...... ......... .. . . ....... ........ 11 A 17 00150 Helsinki puh. . ..... (90) 642 881 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky P.ainopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen 1/mestymisaiKataulu Aineisto No toimitukseen 3 13. . . (90) 642 88 1/ säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUK I OY Hiirakkotie, 6 01200 Vantaa puh. 4 17. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/ 140 mk (kestotil.). . . ... .. 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 22 Pöllöjen soidinhuudot kaikuvat ja myyrien saalistus on vauhdissa. .. 40 Summaries of the Main Articles ...... .. ..... .. Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heik ki Toivonen, Ritva Veijonen. . . . .. . . 30 Etelä-Luangwan kansallispuisto Sambiassa on kuulu rikkaasta eläimistöstään. 10. ........... Kaarina Heikkonen: Sukellus suolaiseen kaamokseen ....... . ..... (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Ranta katu 49-51 20100 Turku puh. . Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. . Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaa ninkatu 13 90 100 Oulu puh . .. Heikki Willamo: Pöllöt myyräjahdissa.............. (92 1) 301 141 Veijo Peltola, vs. Kirjoja .............................................. . ..... ............................ . ..... . . Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh . . vuosikerta 2 • 1989 Kotimaasta . . ...... Samuli Haapasalo: Repovesi alkulinnun kansallispuistoksi...... 4 Viisaan valinnat: Eroon freoneista.... Tero Sipilä ja Heikki Hyvärinen: Säännöstelläänkö saimaannorppa sukupuuttoon?.. Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni La ukontori 4 33200 Tam pere puh. (981) 15 828 Merja Ylänen, vs. 38 Kysy luonnosta. Alice Karlsson: Vaasa kaasuttaa uuteen jätehuoltoaikaan.... 3. ...... Irtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan Etelä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Perämiehen katu 11 A 17, 00150 Helsinki puh. (960) 3 11 550 Riitta Laakso, vs. Ilmestyy 25. . . 8 Rauno Ruuhijärvi: Luonnonarvot markkinataloudessa .... 5. .... 5 6. . ............... . ... 39 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . ........ ........... .... Saimaan pinnan laskeminen talvisin romauttaa osan pesistä. ............. (90) 642 88 1 Ma-pe klo 8.3016. /989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. ............. (953) 17 358 Pemi Siilahti Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh. . . 36 Tiina Kaila: Ihminen, maagikko, farisealainen.... (90) 655 377 Ilpo ·Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. . 10 Puheenvuoro katoamassa olevien niittyjen ja ketojen puolesta. . .......... 4. 30. . . .................... .... 12 Erämaakomitea esittää 12:n Lapin erämaan suojelemista erämaalailla. . ..... .... Jorma Laurila: Villin Afrikan sydämessä. 16 Repovesi on kaakkurin valtakuntaa Valkealan ja Mäntyharjun kuntien alueilla. ... . 20 Helmikuun lopulla syntyneet kuutit tarvitsevat suojakseen lumipesän. 47 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. .... (90) 171 250. päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimiuajat Antti Halkka Alice Karlsson, vs. .. .. . . Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin I 90/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. ...................... .. . . 9 Kauri Mikkola: Kukkakedot takaisin..... ........ Tilaushinnat I. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Eväitä taistoon pöheiköitymistä ja viheraavikoita vastaan. . 15, kesällä klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juot e, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Pirkko Elomaa, toimistosihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. . . 4. ................. 9. . ....... ... Kansikuva: Ahman jäljet Pippurinipan -tunturissa Käsivarren erämaassa on kuvannut Seppo Keränen. ... 7. ............... ..... Kirjoittajat selvittävät esityksen luonnonsuojelullista taustaa . .. .. . 46 Seppo Vuokko: Piippuja meressä.... . 26 Jään alla avautuu värikäs kasvimaailma. . Uusimaa Perämiehenk . . . SUOMEN LUONTO Vs. Ulkomailta............................................ Esko Joutsamo ja Pekka Salminen: Erämaat lain suojiin.......... 198830. .... 17 . ........ 48. .. . . .. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen soviltu. 8. ......... 28 Maan ensimmäinen bio:Caasulaitos aloittaa toimintansa lähiaikoina. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. .
·erilaiset tieja rakennushankkeet ja etenkin kasvava maastoliikenne moottorikelkoilla ja nykyään jo kesäisinkin kaiken maailman mönkijöillä. Arvostelijoiden mukaan ne eivät olennaisesti eroaisi Lapissa nykyisin harjoitetuista menetelmistä. Ylitsepääsemätön tosia-asia on myös se, että erämaakomitean esityksen on saatava taakseen riittävä poliittinen kannatus: se on hyväksyttävä eduskunnassa erämaalakina. Mietinnön lausuntokierroksella sen puutteet olisi saatava korjattua. Painopisteen on kuitenkin oltava korostetusti kokeilussa ja tutkimuksessa, ei puuntuotannossa. Täysin kelvottomaksi ei kukaan vakavasti otettava luonnonsuojelija ole mietintöä kuitenkaan leimannut. Mietintöhän on osin täysin vastakkaisia näkemyksiä edustavien osapuolten kompromissi . SUOMEN LUONTO 2/ 89 48. Kielajoen latvoilla avautuu komea Stuorraäytsin rotko, jota kutsutaan myös PikkuKevoksi. Arvostelijatkin ovat myöntäneet, että mietintö on toteuttamiskelpoinen kunhan sen pahimmat puutteet korjataan. Erämaaliike ja Lapin luonnonsuojelupiiri ovat moittineet mietintöä mm . Tärkein syy metsätalouden vaatimuksiin varmasti on Lapin ylimitoitetun metsäteollisuuden puunnälkä ja uumoillut tehdaslaajennukset. Puuttomatkaan alueet eivät enää ole turvassa; niitä uhkaavat mm. Vätsärissä d kuitenkaan tulisi sallia minkäänlaisia hakkuita, koska Kuolan teollisuuden saasteet kuormittavat voimakkaasti koko Itä-Lappia. SUOMEN Erämaalaki rauha erämaihin. Komitea ehdottaa suojeltavaksi kaikkiaan lähes 15 000 km 2 erämaita. Komitean hajoaminen ristiriitoihin olisi jäädyttänyt erämaiden suojeluhankkeet pitkäksi aikaa ja olisi pahimmassa tapauksessa johtanut alueiden -tärveltymiseen yksi kerrallaan. Muotkatunturien erämaat11. Parhaassa tapauksessa uusista menetelmistä saadut kokemukset voisivat heijastua myönteisesti koko Lapin metsätalouteen. Erämaalain hyväksymisen jälkeen Lapin luonto olisi jo melkoisen hyvässä huomassa. Samasta syystä komitean ehdotuksesta pois rajatut Kessin osat tulisi liittää erämaalakiehdotukseen, ilman hakkuukokeiluja. Hakkuut olisivat lisärasite saastekuorman alla huokailevalle karulle metsäseudulle. Jorma Laurila 3. vsk. Nimettömästä Kairasta, on metsätalouden vaatimuksesta rajattu pois. Lisäksi on tarkasti seurattava, että menetelmät todella poikkeavat edukseen nykyisistä. alueiden rajauksista sekä hakkuiden sallimisesta osalla selkosista. Eräitä arvokkaita erämaa-alueita, kuten osia Kessistä ja ns. Jos mietintö olisi kovin eripurainen, sen läpimenomahdolli~•rndet olisivat heikot. Kansantaloudellisia perusteita tähän ei ole, koska näiden alueiden metsätaloudellinen merkitys on häviävän pieni. Erämaaliike on arvostellut myös hakkuiden sallimista tietyissä erämaissa, vaikka komitea ehdottaakin käytettäväksi nykyistä luonnonmukaisempia menetelmiä. Erämaan rauha on taattava myös puuttomille alueille ne ovat yhtä arvokkaita kuin metsäerämaat. Komitea on kaukoviisaasti esittänyt erämaalakiin liitettäväksi myös laajoja tunturija paljakka-alueita. Kiistaton edistysaskel erämaiden suojelussa on, että sentään näinkin kattava ehdotus on voitu lähes yksimielisesti antaa. Etelä-Suomessa sen sijaan riittää töitä nimenomaan muulle kuin kirveelle; eteläisessä Suomessa vanhoja suojeltuja metsiä on vain alle promille metsäalasta. Luonnonsuojelun kannalta ei ole sinänsä haitallista, että luonnonmukaista metsänhoitoa kokeillaan erämaissa. Valtioneuvoston asettaman erämaakomitean tammikuussa julkistettu mietintö ei ole saanut kaikkien luonnonsuojelijoiden varauksetonta tukea
Erityisesti kuusen kunto on heikentynyt, mutta myös mänty ja lehtipuut kärsivät aiempaa enemmän. Mäntyjen neulashukka on suurin ltäLapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä. kotka, metso, kololinnut sekä monet sienija hyönteislajit tarvitsevat riittävän tiheässä olevia luonnontilaisia alueita säilyttääkseen kantansa elinvoimaisina. hätäoksien yleistyminen. Harsuuntuneimpia kuuset ovat Kainuussa, Lapissa ja Pohjanmaalla. Suomessakin rikkija typpilaskeumat ovat SUOMEN LUO TO 2/89 48. Metsäasiat kuuluvat meille kaikille. Vuonna 1986 kuusista oli harsuuntuneita 26 prosenttia, lehtipuista 10 prosenttia ja männyistä kuusi prosenttia. Harsuuntuminen ilmentää puiden yleistä terveydentilaa, johon ilmansaasteiden ohella vaikuttavat luonnon omat stressitekijät, kuten kovat pakkaset tai kuivuus. Neulasten variseminen on kiihtynyt eniten Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Metsä on suomalaisen kulttuurin alkukoti, osa suomalaista sielunmaisemaa. Päätöksenteko metsien kohtalosta on alistettava laajapohjaiseen yhteiskunnalliseen harkintaan, vaativat Elävä Metsä -kampanjan järjestäjät. vsk.. Kampanjan tärkeimpänä tavoitteena on tuoda esille laaja kansalaismielipide viimeisten vanhojen luonnonmetsien sekä luonnonmukaisten metsänhoitomenetelmien puolesta. Lappia lukuunottamatta mäntyjen neulaskato on 1nainituilla alueilla pahentunut. Tämä on uutta ja myönteistä. Metsäntutkimuslaitos on Vetoomus metsäluonnon