Alinna on kevätlinnunherne, jonka perhosmaiset kukat ovat aluksi kauniin punaiset, mutta muuttuvat sitten hailakan sinipunaisiksi. Sitä viljellään myös koristekasvina, jolloin se helposti villiintyy. Oikean rivin ylin kuva esittää kevätesikkoa, joka luonnossamme on yleinen vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen parhaissa lehdoissa. Oudosta ulkonäöstään huolimatta se on sinivuokko, mutta sen kukat ovat kerrotut . Sen alla on imikkä, jonka kauniiseen kevätasuun on vaikea yhdistää loppukesän suuriksi kasvaneita, karheita ruusukelehtiä . Kasvin kaikki osat ovat myrkyllisiä; jopa sen kosketteleminen voi aiheuttaa herkille ihmisille myrkytysoireita. Tämän sivun kuuden kauniskukkaisen kevätkasvin myynti on kielletty asetuksella. u TUNSITKO KANNEN KUKAN. Alla on normaalikukkainen sinivuokko, pälvipaikkojen tuttu varhaiskukkija. Näsiän (esikon alla) voimakkaasti tuoksuvat kukat houkuttelevat kevään ensimmäisiä perhosia. Valkolehdokki (alinna) on joukon myöhäisin kukkija: sen valkoiset kukat levittävät huumaavaa tuoksuaan vasta juhannuksen tienoon valoisiin öihin.. Sinivuokon poikkeavista kukkamuodoista kerrotaan sivuilla 79-81. Tämän täyteläisen sinivuokon kuvasi Ahti Mäkinen. Ne ovat eteläisiä lehtokasveja; näsiä ja valkolehdokki tosin kasvavat Lapin cteläosia myöten
Koko maailman ongelmien edessä yksilön työpanos on aina tuomittu jäämään näpertelyksi. Tilaushinta on 40 mk, Pohjoismaiden ulkopuolelle 46 mk. Yksilön työkenttä on tietysti pienempi kuin yhdistyksen, ja kaikkein kauaskantoisimmissa tehtävissä esimerkiksi juuri kansallispuistokysymysten mittasuhteissa tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä muiden kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Valtioneuvoston periaatepäätös uusien luonnonja kansallispuistojen perustamisesta oli luonnonsuojeluliikkeen työvoitto. Vuonna 1978 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. takakansi 3 000 mk, aukeama 3 500 mk, värilisä 700 mk. Mutta kun kymmenet ja sadat tuhannet ihmiset sitkeästi "näpertelevät" samojen asioiden parissa vuodesta toiseen, tulosta ei enää voi sanoa näperrykseksi. Suomen Luonto N:o 2 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry . .. lrtonumerot 7. Tässä työssä ovat korvaamattoman arvokkaana opastimena ja kannustimena tähänastisen työn kokemukset ja tulokset. Heikkoutensa hetkellä moni luonnonsuojelija syyttää itseään tai, mikä pahinta, työtoveriaan näpertelystä. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21 -1. ISSN 0356-0678 Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 2/78 37. TOIMITUS Päätoimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Artikkelitoimittaja: Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja). 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 .30-16 .00 , kesäkuukausina 8 .30-15 .30. Heilahtelun laajuudessa ei pitäisi olla hämmästelemistä; onhan kovin lyhyessä ajassa ehditty kokea kovin konkreettisesti alkuperäisluonnon loppuminen, jätteiden kasaantuminen, energian saannin vaikeutuminen ja taloudellinen lama. Oli vuoden 1970 "saastehysteriaksikin" leimattua toiminnan räjähdysmäistä laajenemista ja määrätietoista pyrkimystä parempaan tulevaisuuteen, mutta on myös ollut pään iskentää muuria vasten. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. 90-406 262 . ILMOITUSHINNAT 1/ 1 sivu 2 000 mk, 1/ 2 sivu 1500 mk , 114 sivu 1 000 mk. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh. 50 mk. vsk. Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä. D 49. Lönnrotinkatu 17 B 6 , 00120 Helsinki 12, puh. Luonnonsuojeluväki tosin napisee siksi, että rauhoitettavat hehtaarit olisi voitu sijoittaa Suomen kartalle viisaamminkin, mutta tätä tärkeämpää on sentään hehtaarien olemassaolo. Suomen vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä on viime vuosina luonnehtinut eräänlainen "maanis-depressiivinen" heilahtelu, jossa ylenmääräisestä innostuksesta on hetkessä siirrytty murheen epätoivoisimpaan alhoon. Työkentän rannattomuus ei saa lannistaa, vaan siitä on itsekunkin lohkaistava itselleen se pala, jonka hoitamiseen voimat riittävät. Kansallispuistopäätöksen kaltaiset kouriintuntuvat välitulokset ovat omiaan auttamaan ulos hämmennyksestä, tasapainottamaan heilahteluita ja keskittämään voimia uusiin tehtäviin. "Pisara uurtaa kiveä, ei voimalla vaan usein putoamalla" sanoivat vanhat viisaat roomalaiset. vuosikerta Pisara uurtaa kiveä . Vastaisella työllä on huolehdittava siitä, että nyt suojaa vaille jääneet arvokkaat alueet säilyvät sisältyäkseen tulevaisuuden suojelupäätöksiin. Vaikka päätöksenteko loppusuorallaan lipesi asialliselta ja asiantuntevalta perustaltaan, on sentään pääasia, että uusien puistojen tarve on näin tunnustettu ja kauan vellonut keskustelu tyyntynyt konkreettisiksi päätöksiksi. 3 7. Sama ailahtelu on koettu myös aatteellisilla tasoilla: tukea on etsitty ideologiasta jos toisestakin, ja tunnelmiin on ehtinyt sisältyä sekä hurmiota että apatiaa. Sitä edelsi puolentoista vuosikymmenen sitkeä painiskelu
. . . . . Puolan luonto on varsin tarkasti talouskäytössä, mutta puolalaisten mieli palaa vapaa-aikoina luontoon . Keski-Suomen Kärnänkoskeen. Virkistäytyjiä varten on yhä kehittyvä kansallispuistojärjestelmä, jonka opastuksen, ohjauksen ja kanavoinnin kokemukset ovat meillekin arvokkaita . . . Vaikeaa on puhua suden puolesta tämänkin päivän Suomessa, mutta vielä jyrkemmin siihen suhtauduttiin viime vuosisadalla, jolloin kylvettiin petovihamme sitkeähenkisimmät siemenet. . 53 Hannu Nousiainen, Ilkka Terfis ja Juha Vlramo: Mustikka ja Jorma laurlla : Viimeisten koskiemme rakentaminen on puolukka hyönteispölyneiset metsämarjamme . . Suomen Luonnon lukijat ja muut siilien ystävät ovat kertoneet havainnoistaan . 91 estenävä . Yll neen Kubankuonon tienhaarasta Turku · Ylllne tien , varrelta lllhtee suoPOlku. Tiet ja hakkuut silpovat viimeisiä erämaitamme, mutta Sodankylän Koitilaistunturin ympärillä on säästynyt hieno erämaaluonnon saareke. . . . . 100 autotiet uhkaavat viimeisiäkin 68 Kirjallisuutta . . 99 Puolan kansallispuistojärjestelmästä . Uutta tietoa uutrukyyhkystä uusien ja järkevämpien päätösten perustaksi annetaan sivuilla 8285 . 88 Jouko lehronen: Tiedotusvälineet luon nonsuojelun tukena . ,vetsänhoidon toimenpiteistä ja kukkia pölyttävien hyönteisten toimeliaisuudesta. . 64 Huu toja korvesta . 79 Juhani Karhumiikl: Uuna uuttukyyhkystä . . . . . . . 50 Suuria koskia on enää vähän, mutta monet pienet kaunistavat yhä maisemaa ja kasvattavat jalokaloja lähivesiin. . . Reino Kalllola: Suden ja ihmisen rinnakkaiselo . Kansallispuisrokomitean m1eunnosta on paljon porun ohessa syntymässä hienoa villaakin, sillä valtioneuvosto on päättänyt ryhtyä kehittämään luonnonsuojelualuejärjestelmäämme. Turun puolen luonnonsuojeluväki on ryhtynyt yhteistyöhön paikallisten tiedotusvälineiden kanssa . . 100 Rolf Oinonen: Suomen erämaat hupenevat yhä metsäKysymyksiä tietäville ja päänäville . Metsämarjojen sato riippuu mm . Uusin siilitieto on sivuilla 95-97. 82 Pisara uurtaa kiveä 49 Teuvo Suom inen: ·M~;~i L1ihd~~;; ~p·uh~e-;j~h;;j~~~a l;s. . Energiansaannin ja työllisyyden varjolla yritetään nyt käydä käsiksi mm . . . . . . . . . Suden ja ihmisen rinnakkaiselosta kerrotaan sivuilla 8688. . . . . . Tutkijat antavat uutta tietoa marjasatoon vaikuttavista tekijöistä sivuilla 8894. . Niiden puute on syy sen harvinaisrumiseen. . . . . . . . SUOMEN LUONTO 2 / 78 3 7. . . . . Päätöstä ja työn jatkamisen strategiaa esitellään sivuilla 59-63 . 59 Suomen luonnonsuojeluliitto . ioka Viitoitetu 6-9 kilo Suopol taista 9. 99 Rlsro Palokangas ja Esko Raaclkalnen : Mitä voimme oppia Uutisia . vsk.. . . Niiden perusteella on hahmottunut yleiskuva siilin asuinalueesta ja sen vastaisen toimeentulon mahdollisuuksista. . . Uuttukyyhky tarvitsee kolopuita tai vähintäänkin uutruja. Tulokset ovat lupaavia, ja kokemuksista kerrotaan muillekin sivuilla 53-55 . . SUOMEN LUONTO 2 1978 Ahcl Mfiklnen: Monimuotoinen sinivuokko. 71 Summaries of the Main Articles 103 Painukaa suolle! (TP) Komeimpaan ja koskemattomimpaan Varsinais-Suomen suoalueeseen pAAsee nyt tutustumaan viitoitettua suopolkua pitkin. . . Koitilaiskairan ja muiden erämaiden elämää ja anteja ihmisille kuvaillaan sivuilla 68-78. 98 vinen taival. . 101 Jorma luhca : Koit ilaiskaira tuleva luonnonpuisto . . . . 56 Asko Kalkusalo: Suomen siilit 1977 95 Erkki Kellomfikl: Uusien luonnonja kansallispuistojen kiHarrastajan poluilta . Sivut 64-67. 86 Mikko Raaclkalnen: Metsänhoidon vaikutuksista puoluktenkaitsijaksi 5 1 kasatoon . Silti uuttukyyhkystä on tehty riistalaji, vieläpä kesken sen pesimäkauden . . . . sllstyksen Polku ku kuivia p kumisaa~ taa muk, on syyt! ole myyn> Suopo!· soidensuc Suomessa painetaan ja luetaan paljon lehtiä . . Sen ja muiden koskien puolesta puhutaan sivuilla 56-58
