Lapin tulevaisuus. Nro 2 1983 Luonnonja ympäristönsuojelun aikakauslehti i .lt 1: ·/ . Suomen Luonto '"''"\/c:,. -/ . :::; ~l.s o.·t'~
Ei ole juuri linnunlaulupuuca jäljellä. Mutta mitä se näkikään, kun saapui entisille kocikonnuil ,:; L.__,=:___.:,.;__.,_ , _ leen. Kullervon salaisuus Muuttolintu oli muuctomackalla , palaamassa takaisin Pohjoiseen , josta se oli kotoisin . Minähän olen Kullervo Kuusela. Siteen se kysyi hiukan epävarmasti: Et taida ollakaan Väinämöinen. En suinkaan, mies naurahti. Minä menen kauas pohjoiseen , jossa on suuria metsiä , jotka ovat täynnä linnunlaulupuica, joissa voi laulaa ja katsella valoisaa maisemaa. Niinpä niin , toiset linnut sanoivat. Ei , en voi jäädä tänne , lintu sanoi. Kaikilla meillä on paikkamme ja kaikki löytävät omansa lopulta , mene sinä vain. Etkö jäisi tänne, täällä on kyllä tilaa . Lintu katseli miestä ihmeissään. Kannattaako niin kauas lentää, muut sanoivat epäillen. Suuria metsiä ei enää ollutkaan , oli vain aavoja aukeica , joista pisti esiin kantoja. toiset kysyivät. Linnun siinä ihmetellessä tapahtunutta eräs mies ilmestyi aukealle. Eikö olekin upea , mies sanoi. Leväccyään lintu hyppäsi siivilleen ja jatkoi matkaansa. Väsyneenä lintu pysähtyi lepäämään suuren puun latvaan. Tätä aavaa aukeaa ihmettelen , lintu sanoi. Mitäpä sureksic, muuttolincu mureksic. mies kysyi . Jukka Parkkinen. Minnepä olet , lintukuoma, räpyccelemässä. Tulipa siihen joukko toisia muuttolintuja. Täällä on liian paljon ihmisiä, cehcaica, saasteita ja peltoja. Olen sieltä kotoisin. Opetus: Kullervo Kuusela e1 ole Väinämöinen, eikä kyllä päinvastoinkaan. Ei täällä voi elää. Järkyttyneenä lintu laskeutui männynkäkkärään , joka oli jostain syystä onnistunut välttämään monitoimikoneen kidan. Maa oli autio ja tyhjä. Kauas pohjoiseen, lintu vastasi
2/ls4 100mk i/ 1 s 2400 mk i/2sl500 mk 114 s 800 mk takak . Miksi. Mistä ihmeen korvauksista. Ja ylen outoa on, että monet valtion virkamiehet koskien suojelutoimikunnassakin ajoivat tässä yhtiöiden etua valtiovaltaa vastaan. Lehden voi ti lata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1. Osoitteenmuu rokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti lii ron toimistoon. Jos joku haluaa rakentaa voimalaitoksen, hänen täytyy saada siihen vesioikeuden lupa. Sitä suurempi on valtiovallan häpeä, ettei se ole omastaan huolta pitänyt. Vuonna 1983 Suomen Luo nro ilmestyy kahdeksana numero na. SUOMEN LUONNON TILA UKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluli iron roimisro. Vaelluskalat siis kuuluvat kruunulle. Korvauskysymyksistä on tullut toisaalta uusi tapa huijata yhteiskunnalta yhtiöille vastikkeetonta rahaa ja toisaalta nostamalla korvausvaatimukset pilviin yritetään romuttaa suojelusuunnitelmat. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Kaarina Miettinen(vr.) Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tantru TOJMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen , Antti Karlin , Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen , Helge Rontu, Pirjo Tu usa, Pertti Uotila ja Juha Valste . vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkaru 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh. 4200 mk Lisäväri 850 mk netto. Kemijokikiistassa korvausten maksu kääntyneekin jo maksettujen korvausten perinnäksi, kun korkein oikeus vanhaan regaalioikeuteen vedoten päätyi pitämään Kemijoen vaelluskaloja kruunun omaisuutena. ISSN 0356-0678 Värierottelut : Oy Lito-Scan Ab , Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy, Forssa SUOMEN LUONTO 2/ 83 42 . 90-642 881 Liiron roimisro on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.00, kesäkuukausina 8.3015.30. ,sk {l·:) ., o .\ . Sama on tilanne muillakin suurilla joilla. Kun joki rauhoitetaan, ei se tarkoita juuri mitään muuta kuin että etukäteen evätään rakentamisluvat. Sodanjälkeisiin poikkeusoloihin ei pidä enää vedota: Kemijokilaki kumottiin jo 1968. Ei nytkään synny mitään korvausvelvoitetta: kellään ei ollut oikeutta rakentaa, siis kukaan ei mitään menettänytkään. Tilauksia väli ttävät m yös Suomen Luonnonsuojelu n Tuen m yymälät , lehtiasiamiehet ja posti . lakija talousvaliokunnan seikkailut Ounasjokilain kanssa jäänevät eduskunnan historiaan yhtenä merkillisimmistä jarrutuskeinoista. ILMOITUSHINNA T mv . Kuninkaan kalat ja kansan velat Vesiasioissa ei selvyyttä tule. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojelulii ton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 11 mk . Nyt yhtiöt siis haluavat korvauksia vesivoimasta, jonka käyttöön niillä ei edes ole oikeutta. 4-väri 9100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusm yynti: Heikki Kultti, puh. Jos lupa evätään, ei kukaan silti ole korvausvelvollinen. Vain kalastajat ovat oikeutettuja korvauksiin elinkeinonsa menetyksestä, eivät vesialueiden omistajat. Ja silloinen käytäntö ei tosiaankaan esimerkiksi kelpaa: menetelmien kyseenalaisuus näkyy yhä yli kolmekymmentä vuotta rakentamisen jälkeen jatkuvina korvausriitoina . lrtonumero 12 mk . 90-694 7836. Muutoinkin vesiasioista päättäminen on holtitonta hoipertelua . Suomen Luonto Nro 2 1983 42. Ounasjokilaki äänestettiin sitten lopulta yli vaalien sillä perusteella, ettei rauhoituksen yhteydessä päätetty korvauksista. 3. Jos lailla turvataan kaikki nykyiset käyttömuodot ja tilanne säilyy siis ennallaan, kuka tarvitsee korvauksia. Maalaisjärjellä ajatellen korvausvelvollisuus syntyy vasta sitten kun jollakin on jo lupa käyttää kosken vesivoima ja tämä myöhemmin uudella päätöksellä evätään
. . . . . . . . Tapio Lovikka: Lapin kalatalouden culevaisuus Mauri Nieminen: Porotalous culevaisuuden Lapissa. . . Jorma Toivonen: Jokien kuninkaasca laicoshoidokki . .. Vuodenluonnonkuvac 1983 31 33 37 43 44 46 48 52 54 57 58 SUOMEN LUONTO l/8J 42. . . ..... . . . . Huucoja korvesta Kirjallisuuua . .............. Juhani Kahelin: Työllisyys ja ympäriscönsuojelu cukemaan comaan .. . .. . . . . . Kaarina Mierrinen : Monipuolisuudessa Lapin maatalouden culevaisuus ....... Kaarina Mierrinen : Korvaako happi kloorin ) Metsäkeskuscelua metsän vuoden aaccona . . ......... Summaries of the Main Arcicles . Ismo Tuormaa : Maaherra Asko Oinas luonnon yscäri ?. ,sk.. . . .... . Eero Kemiffi (kuvac) Yrjö Kokko (ceksti): Riekon keväc . . . . 4 SUOMEN LUONTO 2 1983 Jukka Parkkinen: Kullervon salaisuus . Erkki liihde: Luonnon läheiseen mctsänhoicoon . ....... Ville Hallikainen: Tunturikarajac kercovar menneisyy10 14 18 24 26 destä ......... . Teemu Hanhivaara : Kirje Kittiläsrä . . . . . . . Kuninkaan kalac ja kansan velac Marri Saanio: Ol iko pakko?. .. Tuomo Hurme: Ministeriön oce lipsuu Koskeljärven suojelussa
Matti Saanio liko pakko. SUOMEN LUONTO 2/83 42. vsk.