puolesta Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen nuorisojärjestö Luonto-Liitto järjestävät tänä keväänä Elävä Metsä -kampanjan . Metsämme voivat nyt huonommin kuin kolme vuotta sitten. Aarniometsissä on oma uhanalainen eläinja kasvilajistonsa, joka ei selviydy ilman lahopuustoa pökkelöineen ja keloineen tai ilman erämaisia olosuhteita. Mm. Tiedot ovat peräisin Metsäntutkimuslaitoksen tammikuisesta tiedotteesta. KOTIMAASTA Metsiemme ilme entistä surkeampi Kuusi kuolemankielissä. Vielä ei voida olla varmoja, onteet sekä luonnonmukaisuudesta irtaantunut puuntuotanto. Puiden heikentyneestä terveydestä kertovat mm. Metsien hyvinvoinnista elävät myös luontaiselinkeinot ja matkailu. neulasten ja lehtien liiallinen variseminen eli harsuuntuminen, havupuiden neulasvuosikertojen vähentyminen, latvuksen aukkoisuuden lisääntyminen ja ns. D ko puiden heikkeneminen osoitus pysyvästä muutoksesta. Viimeisiä suojelemattomia vanhoja luonnonmetsiä otetaan metsätalouskäyttöön, vaikka niiden taloudellinen merkitys on vähäinen. Tämän lehden keskiaukemalla olevan metsäadressin voivat allekirjoittaa sekä kansalaiset että järjestöt. Metsiämme uhkaavat kaksi keskeistä vaaraa: ilman kautta leviävät saasseurannut metsiemme terveydentilaa vuodesta 1986 ILME-tutkimuksellaan (Ilman epäpuhtauksien vaikutus metsiin), joka kuuluu laajaan ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön rahoittamaan happamoitumisen tutkimusprojektiin Haproon. Neulasoireet samoin kuin muut bioindikaattorit Uäkälät) viittaavat kuitenkin siihen, että puiden heikkeneminen ei johdu pelkästään säästä", tiedotteessa todetaan. Metsätalouden lisäksi metsillä on myös muita tärkeitä käyttötapoja: retkeilijälle, marjastajalle tai eränkävijälle metsä lahjoittaa nautintoa ja virkistystä sekä luonnontuotteita. Joka kolmas kuusi kärsii neulaskadosta Selvityksen mukaan kuusista oli vuonna 1988 harsuuntuneita 38 prosenttia, lehtipuista 15 prosenttia ja männyistä 11 prosenttia. Alkuperäinen metsäluonto 4 aarniometsineen ja tiettömine erämaineen on kuitenkin vuosi vuodelta vähenemässä. Ruskistuneet neulaset, neulaskato sekä lukuisat vaaleanvihreinä erottuvat hätäkasvaimet kertovat vakavasta vaurioitumisesta. Neulasja lehtikato on siten selvästi pahentunut kolmessa vuodessa. kesäkuuta 1989. Eteläja Lounais-Suomen kuusten vanhoissa neulasissa on vuosina 1987 ja I 988 havaittu keltakärkisyyttä. Tiedotteessaan Metsäntutkimuslaitos myöntää ensimmäisen kerran, että metsiemme kunnon heikkenemiseen saattavat olla syynä myös ilmansaasteet. Laitos on jopa hieman huolissaan metsiemme tulevaisuudesta. Neulaskato voi olla myös väliaikainen ja johtua metsäekosysteemin luonnollisista vaihteluista tai esimerkiksi viime vuosien poikkeuksellisista säistä. Pohjoismaisen luokituksen mukaan harsuuntuneiksi katsotaan puut, jotka ovat menettäneet yli 20 prosenttia neulasistaan tai lehdistäär,. Oireen on Keski-Euroopassa todettu kytkeytyvän puiden ravinnetalouden häiriöihin, jotka ovat seurausta ilmansaasteista ja maaperän happamoitumisesta. Kuvattu Göteborgin lähellä. Näkyvin osa Elävä Metsä -kampanjaa on vetoomus suomalaisen metsäluonnon puolesta. Tosin laitos on kannassaan varovaistakin varovaisempi: "Pitkän ajan suunnan ennustamiseksi kolmen vuoden havaintojakso on kuitenkin liian lyhyt. Suomalaisen luonnon tärkein elementti on metsä. Metsien käsittelyssä on otettava tavoitteeksi koko metsäluonnon elinvoiman vaaliminen. Adressi luovutetaan valtioneuvostolle maailman ympäristöpäivänä 5
Elimyssalo on Yscävyyden puiscon ydinalue Suomen puolella. Lakiluonnos Ystävyyden puistosta kertoo yksiselitteisesti, että "Suomen ja Neuvostoliiton välisen ympäristönsuojeluyhteistyön ja erityisesti luonnonsuojelututkimuksen edistämistä varten on Ystävyyden puisto, joka sijaitsee Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen kunnan alueella". Olisi tärkeää esimerkiksi selvittää voidaanko vaurioiden syntyä metsänhoidollisin keinoin hidastaa ja miten paljon päästörajoja pitäisi nykyisestä tiukentaa", dosentti Huttunen toteaa. KOTIMAASTA Ystävyyden puisto jäi kuplaksi. vsk . Ovatko luonnonystävät erehtyneet pitämään Ystävyyden puistoa aivan liian sinisilmäisesti luonnonsuojeluhankkeena. Ehkä tässä onkin suurin muutos nykytilanteeseen: luonnonsuojelualueiden metsien käytöstä päättää ympäristöministeriö eikä metsähallitus. Jälkimmäistä työryhmä esmaa laajen nettavaksi niin, että Suomussalmen puolella olevalta Lapinsuolta olisi yhteys J uortanansaloon ja valtakunnan rajalle. Saasteille herkät naavamaiset jäkälät ovat Etelä-Suomesta katoamassa, sitä vastoin kestävämmät lehtimäiset jäkälät ovat säilyttäneet asemansa. Terho Poutanen 5. Ilmansaasteisiin viittaavat myös muutokset puiden jäkäläpeitteessä. Asetusluonnoksessa Ystävyyden puistosta sallitaan metsästys paikallisille asukkaille ja kalastus kaikille, joten alueella voi erästää kuten tähänkin saakka. Viidentenä kohteena Ystävyyden puistossa on Lentua, jonka metsähallitus 1970-luvulla muodosti 1 uonnonhoitometsäksi. Se on elincärkeä alue mm. Koko perustamistyöryhmän mietintö on pääosin vain jo olemassa olevien erilaisten suojelualueiden kokoaminen yhteisen Ystävyyden puisto -ni mikkeen alle. Lentuan j~ Iso-Palosen Maariansärkkien luonnonsuojelualueiden kivennäismaiden metsissä saadaan harjoittaa luonnonmukaista metsänhoitoa ympäristöministeriön vahvistaman Ystävyyden puiston hoitoja käyttösuunnitelman mukaisesti. Työryhmän ehdotuksen mukaan Ystävyyden puistoon kuuluisi Suomen puolella viisi erillistä kohdetta eri puolilla Kuhmon kaupunkia. Jorma Laurila SUOME LUO TO 2/ 89 48. Alue on 476 neliökilometrin laajuinen ja se on yhteydessä Suomen rajaan 34 kilometrin matkalla. Se paljastaa, että metsäpeuran asumaalueita on tarkoitus suojella, mutta Kainuun viimeiset vanhat metsät joutavat mennä sen sileän tien. Suomen Luonnossa (4/ 88) rohjettiin epäillä, että Ystävyyden puisto jäisi kuplaksi . Työryhmä pitää Elimyssaloa Ystävyyden puiston ydinalueena Suomen puolella ja esittää 54 neliökilometrin laajuisen erityisen suojelualueen perustamista . Maa-alasta neljä hehtaaria on luonnontilaisena säilytettävää aarniosaa ja loput seitsemän neliökilometriä puistoja talousosaa. mecsäpeuralle. Jos Lentuaan sisällytettäisiin maa-alueita nyt esitettyä enemmän, siitä voisi muodostaa vaikkapa kansallispuiston, jossa vesiretkeilyä ja -matkailua olisi mahdollista nykyisestään kehittää. "Metsäntutkimuslaitoksen asenteen muuttuminen on osoitus siitä mitä tieto saa aikaan." Satu Huttusen mielestä laitoksen tuore arvio metsiemme tilasta on kohtalaisen oikea. Ympäristöministeriön asettaman puiston perustamistyöryhmän mietintö julkistettiin tammikuun lopulla. Saasteita hyvin sietävät ja ilman likaisuudesta jopa hyötyvät lajit, vihersukkulajäkälä ja viherlevät, ovat keskittyneet maamme eteläja lounaisosaan. korkeimmat keltakärkisten neulasten esiintymisalueella. Maamme johtaviin metsävauriotutkijoihin kuuluva dosentti Satu Huttunen Oulun yliopistosta on tyytyväinen Metsäntutkimuslaitoksen ajattelutavan muutokseen. Alueesta on vettä lähes 44 neliökilometriä. Sen olemassaoloon vedoten valtakunnan rajan tuntumaan olisi voinut perustellusti esittää kaikin puolin mittavan luonnonsuojelualueen luomista. Neuvostoliiton puolella Ystävyyden puiston muodostaa vuonna 1983 perustettu Kostamuksen luonnonsuojelualue. Elimyssalon luonnonsuojelualueen perustaminen on ollut esillä vuodesta 1983, jolloin se sisällytettiin soidensuojelun perusohjelmaan . Metsähallituksen Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonhoitometsiä työryhmä esittää laajennettavaksi niin, että alueista muodostuu yhtenäinen 36,4 neliökilometrin laajuinen Ystävyyden puiston kohde. Ei tässä mitään metsiä olla suojelemassa, vaan yhteistyötä tekemässä ja tutkimassa. Sekä tutkittavat puut että tutkijat ovat olleet samoja kolmen vuoden aikana. Tiedot metsien terveydentilasta on saatu tutkimalla 3 000 pysyvältä koealalta 4 000 puuta. Työryhmä esittää, että sekä Lentualle että Iso-Palonen Maariansärkät -kohteeseen perustettaisiin lakisääteinen luonnonsuojelualue. Ystävyyden puiston kohteista kaksi on jo aiemmin lailla perustettuja luonnonsuojelualueita: Ulvinsalon luonnonpuisto ja Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue. "Tutkimuksen johtaja, tohtori Eeva-Liisa JukolaSulonen on todennut aika lailla samat asiat kuin minäkin olisin sanonut, tosin Metsäntutkimuslaitos on kannassaan erittäin varovainen." ''Metsäntutkimuslaitoksen pitäisi nyt ryhtyä omilla budjettivaroillaan tutkimaan vakavasti ilmansaastevaun01ta pintapuolisen kartoituksen sijasta. Kostamuksen luonnonsuojelualuetta ei ole haluttu lainkaan hyödyntää. Ne viihtyvät enty1sen hyvin alueilla, joilla typpilaskeuma on suuri
