Ruo'on mielipaikkoja ovat laakeat, pehmeähköpohjaiset, ravinteiset rannat, mutta se kasvaa myös monenlaisilla soilla sekä melko kuivillakin paikoilla pellonojissa, tiepenkoilla. Eloton se ei kuitenkaan ole: sm1t1amen kiertelee ruovikoita syöden järviruo'on siemeniä ja hakien ruokojen korsilta ja lehtitupista talvehtivia hyönteisiä. Rantojemme ryti Järviruoko on ehkä ainoa heinä, jonka kaupunkilaistunutkin suomalainen tuntee lajilleen vaikka sanookin sitä usein kaislaksi. Kesällä ruoko tarjoaa ravinnon lukuisille eläimille ja suojan kokonaiselle ekosysteemille. Ruoko tarvitsee viihtyäkseen melko valoisan kasvupaikan ja lisäksi se on arka mekaaniselle kulutukselle. Tienvarsille se on saattanut tulla myöskin 2 täytemaan mukana. Seppo Vuokko. Samoissa touhuissa ruo'on röyhyissä kiipeilee piskuinen vaivaishiiri. Kun ruovikko on kesäisin meluisin ekosysteemimme, on se sitävastoin talvella huomattavan hiljainen. Jos elinolot ovat järviruo'olle hyvät, vain harvat lajit pystyvät pitämään pintansa tiheässä ruovikossa: joku ruokojen varassa kiipeilevä punakoiso ja rantanätkelmä tai maan rajassa piileskelevä hento pikkumatara. Suo-, peltoja tienvarsiesiintymät ovat useimmiten muistona ehkä jo satoja vuosia sitten kuivuneesta rannasta. Mökkirannasta sen saa häviämään toistuvasti niittämällä ja venevalkamista ruovikko häviää aivan itsestään käytön myötä. Aukkopaikkoihin, tulvan kasaamille rytökasoille ja piisamin pesäkekojen katoille pystyvät muutkin kasvit asettumaan. Ruoko on kookas ja nopeakasvuisena se kasvattaa juurakkonsa avulla tiheitä kasvustoja ja tukahduttaa pahimmat kilpailijansa nopeasti vallaten yksin laajatkin ranta-alueet. Mutta suurin osa ruovikon kesäisistä asujaimista joko uinailee hangen alla tai viettää talvea etelän auringon alla
12 Ismo Tuormaa: Miksi Nurmes-projektin tuloksista vaietaan. ...... Monet nyt tehtävät päätökset ja ratkaisut suuntaavat pitkälle tulevaisuuteen, aikaan jolloin nykyiset päättäjät eivät ole enää päättämässä eivätkä edes kokemassa päätöstensä seurauksia. Ympäristöviisaus lähtee kotiluonnosta ja kotiympäristöstä. Esimerkiksi liikenne on huomattavasti suurempi vaara ihmiselle kuin pedot. ........ ... .. 14 Nilla Outakoski: Saamelaisten ydinalueet turvattava ................. Samanaikaisesti vietetään nuorisovuotta ja Kalevalan juhlavuotta. Joukahainen luettelee ulkolukutietojaan ilman syvällistä ymmärtämistä. Tietysti petojen on jotain syötävä, ja riista on niiden luontaista ravintoa. Tulevaisuus on nuorten. SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia.... Kalevalan tunnetuimpiin kohtiin kuuluu Väinämöisen ja Joukahaisen taistelu missä Väinämöinen laulaa: "Mitäpä minusta onpi laulajaksi, taitajaksi! Ain' olen aikani elellyt näillä yksillä ahoilla, kotipellon pientarilla kuunnellut koti väkeä.'' Tällä tiedolla Väinämöinen osoitti tietojensa mahtavuuden Joukahaisen oppiman rinnalla. ... 11 Seppo Vuokko: Kalevalan kasvikuvia........ vsk. ......... .... .. 18 Ulla Kokko: Kalojen kaamos ..... 32 Jorma Jantunen: Kunnalliset ympäristönsuojeluskunnat tulevat..... ...... .. ... ...... Siinä on kyse nykyihmisen, tämänpäivän Väinämöisten, ahoista ja kotikäistä. Hänellä oli oma, koetun ymmärtäminen. ... .. 8 Mielipiteitä, keskustelua .... Nämä äkkiseltään toisilleen niin kaukaisilta tuntuvat asiat nivoutuvat toisiinsa yllättävän kiinteästi. .. ...... ... .. Petokeskustelussa ei luonnonsuojelijoiden tarvitse peräytyä aikaisemmista kannoistaan. Se on Luonto lähelläsi-teeman syvin sanoma. .... .. 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta........... Tärkeintä ihmiselle ovat omat luontokokemukset ja itse koettu ympäristö oli se sitten maalla tai kaupungissa. 3. .. Susiin, karhuihin, ilveksiin ja ahmoihin ei kyetä suhtautumaan luonnollisesti. ...... Petohysteriaan ei ole aihetta Suurpedot ovat monen vuosikymmenen tauon jälkeen yleistyneet eteläisimmässäkin Suomessa. Sitä kalevalaista sanomaa vie eteenpäin ympäristöliike. .......... . 20 Seppo Parkkinen: Talvihyönteisiä etsimässä.. . .. 50 Kannen kuva: Pekka Turtiainen/ Lka SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Suurikaan kirjaviisaus ja tuhannet luontotarinat eivät vastaa oman kokemuksen ja omien oivallusten merkitystä. .......... .. ....... . .... ........ Petopelkoon liittyvät tekijät ovat enemmän psykologisia ja sosiologisia kuin todellisia. 42 Kirjoja ............ Tämän vuoksi niinsanottu asiantuntija voi olla väärässä, hänellä on tieto, mutta ymmärrys puuttuu. Ympäristöasiat ovat monimutkaisia. Kyse ei selvästikään ole eläinten itsensä \!iheuttamasta vaarasta, vaan siitä että pedot ovat mystisiä, tuntemattomia. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 OJo UUSIOPAPERILLE. Toisaalta tiettyjen metsästäjien syyte siitä, että pedot syövät riistaa on väärin asetettu. .... Ei riitä että tietää, asiat on myös ymmärrettävä. Ympäristönsuojelun arvon ymmärtäminen alkaa läheltä ja nuorena. . ...... .... Sitä on myös ympäristönsuojelun ymmärtäminen. 26 Teuvo Suominen: Talo maalla ........... ... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 2 • 1985 Irtonumero 18 mk Ympäristönsuojelu on ymmärrystä Luonnonsuojeluväellä on meneillään Luonto lähelläsi -teemavuosi. Metsästäjillä ei ole yksinoikeutta metsän eläimiin. 4 Harrastajien poluilta......... .. ........ ....... ... 22 Riitta-Maija Sykkö: Heinäsaarten luonnonsuojeluvartijan päiväkirjasta .. Asioiden suhteiden tajuamista. On pelkästään myönteistä, että Suomi on saanut etelässäkin, ja nimenomaan poronhoitoalueen eteläpuolella, takaisin jo välillä hävinneet uljaat suurpedot. ... ....... Ympäristöongelmista huolehtiminen on investoimista tulevaisuuteen. ... 44 Katsauksia, uutisia .... .. ... ...... 40 Teuvo Suominen: Koko maailman tila ..... ... 36 Teuvo Suominen ja Marjukka Kulmanen: Maailmankatselijoiden jalanjäljillä ..... ............ 10 Rauno Ruuhijärvi: Kitkanniemi ja Koli uhanalaista kansallismaisemaa...... ............ .. 46 Summaries of the main articles .... ......... Tämä on nostattanut huolestuneita äänenpainoja niin jutkisessa sanassa kuin lukuisissa yksityiskeskusteluissa. .... .
Kansainvälinen haukkakauppa ulottaa lonkeronsa ympäri maailman. Esimerkiksi tunturihaukan kohdalla ensin etsitään tunturihaukan munia, sitten munat viedään Keski-Eurooppaan haudontakoneeseen ja poika"' set myydään arabimaihin suuj rista rahasummista. Näiden joukossa oli 60 naa matkalaukuissaan. Linnunpesien ryöstäjiä myös Suomessa Viime vuosina on alettu aavistella, että kansainvälinen linnunmunien keruu ja haukkojen poikasten salakauppa ovat arkea myös Suomessa. Nyt, kun mynämäkeläinen mies jäi kiinni Los Angelesin tullissa ollessaan salakuljettamassa apurinsa kanssa 40 kanahaukan munaa Yhdysvaltoihin, asiaan kiinnitettiin enemmän huomiota. Munienkeruu on Suomesta loppunut lähes tyystin ja sitä harrastanee nykyisin vain jokunen pikkupoika. kanahaukan pesän. Toimintaohjeita pesienryöstäjien pidättämiseksi 1. Siellä tunturihaukat kuolevat yleensä al.E .3 le kaksivuotiaina (liian raju ilmastonmuutos) ja haukkatarve jatkuu. On selvää, että tulli ei tunne munia, joten maastamme olisi voinut kerralla häipyä lähes puolet viime vuoden muuttohaukkatuotosta. nienkeräilijät ovat uhanalaisilTämän jälkeen salakuljettaja le ja harvinaisille linnuille. SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (L YL) päätti, että viettäessään tänä vuonna linnustonsuojeluvuotta liitto selvittää lintuharrastajien ja muiden luonnon ystävien avulla kuinka laajaa linnunpesien ryöstäminen on. 5. Molemmilla miehillä oli pieni haukkatarha Länsi-Saksassa ja he yrittivät viedä neljä Norjasta tuotua piekanan poikasta Ruotsin kautta Länsi-Saksaan. Silti toisen luvan käyttäjä vei laittomasti Yhdysvaltoihin peräti 40 kanahaukan munaa. Kyselkää myös minkämaalaisista henkilöistä on ollut kyse. lintujen munia tai poikasia maasta. Viime vuosina Pohjoismaissa on saatu kiinni useita haukanpoikasten salakuljettajia. vsk.. Yrittäkää urkkia, mihin ja koska henkilö on menossa. Harva asutus takaa sen, että kiinni ei kovinkaan helposti jää. Salakauppa saadaan loppumaan ainoastaan tehostamalla valvontaa ja tiukentamalla lainsäädäntöä. Onneksi rapakon takana kuoriutui vain kanahaukan poikasia. Ilmoittakaa tullille, jos epäilette henkilön yrittävän salakuljettaa esim. 2. Parannuksia odotettavissa Helmikuun alussa L YL, Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto ja OK-opintokeskus järjestivät Lammilla linnustonsuojeluseminaarin, jonka yhtenä tarkoituksena oli vauhdittaa valvonnan ja lainsäädännön tehostamista. Oma lukunsa ovat ne, joilla on rahaa. uhanalaisten, vaaravyöhykkeessä olevien ja salakaupan kohteena olevien lajien pesistä. Arvokkaimpia ovat tunturija muutto-sekä aavikkohaukka. Kansainsa on ilmeisesti munia myös väliseen haukkakauppaan kuuSuomesta. Samoin on postimerkkeilyssä ja rahojenkeräilyssä. rantakurvin, tullissa. Tunturipöllö on pesinyt Suomessa viimeksi vuonna 1974 ja tätä ennen 1934. Viime joulukuussa L YL, WWF, Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö jättivät ympäristöministeri Ahteelle kirjelmän, jossa vaadittiin, että luonnonsuojelurikkomuksista pitää määrätä ankarammat rangaistukset kuin mitä tällä hetkellä. Erityisesti Pohjois-Suomessa Ruotsissa löytyi äskettäin haukanpoikasten etsijöiden on 30 000 munan kokoelma, joshelppo työskennellä. Viime vuonna Islannissa viranomaiset pidättivät pariskunnan, jolla oli kahdeksan