Puuhaan tullessani pidin selvänä, että toiminnan painopisteen tulee olla piireissä ja paikallisyhdistyksissä. Projektitoiminta on lääke juuri tähän . vonantajistoa, ehkä 20-30 hengen suuruista. vaan osoitus siitä, että paikallistason toimintamuodot eivät ole selkiintyneet . Jos esimerkkinä olisi jokin konkreettinen toimintatapaus, vaikkapa hienoa luonnonaluetta uhkaava hanke, miten liiton koko organisaation tulisi toimia. Suomen Luonto kyseli eroavalta puheenjohtajalta kolmen ja puolen vuoden kokemuksia ja tulevaisuuden näkemyksiä. Niiden sovittamiseksi ja toiminnan suuntaamiseksi on käynnistetty ohjelmaja projektitoiminta, jonka myönteiset vaikutukset jo näkyvät. Millaisilla. Teuvo Suominen Matti Lähdeoja puheenjohtajasta lasten kai tsi j aksi Syysliittokokouksen 1974 yksimielisellä päätöksellä valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton historian neljänneksi puheenjohtajaksi Matti Lähdeoja. Johdonmukaisuus on tärkeää, se selkiinnyttää luonnonsuojeluliikkeen roolia. Kun vaimolla on oma työnsä , myös iltaisin, tilanne on käynyt mahdottomaksi . Sitähän on kehitetty projektija teematoiminnalla, aktivoimalla yhdistyksiä. Paikallistasolla tulee pyrkiä kansalaistoimintaan, viedä väkeä ulos luontoon , asiaa kokouksiin ja tiedotusvälineistöön. Mistä se johtuu ja mistä· löytyisi lä'ä'ke. kysymyksiä . Keskusorganisaatio antaa voimiensa mukaan tukea. Voidaanko tästä på'ästå' jatkossa. Liittoa moititaan yhä kovin Helsinki-keskeiseksi. Jo sekin auttaa , että paikallisyhdistys lehtipolemiikissaan korostaa olevansa Suomen luonnonsuojeluliiton osa ja esittää liiton periaatteellisen kannan asiassa , joko ohjelmien tai aikaisempien kannanottojen mukaan . Nyt on kaksi pientä lasta. Joko pitää laiminlyödä perheenisän tehtävät tai tehdä tämä ratkaisu. Sen hän kuitenkin joutui perheasioiden vuoksi keskeyttämään kevätliittokokoukseen 1978, joka valitsi jatkajaksi apulaisprofessori Rauno Ruuhijärven. Liitto on yhä käymistilassa, organisaatio on uudistunut ja toiminta laajentunut räjähdysmäisesti. Se taas on hidastanut jäsenkunnan kasvua. vsk . Sitä ennen hänen työpaikkansa oli Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos. Fil.lis. Kirjelmä kunnan tai läänin hallinnolle on tämän toiminnan lopputulos eikä 51. Se valmistelisi laajakantoisia asioita, kuten soidensuojelun, kansallispuistojen, myrkkyasioiden jne. Muutosta on ollut liikaa, ja puheenjohtaja on liiaksi joutunut päättämään, mikä toiminta on tärkeämpää kuin toinen . Kahta vuotta myöhemmin hänet valittiin uudeksi kaksivuotiskaudeksi. Hallituksen jäsenet olisivat siis nykyistä selvemmin organisaatiojohtajia, ja puheenjohtaja vain kokoaisi ja kuvastelisi joukon mielipiteitä. Hanke saadaan tietoon paikallistasolla, ja sieltä tulee toiminnan alkaa . Liiton mahdollisuudet keskittää voimansa varsinaiseen työhön paranevat joka hetki, paljolti juuri puheenjohtajan kauaskantoisen toiminnan ansiosta. Lähdeojan puheenjohtajakaudella liittoa on luonnehtinut voimakas muutostila ja siihen liittyvät kärjekkäätkin näkemyserot. 1978. Ylimmäksi asiantuntijaksi olen kaivannut liitolle tieteellistä neuSUOMEN LUONTO 2/78 37 . Jos Helsinkikeskeisyys yhä häiritsee, se ei ole hallituksen eikä toimiston vika , Tuomas-Antti ia Matti lähdeoja miclcnosoicusmarssilla kansallispuiscojcn puolesta 11. Liiton lyhyen olemassaolon aikana puheenjohtajalta on edellytetty alan laajaa tuntemusta, ja työtaakka on selvå·stikin ollut kohtuuton. Väki ei tule mukaan , ellei ole selviä tavoitteita ja niissä tuloksia. Matti Lähdeoja toimii nyt tiedesihteerinä opetusministeriössä. Vetäytymistå'si olet perustellut perheasioilla. Siihen asti olin kieltäytynyt vetoamalla siihen, että perheessä on pieni lapsi . Tämän tehtävänä olisi linjanveto ja työn vieminen piireihin ja paikallisyhdistyksiin . Käytännön sovellutuksista ja kulloisistakin ajankohtaisista asioista huolehtisi sitten ehtiväisistä ihmisistä koottu työvaliokunta , joka valmistelisi asiat hallitukselle. Suostuin puheenjohtajaehdokkaaksi vasta valintapäivän aamuna . 2
itse toiminta, niinkuin joskus luullaan. Nyt säätiö on sekä kansainvälisellä että Suomen tasolla ottanut joitakin järjestön toimintamuotoja. Mutta nyt tuntuu voimia taas karttuneen , siitä antoi vakuuttavaa näyttöä mm. Ja kun ministeriössä tiedetään olevan luonnonsuojelumies, tulee siihen liittyviä tehtäviäkin. Käsittelen alan tutkimustoimintaa, teen siitä muistioita ja esityksiä ylemmäksi. Asiathan eivät etene ilman varoittajaa ja esitaistelijaa. Mitä sitten luonnonsuojelun kansansuosioon tulee , niin onhan meillä yhtä ja toista saavutettu sitten vuoden 1970. Luonnonsuojelutyösi ennen puheenjohtajakautta ja sen jå"lkeen. Tosin vetäjistä ja varoista on yhä pulaa. Helsingin seudun yhdistyksen taannoinen vuosikokous. Mutta alan uskoa, että paluuta entiseenkään ei enää ole. Ruotsissa jå"rjestöön kuuluu lå"hes prosentti maan väestöstä, meillå" prosentin kolmannes. vsk .. Suomessa maanomistuksen ja luonnonsuojelun suhteet ovat hankalammat kuin monessa muussa maassa. Eikö liike voisi sulkea sisäå"nsä myös poikkeavia ja kå"rkeviå• nåkemyksiå. Ihmiset pitää viedä ulos, retkille, omaan asuinympäristöön, mielenosoituksiin . Kansalaistoiminnan muodot on meillä keksitty liian myöhään; eihän paperitoiminta 52 jäsenmäärää kasvata. Toivoisin, että työnjakoa voitaisiin vastedes selkiinnyttää siihen suuntaan, joka alun perin oli tarkoituksena myös WWF:n ja IUCN:n suhteissa: toinen hankkii rahat ja toinen käyttää ne suojeluun. Kun ympäristönsuojelun hallintoamme taannoin luotiin , vapaaehtoinen liike antoi sille parhaita voimiaan. Olen toivonut, että Luonto-Liitto aikanaan selvemmin yhdentyisi liittoon juuri siksi, että ihmisiä ei ole syytä jakaa iän mukaan . Lehti olisi pitänyt pitää jäsenlehtenä kuten Norjassa ja Ruotsissa. Nyt meillä valmisteilla olevien lakien avulla lähestytään sitä tilannetta, mikä jo vallitsee meistä länteen olevissa maissa. SUOMEN LUO NTO 2178 37 . Yhtä ja toista voin siinä tehdä suojelun hyväksi. Toisaalta liiton piirissä mielipiteet eroavat liiankin vähän , keskustelua ei uskalleta käydä . työvoimapula. Yksi virhe tehtiin, kun Suomen Luonto lakkasi olemasta jäsenlehti, olin sitä vastaan. Pitä"äkö luonnonsuojeluliikkeesså· kaikkien olla samaa mieltä. Kysymys on aika vaikea. Entäpä suhde Maailman Luonnon Sä"ätiöön. Vallankumoukset ovat usein perustuneet soluttautumiseen , miksi ei siis myös luonnonsuojelun asenteellinen vallankumous. Suomen luonnonsuojelutyötå· vaivaa yhå. Eikö luonnonsuojelu ole Suomessa pop. Mahdollisimman monessa asiassa tulisi toimia yhdessä. Vastaavaa pitäisi käydä muistakin kauaskantoisista kysymyksistä. Kohtuullinen edistys ja neuvotteluvalmius ve1s1vät varmasti pitemmälle ja saisivat laajempaa· kannatusta kuin täysin jyrkkä ja tulevaisuuden kauhukuvia maalaileva tapa. Ruotsissa laki antaa yhteiskunnalle maanomistuksesta riippumattoman mahdollisuuden käyttörajoituksiin. Mutta realismikin tulisi säilyttää, muutoin henkilö saattaa ruveta tosiasiassa toimintaan omaa aatettaan vastaan, kun ne ihmiset, jotka elävät keskellä elämän realiteetteja, reagoivat kielteisesti. En usko , että tähän olisi ollut pakko mennä. Liitto tulee pitää yhtenäisenä, eikä mikään poliittinen ryhmä saa tuntea jääneensä sen ulkopuolelle. Millaisen tulisi olla Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton suhde toiminnan tasolla. valtionhallinnossa. Ydinv01masta sentään keskusteltiin , saatiin selville näkemyserot ja sovitusmahdollisuudet. Nytkin minua työllistää suuresti ympäristökasvatus, joka tuli ·minulle tavallaan ohi virastobyrokratian. Alan varsinaisia virkapaikkoja ei nyt ole montakaan näkyvissä , mutta jokaisen luonnonsuojelijan tulisi toimia omalta paikaltaan käsin . Liiton tulisikin koulutusmielessä lähestyä hyvin monenlaisia ihmisryhmiä, sekä julkaisutoiminnalla että täydennyskoulutuksen tyyppisesti. Kansansuosiota on saattanut vähentää myös liika ehdottomuus. Naapureissamme, etenkin Ruotsissa, on siirrytty liittomuotoon paljon aikaisemmin kuin meillä ja siellä aktiivisia ryhmiä on sadoittain. Yhteistyön korostaminen on taatusti eduksi luonnonsuojelulle. · Puhdasotsaista ääriradikalismia parempana pidän sitä, että luonnonja ympäristönsuojelu etenee edes jossakin kohdassa. Ei ole totta, kun säätiön piirissä sanotaan, että järjestöt eivät olisi kypsiä tällaiseen toimintaan , sillä samat ihmisethän näkyvät toimivan säätiön työryhmissä. Luonnonsuojelun tulisi yhdistää ihmisiä puolueista riippumatta. Alun perin oli tarkoituksena , että säätiö hankkisi varoja ja kanavoisi ne vapaaehtoisten JarJeStoJen kautta suojeluun. Esim . Sama näkyy myös liiton jå"senmå"ärässä. Mitä useampia yhdistyksiä saadaan meillekin, sitä useampi kiinnostuneiden porukka istuu aktiivisesti pohtimassa jäsenistön kartuttamista ja toiminnan tehostamista. Täydellisiä voittoja ei voida saavuttaa, pään seinään lyömisellä täytyy olla raja. Tarkoitan lähinnä päästöjen torjuntaa, esimerkiksi vesiensuojelussa. Miten voit itse vaikuttaa opetusministeriön tiedesihteerinå. Ei ole olemassa erikseen alle 20vuotiaitten ja yli 20-vuotiaitten luonnonsuojelua. Mikä tulisi olla luonnonsuojeluliikkeen suhde poliittisiin puolueisiin. Onko nyt uusia voimia tarjottavana , ja onko niille kå"yttöå. Vuoden 1973 suoneniskuhan oli kaamea , sen lamauttava vaikutus tuntui kauan