Se käyttää noin 100 000 tonnia keräyspaperia vuodessa ja on suurin keräyspaperin käyttäjä Suomessa. Parin vuoden takaisesta keräyksen aallonpohjasta ponnistetaan uuteen nousuun , jonka vauhdittaja on tämän vuoden lopulla toimintansa aloittava Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan siistauslaitos. Yli puolet kotitalouksien paperijätteestä on tarkoitus saada talteen tänä vuonna. Keräys paperia tarvitaan taas kodeista ja konttoreista liikenevä keräyspaperi kelpaa taas teollisuuden raaka-aineeksi. (90) 642 881 . Ihminen ja pienvedet. Suurin osa valtion maanhankintaan varatuista 47 miljoonasta käytettiin Etelä-Suomen alueella. Päätökset t~hdään omistajan hakemuksesta. Kilpailuaika on 15. Norppaluotoja rauhoitetaan luonnonsuojeluliitto on ostanut Kymmene Oy:ltä norppaluodon Pihlajaveden saaristosta Savonlinnasta. Työryhmän esittämä luonnonhoitometsä-ratkaisu saattaa sallia metsänhoitotoimet, joissa otettaisiin lähinnä vain maisemansuojelulliset arvot huomioon, järjestöt perustelevat. Ne ovat myös monien Suomessa ainutlaatuisten elinympäristöjen, kuten puronotkojen ja lähdekorpien, sydän. Kilpailusäännöt julkaistaan Luonnonsuojeluväen numerossa 3 ja niitä voi tilata myös Suomen luonnonsuojeluliitosta. SLL hakee norppaluodolle luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta. 6 KOTIMAASTA Talaskankaan luonnonarvot punnitaan ja metsähallituksen Talaskangas-työryhmä ehdottaa toimenpidekieltoa 4,8 neliökilometrin alueelle, joka on välittömästi Talasjärven soidensuojelualueen länsipuolella . Pienvesien olemus, kasvisto ja eläimistö 2. SUOMEN L UONTO 2/ 89 48. erityinen suojelualue, järjestöt vaativat. 9. Pienvedet ovat olennainen osa suomalaista luonnonmaisemaa ja niillä on virkistyskäytöllistä ja kalataloudellista arvoa . Ruotsissa määrä on hieman yli sata kiloa ja ruotsalaiset pitäisi nyt tässäkin lajissa peitota. Teemavuoteen liittyen Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää valokuvauskilpailun, jossa on kaksi sarjaa: 1. Metsänkäsittelytoimet vähentävät lahopuun merkitystä uhanalaisen eliöstön elinympäristönä, järjestöjen kannanotossa sanotaan. Yksityisiä alueita voidaan lisäksi rauhoittaa lääninhallituksen päätöksellä. Työryhmän esityksen mukaan Talaskankaan länsiosista säästettäisiin hakkuilta noin viiden hehtaarin laajuinen Koukomäen pohVALOKUVAUSKILPAILU Purot, lammet ja lähteet Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden 1990 teemavuoden aiheena on pienvedet, eli purot, lammet ja lähteet. Työryhmän esityksen mukaan alueesta tehtäisiin luonnonhoitometsä. Parhaimmillaan talteen voidaan saada kaksi kolmannesta kotikeräyspaperista. Kilpailu on tarkoitettu kaikille luonnossa liikkujille ja siihen toivotaan osallistuvan myös sellaisten ku vaajien , joilla ei ole aikaisempaa kilpailukokemusta. 1989. Ensi kesänä joka tapauksessa biologian opiskelijat tekevät alueella omia inventointejaan ja LuontoLiitto järjestää Talaskankaalla luonnontutkimusleirin yhdessä Helsingin yliopiston biologian opiskelijoiden kanssa. Vuodesta 1971 lähtien ne ovat hankkineet suojeltavaksi yhteensä noin 780 neliökilometriä. Alueen rajat määritettäisiin tarkasti vasta ensi kesänä tehtävän uhanalaisten lajien kartoituksen jälkeen. vsk.. Norppaluodon ostoon käytettiin liiton Norpalle koti -kampanjalla kerättyjä varoja. Käytännössä alueiden hankinnasta huolehtivat lääninhallitukset. joisrinne, joka on mahdollinen uhanlaisten lajien elinpaikka. Suomessa kerättiin viime vuonna paperia 78 kiloa asukasta kohti. Luonnonsuojelujärjestöt pitävät myönteisenä esitystä koko Talaskankaan-Sopenmäen alueen luonnonarvojen selvittämisestä. 4.15 . Eurassa sijaitseva arvokas Koskeljärven lintuvesialue saatiin melkein kokonaan valtion omistukseen. Jo myydyt leimikot sekä Talaskankaan että Sopenmäen alueelta hakattaisiin suunnitelmien mukaan . Luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Talaskangas-liikkeen yhteisessä kannanotossa vaaditaan pidättäytymistä kaikista alueen länsiosan hakkuista, kunnes riittävän huolelliset tutkimukset suojeluarvoista on tehty. Paperinkeräys Oy on suomalaisten maaotteluhenkeen vedoten käynnistänyt mainoskampanjan paperin talteenoton tehostamiseksi. . D Uusia luonnonsuojelualueita hankki viime vuonna alueita luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä vajaat 80 neliökilometriä. Siistausmassa syötetään uuden paperikoneen uumeniin, missä syntyy 40-prosenttisesti kiertokuidusta koostuvaa sanomalehtipaperia. Savonlinnassa ja Rantasalmella sijaitsevan Linnansaaren kansallispuiston alueella sekä perustettavan Tammisaaren kansallispuiston alueella hankinnassa edettiin ratkaisevasti. Järjestöjen ja Talaskangas-liikkeen mielestä myös Sopenmäen Heinosenahon leimikon kevääksi suunnitelluista hakkuista tulee luopua, koska hakkuut pirstoisivat luonnonmetsien ja soiden muodostaman arvokkaan kokonaisuuden. Valtioneuvoston periaatepäätöksien mukaisissa suojelukohteissa on vielä lähes 2000 neliökilometriä yksityisomistuksessa olevia alueita, jotka on saatava valtion haltuun. Hankituista kohteista on kansallisja luonnonpuistoalueita runsaat 10 neliökilometriä, soidensuojelualueita 50 neliökilometriä ja lintuvesien suojelualueita reilut viisi neliökilometriä. Kymmene Oy rauhoittaa Pihlajavedeltä 17 saarta ja luotoa saimaannorpan pesinnän ja lisääntymisen turvaamiseksi. Metsähoitotoimien ja vesistöjärjestelyjen myötä luonnontilaiset purot, lammet ja lähteet ovat hyvää vauhtia katoamassa ja moni pienvesissä tai niiden rantamilla elävä laji on uhanalainen. Talaskankaan-Sopenmäen alueelle tulisi perustaa luonnonsuojelulain mukainen ns. Nyt tulisi taata ympäristöministeriön ja metsähallituksen 1 uoimonsuo j ei ual uetoimiston tutkijoille riittävästi voimavaroja alueen perusteellisiin tutkimuksiin. Lisätietoja: Tiu Similä, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh . Itse Talaskankaallakin tarvitaan vähintään aarnialuetasoa vastaava suojeluratkaisu, sillä alueen suojeluarvo perustuu nimenomaan suureen lahopuun maaraan ja luonnonmetsien piirteisiin
Joensuussa 21.4. Uhka ilmasta • Happamoitumista käsittelevä näyttely Uhka ilmasta-Luftangrepp on esillä 27 .3 . Pääsiäisen aikaan näyttely on avoinna vain 2. saakka, avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 1216. Huhtikuussa Keräseltä ilmestyy viiden vuoden kuvaustyön hedelmänä teos suurtuntureista ja vähän myöhemmin kuvateos uhanalaisista hylkeistä. vsk. pääsiäispäivänä klo 12-16. D Näyttely metsästä luonnonmetsien uhanalaisuudesta huolestuneet luonnonvalokuvaajat ja -tutkijat ovat koonneet näyttelyn metsästä. Tunnustuspalkinnon saivat seuraavat: Juha Mälkönen: "Hellyys", Pekka Kokko: "Orava", Matti Torkkomäki: "Tule esiin!", Jyrki Portin: ''Laulujoutsenen sulka", Arto Hämäläinen: "Yö Saimaalla" (mustavalkoinen), Tuomas Taavitsainen: "Puut", Kimmo Kuure: "Sfäärien cocktail" sekä Olli Hietanen luonnon tuhoutumista esittävällä kantaaottavalla fantasiaSUOMEN LUONTO 2/89 48. Näyttely on avoinna ma-pe klo 10-18 ja la-su klo 12-16. (90) 1991 422 tai 1991 427. Kilpailun tulokset julkistettiin jo perinteeksi vakiintuneessa tilaisuudessa Finlandia-talolla helmikuun alussa. Suhtaudummeko uhkaan vakavasti päättäjät keskustelevat. Palkittujen joukkoon ylsi vain yksi mustavalkoinen kuva. Maa on niin kaunis vastuumme luomakunnasta ja 22.3. sarjallaan. 7. Näyttelyllään he haluavat saada ihmiset huomaamaan vanhojen metsien korvaamattomia luonnonarvoja, sellaisia, joita talousmetsissä ei ole Näyttely koostuu noin 35 värivalokuvasta ja piirroksesta. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenilleen järjestämä kilpailu pidettiin yhdeksännen kerran ja siihen osallistui 190 kuvaajaa 875 kuvalla. Pääpalkintojen lisäksi jaettiin kahdeksan tunnustuspalkintoa ja 27 kunniamainintaa. saakka Helsingin kaupungin entisessä valtuustosalissa Aleksanterinkatu 16-18. Matti Torkkomäen toisenlainen teerikuva "Tule esiin!" sai sekä tunnustuspalkinnon että Luonnonkuva-arkiston erikoispalkinnon. Lisäksi hän on julkaissut kuvateoksia. Keränen on jo vuosia kuulunut maamme luonnonvalokuvauksen kärkeen ja on menestynyt hyvin aiemmissakin Vuoden luontokuvat -kilpailuissa. KOTIMAASTA Porilaisen valokuvaajan Seppo Keräsen kuva "Horsma siementää" valittiin lähes 900 kuvan joukosta vuoden luontokuvaksi. Vuoden luontokuvat valokuvaaja Seppo Keränen voitti vuoden 1989 luontokuvakilpailun kuvallaan "Horsma siementää" . Suomen luonnonsuojeluliiton omistaman Luonnonkuva-arkiston erikoispalkinto myönnettiin Matti Torkkomäen kuvalle "Tule esiin!", joka sai siis kaksi kunnianosoitusta. Antti Leinosen jännittävä, salamyhkäinen karhukuva palkittiin kunniamaininnalla. Näyttelyn koonneeseen työryhmään kuuluvat valokuvaajat Markku Nironen ja Heikki Willamo, taiteilija Jari Kostet ja tutkija Tapio Lindholm. Näyttelyyn liittyy yleisötilaisuuksia Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan Kryptassa: 15.3. Kuvakokon~suuk~en sarjan voitti vantaalainen Juha Suonpää kaatopaikan elämästä kertovalla sarjallaan "Kutsut". Suosituimpia kuvauskohteita olivat tälläkin kertaa linnut ja maisemat. Tilaisuudet alkavat klo 18.30. Metsä-näyttely. Näyttelyssä on myös suomalainen osasto. lähtien . on esillä: Helsingin Eläinmuseon Juustosalissa 17 .3. Lisätietoja näyttelystä saa ympäristöministeriön tiedotuksesta, puh. Näyttelyn on tuottanut Ruotsin historiallinen museo ja Suomen järjestelyistä vastaa ympäristöministeriö. Suurin osa kilpailuun lähetetyistä kuvista oli väridioja. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: yksittäiskuvat, joiden joukosta vuoden luontokuva valittiin, sekä kuvakokonaisuudet. Mikkelin maakuntakirjastossa 23.3.-17.4., avoinna arkisin klo 10-20 ja la klo 10-15. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat valokuvaajat Matti Valta ja Heikki Willamo sekä taiteilija-toimittaja Dick Forsman