tunturihaukan muraavat jatkuvasti ulkomaisia lintulehtiä ja he pystyvät lehtien kuvausten perusteella etsimään helposti esim. Ruotsi on jo tiukentanut otettaan ja siellä tuomittiin mm. viime vuonna kaksi saksalaista neljän kuukauden vankeusrangaistukseen ja viiden vuoden maastakarkoitukseen. Kyvoikin pistää haukkapaketin seisessä itävaltalaisessa kokoelkainaloon ja kokeilla onneaan massa oli mm. 4. Suomi on munienkeruun luvattu maa. Rengastajilla on rengastuslupa ja tutkijoilla jonkin viranomaisen antama lupa. Mikäli tiedät jotakin pesienryöstäjien puuhista, ilmoita asiasta liitolle os. Kysykää, millä asialla henkilö on. Ilmoittakaa asiasta kyseisen lääninhallituksen ympanstönsuojelutoimistoon ja alueen lintuyhdistykselle. Tiedoista tulee ilmetä kunta, kylä ja aika, jolloin pesienryöstäjiä on ollut liikkeellä. Jo nämä esimerkit osoittavat, että munia on liikkunut melkoisesti. luu, että salakuljettajat seuPetolinnut vaarassa Viime vuonna ympäristöministeriö myönsi kahdelle henkilölle yhteensä 14 kanahaukan poikasen vientiluvan. Haukkametsästäjille kelpaavat niin harvinaisten muuttoja tunturihaukan kuin kanahaukankin munat ja poikaset. Muuten on uhkana, että maamme arvokkain eläimistö salakuljetetaan ulkomaille. On selvää, että tuollaisella munamäärällä hankkisi omaisuuden. PL 617, 20101 Turku. Yrittäkää urkkia, mitä henkilöllä on autossaan. Antti Karlin Tietoja pesienryöstäjien liikkeistä kerätään Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto kerää tietoja linnunmunien ja linnunpoikasten salakaupasta. Taustalla on haukkametsästäjien eli falkonieerien tarve saada nuoria haukkoja koulutettavaksi metsästyshaukoiksi. Konstit pesyettä Suomesta (munamääovat monet ja haukanpoikaset rää ei ole Itävallasta ilmoitetpidetään hiljaisina teippaamaltu)! Pahimpana uhkana muJa niiden jalat ja nokka kiinni. Muistakaa liittää mukaan nimenne ja osoitteenne sekä puhelinnumeronne. Poliisilla ei ole lupa tarkastaa autoja tai asuntoja ellei epäile jotain suurempaa rikosta kuin munienkeruu. Hyvän osoituksen munienkeräilijöiden "Suomi-rakkaudesta" se, että eräällä itävaltalaisella munienkerääjällä oli kokoelmissaan noin 30 000 mu4 KATSAUKSIA UUTISIA Lintujen pesänryöstäjät ovat liikkeellä Suomessakin. kalasääsken ja tilhen munia. Myös lapinpöllön munia on pidetty suuressa arvossa ja 1880-luvun alkuvuosina lähetettiin keräilijöille peräti 500 lapinpöllön munaa. 3. Munakaupalla vanhat perinteet Pohjolan linnut värikuvin -kirja kertoo, että vuonna 1907 eräällä talollisella oli Lapissa myytävänä 800 tunturipöllön munaa. Euroopassa munienkeruu on pääasiassa rahakkaiden harrastus ja on selvää, että jos joltakin keräilijältä puuttuu jonkin lintulajin muna, hän on valmis maksamaan munasta melkoisen summan. Onneksi lintutieteelliset yhdistykset ovat jo päättäneet, että niiden lehdissä ei julkaista tietoja mm. naa. Tavoitelluimpia ovat harvinaisten ja uhanalaisten lintujen munat, joista keräilijät maksavat suuriakin summia. Haukkojen reitti on selvä
........ 4. . ... Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi voidaan luonnonsuojelualueiden hankintaan osoitetuilla varoilla ostaa alueita käytettäväksi myös maanvaihtoja varten. Lääninhallitus hankkii myös luonnonsuojelutarkoituksiin aiotun alueen ostamista varten tarpeelliset selvitykset sekä laatii ja allekirjoittaa kauppakirjan. Ympäristöministeriöltä ohjeet luonnonsuojelualueiden hankintaan Ympäristöministeriö päätti joulukuussa lääninhallitusten tehtävistä luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Koska lääninhallitukset toimivat valtion edun valvojana luonnonsuojelutarkoituksiin käytettävien alueiden lunastustoimituksissa, on myös lunastusmenettelyä käsitelty yleiskirjeessä seikkaperäisesti. .. ... 1985 myös tarkennuksia maakuntiin. Jussi Kivi Meikon erämainen alue Kirkkonummella ja Siuntiossa ruuhka-Suomen sydämessä on enimmäkseen suojelun ulkopuolella. Näitä ohjelmia ovat kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun perusohjelma sekä lintuvesien suojeluohjelma. 1. .......... Äänestyslippu palautetaan os. 4. ...... ....... .... .. .. Joutsen on suljettu pois äänestyksestä, koska se on nimetty kansallislinnuksi. Kilpikaarnapetäjiä Lappträsketin rannalla Siuntiossa. ....... Eläimistöltään arvokkaan metsän noin 130-vuotias puusto tammineen ja lehtomaisine puronotkoineen oli ehditty jo myydä ja leimata, kunnes paikallisen suojelutahdon ansiosta hiljaisuudessa laadittu puukauppa muuttui kunnan anomukseksi rauhoittaa alue luonnonsuojelulain nojalla. .. Nimi: ........... .. .. ........ maakunnan maakuntalinnuksi .......................................................................... ... Maakunnat ovat: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa, Häme, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Ympäristöministeriön tiedote 9. ............ .. .... ......... Äänestysaika päättyy 15. vsk. Menettelystä maata vaihdettaessa on kirjeessä myös yksityiskohtaiset ohjeet. ............... ......... ... Luonnonsuojelualueiksi ostetaan pääasiassa alueita, jotka kuuluvat valtioneuvoston hyväksymiin luonnonsuojelualueohjelmiin. Päätöstä myöhemmin täydentävässä yleiskirjeessään ministeriö antoi lääninhallituksille vielä yksityiskohtaisempia ohjeita menettelystä alueita valtiolle ostettaessa, vaihdettaessa tai lunastettaessa. .. .... . .............. ..... .. .... ... .............. .......... Aänestän ................................................................... .. Edellytyksenä on myös, että alueen kauppahinta on enintään 400 000 mk Äänestä maakuntalintu kotimaakuntaasi Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto järjestää 1. . ................ 1985 yleisöäänestyksen maakuntalinnuista, ja jokainen suomalainen voi ottaa osaa äänestykseen. Laajempaan Meikojärven metsäkokonaisuuteen liittyvän runsaan 40 ha:n alueen rauhoitus muodostaa toteutuessaan, yhdessä lähistöllä ja aiemmin tehtyjen rauhoitusten kanssa, turvapaikan vanhojen metsien eläimistölle ja säilyttää retkeilykäytönkin kannalta arvokasta hienoa aarnimetsää, jonka harvinaisuus tiuhaan asutun pääkaupunkiseudun ympäristössä vielä korostuu. Muista Kitkanniemiadressi ! SUOMEN LUONTO 2/85 44. Tällöin eräät alueiden hankintatehtävät siirrettiin ministeriöstä lääninhallituksille. Voit esittää ja tarkoitukseen osoitettu määräraha on lääninhallituksen käytössä. .....••.... ...... ... .... , .... ... ... 3.15. .. Raadin puheenjohtajana on Veikko Neuvonen ja jäseninä seitsemän henkilöä eri puolilta maata. KATSAUKSIA UUTISIA Hakkuusuunnitelmasta rauhoitushankkeeksi Kirkkonummen kunta perui Volsissa Pohjois-Kirkkonummella omistamansa Nydalsvikenin Mariefredin metsän puuston pystykaupat EnsoGutzeitin kanssa. ....... .. Osoite: ... . Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto r.y., PL 617, 20101 Turku. 1985, jona päivänä postileimatut äänet otetaan huomioon. 5. . Lääninhallitus päättää luonnonsuojelutarkoituksiin käytettävän alueen ostamisesta valtiolle silloin, kun ostettava alue kuuluu kokonaisuudessaan johonkin edellä mainittuun ohjelmaan. .... ... .. ......... Puhelin: ......... Kokonaan tai osittain suojeluohjelmiin kuulumattomien alueiden sekä hinnaltaan yli 400 000 markan arvoisten alueiden ostamisesta valtiolle päättää ympäristöministeriö. Asiantuntijaraati käsittelee yleisöäänestyksen tulokset ja nimeää maakuntalinnut. ........ ................ Äänestystulokset ja maakuntalinnut julkistetaan toukokuun lopussa 1985
AHTI lään 650 mg kilosta kuivaa sammalta, kun tavanomainen pitoisuus on Norrlandin rannikolla noin 3 mg/kg. Syynä moiseen ovat eräät puutteet lehtemme postituksen atk-systeemissä. .... Maakuntaura ladut pidetään auki 20. . KATSAUKSIA UUTISIA Keski-Suomessa ulkoilureittitoiminnan teemavuosi Keski-Suomi on edelläkävijöitä ulkoilureitistön suunnittelussa. Outokummun Tornion tehtaat, jotka ovat noin kilometrin päässä Ruotsin rajasta, valmistavat terästä ja ferrokromia. .-:-r.... Maakuntaura on yhteisnimitys noin 400 kilometrille viitoitettuja taipaleita, joita voi tarpoa niin lumien kuin sulan maankin aikaan. 941-218 122. Tehdas tupruttaa ilmaan ainakin 84 tonnia epäorgaanisia yhdisteitä, joista suuri osa kulkeutuu tuulten mukana Haaparantaan. ,..,~\ ...... \AJRAM[ '11 ,,, -~f!J , . Työtä on tehnyt Keski-Suomen maakuntaliiton ulkoilureittityöryhmä ajatuksenaan kehittää Keski-Suomea matkailumaakuntana. numero lähetetään Sinulle oostitse. 84, ja jos siis olet tällä kortilla maksanut tilausmaksun tuon päivän jälkeen, olet saanut vain pelkät kannet tai saat lehden vasta numerosta 2/85 alkaen. Haaparannan terveysviranomaiset ovat ottaneet sammalnäytteitä kaupungin ympäristöstä, ja ainakin kromi-, sinkkija nikkelipitoisuudet kasvavat selvästi tehdasta lähestyttäessä. Ilmaan leviää mm. ] l & -:::;..~ I .., . vslc. /2'' KES-.1 SUOM EM ..,_, · -.· ::~-: 1 .. kromia, sinkkiä ja nikkeliä. Outokumpu Oy:n omat mittaustulokset osoittavat 15 kertaa alhaisempia metallipitoisuuksia. C ... (~ ii:: • i _'"='" ::::;:-,, ... \ s::,_ .. Vuokrattavana on mm. Pelkät kannet ovat saaneet myös ne tilauksensa täksi vuodeksi uudistaneet, jotka ovat maksaneet tilausmaksun viime vuoden lopussa lähetetyllä tilillepanokortilla siihen merkityn eräpäivän jälkeen. Viime talvena maakuntauran laduilla hikoili runsaat 150 000 hiihtäjää. Kuluvaa vuotta vietetään maakunnassa ulkoilureittitoiminnan teemavuotena, ja maakunnan retkeilymahdollisuuksia tarjotaan oman maakunnan asukkaiden lisäksi muillekin ulkoilijoille. ... Projektin puitteissa Keski-Suomea on alettu kutsua homenokan maaksi läänin nimikkolinnun metson mukaan. Valitamme asiaa. vihjeenä lehden olemassaolosta. Kesävaelluksiin on omiaan vaellusreitti "Lapin sorrni" maakunnan luoteisosan erämaisissa maisemissa. 