,. SUOMEN LUONTO 21 83 42 . Kirkkotupia, pappila ja koulurakennuksia, Utsjoki. vsk. 9
Tarkistamme luvut jäikikå'teen, Oinas liioittelee huom'åttavasti. Kansallispuiston hakkuissa voidaan käyttää pelkästään pehmeitä menetelmiä . Löytyykö niitä. Kemijoki-paketti, jossa kielletään Vuotos-altaan ja Ounasjoen rakentaminen sekä päätökset vanhojen luonnonsuojelualueiden huomattavasta laajentamisesta (esim. Väestön työllisyyden ja leivän vuoksi on pakko jotain tehdä . Tällaiset väitteet vaativat todella kovat perustelut. Ongelmaksi luonnonsuojelu on Lapissa muodostunut aivan viime vuosina, kun erilaisilla laeilla ja päätöksillä on poistettu Lapin ihmisten käytöstä luonnonvaroja, joita tarvittaisiin väestön työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseen. Nä·mä'kin alueet sijoittuvat suurelta osin suojametså'vyöhykkeelle, tunturialueille tai metså'ojitusten ja turveteollisuuden kannalta hyödyttömille suoja joutomaille. kuutiota vuodessa, mutta taloustoirri1nnan piirissä olevat metsät kestävät vain runsaan 4 milj. Eikö hehtaarimä'ä'riscä· puhuminen anna tå'ysin harhauttavan kuvan Lapin suojelualueiden kokonaisvaikutuksista. Kansa/lisja luonnonpuistojen pinta-ala Lapissa (Kuusamo mukaanlukien) on nykyisin yhteensä· 746 440 ha. Se olisi ollut erittäin kannattava eikä sen alle olisi jäänyt mitään ainutkertaista tai korvaamatonta. Puustoa ei voida korjata eikä jalostaa, vaan se saanee rauhassa lahota metsiin. Miljoona kuutiota puuta työllistäisi metsätalouden ja jalostuksen piirissä 3 000-4 000 ihmistä , riippuen tietenkin jalostusasteesta, ja saman verran palveluelinkeinoissa ja lisäisi läänin aluetuotetta 0,6 miljardilla markalla. Tällaisia ovat mm. Tå'må' miljoona hehtaaria on siis mielestä·nne todella kasvullista metsä·maata. Keitähä'n ovat Oinaan asiåntuntijat. SUOJELU ALUEITTEN HAKKUISTA TYÖTÄ TUHANSILLE??. Lemmenjoen kansallispuisto) ja uusien suojelualueiden perustamisesta (Koilliskaira, Värriö, Kivalot) . Suojelu uhkaa jo nykyisiäkin metsäteollisuuden työpaikkoja. Kaikkea ei Lapissakaan voi suojella kuten ei Helsingissäkään. ns. Me kaikki olemme sitä mieltä , että täällä "elämisen äärirajoilla' ' tulee Lapin herkkää luon toa suojella kaikilta tarpeettomil ta kolhuilta ja luonnonvaroja pitää hyödyntää varovasti , mahdollisimman pehmein menetelmin. Lapin läänin maaherra Asko Oinas ja luonnonsuojelijat ovat kärhämöineet kiivaasti jo pitemmän aikaa. Oinas on mm. Täällä kysytäänkin huolestuneena, milloin ensimmäinen tuotantolaitos joudutaan puupulan vuoksi pysäyttämään. Ismo Tuormaa MaaherraAsko Oinas luonnon ystävä. Tåifå' hetkellä' /fanin pinta-alasta on luonnonsuojelualueita kuitenkin vain noin viisi prosenttia ja kaikkien suojeluohjelmien toteutumisen jä'fkeenkin olisi vain noin 15 prosenttia. Oinas vaati kiivaasti Vuotoksen rakentamista ja kansallispuistojen hakkuita, mutta ilmoittautuu kuitenkin luonnon ystäväksi. Lapin lää'nin maaherra Asko Oinas ei ole sä·ästellyt sanojaan syyttä"essä·å'n luonnonsuojelijoita Lapin ongelmista. Maaherra Oinas, onko luonnonsuojelu Teidå'n mielestä·nne Lapin keskeisin ongelma. väittänyt, että luonnonsuojelu uhkaa museoida koko Lapin ja on keskeisenä syynä läänin korkeaan työttömyyteen. Lapin metsien ikärakenteesta ja Mauri-myrskyn tuhosta johtuen ensimmäisenä tulee pula sahatukeista ja ilmeisesti aivan lähivuosina . Lapin metsäteollisuuden puuntarve on lähes 5 milj. Lapin keskeisin ongelma on jo pitkään ollut ja on edelleenkin työttömyys . Näin sanovat asiantuntijat. 1970-luvun puolivälistä lähtien Lapin työttömyysaste on ollut 10 prosentin yläpuolella ja pahimpana vuonna 1978 se oli 15 prosenttia. Olette sanonut, että' noin 20 prosenttia Lapin få'ä'nistä· on suojelualuetta. Arvokkaiden tukkipuiden jättäminen metsään lahoamaan on köyhässä työttömyyttä potevassa maakunnassa järjetöntä. Lapin metsämaasta on erilaisten suojelurajoitusten alaisena lähes miljoona hehtaaria, joka kasvaa vuodessa puuta noin miljoona kiintokuutiometriä . Vuotoksen tekoallas olisi ollut välttämätön Kemijoen kahdeksannen voimalan sähköntuotannon parantamiseksi. 10 Noilla päätöksillähän museoidaan useiden miljardien markkojen luonnonvarat ja näin estetään ihmisiä hankkimasta toimeentulonsa. Luonnonsuojelu on Lapissa periaatteessa vain myöntemen asia. Mielestäni tästä seuraa, että Lapissa jokaisen , maaherrasta metsuriin , tärkein tehtävä on väestön työllisyyden ja toimeentulon turvaaminen . kuution hakkuut vuodessa. Tå'stå' noin 260 000 ha on kasvullista metsä·maata, mistä· 78 prosenttia shaitsee Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa siis metsuoMEN LUONTO 2/83 42 . Varsinkin kiistat Vuotoksesta , UKK-puiston hakkuista ja Ounasjokilaista ovat kiristå'neet maaherran ja luonnonsuojelijoiden vä'fejå'. vsk .. Ovatko Vuotoksen rakentaminen tai kansallispuistojen hakkuut pehmeitä· menetelmiä