Freonit talteen Turussa Otsonikadosta ollaan huolissaan myös Turussa, missä kaupungin kierrätyskeskus ottaa freonit talteen käytetyistä jääkaapeista ja pakastimista. Suurin freonien käyttäjä on muoviteollisuus. Heinäkuun alusta tulee aerosolipakkauksiin merkintä CFC-aineista (Sisältää, Innehåller: CFC), mikäli niitä on käytetty ponneaineina. Toisaalta myös kauppa käy hyvin, sillä aerosolien kulutus on kasvanut jatkuvasti. Muutosehdotus tähtää siihen, että yleisin ohjein ja määräyksin voidaan vähentää täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivety-yhdisteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia päästöjä. Eristeteollisuuden vaatiman kolmen-neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen ollaan Suomessa jo hyvin Montrealin sopimuksen edellyttämässä tavoitteessa." Sopimuksen mukaanhan freonien käyttöä on vähennettävä 50 prosenttia vuoden 1993 loppuun mennessä vuoden 1986 tasosta. Edelläkävijänä on ollut aerosoliteollisuus, joka on luopunut freonien käytöstä Kanadassa, Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Aerosoleihin käytettäviä freoneita korvaavia aineita on kymmenkunta muun muassa hiilidioksidi, typpi, propaanibutaani ja ilma. Vuonna 1987 Suomessa valmistettiin runsas 19 miljoonaa tölkkiä erilaisia suihkeita, joista yli kolmannes vietiin maasta. 8 VIISAAN V ALINNA T Aukot otsonikerroksessa päästävät vaarallista ultraviolettisäteilyä maanpinnalle. Nyttemmin kotimainen pakkausteollisuus on siirtynyt käyttämään niiden valmistuksessa pentaania ja samalla tulenarka tuotanto on siirtynyt Ruotsiin. Ensimmäisiä yksittäisiä toimialoja koskevia valtioneuvoston päätöksiä CFCaineiden kieltämisestä voidaan ympäristöministeriön mukaan odottaa jo ennen kesää. Otsonikerroksen oheneminen jatkuu kuitenkin vielä pitkään, CFC-aineiden hajoaminenhan kestää pahimmillaan jopa 150 vuotta. Freonin voi puhdistaa ja käyttää uudelleen, mutta toistaiseksi se on Turussa vain varastoitu. Aerosoli teollisuuden osuus CFC-aineiden käytöstä Suomessa on ollut 22 prosenttia. Kaasuhyökkäyksen vähentämisessä voi jokainen olla mukana. Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys seuraa tilannetta. Ilmatieteen laitoksen professorin Antti Kulmalan mukaan etelänapamantereen tutkijat ennustavat, että otsonikerroksessa on ensi syksynä todella "kova aukko". Myös Suomen aerosoliteollisuus on luopunut freoneista, joten suosimalla kotimaisia suihkeita tekee samalla ympäristöystävällisen valinnan. Suosi kotimaisia suihkeita Parasta aikaa monien teollistuneiden maiden ympäristöviranomaiset vääntävät kättä yritysmaailman kanssa CFC-aineista. Eroon freoneista Kloorifluorihiilivetyjen eli CFC-aineiden (tai freonien) kyky tuhota ylemmän ilmakehän otsonikerrosta on varmistunut ja haittojen ehkäisyyn on ryhdytty. Ponnekaasujen poisto helpottaa lisäksi käytettyjen kylmäkalusteiden hyödyntämistä. Taskupeili sai tiedon myös Hollolaan pyrkivästä huonekalualan pienyrityksestä, joka käyttäisi freoneita noin 1 000 kiloa vuodessa. Suomen aerosoliteollisuus on sijoittanut jo lähes 100 miljoonaa markkaa tutkimuksiin ja uusiin linjoihin ennakoiden freonien käytölle tulevat rajoitukset. "CFC-aineista luopuminen on iso taloudellinen kysymys ja siihen nähden asia on edennyt yllättävän nopeasti ja vauhdilla. Laitteella voidaan samanaikaisesti imeä freonkaasu kahdeksasta-yhdeksästä kylmälaitteesta. Samaan aikaan lähes kuusi miljoonaa aerosoli pakkausta tuotiin ulkomailta Suomeen. Taskupeili sala poliisina Syksyllä 1988 perustettiin Taskupeili-niminen kansalaisryhmä, joka ryhtyi ahdistelemaan uusia freonin käyttäjiä. Muoviset kevytpakkaukset, kuten hampurilaisja munakotelot, valmistettiin Piirros: Markku Taottu aikaisemmin freonkaasun avulla. Antti Kulmala on kuitenkin optimistinen. Yhtiö on saanut terveyslautakunnalta sijoituspaikkaluvan paikallisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Lisäksi freoneita tarvitaan kylmälaitteiden lämmönsiirtoaineiksi, liuottimiin ja aerosoleihin. Joihinkin lääkeaerosoleihin ja elektroniikkateollisuuden käyttämiin suihkeisiin CFC-aine vielä jää, koska parempaa ainetta ei ole löydetty. Taskupeililäisille on tullut ilmoitus jyväskyläläisestä betoniyrityksestä, joka suunnitteli freonien käyttöä kaikessa hiljaisuudessa. Esimerkiksi Turussa voidaan ''vaarattomaksi'' tehty kaluste antaa ei-ammattilaisen purettavaksi, jolloin metallit ja käämit saadaan omin voimin uudelleenkäyttöön. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 2/89 48. Paljastuttuaan se on kuitenkin ilmoittanut ottavansa käyttöön jonkin muun kaasun. Pentaanilla valmistettujen mukien, koteloiden ja muiden kertakäyttöastioiden päällyspakkauksissa on merkintä: Freonvapaa tai Valmistettu pentaanilla. lmulaite on rakennettu kierrätystavarasta ja se on noin 5 000 markan arvoinen. Lisäksi on tullut ilmoitus himankalaisesta yrityksestä, jonka pakastinlaitteesta lorahti 100 kiloa freonia taivaan tuuliin. vsk.. Taskupeili protestoi Mäntyharjulla viime vuoden marraskuun alussa Coldtherm-tehdasta vastaan ja peräänkuulutti samalla kansalaisia ilmoittamaan kaikista uusista freonien käyttöaikomuksista. Suomen ilmansuojelulain muutos on parhaillaan käsiteltävänä hallituksessa, jonka jälkeen se menee eduskuntaan. Suomessa freoneita käytetään vuosittain noin 3 000 tonnia
Viimeisten aarniometsän sirpaleiden arvo vielä kasvaa niukkuuden ja vähäisten valintamahdollisuuksien vallitessa. Luonnonsuojelijan on tietenkin syytä aina muistuttaa, että kaikkia luonnonarvoja ei voida koskaan taloustieteen menetelmillä selvittää. Jos metsähallituksesta tehdään normaali liikelaitos, ei näille yhteiskunnallisille hyödyille ole helppo löytää maksajaa. Metsähallituksen tulostavoite on tänä vuonna 176 miljoonaa markkaa. Markkinatalousyhteiskunnassa on taloustieteen ympäristöanalyyseistä hyötyä. Kun kaikki arvokategoriat on onnistuttu mittaamaan, on erämaille saatu tietyissä tapauksissa korkeampia taloudellisia arvoja kuin metsän kaupallinen hinta. Osa ihmisistä on aina vapaamatkustajia. Julkisia palveluja tuottavien ' i valtion laitosten, kuten metsähallituksen, taloustulosta ei tulisi mi_,..11!:i:_. Esimerkiksi kansallispuiston hyödyt eivät synny vain käyttöarvoina paikan päällä, SUOM EN LUONTO 2/ 89 48. Niitä on näyttänyt olevan runsaasti, eikä niille ole kyetty antamaan hintaa. " tata pelkästään valtion kassaan vaan myös välillisesti TV-ohjelmien, luontokuvien, kirjojen ja aikakauslehtien välityksellä. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Ilmaa, vettä ja alkuperäistä luontoa on käytetty pitkään ilmaishyödykkeinä. Niukkenevilla hyödykkeillä on selvästi kysyntää ja päätöksentekotilanteet siksi ristiriitaisia. vsk. Pisimmälle ympäristötaloustiede on kehitetty Yhdysvalloissa. Kun ympäristöhyödykkeiden hinnoittelu epäonnistuu vapailla markkinoilla, tarvitaan valtion suojelupäätöksiä. Luonnonarvot markkinataloudessa Me olemme tottuneet perustelemaan suojelualueiden tarvetta biologisin argumentein ja kaunopuheisin sanakääntein. Talaskankaan luonnonmetsille tai Lapin erämaille voidaan laskea hinta, joka määräytyy kysynnän ja ihmisten maksuhalukkuuden mukaan. Suojelupäätöksetkin perustuvat demokratiassa yksilöiden arvostuksiin. Sama koskee puhdasta ilmaa kaupungeissa tai virkistyskäyttöön sopivia vesistöjä. Myös tulevan käytön mahdollisuuden eli option säilyttäminen kauas tulevaisuuteen on osa hinnoittelua. Metsähallituksen taloustulokseen tulee lukea myös luonnonsuojelupalvelut, metsien monikäyttömahdollisuuksien ylläpitäminen ja edistäminen, kalastuksen ja metsästyksen edellytyksistä huolehtiminen. Moni meistä on valmis maksamaan siitäkin, että Lapissa säilyy erämaita, vaikka ei jaksa tai ehdi niissä enää vaeltaakaan. Toivoa sopii, että meidänkin taloustutkijamme kiinnostuisivat arvottamaan suomalaista luontoa ja , edistämään osaltaan ympäristönsuojelua. Tuntuu melkein rienaavalta käyttää luonnonarvojen yhteydessä taloustieteen käsitteitä. Omistusoikeuksien määrittely on vaikeaa. Mukaan sopii vielä työllistämisvelvoite maaseudun elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Arviot oikeista luonnonvarojen käyttötavoista ovat siten riippuvaisia vallitsevista mielipiteistä. Kustannus-hyötyanalyysiä sovelletaan kuitenkin muualla yhä yleisemmin sekä suojelualueiden että myös muiden ympäristöarvojen ja -hyödykkeiden arvioinnissa. Suomen luonnonsuojeluliicon puheenjohcaja 9. säilyttämisestä, vaikka nauttivat hyödyistä. Se on alle kaksi promillea valtion tuloista. Nämä siipiveikot eivät halua maksaa ympäristön kilahtavilla markoilla. Taloustiede rakentuu muissakin asioissa samanlaiselle ajattelutavalle. Lippaisiin -jos niitä olisi ei rahaa kerry riittävästi. Edellä esitettyjen ympäristötalouden periaatteiden mukaan voitaisiin yhtä hyvin poliittisesti päättää, että metsähallitukselta ei odoteta ylijäämää, mutta sitä ene_mmän yhteiskunnallisia palveluja, joihin kuuluisi myös metsäluonnon suojelu. Asiaa on taloustieteen keinoin tutkittu mm. Ympäristöhyödykkeiden hinnoittelu ei ole yksinkertaista. Hintaa ei voi muodostua, jos aluetta tai suojelun kohteena olevia eliöitä ei tunneta. Keskustelu erämaiden säilyttämisestä on juuri nyt ajankohtainen. Tästä syystä valistus ja julkinen keskustelu on kaiken suojeluun liittyvän maksuhalukkuuden edellytys