Useasti syyksi mainitaan varojen puute, joka rajoittaa omaa julkaisutoimintaa. Liitossahan yleensä tullaan hallitukseen paikallisyhdistyksestä, mutta pitäisi käydä myös toisin päin , palata johtopaikalta liukuhihnan ääreen. Luonnonsuojelun voima on paikallisen tason työssä. kirjoittelemalla. Se oli todella aivan loistava kirjoitus, sellaista pitää olla lisää. Nyt voin ehkä ruveta harrastamaan hyödyllistä piilovaikuttamista, mm. Toivomus Suomen Luonnolle. Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen toimialueella on tavallisesti seuraavia tiedotusvälineitä: valtalehti tai -lehdet maakuntalehdet paikallislehdet radio ja televisio aluetoimituksineen Valtalehdet toimitetaan usein yhdistyksen kotikunnan ulkopuolella, mutta yhdistyksen toimialueella on kuitenkin tavallisesti paikallistoimittajia tai -toimitus. Jos nyt 3-4 vuotta kaitsisin lapsia, voisin taas olla käytettävissä vaikkapa johonkin paikallispuuhaan . Useimmat ongelmat ovat onneksi paikallisia ja niihin voidaan vaikuttaa. Paikallislehdet ilmestyvät yleensä vain parin kunnan alueella. Hänen taustanaan ovat Varsinais-Suomessa saavutetut kokemukset lehdistön ja radion käyttämisestä luonnonsuojelussa, erityisesti soidensuojelussa. Luonnonsuojeluyhdistyksc;n toimialueella ilmestyy tavallisesti useampiakin paikallislehtiä, ja niiden toimitukset ovat yhdistyksen kotikunnan ulkopuolella. Aluetoimitukset .toimittavat valtakunnallisen 53. Lehdet ilmestyvät siellä, missä ympäristöongelmatkin usein todetaan. On monta syytä käyttää paikallisia tiedotusvälineitä luonnonsuojelukeskustelun vauhdittamisessa. Silloin pystyy näkemään ja auttamaan kulloisenkin vetäjän ongelmia ja syntyy muutenkin hedelmällistä yhteistyötä. Valistusta voidaan jakaa monin tavoin. Sellaisessahan olen täällä Helsingin yhdistyksessä ollut ennenkin, hallituksen jäsenenä ja pari vuotta puheenjohtajanakin. Viimeaikaisista lukuelämyksistä parhaita oli }opi Luhdan ''Suoretkeilijän epätoivo" (SL 5/ 1976). Siksi niiden keskitetty käyttäminen tiedotuksessa on hivenen hankalampaa. Paikalliselle luonnonsuojeluyhdistykselle paikallislehdet ja -radio ovat tärkeitä tiedonlevittämiskanavia. Tiedotusvälineitten ja luonnonsuojelun suhteista kertoo pian insinööriksi valmistuva Jouko Lehtonen, Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen. vsk . Kylliksi ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että maamme tiedotusvälineiden monipuolisuus tarjoaa luonnonsuojeluväellekin runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. MITÄ TIEDOTUSVÄLINEITÄ. Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen yhteydet radioon ja televisioon ovat yleensä mahdollisia vain aluetoimitusten kautta. Olen kuitenkin kaivannut paikallisyhdistysten ja piirien aktivistien kirjoituksia. Paikallisten tiedotusvälineitten ehkä paras puoli on, että niitä seurataan huomattavasti tarkemmin kuin valtakunnallisia. SUOMEN LUONTO 2/78 37. Jouko Lehtonen Tiedotusvälineet luonnonsuojelun tukena Luonnonsuojelujärjestöjä on sekä omassa piirissä että laajemmalti arvosteltu sisäänlämpiävyydestä ja kyvyttömyydestä välittää tietoa jäsenkentän ulkopuolelle. Kolmessa vuodessa on kertynyt valtava kokemus siitä, mitä ja miten tulee asioita ajaa. Erityisasemassa ovat paikalliset tiedotusvälineet, jotka voivat asiantuntevasti ja kiinnostavasti käsitellä juuri niitä asioita, jotka koskettavat konkreettisesti sen omaa lukijakuntaa. Tavoitteellinen työ voi syntyä vain kokemuksesta, että jokin asia on pielessä ja että haluaa sen korjata. Kirjoituksissa on ehkä biologisuus liikaa painottanut, samoin virkamiesten osuus. Valistustyö orr luonnonsuojeluyhdistysten tärkeimpiä toimintamuotoja. Usein aluetoimitukset sopivatkin hyvin yhteen luonnonsuojelupiirtJaon kanssa. Yhteistyö niiden kanssa voi olla hyvinkin hedelmällistä. Näillä näkymillä ei myöskään ole tulossa viranomaisten ympäristönsuojelulehteä, ja jossakin heidän on saatava sanoa sanansa. Toisaalta se on ymmärrettävää, liiton jäsenkunnassahan on runsaasti luonnonharrastajia ja kenttäväkeä. Nekin käyttävät apunaan paikallistoimittajia. Työskentely 10-15 vuotta ison valtakunnallisen ongelman kimpussa turhauttaa väkisin, mutta paikallisessa työssä tulee tyydytystä tuottavia ilonaiheitakin, ja se pitää ihan toisella tavalla lämpimänä. Maakuntalehden levikin painopiste vastaa usein varsin hyvin yhdistyksen toimialuetta. Luulisin, että liitolle olisi hyödyllistä tällainen vuorottelu laajemminkin. Paikallisten tiedotusvälineitten asiantuntemus riittää vain harvoin luonnonsuojelukysymysten oma-aloitteiseen käsittelyyn, mutta kun niillä tavallisesti on pulaa monipuolisesta aineistosta, ne käyttävät mielellään valmiita juttuja. Testamenttisi liirolle
STT:llä on aluetoimituksia kaikkialla Suomessa. Paikallisista ongelmista luonnonsuojeluyhdistykset yleensä osaavat itse tehdä juttuja, koska yhdistykset ovat alueittensa ympäristökysymysten parhaita asiantuntijoita. MITEN SAADAAN LUONNONSUOJELU AINEISTO TIEDOTUSV ÄLINEESEEN. Yhdistykset saavat valmista ai54 Painukaa suolle! (TP) Komcimpun ja koskemattomimpaan Varsinais-Suomen suoaluccsecn pllsee nyt tutustumaan viitoitettua suopolkua ~itkin. Ne eivät tule esille paikallisissa tiedotusvälineissä muuten kuin yhdistyksen ajamina. MISTÄ ON TIEDOTETTAVA. Tiedotusvälineet julkaisevat lähetetyn aineiston joko toimittajan tyostamana tai avustajatyönä. Kannattaa tarjota valmiita juttuja. Eräitä asioita ei kuitenkaan liene syytä käsitellä paikallisissa tiedotusvälineissä. Polku kulkee ttupllssl tcitl ja kuivia polkuja my6ten, mutta kumisuppaat on silli paras ot• taa mukaan. Nämä edellytykset toteutuvat vielä nykyisin helposti, koska ympäristönsuojelua on yhä hoidettu huonosti. asti. 10. Luonnonsuojeluyhdistyksen tulisi valita nimetty vastuuhenkilö hoitamaan näitä yhteyksiä. Ongelmista tiedottamalla voidaan mm. vaikuttaa päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. alkaen hif'VfflmetWtyUCn al kuun 15. MISTÄ AINEISTO JUTTUIHIN. Lisäksi Suomen Tietotoimisto välittää uutisaineistoa paikalliselta tasolta valtakunnallisiin lehtiin ja radioon. Jatkuva tiedotustoiminta perustuu tiedotusvälineisiin luotuihin kiinteisiin yhteyksiin. SOIDENSUOJELUVUOSI ONNISTUNUTTA TIEDOTTAMISTA Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistys suunnitteli vuoden 1976 toimintansa ottaen erityisesti huomioon tiedotuskysymykset. Koska lehdet haluavat julkaista vain mielenkiintoisia juttuja, artikkeleiden tulee olla uutisluonteisia, ajankohtaisia tai ainakin erikoisia päästäkseen julkisuuteen. Suopolku on avoinna lauan • taista 9. Myös omat evllt on syyti varata, lr.0$ka reitilll ei olemyyntil. Jackuva leh1ikirjoi11elu on cehokas cuki käytännön luonnonsuojelucyölle. Luonnontila uhattuna neistoa Suomen luonnonsuojeluliitolta ja luonnonsuojelupiireiltä yleisistä luonnonsuojelukysymyksistä, esim . päivittäiset ajankohtaiskatsaukset ja viikottaiset ohjelmalähetykset. kampanjavuosien kiertoartikkeleita ja liiton tai piirien lausuntoja. 10. Keväällä pyrittiin toisaalta suoraan julkisuuteen, toisaalta pohSUOMEN LUONTO 2/78 J7. Lehdet julkaisevat mielellään hyviä valokuvia juttujen tueksi. vsk .. Kuvat voi hankkia yhdistyksen piiristä, jolloin paikalliset valok,uvauskyvyt saavat käyttöä tuotannolleen, tai liiton yhteydessä toimivasta kuva-arkistosta. haastattelemalla läänin ympäristönsuojelutarkastajaa, yliopiston tutkijoita, vesipiirin toimihenkilöitä, terveystarkastajia me. Näitä ovat etenkin luonnonsuojelun linjakysymykset sekä teoreettista taustatietoa antavat artikkelit, joita varten on olemassa erikoislehdet: Suomen Luonto, Luonnonsuojeluväki, Nuorten Luonto jne. Tiedotustilaisuudet ja lehdistötiedotteet ovat tehokkaita tapoja saada julkisuutta mielenkiintoisille asioille. Luonnonsuojeluyhdistysten tulisi saada tiedotusvälineisiin aineistoa lähinnä valtakunnallisten kampanjoiden paikallisesta soveltamisesta sekä paikallisista ympäristöongelmista. Yleisluontoisiin juttuihin voi lisäksi hankkia tietoja mm. UUSI SUOMI _, Ojitus tuhoaa hyvät karpalos Parliaat sadot 2000 kiloa hehtaarilta uutisvälityksen lisäksi alueohjelmia, joita ovat mm. Yllneen Kuhankuo~on Viitoitetun polun pituus oa 6-9 kilometrit. Aineiston tarjonnan tasaisuus ja jatkuvuus ovat ensiarvoisen tärkeitä myöskin lehdistön kiinnostuksen kannalta. Oheisec näy11ee1 ovac osa Varsinais-Suomen luonnonsuoieluyhdiscyksen käynniscämäscä kirjoiuelusca soiden puolesca. Edellisessä tapauksessa korostuu hyvien henkilösuhteiden merkitys toimittajiin, jälkimmäisessä päätoimittajaan
_ . l,_. , • , . Kevään suoretkistä saatiin pari juttua julkisuuteen, lähinnä hyvien valokuvien tuella. miU an·o el"II ~..,. 1 .~ ........... TUtkirnut.!&. Ilman yhdistyksen ponnisteluja moni asia olisi jäänyt näkymattomiin. oirli1tybee11. • i.io.. o.\:....vmmentl tllhatl• t,...,t,.tul11 N(IM<1<1ll• so!ll1 u.rt>Jttawtn pllåallP\lupo,lkuj• Hki llll• IOIII allmperilaetl 100.000 hct,l•t.>i11ilmltttl m:,111 larkbltutorntJI, jOlilt l't,i.. jol11 F.1e1&-s . An11i H....,-. blVUIIMldtn ll~rlltlmuo}l,illun hlnwllafllllnli >.>111i.."' fflll')l-1t & e,,kl Mlkkll toplllll.._., kobm11bl1 parllllllld• 1'1'eri U,ne4arkottuliallo. Kun,:nltn lnl M '""" la..,..;au. . ~•·•t ui ""'Mm •IIObhld..umbrp,tj. Pääesitelmästä tehty lehdistötiedote ylittikin monessa lehdessä uutiskynnyksen. ,:,r,~. luH,pa-11 kok<> 111 .. J• .. ,-.ri UM S-.-~k• .,-. Alueella on niin monia paikallislehtiä, että niihin ei ole ehditty vielä luoda yhteyksiä. ~ , , b l a m a } o J n n 'T\IUibnllkatOIOlnanl,1\lltlidlim bot.OliaoluuMn "'ntamU!t'. ~• w,~ """"'111 • •,ou,;lnta tudrila nl111U p11M,111,11n <lllirnlUJ Soiden moninaiskäyttö ratkaistava ;>Jh,,,nn, ull'L~•~111,11,•I• 1,.,,,~ ~•"• ,olll• Ja Lapin Jlntit!I k~,H, allttn "ii,11rt,I "" to l ..idrhallo.-a t..upp,_.hu, 1 '-l)tld,-.11 lif 1,,f1i1,1illcc .,,,_, cklla _...~lla " 1t ;.-.a bl•M :,..;)11cl,.. -----Suoluonto kunniaan Vl n11"11t-Suor,-. 8-lllato1"1 ...,,, ..,y&!eå, L 01Maln111 olllil 11.7'JatkeUl1'a •ihl~lk'I Soldt!n_,,illta""l""l.al!Nt-11.a~ l!hffl .alrka. JlJtlll .atla. ja ttkt• ml1n ehdolu \:.w1 ..,,..i1111 io, :.n:~:!"::t!~'" ~u u H111 ....,; m,&. Yhdistyksen edustajat ja inventointiryhmät esittelivät tutkimustuloksia ja soiSUOMEN LUONTO 2178 3 7. .,.. ttt1. Markkinoimalla esitelmätilaisuutta "soidensuojeluvuoden avajaistilaisuutena" sille saatiin erityistä uutisarvoa. tNr•letl IQ1Mlnl laj. l•~in pa,ul 1,,,.,,ma ,.J,4,l :::.· rlllnlhlJ Jt , •• "iiy11d,-ew...al11t.i.,.,N1, Nil.,,. Lwohdaa«I.II .,._..,...,..a1.,.,t ... Yhdistyksen omatoimisuus on ollut laajan tiedotuksen edellytyksenä. .,....,,.,. U lW UIOHII ltlOt m Ja 1!1e11.alll.1hil wko. Urti(k,IUUl(ljtn<du~ajat. "P<"•u.k· ................... v . T •~ Uynfl h1Wal11l,cn. . min,akhim111i11 pu, h1n1tlt>-a1l11hdatl"10ftlalt>t1 • 111j,,ma df.ifflml. ... Keväällä alkaneiden suoinventointien tuloksia julkistettiin kiireesti syksyllä soidensuojeluviikon alkajaisiksi. Apul•N--•lll'Jdu•...,;,, Hupanen kertoi. H(Mllffll....,ta !\:.!Joi •Mtt11'1t "11.lrnlatt,I. n•1-1a11 nib1t1q d<i,li:,,,_,ml Kalil•kl,..••ui,·ifl_,,.,.. i.