3. 20. 1. Siispä jos olet maksanut vuoden 1985 tilausmaksun etkä ole saanut ykkösnumeroa, ota yhteyttä Luonnonsuojeluliiton keskustoimistoon, niin ko. Tornion tehtaat ovat ensimmäinen suomalainen terästehdas, jonka päästöjä tutkitaan uuden ilmansuojelulain mukaisesti. He ovat ottaneet kokeet toisina vuodenaikoina eivätkä aivan samoista paikoista kuin me, vaikka niin väittävätkin, kertoo terveydenhoidon vastaava virkamies Per Lundbäck Haaparannasta. Järjestettyjä laturetkiä ovat esimerkiksi Pyhä-Häkin hiihto (76 km), Sisä-Suomen hiihto (60 km) ja Jämsän äijän hiihto (72 km). Eräpäivä oli 28. Pohjoismaisen ympärist~nsuojelusopimuksen mukaan tehdas on naapurimaahan joutuvista saasteistaan samaJla tavalla vastuussa kuin kotimaisista päästöistäänkin. r~r~i -· _::._·!'C~ ...... Lisäksi järjestetään kaksi Keski-Suomen läpihiihtoa. MaakuntauraJia voi hiihtää joko omin nokkinensa tai osallistumalla järjestettyihin Saitko vain kannet. Kromia löytyi enimmil.. Miljöaktuellt 911984 SUOMEN LUONTO 2/85 44. ~ENLUONTO Lähetimme Suomen Luonnon numerosta 1/85 pelkät kannet lehtemme niille viime vuoden tilaajille, jotka eivät ole uudistaneet tilaustaan täksi vuodeksi. Reitin pituus on puolisentoistasataa kilometriä. Omatoimiseen retkeilyyn on saatavana ohjeita, palveluhinnasto ja karttoja. useita komeita koskia. Saasteita kulkeutuu myös Pohjanlahteen Tornionjokea pitkin. Reitti on merkitty vain karttaan, joten suunnistustaitoa tarvitaan. kämppiä. Vilkkaimmassa käytössä maakuntaura on talvella, kesällä retkeily on pienimuotoisempaa. Tämä ikäänkuin 6 laturetkiin tai hiihtovaelluksiin, joita on useita talvessa. Lisätietoja Keski-Suomen retkeilyreiteistä saat Jyväskylän kaupungin matkailutoimistosta 941-294 083 ja KeskiSuomen maakuntaliitosta puh. Paksu pumaska paperia makaa nyt luonnonsuojeluvirastossa odottamassa, että löytyisi joku joka osaisi lukea Outokummun suomenkielisen ilmansuojeluilmoituksen. Toinen mielenkiintoinen reitti kesäaikaan on Kyyjärven-Saarijärven 85 kilometriä pitkä kanoottireitti, jossa on mm. .!3 C C ., ..J 5 ·sl ·= Q:l. e PIHTIPIJ0AS 1 1 1 1 1 / \ KESKI-SUOMEN ULKOILUREITIT HOMENOKAN MAA Sl UloA r, '\ ~) ,,,, ·1:i'::1.::.--~Y ( _ . , '-._ 1 ·~-.7 Suomalaisia metallisaasteita Haaparannassa Outokumpu Oy:n Tornion metallitehtaiden raskasmetallisaasteita on löytynyt runsain mitoin Haaparannasta Ruotsin puolelta. 12
Roskaamisesta ja puhdistusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan rangaista jätehuoltorikkomuksena tai törkeissä tapauksissa jätehuoltorikoksena. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Kesällä viereiseen puistoon avataan kahvila, joka talvella toimii sisätiloissa kirjakahvilana. Valtioneuvoston eräille ministereille jätetyssä adressissa Museovirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole mahdollisuuksia museoimalla säilyttää kylän 150 hirsirakennusta. Muutama vuosi sitten asema tuli VR:lle tarpeettomaksi, ja viime huhtikuussa Rauhanliitto osti talon itselleen 15 000 markalla ja siirrätti sen syksyllä yhtenä kappaleena kaupungin antamalle tontille , Veturipuistoon. Puhdistamisvelvollisuuden asettaa kunnan jätehuoltoviranomainen, joka on useimmissa kunnissa tekninen lautakunta. Paitsi koskiensuojeluohjelmaan Suvantoa on esitetty liitettäväksi myös Unescon kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloon. Ensimmäinen siivousvelvollinen on lain mukaan roskaaja. Tästä lähin mm. . Hemingwaymuseo. Lämpöä ja kauneutta riitti. Asia tullee valtioneuvostossa ratkaisuun käsiteltäessä lähiaikoina valmistuvaa koskiensuojeluohjelmaa. Kukkivia pensaita oli runsaasti. Roskaamista on myös nestemäisten aineiden jättäminen ympäristöön. Helsingin Pasilan entinen rautatieasema on jo tovin totutellut oloonsa uudessa asemapaikassaan Veturipuistossa noin sadan metrin päässä aikaisemmilta kivijaloiltaan ja sen kunnostaminen Rauhanasemaksi on käynnissä. KATSAUKSIA UUTISIA Miksi Suvanto tarvitsee voimalan. Samaa kyselevät ne yli 300 suomalaista kulttuurivaikuttajaa, jotka ovat allekirjoittaneet Eläköön Suvantotoimintaryhmän vetoomuksen Suvantoa uhkaavan Kokkosnivan voimalaitoksen rakentamisen estämiseksi. ( • \ I , \ J1itc1 . Kaunis puuasema rakennettiin 1915-16 Vammeljoelle Karjalan Kannakselle, josta se kuitenkin jo 1923 siirrettiin Pasilaan, missä se palveli kymmenet vuodet rautatieasemana. Pitkänen, taiteilijat Sinikka Sokka ja Kirsti Wallasvaara, taiteilija Kimmo Kaivanto, professorit Yrjö Littunen ja Risto Sänkiaho. Ympäristöministeriö on antanut lääninhallituksille ja kunnille ohjeet ympäristön roskaantumisen ehkäisemisestä. Kuka poimii roskan maasta. Siirtoja kunnostustyöt maksavat noin miljoona markkaa, eikä tällaisia rahoja ole kansalaisjärjestöjen taskussa, joten kansan karttuisaan käteen on turvattava. Kunnostustyöt tehdään suurelta osin talkoilla, jotka jatkuvat koko kevään arkisin klo 17 ja viikonloppuisin aamusta iltaan. Näin kyseltiin Suomen Luonnossa 6/ 84 ympäristöministeri( ö)ltä. Tämän lehden välissä on tilillepanokortti. Pääkaupunkiseudulla puhdistamisvelvollisuuden maaraa YTV :n teknisen huollon lautakunta. y ·· . Puistoon valmistuu aikanaan myös esiintymislava. Pasilan vanhan rautatieaseman kunnostus Rauhanasemaksi on käynnissä Helsingin Veturinpuistossa. sanotaan, ettei Suvannon suojelu ole mahdollista ilman sen elinmahdollisuuksien säilyttämistä. Rauhanliitolle, Sadankomitealle, Siviilipalvelusmiesliitolle ja Kansainväliselle työleirijärjestölle. Hajaasutusalueella toissijainen puhdistamisvelvollinen on yleensä kunta. on siivouksesta vastuussa kiinteistön haltija, tienpitäjä, rautatien haltija tai venesataman tai ulkoulureitin pitäjä. Ensi kesänä käyttöönsä vihittävä Rauhanasema toimii avoimien ovien periaatteella. . 90-141 336. Tutuiksi tuli myös mm. Suomen Luontoa piirroksillaan riemastuttanut Seppo Leinonen vetäytyy uusiin tehtäviin, mutta onneksi jatkaja on tiedossa. Voit tukea asemaa joko lahjoituksella, työpanoksella tai molemmilla. vsk. Sinne valmistuvat toimitilat mm. harrastajien poluilta -palstaa kuvittaa Jari Kostet, taideteollisen korkeakoulun opiskelija ja innokas luonnonharrastaja. Talkoista saat lisätietoa Rauhanliitosta p. Myös rakennuslautakunta ja terveysl'autakunta voivat joissakin tapauksissa velvoittaa roskaajan puhdistustöihin. 90-142 915 tai Sadankomiteasta p. ·r~ -~ tg ... Jos häntä ei saada selville, Suomen Luonnon tilaushankintakilpailun arvonnassa toissa syksynä Floridan matkan voittanut Anna-Liisa Rauhala (oik.) käväisi lämpimässä viime marraskuussa. Asema vihitään käyttöönsä ensi kesänä. Monet tutut puutarhakasvit, kuten kiinanruusu, kirjovehka ja peikonkämmen, kasvoivat villeinä, Anna-Liisa kertoo. Valtioneuvostolle jätetyn adressin allekirjoittajina ovat mm. '\ Seppo lopettaa, Jari jatkaa. Voimalapadotuksen alle jäisivät kylälle elintärkeät rantaniityt ja koko kylä,1 maisemakuva muuttuisi ratkaisevasti. Anna-Liisa seilasi ystävänsä kanssa myös Meksikon lahdella lasipohjaisella veneellä, mistä voi tarkkailla vedenalaista elämää. arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä, säveltäjä Usko Meriläinen, Kuopion läänintaiteilija Hannu Puurunen, noin 70 kansanedustajaa viidestä eri puolueesta, Suomen Taiteilijaseura, Suvannon kylän asukkaat, professori Erkki Pulliainen, valokuvaaja Matti A. Jätehuoltolaissa on yleinen roskaamiskielto, mutta kuka huolehtii siitä, että sitä noudatetaan. Tue Rauhanasemaa! Roskaamiskielto koskee kaikentyyppisiä esineitä materiaalista tai koosta riippumatta, jos niistä aiheutuu "haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentämistä ja niihin rinnastettavaa muuta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle". 7
Ulos kannattaa todellakin laittautua jo auringon laskiessa, sillä huuhkajan kumeaa puhaltelua kuulee parhaiten juuri silloin. Piskuinen varpuspöllökin viheltää innokkaimmin ennen pimeän tuloa. Vuoropuhelua ei siis pidä jatkaa kovin pitkään. Pohjoisempana voi päästä kuulemaan vielä suoja hiiripöllöä ja voipa hakkuun laidasta puhaltaa suuri lapinpöllökin. Pulu eli kesy kyyhky on ainoa lintu, joka pesii SuoSUOMEN LUONTO 2/85 44. Keskiyön lähestyessä koittaa konsertissa yleensä tauko ja metsä hiljenee. Muutakin kuin pöllöjä Pöllöretkelle kannattaa toki lähteä, vaikkei paikallinen myyrätilanne niin kaksinen olisikaan. Pöllöurokset laulavat täysin rinnoin varoittaen naapureitaan tulemasta alueelleen ja kutsuen puolisoitaan paritteluun. Käpylinnut ovat pyöräyttäneet ensimmäiset munat pesiin ja puluillakin on jo "kevättä rinnassa" . Kevään ehdittyä askeleen pitemmälle lisääntyvät pimeän äänet. .J.Et:N ~~Lj<.ENE=i: J ;i 1 , ·.i ( .JA -pl()J..I ,-Y'(N11('( .. Jänis jäykistyy kuuntelemaan, mutta jatkaa touhujaan, jos mitään hälyttävää ei vähään aikaan kuulu. If J ; l . JA '{Öt.J AlilANA 1 ! : ' I[ ! \ \, :\; . Varpuspöllön vihellyksen samoin kuin helmipöllön puputuksenkaan matkiminen ei tuota suurempia vaikeuksia. ) '-._ V -' Kuuntele öistä metsää '\, , Helmi-maaliskuun vaihteessa alkaa luontomme pikku hiljaa ravistella itseään hereille talven jähmeydestä. Muut koukkunokat pääsevät hitaammin käyntiin. HARRASTAJIEN POLUILTA 1r1f ~1llil\ 1 \ll\l\ . Kuutamon pitkien varjojen keskellä tanssivat repolaiset saavat pinttyneimmänkin ornitologin unohtamaan pakkasen vaimentamat pöllöt. Helmipöllö ehtii ehkä kolmanneksi, ennenkuin sarvi-, lehtoja viirupöllö aloittavat oman osuutensa. Yötaivaalta kuuluu telkänsiiven viuhinaa ja sorsien rääpätystä. Kevään lisääntymiskausi lähestyy ja siihen on valmistauduttava monin tavoin. Naaraatkin voivat intoutua vastailemaan siipoilleen omalla käheällä huudollaan. Maaliskuun pyörähdettyä kunnolla käyntiin on öiseen huhuiluunkin tullut puhtia. ' \ --:/ . I' , , \.i I I -======ad.