. . . llmoitushinnat: 1/1 sivu 280 mk, 1/2 sivu 170 mk, 1/4 sivu 100 mk.. . 4 1 Enemmistö ry. Sisältää: Laajat koealat, Teuvo Suominen . . . . . . Toimisto avoinna maanantaista perjantaihin klo 913. Mikäli mahdollista, pyydetään asioimaan kirjeitse luonnonsuojeluvuoden aiheuttaman ruuhkan vuoksi. . Toimitus: eläinlääkec. . . . . . . . Julkaisun artikkelit kattavat lähes kokonaan Suomen luonnonsuojelun kentän. 1970 .. . lis. . . . Tarkemmat esittelyt saatavissa olevasta aineistosta tämän numeron sivuilla. . . . . . UUSI OSOITE Suomen luonnonsuojeluliitto on muuttanut uuteen osoitteeseen: Fredrikinkatu 77 A 11, Helsinki 10. . Lehden tilaus sisältyy Suomen Luonnonsuojeluyhdiscyksen jäsenmaksuun (tilinumero sama kuin edellä, jäsenmaksu 8 mk, koulul~isilta ja opiskelijoilta 5 mk ). . . . . . Puhelin 498159. . . . . Luonnonsuojeluliitosta voi tilata luonnonsuojeluaiheisia kirjeensulkijamerkkejä, julisteita, äänilevyjä ym. . . . . . . . . . . . . 49 Luonnonsuojelun äänilevyt, Ritva Kivikkokangas ja Hannele Pohjanmies . . Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. . . . .............. 1970 .. . 54 Uutisia ja tiedoituksia . Teuvo Suominen (toimitussihteeri ). . Olli Ojala (vastaava), fil. . . . . vastustaa auton pakkovaltaa, Antti Vahtera . . . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 7 mk postisiirtotilille n:o 6882 -2 . . . . . . . . . . 48 Kirjallisuucca . . 6. 4 7 Valkeakosken vesiviikko 11.14 . . . 63 Summaries of che main arcicles in this issue . . . . . . . Viime vuoden ja sitä vanhempien vuosikertojen jäljelläolevia numeroita myydään 50 p hinnalla. . Lehden irtonumerot 2.5 mk. . . . 498 159. Toimisto avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-1 3. . . . kand. 50 Suomen luonnonsuojeluliiton vtiosikokous ja Luonnonsuojelupäivät 21.-22 . . . . . . Reino Kalliola. . 34 Palva vai Tiiskeri . Kansikukka: Urpo Huhtanen Fredrikinkatu 77 A 11, Helsinki 10, puh. 3. Osasto » Virallisen luonnonsuojelun alalta»: prof. . aineistoa. . Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos . Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Pekka Suominen 35 Luontoa suojeleva metsätalous, Seppo Kellomäki . 60 Tämän numeron valokuvat 62 Virallisen luonnonsuojelun alalta . Vuonna 1968 ilmesrynynä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 3 mk. . . . . . 64 Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1970 aikana 56 numerooa. 33 Luonnonharrastajien lomapäivät . .
Kauemmin on jatkunut kokeilu Suomen sisävesien sietokyvystä vastaanottaa asutuksen ja teollisuuden jätteitä. Esimerkkeinä tästä ovat Itämeri , jota parhaillaan matkaa ensimmäinen jätciläiscankkilaiva Tiiskeri, Lokan tekoallas (400 neliökilometriä), jonka vaikutuksia paikalliseen asukkaiden toimeentuloon juuri nyt voidaan seurailla, sekä Lapin metsät, joissa sarojen tuhansien neliökilometrien alueilla voidaan nyt tutkia paljaaksihakkuiden, vaocusren ja muiden mecsänkäsiccelycapojen vaikutuksia. Lehciciecojen mukaan altaan vedet ovat myös tihkuneet ympäristöön soistuttaen metsiä ja peltoja. Lokan kokeilualueen osalta on jo saatu tuloksia. Ennakkoarvailuc onkin tässä asiassa perustettava Englannin rannikolla v. Ruotsissa ja muissa Itämeren maissa tällaisiin seikkoihin perustuva päättely-on herättänyt kauhua. Viime aikojen tapahtumat osoittavat, että tämä koealacoiminca on laajentunut käsittämään koko Itämeren. Altaan veden mukana Kemijokeen ja Perämereen joutuvan orgaanisen jätekuorman kaavaillaan olevan samaa suuruusluokkaa kuin Suomen selluloosateollisuuden yhteenlaskettujen jätevesien. 1967 haaksirikkoutuneen yhtä suuren Torrey Canyonin antamiin kokemuksiin, Itämeren pinta-alaan ja väylien kuntoon sekä viimeaikaiseen öljykuljetusten yhteydessä tapahtuneisiin vahinkoihin. Tarkempia tietoja Lokan koecoiminnasca on Suomen Luonnon numerossa 3/ 1969. SUOMEN LUONTO No 2 1970 29. Viime talven yhteydessä todettiin, että säännöstelyn ja pohjan laadun vuoksi i'imenneec kutuja pyynticappioc on täydennetty happikadolla, joka johtuu altaan pohjalle jääneen suoturpeen ja puutavaran mätänemisestä. V U O S I K E R TA Laajat koealat Teuvo Sitominen Suomen luonnonvarain käyttöä on viime vuosina luonnehtinut laajamittainen koealacoiminta. Lähivuosina on odotettavissa täydentäviä tietoja rakenteilla olevalta Porttipahdan kokeilualueelca. Metsänuudistu33. Tarkempia tietoja tämän koetoiminnan yksityiskohdasta saa Suomen Luonnon tästä numerosta. Allas on merkinnyt noin 20 000 poron laicumien tuhoutumista, yli 200 000 puucavarakuuciomecrin haaskausta sekä kalastusmahdollisuuksien tuhoutumista. Jäcciläiscankkilaivoja koskeva kokeilu on niin alkuvaiheessaan, että tuloksista ei vielä ole tietoja. Lapin metsissä koecoiminca jatkuu edelleen, mutta valtion cilintarkascajac ovat viimeksi ilmestyneessä carkastuskercomuksessaan tehneet tiiviin yhteenvedon vuoteen 1968 mennessä saavutetuista taloudellisista tuloksista