on. ettekö anna. liitolle suurempaa. työttömyyden hoitokeinoihin. Liså"ksi 100 000 ha. mitta.suhteissa. Jos matkailu perustuisi metsiin, niin niitähän on Etelä-Suomessa aivan tarpeeksi. kaikki metså·t hakattu, ja. ma.iste11. Jos vain tunturit ovat jå"ljellå" ja. Sikäli kun metsähallitus toimii selvästi porotalouden etujen vastaisesti pitää siltä ainakin pyytää , ettei näin tapahtuisi. pyörivå· a.voha.kkuu-a.ura.us-puunkorjuu menetelmå"t. Tå"må· on tietysti luonnonsuojeluliitolle imartelevaa., mutta. metså"ha.llituksen aivan toisissa. Ottakaa kuinka otatte, imarteluna tai moitiskeluna, minä näen sen mieluummin moitteena. itse asiassa. hehtaarista. on mukana. ja. vsk. Asko Oinaan mielestå" edes porotalouden ja. LUONNONSUOJELUSUUNNITTELUN BERMUDANKOLMIO Puhe kå"fötyy luonnonsuojelijoiden kannatuksen laajuuteen La.pissa. Puheet miljoonasta. Luonnonsuojelun lisåksi ryöpytystå· saavat myös ympå"ristövira.noma.iset. HAKKUUT, MATKAILU JA POROTALOUS Suojelualueiden kokona.ismå"å"rå"stå· suuri osa. nåinhå"n siinå· juuri kå"ytå"nnösså· kuitenkin kå"y! Olen jankuttanut tätä asiaa metsämiesten tilaisuuksissa, mutta apua ei ole vielä löytynyt. matkailun etujen kanssa.?. Samoin on laita Lemmenjoen metsäalueella. Kyllähän tässä näin on käynyt. merkitystå" kuin sillå. , joissa. matkailun kautta. joet padottu, niin kyllå· se toki vaikuttaisi olennaisesti ma.tka.ilija.må·å·nin . Väitän, että porotalouden ja asianmukaisen metsätalouden ristiriitaa on julkisessa sanassa selvästi liioiteltu. Eivå"tkö hakkuut ole ristinida.ssa. Järviin ja jokiin tulisi vain saada enemmän kalaa, edes se määrä mitä on Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä. Jos yhteiskunta näin edellyttää , niin täytyyhän sen taipua. Tehokas liitto. Eipä tuo noin näytä olevan . SUOME LUO TO 2/8} 42. Asko Oinaan mukaa.n luonnonsuojeluyhdistyksiin kuuluu tavallisimmin etelåstå· tulleita. Pitäisi rakentaa enemmän talviteitä, eikä viedä kovin järeää kalustoa metsiin . Ei ole valtaa määrätä. Matkailu pyörii pääosin tuntureilla. syistå· taloustoiminnan ulkopuolelle jå•å·viå" metsiå·. suojelun piirisså· juontavat alkunsa. eli poromiesten kotita.rveluon teinen, pienimuotoinen metså·työ ja. ''jå"rkevå"n luonnonvarojen kå"ytön" våiillå" ei ole midå"n ristiriitaa.. oli jo ennen puistojen perustamista. Lapin metsätaloudessa voitaisiin mielestäni tyytyä sekä korjuussa että hoitotoimissa alusta asti kevyempään teknologiaan. Ei ainakaan sellaisia turisteja, jotka tuovat Lappiin rahaa . Eihän metsien järkevällä käytöllä ja hoidolla ole ristiriitaa matkailun kanssa. Eikö tå·sså· nyt sekoiteta. Maa.herra. Lehtikuva så·ta.louden å"å"ria.lueilla. Me tiedämme, että jokainen matkailukeskus on avotunturin laidassa eikä metsissä. suo;a.metså"vyöhykkeellå·. runsaasti vaikeiden ilmasto-olojen, korkeussuhteiden tms. taloustoiminnan ulkopuolella.. Lapistahan haetaan nimen omaa.n koskematonta. Heidän tekemisensä ovat Lapille merkityksellisiä. Esimerkiksi juuri tuolla kiistellyn UKK-puiston Savukosken puoleisessa kulmassa ovat Koilliskairapuiston metsät , eikä siellä ole turisteja. Luonnonsuojelusuunnitelmat tehdään kolmiossa maaja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö, luonnonsuojeluliitto. kaksi tå·ysin eri asiaa. Lapin matkailun vetovoima on valoisissa suviöissä, puhtaassa, erikoisessa luonnossa, hohtavilla hangilla ja kalaisilla järvillä. ja. on UKK-kansallispuistossa., joka. Ei osarointia , ei monitoimikoneita. Myös poromiesten hakkuut ovat pääosin myyntihakkuita. Ja jos näin tapahtuu, niin säädettäköön sen estämiseksi sitten laki sen sijaan , että säilötään, ja paketoidaan valtavia metsäaluetta. Mutta. 260 000 hehtaarin metså·a.la.sta. Näitä meillä on riittämiin . mainitusta. Uskotteko, ettå· metså·ha.llitus taipuisi muuttamaa.n menetelmiå"å"n porotalouden hyvå"ksi. Kullervo Kuusela.n laskelmista. työpaikkoja.. prof. Olen näiltä paikallisilta metsätalousviranomaisilta saanut sen tiedon , ettei metsiä käsitellä toisin kuin 60-luvulla siten , että porotaloudelle aiheutettaisiin haittaa . luontoa.. tarjoaa. Poromiehet ovat usein myös pientilallisia ja hakkaavat omia metsiään ja hoitavat metsämaitaan sopusoinnussa elinkeinonsa kanssa
Lapin få'ä'nin maaherra Asko Oinas vilkaisee ulos ikkunasta. Mutta puut ja rahathan menisivfit Kemijå'rven seflutehtaaffe. Soidensuoje/uohjelma kakkonen on tulossa eduskuntaan. Oinas kertoo toimineensa aikoinaan mm. Edellä mainitsemani Kemi12 joki-päätös sulki pois Vuotoksen altaan ja Ounasjoen rakentamisen, joka päätös kieltää siis välittömästi noin 500 työpaikkan toteutumisen 20 vuodeksi ja välillisesti , kerrannaisvaikutukset huomioonottaen yli 1 000 työpaikkaa. Ihmettelen , miten malmin voi "ottaa varovasti pois " suojelualueelta. Minun suhtautumiseni luonnonsuojelualueisiin on myönteinen . Vaikka Kivaloiden suunnassa nyt on haju hyvistä malmeista , niin ei voida mennä edes talvella tutkimaan pienillä koneilla jalometalleja. Maaherra toteaa kuitenkin , ettei hä·n ole toistaiseksi tutustunut ohjelmaan tarkemmin. saamelaisvaltuuskunnan puheenjohtajana , ilman palkkaa. Siffå' varaukseffa, että· ne pitäisi hakata. Kaikki on väliaikaista. Silla varauksella , että otetta1s11n varovasti luonnonvarat pois. vsk.. Muuttuuko suhtautumisenne luonnonsuojelualueisiin. Minä olen hyvin epäileväinen valtiontalouden vaikeudet tietäen ja muistaen myös sen , miten vaikeaa meillä on ollut tänäkin vuonna saada uusia vakansseja ei yhtään. Varmasti, jos siinä on mukana soita, joilla on turvearvoja . Minähän kannatan UKKpuistoa, mutta minusta sieltä suurien tukkien alueelta pitäisi ottaa järkevästi ja huolellisesti , mieluiten talvimenetelmällä ne arvopuut pois. Olemme iloisia. Mutta jos tilapäinen työpaikka sulkee pois pysyvä'n. Jos voidaan sopia siitä että SUO MEN LUONTO 2183 42. Suojelualueiden miljoona kiintokuutio metriä puuta vuosittain tarvittaisiin Lapin työttömyyden torjumiseen. Milläs se mitataan . Luonnonsuojeluyhdistysten ja"senten kannan hfin ei tunnusta edustavan Lapin yleistä· mielipidettfi. Po/Jittinen