\ / , • \1 \ ( ,:::, \ \ \ . Joku innokas helmipöllö saattaa kyllä vauhtiin päästyään puputtaa läpi yön ja sen läheisyyteen on mukava jäädä kahvittelemaan. Heikki Willamo Purojen lirinää, koskikarojen kitinää Päivät ovat pidentyneet ja lintumaailmassa alkaa tapahtua. k p t, . Kirpeänkylmänä kuutamoyona vallitsee maastossa toisaalta aivan oma tunnelmansa: metsä napsuu ja paukahtelee, hangen pinta rahisee jäniksen kevyiden käpälien alla ja varovasti liikkuva saattaa kimeän haukun johdattamana päästä seuraamaan kettujen kiimaleikkejä suolla. Iltayön kuoroon tulee jo varhain Iehtokurppa huuhkajan ja varpuspöllön seuraksi. Kätevintä on kuitenkin suunnitella kartan kanssa 10-20 kilometrin Jenkki, joka noudattelee pienempiä teitä. Useimmat koukkunokat ovat erikoistuneet myyränpyyntiin niin pitkälle, että katoavat maisemasta tai viettävät todellista hiljaiseloa myyräkantojen ollessa alamaissa. Leuto yö on paras Kun säätiedotus lupaa lämpenevää ja tyyntä, on aika hankkiutua yöretkelle. Silmiä ei juuri tarvitse, havainnoinnista saavat vastata korvat. Pöllöt ovat silloin vauhdissa ja kuuntelijakin välttyy suuremmilta palelemisilta lämmin ei kevättalven yössä tosin koskaan ole. On tullut aika lähteä yön selkään pöllöretkelle. j~;). Eikäpä helmipöllö sen paremmin kuin suuri huuhkajakaan malta aivan tuppisuuna pysyä kylmänäkään yönä. Omien askelten rahina peittää muut äänet ja saa myös lähellä olevat eläimet varovaisiksi. Päivällä liikkumaan tottuneelle ihmiselle öinen metsä on kiehtova kokemus. Yöllä kuulee muutakin, kunhan malttaa pysähdellä usein ja riittävän pitkiksi toveiksi. Kuutamoyönä voi liikkua suksilla aukeita maita hiihdellen. Keliäkin suurempi merkitys retken pöllösaldolle on vallitsevalla myyrätilanteella. Silloin voi hyvinkin nähdä sen 8 tummuvaa iltataivasta vasten vakiopaikallaan kuusen latvanipukassa. 1f l~ tf~ 1 i\ 1(\11 · · ... vsk. Näiden kolmen äänen avulla saa useimpiin pöllölajeihin eloa huonompana huutoyönä. Lehtopöllön huikkaus syntyy sekin pienen harjoittelun myötä kämmeniin puhaltamalla. .., 1 \ ' '. ~DE·J . joka neljäs vuosi karvakorvia on paljon ja tätä seuraa sitten romahdus. Kannanvaihtelu noudattelee keskimäärin nelivuotista rytmiä ts. , 1 , , / (\(, r:i Al ;= 1 1 ' , ; ~/ t{ 1 ( •) 2. / 1 \. Se stressaantuu, jos ei saa ajetuksi tunkeilijaa pois reviiriltään. On kuitenkin muistettava, että pöllö luulee huutajaa kilpailijakseen. Pyrstö topakasti pystyssä se uhoaa isompiensa joukossa. Sitten vain tarpeeksi päälle, saman verran varavaatteita reppuun termospullon seuraksi ja ulos hämärtyvään iltaan. t W v;.~f-; , ~. .. Pöllöjen soitimen käynnistyessä on metsässä usein vielä täysi talvi, mutta helmipöllön puputuksessa on jo lupaus keväästä. Tuppisuiksi heittäytyneitä koukkunokkiakin voi yrittää hieman piristää huutelemalla niille, niiden omalla kielellä. Vaikka pöllöt ja niiden huhuilut tietysti ovat ulos lähtemisen syy, ei kävelyretki lintujen vaitioloon kaadu. Se kiertää uskollisesti soidinreittiään kurnuttaen kuin sammakko. · 1 , ,
-· ............... lintujen kevätlaskenta, joka kuuluu osana lintujen talvilaskentaan. Kohta ilmestyvät ensimmäiset muuttolinnut ja niiden joukossa on varmasti joutsen, joka havaitaan usein aikaisemmin Inarissa kuin Etelä-Suomessa. Viime vuonna maamme lintuharrastajat tutkivat mm. ---.;_ ___ _ --=-:====::::::.:.:::----~--. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto, PL 617, 20101 Turku. tetty jatkaa tämänkin vuodenr 1-l ajan. Maaliskuussa noilla puroilla voi olla kymmeniä koskikaroja, jotka lähtevät maalis-huhtikuun vaihteessa luoteeseen eli Ruotsiin ja Norjaan pesimään. Suomen Luonto 2/84). -,--..: ... Niin korkealla lentää tämä kansallislintu, että Etelär· Suomen lintuharrastajien tu\..I.c.>--~-.hannet silmäparit eivät sitä ta· , voita. joutsenen muuttoa, .-~ -SUOMEN LUONTO 2/85 44. .-9. Hajahavaintojen mukaan ainakin keltasirkut ovat vähen~yneet ja myös satunnaistalvehtijat, kuten peippo ja järripeippo, hävisivät pakkaskautena lintulaudoilta. Tähän tutkimukseen voi osallistua jokainen, joka havaitsee laulujoutsenia. ---------------~~ifif~;:'~ .·' ~\ keväisiä levähdyspaikkoja, pe sintää (mm. Tämä laskenta paljastaa, kuinka paljon pakkaset ovat vaikuttaneet tämän talven lintuihin. Havainnot ilmoitetaan lähimmälle lintuyhdistykselle tai os. Laskentoja organisoi Helsingin eläinmuseo (ks. __ ::-.. Joutsenia laskemaan Laulujoutsen on maamme kansallislintu. Aikanaan joutsenesta ilmestyy yhteenveto vuosien · 1984-85 tutkimuksista. 1 Antti Karlin -~ ~. poikasten laskentaa) ja syksyisiä Ievähdyspaik•::_~:Z;~~c.,.:..:..;~LU koja. messa lähes ympäri vuoden. Nyt tutkimusta on pää. Pitkät aurinkoiset päivät avaavat pienet purot. Parhaimmillaan Kuusamossa on tavattu yli 40 koskikaraa samassa koskessa. ........ Helmi-maaliskuun vaihteessa suoritetaan ns. vsk. Näiden talvisten sukeltelijoiden ääni on melko vaatimaton ja koskikaran laulua voi kuulla myös talvehtimispaikoilla
Tarkoitan Kitkanniemi adressia. Julkaistu sanomalehti Kalevalassa 29. Jl Esimerkiksi Pyhä-Häkissä, missä puut ovat saaneet olla rauhassa, tapaa jopa 500-vuotiaita mäntyjä. käy. Olisi aivan korvaamatonta vandalismia tuhota ainutkertainen erämaa-alue vain hakkuiden takia. Miten lehti antaa sivuillaan mainostaa ydinvoimaa. Sitaatti on ympäristöministeriömme luonnonsuojelutoimiston toimistopäällikön Pertti Seiskarin tekstistä. Niin se Suvannon kylä on arvokkain lapinkylämme. Sen suojelun eteen on tehtävä jotain. Sodassa se säästyi saksalaisilta, mutta omat voimaybtiömme ovat nyt tuhoamassa sen. Männyn yltäminen nykyään yli sadan vuoden ikään on todellakin harvinaista, sillä niin tehokkaasti leikkaa metsää tehometsätalouden sirkkeli, että vain c kansallisja 1uonnonpuistoissa g männyt pystyvät varttumaan c komeaan kokoonsa ja saavutj tamaan luonnollisen vanhuuden usean sadan vuoden iässä. Kellon käydessä Kitisen Suvannon kulttuurimaisemalle voimme lohduttaa, pelko pois. aiheuttaa sen, että antaudumme arvottomuuden edessä. j ' Huomaan hymähtäväni tekstiä lukiessa. Minä ainakin olen oppinut pitämään luonnonsuojelijoita lahjomattomina aatteen ihmisinä, joita eivät taivuta poliitikkojen mairittelut ja rahamaailman tahto. Siis mikä siellä Ruotsiin tyhjennetyssä Pelkosenniemen Suvannon kylässä on "henkitoreissaan" . Terveisin Aino Lehtola Rovaniemi Mielipidepalstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteella Suomen Luonto, Pl 169, 00151 Helsinki. Vallankumousta ei ole tapahtunut, kovat aseet ovat edelleen niiden käsissä, joilla talouden näkökulmasta ovat aina olleetkin. En toki halua, että rakas Seiskarimme saisi selkäsaunan nuorelta ministeriltään, mutta kansalaisena on soveliasta hämmästellä vähättelyä, jota luonnonsuojelutoimiston toimistopäällikkö kohdistaa vanhaan kulttuurimaisemaan. nimim. Allekirjoittajana muun muassa tuorein ministeriömme. "Tunteet ovat kuitenkin valloillaan eikä eteTehometsätalouden säälimätön sirkkeli Nokia Oy on äitinyt jakamaan luontovalistusta mainion uusiovessapaperinsa pakkauksessa, missä yhtiö esittelee yleisimmät puumme. Erinomaisen hyvää kansainvälistä metsän vuotta, arvoisa luonnonsuojelutoimiston päällikkö. Männystä todetaan, että se saattaa elää yli satavuotiaaksi. "Jokimaisema siinä vain muuttuu järvimaisemaksi". Kirjoitusten pituus ei saa ylittää 40 konekirjoitusriviä. 9. Mieleeni tulee ei tapauksia, joissa virkamiehiä ..., on pantu kuriin viraston "tarkoituksen" vastaisten yksityisten mielipiteiden julkisesta esittämisestä. 5 1-r'A EJ Iästä katsottuna tavallisella talonpoikaisjärjellä käsitä koko touhusta yhtään mitään", sanailee Seiskari Kokkosnivan rakentamisen vastustajille. Yhtiö puhuu totta 10 \(U\JNTI:LE" 5: LI -1 KÄINEN MElTA IAN V.A"l~A. Pidemmistä on sovittava erikseen toimituksen kanssa. Juuri tunnetyhjiömme taitaakin tänäpäivänä Toimitukselle Sain käteeni upouuden Suomen Luonnon. "Näyttää aivan siltä kuin Lapin alueelle olisivat jo saapuneet pehmeän teknologian kovat ajat", huolehtii Pertti Seiskari. Mutta taloudellisen kasvun Molok vaatii tämänkin perinnön tärvelemistä. Kitkanniemi on ehdottomasti säästettävä, meillä ei ole moraalista oikeutta tuhota sitä. Onko toimitus sokea mainoksille, vai onko rahanhimo saanut unohtamaan periaatteet. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kulttuurimaisemasta konsensusmaisemaksi "Olin mukana Kitisen Suvantotyöryhmässä ja siinä yhteydessä sain jatkuvasti hämmästellä, miksi henkitoreissaan oleva kylä joutuisi sen huonommaksi, jos sen rantapajukot peitetään vedellä. Olen kulkenut läpi Karhunkierroksen ja olen siitä asti ihmetellyt, miten noin suurenmoisen alueen hakkuista voidaan edes keskustella. Järvimaisemaa terveen ja tarkoituksenmukaisen kauneustajun omanneet taitavat esi-isämme olisivat toisin rakentaneet. Tarvittaessa toimitus pidättää itselleen oikeuden lyhentää kirjoituksia. "Ainutlaatuista harmoniaa", "ainutlaatuista tasapainoa", huokaillaan hyvinvointi-Suomessa 1980-luvulla. Jos tämä tällainen jatkuu, täytyy kai lopultakin uskoa, että Linkola on ainoa oikea luonnonsuojelija. nimim. Jokimaisema siinä vain muuttuu järvimaisemaksi". Vapaasta Ounasjoesta ja rakentamattomasta Vuotoksen tekoaltaasta huolimatta ympäristöministeriön varsinaisella toimialalla töitä Lapissa piisaa. Ei minulla sinällään ole vastaan mainoksia, mutta ne eivät saisi olla noin räikeästi ristiriidassa Luonnonsuojeluliiton omien periaatteiden kanssa. Ei nyt ainakaan se, jonka haltijaksi Pertti Seiskari valtionhallinnon korkeana virkamiehenä on pantu. Tuohon voisi sanoa näin pohjoisesta käsin, että näinköhän etelässä on erilainen talonpoikaisjärki, järki, joka aina löytää hyväksyvät perustelut ainutlaatuisia arvoja tuhoavalle taloudelle, mutta ei talonpoikaisesta sydämestä kumpuavalle tunteelle. Mutta oli lehdessä sellaistakin, joka oikein pisti vihaksi. Kuvassa näkymä Mettiäisen 200-vuotisten aittojen yläluukusta Kitiselle. Ei riitä se, että luonnosta kirjoitetaan. Metsän ystävä SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Nimimerkillä kirjoittavien henkilöllisyys pitää olla toimituksen tiedossa. Sääteleekö talouselämä suomalaisia luonnonsuojelijoita. ja saanut ansioistaan uusintaesityksen Metsähallinnon So., dankylän hoitoalueen julkai] , sussa. vsk.. Kyllä Suomessa puuta riittää, elleivät sitten nykyiset metsänkasvatusmenetelmät ja happosateet tuhoa hoitometsiämme. Oli ilo havaita, että lehti tekee käytännön luonnonsuojelutyötäkin
Kasvitieteen apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi on Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Lieksan kaupungin vaatimukset vaaramajojen rakentamisesta ja uudesta laskettelurinteestä osoittavat, että paikalliset edut pyrkivät ohittamaan suojelun valtakunnalliset tavoitteet. Voittoisan kamppailun vetäjiä olivat Reino Rinne Kuusamossa, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Niilo Söyringin johdolla ja valtion luonnonsuojeluvalvoja Reino . Samaa ei enää voi sanoa Kolista, toisesta kalevalaisesta kansallismaisemasta. Metsäntutkimuslaitos on aivan oikeassa siinä, että matkailua on Kolilla jo tuettu riittävästi, ehkä liikaakin. Maan luonnonsuojeluväki tekee varmasti kaikkensa Kitkanniemen säilyttämiseksi. Mittavakin adressi saattaa tuntua vaatimattomalta keinolta luonnoltaan arvokkaimman ja eniten uhanalaisia kasvilajeja sisältävän alueen rauhoittamiseksi. Siihen ovat myös mahdollisuudet olemassa. On aika tehdä Kolistakin kansallispuisto. Kuusamon Kitkanniemellä luonnonsuojelun ja matkailun tavoitteet ovat sopusoinnussa. Valtion metsiä on Kuusamosta löytynyt ainakin 18 000 hehtaaria, joten kunniallisen maanvaihdon ja tarvittaessa osittaisen puuston arvon rahalla korvaamisen pitäisi tyydyttää Kuusamon yhteismetsän osakkaita. Monet esimerkit mm. Olihan Kitkanniemi erilaisin rajauksin mukana jo 1920-, 1930-, 1950ja 1970-lukujen virallisissa kansallispuistosuunnitelmissa. Kalliola. Viimeistään nyt Kalevalan juhlavuonna on tästä SUOMEN LUONTO 2/85 44. Valtioneuvoston on tästä tietenkin ensin päätettävä . Kuusamon koskisota 1950ja 1960-luvulla oli taistelua sekä Oulankajoen että Kitkajoen koskien puolesta. kansallismaisemasta saatava suojelupäätös. Kukaan ei voi väittää, että luonnonsuojelun taholla olisi herätty liian myöhään. Kitkanniemi ja Koli uhanalaista kansal I ismaisemaa Edellinen Suomen Luonto avasi liittomme kampanjan Kitkanniemen liittämiseksi Oulangan kansallispuistoon. Usko Kolin säilymisestä metsäntutkimuslaitoksen hoidossa lienee vaikuttanut siihen, että luonnonsuojelulailla tapahtuvaa rauhoitusta ei Kolilla paremmin kuin Punkaharjullakaan ole toteutettu. . Nyt Suomen Luonnossa alkavalla palstallaan hän kommentoi ympäristönsuojelun ajankohtaisia asioita. Kuuluuhan niihin myös suuri joukko luonnonsuojeluun myönteisesti suhtautuvia. Koli hankittiin jo 1906 valtiolle luonnonkauneutensa vuoksi luonnonsuojelun ja matkailun tarkoituksiin. Kaunis ja koskematon luonto on Suomen matkailun perusedellytys. vsk. 11. Avattiinhan vaaralle vasta viime talvena uusi rinne ja hiihtohissi. Rukalta ja Pyhätunturilta kertovat, että taitamaton suunnittelu ja rakentaminen sekä liik~ ahneus pilaavat luonnon. Jokainen vaara ja tunturi ei ole laskettelurinteiden paikka, puhumattakaan sitten kelomajoista tai hotelleista
Siksi Kalevalassa ei ole kovinkaan paljon luonnon tuntemuksen opetusta toisin kuin esimerkiksi sananlaskuissa. Ruohoja ja heiniä on mainittu niukasti ja melko sattumanvaraisesti: mukana on 12 kuitenkin lumme, kaisla, ruoko, suolaheinä, hätäravintona käytetty vehka ja värikasvina tärkeä matara. Taidokkaasti muutamalla sanalla luodaan ja luonnehditaan tapahtumien ympäristö ja silti ympäristöstä syntyvä mielikuva sopii tapahtumien henkeen je mielentilaan: Siinä itki Väinämöinen, urisi Uvannon sulho, pahalla pajupurolla, tiheällä tuomikolla Väinämöisen syvä mielenmasennus mailla vierahilla välittyy myös kasvikuvien kautta: Kaikki puut täällä purevi, kaikki havut hakkoavi, joka koivu koikkoavi, joka leppä leikkoavi Kalevalainen huumori perustuu paljolti mahtavaan liiotteluun ja toisaalta äkillisiin käänteisiin. Saarelaisten karkottama Lemminkäinen kertoo äidilleen, miten hyvä hänen olikaan olla Saaren neitojen parissa: Puut siellä punalle paistoi, puut punalle, maat sinelle, hopealle hongan oksat, kullalle kukat kanervan. Useimmiten kasveja mainitaan jonkun käytön yhteydessä: jalas koivuinen kolasi, vemmel piukki pihlajainen, tai On meillä oloista koissa, leppäisessä lekkerissä, tapin tammisen takana tai ohje sulholle: Ellös vainen, sulhorukka, ellös sie tätä kanaista, viekö vehkahuhmarelle, panko parkin survontahan, olkileivän leivontahan, petäjäisen pieksäntähän! mutta jos ei morsio ole aina miehen mieltä myöten: neuvo neittä vitsasella, koivun oksalla opasta ja kuin oikein opettaa, jo tehoaa: kun kolotin koivun oksan, jo likisti linnuksensa; kun karsin katajan latvan, jo kumarsi kullaksensa; kun vielä panin pajulla, jo kapusi kaulahani. Siell oli mäet simaiset, kalliot kananmunaiset; mettä vuoti kuivat kuuset, maitoa mahot petäjät, ... vsk.. Koko puu on kuvia täynnä, täynnä tammi kirjoitusta: siinä miehet, siinä miekat, siinä keihä'ät sivulla. Elämisen leveys oli kiinni luonnon tuntemuksesta: pellon antimia särvitettiin metsän ja veden riistalla. KALEVALAN KASVITIETO Kovinkaan monesta kasvista Kalevala ei kerro: nimeltä mainitaan nelisenkymmentä kasvilajia, vaikka kasveja on tunnettu ja osattu käyttää paljon enemmän. Vaikka Kalevalan runot on suurimmaksi osaksi kerätty Karjalasta, on tammi silti Kalevalan tärkein kasvi; mänty ja kuusi ovat sitä useammin mainittuja, mutta aina sivuosissa. Mukana ovat tietenkin kaikki viljat, pellava, papu, herne ja humala sekä luonnonkasveista marjat ja puulajit. On tammellakin sivuosia: olut oli tapin tammisen takana, Väinämöinen sai kantelen tapit tammen tasaisista oksista ja yritettiinpä Kullervokin hirttää tammeen, mutta: Ei ole Kullervo kaonnut, kuollut poika hirsipuuhun! Poika puuta kirjoittavi, pieni piikkonen käessä. Miehelään menevä neito muistelee kultaista, taakse jäävää nuoruuttaan. Oli silloin hyvä, kun kävin mataramaalla, keikuin keltakankahalla Toisin kuin miniän, oli talon tyttären olo: Olin kukka ollessani, kasvaessani kanerva vesa nuori noustessani, ympynen yletessäni, mesimarja mainittaissa, kulta kuiskuteltaessa. Kuva on ironinen ja saa lisää huumorin hohtoa tuon naistennaurattajan viattomuuden vakuutteluista: Minä piilin piikasia, varoin vaimon tyttäriä, kuin susi sikoja piili, havukat kylän kanoja. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Niinpä koko kansanperinteemme, sananlaskuista kansalliseepokseemme on tulvillaan erilaista luontoon liittyvää viisautta ja tunnelmointia. Kalevala on rakenteeltaan sankarieepos, jossa luonto on pääosin vain tapahtumien tausta ja ympäristö. KALE V ALAN MAHTAVA TAMMI Suurin osa Kalevalan kasveista on koko Suomessa yleisiä. Myöskään lyyrisiä luonnon tunnelmointeja ei Kalevalassa ole kovin paljon. Vain ne kasvit, jotka ovat elämisen tai juonen kehittelyn kannalta kaikkein olennaisimpia, mainitaan. Seppo Vuokko Kalevalan kasvikuvia Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi Ennen autoa, sähköä, televisiota ja kesämökkejä esi-isämme elivät paljon lähempänä luontoa kuin ehkä osaamme kuvitellakaan, luonnon osana