-SUOfl'lflnl.uonnaaJUll~luyhdl1Soiden luojf,11> J• o;lltl kbttl!mt>olo t.lum 111"1111•,,,. monessa yhteydessä esiinnostettu Kantolanrahka poistettiin soidensuojeluvuoden jälkeen vaihekaavaehdotuksesta suojelualueena, vaikka se oli tämän aseman saavuttanut silloin, kun soidensuojelussa muuten vielä vallitsi syvä hiljaisuus. .... Valtaja maakuntalehdissä juttuja on ollut lähes tyydyttävästi, mutta toistaiseksi ei ole onnistuttu paikallislehtien käytössä. i ~ . jdijat fflM •uia\:..,_,, •lilllStl ":!ui= ~....,.•.,•ltdlllliwul(tl.ala• li,udril;,.,. ~•·•Jo ~,·.a..""' ~IMl--•._,I, ,.;ttjojllo • ••1 .,.-n..,,., M,t,,r o11r., :~;·5.'i:.::·· ~'-~: 7 -,~-, -~ -.-;~-. oll;rt ffllll • .,.._ t!WIdensuojeluvuoden teemaa. 11illa T..,w,uioen ali OU9'1•"• noi11 .IOO bt,,ld 1a wa ot,jd,,.,.lli....,. S11111,nintA. Alueradioon on saatu useita paikallisia ympäristöongelmia käsitteleviä ajankohtaiskatsauksia ja -ohjelmia. ;.,.,no ih"'"'",_l111Lkn,•1 a1tu 11"-l~ dliinh.t.muJ. Lehdet, joilla ei ollut alan omaa asiantuntemusta, julkaisivat yhdistyksen jakamia tiedotteita. lnventoinnit kiinnostivat tiedotusvälineitä, ja pari toimittajaa saatiin käymään suollakin . a,ib ali nni11 """'iplda.,..~,..,.,.onhllp,,c,ks11ra.til1•11 ~11oiu l ui1<1nlu11 11noh1am1111 M.A. ts11alou>rami,ttn1l0011hetl&· 11u1 k~hu,,..IJÖl1h"'ln.j,llh t111N: ..,lnulmUn ....ctm,..o;.. 55. Lyhennelmät esitelmistä toimitettiin myöskin poissa olleiden lehtien toimituksiin. e111 1-1 ... UJ16" \:.ao, ..... . a Mkl turpHn -!Olla ~ljjiii. ,_, · lapin luJ,oiUa ...,._. lil""'"'• S. ,...r:1..,polmluta• ja .urt,llpl. •...,;dw•p,lliln11. k1.U1tlt11 J• )'bl'7f'lt1\ ~1111 ,um 1utktfflll!Ce!I -tt~ ettl l•lteki lunnnonat10Jtlljal11 J• tut\:.!Jaln 7hUI olowllo IOl&ro no;.!11111 on ltH.,., teilty6\I. Luonnonsuojeluun perehtyneet toimittajat ja avustajat tekivät parhaimmat jutut. ,1 nu ,.,, ••. Soidensuojeluvuosi esiteltiin ensi kerran paikallisissa tiedotusvälineissä maaliskuussa. . Erityisen onnistunut oli vuoden päälehdistötilaisuus. ""'rJ,a'l,111..__,,jariiltaahQi."'lii,i,illcbo,~1a51. Kurjet eivät palaa ••• \-~t,_..,.,, .. ,a J.-nna l.tihd.oll• "" nu,1a 1i--•11••aj111•. ~uqdu,.i....;. , 11~ ....... .... ;.wu .. &<,!t, on \llllut\U l)IIHI.U:111 ll!j!luk.el~<)( ... ,v,ti...n .1--7 'li.:1 111u1111111tP6"1pl11. ,.,.Ulla oaap,o>al k11rlia11rat ._ pUlle p pian wn on 1ly1Ull diJnU. Maan,om1rt1Jln. ..-41.i fflNlllmt pef\li""· ,_,., ooiden -...i.1,1161 ......... ,t!iw,..nja dlimU.16n .....;.t ... ,.,.._ , l-3.iQ. vsk. pnlf. ;o\• 'llll •-~'"' o:WM>I nr\Lo 1ln1~11 l'I ~'"' ,,.1,,,,. Hln\:.-.i,eltlllloemm....,. ... Q1t1ffl0ffllw1U1.n Tu"'" edo,llyt1.11'n "•lUoo. , ..i.,.11,11uir,1 Cft. YHTEENVETOA KOKEMUKSISTA Varsinais-Suomen luonnonsuojeluyhdistys on käyttänyt yleisiä tiedotusvälineitä jo usean vuoden ajan. nudeal, ir.aa,,1iUa on , • .,,. , . ........... ,·-~ .... Syksyllä keskityttiinkin lähes kokonaan tiedottamiseen. , ... . MUl.,..ullil.ta pUju.t,Jaa KJ.~. Turpiina-moottoritien (Piikkiö-Turku-Naantali) torjuminen ja Ruissalon suojelu ovat onnistuneet juuri suuren julkisuuden avulla. ...,..,. Sou.k••l>Ojrl11J11klan e:iildmll piln-11 lf'IOI. Vaikka soidensuojeluvuosi yhdistykselle merkitsi lähinnä tiedottamisen opiskelua, se samalla toi suoasiaa julkisuuteen. lOllat, l...-U. Retkistä onkin vaikea löytää uutisarvoa, varsinkaan valtatai maakuntalehtien kannalta. , _ . Tiedottaminen on hoidettu yhdistykseen kuuluvien toiminaSuohehtaarilta jopa 1000 kilon karpalosatoja jien avulla. ,,.,...o1 .. u lll'ffl tlllllll h1Url1Htnl,111 .... Toimittajille tarjottiin pullakahvit sekä runsaasti suoasioihin liittyvää oheismateriaalia. 111illbi ffli i-nrl11l,., LllhdH \:.ll'ria ••11l1"'h•11kaor. Luonnonsuojelulle tästä oli enimmältaan hyötyä, mutta ilmeisesti myös haittaa: mm. l , , o l , I . , ... :~~mlil~~"::a; .... wt'Jd~• •• ,;.11, ........ ll•abota. T-,io chdolti . · · _ Ensimmäinen suoluonlopolku ;: Savojärven erämailla j' aitoa luonnonrauhaa :i l-••rol~~ja-llll • , ..... 1 •• .,,, ... 0. ,1111. 1111 jliljelli valf> lol$"l.fl'Ul hNY'Olllllki..l 111m. ,......,,.... R111""' T'" J." •aition apu.iaw.--. Ru,mi,mlan Noup,,, Tapo.nl K.,... Kolme valtakunnallista lehteä, alueen valtalehti ja maakunnalliset lehdet sekä joukko paikallisia lehtiä julkaisivatkin laajoja kirjoituksia yhdistyksen to1mmnasta ja suoluonnosta. i.. :::~=.1.W::~:= j' 1omlal..ubta,,pid,ctU11Jlej. f'I "I l .:rto,, ,11,1h1 t111jj,...ia,l1111 .,,,.;,10,. , •ltlh•ueslnwtli:.ihlla1llfflfo1-.!La111pa,;rina, nnalla Mle\c•a kurkitaipi~I lutJenpoih, luun-y,.41Yln lu11aha 111,-11 .. aoptl dlJ"• ~...,. n,.JJ_,..,,,11•.jo ... ··: ' justettiin syksyn päätiedotustapahtumia. u ...... rmn. ••••.jood,tll1&1ffit1 perhr-dlntU ku,..,.. umaiwma,,... N ....,.lllfflt 11 ali, ;..o.u111uohohta;ori,10. •h\lljocl lt1I h .-.,n ,u.,Lna l!ldf{t, • ..,. _ , ......,, ... _l ,.,,, ........ Yhdistyksen toimialueen ilmeisesti sadoista tiedotusvälineistä on aineistoa saatu noin kymmeneen. M ~ n u . ail ... .cw-mmc..ru.Jpvtw•• HN_"'......__,_"'...,.•Jalapl,o,...,.a. N11 llliallle• ri6a '--••nuallo&iotåmiteo 011 anieino1 u, .. Tiedotustilaisuuksien ja lehdistötiedotteiden avulla on päästy lehtiin, joihin ei ole ollut suoraa yhteyttä. j,11 ... AiHt1 .. ,,lekY .... ja K,U· pe1, .....
Melkein mikä tahansa rakennushankehan voidaan saada näyttämään mielekkäältä, jos tarkastellaan vain liiketaloudellista kannattavuutta. Koskien rakentamisessa on otettava huomioon ainakin kansantalouden, energiapolitiikan , kalatalouden, tieteen ja ympäristönsuojelun näkökohdat. Viime vuosikymmenellä arveltiin varsin yleisesti, ettei rakentamattomia koskiamme enää kannata ottaa voimantuotantoon, vaan ne voidaan jättää luonnontilaan. Imatran Voiman toimitusjohtaja Pentti Alajoki onkin hiljattain todennut, että hänen mielestään ei kannata aloittaa suureen vesija turvevoimalaitosten rakentamista, koska ne valmistuisivat aikana , jolloin sähkön ylituotanto olisi suurimmillaan . Keskisuomalaisista koskien tuhoamissuunnitelmista kertoo Jyväskylässä biologiaa ja yhteiskuntatieteitä opiskeleva luonnont.kand. Rakentamissuunnitelmia on usem perus56 teltu lähinnä työttömyydellä. Arvokkaat luonnonalueet ovat siis vaarassa lyhytnäköisen työllisyyspolitiikan vuoksi. järvitaimenen ja siian rotujen tai paikalliskantojen säilymisen elinehto. Näihin arvoihin verratessa kalpenevat useimmiten sekä liiketaloudelliset että energiataloudelliset kannattavuuslaskelmat. Muutkin vesistöjen rakentamishankkeet ovat emy1sesti tänä vuonna olleet näkyvillä . Monet voimalat joutu1S1vat seisomaan käyttämättöminä, mikä tietenkin olisi kansantaloudellista tuhlausta. Yksittäiset kosket ovat usein lisäksi mm. Enteilevää on sekin , että SITRA teettää nyt selvitystä pienvoimalakysymyksestä. vsk.. (esim . Suunniteltuja voimalaitostöitä onkin paljolti perusteltu työllisyydellä eikä energiantarpeella. 2. Tämän takia myös luonnonsuojelijoiden tulisi muka kannattaa jäljellä olevan vesivoiman rakentamista. Tätä hän perusteli sillä, että vesienergia on puhdasta ja sillä voidaan korvata mm. Luontoa muuttavia toimenpiteitä on arvioitava kokonaisuuksina , ei ahtaasti vain watteina ja markkoina. VESIVOIMAN RAKENTAMINEN JA YHTEISKUNTAPOLITIIKKA Vesistöjen rakentamista ei tule tarkastella muusta yhteiskunnasta irrallisena kysymyksenä . Siuruan allassuunnitelma on jälleen kerran viritetty, Ruunaankoskien valjastamista on vaadittu , Ounasjoen rakentamista väläytelty jne. HS 1. Lisäksi on suunnitteilla useita pienempiä hankkeita, mm. Tämä johtuu osaksi energiapoliittisen tilanteen muutoksesta, jonka tärkein syy on öljyn hinnan jatkuva nousu. Sen sijaan SUOMEN LUONTO 2178 37. N yt niiden rakentaminen on taas otettu esiin. Näin 1940luvun ajatukset vesivoimasta valkeana kivihiilenä kumpuavat uudelleen esiin. 1978) . Pohjois-Savossa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Keski-Suomen koskista ei pitäisi jättää ainuttakaan rakentamatta. VESIVOIMA JA ENERGIAPOLITIIKKA Sähkön ylituotanto maassamme tulee entisestään kasvamaan lähivuosina, mikäli suunnitellut energiainvestoinnit tehdään. atomienergiaa. Ratkaisua odotetaan Jannittyneesti, sillä päätöksellä tulee olemaan ennakkotapauksen luonne. Nämä puheet ovat tietenkin hurskastelua. Yhä ajankohtaisesta Huopanankosken valjastussuunnitelmasta hän kirjoitti Suomen Luonnossa 1 / 1977 sivuilla 31-34. Koskien rakentamishankkeita on vireillä useita samaan aikaan kun energiasta on ylitarjontaa. Sitä paitsi koskien maisemalliset, tieteelliset ja luonnonsuojelulliset arvot voivat olla hyvinkin merkittäviä. Vaikutus ei kuitenkaan ole ollut luonnonsuojelun kannalta kovinkaan myönteinen: energiahysteriassa katseet ovat jälleen kääntyneet viimeisiin koskiimme. Monet kosket ovat arvokkaita lohensukuisten kalojen lisääntymisja poikastuotantoalueita, joilla on laaja heijastusvaikutus ympäröiviin vesistöihin . Niin valmis Suomi ei voi olla, ettei todella järkeviä rakennuskohteita löytyisi! Muuan virkamies on esittänyt, että esim . Eihän energiaongelmiamme näin voida edes lievittää. Jorma Laurila, Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri. Jorma Laurila Viimeisten koskiemme rakentaminen on estettävä Tieto energiataloutemme kestämättömästä pohjasta on vihdoinkin tavoittanut myös talouselämän päättäjät. Tuottaisihan Huopanankosken valjastaminen energiamaarän , joka olisi kattanut Keski-Suomen sähköntarpeesta 1970 vain noin .8 % ja vuoden 2 000 arvioidusta tarpeesta noin 0.2 % . Tunnetuista koskistamme ovat nyt uhan alla ainakin Kuusamon kosket, Ruunaankosket ja Huopanankoski. Huopanankosken hanke on paraikaa Korkeimman hallintooikeuden käsiteltävänä