a:ä·nestystifanne ei suinkaan ole ainoa mittari vaan, /uonnonsuoje/uffe löytyy kannatusta kaikissa puolueissa. Entä·, jos luvatut UKK-työpaikat tulevat. Tukit, jos se on ammattimiesten näkökulma, malmit , JOS niitä on tiedossa . Miten siffå' rahalla voisi mitfiå'n Soklia rakentaa. Maaherra Oinas kiistfifi kuitenkin täifaiset väittä'mä·t ja sanoo kaiken olevan harhaa. reita ja heida"n oppilaitaan, jotka ovat Lapissa " fanekkå'impiä•". ' 'MINÄHÄN KANNATAN UKK-PUISTOA, MUTTA .. Esimerkiksi EVA :n tekemä·n tutkimuksen mukaan fuonnonsuojelujä'rjestöissfi haluaisi toimia tulevaisuudessa aktiivisesti perfiti 44 prosenttia suomalaisista. Mihin perustatte laskelmanne. . Ei ole olemassa pysyvää työpaikkaa. Siihen pitäisi metsämiesten vastata. Vuosina 1975-80 metsfihaffituksen tarjoamat työpaikat vähenivä·t yli 1 700:lfa ja pitemmäilfi ajanjaksolla on työpaikkoja rationalisoitu reilusti yfi JO 000. Vastaväitteet esimerkiksi Ounasjokija Vuotos-fiikkeistä· hä'n kaataa samoin perustein. Varsinaiset "intoilijat" taas /öytyvfit Helsingistä·, maaherra pamauttaa. Suoje/uafuehakkuuthan eivfit ole mikä'ä'n ratkaisu metsä·teoffisuuden kannattavuusongelmiffe, siffa: suojelualueiden puusto ei teoffisuudeffe riita" kuin muutamaksi vuodeksi. Niissä maissa, joissa tällaisia liikkeitä on ollut vaaleissa mukana, on niiden voima jäänyt vähäiseksi. Juuri niin . Minä en todellakaan ole luonnonsuojelun vastainen, vaan Lapin väestön leipäpolitiikan asialla . Puut menevät tietysti tehtaille, jotka maksavat puista hinnan valtiolle. Tähän voisi vastata yleismaailmallisestikin . Jos se nyt kerran on soidensuojeluafue, niin ei kai se voi olla silloin myös ma/mikaivos. Metsien suojelu on syönyt Lapin ihmisten leipää huomattavasti raJummin . Uuden soidensuoje/uasetuksen mafminetsintä'kielto sen sijaan on hä·neffe tuttu ja kitkerä'. Eikö täiJä· perusteella puhe luonnonsuojelun työllisyyttä· heikentfivistfi vaikutuksista ole mitfittömien yksityiskohtien ylikorostamista. Eivät luvut ole mitättömiä Olette myös sanonut, ettfi luonnonsuojelu vie Lapista ;opa JO 000 työpaikkaa. Mitfi sen jå'fkeen teh diiå'n , kun pfa tulee vetfivfin kå'teen. " Oinas ei mitenkfan salaile epäilyjä•a:n luonnonsuojelualueille perustettaviksi luvattujen työpaikkojen toteutumisesta. Kaikki kelpaa. Muuttaako se suhtautumistanne. VIEKÖ LUONNONSUOJELU LAPISTA 10 000 TYÖPAIKKAA. Se on selvä. Viittaan edellisiin vastauksiini. Kun Lappiin tullessanne menette järjestönne puheille, syntyy teille luonnollisesti kuva , että Lappi on suojeluhenkinen . Eikö Teidä·n keinoiffanne synny nstimtaa pysyvien ja tilapäisten työpaikkojen va"fif/e. Ja rakentaa esimerkiksi sillä rahalla Sok Ii. Väiinne poromiehiin ja saamelaisiin ovat siis hyvfit. Vaarat hohtavat valkoisina talvimaisemassa. Metsfihaf/J'tuksen tarjoamien työpaikkojen måä'rfifi kuvaavassa kfiyrå'ssä· ei mii/fan tavalla nfiykfan suojelualueiden perustaminen tai perustamattomuus vaan kä'yrå' kulkee jyrkå·sti alaspäin. Näillä rahoilla valtio voisi rahoittaa Soklin kaivoksen Siis, jos työpaikat tulevat. Nouseeko siitä· taas kerran samanlainen suoje/uhäiy. Eikö kyse ole pikemminkin metsfiteoffisuuden koon ja jalostusasteen vfifirinarvioinneista. Jossain kaukana vaarojen takana alkaa tunturi-Lappi, poromaa. Sen voin kuitenkin sanoa , että lääninhallitus on toiminut kaikessa niin paljon poromiesten ja saamelaisten hyväksi kuin on ollut mahdollista
Pienyrittäjyyteen perustuvat työpaikat ovat mielestäni erittäin arvokkaita. Halusitteko sanoa "olisi ollut" . Kantani. Lisämäärärahapyyntöjä on tehty useita sekä kirjallisesti että suullisesti ja joulun alla saatiinkin 5 milj . Suurteollisuus ei todella ole Lapin ratkaisu tyottomyyteen , vaan Lapin työllistämiseksi tarvitaan kaikkien elinkeinojen kaikki työpaikat, myös suurteollisuuden. Olen täysin vakuuttunut, että asiallisen tiedon jakamisen jälkeen asianmukaisesti järjestetyissä vaaleissa Lapin väestön enemmistö on Vuotoksen rakentamisen kannalla. Olen vain halunnut , että kaikki ne jotka tähän asiaan halusuoMEN LUO TO 2/83 42 . Ensin kai olisi syytä odottaa tuloksia ja sitten vasta antaa arviointeja . katsotaan suojelun osalta 80-luku näissä puitteissa, niin minä vaikenen heti , sovitaanko näin, maaherra ehdottaa. Mitä" mieltii olette Suomussalmen ekokuntaja Mikkelin ekolåä"nihankkeiden kaltaisesta seudun kehittå"misratkaisusta. Tämän vuoden menoarviossa saamme jälleen 10 milj. Sillä varauksella, e11ä ote11aisiin varovasti luonnonvarat pois. Aiomme edelleenkin suunnata voimamme lisämäärärahan saamiseen. En kommentoi . ' ' Kuvassa Koilliskairan Presidentikuru. Onko suurteollisuus Lapissa todella ainoa ratkaisu. Olette sanonut, ettii Vuotoskiistan ratkaisivat luonnonsuojelijat ja tiedotusvåiineet. vsk. Oletteko tosiaan sitå· mieltå·, ettei enemmistö Lapin asukkaista olisi ollut altaan rakentamista vastaan. Ounasjokilaki runnottaneen ehkii jo tå.nå· kevå·iinå· låpi ja Vuotos on jo poissa påivåjårjestyksestå·. "Minun suhtautumiseni luonnonsuojelualueisiin on myönteinen . VUOTOS KUMMITTELEE YHÄ. jolla selviämme vuoden puoliväliin . ''TEKEMISENI EIVÄT JOHDU LUONNON V AST AISUUDEST A ... D 13. mk lisää , vaikka paljon enempi pyydettiin . Toiminta aloitettiin asetuksen antamisen myötä maaliskuussa viime vuonna ja lääninhallituksen voimat suunnattiin asian hoitamiseen niin tehokkaasti, että määräraha jaettiin jo syksyyn mennessä . Olen hiihtänyt sivakalla Oulun läänin rajalta