Käytännössä tästä seuraa, että virheitä on etukäteen vaikea kenenkään arvioida ja vielä hankalampaa on syyllisten saaccaminen vastuuseen puhumattakaan siirä, että vahi nkoa kärsineet Suomen kansalaiset saisivat korvauksia. Luonnonvarain riisto ja saastuminen ovat antaneet aivan uuden värin suomalaisellekin luonnonsuojelulle. lentokentillä, hakkuiden vaikutuksesta porotalouteen, siirtolaisuuteen ym. Luonnonharrastajien lomapäivät 34 Kansanvalistusseuran ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhdessä järjesrämär LUONNONHARRASTAJIEN LOMAPÄIVÄT pidetään tänä vuonna Dragsfjärdissä • 12-16. Yliopistot eivät ole toistaiseksi juuri lainkaan osoittaneet mielenkiintoa ajankohtaisiin ja konkreeccisiin suomalaisen luonnontalouden ongelmiin . Yliopistot ja muut tutkimuslaitokset ovat alkaneet !aaria uusia opetusja tutkimusohjelmia. Luonnontieteiden tuckiinus ja luonnonvarain käyccö tuntuvat Suomessa kulkevan omia teitään, toisistaan tietämäccä. Luonnonvarojen riisto on saavuccanuc Suomessa ennennäkemäccömäc miccasuhceec ilman eccä samanaikaisesti olisi mitenkään cehosceccu luonnonvarojen riittävyyteen kohdistuvia tutkimuksia. Esimerkiksi ekologian opetus on toistaiseksi täysin riittämätöntä. Huolesruccavinta edelläkuvacuissa esimerkeissä on se, eccä väärinkäytöksiin on syyllistynyt Suomen valtio (Metsähallitus) tai val tiojohtoinen yhtiö (Kemijoki Oy ja Neste Oy). Taakse jäänyt kuusikymmenluku tulee jäämään historiaan luonnonvarojen väärinkäytösten vuosikymmenenä. Mucca samaan aikaan jatkuu edesvastuuton kokeilu luvattoman suurilla kokeilualueilla. Julkinen keskustelu on kii cecrävässä määrin alkanut kiinniccää huomiota väärinkäytöksiin. misca koskeva tutkimustyö kärsii paikallisista olosuhteista, koska vuosisadan aikana kyseisillä leveysasteilla esiintyy vain pari hyvää siemenvuocca. Metsätalouden alalta opetusta annetaan runsaammin, mucca ainakin tuloksista päätellen oppi on kovin yksipuolista, pelkkään lyhyen ajan puuntuotantoon tähtäävää ja samoja menetelmiä sovelletaan koko maassa, ilmastosta ja paikallisista olosuhteista piiccaamacca. Lapissa leimataan suojamecsiä, viemäreitä suunnitellaan Itämereen, ja Porccipahraa rakennetaan. Toistaiseksi ei julkisia varoja ole alkanut lohkeilla alan tutkimustoimintaan, mutta mikäli Suomi tässäkin asiassa seuraa Ruotsin mallia, on rahoisrakin sentään toiveita. 85 mk (täysihoito). Toisaalta on saatu kokemuksia pariksikin vuosikymmeneksi silleen jätetyistä hakkuuaukoisca sekä ecelämpää tuotujen siemeneen ja taimien menestymisestä karuissa olosuhteissa. 6. Uusien oppiaineiden opettajien ei tarvitse hakea esimerkkejä vieraista. Aivan viime vuodet ovat tuoneet tuntuvaa lisävalaistusta tuholaisten esiintymisestä ns. Päivien johtajana toimii maisteri Osmo Kontturi . Ilmoittautumisia ottaa vastaan Kansanvalistusseura, Museokatu 18 Helsinki 10.. OsanOttomaksu tulee olemaan n. Päivät ovat eri nomaisen luonnonja ympäristönhoidon peruskurssi, jossa osanottajat lisäksi monipuolisella tavalla tutustutetaan saariston luontoon
Oma itsensä mainostaminen ei myöskään saisi kuulua näin vakavan asian piiriin. 1970 palstatilaa noin yhden sanomalehtisivun verran. Nykyään kai kki raakaöljyyn sisältyvä haihrumatonkin »saaste» on arvokasta raaka-ainecca esimerkik_si muoviteollisuudelle. 4. Suomi tai paremminkin valtiojohtoinen sttomalainen öljy-yhtiö Neste Oy tilasi kaikessa hiljaisuudessa kaksi jättiläisalttsta kuljettamaan öljyä Itämerelle ilman että Suomen tai muiden Itämeren maiden asukkaat olisivat saaneet vihiä asiasta. Ensinnäkin 10 vuotta siccen ainoastaan noin 50 % kulutetuista öljytuotteista oli kotimaassa jalosteccu, kun vastaava luku lienee nykyisin n. Vastaavanlaisia syyttömyydenvak1mttelttja on Neste Oy:n taholta tullut sittemmin useita, mm. ALUSTEN KETTERYYS Vuosi sirren vappuna karille ajanut Palva ja nyr jo Jrämerra kyntävä Tiiskeri muodostavat oivallisen »Halurraessa muodo~raa oma, itsenäinen käsitys öljyn merikuljetusten suhteen tarvitaan siihen eräs määrä tietoa, halu käyrrää omaa järkeään ja halu olla itselleen sekä ehkä myös ympäristölleen rehellinen. ruotsissa ilmestyvä Dagens Nyheter antoi 28. On syytä painottaa, että öljysaastumisprobleema on vasta viime aikoina tullut erityisen ajankohtaiseksi myös muualla maailmassa. toisessa maailmansodassa) mereen joutui useimmiten vain haihtuvia bensiinejä ja muita keveitä hiilivetyseoksia. 12. 1 969 Helsingin Sanomissa. 