D Sampsa poika Pellervoinen aina eistyvi etemmä; astua ajattelevi suvisille maailmoille. Kysytteli, lausutteli: "Tulisko sinusta, tammi, emeä erävenehen, sotapurren pohjapuuta?" Tammi taiten vastaeli, osaeli puu omena: "On vainen minussa puuta emäksi yhen venosen, enk' ole hoikka huolainniekka enkä ontelo sisältä. Joissakin yhteyksissä omena onkin jo aivan selvästi siirtynyt tarkoittamaan yhtä outoa tammen terhoa: Lauloi pihlajat pihoi!(e, tammet keskitanhu 'ille, tammelle tasaiset oksat, joka oksallen omenan tai tammi taiten vastaeli, osaeli puu omena mutta monessa muussa paikassa mm. Vaahteran pohjoisimmat esiintymät sattuvat juuri Kesälahden Sortavalan tienoilla, runoalueen eteläreunalle, mutta tammen, pähkinän ja saamen alueet jäävät kauas etelään. Jos Kalevalan runoissa kuvataan kansalle vieraita, outoja etelän kasveja, yhtälailla niistä puuttuu tuttuja ja tärkeitäkin kasveja. Niin ikään runot tuntevat muitakin jalopuita: lehmuksen, saamen, vaahteran ja pähkinänkin. Kun Sampsa Fellervoinen kylvi maita kyyhätteli, sai alaston maa kasvit peitteeksensä, mutta: yks' on tammi taimimatta, juurtumatta puu Jumalan Vasta kun merestä nousi tursas, joka poltteli ve'en morsianten kokoamat heinät tuhkaksi, jolla peitteli tammen siemenen: Saip on siihen lemmen lehti, lemmen lehti, tammen terho Latva täytti taivahalle, lehvät ilmoille levisi: piätti pilvet juoksemasta, hattarat hasertamasta, päivän peitti paistamasta, kuuhuen kumottamasta. Siellä kyllä mainitaan kanerva, mutta suopursu tai vaivaiskoivu tai edes tärkeä suomarja hilla ei Kalevalassa saa edes mainintaa. Runonlaulumailla oli omenakin outo etelän hedelmä. Näistä vain lehmuksen levinneisyys ulottuu Karjalan runomaille. Mutta aivan erityisen merkityksen tammi saa alkupuolen runossa suuresta maailmantammesta. Ja kun sitten ve'en väestä saatiin tammen kaataja ja nurin satalatva: Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen; kenpä siitä latvan taittoi, se taittoi ikuisen tai'an; kenpä lehvän leikkaeli, se leikkoi ikuisen lemmen. vsk . Viittaavatko Kalevalan kasvikuvatkin todelliseen, historialliseen Kalevalaan, Suomenlahden suupuolen kahden merivallan kahinointiin, kuten mm. Kolmasti tänä kesänä, tänä suurena suvena päivyt kierti keskipuuta, kuuhut latvalla kumotti, käet kukkui oksillani, linnut lehvillä lepäsi." (i: L-----------------.,.,.,-,,,,---------------------------------·1 SUOMEN LUONTO 2/85 44. Tuli tammi vastahansa, ympäri yheksän syltä. Tammen keskeinen rooli on varsin merkillinen, sillä tammea ei kasva laisinkaan sillä alueella, mistä runot on kerätty, luonnonvaraisena ei lähelläkään. 13. Matti Klinge ja virolainen Lennart Meri ovat olettaneet. ;,; \~1 -~ Siinä meillä on vanhin tieto kuvien raapustelusta kasvavien puiden kylkeen! Tämä perinne on säilynyt elävänä nykyaikaan. karhun luonnehdinnassa "metsän omena" tai morsion ylistyksessä "omenainen" voisi aivan hyvin tarkoittaa omenaakin
i kuin vertailualueena olleen Lieksan hoitoalueen normaali puuntuotanto. Sevola pitää Lieksan ja Nurmeksen hoitoalueiden liiketaloudellista vertailua oikeutettuna, sillä alueilla on hyvin monia yhteisiä ominaisuuksia. Kaikki tämä oli määrä saavuttaa "käyttämällä niin intensiivistä metsätaloutta kuin nykyisen tietämyksen mukaan voidaan pitää järkevänä ja mahdollisena". (Metsähallituksen silloinen pääjohtaja Antero Piha, 1967). L,...-...l, ·i,' ' t '.,__ .. Näiksi "järkeviksi ja mahdollisiksi keinoiksi'' katsottiin tuolloin vanhojen metsien tehostetun hakkuun lisäksi mm. Nämä jo pitkään toistetut väitteet ovat osoittautuneet oikeiksi ens~mäi&ten seurantatulosten valmistuttua kovan metsldttoidon super lusta, ns. Koko valtaisa, nykykoossaan yli 160 000 hehtaarin suuruinen hanke aiheuttaa metsähallinnossa nyt lähinnä kiusaantunutta hiljaisuutta. Nurmes-suunnitelman talousvaikutuksia selvittänyt Metsäntutkimuslaitoksen tutkija, MML Yrjö Sevola päätyy raportissaan melko selviin lukuihin. Tietenkin myös metsästä saatavien tulojen arveltiin samalla selvästi nousevan. Molemmat kertovat en14 Äärimmilleen viety tebometsätalous on taloudellisesti kannattamat~ ja vesiensuojelullisesti arveluttavaa. ' Metsähallitus · luaa vaieta tuloksista odoteltaessa Metsä 2000 -ohjelman aloittamist Jorma Laurila/ Lka nakko-odotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta. vsk.. • V hehtaaria ja Nurmes yli 160 000 hehtaaria). Suunnitelman mukaan Valtimon, Nurmeksen ja Rautavaaran hoitoalueille (nykyisin nimeltään vain Nurmeksen hoitoalue) laadittiin puunkasvatuksen voimaperäistämisohjelma, jonka piti tuottaa taloudellisesti huikeita tuloksia: mm. Sevolan tutkimustulosSUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Voimaperäistetty puuntuotanto antaa liiketaloudellisesti selvästi huonomman tuloksen ,.&.. Viime vuonna julkaistiin sekä Nurmes-suunnitelman taloudellisia vaikutuksia että eräillä koealueille tehtyjen toimien vesistöllisiä vaikutuksia selvittänet raportit. Vierekkäisissä hoitoalueissa metsätalousmaata on lähes yhtä paljon (Lieksa yli 150 000 ' 1 •' 1; . • l .! • . i.,. Tulokset pahasti pakkasen puolella Nyt kun tämän metsänhoitokokeilun aloittamisesta on kohta kulunut 20 vuotta, enteilevät ensimmäiset seurantatulokset metsätalouden taivaan muuttumista taloudelliseksi ja ympäristönsuojelulliseksi waterlooksi. Alueiden metsämaan keskimääräinen viljavuus on yhtä hyvä, ja puustojen ikärakenteet olivat myös kokeilun alussa hyvin lähellä toisiaan. Erojakin tietysti on, mutta ne eivät ole Yrjö Sevolan mielestä olennaisia tuloksen kannalta. •-;t· ..• '~ ... Ismo Tuormaa si Nurmesprojekt Nurmes-suunnitelma lyötiin lukkoon kasvun vuosien aikana 1960-luvun alussa ja se vahvistettiin vuonna 1966. Nurmes-projektista. puun kiertoajan piti lyhentyä sadasta 80 vuoteen ja vuotuisten hakkuumäärien nousta vuosisadan loppuun mennessä 50 prosenttia. maanmuokkaus, metsien toistuva lannoittaminen ja soiden ojittamisen nopeuttaminen
Nurmes-suunnitelman liiketaloudellinen kannattavuus on muodostunut pettymykseksi, Sevola sanoo koruttomasti tutkimuksensa yhteenvedossa. Sevolan mukaan huomattavatkaan Nurmekselle edulliset hintaja kustannustason muutokset peruslaskelmaan verrattuna eivät muuttaisi järjestystä. vesistöjen kuormittumista, eläinja kasvilajiston yksipuolistumista ja ainakin väliaikaista maiseman kauneuden vähenemistä. Hyppösen Pohjois-Suomen metsänkasvatusmenetelmien taloudellisuus 1981) selvityksen kanssa. Tulokset täsmäsivät niin luonnonsuojelijoiden arvelujen kuin aiempien (esim. r1 tuloksista vaietaan. ... Numerot eivät siis ole suinkaan hatusta vedettyjä. 1980-luvun tilanne ja näkymät ovat monessa suhteessa toisenlaiset, Sevola toteaa. M . Nuorten metsien vähäistä paksuuskasvun lisäystä tavoiteltaessa vaarannetaan hänen mielestään lisäksi puun laatu. vsk. Nuorten metsien lannoitus järjetöntä Erityisesti tutkija Yrjö Sevola kritisoi nuorten metsien toistuvia lannoituksia, joiden kannattavuutta hän pitää huonona ja järkevyyttä kyseenalaisena. Hän arv101 Nurmes-suunnitelman luodun tilanteessa, jota luonnehtivat vanhojen metsien runsaus, puunkorjuun koneellistuminen ja siitä johtuva työvoiman väheneminen yhdistettynä kansantalouden suuriin kasvuodotuksiin. Siis tässäkin tapauksessa pätee ikivanha totuus: Eivät ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Näin tietysti onkin, mut15. tensa tueksi keräämät numerot ovat melko yksiselitteisiä: Nurmeksen alueen puutavaran myyntitulojen arvo metsähehtaaria kohti oli yhdeksän prosenttia suurempi kuin vähemmän rajuja menetelmiä käyttäneen Lieksan, mutta hankintaja metsänhoitomenojen vähentämisen jälkeen jo 16 prosenttia huonompi SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. ja jälkeen Nu,-mes-suunnitelman kuin Lieksan tulos! Jos lukuihin otetaan lisäksi mukaan hallintoja tienrakennuskulut, on Nurmeksen tulos peräti 23 prosenttia Lieksaa huonompi. Yrjö Sevola korostaa laskelmien perustuvan vuosien 1967-82 osalta hoitoalueiden kirjanpitoon ja siitä eteenpäin tehtyihin tarkkoihin ·suunnitelmiin ja niitä vastaaviin tulojen ja menojen arvioihin. Mitä parempi männyn paksuuskasvu on nuoruudessa, sitä huonompi on yleensä tyvitukin laatu, Sevola toteaa ja sanoo nuorten metsien laatuluokkajakauman olleen 1980 tehdyn inventoinnin mukaan Nurmes-alueella paljon heikompi kuin Lieksassa. Sevola huomauttaa myös Nurmeksen kaltaisen metsätalouden muuttavan luontoa voimakkaasti, mikä tarkoittaa mm
alapuolella olevan järven happivaroille Myös raudan määrä kaksinkertaistui ja väriarvot nousivat 300:sta tuhanteen. Metsäha11ituksen pääjohtaja Antero Piha Metsätaloude11isessa aikakauslehdessä 1967. Sama koskee tietenkin kaikkien rantojen hakkuita. Tämän jälkeenkin ravinnehuiput ovat pysytelleet 2-3 -kerta1sma luonnontilaisiin alueisiin verrattuna. Keskieurooppalainen pyörtyisi, jos näkisi tällaista vettä. Soisilta koealueilta valuvien purovesien happamuus laski 1,5 astetta ja on myöhemminkin pysynyt alhaisena. ta huolimatta Nurmeksen kokeilun kannattavuustuIoksista suomalaiset metsänhoito-organisaatiot ja metsäyhtiöt suunnittelevat kiireellä Metsä 2000 -projektia, joka perustuu samoihin perusväittämiin ja metsänhoitokeinoihin ehkä nuorten metsien lannoitusta lukuunottamatta kuin Nurmes-projektikin. Tähän asti on ehditty selvittää avohakkuun ja ojituksen aiheuttamia valumia, joita on voitu verrata ennen näitä toimia vallinneeseen tilanteeseen samoilla alueilla sekä vierekkäisiin, vielä luonnontilaisiin vertailualueisiin. Mitkään kissanviikset eivät riitä. Biol.yo 01li Järvinen Suomen Luonnossa 3/ 70. Myös kemiallinen hapen kulutus kasvoi 40:stä 150 mikrogrammaan, mikä merkitsee melkoista rasitusta tämänlaatuisen avohakkuualueen Nurmes-suunnitelman tarkoituksena on ryhtyä harjoittamaan kolmessa Nurmeksen ympärillä olevassa, toisiinsa liittyvässä hoitoalueessa niin intensiivistä metsätaloutta kuin nykyisen tietämyksen mukaan voidaan pitää järkevänä ja perusteltuna. Typen kokonaispitoisuudet ovat hakkuun jälkeisinä kahtena vuotena olleet tulvahuippujen aikaan lähes 2 000 mikrogrammaa litrassa aiemman 300-400 sijasta. Ahtiainen muistuttaa uudelleen ojituksen olevan kuitenkin tulossa ja mittasuhteiltaan tämä vastannee hyvin uudisojitusta. alueelta valuvien ojien pitoisuuksia mittaamalla. Marketta Ahtiainen toteaa näidenkin kokeiden olevan ainakin 20 vuotta myöhässä. Lähivuosina jatkettaneen tutkimuksia ainakin aurauksen ja lannoituksen vaikutuksista. Vesistövaikutukset tutkittu Nurmes-projektin pyörittyä