Olisi tärkeää mahdollisimman pian kääntää ja soveltaa tämä kirja Suomen oloihin tai julkaista vastaavanlainen kirja Suomen niityistä. Mitään mielenosoituksia ei tarvita eduskuntatalon portaille, vaan yksityistenkin kansalaisten innostus ja harrastus voivat tuottaa arvokkaita tuloksia. Niitä ja korjaa! Onko meidän syytä surra niittyjen menetystä. Monipuolinen kasvillisuus ja edulliset pienilmastolliset olosuhteet takaavat rikkaan hyönteismaailman, mainittakoon vain heinäsirkkojen, kaskaiden ja perhosten runsaus. Heinää oli näet pakko korjata talvirehuksi . Niityillä voi olla myös suoraa taloudellista merkitystä: mehiläisviljelijöille ne ovat hunaja-aittoja ja lisäksi ne turvaavat pölyttäjähyönteisten toimeentuloa. Hätä on täysin aiheellista. Käsillä alkavat olla viimeiset ajat pelastaa ketojemme ja niittyjemme kasvija eläinlajiston rippeet, niin vähiin ovat nämä entisen luontomme rikkaimmat elinympäristöt pirstoutuneet. Ainakin Maatalouden tutkimuskeskuksessa ja Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksessa on aivan viime vuosina tehty selvityksiä niittyjen hoidosta. CarlAdam Haeggströmin 1983 ilmestynyt väitöskirjatyö Ahvenanmaan lehtoniityistä ja niiden hoidosta oli meillä uraauurtava työ. Nehän olivat ihmisen aikaansaannosta eikä niitä juuri ollut täällä ennen ihmisen tuloa. Ravinteiden poistuminen niitetyn tai karjan syömän heinän mukana on myös olennainen piirre, vaikkakin karjan lannassa osa ravinteista palautuu takaisin. Kasvit ovat alunperin levinneet niityille lähinnä kolmesta lähteestä, jo mainituilta alkuperäisluonnon niityiltä, tunturiniityiltä tai eteiästä, tällöin usein ihmisen mukana. Niittyjen käyttö vaikuttaa kasvillisuuden lajisuhteisiin. Niittyjen kohtalo on kuitenkin omissa käsissämme. Maanpinnan rikkoutuminen sorkkien alla on tärkeää monille yksivuotisille kasveille, joiden siemenet siten pääsevät itämään. Tärkeintä on, että puolustamme sitä luonnon rikkautta, jonka olemme juuri menettämäisillämme. Kaiken lisäksi monien ihmisten kauneudentaju näyttää vinoutuneen siinä määrin, että he ihannoivat golfradan tapaisia nurmikkopihoja. Niittyjä on käytetty parin tuhannen vuoden ajan ja yksittäiset niityt ovat voineet olla käytössä jopa yli tuhannen vuoden ajan. Kyse on siis perinpohjaisesta ja vakavasta muutoksesta. Miltei poikkeuksetta muutokset ovat ketojen ja niittyjen umpeenkasvua ja vähenemistä. Arvostakaamme myös omaa elinympäristöämme, esteettiseltä arvoltaan niityt toki ovat korvaamattomia. Ennen vanhaan sellaista pidettiin talon rappion merkkinä. Mietintö luokittelee lajien uhanalaisuuden syyt, ja kasveille ja perhosille selvästi tärkein syyryhmä ovat maatalouden muutokset. Runsas valo ja edulliset lämpöolosuhteet ovat tietenkin niityille ja kedoille ominaisia piirteitä. Ruotsissa ollaan meitä huimasti edellä. Niinpä Gotlannissa perustettiin jo 1944 niittykomitea, ja siellä hoidetaan 135 niittyä, eikä Gotlannin niittyjen määrä enää vähene. Oloissamme ei tavata yhtä korkeita lajilukuja mistään muusta elinympäristöstä. Upsalassa, Lundissa ja Helsingborgissa tehdään tiivistä tutkimustyötä ja yhtenä tavoitteena on palauttaa ketoja ja niittyjä kaupunkipuistoihin. Joka vuosi pidetään yhteinen viikatepäivä niittyjen hoitamiseksi. Niitto ja sen jälkeinen laidunnus vievät mahdollisuudet kovilta kasvukilpailijoilta kuten mesiangervolta, maitohorsmalta, koiranputkelta ja nokkoselta. Vasta karjanhoito loi tarpeen pysyviin laitumiin ja niittyihin. Sen jälkeen kehitys on johtanut yksipuolisuuteen: rehottamista, pensoittumista ja metsittymistä näkee joka puolella. lähes kaksisataa putkilokasvilajia sekä toistasataa perhoslajia. vsk.. Usein kysellään, lopullisestiko perhosten lepattelu, sirkkojen siritys ja kimalaisten pörinä ovat häviämässä ympäriltämme. Emme saa jäädä voimattomina seuraamaan ja toteamaan tätä elinympäristömme köyhtymistä. Tähän asti ongelmaa ei ole tiedostettu laajalti edes biologiemme piirissä. Useimmat eivät edes tule ajatelleeksi, että ne ovat eräänlaisia viheraavikoita, joilta puuttuu mahdollisimman tarkoin kaikki luonnon moninaisuus. Se mikä on tulossa niittyjen ja ketojen tilalle on myös ihmisvaikutteista, mutta paljon paljon köyhempää. Kauri Mikkola PUHEENVUORO Kukkakedot takaisin! Aikuisten ihmisten rakkaisiin lapsuudenmuistoihin liittyvät usein kedot, kukat, perhoset. Mutta koska olet viimeksi nähnyt tällaisen kedon tai niityn. Siis niittyjä puolustamaan! Miten sitten voisimme saada takaisin tämän ihanuuden. Äkkiä vain huomaamme, että ympärillämme on pelkkiä horsmatai angervoviitoja, nokkospöheiköitä ja pensaikoita tai salaojitettuja yksitoikkoisia peltoja. 2000 vuotta niittyjä Alkuperäisessä luonnossamme on ollut vähän avomaastoa, lähinnä rantaja tulvaniittyjä sekä pieniä ketoja ja niittyjä kalliojyrkänteillä, somerikoilla ja hietikoilla. 10 Kasvit, sirkat ja perhoset uhanalaisina Muutama vuosi sitten ilmestyneessä uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietinnössä todettiin, että maassamme on joutunut uhanalaiseksi tai suorastaan hävinnyt mm. Niiden suojelua ja hoitoa eivät näet ole lainkaan samalla tavalla estämässä taloudelliset arvot kuin metsäluonnon suojelua. Romanttisissa suomalaisissa filmeissä sankari kutkutteli rakastettuaan kukkaniityn hehkeydessä. Viime vuonna Naturvårdsverket julkaisi luonnonhoitoa käsittelevässä sarjassa parisataasivuisen perusteellisen ja innostavan kirjan Ängar Niityt. Niittyjen käyttö alkoi vähetä jo vuosisatamme alussa ja päättyi miltei kokonaan pian sotien jälkeen. Ne olivat kuitenkin · olennainen osa luontoamme parin vuosituhannen ajan ja niillä luontomme on ollut monipuolisimmillaan . Nyt tarvitaan tehokasta ja hyvin laaja-alaista valistustyötä. Ihmisen on vaikea tajuta hiipien tapahtuvia muutoksia. Ja minne kissankäpälä ja muut ahokukat ovat joutuneet. Niittyjen kasvillisuus muodostuu kaikkien naiden tekijöiden vuoksi hyvin monipuoliseksi, sillä elinympäristövaatimuksiltaan hyvin erilaiset kasvit tulevat rinta rinnan toimeen niityillä ja kedoilla. Koska vuosisataiset perinteet ovat pyrkineet SUOMEN LUONTO 2/ 89 48
Kukkakedot takaisin Suomeen! Kirjoittaja on Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen dosentti. Lisäksi paikalleen jätetyt leikkeet tukahduttaisivat niityn kasvua; polttaakaan niitä ei pidä, sillä sekin on lannoittamista. tavallisin verkkoperhoslajimme oli Englannissa jo sukupuuttoon kuolemaisillaan, kunnes huomattiin, että sen toukan on löydettävä aivan tietynlaisia yksittäisiä ja kärsiviä ravintokasveja, muuten se ei menesty. Parin-kolmen viikon kuluttua niitosta niitty pitäisi jälkilaiduntaa eli siis niittyjen uushoidossa leikata uudelleen. Linne ihmetteli 1741, että talonpojat antavat laiskuuttaan niittyjensä kasvaa umpeen ja sitten vielä valittavat heinän riittämättömyyttä. Viimeiset hetket alkavat olla käsillä niittyja ketoeläimistömme pelastamiseksi. Toki pihoilla saa olla leikkuunurmeakin, mutta palautettakoon osa niityksi. Koska kaikkea lannoitusta on vältettävä, heinä on korjattava huolellisesti pois. Niityt voidaan raivata keväällä: pensaat ja liiat oksat katkotaan ja kuljetetaan pois muualla poltettavaksi. Tämä on Etelä-Suomessa osapuilleen heinäkuun puoliväliä. Missään tapauksessa ei pidä niittää varhain touko-kesäkuussa eikä myöskään kovin myöhään. Kasvit ja eläimet pelastettava Tällä hetkellä maassamme voi osua jopa biologiselle asemalle, jonka pihamaa muistuttaa golfrataa tai edustuskartanoa. Kerrataanpa vielä lyhyesti: niityt pidetään avoimina ja valoisina, heinä niitetään heinäkuun keskivaiheilla tai jälkipuoliskolla ja parin-kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä niitosta leikataan uudelleen, tai laidunnetaan, jos eläimiä on käytettävissä. Useimmilla kansalaisilla on mahdollisuus antoisaan luonnonhoitoon. Kaikki on korj attava pois, sillä laidunnuksen tapaan ravinteita on poistettava. Niinpä ketojen tyyppieläintä palosirkkaa tavataan enää muutamassa paikassa vuosittain, vaikka se oli ennen tavallinen kuivien niittyjen koristus. ovat ympäristön muutokselle. niittyjen mahdollisimman hyvään ja kestävään tuottavuuteen, meidän on pyrittävä samaan. Kokonaisista kunnista saa turhaan etsiä kunnollista kukkaketoa. On käytävä taisteluun toisaalta pöheikköjä, toisaalta viheraavikoita vastaan. Niiton aika on, kun voikukat ovat kukkineet, puna-apilan kukat alkavat ruskistua ja purtojuuri alkaa juuri kukkia. Suurempaa alaa ei kannata ryhtyä _ hoitamaan kuin millä pystyy tämän kaiken tekemään. vsk. Viikate ja haravat käteen, yritteliäimmät hankkikoot vaikka koneellisia leikkureita. Niittyjen hoito on pitkäjännitteistä harrastamista: joskin kukkarunsaus alkaa heti lisääntyä, hyvän kukkaniityn aikaansaaminen vaatii ainakin kolmesta v11teen vuotta. Kehitystä voi nopeuttaa tuomalla saman seudun niittykasvien siemeniä paikalle, ei siis missään tapauksessa vieraita siemeniä kaupasta. Varmasti samantapaisista syistä niin monet päiväperhoslaj it ovat meilläkin harvinaistuneet. Mm. Tätä vastasi ennen vanhaan lehtikerppujen keruu karjan talvirehuksi. Kaikki johtuu siitä, ettei keto-ongelmaa ole meillä tiedostettu. Hänen erityisalaansa ovat hyönteiset. Suomalainen Pietari Kalm, joka oli Linnen oppilas, totesi 1742, että on eduksi jättää niitetty heinä muutamaksi päiväksi paikoilleen, että aurinko ei pääse polttamaan juuri leikattua sänkeä. On siis niitettävä, ja koska useimmiten ei ole mahdollisuuksia jälkilaidunnukseen, on niitettävä uudelleen. Uudet ekologiset tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka herkkiä päiväperhosemme Pihan nurmikosta osan voi palauttaa niityksi Leikkuunurmensa ajamatta jättävä palkitaan nopeasti uusilla kukka/ajeil/a, joskin hyvä niitty kukoistaa vasta muutaman vuoden hoidon tuloksena. Vanhemmat ihmiset kyselevät Luontoillassa kissankäpälän häviämisestä eivätkä nuoremmat enää tiedä, miltä hyvä niitty tai keto näyttää. Työtä on vähemmän ja tulos on kauniimpi. Laajat kansalaispiirit, kaupunkilaismökkeilijöistä maanviljelijöihin, pitää saada tietoisiksi niittyjen ja ketojen hoidon tärkeydestä. SUOME LUO TO 2/ 89 48. Ruotsin suuri luonnontieteilijä Carl von Linne antoi tarkat neuvot niittyjen hoidosta. 11