80 % . Puhraasri raloudellisesri ajatellen laivakoon suurentaminen kannarraa ainakin haaksirikkoon saakka. Pekka Suominen Tämän lehden ilmestyessä kyntää Itämeren vesiä ensimrnäisen kerran öljyä kidjettava jättiläistankkilaiva Tiiskeri. Raade ei katso Torrey Canyonin tuhoisan haaksirikon vuonna 1967 olleen »varsinainen onnerromuus», koskapa · alus varoi tuksisra huolimarra ohjattiin karikkoisille Lounais-Englannin vesille. Aluksi on syytä todeta Neste Oy: n merkittävä ansio öljytuocceiden hintojen »vakauccajana» viime vuosikymmenen inflaatiokierteissäkin. Toiseksi raakaöljyn hintaa suuresti lisääviä kuljetuskustannuksia on pienennetty siirtymällä yhä suurempiin säiliöaluksiin . Saastumisen kanna! ra tällai nen onnetcomuustilasto on kuitenkin harhaanjohtava: suuralusten kohdalla yksityinen rilastorapaus saartaa pahimmassa tapauksessa inerkirä Irämeren ruhoa. Oletettavasti tämä reaalihintojen lasku perustuu merkittävästi mm . lis. Uskorravaa on myös, kuten Raade kirjoittaa, errä onnerromuuksien lukumäärä kuljereccavaa öljytonnia kohti on rilasrollisesri sitä pienempi mitä suurempia aluksia käyrerään ainakin väljillä vesillä. Pekka Suominen Jyväskylän yliopistosta. » Uolevi Raade 35. Palva vai Tiiskeri. Aikaisemmin öljyt jalostettiin pääasiassa tuottajamaissa, jocen säiliöalusten haaksirikoissa (mm. Näissä tiedoituksissa esitettyjä väitteitä tarkastelee tässä kirjoitttksessa lähinnä fyysikon näkökulmasta fil. Samaa ajacus juoksua seuraten Torrey Canyonin kokoisen Tiiskerin tai Enskerin mahdollisesti · rapahruvaa haaksirikkoa Itämeren matalikoilla ei liene syytä pitää »onnertomuurena». Tilannetta pidetään skandaalina, jolle esim. Kysymys onkin viime kädessä siitä, mikä on edullisin tapa tuoda raakaöljyä maahamme. kahteen seuraavaan seikkaan. Asian paljastuminen siinä vaiheessa, kun mitään ei ollut tehtävissä, on herättänyt suurta närkästystä Itämeren ympärillä, etenkin Ruotsissa. Lisääntyneestä jalostusosuudesta ja kasvaneesta öljytuotteiden kulutuksesta johtuen maahamme tuodaan nykyisin viitisen kertaa enemmän raakaöljyä kuin vuosikymmenen viimeksi vaihtuessa. laajan ilmoitussarjan muodossa. Oheinen sitaatti on peräisin yhtä pitkästä puheenvt1orosta, jonka Neste Oy:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Raade esitti 20
Siren Tiiskerin teoreettinen öljyvuoro on 16 x 4 + 64 kertaa suurempi kuin Palvasra mereen vuotanut öljymäärä. Nämä sinänsä 38 hyödylliset laitteet on tarkoitettu verkkaista, lähinnä satamissa tapahtuvaa liikehdintää varten. Palvan tapauksessa tämä matka on sarojen metrien, Tiiskerin tapauksessa kilometrin suuruus! uokkaa. Aluksen moottoriteho kuluu juuri tämän pinnan ja meriveden välisen kirkap. Tämän mukaan alusten kääntösäreiden ero olisi noin kaksinkertainen. Jääkauden hiomar graniirrikiver eivät anna periksi, joten karilleajon sattuessa Tiiskerin valtava liike-energia kuluisi laivan pohjalevyjen repimiseen. Tästä seuraa, että vettä vastassa oleva Tiiskerin ulkopinnan ala on neljä kertaa suurempi kuin Palvan. Osa ehditään usein. Öljy ei tietenkään valu silmänräpäyksessä rikkoutuneesta säiliösrä mereen. Todettakoon tässä yhteydessä se Neste Oy: nkin taholta varmistettu seikka, että oheisessa ilmoituksessa mainitut Tiiskerin ohjailua helpottavat lisälairreer eivät merkittävästi vaikuta aluksen kääntösäreeseen sen kulkiessa täyttä vauhtia. verrailuparin näiden asioiden tarkastelua varren. Vain osa energiasta kuluu laivan levytyksen repimiseen. Tässä yhteydessä on syytä mainita Neste Oy:n hallintoneuvostossa istuvan ministeri Leskisen TV:ssä 27. Kahdeksankertaisen kuorman kuljerramiseen tarvitaan siis vain nelinkertainen tehonja polttoaineenkulutus. Levytyksen paksuusero on vain noin kaksinkertainen joten Tiiskerin levytys on suhteellisesti neljä kertaa heikompi kuin Palvan kestämään laivan omaan liikkeeseen liittyviä voimia. Siis puolet Palvan koko kuormasta mahtuisi yhteen Tiiskerin säiliöön. Niinpä Tiiskerin moottoriteho on noin nelinkertainen Palvaan verrattuna (26 000 hv ja 6 650 hv). Alusten painoero on kahdeksankertainen. Jokaista repeämän metriä kohden Tiiskerissä on keskimäärin neljä kertaa enemmän öljyä kuin Palvassa. Edellistä runsaan 15 000 dwr:n alusta pidetään usein ihanteellisen kokoisena Itämeren liikenteeseen , ja jälkimmäinen lähes 120 000 dwr:n alus on suuren kokonsa vuoksi synnyttänyt kauhua J rämeren piirissä, etenkin Ruorissa. voittamiseen. Juuri tästä johtuu suurten al usren edullisuus öljykuljetuksissa. Vastaavasti myös miehistöstä, hallinralairreisra ym. 4. -70 esittämä perin merkillinen peruste Tiiskerin turvallisuuden puolesta: aluksen lasririla on jaettu useihin erillisiin säiliöihin. Tiiskerin massa ja siten myös liike-energia on Palvaan verrattuna kahdeksankertainen. Alusten käännökset suoritetaan viime kädessä ohjaamalla peräsimen avulla moottorin