jo runsaat kymmenen vuotta, saatiin läpi vaatimukset tehometsätalouden vesistövaikutusten tutkimisesta vesihallituksen ja metsähallituksen yhteistyönä. Ei ihme, että metsähallinto haluaisi vaieta Nurmeksen tulokset kuoliaiksi ja tyytyy korkeintaan toteamaan ''lopullisen kannattavuuden selviävän vasta vuosien päästä". pelkkää avohakkuuta ei tähän asti ole osattu syyttää ravinnehuuhtoutumista. Tällaiset ravinnetason muutokset ovat varsinkin pikkujärville kohtalokkaita. Nurmeksen tulokset kuitenkin osoittavat, että syytä olisi. Avohakkuun fosforipäästöt ällistyttivät Ojitusta ja lannoitusta on jo vuosia syytetty Suomen vesistöjen pilaamisesta ja rehevöittämisestä, mutta 16 "Nurmes-suunnitelman kaltaisen täysin mielipuolisen, so. Nurmeksen sijasta koealueeksi joutuu vain koko Suomi. Ahtiainen korostaa, että huiman alun jälkeen fosforipitoisuudet ovat pysytelleet noin 3-5-kertaisina luonnontilaisiin arvoihin verrattuna. Mitään yleissääntöä on kuitenkin mahdotonta sanoa, sillä järvien kestokyky on niin erilainen. Sitten on urateoria ja se, ettei vähään aikaan ole puustoa, joka sitoisi itseensä ravinteita, Ahtiainen luettelee. Sekä avohakkuissa että ojituksissa pitäisi jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet hakkuun ja järven väliin. mielipuolisen metsätalouden kokeiluohjelman toimeenpanemista on kuitenkin nykyisenä nopeasti muuttuvana aikana pidettävä järkyttävän typeränä . Otettava riski vain on melkoinen. Metsätalouden vaikutuksia esimerkiksi hydrologiaan ja ravinteiden valumiseen on selvitetty mm. Syvistä urista huuhtoutuu runsaasti Tutkijoita kiinnosti, mistä ravinteet tarkalleen huuhtoutuivat puroon ja vastauskin löytyi melko odotetusti: mitä syvemmät metsäkoneiden jättämät urat olivat, sitä pahempaa oli myös huuhtoutuminen. Teorioita huuhtoutumisen syistä on monia. Fosforipitoisuudet taas hyppäsivät noin 30 mikrogrammasta litrassa jopa yli 300 mikrogrammaan. Myös muita tekijöitä kuten maan kosteutta, lämpötilaa ja roudan syvyyttä on seurattu. Myös kasvillisuuden ja pienilmaston muutoksia seurataan. Suurimmat ojitukset ja hakkuut on jo tehty ja sitten vasta annetaan tutkia, mitähän tämä kaikki vaikuttaa. Ah tiainen muistuttaa myös pikkujärvissä olevien saarten yhä jatkuvasta paljaaksihakkuista, joiden seuraukset vesistöille alkavat oikeastaan vasta nyt paljastua. Se on tosi mustaa. Suojautumisaltaiden ja -vyöhykkeiden kokoa tulisikin tulosten perusteella selvästi tarkistaa. Ensin hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan Ojituksen vaikutuksia tutkittiin toisilla koealueilla, joilla tehtiin 15 ja 31 hehtaarin suuruiset ojitukset. Koneiden parannuttua jälki on ehkä vieläkin ''tehokkaampaa". Jossain ravinnetasapainoltaan herkässä järvessä saattaa esimerkiksi 510 mikrogramman lisäyksellä olla suuri merkitys. Ja mikä pahinta, avohakkuu aiheutti saman ilmiön myös typen valunnassa. SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Samoja virheitä ei saisi enää tehdä. Raudan nousu voi yhdessä orgaanisten aineiden lisääntymisen kanssa haitata kalojen hengitystä. Suojavyöhykkeistä näyttäisi olevan apua ainoastaan pienillä vesimäärillä, muttei juurikaan tulvien tai rankkojen hajasateiden aikana. Ketä varten Nurmes-kokeilua suoritetaan. Heti töiden päätyttyä aluetta halkovasta purosta mitatut fosforipitoisuudet nousivat jopa kymmenkertaisiksi, kertoo kokeita kentällä johtanut Pohjois-Karjalan vesipiirin limnologi Marketta Ahtiainen. Maanpinta rikkoontuu ja sadevedet pääsevät huuhtelemaan sitä, pohjaveden pinta nousee ja työntää edellään ravinteita. vsk.. Kokonaistyppipitoisuudet kasvoivat vielä hurjemmin heti ojituksen jälkeen ja yltivät aina yli 6 000 mikrogrammaan litrassa. Avohakkuun vaikutus ei jäänyt ravinteiden huuhtoutumiseen. Määrärahojen ja muiden voimavarojen sekä vielä luonnontilaisten alueiden niukkuuden takia päädyttiin kuuden Nurmeksen ja Sotkamon hoitoalueilta valitun koealueen seurantaan. Nykyisellään kokeilu palvelee vain pienen toteuttajaryhmän mielihaluja". Tällaisista tuloksista ovat metsämiehetkin olleet yllättyneitä. Suurimmalla 540 hehtaarin suuruisella koealueella hakattiin lähes 300 hehtaaria noin 135-vuotiasta metsää paljaaksi. Ravinteiden osalta vaikutukset olivat samansuuntaiset kuin avohakkuunkin. ..
Luonnonvalkoinen, keräyspaperista valmistettu talouspyyhe ja WC-paperi CT serla -D G.A.SerlachiusOy 35800 Mänttä, FinlancJ
Vaatimaton puuntuotanto Vaikka näillä alueilla asuu vain vähän väkeä läpi vuoden, ovat ne kuitenkin elintärkeitä saamelaisten poronhoidolle laitumina ja tarjoavat lisäksi liepeillään asuville saamelaisille muiden luontaiselinkeinojen kautta (kalastuksen, marjastuksen, metsästyksen) merkittäviä sivuansiomahdollisuuksia. Tämän kehityksen tien päässä on nähtävissä saamelaisalueen kuten muuallakin harjoitettavan luontaisporonhoidon kehittyvän poronlihan tehotuotannoksi. Sellaiset saamelaiselinkeinoja toistaiseksi suojaavat alueet, kuin Sarmi, Koilliskaira, Inarinjärven itäpuoli, Porttipahdan erämaa, Hammastunturi ja Paadarin skaidi tullaan metsähallituksen hakkuusuunnitelmien mukaan hakkaamaan noin kymmenen vuoden sisällä. Se voidaan vielä estää siten, että säilytetään luonnonvaraisen poronhoidon tuotantoedellytykset mm. Tilanteessa missä talvilaitumet loppuvat, ei myöskään saamelaisen poronhoidon tärkeällä tekijällä, laidunkierrätyksellä ole juurikaan merkitystä. Saamelaiset ovat joutuneet tiettömyyttä jopa puolustelemaan saamelaisten oikeuksien puuttumisen takia. 2 OJo Suomen metsäpintaalasta, mutta niiden tuotto on vain n. Laitumet suojeltava Mikäli tämänlaatuinen kehitys edelleenkin jatkuu ollaan kohta tilanteessa, missä perinteinen luonnonvarainen saamelaisporonhoito tukehtuu muuttuneiden olosuhteiden muodostamaan umpikujaan. laitumien suojelun kautta. luontaiselinkeinojen turvaamista esitti aikoinaan monissa yhteyksissä poromies Oula Aikio. PUHEENVUORO: Saamelaiselinkeinojen ydinalueet turvattava Saamelaiselinkeinojen turvaaminen on entistäkin ajankohtaisempi asia, koska viimeistenkin saamelaisten tukialueiden kimppuun ollaan käymässä oikein tehometsätalouden keinoin. Tämä toiminta kaventaa saamelaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuudet yhä vähäisemmiksi. Osa saamelaisten kotiseutualueen nykyisistä metsistä on syntynyt huomattavasti suotuisempien ilmasto-olojen vallitessa 1700-luvun kuluessa. Niiden jälkeen jää saamelaisten luontaiselinkeinojen ydinalueista jäljelle vain Lemmenjoki ja osin UKK-puisto. Ruotsissa on päästy huomattavan pitkälle lainsäädännön kehittämisessä. Tehometsäta18 louteen liittyvät hakkuut, avohakkuut ja hakattujen alueiden auraukset ovat jatkuvasti vähentäneet poronhoidon edellytyksistä tärkeimpiä: jäkälälaitumia ja !uppoa kasvavia ikimetsiä. 0,2 OJo koko maan puuntuotannosta. vsk .. Ydinalueista vain rippeet jäljelle Poronhoidon ym. Metsämaata saamelaisten ydinalueella on n. luonnonvaraiselle poronhoidolle välttämättömiä jäkäläpeitteisiä tai !uppoa kasvavia talvilaidunmetsiä ei nykyisen kehityksen tuloksena kohta enää ole riittävästi. Sille on luonteenomaista, että poroa hoidetaan kotieläimenä säilörehujen varassa, säännöllisen lääkehoidon, loisten torjuntamyrkkyjen ja petojen hävittämisen merkeissä. Osa saamelaiselinkeinojen ydinalueista on suojeltu luonnonpuistoina (Kevo, Malla) tai kansallispuistoina (Lemmenjoki), mutta varsinkin saamelaisten elinkeinojen ydinalueita uhkaa lähivuosina lähes täydelliden tuotto on metsätaloudellisesti hoidettunakin vaij takunnallisesti häviävän pieni. Mielestäni saamelaisalueen poronhoidon ei saisi antaa ajautua tähän suuntaan. Mielestäni on edelleen ajankohtaista puuttua siihen luonnonriistoon, jonka suomalaisväestö on mukanaan tuonut Saamenmaahan (tekoaltaat, hakkuut, metsäautotiet, metsien auraukset, massaturismi yms.). Seuraukset tästä näkyvät jo nyt Eteläja Keski-Lapin poronhoidossa, jolle luonteenomaista on porojen jatkuva nälkiintyminen, vasakuolemat, seleenin puutteesta johtuva lihasrappeutumatauti ja loissairaudet. Vaikka näille alueille on kertynyt hyvin pitkän ajan kuluessa huomattavia puuvarastoja, niiperästä. Aikion esittämä luontaiselinkeinojen turvalain tai vastaavan tarve saamelaisten kotiseutualueella on ajankohtaisempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Viime vuosiin asti nämä suomalaisilta koskemattomat alueet ovat turvanneet saamelaisten luontaiselinkeinojen harjoittamisedellytykset. Tässä mielessä muualla Pohjoismaissa esim. Tämä johtuu pääa3 • siassa pohjoisen sijainnin aiheuttamasta kasvukauden o ..., lyhyydestä ja karusta maaSUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Aikio itse oli eläissään nähnyt sen Metsä-Lapin saamelaisten elinympäristön syvällisen muuttumisen, joka sai hänet joka tilanteessa puhumaan ja kirjoittamaan luontaiselinkeinojen turvaamisen puolesta. Tätä 0,2 OJo ahnehtii nyt Etelä-Lapin ylimitoitettu puunjalostusteollisuus metsähallituksen huippurationalisoidun tehokoneiston avulla. Esim. Kehitys saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin murentamiseksi on saamelaiskomitean mietinnön (1973) antamisen jälkeen yhä nopeutunut
