrät suurempia kuin muualla Etelä-Suomessa. Jäätäviin oloihin sopeutuneet nieriä ja härkäsimppu elivät ja lisääntyivät järvien viileissä syvänteissä. Länsi-Euroopassa rikkidioksidipäästöjä on viime vuosina rajoitettu mm. Lohesta kehittyi oma järvessä aikuistuva muoto. tehdas, elintarviketeollisuutta sekä kevyempää teollisuutta, jotka päästävät ilmaan yhteensä 1500 tonnia rikkiä vuodessa. Valtakunnallisissa harsuuntumisselvityksissä kaakon metsät eivät ole olleet muita Etelä-Suomen metsiä sairaampia. Vaikka viime vuosikymmeninä on siirrytty yhä tehokkaampaan niin jätevesien kuin poistokaasujenkin puhdistukseen, ongelmia riittää jo tehtaiden suuren koon vuoksi: pienestäkin päästöprosentista kertyy runsaasti tonneja. Omien päästöjen lisäksi Kaakkois-Suomen metsiä rasittavat Koillis-Viron ja Leningradin seudun suuret saastekuormat. Pakokaasujen ohella yhä pahemIlmansaasteet vaivaavat kaakon metsiä läänissä on maan suurin metsäteollisuuden keskittymä, joka yhä puhdistustekniikan parannuksista huolimatta päästää ilmaan runsaasti typpija rikkiyhdisteitä. Typen oksidit ja L ,oni lisäävät metsien vaurioitumisriskiä. Asutus on voimakkaasti keskittynyt Ensimmäiselle Salpausselälle. Tärkein järvi on tietenkin Saimaa, josta vain vähäinen kolkka silti tuhatkunta neliökilometriä kuuluu Etelä-Karjalaan. Ihmisten viihtyvyyden ja terveyden kannalta ongelmallisimmiksi ovat tulleet poistokaasujen haisevat rikkiyhdisteet, jotka aiheuttavat mm. Soita on vähän ja nekin on ojitettu, järvet laskettuja tai säännösteltyjä, joet rakennettuja ja osin pilattuja, metsät talouskäytössä. Varsinkin KaakkoisSuomessa ja Itä-Lapissa saastevaurioiden torjunta riippuu enenevässä määrin Neuvostoliitossa tehtävistä ratkaisuista. Suomeen tulevasta, alkuperältään määritetystä rikkilaskeumasta yli kolmannes on kotimaista, reilu kolmannes on tullut Neuvostoliitosta ja noin neljännes muusta Euroopasta. Muu osa maakuntaa on harvaan asuttua. Muita suurehkoja Jarv1a ovat Kivijärvi, Kuolimo, Simpele ja Pohjois-Karjalan rajalla Pyhäjärvi, monet kuuluja kirkkaudestaan ja muikustaan. Reliktikalojen tärkeänä ruokana oli reliktisten äyriäisten, katkojen sekä hankaja halkoisjalkaisten joukko. Lappeenranta, Joutseno ja Imatra muodostavat miltei yhtenäisen nauhamaisen kaupungin, jossa asuu noin 100 000 asukasta, kaksi kolmannesta väestöstä. Puunjalostustehtaiden ja asutuksen jätevedet kuormittavat eteläistä Saimaata. Runsain laji on valkolehdokki, mutta hyvänä kakkosena on lehtoneidonvaippa, jota sitäkin on tuhansittain kalkkitehtaan lähimetsissä. Tunnetuin näistä on tietenkin norppa. Erikoisen, täysin lehtivihreättömän lehtoneidonvaippamuodon kasvupaikka on rauhoitettu, ja siellä saa liikkua vain polkuja pitkin. Saimaan vesistöalue eristyi merestä 8000 vuotta sitten. Rikkija typpipäästöt yhdessä kaukokulkeutumien kanssa uhkaavat metsien ja vesien terveyttä. Maakunnan rantaviivalla kesämökkejä on jo keskimäärin kolmen sadan metrin välein. Puunjalostusteollisuus on alueen pahin yksittäinen saastuttaja. hengityselinten sairauksia. Asukkaita on 143 