työntövoimaa sivulle. Tiiskerissä näitä säiliöitä on 17 (joista 2 painolasrirankkia) ja Palvassa niitä on 8. Näinollen Tiiskerin säiliöt ovat keskimäärin 4 kertaa suuremmat kuin Palvan. Parannetun tekniikan ansiosta Tiiskerin käänrösäde, vajaat 400 m, on kuitenkin lähes yhtä pieni kuin Palvan 300m. Pelkkä kääntösäreen huomioonottaminen on kuitenkin harhaanjohtavaa. Toisin sanoen osa sen liike-energiasta käytetään laivan kohottamiseen. Matalissa rannikkovesissä Tiiskerin karilleajotodennäköisyys on siis huomattavasti suurempi kuin samalla nopeudella purjehtivan Palvan. Mikäli alusten nopeudet olisivat yhtä suuret, olisi ero kaksinkertainen, mutta Tiiskerin suurempi markanopeus lisää eroa. Aluksia jarrurettaessa moottoritehon suhteellinen aleneminen kuitenkin kostautuu, koska jokaista liikkeessä olevaa öljytonnia kohden on silloin käytettävissä vähemmän tehoa. Palvan »jarrutusmatka» täydestä 14,3 solmun nopeudesta on 625 metriä; kun Tiiskerin vastaava matka 1 7 solmun nopeudesta on peräti 223 7 metriä eli noin 3,5 kertainen edelliseen verrattuna. Pienehkön aluksen törmätessä kariin sen kulkusuunta saartaa muuttua tai se voi nousta osittain karin päälle. Ylläoleva pelkistetty laskelma ei tietystikään ora huomioon kaikkia tapauksiin liittyviä yksityiskohtia, mutta antaa siiri käsityksen tuhojen suuruuteen vaikuttavista päätekijöistä. aiheutuvat kustannukset jäävät suhteellisesti pienemmiksi öljytonnia kohden laskettuna. KARILLEAJOJEN SEURAAMUKSET Vajaakuormaisenkin Tiiskerin syväys sen· tänne saapuessa on viitisen metriä suurempi kuin täyteen kuormatun Palvan. Tiiskerin neljä kertaa huonommat »karillekohoamisominaisuuder» yhdessä neljä kertaa heikomman suhteellisen levytyspaksuuden kanssa merkitsevät, että Tiiskerisrä repeäisi pohjalevyrysrä 4 x 4 = 16 kertaa pitemmältä markalta kuin Palvasra silloinkin, kun alusten nopeus olisi sama. Raskaampi ja suhteelliselta moottorireholraan heikompi Tiiskeri tarvitsee noin kaksinkertaisen ajan päästäkseen tällaiseen pyörähdysliikkeeseen, ja sinä aikana se etenee alkuperäiseen suuntaansa. Vaaran uhatessa voidaan karilleajo välttää tai tuhoja lievittää tehokkaammin »kerrerää» Palvaa kuin massiivista Tiiskeriä ohjattaessa. Fysikaalisesti katsottuna aluksen kääntäminen merkitsee sitä, että se saatetaan pyrähdysliikkeeseen samalla kun se etenee kulkusuunnassaan
Vecka 18 Tisdagen den 28 April 1970 D • N 28/4 1970 Hotet mot Östersjön Naturvårdsåret blir året då petroleumhotet mot Östersjön trappas upp till mammutklass N este Oy:n ja Dagens Nyheterin näkemykset järrilaistankkialuksista poikkeavat toisistaan. Sik$:I sanomme, etti merellä pitäisi mennä nyt eteenpäin. M eiltä on kysylly, mitä NF.Sn: on te.hnyt öljy,·ahinkojen estämiseksi'..' Tä.ssii on yksi vastau!i. li~k.si Nt-:STEen laivoiua on J cm:n ja 10 cm: n tutkat ja 'Tiiskeriin'' on Jo asennettu ns. Olemme kertoneet, että säiliöalustemme päällystö on siitä parhaasta päästä. Valitettavasti vain rannikkojemme väylät ovat jääDtt t jälkeen siitä, mitä niiltä o n nykyi.wn käsityksm mukaan vaadittava. \lnutenkin NESTEcn lah•at on pyritty tekemään mahdollisimman turvallisiksi jo piim~uspöydäTiä. Doppler-laite, joka edustaa merenkulku1•älintiden viimeistä uutuutta , Se mittaa a luksen todellisen nopeuden mennpohjasta i,11unlla tarkkuudella ja ma hdollistaa aika isempaa moninkertaisesti tarkemman paika ntamisen. Lah·ojen turvalli.wus riippuu pal}on niiden ohjailuomiriai.~uuksbta. Niitä käyttä,m alu~ voi kääntyä paikallaankin sci~en ja .~uihkuohjaimiensa avulla jopa kulku ~irntlainkin. Koko·talouselämämme, hyvin,·nintimm e ja merenkulkumme yhteisen edun vuok.Q, NESTE OY D!GEIIS ~IHETER. Edellinen korostaa epäolennaista yksityiskohtaa, laivan käänrymiskykyä sen ollessa paikoillaan, jälkimmäinen on huolissaan koko Itämeren puolesta. Normaalien nyky11ika i.gen ltlerenkulkulaineiden Decca. T yhjlinäkään NF-'iTEen lail·at eheät muodosta räjähdys1•aaru, T yhjät säiliiit liiytetään 11ina erikoislaitteiden kehittämällä suojakaasulla. Ne merkitsevät pientä kä;;i ntösädettä. NESTMn säiliöaluksissa on säätölapaisct pääpotkurit ja lisäksi ,idä keulapotkurit. soutuvene a. 274 metriä pitkän ''Tiiskerin" kääntö.Ude on täydessä nuhdis!wl vain 330 metriä ilman näitä ap11lailleil1. Laiv&jensa suhteen NESTE on tehnyt sen, mitä tehtävissä on. Voiko 100.000 • tonn111 säiliöalusta ...,,...,. Heitä on koulutettu mm, Standard Oil (NJ,) Co:n Ranskassa sijaitsevassa maailma nkuulu.ssa koulutuskeskuksessa. 39. Päällystö ja mit hlstö muodooavat myös )'hden tekijän Tairnjen turvalll• :i;uudnsa. Turnlli!ruuden lisäämiseksi laivojen p:1inolastitankit on sijoitettu ''str.iteiisesti'' v11aram1laisimpiin paikkoihin. -~ympan KI 1,: .. kaikuluotain, radiot jne.