Saamelaisten luontaiselinkeinojen ydinalueiden metsätalouskäyttö nykyisin menetelmin poistaa tämän oikeuden saamelaisilta ja muilta luontaiselinkeinojen harjoittajilta vähintään kolmeksisadaksi vuodeksi ( = 12 sukupolvea) vähentäen samalla ratkaisevasti luontaiselinkeinojen valintamahdollisuuksia. nen pirstoutuminen tehometsätalouden tiehankkeiden, hakkuiden ja maanmuokkausten • myllerryksessä. hallitus yksin ja omilla ehdoillaan. vsk . hakattujen alueiden metsittämisellä, vajaatuottoisten metsien kunnostamisella jne. Saamelaisten asia vaatii vihdoin ratkaisua eikä vitkuttelua. Samalla kun alue jätettäisiin luonnontilaan, säilytettäisiin saamelaisten luontaiselinkeinojen harjoittamisen tuotannolliset edellytykset. syysteurastusten helpottamiseksi. Aloite tähän suuntaan on jo pienessä mittakaavassa tehty seutukaavaliiton sisäasiainministeriölle jättämässä vaihekaavaehdotuksessa. mk ja tämän lisäksi on vielä rakennettava metsäautotietä useiden miljoonien markkojen edestä. erilaisiin luonnonhoitotöihin esim. Niiden antimista myös tulevilla saamelaissukupolvilla on oltava oikeus nauttia. 10 milj. Saamelaisista käsin tämäkään hanke ei ole lähtenyt. Näillä investoinneilla työllistettäisiin n. Nilla Outakoski Nilla Outakoski on saamelainen, eläkkeellä oleva kirkkoherra. Edellä olleesta käy selville, että on enää hetki aikaa vaikuttaa saamelaiselinkeinojen turvaamiseksi tulevaisuutta varten. Kohteina ovat tällöin olleet sellaiset alueet, jossa metsätaloudellinen toiminta on vähäistä ja jotka poronhoidon kannalta ovat tärkeitä esim. Mielestäni Oula Aikion esittämä ajatus luontaiselinkeinojen turvaamisesta tulisi toteuttaa niin pian kuin mahdollista, sillä aika työskentelee koko ajan saamen kansan etuja vastaan. Porotalouden ja matkailun taholta on vaadittu eräissä tapauksissa teiden rakentamista. Saamelaisten edut ja vaikutusmahdollisuudet on lainsäädännöllä ja hallinnollisilla päätöksillä rajattu olemattomiin. Siinr on kaksi edustavaa metsäerämaata, Sarmi ja Porttipahdan pohjoispuoleinen erämaa, esitetty erityisselvitysalueeksi, joissa puutavaran kuljetus tapahtuisi metsäautoteitä rakentamatta joko uittoa tai talvitietä käyttäen. Mielestäni saamelaiselinkeinojen turva-alueet ovat saamen kansan ylimuistoisen nautinnan kautta saatua rikkautta, jota saamelaiset eivät ole toisilta kansoilta vallanneet. Myös vuonna 1973 valmistuneessa virkistysaluekomitean ehdotuksessa viitataan erämaa-alueiden säilyttämiseen erityisen erämaalain avulla, joka suojaisi aluetta liian yksipuoliselta talouskäytöltä. 20 henkilöä neljäksikymmeneksi vuodeksi esim. Esim. Aikaa on vähän Edellä olleen perusteella saamelaisten luontaiselinkeinojen ydinalueet tulee turvata lailla. Inarijärven itäpuolen metsiin yritetään päästä käsiksi rakentamalla kallis silta Virtaniemeen Paatsjoen yli. Metsähallitus määrää omilla ehdoillaan Saamelaisten kotiseutualueen ydinalueisiin, varsinkin metsiin kohdistuu hyvinkin erilaisia Saamenmaahan väkisin tulleen suomalaisen yhteiskunnan taholta tulevia intressejä, mutta niiden käyttö saamelaisten kannalta tapahtuu edelleenkin täysin demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella: saamelaisten elinkeinojen ydinalueiden uudistuvien luonnonvarojen käytöstä määrää metsäSUOMEN LUONTO 2/ 85 44. 19. Sillan ja 7 km:n pitkän tienpätkän kustannusarvio on n
Kiduskansien verkkaisesta hengitysliikkeestä voi kuitenkin päätellä niiden vielä olevan elossa. Tavallisen kesätuulen synnyttämät laineet aiheuttavat liikkuessaan veden sisällä puheäänen voimakkuutta vastaavan ääniaistimuksen. Nappaa, ei nappaa piikillä Jo ammoisista ajoista asti ovat suomalaiset viritelleet koukkuja, verkkoja ja rysiä talvilevossa nuokkuvia kaloja narratakseen. Ne uivat laiskasti ja jurottavat enimmän aikaa syvänteiden pohjalla lähes liikkumattomina. Kalat, sammakot ja muut veden eläimet suojautuvat kylmän kiroilta olemalla vaihtolämpöisiä. Hidastuneesta aineenvaihdunnasta on toki ilonsa siitäkin sillä ruokaa kuluu vähemmän. Ne ovat aktiivisimmillaan keskipäivällä, mutta eivät silti nappaa, ellei piikkiä uiteta aivan nenän edessä. Hiljainen maailma Jään alla talvehtivien eläinten havaintomaailma on erilainen kuin kesäjärvessä. Eniten vähä valo koettelee vesikasveja, sillä pimeässä ne eivät voi yhteyttää. Talvinen ruokapöytä on lisäksi niukempi kuin muulloin. Perinteitä on myös muikun talvinuottauksella, jota edelleenkin harjoitetaan maineikkaasti mm. Vesistömme ovatkin viime vuosina puhdistuneet niin paljon, että happikadolta on monin paikoin voitu välttyä. Talvi on myös kasvien lepoaikaa, ainakin niin kauan kun jään läpi ei pääse tunketumaan valoa. Vesiemme pikkueliöstöä, planktonia, keijuu talvisessa vedessä vain kymmenesosa siitä, mitä kesällä on tarjolla. Mikä sitten saa talvihorteisen kalan innostumaan syötistä ja nappaamaan siihen. Jääkairan kierto onkin sitten jo tosi ryskettä, joka varsinkin pilkkikilpailujen aikaan saa kalat poukkoilemaan piiloistaan syöttejä ihmettelemään. Laihat päivät jättävät merkkinsä kalojen suomuihin. Esimerkiksi ahventen tammikuinen keskipäivän vilkkaus muuttuu maaliskuulla niin että, ne alkavat liikehtiä sekä aamuettä iltapäivällä. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Piikin liike saa kalan havahtumaan ja jos ärsytys on kyllin suuri se iskee kiinni. Säästöliekillä eläminen loppuu. Puruvedellä. Ulla Kokko Pohjolan talvi on ankara ja säälimätön. mätimunaa) jää kudun jälkeen kellumaan pohjan tuntumaan, vähän sen yläpuolelle. Kevät koittaa jään alle Kevättalvella kalat vilkastuvat. Kaikki energia kuluu kehon peruselintoimintojen ylläpitoon ja verkkaiseen liikkumiseen. Hedelmällisen mateen mäti (nelikiloisessa naaraassa on noin 5 milj. Hengissä ei selviydy ilman tuuheaa turkkia tai pörhötettyjä höyheniä. Lahna liikuuu vielä + 3 °C ja ahven + 1,5 °C asteisessa vedessä. Jään alla vesi ei liiku ja hiljaisuus on täydellinen. Siinä, missä hauen pitää kesäaikaan pistellä ahven päivässä, riittää sama eväs talvella kuukaudeksi. Niiden halukkuus iskeä piikkiin on herkemmässä ja piikin verkkainen heilahtelu houkuttelee luokseen jo kaukaakin. Niissä hapen kulutus on talvellakin niin voimakasta, että se alkaa viimeistään kevättalvella loppua syvänteistä. Paras lääke happikatoa vastaan on rehevöitymisen vähentäminen. Pimeys ei kuitenkaan kaloja haittaa, niillä on hyvä kuulo ja kylkiviiva-aisti, joiden avulla ympäristön tarkkaileminen onnistuu vähemmässäkin valossa. Samaan aikaan alkavat kevätkutuiset kalat valmistautua lisääntymispuuhiinsa, ne siirtyvät matalampiin vesiin ollakseen valmiita kutuun heti rantajäiden sulettua. Värikäs pilkki kiinnittää luonnollisesti huomion herkemmin, mutta toisaalta värien näkyminen syvässä vedessä on melko heikkoa. Ulla Kokko on riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalabiologi. Niiden ruumiin lämpötila laskee samaa vauhtia ympäristön lämpötilan kanssa, kunnes jouduttuaan kyllin kylmään ne vaipuvat eräänlaiseen horrokseen. Mitä korkeammat kinokset jään päälle kasaantuvat ja mitä kitsaammin talviaurinko paistaa, sitä synkemmäksi muuttuu vedenalainen maailma. Harventuneet ruokailukerrat merkitsevät sitä, että kasvuun ei ole varaa. Välineitä tärkeämpää lienee kuitenkin tieto siitä, missä kalat kulloinkin oleskelevat ja kuinka ne käyttäytyvät. Kutupuuhiensa uuvuttamat emokalat puolestaan etsiytyvät takaisin syvemmälle, mennessään ahnaasti syöden pohjalla nyyköttäviä pikkukaloja. Kalan kiinnostuksen herättämisestä on satoja teorioita, jopa niin, että kokonaiset pilkkijäin koulukunnat ovat aika ajoin valmiit vannomaan milloin minkinlaisen syöttimuodon, -värin tai heiluttelutekniikan nimiin. Näistä suomun "vuosirenkaista" voidaan laskea, montako talvea ja kesää kala on nähnyt. Kaloja uhkaa tukehtuminen. Talvella on nimittäin hyvin pimeää ja aivan hiljaista. Talvikalastuksen suosituin muoto nykyisin on kuitenkin pilkkiminen, joka saa yhä sankemmat ihmisjoukot rientämään kevätjäille ulkoilemaan, ottamaan aurinkoa ja kaloja. Silloin ne jättävät kesäiset piileskelysyvänteensä ja nousevat matalammille kivikkorinteille lisääntymään. Sydäntalvella kalat elelevät järvien syvänteissä ja karikoiden kupeilla. Kylmiin vesiin erinomaisesti sopeutunut made molskii käytännöllisesti katsoen miten kylmässä tahansa, kunhan vain vettä riittää. Happikato on tuttu ilmiö monissa, etenkin rehevissä, järvissä. Lisääntynyt vedenpaine tuntuu kalojen kylkiviivoissa ja on mahdollista, että kalat erottaisivat talviveden kesävedestä niiden paine-erojen perusteella. Raskas jääkansi lumipeitteineen puristaa vettä alleen. Talvella suomun kasvuviirut piirtyvät tiheästi toinen toisensa perään. Kesällä viiruja syntyy harvempaan. Pulaa hapesta Keväisten rientojen takana väijyy kuitenkin vielä eräs uhka, joka ei väisty ennen jäiden lähtöä. Talven leikkejä Mateiden mainiosta sopeutumisesta kylmyyteen kertoo sekin, että ne jopa kutevat keskellä talvea, helmi-maaliskuussa. Simpukat, korennon toukat ja muut pohjaeläimet ovat käpertyneet kuoreensa, samoin kuin kivenkoloissa ja vedenalaisissa onkaloissa kyyhöttävät ravut. Veden asukkaiden vaisu talviolemus on seurausta hidastuneesta aineenvaihdunnasta: niin veri, kudosnesteet kuin hermoimpulssitkin kulkevat vaihtoläm20 Kalojen kaamos pöisten eläinten kehossa hitaammin kylmässä kuin lämpimässä vedessä. Veden väellä on myös monia muita vinkkejä siitä, mitä vuodenaikaa nyt eletään. vsk.. Silloin tällöin kuuluu tosin joitakin talvisia ääniä, kuten hangella liukuvan suksen tai kelkan suihke, tai moottorikelkan ja auton ponna. Talvisäässä, järki jäässä Kylmässä talvivedessä kalojen käyttäytyminen on aivan toisenlaista kuin muina vuodenaikoina. Avoveden aikana näköetäisyys vedessä on parhaimmillaan kymmenisen metriä, talvella se kutistuu metriksi tai pariksi