Kilpisjärvelle, kävellyt melkein saman matkan. Tässä minun mot11vin1. ' ' Periaatteessa me lappilaiset olemme luontoa suojelevaa ihmisrotua , olen sitä itsekin . Eikö Vuotosta nyt olekaan lopullisesti ratkaistu. En tunne tarkkaan Mikkelin läänin enkä Suomussalmen kunnankaan ekohankkeita, joten en pysty niitä arvioimaan . Tukit, jos se on amma11imiesten näkökulma, malmit, jos niitä on tiedossa. Olen vuosittain luonnossa lähes puolitoista kuukautta. Tietääkseni Mikkelin ekoläänihanke on ideointivaiheessa. Puhe kåä"ntyy maatalouteen , pienyrittå}yyteen ja Lappi-rahaan. Lääninhallituksen tehtävänä on hoitaa läänin toiminnallista suunnittelua, huolehtia väestön parhaasta ja eduista. On. Vuotosja Ounasjoki-kiistat ovat kuumentaneet Lapin ihmisten tunteita viime vuosina. Siinä se on sanottu . Lapin lääninhallituksen hoi; toon uskottiin viime vuonna Lapin maaseudun pienyritystoimin1 nan tukemiskokeilu ja siihen saai tiin aluksi 10 milj . Joten tekemiseni ei johdu luonnon vastaisuudesta , eikä luonnonsuojelunkaan vastaisuudesta. Kuva Ounasjokisoudusta 1982. avat paneutua saavat myöskin tietoonsa ne vaikutukset jotka suojelutoimilla on ollut, jona päätökset tehtäisiin tietojen pohjalta. Jos emme näitä vaikutuksia kertoisi , hoitaisimme virkaamme huonosti . markan määräJ raha. Vai onko. Oinas ei erityisemmin arvosta kansanliikkeitä eikä niiden tavoi11eita: ne ovat etelässä asuvien tai etelästä tulleiden höyrypäiden masinoimia
Työllisyysja ympäristökysymysten ratkaisemiseksi on vapauduttava kasvupolitiikan pakkopai~sta ja murrettava nykyiset yhteiskunta-ajattelun luutumat. On laskettu , että tuotannon pitäisi kasvaa nelisen prosenttia joka vuosi, jotta edes nykyinen työllisyystaso säilyisi. Monia ympäristöä tuhoavia hankkeita ajetaan läpi työllisyysperusteilla , vaikka hankkeet ovat pitemmän päälle myös ihmisen kannalta selvästi haitallisia. Missä kovan teknologian asemia ei ole onnistuttu riittävästi lailla turvaamaan , lain soveltajat ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä (esim. Samalla ihmisiltä tuhoutui mahdollisuus omatoimiseen toimeentulon hankkimiseen . Kemijoen rakentamisessa tai Lapin metsien hyödyntämisessä mukana olleista tehtiin yhdestä presidentti ja neljästä pääjohtaja. Koko yhteiskunta vedettiin mukaan kovan teknologian ja kasvun ehtoihin . Kävi samoin kuin eurooppalaisten kauppakomppanioiden tunkeutuessa siirtomaihin ja hävittäessä paikallisiin oloihin vakiintuneet ja ympäristöön sopeutuneet tuottamisentavat tehdäkseen markkinatilaa omille tuotteilleen. Laki ohittaa tyystin työllisyyden sisältökysymykset. Nykyinen kapea ja lyhytnäköinen työllisyyden käsite on pahoin vääristänyt ihmisen ja luonnon suhteen, ja estää näkemästä vaihtoehtoja. vsk.. Aineellisen ympäristön rajat alkoivat häämöttää jo 1960-luvulla. Vaikka kasvuajattelu onkin tunnustettu mahdottomaksi Ja epämielekkääksi , niin varsinkin valtionhallinnossa jatketaan samalla kaavalla . Jälleenrakennuskauden henkeä ja jälkiä voidaan seurata esim. Alkoi laaja rakennemuutosten aika. Ihmisistä tehtiin kysynnän kasvattajia tavaramarkkinoille . valtasuoni Kemijoki padottiin. Lääkkeeksi kehiteltiin yleinen kasvuideologia. Tällainen kasvuajattelu tunnustetaan ns. vesilaki ja metsälait). Mutta miten. Juhani Kahelin Työllisyys ja ympäristönsuojelu tukemaan toisiaan Taloudelliset pelisäännöt ovat irtautuneet luonnosta ja ihmisten tarpeista. valtionhallinnossa aina näihin päiviin saakka. KASVU EI RATKAISE TYÖLLISYYTTÄ Nykyisin tunnustetaan yleisesti, ettei kasvuajattelu sellaisenaan ratkaise työttömyyttä. Kahelinin mukaan jatkuvan kasvun politiikka ei ratkaise työttömyyttä, vaan päinvastoin I uo sitä. Talouden ja työllisyyden nimissä aloitettiin mittava luonnonvarojen käyttöönotto ja ympäristön tuhoaminen erityisesti Pohjois14 Suomessa; Lapin metsät panuroitiin ja mm . Hän arvostelee vallitsevaa "matalan profiilin" yhteiskuntapolitiikkaa, jossa vaihtoehtoja ei etsitä, vaan junnataan tuttua rataa. Jatkuvaan talouskasvuun tähtäävä politiikka on puettu jäykiksi toimintakaavoiksi ja laeiksi (esim . Työllisyyslain nimissä tähän maahan luodaan työttömyyttä. Työllistäminen ja elinkeinotoiminta irrotettiin ympäristön järkevästä ja tasapainoisesta kehittämisestä. TYÖLLISYYSLAKI LUO TYÖTTÖMYYTTÄ Nykyinen työllisyyslaki vuodet ta 1971 määrittää tavoitteeksi raloudellisen kasvun edistämisen. Näiden SUOMEN LUONTO 2/83 42 . Täystyöllisyys vaatisi vielä suuremman kasvun. Yhteiskunnan ja luonnon välinen kuilu on osasyynä myös nykyisiin työllisyysongelmiin, väittää valtiontalouden tarkastusviraston tutkija Juhani Kahelin. Kuitenkin työttömyyttä on nykyisen kasvuajattelun puitteissa mahdoton poistaa. Työllisyyttä uskotaan voitavan ylläpitää vain vallitsevan kasvuajattelun ja kovan teknologian avulla. Vaihtoehtoja kuitenkin on, jos niitä vaivaudutaan etsimään, sillä pohjimmaltaanhan ·työllistämisessä on kyse ihmisten toimeentulon hankkimisesta, siitä miten leipä lähtee. 1970-luku oli vallitsevien rakenteiden vakiinnuttamisen ja laillistamisen aikaa (matala profiili) . Valtiolla tulee olla "varastossa'' työllisyyttä lyhyellä tähtäimellä tukevia hankkeita. JÄLLEENRAKENNUSKAUSI Suomessa kovaan teknologiaan nojaava työllisyysajattelu juurtui ensi kerran laajasti sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella. Viime aikojen keskustelu metsänhoidon vaihtoehdoista ja metsälain virka valtaisesta soveltamisesta osoittaa lain soveltajien mielivaltaa, mutta samalla kovan teknologian asemien horjumista . Usein perusteiksi riittää joukko tilapäisiä työpaikkoja . työllisyyslaki , maaja metsäralous, vesilainsäädäntö, valtion budjettipolitiikka). Ympäristönsuojelu ja työllisyys voidaan saada tukemaan toisiaan. Monet haitat , luonnonvarojen ehtyminen ja elämän epämielekkyys olisivat kiistattomia ongelmia . Nykyinen politiikka pikemminkin vakiinnuttaa työttömyyden ja lisää sitä. asiantuntijoidenkin piirissä mahdottomaksi. Maaseudun ja peruselinkeinojen väestö vedettiin maalta taajamiin ja etelään , kun paisuva tuotanto tarvitsi työvoimaa