Paksumpiin tarvitaan pumppuja tai kuten meilläämpäreitä. Suomessa isruu tuhoja pohtivia komiteoitaon istunut jo kauan. 40 TALOUDELLISET REALITEETIT Raaden kirjoituksen perusteella 75 % öljystämme tuodaan pienehköillä aluksilla Itämeren satamista. Turpeella tai vuorivillalla voidaan ohuet öljylautat imeä pois. Helsingin rannoille, riittäisi siten 3 ämpärillistä tervamaista öljyä jokaista rantaviivan juoksumetriä kohti. Tuotiinhan v. Palvasta vuotaneen vajaan 200 öljytonnin (virallisen ilm . Olettakaamme Tiiskerin ajavan matalikolle Sköldvikin edustalla Pimisaaren mutkassa, missä Raphael viime joulukuussa kävi karilla. 1958 Utön edustalla valui mereen 500 tonnia öljyä, joka hävisi kahdessa viikossa runtemattomalla tavalla. Neste Oy on tekemässä juuri päin vastoin.. Varmasti on olemassa muitakin mahdollisuuksia erehtyvän ihmisen poistamiseksi laivan ruorista. Tiiskerin mahdollisessa onnettomuudessa nykyinen orga:nisaatio on käytännöllisesti katsoen voimaton. siirtää mahdollisiin tyhjiin säiliöihin.Onneksi Tiiskerissä on Itämerellä tyhjää tilaa, koska Tanskan viranomaiset kieltäytyivät syventämästä väyliä, eikä jättiläisalus mahdu täydessä lastissa rulemaan. Näinollen valtio saisi saman tulon lisäämällä öljytuotteiden , esimerkiksi bensiinin litrahintaa tällä pennin viidenneksellä. Jos lentokoneita ilmassa ja avaruL1Saluksia tyhjässä voidaan ohjata turvallisesti modernia elektroniikkaa hyväksikäyttäen, on omituista, ellei laivaa merellä voida ohjata pienemmin riskein kuin mitä onnerromuustilastot osoittavat. Olettakaamme edelleen öljyn leviävän tasaisesti Suomenlahden pohjoisrantaan. »Todennäköisyysteorian » mukaisesti mereen vuotaisi öljyä runsaasti 60 kertaa enemmän kuin aikoinaan Palvasta eli noin 10 000 tonnia. Sankoruiskulla voidaan sammuttaa nuotio vaikka joka päivä, mutta sen merkitys yhden vuoruisen metsäpalon sammuttajana on mitätön. muk.) aiheuttamat tuhm ulkosaaristossa tuntuvat etäisil tä. Hangon ja Viipurin välisen rantaviivan piruus on likimäärin 500 km. Tässä, kuten öljyasioissa yleensäkin, yleisöä on tyynnytetty puolitai nyt paremminkin vuorivillaisin perustein. Tiiskerin mahdollisen onnettomuuden yhteydessä tällainen onnekas mysteeri tL1Skin toistuisi. Pienten öljymäärien leviäminen mereen voidaan estää puomein, mikäli sää on sumuisa. TUHOJEN TORJUNTA Suomessakin on ruvettu hiljattain puuhaamaan torjuntaorganisaatiota öljytuhojen varalle. 1958 vielä runsaat puolet öljystämme jalostettuna, so . Vasta kun merionnettomuuksien lukumäärä ratkaisevasti pienenee nykyisestään, suuret säiliöalukset eivät ehkä muodosta liian suurta uhkaa Itämerelle. Raaden lausunnon mukaisesti v. Esimerkiksi Raadenkin esiintuoma kaapeliohjaus toisi itseasiassa kiskot merelle, ja kiskoiiikenne on tunnetusti turvallista. voida helposti soveltaa kansliapäällikkö Kauko Sipposen Strasoourgin luonnonsuojelukonferenssissa esittämää, aivan ytimeen osuvaa ajatusta: »Nykyaikainen valtio voi järkiperäisellä lainsäädännöllä, pitkän ajan suunnittelulla ja verosekä hintapolitiikalla vaikuttaa elinympäristön suojeluun ratkaisevasti.» Itseasiassa jo hankitut Tiiskeri ja Enskeri tuottavat voittoa Neste Oy:lle silloinkin ku,n ne purjehtivat omassa elementissään valtamerien syvillä reiteillä. 10 mk tonnia kohti . Useimmiten karilleajon tapahruessa näin ei ole asian laita. Tämän tuontineljänneksen osalta kuljetL1SkL1Stannusten säästö isoja aluksia käytettäessä lienee n. Maailmanraloushan on työnjakoa ja vaihtokauppaa, ja siinä näille aluksille varmasti riittää töitä valtamerilläkin. Rantaan, mm. Heillä on nimittäin tekeillä suunnitelmat aina 20 000 tonnin öljymäärien keräämiseksi merestä. ONKO JOTAIN TEHTÄVISSÄ 1 Raade on varmasti oikeassa esittäessään, errä merireittien turvaamiseksi ei ole tehty kaikkea voitavaa. Valtiojohtoisten yritysten edesottamuksiin pitäisi . Loppu 25 % rulee lähinnä Persianlahdelta, joihin kuljetuksiin Tiiskeri ja Enskeri on tarkoitetru. Pienempien, vaikka useampienkin onnettomuuksien suhteen ehkä voidaan tehdä jotain. haihtuvassa muodossa . Koko öljyntuontiamme ajatellen säästö on siten 2 ,5 markkaa tonnilta eli noin 0,2 · penniä öljy litraa kohti. Eräät ruotsalaiset arvelevat olevansa pisimmällä öljyntorjuntaorganisation suhteen Itämeren piirissä. Mutta ensin on tehtävä raiteet, vasta sitten kannattaa tuoda juna. Tätä tutkimLISja suunnittelutyötä varten on myönnetty alustavasti 2 miljoonan markan (nykymiljoonia) määräraha. Onko koko elinkeinoelämämme, hyvinvointimme ja merenkulkumme yhteinen etu ratkaisevasti riippuvainen Tiiskerin ja Enskerin tuomisesta tänne. Näinollen nettosäästö niiden Itämerelle tuomisen johdosta jäänee edelläolevia laskelmia huomattavasti vähäisemmäksi