TUNTURI-LAPPI Pinta-ala km' Sijainkunta 1. Paistunturi 1 570 km' Utsjoki, Inari 6. Suurimmat alueet ovat arvokkaita jo kokonsa vuoksi, koska ne sisältävät runsaasti erilaista luontoa. Tsarmitunturi 150 km' Inari 11. Pelkästään luontaiselinkeinojen kannalta ovat arvokkaimpia erämaita Käsivarsi, Kaldoaivi, Vätsäri, Paistunturi, Hammastunturi ja Pöyrisjärvi. Erämaat säilyisivät perinteisten luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin tukialueina, retkeily-ja eränkäyntialueina sekä matkailukohteina. Tämä näkyy toisaalta runsaana retkeilynä ja virkistyskäyttönä, toisaalta suurina porolukuina, tuottoisina kalavesinä ja tärkeinä elinkeinometsästyksen kohteina. Käsivarren luontaiselinkeinojen turvaamiseksi ja luonnonarvojen säilymiseksi on aluetta jo moneen otteeseen ehdotettu suojeltavaksi. Tämä merkitsee Suomessa poikkeuksellista aluetta geologisesti, ekologisesti ja eliömaantieteellisesti. Tarvantovaara 670 km' Enontekiö 3. Kaldoaivi 2 940 km ' Utsjoki, Inari METSÄ-LAPPI 7. Esko Joutsamo ja Pekka Salminen Erämaat lain suojiin jakautuvat kolmeen ryhmään: pohjoiset tunturierämaat, suuret metsäerämaat ja pienet metsäerämaat. Jo olemassaolevat suojelualueet erottuvat vihreinä. Käsivarsi 2 210 km ' Enontekiö 2. vsk.. 3) Kooltaan pienimmät ovat myös kokonaisuuden kann,i.!ta vähämerkityksisin ryhmä (Kemihaara, Tsarmitunturi, Tuntsa ja Tarvantovaara), vaikka varsinkin Kemihaara ja Tsarmitunturi sinänsä ovat varsin monimuotoisia "pikkuerämaita". Muotkatunturi 1 570 km' Inari, Utsjoki 5. Käsivarsi on ainoa alue Suomessa, johon ulottuu Kölin vuoristo kalkkipitoisine kivilajeineen. Lisäksi alue on erittäin suosittua retkeilymaastoa. Tämän suurjärven luontoa täydentävät erämaa-alueen itäosan tuhannet pienvedet ja purot. Toisaalta karuus ja mataluus, toisaalta Jäämeren läheisyys antavat alueelle omintakeisen leiman . Esimerkiksi pelkkään alueiden metsäisyyteen ei voida kuitenkaan kiinnittää huomiota, sillä tunturiluonto on tunnusomaista omaan Ylä-Lapille muualla Suomessa tä. 12 Erämaakomitea esittää 12:n Lapin erämaan sisällyttämistä erämaalakiin. Tämä arviointi painottaa erityisesti porotaloutta, kalastusta ja metsästystä. Tuntsa 210 km' Salla, Savukoski Karttaan on kellertävällä värillä merkitty erämaakomitean ehdottamat alueet, jotka käyvät tarkemmin ilmi yllä olevasta taulukosta. Niistä merkittävimpiä ovat Lemmenjoen, Urho Kekkosen ja Pallas-Ounascuncurin kansallispuistot, Kevon luonnonpuisto sekä muutamat suuret soidensuojelualueec. Kemihaara 310 km' Savukoski 12. Vätsärin erämaa on suurelta osin metsien hallitsemaa aluetta, jonka ainutlaatuisuus ei ole niinkään metsissä vaan geologiassa ja vesiluonnossa. Luonnonarvot Puhtaasti luonnonarvojensa puolesta arvokkaimmiksi erämaiksi voidaan arvioida Käsivarsi, Hammastunturi, Vätsäri, Muotkatunturi ja Kaldoaivi. Erämaalaki tarjoaa tähän nyt ensimmäisen kerran käytännön mahdollisuudet. Kaldoaivin erämaa on tavallaan Käsivarren vastapari: koillisen Tunturi-Lapin suurpiirteinen ja etenkin vesiluonnoltaan monimuotoinen suurerämaa ja sellaisena merkittävä. Pöyrisjärvi 1 280 km' Enontekiö 4. Hammastunturi 1 820 km ' Inari , Sodankylä, Kittilä 9. Jos merkityksellisimmät alueiden arvoon vaikuttavat tekijät lasketaan yhteen (saamelaiskulttuuri, porotalous, kalastus, metsästys, keräily, luonnon monimuotoisuus/ luonnontyypit, virkistys/ retkeily, tutkimus), voidaan erämaa-alueet jakaa suurin piirtein kolmeen ryhmään : 1) Arvokkaimpia ovat suuret tunturi(Käsivarsi, Kaldoaivi, Paistunturi, Muotkatunturi) ja metsäerämaat (Hammastunturi ja Vätsäri). Erämaiden metsistä jätettäisiin kaksi kolmasosaa hakkuiden ulkopuolelle ja hakattavilla alueilla noudatettaisiin luonnonmukaista metsänhoitoa. Yätsäri 1 550 km' Inari 10. Laki turvaisi alueiden säilymisen mahdollisimman luonnonmukaisina. Pulju 610 km' Kittilä, Enontekiö 8. Kun Inarijärven luontoon yhtyvät saarten, suurten niemien ja ranta-alueiden SUOMEN LUONTO 2/ 89 48. 2) Keskiryhmän muodostavat Pöyrisjärven ja Pulji.m erämaat. nimenja on vähäisMonikäytön ja luontaiselinkeinojen kannalta jäljellä olevilla suurilla tunturierämailla on suurempi merkitys kuin metsäerämailla. Erämaa-alueiden merkitystä luonnonsuojelulle selvittävät kirjoituksessaan komitean jäsen pääsihteeri Esko Joutsamo luonnonsuojeluliitosta ja komitean sihteeri, suunnittelija Pekka Salminen ympäristöministeriöstä. Erämaahan kuuluu kolmasosa lnarijärvestä, joka on ominaisuuksiltaan erikoinen koko Pohjolassa. Näiden alueiden kokonaisarvoa määritettäessä on tärkeää alueiden koko ja luonnon monimuotoisuus tai ainutlaatuisuus Suomelle
Inarissa hankkeella on laaja kannatus myös poromiesten ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittajien keskuudessa. Mutta Hammastunturin erämaassa yhdistyvät maisemallisesti hienolla tavalla toisaalta Inarin järvimaan luonto vaaroineen, metsineen ja kirkkaine vesineen, toisaalta Metsä-Lapin loivakaartoiset tunturiylängöt sekä niiden vastapainona eliömaantieteellisesti eteläisemmät, kuusikoiden luonnehtimat vaarat ja selänteet sekä avarat suot. Komitean esittämistä kohteista Hammastunturin selkonen on Vätsärin ohella suurin metsäinen erämaa. Sen luonnontyypeissä tuskin on sanottavasti sellaista, jota ei tavattaisi myös näissä kahdessa suuressa kansallispuistossa. Muotkatunturin erämaa on muista tunturierämaista poikkeavaa, pikkupiirteissään vaihtelevaa metsänrajatunturistoa. 400 km ') eli yhteensä n. Tärkein monen eri alueen mittava kokonaisuus syntyy Norjan Övre Anarjokkan kansallispuistosta (1400 km '), Lemmenjoen kansallispuistosta (2860 km'), SaaravuomanKuoskisenvuoman ( 160 km ') ja Pöyrisvuoman (40 km ') soidensuojelualueista, Pöyrisjärven erämaasta (1280 km') ja Puljun erämaan koillisosasta (n. luonnontilaiset männiköt sekä vähitellen koillisessa valtaa saava tunturiluonto, muodostaa erämaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka kaltaista ei ole muualla Suomessa. Kessin alueen eteläosan rajaamista erämaaalueen sisälle, koska sitä halkoo jo runkotie jatkeena Paatsjoen ylittävälle miljoonasillalle. Komitea ei pitänyt järkevänä ns. Kun tällaiset valtakuntien väliset tieyhteydet ratkaistaan joka tapauksessa muidenkin kuin luonnonsuojelunäkökohtien perusteella, komitea ei katsonut aiheelliseksi sisällyttää ehdotukseensa uutta riidan siementä Kessin eteläosan kohdalle, varsinkin kun korvaamattomia luonnonarvoja tällä ratkaisulla ei enää nykytilanteessa menetetä. Alueen luonnossa ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista, mutta laajana tunturija jokilaaksoverkostona ja maisemallisesti tasapainoisena erämaana se on varsin merkityksellinen . Hammastunturin erämaan perustaminen olisi erityisen merkittävää siksi, että se lähes yhdistäisi Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot. vsk. rumaiset laaksot ovat Hammastunturin erämaan ainutlaatuisin luonnonpiirre. Käsivarren ja Tarvantovaaran erämaat yhdistää t01s11nsa Lätäsenon-Hietajoen soidensuojelualue (420 km') yhteensä 3300 neliöki13. Myös itärajalla Vätsärin erämaa (1550 km') liittyy Norjan Övre Pasvikin kansallispuistoon (67 km'), joka on tosin ·pieni alue verrattuna siihen, että Suomen puolella Vätsärissä jää luonnontilaan pelkästään metsämaata jo 320 neliökilometriä. Millään suojelualueella ei ole myöskään Ivalojoen kaltaista jylhää "suurjokea", joka virtaa koko alueen halki. Hammastunturin erämaa muistuttaa pääpiirteiltään melko paljon Lemmenjoen kansallispuiston, osin Urho Kekkosenkin kansallispuiston luontoa. Lisäksi sekä Suomen että Norjan puolella on kovia paineita rakentaa alueen läpi valtakuntien välinen yhdystie. Ilmeisesti juuri jokien syvät, kuSUOM EN LUONTO 2/ 89 48. 6140 neliökilometrin laajuisesta yhtenäisestä erämaa-alueesta , joka on suurimpia Euroopassa. Kansainvälisesti merkittävä kokonaisuus Pohjoismaat ovat ainoa osa Euroopasta, missä vielä on mahdollista säilyttää laajoja erämaita. Erämaan säilyttämisarvoa lisää erityisesti, että jokilaaksojen luonto jää myös pääosin luonnontilaiseksi
Tästä alueesta 31 neliökilometriä on Inarin kunnassa olevia kuusija koivuvaltaisia metsiä, joita ei käsitellä ollenkaan . korkeiden alueiden metsiä, ei se vähennä niiden merkitystä. Tällä taipaleella on kerran kuljettava muutama kilometri "tavallista" maastoa ylitettäessä 4-tie Saariselän kohdalla ja toisen kerran on ylitettävä tie (Pokka-Inari "erämaatie") Hammastunturin erämaan länsireunalla. Ruotsin erämaiden pintaala on yhteensä 49 000 neliökilometriä, mutta metsämaata ilmoitetaan erämaissa olevan vain 1400 neliökilometriä. Useimmiten ne ovat melko peitteellisiä, maisemallisesti ja ekologisesti metsäisiä al ueita, joilla on tärkeä merkitys porojen laitumina ja riistan elinalueina. Myöskään kitumaiden metsien merkitystä Muotkatunturien erämaa on maisemallisesti avaraa ja pikkupiirteissään rikasta tunturiseutua. rajoilla olevien erämaiden f yhdistämiseksi. Siksi erämaa on melko pienestä koostaan huolimatta arvokas Itä-Lapin luonnon edustaja. Metsiä on silloin suojeltu meillä lakisääteisesti suurin piirtein yhtä paljon kuin Ruotsissa; suhteessa maiden pinta-alaan on Suomi jopa edellä. Komitea on myös laatinut oman, varsin yksityiskohtaisen esityksensä luonnonmukaisina hoidettavien metsäalueiden käsittelyohjeiksi, jotka aikanaan tulisivat otettaviksi mukaan erämaa-alueille vahvistettaviin hoitoja käyttösuunnitelmiin. vsk.. .;_ Metsien suojelu Erämaa-alueilla jää metsämaata luonnontilaan yhteensä 1120 km2, mikä on lähes puolet siitä mitä Lapin lakisääteisillä