Työllisyyttä on pidetty Troijan puuhevosena, johon vaikeat asiat kätketään . Samalla ympäristökysymykset halutaan irrottaa toimeentulon ja elämisentavan kysymyksistä ja asettaa ne jopa keskenään vastakkain . Taktiikkaa on käytetty esim. Vesakkomyrkytysten korvaaminen vesakkosavotoilla on hyvä esimerkki syrjäseutuja virvoittavasta, luontoa säästävästä työllistämisestä. Monet lait on arvioitava uudelta pohjalta. Viime vuosina se on saanut ymmärrystä puolueilta ja joiltakin etujärjestöiltä. VAIHTOEHTOJA TARVITAAN Järkevä vaihtoehto olisi, että aletta1s11n voimakkaasti selvittää vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Ymmärryksen hintana näyttää kuitenkin usein olevan sisällöllinen niukkuus . Minkään valtion viranomaisen, tutkimuslaitoksen tai muun tehtävänä ei ole etsiä todellisia pitemmän ajan vaihtoehtoja. Sen sijaan valtio sijoittaa suuria rahamääriä mm . sisällöstä laki ei sano mitään , ei esimerkiksi siitä, miten hankkeet vaikuttavat yhteiskuntaan , ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön pitemmän päälle. On tullut tavaksi, että hankkeet , joille ei muutoin saataisi yhteiskunnan ja valtioelinten siunausta , ajetaan läpi työllistämisen verukkeella. Maaseudun riutuminen alkoi 1960-luvulla, kun rajut rakennemuutokset ajoivat maaseudun väestöä suurin joukoin paisuvan teollisuuden työvoimaksi taajamiin, etelään (ja myöhemmin Ruotsiin). Tätä ei nykyinen valtionhallinto tee. Hetkellisiä työllistämiskohteita on pakko löytää . Sisällöltään työllisyyshankkeet ovat enimmäkseen tukeneet tuotantorakenteen pääomavaltaistumista (esim. taloudellisen suunnittelukeskuksen ja Sitran työ on vain teknisluonteista ja vallitsevaan kasvuideologiaan sidottua. Tämä merkitsee oleellisia muutoksia moniin valtiollisiin toimintaperusteisiin. Vastakkainasettelun välttämiseksi on uudet ratkaisumallit muotoiltava koko yhteiskuntaelämää läpäisevästi. Näin tehdään siitäkin huolimatta, vaikka kovan teknologian aiheuttama SUOMEN LUONTO 2/ 83 42 . Matala profiili onkin itse asiassa korkeata profiilia kaikkein kielteisimmässä mielessä. Kuvat Suomussalmen Selkoskylästä (vas.) ja Ilomantsin Hattuvaarasta. D 15. energiahankkeet). Tämä on voimakas ase ympäristönsuojelua vastaan. Ympäristöliikkeen tulee asettaa vaatimus valtiollisen talousja työllisyyspolitiikan voimakkaasta uudistamisesta. ennusteita. Tutkimustyötä tai laitosta, joka tutkisi laajasti yhteiskunnallisia vaihtoehtoja, ei Suomessa ole. Valtiollinen työllisyyspolitiikka on käynyt yhä väkinäisemmäksi. työttömyys on tunnustettu pysyväksi ja rakenteelliseksi ilmiöksi . Valtion talousja työllisyyspolitiikasta on tullut mekanismi , joka yhä väkinäisemmin yrittää turvata kovan teknologian etenemisen. Ongelmia on lähdettävä tarkastelemaan yhteiskuntaa, elinympäristöä ja elämän sisältöä koskevana kokonaisuutena. Myös ympäristönsuojeluliikkeilä on syytä itsekritiikkiin. sen kestävyyttä , suhdetta luontoon ja ihmisten omatoimisuuteen. tekniseen tutkimukseen, markkinointiin ja viennin edistämiseen ja tätä kautta näennäisesti työllisyyteen . Tämä syvenevä kierre tuhoaa vaihtoehtoisen, pehmeämpään teknologiaan perustuvan yhteiskunnan edellytyksiä. Politiikka nojaa ihmisestä ja luonnosta vieraantuneisiin, yleensä lyhyen tähtäimen näennäisperusteisiin. Y mpäristyönsuojeluliike halutaan eristää yhteiskunnallisesti ja alueellisesti suppeaksi toiminnaksi, ahtaasti luonnon etujärjestöksi. vesistörakentamisessa hyvin laajasti ja Imatran Voiman voimalahankkeissa (lnkoo, Loviisa). Toinen vaatimus koskee tutkimusta: Nykyisin monet tutkimuslaitokset tekevät erilaisia lyhyen ajan suhdanneym. Työllisyys tulee asettaa yhteen ympäristökysymysten ratkaisun ja ihmisten omatoimisuuden kanssa . Valtion talouspolitiikan johdossa ei saa asettaa kyseenalaiseksi nykyistä työllisyyden käsitettä ja työllisyyspolitiikkaa , esim. vsk. Esim
Tiiti näkee Niuniusta , että tämä itsekin tietää hetkensä koittaneen . Hän on joskus asumissa seuduissa kertonut riekonhoukurustaidostaan1 Nyt on rullut Niuniun tilaisuus. Niuniu on puoliksi ulkona kääröstään . Miten toivotonta olisikaan konservatorion rutkinnon suorittaneen soittaa Sindingin "Friihlingsrauschenia" tai jonkin filharmonisen orkesterin edes yrittääkään Griegin "Keväällä" sävellystä soittaen kilpailla nyt Niuniun kanssa SUOMEN LUONTO 2/ HJ 42 ,sk_. Samassa uros vastaa kysyvästi: Kopek, koopek. Molli työntää esiin päänsä makuukääröistään. Sitten hänen suustaan pääsee ilmoille : Njiu njiu njiu ... Tiiti päättää koetella taitoaan riekon houkutrelemisessa. Hänen sieraimensa laajenevat kuin hän haistelisi kevään tuoksua, hän siristää silmiään ja hänen suunsa vetäytyy erikoislaatuiseen irvistykseen. Kuvat Eero Kemilå' Teksti Yrjö Kokon teoksesta Laulujoutsen Riekon kevät Tiiti herää. Tiiti nousee nuotion tekoon, mutta samassa hän kuulee jostakin tievoilta riekon