Metsä ekosysceemeineen on monessakin suhteessa tärkein luonnonvaramme. Kestävän tuoton periaate on yleisesti hyväksytty metsätaloudessa. kestävän ja edistyvän metsätalouden käsitteissä. Nykyisin harjoiceccavan metsätalouden pyrkimykset yhtenevätkin luonnonsuojelun kestävän tuoton periaatteen kanssa. Tämä saa ilmaisunsa mm. Kokonaisuutena mecsäcalous on tällä hetkellä koko valtakunnan kanavaa toimintaa, joka pyrkii operoimaan suurilla käsittely-yksiköillä ja voimaperäisillä metsänhoitoja -parannustoimenpiceillä. Samaan aikaan tapahtunut kuscannuscason kohoaminen ja kansainvälisen kilpailun kiristyminen toivat myös oman li sänsä nykyisin harjoiceccavaan mecsäcalouceen. Sitä hyväksikäyttävään alkucuocantoon, mecsäcalouceen, luetaan kuuluvaksi kaikki puun kasvatukseen, korjuuseen ja lähikuljecukseen liictyväc toimenpiteet. Yksicyismecsälaki ilmaisee saman asian kieltämällä metsän hävityksen. Mutta eri toimenpiteiden coceucuksessa on tämän periaatteen ja metsätalouden välillä ollut selvä ristiriita. 19 70. 4. Mecsäcalous on luonnonvarain käyttömuotona hyvi n monitahoinen. Nykyaikainen luonnonsuojelu carkoiccaa luonnonvarojen ja niihin liittyvien arvojen suojelua, hoitoa ja käyccöä ihmiseen henkisten ja aineelliseen tarpeiden tyydyttämiseksi pitkällä tähtäimellä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vaaran torjumiseksi ryhdyttiin luomaan erilaisia metsätalouden cehoscamisohjelmia, joilla kaikilla oli sama päämäärä: puuntuotannon lisääminen . Asetelma on aina ollut suurin piirtein sama: luonnonsuojelu ja metsätalous on nähty cavoicceilcaan vastakkaisina. Luonnonsuojelun ja mecsäcalouden suhteita on jo cäcä ennen käsicelcy eri yhteyksissä. Toiseksi luonnonvarojen käytössä on sovellettava moninaiskäytön periaacecca, minkä mukaan samaa luonnonvaraa on käytettävä casavercaisesci useampaan kuin yhteen tarkoitukseen . Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman paljon korkealaacuisca puuraaka-ainetta siten, enä kasvatusja korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina. Määritelmässä mainittujen tavoitteiden toceunamiseksi luonnonvarojen hyväksikäynö tapahtuu I uonnonsuojelun määräämissä puitteissa, mikä muodostuu luonnonsuojelun kolmesta yleisestä periaan eesca. Asetelman mielekkyys ei ole mitenkään kiistaton carkascelcaessa luonnonsuojelun nykyistä, huomaccavasci laajentunutta käsiceccä. Puuraaka-aineen jatkuva cuoccaminen, kes4 l. Metsätalous lienee toceuttanuc toisen cavoicceiscaan: kasvatusja korjuukustannukset ovat pysyneet kohtuullisina, ja kilpailukykymme on säilynyt. Klassisen, yksinäiseen lajien ja luonnonharvinaisuuksien suojelun ja rauhoittamisen sijasta mielletään luonnonsuojelu yleisesti kokonaisvaltaiseksi luonnonvarojen suojeluksi . Jo 1960-luvun alkupuolella oli selvästi havaittavissa, eccä metsävarojen kestävä tuotto tulisi vaarancumaan, mikäli puuta jaloscava teollisuus laajentuisi edelleen. Toisin sanoen uudistuvista luonnonvaroista käytetään hyväksi vain vuotuinen lisäkasvu kajoamana cuoccavaan pääomaan. Tavoicceenaseccelulca se on kaksinainen . Voidaan kuitenkin todeta, eccä luonnonsuojelun yleiset periaaneec kestävän tuoton, moninaiskäytön ja yleisen edun periaacceec ovat täysin hyväksynäviä myös sen coimintaoh jei ksi . Kolmanneksi luonnonvaroja on käyceccävä yleisen edun mukaisella tavalla. Laissa metsähallinnosta velvoitetaan Mecsähalli cus huolehtimaan siicä, eccä valtakunnan metsiä hoidetaan kestävää ja mieluummin kohoavaa puucuocantoa silmällä pitäen. Ensinnäkin luonnonvarojen käynö on mahdollista vain kestävän tttoton sallimissa rajoissa. Luontoa suojeleva metsätalous Seppo Kellomäki Metsänhoitaja Seppo Kellomäen alttsttts Suomen lttonnonsttojeittliiton järjestämässä keskttsteitttilaisttttdessa 1
--:L .. t~a . ' .,. -~ /. ~7;-=
43. Suomen metsien äärimmäisiä käyrrömuoroja edustavat roisaalta pelkkään puuntuotantoon pyrkivät »puupellor», roisaalta kansallisja luonnonpuisrojen sekä aarnialueiden ikimetsät, joissa puu lahoaa maahan ja pystyyn. Jossakin näiden kahden käyrrömuodon välillä on se mersä, johon suomalaisen metsänhoidon tulisi pyrkiä. Puun ohella metsän on tuotettava riistaa, marjoja sieniä, virkistystä jne