Sopivilla hoitotoimilla koskireitistä saataisiin ihanteellinen virkistyskalastuskohde. Tietenkin myös ostettu sähkö aiheuttaa ympäristöhaittoja, mutta esim . Ympäristönsuojelun kannalta erityisesti maakaasu ja sähkönosto ovat myönteisiä vaihtoehtoja. Alueen muusta eläimistöstä on syytä mainita siellä runsaana talvehtivat koskikarat sekä koskireitin suunn 57. Vuoden 2 000 tarpeeksi arvellaan 4 800 gigawattituntia. Koskireitti on kymmenisen kilometriä pitkä, ja siinä on kaikkiaan kahdeksan koskea (ylhäältä alaspäin) : Kärnänkoski , Kellankoski, Taikinaiskoski, Leppäsenkoski, Sahankoski, Alakoski, Kymönkoski ja Koulukoski . Suojeluvesityöryhmän mietinnössä tämä reitti on luokiteltu maakunnalliseksi suojelukohteeksi. Reitin alaosassa kuohuva Kymönkoski on Huopanankosken ja Keihärinkosken ohella Keiteleen järvitaimenen paras poikastuotantoalue. Energiataloudellinen merkitys olisi siis olematon, mutta rakentamalla menetettäisiin koko joukko muita arvoja. KÄRNÄNKOSKEN VOIMALAN LAAJENNUSHANKE Viitasaaren kunnan Kärnänkoski on Kolimajärvestä Keiteleeseen virtaavan koskijakson ylin koski . misen ja takaisi niiden järkevämmän käytön . Luonnonsuojelupiirien on entistä pontevammin ajettava tällaista energiapoliittista vaihtoehtoa, joka auttaisi estämään mm. Huopanankosken ohella ovat rakentamisuhan alaisia ainakin Kuusankoski , Konneveden Kellankoski ja Simunankoski . 2. Näiden lisäksi ovat suunnitteilla Kuhankosken ja Kärnänkosken voimaloiden laajennukset. Suunnittelualueella on vielä rakentamatonta vesivoimaa mm. Viitasaaren kunnan Kärnänkoski on Kolimajärvestä Keiteleeseen virtaavan koskijakson ylin koski, johon 1954 tehtiin pienehkö voimala. Ne tuottaisivat runsaat 2. Vesi on erittäin puhdasta, ja reitti onkin lohikalojen hyvää lisääntymisaluetta. koskiemme rakentaSUOMEN LUONTO 2/78 37 . vsk. KESKI-SUOMI Keski-Suomessa on vielä melko paljon arvokkaita rakentamattomia koskia. Suunnitelmaan lii11yvä säännöstelyhanke olisi ilmeisen haitallinen vesistön kalantuotannolle . seuraavissa koskissa: Heijoistenkoski, Huopanankoski , Simunankoski, Kuusankoski , Kuhankoski (laajennus) ja Kärnänkoski (laajennus) . 1978) . Jos sen laajennussuunnitelma toteutetaan, vedenpinta kosken yläpuolella (yläkuva) kohoaisi kaksi metriä ja huku11aisi kauniin maiseman. Kymijoen yläosan suunnittelualueen (johon kuuluvat osittain · sekä Keski-Suomen että Kuopion läänit) sähkönkulutus arvioidaan hieman vähäisemmäksi. Näitä sekä kivihiiltä voimme ostaa riittävästi sosialistisista maista, jolloin kauppa rakentuu tavaranvaihtosopimusten varaan eikä rasita kauppatasettamme. 3 megawattia (MW) eli vuoden mittaan noin 92 gigawattituntia. Yhteensä niissä on energiaa 19. hän suositteli ydinvoimaa, kivihiiltä ja sähkön tilapäiskauppoja (HS 10. Huopanankosken osuus olisi vain 0.3 % ja Kuusankosken 1. Reitti on maisemiltaan hyvin kaunis. Kuusankosken rakentaminen liittyy kiinteästi Keitele-Päijännekanavahankkeeseen. Ainoat rakennustoimenpiteet ovat Kärnään 1954 tehty pienehkö voimala ja Kellankosken 1960-luvulla suoritettu perkaus. 5 % KeskiSuomen energiantarpeen arvioidusta kasvusta vuoteen 2 000 mennessä. Alapuolistakin uomaa (alakuva) perattaisiin. Koskialueen tärkeimmät kalat ovat järvitaimen, harjus ja siika. Keski-Suomen sähkönkulutus 1970 oli runsaat 1 300 gigawattituntia (1 GWh = tuhat megawattituntia eli miljoona kilowattituntia). 1 % . Neuvostoliitossa sähkö tuotetaan hyvin suurissa laitoksissa, joiden ympäristöhaitat ovat paremmin hallittavissa kuin pienten. Laukaan keskuskalanviljelylaitos lypsaa alueella kutevia taimenia
Hankkeen rakentamiskustannukset olisivat 1975 hintatason mukaan noin 6 miljoonaa markkaa. ylpeys: sieliä asustelevat useat saukot. Lisäksi lääninhallituksen ympäristönsuojelun tarkastaja, joka käytti alkukokouksessa lääninhallituksen puhevaltaa ympäristönsuojeluasioissa, on asettunut suunnitelmaa vastaan. Artikkeli Helsingin Sanomissa 7. Vesi peittäisi alleen metsämaita 2.6 ha, jolloin luonnonhoitometsä ja virran keskellä olevat kauniit saaret tuhoutuisivat kokonaan . KÄRN ÄNKOSKEN ENERGIATUOTANTO OLISI MITÄTÖNTÄ Viitasaaren Sähkö suunnittelee 1954 valmistuneen voimalan laajentamista sekä sen tehostamista Kolimaa säännöstelemällä. RAKENTAMINEN PILAISI KOKO ALUEEN Entisten voimaloiden toiminnan tehostamiseen ei välttämättä tarvitse aina suhtautua kielteisesti, mutta tässä tapauksessa rakentaminen runtelisi pahasti koko alueen. kalojen kutuun . Komitc:anmictintö 1977: 49 . Yh cå· ja roisca Kcicdccn ja Huopanan jå'rvilohcsca. Mäkinen . Viitasaari ja Pihtipudas. Voimalan rakentamisen jälkeen Koliman taimenkanta on romahtanut. Metsähallituksen edellä mainittujen elinten lisäksi hanketta vastustaa osa paikallisesta väestöstä (mm . kalastajia ja maanviljelijöitä) ja Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistys. Järvi , T. Kiirnfinkoskcn voima/aicokscn rakentaminen ja KolimajåIVcn säfinnösc'ely. Tarkoituksenahan olisi hyödyntää täydellisesti kosken ja Koliman välinen putouskorkeus (6. Kyml/ocn vesistön y/å"osan vesien kiiycön kokonaissuunnitelma. Kyrönpuro on tiettävästi vieläkin varsin hyvä taimenen poikastuotantoalue, mutta se ei yksin pysty turvaamaan Koliman taimenkantaa. Yhdistys on antanut mm . vsk.. Tiedotus 122. 5 m) , josta nykyisin on käytössä 4. Kesäkuukausina vettä näet varastoitaisiin ja talvella sitä juoksutettaisiin. Osat I ja II . Joen uomaa perattaisiin laitoksen yläpuolelta noin 600 metrin matkalta yli metrin nykyistä syvemmäksi ja alakanavaakin 170 m . PUOLESTA JA VASTAAN Voimalan takana on sähköyhtiön lisäksi Viitasaaren kunta, joka uskoo saavansa rakentamisen seurauksena lisää veromarkkoja ja työpaikkoja. Vesihallitus 197 5. Uusi voimala aiheuttaisi myös maisemallisia, kalataloudellisia ja monenlaisia rahassa vaikeasti arvioitavia menetyksiä . 11.1977 . Kaiken kaikkiaan suunnitelman toteuttaminen olisi ympäristönsuojelullisesti hirvittävää. Siihen on kytkettävä kamppailu ympäristönsuojelullisesti mielekkään energiapolitiikan puolesta. Kärnänkosken ympäristökin on luonnonkaunista. Suomen luonnonsuojeluliiton energiapoliittisessa ohjelmassa on esitetty sen pääperiaatteet: energian säästö ja moninaiskäyttö sekä mahdollisen lisätarpeen tyydyttäminen sähköä ostamalla, maakaasulla ja kivihiilellä. 1977 : Huopanankoski vaakalaudalla . 1977 : Miecceitii i• muistoja Huopanankoskesra . Vaikka säännöstely ei muuttaisi Koliman pinnan luonnonmukaisen vaihtelun rajoja, se epäilemättä vaikuttaisi järven luonnontalouteen muuttamalla vedenkorkeuden vaihtelurytmiä. Rantametsät ovat komeata luonnonhoitometsää. Huopanankoskcn voima/aicokscn rakentaminen . J. Se vaikuttaa kuitenkin haitallisesti Koliman kalatalouteen , ja vahinkojen korvaaminen istutuksin on osittain epäonnistunut. Vuokraamiskysymys ei ole vielä ratkennut, ja tämän takia katselmustoimitus on keskeytyksissä. Laurila. Energiataloudellinen merkitys olisi siis aivan olematon , mutta sähköyhtiölle itselleen se olisi luonnollisesti kannattavaa. Nykyinen voimala tosin hieman rumentaa maisemaa itse kosken kohdalla . Sähköyhtiö olisi halukas jatkamaan sopimusta, ja sillä on valmiina myös voimalan laajennussuunnitelma. Samoin voidaan epäillä, että säännöstely vaikuttaisi alapuolisen, matalan koskijakson luonnontalouteen , mm . 12. V. Nykyinen voimala ei ole maisemallisesti kovin hirveä . hanketta jyrkästi vastustavan julkilausuman ja tulee tekemään kaikkensa voimalan laajentamisen estämiseksi. Kärnänkoski ja muutamia satoja metrejä sen itäpuolella virtaava Kyrönpuro ovat olleet tuottoisia taimenen lisääntymisalueita. Ilman Koliman säännöstelyä se tuottaisi vuodessa 5 900 megawattituntia ja säännöstelemällä 6 400 megawattituntia. Uuden voimalan rakennusaikana ruoppauksen aiheuttama veden sameus saattaisi vaikuttaa haitallisesti alapuolisen koskireitin happija kalatalouteen. Metsähallituksen piirimetsänhoitaja ja Etelä-Suomen piirikuntakonttori haluaisivat sen sijaan jättää sopimuksen uusimatta ja palauttaa alueen virkistyskäyttöön. Tämän vuoden lopussa päättyy nimittäin voimalan omistajan, Viitasaaren Sähkö Oy:n ja koskialueen toisen rannan omistajan, metsähallituksen, välinen 40 vuotta kestänyt vuokrasopimus. Toimitusmicscc:n lausunco. Eriryisrå· suojdua vaativ:u vedet. Viitasaari . 5 m. H . Tämän saavuttamiseksi yläaltaan pintaa nostettaisiin kahdella metrillä. 1936: Hajanaisia havaintoja. WSOY . Vesihallitus. Metsästys ja Kalastus 7: 32-34 . 1956: lohi/astui• i• ka/akaskuja . Kiirna'nkoski /uonnoncilaan. Katselmuskirja. Lisäys nykyiseen olisi siten yli 3 000 megawattituntia eli Keski-Suomen v1,10den 1970 sähköntarpeesta alle 0.3 % ja vuoden 58 2 000 arvioidusta tarpeesta vajaat 0.1 % . Suomen Luonto 36: 31-34 . SÄHKÖYHTIÖN SUUNNITELMA Kärnänkosken voimalakysymys on viime kuukausien aikana tullut uudelleen ajankohtaiseksi . Helsinki 1977 . Nykyisen voimalan teho on 0.6 megawattia, ja sen vuosituotto on noin 2 800 megawattituntia. Mittavien louhintojen, perkausten, maansiirtojen ja patojen lisäksi suunnitellaan Kyrönpuron sulkemista, jolloin Koliman taimenen vähäinenkin poikastuotanto ehtyisi. Nykyisen voimalan viereen yhtiö aikoo rakentaa voimalan, jonka teho olisi 1.25 megawattia. KIRJALLISUUTI A Aho, J. TOIMINTAAN KOSKIEN PUOLESTA! On aika ryhtyä päättäväiseen työhön koskiluonnon arvokkaimman osan säilyttämiseksi ja järjettömien voimalahankkeiden estämiseksi. Suomen Kalastuslehti 43 : 200206. Helsinki 1977. Vesihallitus 1977. SUOMEN LUONTO 2178 37