naurun. kysyy Niuniu työntäen itseään esille porontaljaja huopakääröstä, johon hän on nukkuma-ajaksi paneutunut. Kun isäntä taas naukaisee, tunkee Molli itsensä ulos teltrakankaasta ja kiiruhtaa istumaan isäntänsä viereen. Tuon kaiken hän tekee samoin elein kuin mestarisoittaja pannessaan stradivariuksensa leukansa alle. Tuliko. Niu, niu, niu , naukuu Tiiti matkien naarasriekon kevätääntä. Tiiti yrittää uudestaan , Jossain kuuluukin riekko leh ahtavan lentoon, muttei tule nuotiolle. Hän on nyrpe1ssaan. Hän huomaa nukkuneensa, mutra huomaa myös, että hänellä on kylmä. Hän muistuttaa päiväkorennon toukkaa , kun se 16 työntyy esiin kotelostaan. Hän tukee kyynärpäällään maahan ja kädellään leukaansa, jonka hän kohottaa hiukan taivasta kohden. Niu , niu , niu , naukuu Tiiti turhaan. Mollikin näkee sen ja värisee innosruksesta . Aurinko on jo korkealla ja sen noustessa on aina kaikkein kylmintä. Ei rullut , vastaa Tiiti . Kuuluu vain riekon naurua , muttei yksikään lennä lähelle
Miten se antaakaan aavistaa myrskyn , joka polvihevosillaan ajaa tunturiin kesän airuena. Sadan metrin päässä miehestä nostaa äsken ohilentänyt riekkouros päätään . tuncurimaan kevään kuvaamisessa' Miten noihin lyhyihin riekon tavuihin sisältyykään koko tuncurimaan auringonnousun kuulakkuus. Miten se ilmaiseekaan lumien sulamisen ja valon ilmestymisen riemua ! Koko avaruus värisee erämaan rakkauden hormoneja. Riekon silmien yläpuolella pullottavat käsnänauhat s1noperi npunaisina, ja se huudahtaa hätkähtäen : Kopek : Nainen: Kopeek! Nuori nainen! Riekon pää nousee pystyyn tunnustellen . Onhan vasta toukokuun puoliväli. Tämä on yllättävä, tämä viimeinen kutsu . Siitä ei saattanut erehtyä . Vain kolmella tavulla kaikki . Njiu , njiu , njiu . Ei vilkkainkaan keväinen mielikuvitus! Se oli aito kutsu ' 17. Pää ja kaula ovat jo ruskeat , mutta muuten lintu on vielä talvisen valkoinen
Itämeren lohen elämästä ja tulevaisuudesta kertoo riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Jorma Toivonen. Hänet on hiljattain nimitetty Enonkoskelle rakennettavan Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen johtajaksi. Lohimerkintöjen mukaan Pohjanlahden jokien lohet käyttävät syönnösalueenaan Itämeren pääallasta. Suomessa lohen lisääntymisjokia on ollut ainakin 20 ja lisäksi järvilohi on kutenut Pielisjoessa-Koitajoessa (Saimaan kanta) ja Lieksanjoessa (Pielisen kanta). Kromosomitutkimusten perusteella oletetaan lohen tulleen idästä Vienanmerestä, mutta varmuutta asiaan ei ole saatu . Jokemme ovat havumetsäalueella, lämpiävät kesällä varsin voimakkaasti, niiden vesi on kangasmailta ja soilta valuvien humusaineiden ruskeaksi värjäämää , elekrrolyyttiköyhää ja hapanta. Samoin tekevät Riianlahden lohet, joista noin kymmenesosa vaeltaa Suomenlahteen . Oulun, Kemin, Kalajoen ja Vantaan vaakunat. Lohen nousu loppui 1941 padon valmistuttua. 18 Lohi vaelsi Itämereen jo varhain Balttilaisen jääjärven aikana . Patojen rakentaminen, jätevedet ja liiallinen pyynti ovat supistaneet lohijokien määrää jyrkästi, sillä lohen tiedetään lisääntyvän enää korkeintaan parissakymmenessä Itämereen laskevassa joessa, SUOMEN LUONTO 2/ 8142 . Lohen kulta-ajoista muistuttavat vielä mm. Kotijokien kunnostaminen ja meripyynnin rajoittaminen Itämeren lohen elinehto Itämeren alueella on parhaina aikoina ollut jopa 80 lohijokea ja Suomessakin parikymmentä. Lohikantoja on edelleen riuduttanut liiallinen avomeripyynti emokaloja ei pääse nousemaan jokiin tarpeeksi. Rakentaminen ja jätevedet ovat nyt vähentäneet Itämeren lohijoet kahteenkymmeneen, ja Suomessakin Itämeren lohi nousee enää heikentyneinä kantoina Tornion-, Simoja Kiiminkijokeen. Jorma Toivonen Jokien kuninkaasta laitoshoidokki. Kuvassa Oulujoen maukkaudestaan kuulua lohta. Lohi on aina 50-luvulle asti ollut merkittävä ravintokala. Suomenlahden lohet näyttävät merivaiheen aikana pysyttelevän pääasiassa Suomenlahdessa, sillä vain 14 prosenttia merkkipalautuksista on saatu Itämeren m u1sta osista. Itämeren lohenkalastus onkin kokonaan istutusten varassa. Puunjalostusteollisuuden jätevedet ja padot tuhosivat Kymijoen ja Kokemäenjoen lohet jo 1930-luvulla. v,k .. Suomessa on ollut parikymmentä lohen lisääntymisjokea. ENTISET JA NYKYISET LOHI]OET Itämeren alueella on muinoin ollut noin 80 lohijokea , joista parikymmentä on tuottanut runsaasti lohenpoikasia. Itämeren lohet muodostavat erillisen kannan , jonka yksilöt vain poikkeuksellisesti vaeltavat ulos Atlantille. Suomessa lohi , toisin kuin esimerkiksi Norjassa , viihtyy vain suhteellisen suurissa joissa
Jokipoikasten kasvu riippuu myös kesän pituudesta ja lämpötiloista, mutta myös maaperätekijöistä. ja näistäkin monien lohikanta on tuhoutumisen partaalla. POIKASV AIHE JOESSA Lohenpoikasten kasvu vaelluseli ns . Kuvassa lohipato vuosisadan alkupuolelta lieksanjoessa. Yleensä myös taimen kilpailee lohen kanssa elintilasta. Lohennousun estävä pato valmistui Oulujokeen 1941, Kemijokeen 1948 ja lijokeen 1961. Suomen suurista lohijoista Kymijoen ja Kokemäenjoen kannat tuhoutuivat 1930-luvulla voimalaitosparojen rakentamisen Ja puunjalostusteollisuuden jätevesien seurauksena. Taimenen poikasten tulee päästä kivien , puunrunkojen tai rantapenkereen alle piiloon , mutta )ohella ei tällaista "ilmasuojan" vaatimusta ole. 1685 . Elinvoimaisia kantoja on jäljellä enää viisi: Tornionjoen , Kainuunjoen (Kalix älv) , Vindelälvin, (Uumajanjoen sivuhaara) , Daugavan ja Salazajoen kannat. Kuitenkin vaelluspoikasten keskimääräinen koko Simojoessa on ollut eri vuosina lähes sama (pituus 15. Kylmien kesien jälkeen pääosa vaelluspoikasista on kolmivuotiaita. 