Ne ovat vahingollisia myös metsäeläimisrön runsauden ja monipuolisuuden säilyrrämispyrkimyksille. rävä mersäralous, on kuitenkin vaarantunut. Eri mersänparannusroimenpireiden tuorramar rulokser jäävät huomarravasri alle ennakoitujen. Mersäreollisuurra on kehirerrävä vain todellisuuteen perustuvan kestävän metsätalouden sallimissa puitteissa. Parhaiten lienevät roreutuneer korjuukusrannusren alentamiseen rähräävär toimenpireer, esim. Metsätalous pyrkii siis vain johdonmukaisesti kehittämään raloudellisesri edullisen puuntuotannon edellytyksiä. metsän ei-puunruorannolliser käyrröravar yhdenvertaisiksi puuntuotannon kanssa. Mersäreollisuuden pääomareservir on voitava suunnata muun teollisen tuotannon piiriin ja annettava loppuun asti rasitetuille mersävaroillemme edes pieni hengähdystauko. Toisin sanoen metsätalouden rehosramisohjelmar toteutuvat korkeintaan määrällisesti murra eivät laadullisesti. Kemijärven reollisuuslairosren toiminnan jatkuvuus perustuu. Mersäralouden rehosramisohjelmissa esirerryjen toimenpiteiden suhde metsän eri käyrrörapoihin on luonnollisesti monitahoinen . Ja edelleen: teollisuus on tulkinnut nämä laskelmat luvaksi laajentaa kapasireerriaan, vaikka sen edellyrrämär raaka-ainekuuriomerrir ovatkin vasta paperilla ja sielläkin optimistisen suurina. On kuitenkin olererravaa, errä monet puuston kasvuolosuhreiden parantamiseen rähräävär toimenpireer ovat sopimarromia esim. »paperihehraareihin». Tämä johtunee puurreellisesra metsälainsäädännösrämme, jonka periaarreer eivät sovellu nykyisiin, voimakkaasti muurruneisiin olosuhteisiin. Niissä ehdorerur toimenpiteet kohdistuvat samanasreisina jokaiselle mersäja suokuviolle riippumana niiden käyrtöarvosra muihin tarkoituksiin tai edes sijoituksen kannattavuudesta. alueille, joita aiotaan käyrrää tulevaisuudessa ulkoiluun . On toki mielekkäämpää pyrkiä hakkuusääsröön kuin rasapainoill;i jatkuvasti kasvun ja poistuman välillä tai rehosraa ja sijoittaa määrärrömäsri rahaa erilaisiin kasvua edistäviin toimenpiteisiin, joiden seurauksena luonnonsuojelun periaarreer lyödään jokseenkin täysin laimin. Virkistyskäytön, maisemanhoidon ja moninaiskäytön muidenkin osatekijöiden unohtaminen näissä ohjelmissa puuntuotannon hyväksi on laiminlyönti, jota ei voi puolustella. 1920-luvun oloissa, jolloin sen karsorriin turvaavan kestävän metsätalouden, ei ollut rarverra eikä mahdollisuuksia harjoirraa nykyisenkaltaista mersäralourra. Tärä ei ole huomioitu mitenkään mersäralouden rehosramisohjelmissa. Tästä on osoi44 tuksena mm. Lisäksi on huomattava, errä oloissamme luonnonprosessir ovat hyvin hitaita; perusteellisesti muokarrujen maiden ja maisemien korjauruminen kestää todennäköisesti hyvinkin kauan. Yksiryismetsälain perusteella on mahdollista soveltaa mersäraloudessa mitä rahansa keinoja, mikäli on olererravissa niiden lisäävän puunruorantoa. Edelleen totaaliset hormoniruiskutukser, avosoiden laajamirrainen ojitus jne. Ei ole mielekästä toimia kuten tähän asri: ensin rakennetaan reollisuuslairoksia virheellisten rai puurreellisren raaka-ainelaskelmien varaan, minkä jälkeen nämä lairokser käyvät vajaakapasireerilla, tai joudutaan suorirramaan ns. Hakkuusuunnirreen tulisi perustua siihen, rairä metsissä todella on eikä siihen, mirä niissä kuvitellaan olevan. kivennäismaiden auraus, jora jo varsin laajassa mitassa tehdään pohjoisilla valtion mailla. Nykyinen, kuten aikaisempikin, yksiryismersälaki kieltää mersänhäviryksen. vaikurravar kielreisesri eläinten ja myös omaan elinympäristöömme. Lainsäätäjän on runnusrerrava luonnonsuojelu, ulkoilu ym. Kaiken kaikkiaan valtakunnan hakkuusuunnire perustuu melko arvelurravaan päärelmäkerjuun: jos metsässä ruvetaan tekemään sirä tai rärä, niin voidaan heri hakata vastaavasti niin ja niin paljon. Metsälainsäädäntöä on nopeasti muurerrava siten, errä se velvoittaa pitkällä tähtäimellä metsien moninaiskäyrröön yksirräiskäyrön sijasta. valtakunnalliset mersäralouden rehosramisohjelmar, joita on ravoirreiltaan rähdärry vain puuraaka-aineen maksimaaliseen tuotantoon. rieverkosron laajentaminen ja rihentäminen. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, errä puunjalostusteollisuuden toreuretur ja suunnirellur laajennukset perustuvat ns. Esimerkkeinä mainittakoon metsänviljelyä kohdanneet epäonnistumiset sekä Pohjoiserrä myös Etelä-Suomessa; ojirerrujen soiden yleinen vajaatuorroisuus, samoin kuin vajaaruorroisren metsämaiden pinta-ala on yleensäkin pysynyt vuodesta toiseen samansuuruisena; mersänviljelymareriaalisra on paikoitellen puurerra; metsänomisrajar ovat osoirrauruneer varsin penseiksi toreurramaan metsissään Mera-ohjelmien edellyrrämiä toimenpireirä jne. Näistä toimenpireisrä mainittakoon esim. Ohjelmissa ei ole millään tavoin huomioitu luonnonvarain moninaiskäytön periaarerra. Maisemanhoidonkin kannalta ne ovat epäilyrräviä metsän dynamisuudesra huolimarra. pääomahakkuira, joiden varaan esim. Laki ei velvoita lisäämään puuntuorantoa, murra se ei toisaalta myöskään aseta mitään kattoa puuntuorannolle. Mersäralous sulkee piiristään kaikki muut mersänkäyrrömuodor, koska niillä ei ole puuntuotannollisia ravoirreira. Se on yhteiskunnan monien tarpeiden unohtamista.