Kansallisja luonnonpuistojen kehittä"misohjelmaa on tarkoitus toteuttaa vuosittain valtion tuloja menoarv101ssa myönnettyjen mäå"rä·rahojen puitteissa. Erkki Kellomä"ki Uusien luonnonja kansallispuistojen kivinen taival Valtioneuvosto teki 24. Yksityisten omistamat kehittämisohjelmaan sisältyvät alueet ovat vapaat kaikista luonnonsuojelulain tarkoittamista rajoituksista siihen saakka, kunnes ne on ostettu valtiolle tai maanomistajan kanssa on saatu aikaan sopimus alueen vå"liaikaisesta rauhoittamisesta. Eräät muutkin kauan vireillä olleet soidensuojelusuunnitelmat saataneen näin onnelliseen päätökseen. Työhön ovat osallistuneet sekä vapaaehtoinen suojeluliike että alan virkamiehet. 59. nykyisistä yhdeksää kansallisja SUOMEN LUONTO 2/78 37. Valtioneuvoston periaatepäätös puisto-ohjelman kehittämisestä koskee seuraavia 10-15 vuotta, ja siihen sisältyvät alueet pintaaloineen esitellään oheisessa taulukossa (s. varsinaisen Saariselä"n aluetta, jonka osalta entiset rauhoituspäätökset jå°å"vä"t voimaan . Periaatepäätös on viisitoistavuotisen uurastuksen välitulos. Työn niiden puolesta on jatkuttava. nonpuistoa sekä laajennettavaksi Tammelan Torronsuota. Komiteanmietintöä esiteltiin Suomen Luonnossa 4-5 / 1977 s. 332-335. vsk . 1978 periaatepäätöksen Suomen kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisestä. Päätös on merkittävä etappi Suomen matkalla kohti kansainväliset mitat täyttävää luonnonsuojelualuejärjestelmää, mutta suojelupäätösten ulkopuolella on yhä suuri joukko arvokkaimpia luonnonalueitamme. 2. 277-288 ja käytännön seuraamuksia seuraavassa numerossa s. Tämän kehittä"misohjelman ulkopuolelle jää"vien sellaisten alueiden, joiden osalta metsä.hallitus on jo tehnyt eriasteisia rauhoituspäätöksiå", rauhoitusten voimassa oleminen jä"ä" metsähallituksen harkintaan lukuunottamatta ns. Hänen katsauksensa tähänastisiin vaiheisiin antaa siten oppia myös tulevaa työtä varten. PERUSTELU MUISTIO Valtioneuvoston päätökseen liittyvässä perustelumuistiossa todeg taan, että kansallispuistokomitea on esittänyt lähimmän 30 vuoden ] aikana perustettavaksi 42 uutta -=kansallispuistoa ja 16 uutta luonValtioneuvoston tekemä periaatepaatos uusien puistojen perustamisesta koskee mm. 60) . Lisäksi laajennettaisiin nykyisistä kansallispuistoista kuutta ja luonnonpuistoista neljää. Päätöksessä todetaan edelleen: Muodostettavien kansallisja luonnonpuistojen sekä niiden laajennusten rajaus tapahtuu sekä" kartalla että· luonnossa luonnonsuojeluja metsäviranomaisten yhteistyönä. Päätöksen mukaan maahamme tultaisiin lähimpien 10-15 vuoden aikana perustamaan seitsemäntoista uutta kansallispuistoa ja seitsemän uutta luonnonpuistoa. Hämeen läänin ympäristönsuojelun tarkastaja Erkki Kellomäki on ollut monin tavoin mukana kehittämässä luonnonsuojelualuejärjestelmäämme, viimeksi kansallispuistokomitean yhtenä sihteerinä
No usiainen , Mynäm äki, Yläne , Pöy1yä. Kansa llispuistot (laaj ennukset, va ltio n maa ll e) Liesjärvi Oula nka 1 Lemmenjoki Pyhä1unluri n. vsk.. kansallisja luonnonpuistoina. 6 000 Pelso n. Vaala . 100000 n. Kangaslam pi. Pelkosennicmi) LUONNONPUISTOT Länsi.Suo mi H. Kokem äki ) 30 . Kansallispuistokomitea esitti puistojen toteuttamista kolmessa vaiheessa. Maluon luon nonpuisto 78. Komiteanmietinnöstä saatujen lausuntojen perusteella maaJa metsätalousministeriössä on laadittu tarkistettu luonnos kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. Linnansaaren kansallispuis1on laajennus (Savon lin na. 800 D. Kaus1inen) 74. O u langan kansall ispu iston laajennus (Kuusamo) 52 . 260 Ko ivusuo n. Pilvineva {Ve1eli. Korppoo, Na·u vo) 26 . Mikkelinsaare1 (Maksam aa. mk. 2 200 n. Sysmä) lti-Suomi 8. Kehittämisohjelmassa tarkoitettujen uusien kansallispuistojen maa-ala on 163 400 ha ja luonnonpuistojen 124 460 ha , yhteensä 287 860 ha. Valtioneuvoston päätöksessäkin todetaan tavoiteohjelman olemassaolo, eikä siinä sanallakaan viitata siihen , että kansallispuistokomitean esittämät muut kohteet eivät myöhemmin voisi toteutua 60 A. 620 n. 2 900 E. Heinävesi, Savonranra) 41. U1aiärvi) 70 . Luo nnonpuistot (uudet, valtio n maalle) Sc ili n . 2 800 n. O lvassuo (Pudasjärvi . Toho lam pi, Les1ijärvi) 46. Ke von luonno np u ision laajenn us (U tsjo ki) 74. Sukerijärvi (Ku usam o) lappi )9 . RucajärviHaa pasuo (Le ivo nmäki ) j;: kya~t~ ! ~~n~P~ha; 1 1~r : ~~~s°(~=~ehnai~ki~s;~~ fa)i) 34 . Pacvinsuo (Lieksa. Värriö (Salla , Savukoski) 61. Naara joki (Haukivuori, Pieksäm äen mlk) 40. Haa pak('idasMus1asaa ren keidas (Ho nkajo ki , Isoioki, Sii kainen) 31. 9. joita ei ole ehdo1ct1u laajcn• ncuaviksi (7581) : 75 . 1 400 n . Rokuan kansa llispu is1o n laaien nus (U1ajärvi. Simo) 60 . 2 000 n. Porkkala (Kirkko numm i) 2. Mäniyh arju) 49. Aura, Vah10. Karjala) 29. U lvinsalo n luo nno npuisio 80. Hääde1keitaa n luonnon p u ision laajennus (Karvia, Parkano) 6) . Pihlajavesi (Pu nka harju, Savon lin na , Sulkava) 39 . Pe1keljärvcn kansallisp u iswn laajenn us (lloma m si) Pohjois-PohjanmaaKainuu 12. lsoH ui ppo Uuva) 68 . Savukoski, Sodankylä) 24. Lauhanvuo ri (Isojo ki, Kauhajoki ) 7. Sen mukaan lähimpien 1015 vuoden aikana perustettaisiin alussa kerrotun mukaisesti uudet puistot ja laajennettaisiin nykyisiä. Mariinselko nen {Suomussalmi) 1). Sompion luo nnon p uis10 77. Repovesi (Valkeala. Sinivuoren luo nno np u is1o n laajennus (Längelmäki, Luopioinen) lt:i-Suomi n . H iidenpo m i (Sotkamo , Kuhmo. Muon io, Enoncekiö) 23. TAVOITEOHJELMA ON ERI ASIA KUIN KEHITTÄMISOHJELMA Perustelumuistion pohjalta on todettava, että komitean esitys on lähinnä 30 vuoden tavoiteohjelma ja valtioneuvoston päätös on 1015 vuoden kehittå'misohjelma. Kehittämisohjelmassa esitettyjen maiden hankkiminen edellyttäisi 10 vuoden aikana vuosittain 7. 3 000 n. Kolovesi (Enon koski . lsoAiiönsuoLapios uo (Pudasjä rvi. 2 000 n. Vfr~~nh,t uom cn lahden kansal}isp uis10 (Vehkalahi i. lso-$_yö1eRaa1evaara (Pudasjärvi) 16. Seili (Nauvo) )4. Telkkäm äki (Kaa vi) 51 . Vah1 isuo (So nkajärvi) Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu % . llom an1si) 11 . O u langan kansallispuiswn laajennus {Salla, Ku usamo) 21. 1 000 n.41 500 Periaatepäätös koskee kaikkiaan seitsemäntoista uuden kansallisja seitsemän uuden luonnonpuiston perustamista sekä kuuden nykyisen kansallispuiston ja neljän luonnonpuiston laajennusta . Ruokkaa n neva (Vimpel i) 66. l O 000 Ko itila iskaira n.58 000 F. Luiro (Pel kosenniemi) 73 . Koli (Lieksa, Ko n tiolah1 i) 10 . Man imojärvi (Simo, Kemin mlk) 19 . 1 600 Vä1Tio n . Ylläsja Pallas1uniurin kansall ispu isto (Ki uilä, Kolari. lsojärvi (Kuh mo inen, Lä ngelmäki ) 4. 111 toteuttamisryhmå· (1993-): komiteanmietintö noin 14 000 ha , kehittämisohjelma noin 2 900 ha. mk , jos ostotoimintaa laajennetaan koskemaan muitakin komitean ehdottamia alueita. Sin ivuoren luonnonpuis1on laajennus Ny kyiset luonnonpuis1ot. Lirsiärven kansallispu is1o n laaje nnus (Tam m ela) 3. Pisavaaran luon no npu isto 79. Ko ivusuo (l lom anisi) 67. Kivijärvi) 25. 2 000 n. Kd ve ne (As1kkala. So1 kam o) 48. 350 n. Koilliskaira (I nari. Voidaan siis lyhyesti todeta, että toisin kuin julkisissa puheenvuoroissakin on annettu ymmärtaa kansallispuistokomitean ehdottamasta suunnitelmasta ei ole luovuttu, vaan siitä on tässä vaiheessa otettu toteuttamiskäsittelyyn vasta osa. Noin 60 000 ha tästä kuuluu taloustoiminnan piiriin , ja sen rauhoittaminen aiheuttaisi metsähallituksen arvion mukaan hieman yli 90 työpaikan menetyksen. Muhos) lappi 17. Mallan luo nnonp uis10 76. Utsjoki) 72 . Padas1o k1. Perä m eri (A la1o rnio, Ke m i) 18. Pyhä1uncuri n kansall ispu is1on laajennus (Kem ijärvi. Puuriiärvilsosuo (Hu iu inen . Viklinrimpi (Po lvijärvi) 69. 720 n. Vas kiiärven luo nno np u is1on laajennus (Mie1o inen) 64. Hi m anka) 43. Len1ua (Kuhmo) 44. Päin vastoin, perustelumuistiossakin todetaan , että tarvittaisiin vuosittain ainakin 10 milj . 2 000 n. Lemmenjoen kansallispu is1on laajen nus (Inari. Ra hia (Kalajoki . 2 000 O lvass uo n . Va himo) 13. Helve1injä rvi (Ruovesi) 6 . Vesijaon luonno np u isio 81. Sam m uuijän kä (Inari. Sei1seminen (Ku ru , Ikaalinen ) ) . Ran ua) 42. 7 000 B. 11 toteuttamisryhmå· (19831992): komiteanmietintö nom 174 200 ha, kehittämisohjelma noin 62 350 ha. 1 200 C. 8 200 n. Siikavaara (Puolanka) 14. Luos10 (Sod an kylä) 22 . 340 n. 5 000 n. Pelso (Limi nka , Kestilä) 71. 3 000 n. Rau1 alampi) 50 . Koicelaiskaira (Sodan kylä) 62. 1 7 50 Su kcri jä rvi n . Paljakan luo nnonpuis1o n laajenn us (Puo lanka) )8. 240 n. 3 000 n. 9 000 n. 5 milj . Kotkan neva (Kälviä. Seuraavassa vertaillaan näitä ehdotuksia valtioneuvoston kehittämisohjelmaan: 1 toteuttamisryhmå· (19781982): komiteanmietintö noin 973 000 ha , kehittämisohjelma noin 223 000 ha. Tammisaar('n saaris1o n ka nsal/1spu isw (Tamm isaaren m lk) 27 . kuutta luonnonpuistoa. Mus1asaa ri, Vöyri) 36 . Ru unaa (Lieksa) 37 . P('rn un nu m rn iKe rin y (Lop p i, Tammela) 47. Kun muiden osien · säilymistä suojelualueen edellyttämässä kunnossa e1 nyt KANSALLISPUISTOT Länsi-Suomi 1. 4 000 n. Evo (Lam mi , Padasjoki) 63 . Saarisiomeri (Ho u tskari. Karkalin luo nnonpu isio SUOMEN LUONTO 2/78 37. Puistojen yhteinen maa-ala olisi 1 161 000 ha, josta kansallispuistoja 8 13 650 ha Ja luonnonpuistoja 347 350 ha. Salam a järvi (Perho. Levaneva (Lai hia) 35 . Tiilikkajärvi (Rau1avaa ra. Kansallispuistot (uude t, va ltio n maalle) lsojä rvi Sci'ts('n1i11cn Hclv<.'rinjä rvi Lauhavtio ri Salan1a_järvi KauhancvaPo hjankangas Pa1vinsuo T iilikka järvi Hii dcnjJortti Pcr~i meri Rii silunturi Maa pinta-a la hehtaareina n. Elim yssalo (Kuhmo) 57 . Ka nsallispuisto t (laajennukset yksityisten ja va lti on m aa lle) Pyh,iHä kki Linna nsaar i n . Kehittämisohjelmassa on roimasti karsittu I ja II toteuttamisryhmän kohteita, vaikka valtio omistaa I ryhmän alueista 95 % ja II ryhmänkin alueista 46 % . Runkauksen luo n no np uis1on laaje nn us (Tervola. Ku rienrahka (Tu rk u . Torro nsuo (Tam mela) 28. Kansallispuistot (uudet, yksit yisten ja va hion maa lle) Saaristorneri To rro nsuo Kurjc nra hka Putirijärvi ja Isosuo Tammisaa ren saaristo Mu na_ja Kana nicrnensuo n. Kit1ilä, Enoniekiö) 2) . Riisirnncu ri (Posio) 20 . Kinnula. Mu nasuoKana n iemensuo (Kym i) 38 . 2 400 n. Luo nnonpuistot m aa lle) Vaski järvi Pa ljakka Ru nka us Kevo (laajennukset, valtio n n