000, joten alue ei siis ole erikoisen tiheään asuttu, vain 25 asukasta maaneliökilometriä kohti. Yhä kasvava matkailu, veneily ja retkeily kuluttavat ja roskaavat viimeisiä rakentamattomia ranta-alueita samoja, joita norpat, kuikat ja selkälokit tarvitsevat pesimiseensä. Järvilohi on menettänyt kutu20 Rasitettu luonto Etelä-Karjala on maakuntana pieni, erilaisia ympäristöongelmia riittäisi vaikka isommallekin alueelle. Saasteet ovat karkoittaneet norpan eteläiseltä Saimaalla. Nykyaika on kohdellut jääkaudesta kertovia jäänne-eläimiä kaltoin. Mutta teollisuutta on: maakunnassa on viisi suurta puuta jalostavaa tehdasta, terästehdas, kalkki· ja rakennuslevyVapaat rannat käyvät vähiin. Etelä-Karjalassa on varsin niukasti suojelualueita, nekin pieniä. Maakunnassa on rantaviivaa 6200 kilometriä, ja sillä 18 000 loma-asuntoa. SUOM EN LUONTO 2/ 91 50. Maakunnan pinta-ala on 7240 km', josta maata on 5677 km'. Typen päästöjen rajoittaminen on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rikkipäästöjen. ETELÄ-KARJALA lyjen ansiosta ylivoimainen kämmekkäparatiisi: parin neliökilometrin alueella on tavattu jo 14 kämmekkälajia, joukossa niinkin eksoottiset lajit kuin mannerSuomen ensimmäinen kiiltovalkku ja yksi Suomen ensimmäisistä soikkokämmeköistä. Typpi on toinen mer ·ittävä saaste. Suomen omat päästöt alenivat alle puoleen 1970-luvun lopun arvoista kymmenessä vuodessa. parantamalla savukaasujen puhdistusta ja siirtymällä vähärikkisempiin polttoaineisiin. Liikenne on voimakkaasti keskittynyt Salpausselälle, jossa metsä jo karun kasvualustan vuoksi on tavanomaista herkempää saasteille. Osa ilmaan päässeistä saasteista kulkeutuu ilmavirtausten mukana kaukaakin rajojemme takaa. vsk.. Typen oksidien laskeumasta oman maan osuus on noin viidennes, Neuvostoliiton lähes neljännes ja muun Euroopan yli puolet. Erityisesti Viron, Leningradin alueen ja Kuolan ilmansaasteet kuormittavat myös Suomea. Äskettäin perustettu Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö pyrkii hankkimaan, kunnostamaan ja hoitamaan veneilijöiden tukikohdiksi sopivia alueita Saimaalta, jolloin vapaa-ajanviettoa ohjaamalla voitaisiin vaurioita pienentää. Typpeä pääsee ilmaan myös pelkistyneessä muodossaan ammoniakkina ennen muuta maataloudesta. Valtaosa typpipäästöistä tulee liikenteestä. Rasitus näkyy jo metsien heikentyneenä yleiskuntona, vaikka suuria metsäkuolemia ei vielä ole ollut. Tuolloin silloiseen Suur-Saimaaseen jäi koko joukko merieläimiä, jotka joutuivat sopeutumaan järvielämään. Vaikka päästöt ovat pienentyneet, ongelmat ovat yhä pahoja tehtaiden lähialueilla Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran edustalla sekä Vuoksessa ja Hiitolanjoessa. Norppa sekä muikku ja muut jalokalat ovat väistymässä jo Kyläniemen pohjoispuolisille vesille. Järvissäkin jäänteitä jääkaudelta Salpausselän pohjoispuolella alkaa Järvi-Suomi. Vaikka Kivijärvi nykyisin kuuluu Kymijoen vesistöön, se on aikaisemmin ollut Saimaan osa, ja reliktilajisto härkäsimppuineen ja äyriäisineen on samanlainen kuin Saimaalla ja Kuolimolla