5 cm , paino 2 7 g), joten vaellukselle lähdön näyttää määräävän enemmän koko kuin ikä. Vuoksen veistön järvilohen lisääntymisalueet ovat tuhoutuneet , joten sen tulevaisuus on täysin istutusten varassa. Simojoessa vaelluspoikasten ikä vaihtelee kahdesta kolmeen vuoteen. Kemijoki on ollut Pohjanlahden tuottoisin lohijoki, 1600-luvulla kesän saalis arvioitiin 375 000 kiloksi . Lohta tavataan harvoin kun veden virtausnopeus on alle puoli metriä sekunnissa , ja runsaasti kun virtaus ylittää metrin sekunnissa. SUOMEN LUONTO 2/ Hl 42 . Itämeren alueen koskissa elää useita kalalajeja , mm . Siell missä Kemijoki halkoo Pohjanmaata / Ei lohen paljous moinen saata koskaan Jaata / Sen vuosituotto kolme tuhatta on tynnyriä! Ah, kuinka moneen suuhun Herra suopi syötäviä, sanoi ylihovisaarnaaja Haqvin Spegel v. Järvilohi on kutenut Pielisjoessa ja Koitajoessa sekä lieksanjoessa. Taimen puolestaan kansoittaa pienemmät sivujoet. smolttivaiheeseen kestää Itämeren pohjoisosissa yleensä kolme vuotta ja lyhenee etelämmäs tultaessa siten , että esimerkiksi Ruotsin eteläosassa virtaavan Mörrumjoen poikaset lähtevät merivaellukselle pääosin yksivuotiaina. Taimenta on taas runsaasti kun veden virtaus on puoli metriä sekunnissa ja harvoin kun virtaus ylittää metrin sekunnissa. Jokipoikaset puolustavat elinpiiriään sekä muita lohenpoikasia että muita kalalajeja vastaan. kivisimppu, kirjoeväsimppu, kivennuoliainen, made ja törö, jotka kilpailevat lohenpoikasten elinpaikoista koskissa ja jotka puuttuvat suurelta osin Atlantin lohijoista. ,sk. Suurissa joissa, kuten Tornionjoki , lohta tavataan pääuomassa ja suurimmissa sivuhaaroissa. Keskinäisessä kilpailussa taimen valloittaa karkeat kivikot, lohi puolestaan kiivaasti virtaavat, sileäpohjaiset paikat. Lämpimän kesän jälkeen , kuten esimerkiksi keväällä 197 5, poikaset ovat taas pääosin kaksivuotiaita. Lohen ja taimenen olinpaikkavaatimukset ovat kuitenkin hieman erilaiset. Koskissa tavataan säännöllisesti myös mutua, harjusta ja haukea, mutta nämä eivät puolusta elinpiiriään . PERÄMEREN JOKIEN POIKASTUOT ANTO VÄHENTYNYT Lohen poikastuotantotiheys kasvaa Itämeren joissa pohjoisesta 19
Eteläisissä joissa luonnontilainen poikastuotanto lienee selvästi yli l 000 vaelluspoikasta hehtaarilla . Vuosikymmenen alkupuolella lohenpoikasia tavattiin noin 90 kilometrin matkalla Portimojärvestä alavirtaan , mutta nykyään merkittävässä maarin enää noin 30 kilometrin matkalla Alaniemen alapuolella. 1970-luvun lopulla Perämeren jokien poikastuotanto on kuitenkin varsin huolestuttavasti alentunut. KOTIJOEST A MEREEN KASVAMAAN Jokipoikasen muuttuminen vaelluspoikaseksi on monimutkainen fysiologinen tapahtuma , jossa kirjava koskiväritys vaihtuu hopeiseksi, elinpiiriä puolustava käytös parvikäyttäytymiseksi ja poikaselle kehittyy suolaisen veden sietokyky . Pohjanlahden tään lohista 80 %, kun osuus ennen sotia oli 40 %. ,sk.. Poikanen vaeltaa mereen kevätkesällä, kun jokiveden lämpötila nousee yli kymmenen asteen , mikä esimerkiksi Simojoella ajoittuu yleensä kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Tornionjoen latvaosien kosket ovat suurelta osin tyhjentyneet poikasista ja alaosassakin poikastiheys on murto-osa 1960luvun määrästä. Mereen tultuaan vaelluspoikanen viipyy muutamia viikkoja rannikon saaristovyöhykkeessä, ui aivan pintavedessä ja syö pinnalla ';; ajelehtivia, osittain maalta peräie sin olevia hyönteisiä . Merivaiheen aikainen kuolevuus keskittyy paljon juuri tähän suhteellisen lyhyeen jaksoon . Samanlainen muutos on todettu Simojoessa. Tuhoutumisen syitä ei tunneta riittävästi , mutta !ohelle ominaisten suurten kannanvaihteluiden syyt löytyvät todennäköisesti tästä ajanjaksosta. Nyt merellä pyydetyy Selkämerelle. etelään siirryttäessä. Ajoverkkoja ajosiimapyynti ovat ke1 h"II 11 · · hittyneet lähes ryöstöpyynniksi . Itämeren eteläosassa tiheydet ovat paljon korkeammat, esimerkiksi Mörrumjoessa poikasia on 8 000 hehtaarilla. Syynä poikastuotannon alenemiseen on ilmeisesti emokalojen puute : liian tehokkaan meripyynnin takia kutevia naaraita on liian vähän täyttämään koskien soveliaat poikastuotantoalueet. Samoin Selkämerellä ja Merenkurkussa rysäpyynti on Ii1 e on O ut ominaista, että sääntynyt runsaasti. Ensimmäisen merivuoden aikana lohista kuolee noin neljä viidesosaa . Simojoen vaelluspoikastuotannon arv101daan olevan nykyisin vain noin neljännes (noin 200 poikasta / ha) 1970-luvun alkupuolen tilanteesta . Mateen ja hauen on todettu syövän runsaasti mereen tulleita lohen•poikasia. Kalanpoikasia ne siirtyvät syömään vasta elokuun alun tienoilla . naaraat viipyvät meressä yleensä 20 SUOMEN LUONTO 2/H\ 42 . Nykyään Tornionjoki tuottaa ehkä vain noin kolmanneksen 1960-luvun vaelluspoikasmäärästä. Tornionjoessa on poikasia ollut keskimäärin 450 hehtaarilla, Simojoessa 770 hehtaarilla. Merivaiheen aikana lohet vaeltavat laajasti Itämerellä syöden kilohailia, silakoita , piikkikaloja, tuulenkaloja ym. Pohjanlahden alueella lohimerkkejä on löydetty paljon myös räyskän pesistä. Pohjanlahden kannat vaeltavat säännöllisesti Itämeren pääaltaaseen, mutta osa, varsinkin yhden merivuoden jäikeen kudulle tulevat lohet, pysähltämeren lohien lisääntymistä uhkaa avomeripyynnin voimakas kasvu