52. Suomen lounaisrannikon tammivyöhyke 25 3 74 «> ao• 047 540 59 58 040 039 49~ Q67 038 048 55 61. Perämeren rannikon lakeuksia ja laaksoja hienorakeisine sedimentteineen. Pohjois-Pohjanmaan lakeus. NU B 1977:34. Järvi-Suomi 59. Pohjoinen havumetsä-Lappi 53. 30. 51 . 48. Eteläiset savilakeudet 60. Etelä-Pohjanmaan sisämaa 57. Ruijan ja Tunturi-Lapin mantereinen O metsäja tunturiaava-alue. 32. Suomenselän suomaa 56. Inarijärven-Paatsjoen alue. 54. D kansallispuisto luonnonpuisto D O < 10km2 8 1099km2 100-500km2 w > 500km 2 nykyinen valtioneuvoston toteuttamispäätös muu kansallispuistokomitean ehdottama Iso numero: luonnonmaakunnan numero pohjoismaisen luokituksen mukaan Pieni numero: alueen numero (kansallispuistokomitean mukaan) Pohjolan luonnonmaantieteelliner aluejako 19n Naturgeografisk regionindelning av Norden. Suomeen ulottuvien vyöhykkeiden suomenkieliset nimet. 35 49. Norlannin aaltoileva mäkija vaaramaasto keskiboreaalisine metsäalueineen. Norlannin, Tromsin ja Lapin ylätunturialue . Eteläinen vaaramaa 55. Ruijan submaritiiminen koivumänty-metsäalue. Pohjois-Norlannin ja Pohjois-Suomen havumetsäalueita ja vuorisia lakeuksia 36. Itämeren rannikko saaristoineen sekä Ahvenanmaa 29. Etelä-Pohjanmaan rannikkomaa 58. 25
l. Historia osoittaa, että suojelutarpeen tiedostamisesta kuluu ainakin 20 vuotta uusien lakisääteisten suojelualueiden perustamiseen. Koilliskairatoimikunnan. Tasan neljän vuoden ja yhden kuukauden kuluttua komitean asettamisesta valtioneuvosto teki edellä selostetun periaatepäätöksensä. Puistoverkon lopullisen suunnittelun käynnistäjänä voidaan perustellusti pitää Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan 197 3 maaja metsätalousministeriölle jattamaa ehdotusta 35 uuden kansallispuiston perustamisesta ja 8 nykyisen laajentamisesta. Toimikunta päätyi eripuraiseen mietintoon erityisesti Koilliskairan rauhoitusmuodosta. Mielenkiintoista ja samalla surullista on todeta, että osastopäällikkö Väisäsen ehdotukset ovat hämmästyttävällä sinnikkyydellä säilyneet lähes samanlaisina läpi hallituksen iltakoulujen , maaja metsätalouspoliittisen mm1sterivaliokunnan, raha-asiainvaliokunnan ja valtioneuvoston yleisen istunnon käsittelyn . Metsähallituksessa haluttiin myös päästä sanoista tekoihin , ja se asetti 1971 ns. Patvinsuosta tehdään periaatepäätöksen mukaan kansallispuisto, mutta tuntemattomasta syystä aluetta on kaavailtu pienemmäksi kuin mitä metsähallituksen päätöksellä on jo nyt rauhoitettu aarnialueena juuri kansallispuiston perustamismielessä! tehdyn periaatepäätöksen avulla ole varmistettu , luonnonsuojeluväen tehtävänä on toimia siten, että näistäkin alueista joskus tulevaisuudessa voidaan tehdä luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunta pyrki käynnistämään puistoverkon täydentämisen. Tässä vaiheessa puistoasian valmistelun voidaan katsoa lopullisesti luisuneen luonnonsuojeluväen ja -virkamiesten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. 197 4. 1977 . Käytännössä näistä ovat kuitenkin toteutuneet vain eräät metsähallituksen omat toimenpiteet. Nykyinen luonnonja kansallispuistoverkko perustuu 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun tilanteeseen. Väisänen ei näht;ävästi enää muistanut, että hän itsekin on kansallispuistokomitean mietinnön allekirjoittaja. Valtioneuvoston nyt tekemä periaatepaatos on luonnonsuojeluväen 15 vuotta kestäneen painostuksen tulos. Komitea työskenteli runsaat kolme vuotta. Luonnonsuojeluyhdistys ja metsähallitus päätyivät yhteisessä työryhmässään 1968 periaatteelliseea yhteisymmärrykseen 14 kohteen toteuttamisesta. tasavallan presidentti ja valtioneuvoston jäseniä. Suomen Luonnonsuojeluyhdis62 tyksen Luonnonaluetoimikunta esitti 1967 kansallispuistoverkkoa täydennettäväksi 24 kohteella. ,sk.. Paradoksaalista on, että suojelu on nyt paljolti jo myöhässä, kun sen tarve havaitaan. Se ehdotti 15 uuden kansallispuiston ja 4 luonnonpuiston perustamista. Tuolloin metsien ja soiden käyttö otti vielä siinä määrin huomioon luonnontalouden tarpeet, että etenkään suoluontoa ei pidetty uhanalaisena . Syitä voidaan vain arvailla , sillä metsähallituksen lisäksi sillä on ollut muita arvovaltaisia puolestapuhujia, mm . Puistoasia alkoi saada poliittista kantavuutta, ja tuloksena oli kansallispuistokomitean asettaminen 24 . Toimikunta piti 24 suurehkoa valtion mailla olevaa aluetta sop1vma luonnontai kansallispuistoiksi . Hänen luonnoksessaan komitean yksimieliet ehdotukset on otettu huomioon hajanaisesti ja epäjohdonmukaisesti . Lausuntokierroksen jälkeen ministeriön yleisen osaston päällikkö, hallitusneuvos P. Maaja metsätalousministeriö hankki lausunnot kaikkiaan 230 eri viranomaiselta, kunnalta , laitokselta ja järjestöltä tai vastaavalta. 6. Tämän vuoksi 1956 perustettuihin puistoihin ei sisällytetty yhtään yksinomaista soidensuojelualuetta. PERIAATEPÄÄTÖKSEN VALMISTELU Kansallispuistokomitea jätti m1etintönsä 20. . Päätökseen liitetyssä muistiossa todeSUOMEN LUONTO 2/78 37 . Koilliskaira puuttuu nyt tehdyn periaatepäätöksen piiristä. On traagista, että valtioneuvoston käsittelyyn ei viety kunnollista kompromissiesitystä, jonka sekä metsähallitus että luonnonsuojeluväki olisivat voineet hyväksyä. SUOJELU ALUE-EHDOTUSTEN VAIHEET Alkuperäisluonnon säilyttämisen tarve suojelualueita perustamalla riippuu luonnon käytön tehokkuudesta. Ensimmäiset puistoehdotukset teki Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suoseuran yhteinen Soidensuojelutoimikunta 1966 ja 1969. Valtioneuvoston päätöksen valmistelun loppuvaiheessa on kuultu vain metsähallitusta ja se on saanut lähes kaiken tahtomansa läpi. Väisänen alkoi yhden miehen komiteana tehdä luonnosta kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. Soidenkin suojelussa on käymässä näin
Aikoinaan luonnonsuojelutarkoituksiin valtiolle hankittu Koli puuttuu ohjelmasta, vaikka sitä ei tiettävästi kukaan vastustanut. Luonnonsuojeluväen tulee päättäväisesti jatkaa painostustaan Tasavallan Presidentinkin kannattaman (hän on allekirjoittanut Salamajärven alueesta tehdään periaatepäätöksen mukaan kansallispuisto, mutta nykyistä aarnialuetta pienempi . Millä perusteilla rauhoitettuja aarnialueita esitetään supistettavaksi (esimerkiksi Salamajärvi ja Patvinsuo). Aivan merkillisesti on suhtauduttu osittain y ksityismaille ehdotettuihin puistoihin . Kun puistoja on nykyään 330 528 haja uusia ehdotetaan perustettavaksi 287 860 ha, tulisi puistoja olemaan 10-15 vuoden kuluttua (mikäli ehdotetut yksityismaat saadaan ostettua valtiolle) 618 442 ha. Mistä syystä esimerkiksi kaikkia metsähallituksen jo rauhoittamia alueita ei ohjelmaan ole sisällytetty, vaikka ne aikanaan on rauhoitettu juuri puistojen perustamista silmälläpitäen (esimerkiksi Siikavaara, Lapiosuo, Martimoaapa , Ylläs-Pallas). Suurin pettymyksen aihe on Koilliskairan puuttuminen, vaikka käsittelystä tihkuneiden tietojen mukaan eräät valtioneuvoston jäsenet olisivat halunneet ottaa mukaan Koilliskairan , ja metsähallituskin olisi suostunut Koilliskairatoimikunnan ehdotuksen mukaisen ydinpuiston (n . Nyt pitää pyrkiä kehittämisohjelman ulkopuolelle jääneiden alueiden suojeluaseman vahvistamiseen perustamalla niistä enstn luonnonsäästiöitä, jotta niiden luonnontila säilyisi myöhempää kansallistai luonnonpuiston perustamista varten. JOHTOPÄÄTÖKSET Valtioneuvoston päätös on ymmärrettävä yleisten yhteiskuntapoliittisten suunnitteluperiaatteiden mukaan tehdyksi keskipitkän tähtäyksen kehittämisohjelmaksi , jonka pohjana on pitkän tähtäyksen tavoiteohjelma. Sen lisäksi ovat siitä esittäneet näkemyksensä Lapin lääninhallitus, Lapin seutukaavaliitto, PohjoisKarjalan lääninhallitus, . Luonnonsuojeluväen on pidettävä huolta siitä, että näin todella tapahtuu. Valtion omistamia alueita tulee käyttää siten , että edellytykset puistojen perustamiselle säilyvät. Mihin on unohtunut Kolovesi , Ruunaa ja Iso-Syöte, joita kaikkia on pidettävä tärkeimpiin kansallispuistoehdotuksiin kuuluvina. Erityisen heikoille ovat jääneet Järvi-Suomi , Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu . Miten erillisistä valtionmaiden palasista kootaan kansallispuisto. Näin voi käydä esim . Kehittämisohjelman ulkopuolelle jääneet alueet ovat siis edelleenkin mukana kansallisja luonnonpuistoien pitkän tähtäyksen ohjelmassa. D 63. Normaalin käytännön mukaan sitä tullaan vuosittain tarkistamaan tuloja menoarviokäsittelyn yhteydessä. SUPISTUSTEN PERUSTELUT JÄÄNEVÄT HÄMÄRIKSI Luonnonsuojeluväki voi tietenkin olla perustellusti tyytyväinen , että edes osa sen tärkeinä pitämistä alueista on päätetty rauhoittaa luonnonja kansallispuistoina. Kauhanevan-Pohjankankaan alueella, mikäli ostotoimintaa ei jatketa. Vain muutamassa tapauksessa aiotaan hankkia maata valtiolle , vaikka kansallispuistokomitea ehdotti tarpeellisten yksityismaiden liittämistä lähes kaikkiin puistoihin. Lapiosuon alue ei sisälly periaatepäätökseen, vaikka siitä on tehty aarnialue kansallispuiston perustaminen _mielessä. Pirkanmaan maakuntaliitto , useiden kuntien lähetystöt, eräät alueelliset järjestöt sekä eräitä luonnonsuojelupiirejä edustavat henkilöt ' ' . Maaja metsätalousministeriössä tehtyjen kansallisja luonnonpuisto-ohjelman supistusten perustelut jäänevät ikuisesti hämäriksi . Tätä näkemystä tukee myös maaja metsätalousministeri Johannes Virolaisen ilmoitus Suomen luonnonsuojeluliiton lähetystölle, että myös muiden kansallispuistokomitean mietintoon sisältyvien kohteiden toteutuksen valmistelua tullaan jatkamaan. SUOMEN LUONTO 2/78 37. vsk. Vai tioneu voston periaatepaa tos merkitsee puistojen pinta-alan lähes kaksinkertaistumista. 282 000 ha) perustamiseen . taan, että "tarkistetusta ohjelmasta on kuultu metsähallitusta. Puisto-ohjelma on puutteellinen myös alueellisen ja luonnontyypittäisen edustavuuden kannalta, vaikka nämä olivat kohteiden valinnassa kansallispuistokomitean kriteereistä tärkeimpiä. Valtioneuvoston päätös ei siten ole avoin valtakirja muiden kohteiden vapaaseen luontoa muuttavaan toimintaan . Elimyssalon erämaaluonto ei tässä vaiheessa ole saanut turvakseen valtioneuvoston periaatepäätöstä. Luonto-Liiton Koilliskaira-adressin) Koilliskairan muodostamiseksi kansallispuistoksi