luonnonsuojelualueilla on tällä hetkellä. Nuortilta idästä on mahdollisuus vaeltaa luonnontilaisena säilyvissä maisemissa: metsissä, soilla, tuntureilla ja vesien varsilla, suoraan mitaten kolmisensataa kilometriä länteen aina Pöyrisjärven erämaan länsireunaan Näkkälän kylään. Komitea esittää luonnonmukaisen metsänhoidon sallimista tietyissä erämaaalueiden osissa yhteensä noin 575 neliökilometrin pinta-alalla, missä on puustoa noin neljä miljoonaa kuutiota. Suurta Kaldoaivin erämaata täydentää erinomaisella tavalla Suomen suurin soidensuojelualue ja luultavasti koko Fennoskandian merkittävin palsasoiden edustaja, Sammuttijängän-Vaijoenjängän alue (480 km 2) eli ne yhdessä käsittävät 3420 neliökilometriä. Vaikka erämaiden luonnontilaisiksi jäävistä metsistä lähes puolet on ns. Euroopasta ei löytyne toista näin suurta ja retkeilyn kannalta melko helppoa, mutta monipuolista '' erämaakäytävää" . Aluetta leimaavat mm. Luonnonmukaisena säilytettävissä · metsissä varovainenkin , metsänhakkuu muuttaa metsien luonnetta, mutta näiden hakkuiden merkitys kokonaisuuteen nähdäi;in oikeastaan vasta vuosikymmenien päästä. Erämaalaki turvaisi myös luontaiselinkeinojen tulevaisuuden lometrin erämaaksi. Ne ovat maisemallisesti ja ekologisesti erittäin tärkeitä, ja ovat olleet potentiaalista metsätalouden maata, joka ennen pitkää tulisi taloustoiminnan piiriin. Erämaalain säätämisen jälkeen luonnontilaisina säilytettävien metsien määrä kasvaa siten ratkaisevasti. ei ole syytä väheksyä. Turitsan erämaa loput tärkeästä tunturiselänteestä, pohjoisosa kuuluu luonnonpuistoon 14 käsittää Värriön jonka Värriön (120 km 2). Metsien käsittely etenee joka tapauksessa niin hitaasti, että jos uusia perusteita ilmenee, käsittelyä voidaan muuttaa tai jotkut alueet jäävät kokonaan käsittelyn ulkopuolelle esimerkiksi puhtaasti taloudellisista syistä. Tsarmitunturi on myös pienerämaa, mutta sen luonnossa on Inarin seudulle poikkeuksellista monimuotoisuutta pienellä alueella itäisine kuusikoineen sekä korkeine tuntureineen ja pienvesineen. Hammastunturin erämaa on erityisen merkityksellinen siksi, että se lähes yhdistää Urho Kekkosen ja Lemmenjoen kansallispuistot. Kansainvälisesti Suomi hoitaa näiden erämaiden säilyttämisellä melkoisen hyvin osuutensa. Kaikkiaan luonnontilaisina säilytettävien metsien puuston tilavuus on lähes seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Tämä erämaiden ja kansallispuistojen ketju tarjoaa vaativalle retkeilijälle tai Lapin tutkijalle lähes kaiken sen, mitä Suomen Lappi voi tarjota ja myös tilaa sekä etäisyyksiä. Niitä on noin 3750 neliökilometrä ja puustoa niillä on 4, 7 miljoonaa kuutiota. Meillä on paljon pienemmällä kokonaisalalla metsää 1680 km' . Naapurimailtamme voitaisiin odottaa nyt yhteistyötä maiden ,.. Samoin, vaikka huomattava osa metsistä on seutukaavoissa tai metsähallituksen luonnonhoitometsinä, vasta lakisääteisten erämaa-alueiden perustaminen lopullisesti toteuttaa niiden suojelun. jänkälahdekkeet, harvat vanhat männiköt, tunturikoivikot ja paljakat. On tärkeää kuitenkin todeta, että erämaakomitean kehittelemät luonnonmukaiset metsänkäsittelymenetelmät merkitsevät uusien, tietyiltä osin aikaisemmin jopa kiellettyjen tai mahdottomina pidettyjen periaatteiden hyväksymistä metsänhoitoon. Korkeimmat tunturit kohoa vat lähelle 600 metriä. Paistunturin erämaa on tärkeä Kevon luonnonpuiston (710 km 2) "suojavyöhyke" ympäröidessään luonnonpuistoa ja muodostaessaan sen kanssa yhden Tunturi-Lapin merkittävimmistä (yhteensä 2280 km 2 ) luonnonalueista. Se jää myös suurelta osin luonnontilaan . Tällä on SUOMEN LUONTO 2/ 89 48. UK-puiston kaakkoista Koilliskairan osaa täydentää vielä suuresti Kemihaaran erämaa
Ilmansaasteet ovat erittäin huolestuttava uhka Lapin luonnolle. Lapin läänin metsistä on sentään rauhoitettu erilaisina suojelualueina jo kahdeksan prosenttia ja YläLapissa jopa 40 prosenttia. Vätsäri on metsäistä seutua, mutta sitä luonnehtii myös rikas vesiluonto. Lapissa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, mitä tapahtuu suojelualueiden ulkopuolella. Ylä-Lapin luonnonmetsien säilyttämisen merkityksestä luontaiselinkeinoille ja saamelaiskulttuurille näyttää olevan ristiriitaisia mielipiteitä. Tutkimustietoa ei ole kuitenkaan riittävästi. Erämaahan kuuluu kolmasosa Inarijärvestä ja lisäksi lukuisasti pienempiä järviä, lampia ja puroja. Luonnonsuojelualueiden hoidossa on saattanut tapahtua virheitä ja siinä on parantamisen varaa, mut_ta suuret suojelualeet tarjoavat ne välttämättömät puitteet, jotka tarvitaan itse luonnon suojelemiseksi ja toisaalta kansalaisten luonnontuntemuksen ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Erämaakomitean mietintöä eivät ole varauksitta hyväksyneet kaikki erämaistamme huolissaan olevat. 15. Mietintöä ovat arvostelleet mm. Luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiiri sekä Erämaaliike, jonka edustaja jätti mietintöön enavan mielipiteen. Mikä metsiä uhkaa. Palaamme asiaan seuraavassa Suomen Luonnossa. Vastoin esimerkiksi erämaaliikkeen näkemystä Ylä-Lapissa ei ole tarvetta luonnonsuojeluperustein Porotalous ja muut luontaiselinkeinot olisivat olennainen osa erämaakomitean suojeltaviksi esittämien erämaiden luonnetta. Sen sijaan tiukimmat erämaaideologit näyttävät tuomitsevan kaiken toiminnan myös varsinaisten luonnonkäyttäjien puolesta. Käsitykset, miten metsiä tulisi käsitellä tässä tilanteessa, vaihtelevat paljon. Nuottamajärvi. Näitä elinkeinoja harjoittavat suhtautuvat nimenomaan varovaiseen metsänkäsittelyyn melko suopeasti. Metsäammattilaisten enemmistö näkee SUOMEN LUONTO 2/ 89 48. Erämaalaki ei museoisi erämaita, vaan päinvastoin takaisi luontaiselinkeinoil/ekin tulevaisuuden. Nämä ovat pahimmassa tapauksessa koko luonnonsuojelutoimintaa haittaavia kannanottoja, koska ne aliarvioivat pahasti tavallisten kansalaisten luonnonharrastuksen merkitystä ja mahdollisuuksia nauttia luonnosta turvallisesti mutta samalla luontoa säästäen. varmasti vaikutusta myös tavanomaisten talousmetsien käsittelyyn tulevaisuudessa. On ilmeistä, että erämaiden eräiden osien uudenlainen metsänkäsittely raivaa laajemmaltikin tietä entistä paremmin monikäytön huomioon ottavalle metsänhoidolle. metsien nuorentamisen turvallisimmaksi tavaksi ehkäistä metsäkuolemia. Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsätyypit jäävätkin Inarissa kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. Siksi on selvää, että nimenomaan Etelä-Suomeen tarvitaan välttämättä lisää suojeltuja metsiä. Vaikka erämaakomitean esitykset ovat joidenkin mielestä liian varovainen alku uudenlaiselle metsänhoidolle, on se kuitenkin arvokkaampaa kuin koko asian kaataminen epärealistisiin tavoitteisiin ja vaatimuksiin vielä uusien, satojen tuhansien metsähehtaarien jättämiseksi metsätalouden ulkopuolelle. Lapin metsistä on tällä hetkellä eri syistä hakkuiden ulkopuolella kolmannes. Vetoaminen esimerkiksi uhanalaisten eliöiden suojeluun Inarin männiköissä on heikosti perusteltu. vsk . Etelä-Suomen rauhoitetuilla metsäsirpaleillakin katsotaan olevan arvoa, vaikka ne ovat vain prosentin murto-osa (0.07 prosenttia) koko metsäalasta. rauhoittaa kaikkia jäljellä olevia hakkaamattomia metsiä. Vätsärin porokarjaa. Joka tapauksessa näiden uhkien vuoksi metsänhoitoa ei voitane lopettaa Lapissa. Tällaisia metsiä on paljon suojeltu, eikä niissä tavata erityisemmin nimenomaan niihin erikoistuneita uhanalaisia lajeja. Uhka on ensi sijassa torjuttava vähentämällä päästöjä ja tehostamalla tutkimusta. Erämaaihanteet ovat äärimmillään niissä näkemyksissä, joiden mukaan kansallispuistoilla ei ole enää arvoa niihin rakennettujen retkeilypalvelujen takia
Nyt alueen metsiä uhkaavat hakkuut valtion mailla. Alueelle on suunniteltu kansallis16 puistoa, mutta perustamisaikataulu on jäänyt avoimeksi. SUOMEN LUONTO 2/ 89 48. vsk.. Teksti ja kuvat: Samuli Haapasalo Repovesi alkulinnun kansallispuistoksi Repovesi on viimeisiä eteläisessä Suomessa säästyneitä järvija metsäerämaa-alueita, kaakkurin valtakuntaa
Jylhä kalliomaasto on tyypillistä Repovedelle. Äänet ovatkin olennainen osa kuikkalintujen alkuvoimaisuudesta. Ne ovat satametristen sukellusten taitajia, aitoja kirkaskylkisten kalojen syöjiä. Ruumis vuorostaan syvällä . Kaikki ylhäisen pohjoisen lintuja. Kaakkuri sukeltaa nykyaikaan, happosateiden kyllästämän lammen pintaan, suoraan esihistorian aamu-usvista. SUOMEN LUONTO 2/ 89 48. Kaakkurin, alkulinnun, kanta on Repovedellä vielä elinvoimainen, ehkäpä tihein koko Suomessa. Ja vaikka vertaus tuntuukin rienaavalta, merkitsee se parhaita ja jalostuneimpia yhteyksiä kehityksen alkulähteille. Erämainen luonto Kaakkurien valtakunnasta, loputtomien metsien, jär17. vsk. Aivan erityisen tunnelman luo kaakkurin karkeiden palaverien jatkuminen pitkälle pimenevään syyskesään. vedessä, pää alas painettu~ na, ne syöksähtelivät lyhyisiin aggressuv1sun takaaajoihin, jotka taas päättyivät sieluriepua raastaviin vihloviin huutoihin. Ne ovat alkulintuja. Kuikat ovat systematiikassa vanhimpia pohjoisen linnuista . Koko maailmassa on vain neljä kuikkalintua: kaakkuri, kuikka, jääkuikka ja Amerikan jääkuikka. Kerran, jo kauan sitten huhtikuun taittuessa toukokuulle, nukuin männyn runkoa vasten, kaakkurilammen rinteessä. Minulle kaakkuri on alkulinnuista alkuvoimaisin. Repoveden erämaassa on yli kuusikymmentä erikokoista järve ' ja lampea. Kuikat ovat suuria ja arvokkaita. Äänistä ne ovat saaneet nimensäkin. Ne ovat alkupera1s1a, alkuvoimaisia vanhanaikaisia lintuja. Nuo alkulinnut uivat miltei pystys~ä, vauhdikkaasti meloen. Kajastaako toivon aurinko Etelä-Suomen viimeisille erämaille. Kuikkien muodossa, väreissä ja värikuvioissa, katseessa ja olemuksessa on jotain matelijamaista. Kuikkalinnuissa 09 jotain pyhää. Hirvittävä kiljuminen ja karjuminen leikkasi äkkiä läpi aamuhämärän