MIKSI KANSALLISPUISTOJÄRJESTELMÄMME KEHITTÄMISTÄ VASTUSTETAAN. Hallinnon apuna on tiedemiehistä ja muista asiantuntijoista koottu kansallinen luonnonsuojeluneuvosto. Meillä kansallispuistot ovat korostetusti keskushallinnon hoidossa; paikallinen henkilökunta on olemattoman vähäistä ja sivutoimista. PUOLAN LUONNONJA YMP ÄRlSTÖNSUOJELUN HALLINTO on kaksijakoinen kuten Suomenkin . Suomessa on yhdeksän kansallispuistoa. vsk.. Kansallispuistot on alistettu suoraan minisl:eriölle. Luontooppaita ei ole kuin kesäaikaan Pallaksella (viime kesänä myös Pyhätunturilla) . Kyse ei ole pelkästään vartioinnista, kuten usein oletetaan, vaan myöskin aktiivisesta opastuksesta ja ohjauksesta, tutkimuksesta ja tiedottamisesta. Suomessahan ei ole ainuttakaan kansainvälisen mittapuun mukaan aktiivisesti toimivaa kansallispuistoa , joten uudetkin nähdään pelkkinä tuottamattomina suojelualueina. Puiston käytön kannalta kuitenkin juuri paikalla oleva henkilökunta on ratkaisevan tärkeä. Puolassakin on keskusteltu ympäristöhallinnon keskittämisestä yhteen ministeriöön , mutta ajatus ei ole saanut kannatusta. Heille tulisikin järjestää opintomatka maahan, missä kansallispuistot ovat sekä suojelualueita että toiminnallisia luonnonnähtävyyksiä esimerkiksi Puolaan . Kunnallisella tasolla olisi pitänyt tehokkaasti tiedottaa kansallispuistojen perustamismenettelystä ja samalla selvittää kuntakohtaisesti myös kansallispuistojen myönteiset seuraukset. FT Risto Palokangas on ympäristönsuojeluntarkastajana Jyväskylässä , Keski-Suomen lääninhallituksessa ja FM Esko Raatikainen Oulun lääninhallituksessa. Vain kourallinen asiantuntijoita tietää , että kansallispuiston rinnalle voi kehittyä mitä erilaisimpia toimintoja, jotka työllistävät ja muutoinkin hyödyttävät paikallista väestöä. Kun tilanne on jatkunut vuosikymmeniä tällaisena, on todella ällisteltävä, että metsähallituksella ja metsäntutkimuslaitoksella ei ole edes ammatillista kunnianhimoa kehittää kansallispuistojaan1 Nykytilanteessa ei ole ihme, että kuntien johto ja luottamusmiehet vastustavat ehdotuksia. Silti ne olisivat kalpea tekijä metsätaloutta jo nyt näivettävien tekijöiden rinnalla. Näitä puutteita vottaneen jatkossa vielä korjata . Joissakin on merkittyjä polkuja, opastauluja, tulentekoja levähdyspaikkoja, mutta muut palvelut puuttuvat. Luonnonsuojelu kuuluu siellä metsäja puuteollisuusministeriölle, jossa on luonnonsuojeluosasto ja kansallispuistotoimisto. Uusien kansallispuistojen on vattetty heikentävän metsätaloutta ja vähentävän merkittävästi sen työpaikkoja. Olisi ilmeisesti pitänyt neuvotella maanomistajien kanssa jo suunnitteluvaiheessa, jotta suunnittelu olisi tapahtunut paikallisin ehdoin ja alueelliset tarpeet muis64 taen. Kansallispuistojen laaja ja tarkoituksenmukainen virkistyskäyttö edellyttää riittävää henkilökuntaa. Metsätalouden lama on johtanut alihakkuisiin ja säästänyt puuvaroja, halpa tuontipuu ja kehitysmaiden ryntäys maailmanmarkkinoille halpoine lehtipuukuituineen vaikeuttavat kilpailuamme ja metsätalouden koneellistuminen on vähentänyt työpaikkoja niin runsaasti, että kansallispuistojen vaikutuksista ei kannata edes puhua. Kunpa Suomenkin maaja metsätalousministeriössä ja metsähallituksessa olisi samaa henkeä! Vapaaehtoisesta luonnonsuoSUOMEN LUONTO 2178 37 . Luonnonsuojelulla on näet metsäja puuteollisuusministeriössä niin vanhat perinteet, että siirron ympäristönsuojeluministeriöön on katsottu heikentävän koko hallinnonalaa. Risto Palokangas ja Esko Raatikainen Mitä voimme oppia Puolan kansallispuistojärjestelmästä. Meikäläistä sisäasiainministenon ympäristönsuojeluosastoa vastaa talousja ympäristönsuojeluministeriö, jolle kuuluu ilmansuojelun ja vesiensuojelun ohella maankäytön suunnittelu. Puistojen palvelu ja hoito on niin alkeellista, että niiden käyttöä ei kannata aktiivisesti mainostaa. Vaikka vain 13 % kansallispuistokomitean ehdotuksista koskee yksityismaita, mietintö on nostanut vastaansa maanomistajat ja myös kehitysalueiden kunnat . He olivat syksyllä 1977 Puolassa tutustumassa sikäläiseen kansallispuistojärjestelmään, jossa olisi paljon meillekin opiksi otettavaa. Ylhäältä tapahtunut maankäytön suunnittelu on siis koettu maanomistusta liikaa rajoittavaksi. Metsäja puuteollisuusministeriö näyttää haluavan kehittää edelleen luonnonsuojelualuejärjestelmää
Suomen 9 kansallispuiston ja 15 luonnonpuiston yhteispinta-ala on n . jelutyöstä huolehtii valtakunnallinen luonnonsuojeluliitto, jolla on läheiset suhteet viralliseen luonnonsuojeluhallintoon . ha) . Tatran kansallispuiston laaksoissa kohtaa yhä lammaspaimenia katraineen, joskin lammasmääriä on luonnonkulumisen vuoksi vähennetty. Taustalla näkyy Kalkki-Tatran huippuja . hykkeeseen . Puolan kansal1 lispuistojen pinta-ala on 121 041 < ha , mikä on noin 0.4 % maan pinta-alasta (vrt. Kaikki Puolan kansallispuistot täyttavat pinta-alansa suhteen kansainvälisen normin (yli 1 000 :.. Sen kasvatuskeskus on tehnyt Bialowiezan syrjäisestä kansallispuistosta suositun matkailukohteen ja kansainvälisten konferenssien pitopaikan. Pinta-alojen vertailussa on kuitenkin oltava varovainen. Suurimmat kansallispuistot 1 ovat Kampinos (34 3 io ha) ja ] Tatra (20 92 7 ha) . Alkuperäinen luonto on kuitenkin vuosisatojen kuluessa joutunut väistymään asutuksen, peltojen ja teollisuuden tieltä. ,sk. 330 000 ha eli n . Kuvan pyökkimetsä on yleisöltä suljetussa luonnonpuistoa vastaavassa osassa. Uusia kansallispuistoja on perusteilla tällä hetkellä kaksi . Visentistä on tullut puolalaisen luonnonsuojelun symboli. 1 % maan pinta-alasta. Bialowiezan kansallispuistossa on alkuperäistä keskieurooppalaista lehtimetsää. Eräät puistot on tarkoitettu ensisijaisesti alkuperäisen luonnon suojeluun, esim . Bialowiezan kansallispuisto , toiset ovat taas pääasiassa virkistyskäytössä , kuten Tatran kansallispuisto Etelä-Puolassa ja Kampinoksen kansallispuisto miljoona-asukkaisen Varsovan kyljessä. taulukko) . Tätä nykyä Puolassa on 13 kansallispuistoa. Puolassa esitettiin ensimmäisenä maailmassa ajatus erityisten kansallispuistojen perustamisesta. PUOLAN KANSALLISPUISTOT Puola kuuluu pääasiassa KeskiEuroopan lehtija sekametsävyöSUOMEN LUONTO 2/ 78 37. Pohjois-Amerikan Yellowstone ehdittiin kuitenkin perustaa ensin. Puolassa maa on otettu talouskäyttöön niin tarkasti , että on vaikeata löytää uusia luonnonalu65
Tatra palvelee talviurheilukeskuksena. Kuvassa on Krakovan lähellä olevan Ojcowin kansallispuiston hallinnollinen toimisto. 326). eita kansallispuistoiksi . Sen, kuten muidenkin puistojen kävijöitä autetaan ymmärtämään näkemäänsä havainnollisin viitoin, kartoin ja opastein. Nämä kaikki vilkastuttavat palveluelinkeinotoimintaa, myös matkailua. Puolan pienimmissäkin kansallispuistoissa työskentelee kymmeniä ihmisiä tutkimus, opastus, huoltoja vartiointitehtävissä. Numerot viittaavat viereisen sivun taulukon puistoihin. Puistojen tuntumaan on kehittynyt monenlaista toimintaa; esim. Yli kolmensadan neliökilometrin laajuinen Kampinoksen kansallispuisto on varsovalaisten suosima virkistäytymispaikka. KeskiSuomen lääninhallituksen suorittaman selvityksen mukaan (SL 6/1975, s. Lähes kaikkien kansallispuistojentuntumassa on tutkimuslaitoksia, yliopistojen tutkimusasemia , metsäalan oppilaitoksia ym. Zakopanen 30 000 asukkaan kaupunki saakin päätoimeentulonsa Tatran alueella kulkevien matkailijain tuomista tuloista. KANSALLISPUISTOKULTTUURI Puolalainen ulkoilee runsaasti vapaa-aikanaan. Sen mukaan laskien kaikissa kansallispuistoissamme käy vuosittain vain muutama prosentti koko väestöstämme. vsk.. Bialowiezassa kuten monessa muussakin kansallispuistossa SUOMEN LUONTO 2/78 37 . Koska alkuperäistä luontoa on muuten vaikea tavoittaa, mennään kansallispuistoon . Pyhä-Häkissä käy 66 Puolan kansallispuistot sijaitsevat tasaisesti maan eri puolilla , ja niihin kuuluu Itämeren rannikon, Karpaattien vuoriston ja Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeen luontoa. Maapallon parinkymmenen vauraimman maan joukossa meille ei pitäisi olla voittamattoman vaikeata saavuttaa suojelutavoitteita. Vuosittain Puolan kansallispuistoissa käy 8-9 miljoonaa kotimaista vierailijaa eli runsas neljännes kansasta. Supistetun ohjelman avulla Suomella on siten täysi työ kilpailla Puolan kanssa . Puistojen paikallinen työllistävä vaikutus on siten merkittävä. Näiden pinta-ala on tällä hetkellä n . Kun mukaan lasketaan ulkomaisetkin, on kävijämäärä yli 10 miljoonaa. 48 000 ha ja niiden määrää lisätään jatkuvasti. Suomessa on suojelualueita yhteensä noin 2 % maan pinta-alasta. Kansallispuistokomitean ehdotuksen toteutuessa suojelualueiden osuus olisi v. Tarkoituksena on vuoteen 1990 mennessä luoda luonnonsuojelualueverkosto, joka on pinta-alaltaan 3. Puolassa on myös muita luonnonsuojelualueita, metsäreservaatteja, kasvistonja eläimistönsuojelualueita, maisemansuojelualueita, geologisia suojelukohteita ja luonnonmuistomerkkejä . 2010 noin 6 % . vuosittain noin 6 000 henkeä. Tatran ja Kampinoksen, suurimpien kansallispuistojen , vuosittaiset kävijämäärät kohoavat miljoonan luokkaan. Suomen vastaavia lukuja ei tiedetä. 5 % maan pinta-alasta