säilynyt yllättävän paljon. Jopa yli 60metrisiä vuoria on järvien rannoilla. Komiteamietinnössä kansallispuisto on esitetty 1990-luvulla toteutettavaksi. Viiden vuoden yhtäjaksoisissa tutkimuksissa on pesinnän aloittaneiden kaakkurien maara ollut keskimäärin kuusi paria ja poikastuotto jatkuvasti kuusi-kahdeksan poikasta. vien, lampien ja puronotkojen sekä mahtavien, toinen toistaan jyrkempien ja jylhempien kallioiden erämaasta esitti kansallispuis~ tokomitea (1976:88) muodostettavaksi Repoveden kansallispuiston. 1970-luvulla saatiin monivuotisessa rantakaavojen laatimisja vahvistusprosessissa rakennuspaikat siirrettyä pois suojelurajauksen sisäpuolisilta erämaajärviltä. Vielä tapaa pohjantikankin kuusta kuorimassa vanhoissa metsissä. Metsoja on . Repoveden koivikoissa on myös valkoselkätikan viime1sJa reviireitä. Kalliojyrkänteillä pesii huuhkajia ja korppeja. Repoveden erämaan majavakanta on runsas: 5-6 asuttua pesää viime kesänäkin! Rantakäärme esiintyy ilahduttavan yleisenä. Näin voitiin erämaan rannat säilyttää vapaana rakentamiselta. Rakentamisuhka torjuttiin Repoveden kansallispuisto on kuitenkin niitä kansallispuistokomitean ehdottamia kohteita, joiden suojelun jatkotoimenpiteistä ei ole tehty sitovia päätöksiä. Ehdotetun kansallispuiston alue on kauttaaltaan mäkija vuorimaata. Alueella on runsaasti kalliojyrkänteitä, kalliosortumia, luolamuodostumia ja erilaisia silokalliomuodostumia. Pikkutyttö on osunut marjareissullaan tummasilmäiselle lammelle. Joskus osuu kulkija liitooravan ja varpuspöllön kanssa samaan hämyiseen haavikkoon. Suurhakkuut uhkaavat Kun valtio omistaa keskei. 18 Rehevistä kasvillisuustyypeistä tavataan alueella jonkin verran kallionaluslehtoja. Näistä kahdeksan pesivää tuotti yhtä monen poikasen pesimätuloksen. Muutama vanha niitty kukkineen ja perhosineen eiävöittää yhtenäistä ja näihin päiviin syrjäisenä säilynyttä metsäjärvierämaata. Komitea perusteli Repoveden alueen olevan viimeisiä rakentamiselta säästyneitä järvija metsäerämaa-alueita koko eteläisessä Suomessa. Koivua ja haapaa kasvaa sekapuuna leimaa-antavan runsaasti. Metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia kankaita, mutta myös puhtaita kuusikoita esiintyy laaksopainanteissa. Paikalliset korkeuserot ovat hyvin suuria. Erämaa kiehtoo retkeilijöitä Repovedellä marjastetaan paljon. Suot ovat pienialaisia korpi-, rämeja nevapainanteita vuorten välisissä laaksoissa ja lampien rannoilla. pikkusiepot ja idänuunilinnut viheltävät kesäisen erämaan täyteydessä. Tutkimuksissani vuonna 1987 totesin kaakkureita peräti kymmenen paria. Pyrstötiaispoikueet sirisevät vanhoissa kaskikoivikoissa. Ehdotetun kansallispuistorajauksen sisällä, Valkealan ja Mäntyharjun kuntien rajoilla, noin puolen peruskarttaruudun alueella, on yli 60 järveä ja lampea! Maan tihein kaakkurikanta Kansallispuistoalueen ja sen lähilampien kaakkurikanta on ehkäpä tihein koko Suomessa. Repoveden kansallispuiston aluetta on kuitenkin pyritty suojaamaan myös tänä aikana. Mäntykankailla on uskomaton maara ikivanhoja pystyyn hiiltyneitä tervas"kantoja. Kansallispuistokomitean mietinnön mukaan olisi sopimuksin pyrittävä vaikuttamaan alueen metsien käsittelemiseen, jotta se tapahtuisi luonnonja maisemasuojelunäkökohdat huomioon ottaen ja myöhempää kansallispuiston perustamista silmällä pitäen
lintuja, valokuvausta, retkeilyä ja luonnonsuojelua. Alkulinnun erämaa on luonnon lyhytnäköisen ja yksipuolisen hyväksikäytön katkerana kohteena. Erityisesti valtion omistamat Repoveden metsät ovat kaikkein uhanalaisimTulilla yöpyvä retkeilijä sulautuu syksyiseen erämaahan. Valtion moraali on koetuksella. Miten se voisi nousta vastaan. Onpa Lapinsalmen yli rakennettu riippusiltakin. Erityisesti Matalajärvien harjujen, Matalan Peukalon, Peurasen ja Pitkälammen sekä niiden välisten metsäalueiden ja Peurasen puronotkon alueet ovat suojelun ja erämaan kokonaisuuden kannalta keskeisiä. Valtion omistamille yhtenäisen erämaisina säilyneille alueille on tehty mittavat metsätaloussuunnitelmat. pia. Tihenevät metsäautoteiden verkostot silpovat kaakkurin erämaata. Vetoomus ympäristöministeriölle Uhkaavien hakkuiden alla Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt ympäristöministeriölle, että se ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin valtion mailla suoritettavaksi suunnitelluista hakkuista ja muista luonnontilaa muuttavista toimenpiteistä pidättäytymiseksi. Retkeilyä ja marjastusta Kansallispuistoalueen retkeilyä on ohjattu Valkealan kunnan retkeilyreitein. Jo 1950-luvulta toiminnassa ollut elinvoimainen sisävesimatkailureitti, Suomen kultareitti, suuntautuu kansallispuiston alueelle. Suunnitellut hakkuut tuhoaisivat valtion omistuksessa olevan järvierämaan keskeisen osan kokonaan. Hän harrastaa mm. Myös yhtiöiden metsissä suoritetut toimenpiteet ennakoivat hakkuita. retkeillään ja marjastetaan. Edelleen luonnonsuojeluljitto on esittänyt ympäristöministeriölle toimenpiteisiin ryhtymistä koko Repoveden kansallispuiston toteuttamiseksi kansallispuistokomitean esitysten mukaisesti. Uhanalaiset metsäalueet ovat paitsi tervaskantoisia männiköitä, luontaisesti uudistuneita koivuvaltaisia sekametsiä, puronvarsilehtoja ja -kuusikoita kaikkine erämaan lintuineen. Repoveden erämaa-alue on viimeisiä Etelä-Suomen erämaa-alueita, jossa mm. Mutta ympäristöministeriö ja valtioneuvosto voivat. • Mikkeli I I I I I / • Mäntyharju I I • Repoveden alue / I / • Lahti • Kouvola / Helsi~ki • LappeJnranta ,, / / I 100 km Repoveden erämaa-alue sijaitsee Pohjois-Kymenlaaksossa, Valkealan ja Mäntyharjun kuntien rajoilla. 19. Repoveden alue on tuttu hänelle jo lapsuudesta. Kun valtion viranomaisten vaatimuksesta on metsäyhtiöitten ja yksityisten omistamilla mailla voitu säilyttää Repoveden erämaalµontoa, ei luonnonsuojeluliiton mielestä voida pitää hyväksyttävänä, että valtion omin toimin vahingoitettaisiin Repoveden kansallispuiston aluetta. Nämä alueet ovat suunnitellun kansallispuiston keskeisiä metsäja järvialueita. Näin ei valitettavasti ole. Myös armeijan liikkumarajoituksen alaisilla, puistorajaukseen kuuluvilla alueilla on ekologisina suoja-alueina keskeinen merkitys erämaan linnuston sa1lymiselle ja eloyhteisön rikkaudelle. Huutakoon satamiljoonavuotinen kaakkuri yhä edelleen villit huutonsa suomalaisille erämaille! D Samuli Haapasalo on liikenneministeriön hallitussihteeri. Harva pikkupoika voi kehua ylittäneensä puron majavan patoa myöten. set suunnitellun kansallispuiston alueet ja metsäyhtiöiden omistamilla alueilla olevat rannat on osoitettu vapaa-alueiksi, saatta1s1 Repoveden alueen tulevaisuus näyttää periaatteessa valoisalta
vsk.. Juuri nyt on siis Saimaalla lumiluolissa 20-25 harmaanvalkeaa vastasyntynyttä poikasta. Näihin oloihin saimannorppa on sopeutunut. Jos vesi laskee paljon, aukko jää kuiville eikä norppa pääse pesäänsä. Lumipesä on kuutille välttämätön: jos pesä tuhoutuu, kuutti kuolee kylmään tai lähtee elämään liian vähin eväin selviytyäkseen. Vuodenvaihteessa norppa kaivaa pesän kinokseen aivan rantaviivalle ainoaan paikkaan johon Saimaalla kinostuu riittävästi lunta tekotarpeiksi. Se on kuin iglu, jonka ainoa kulkutie on avanto jään alle. Jo noin kuukauden ikäisenä poikasellakin on ihonalainen rasvakerros ja se pystyy haitatta olemaan vedessä. Normaalisti päivä ei paista luolaan, vaan se on umpi-ig/u. Kun Saimaan vedenpintaa on keinotekoisesti talvisin laskettu, osa pesistä on romahtanut ja norpan lisääntyminen epäonnistunut. Norppa imettää pesän suojissa mahdollisimman pitkälle kevääseen. Nyt säännöstelystä yritetään tehdä säännöllistä. 20 Emo imettää poikasta jäiden lähtöön asti eli noin kaksi kuukautta. Nykyään kuitenkin ihminen on yhä voimakkaammin sekaantunut Kurkiscus pesäluolaan katon läpi. Tuhoucunut pesä säännöstelytalven 1988 jäljiltä. Tero Sipilä ja Heikki Hyvärinen Säännöstelläänkö • sa1ma: Norppaemot synnyttivät kuuttinsa Saimaan rannan lumiluoliin helmikuun lopussa. SUOME LUO TO 2/ 89 48. Emon maito onkin varsinaista tehoravintoa: siitä on puolet rasvaa ja neljännes valkuaista. Lumikatolla eristetyn pesän lämpötila ei putoa kovimmillakaan pakkasilla alle viiden miinusasteen. Talvipesä on lisääntymisen ehdoton edellytys. Parina ensimmäisenä elinviikkonaan kuutti ei voi paleltumatta uida, joten sen on pysyttävä pesässä . Kun pesä romahtaa Norpan talvielämä on Saimaalla sujunut tuhansia vuosia edellä kuvatulla tavalla. Luonnontilaisella Saimaalla poikanen pulskistuu ja liitcyy aikanaan norppakansan täysivaltaiseksi jäseneksi. Norpan poikanen, kuutti, syntyy pesän suojiin keskitalvella, Saimaalla helmikuun lopussa. Näin imetys sujuu häiriöittä. Vain onnistunut imetys takaa nuorena vieroitettavan poikasen nopean kasvun ja antaa poikaselle hyvät lähtökohdat elämään. Kulkuavanto häämötcää cummana pyörylänä kuvan yläosassa. Pesä kaivetaan altapäin avannon kautta jään päälle. Poikasen kehitys on äärimmäisen nopeaa, sillä huhtikuun lopussa se painaa jo parikymmentä kiloa . pinta on talvisin melko vakaa; talven aikana pinta laskee keskimäärin vain noin 20 senttiä. Saimaannorpan pesä sen asukkaalle tucuimmasta näkövinkkelistä