Laki metsähallinnosta edellyttää valtakunnan metsiä hoidettavaksi siten, että taloudellisesti edullinen, kohoava puun tuotto tulee kestävästi turvattua. Tämä olisi tehtävä, koska voimaperäistyvä metsätalous rajoittaa yksilön perinteistä ja lähiaikoina myös ulkoilulaissa . Eri asia on, että monet yksityismetsien omistajat ovat omasta aloitteestaan toteuttaneet yleisenkin edun vaatimuksia. Lyhyesti sanottuna se on metsien puuntuotantotavoitteiden toteuttamista siten, että metsien muut käyttömuodot ovat mahdollisia. tavoitteiden lisäksi on valtion metsien käsittelyssä huomioitava myös yleisen edun asettamat vaatimukset. Yleensä eri toimenpiteiden tulisi jäädä huo45. Kuitenkin esim. Esim. Metsähallitus tulkinnee sen kuitenkin siten, että siihen sisällytetään valtion metsien muihin kuin puuntuotantoon tähtäävät käyttöpäämäärät, joista ulkoilu-, luonnonsuojeluja maisemanhoitotoiminnoilla on keskeinen asema. Keinot, joilla tähän päästään, ovat tunnetut ja moneen kertaan koetellut. Tämä voidaan kertauksen vuoksi pelkistää seuraavaksi luetteloksi: objektiivinen ja tasapuolinen suhtautuminen eri puulajeihin raaka-aineena, ekosysteemin osina ja maisemaa muodostavina tekijöinä. luontaisen uudistamisen arvon tunnustaminen uudistamismenetelmänä. Metsänhoitojärjestelmää, jota soveltamalla päästään em. Vasta tällöin voidaan puhua dynamisesta luonnonsuojelusta, kuten Meraohjelmia on erheellisesti kutsuttu. Mera-ohjelmien kielteinen suhtautuminen tähän uudistusmuotoon on täysin perustelematonta, vallankin kun jokaisessa valtakunnan metsien inventoinnissa on »yllättäen » löydetty riittävästi luontaisesti syntyneitä taimistoja tasapainottamaan kehitysluokkajakautumaa. Jos metsiä käsitellään nyt vain puuntuotantotavoitteiden sanelemalla tavalla, on tulevaisuudessa hyvin vaikea nopeasti luoda tyydyttäviä moninaiskäyttöalueita. On muistettava, että mitä enemmän talousmetsien kelpoisuus esim. luonnonmukaisten, vaikutuksiltaan huomaamattomien ja nopeasti katoavien maanhoitokeinojen soveltaminen mekaanisten keinojen käyttäminen perkauksessa ja rai vauksissa metsänsuojelullisten, maisemallisten ja moninaiskäytöllisten seikkojen huomioiminen hakkuiden sijoittelussa, niiden laajuuden määrittämisessä sekä korjuumenetelmien valinnassa maisemallisten näkökohtien huomioiminen puulaji valinnassa tarpeettoman ja taloudellisestikin kyseenalaisen »siistimisen » välttäminen sellaisen metsäja suoluontoa muuttavan työn tekemättä jättäminen, mikä on tarpeen vain jonkin organisaation työllistämiseksi jne. Ensi sijassa nämä vaateet kohdistuvat Etelä-Suomen valtion maihin, joihin jo nyt kohdistuu ulkoilupainetta. Tavoitteenasettelultaan se muodostuu nykyistä huomattavasti laajemmaksi. Koulutukseltaan päteviä ammattimiehiä alkaa valmistua jo lähitulevaisuudessa. Sen toteuttaminen edellyttää nykyisen metsätalouskäsitteen laajentamista käsittämään myös metsien ei-puuntuotannollisia käyttömuotoja. vahvistettavaa oikeutta kulkea vapaasti luonnossa ja nauttia siihen liittyvistä arvoista. Luontoa suojelevassa metsätaloudessa on tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon korkealaatuista puuraaka-ainetta siten, että kasvatusja korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina ja että metsien ei-puuntuotannolliset käyttömuodot tulevat pitkällä tähtäimellä pysyvästi turvattua sekä määrällisesti että laadullisesti . tavoitteeseen, kutsutaan moninaiskäytölliseksi metsänhoidoksi. Käsitteenä yleinen etu on varsin epämääräinen, eikä sitä ole virallisesti määritelty. On kuitenkin erityisen huomattavaa, että laki ei edellytä yksityismetsien käsittelyssä huomioitavaksi yleisen edun vaatimuksia. Näitä näkökohtia lieneekin toteutettu jossain määrin valtion mailla. Joka tapauksessa yleisen edun mukainen metsien käsittely olisi lakisääteisestikin turvattava myös yksityismetsissä. Myös keskusmetsälautakuntien virkamiehistöä olisi täydennettävä luonnonsuojelun asiantuntijoilla. Merkitykseltään suppea-alaisena se on hylättävä, ja siirryttävä luonnonsuojelun yleisiä periaatteita soveltavaan metsävarojen hyväksikäyttöön, luontoa suojelevaan metsätalouteen. Kuten edellä jo todettiin, on nykyinen metsätalous luonnonsuojelullisesti monessa suhteessa puutteellinen. seutukaavoituksen yhteydessä varattava riittävän suuria, myös tulevaisuuden tarpeet tyydyttäviä, eriasteisia ulkoilualueita, joita jo nyt ruvettaisiin kehittämään . Metsähallitukseen tulisi perustaa moninaiskäyttöosasto vastaamaan näistä seikoista. Luontoa suojeleva metsätalous pyrkii produktii visiin, biologisesti rikkaisiin, kauniisiin metsiin, jotka tarjoavat sopivan elinympäristön luonnonvaraiselle eläimistölle ja samalla turvaavat kaikkien lajien säilymisen. maisema on täysin omistussuhteista riippumaton arvo. Viimeistään tässä vaiheessa olisikin esim. ulkoiluun vähenee, sitä runsaammin tulisi varata erityisiä ulkoilualueita, joissa puuntuotanto on sivutarkoituksena. Em. Tämä on nykyään kuitenkin käytännössä mahdotonta, sillä metsätalouden organisaatiolta puuttuu riittävä ammattitaitoja -miehitys
Em. Kuitenkin heidät on koulutettu vain käyttämään koneita ja suorittamaan työn teknillinen puoli. Metsätaloutta koskeva tutkimus on ollut ylivoimaisesti puutteellisinta luonnonsuojeluun liittyviltä sektoreiltaan. kaltaista joustavaa (luontoa suojelevaa) metsätaloutta. Lopuksi muutama sana päätöksenteosta metsätaloudessa . maamattomiksi tai niiden jälkien on hävittävä lyhyessä ajassa. Em. tutkimustavoitteet tulisi ottaa nimenomaan metsäntutkijoiden ohjelmiin. Ennen kaikkea päätöksentekijöille on esitettävä erilaisia, myös luontoa suojelevia, vaihtoehtoja.. puunkorjuumenetelmien kehittämisessä on pyrittävä muihinkin päämääriin kuin mahdollisimman suureen taloudellisuuteen ja nopeuteen. On välittömästi aloitettava luontoa suojelevien metsäralousmallien ja -vaihtoehtojen tutkiminen . Tutkimuksen on julkistettava myös negatiiviset tulokset, jotta huonoksi osoittautuneet menetelmät voitaisiin poistaa kentältä. On syytä epäillä, onko nykyisen tutkimuksen tavoite puuntuotannon rajaton lisääminen edes pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattava. valtion tilintarkastajat huomionsa 1967 todetessaan, että Mera-ohjelmaan kuuluvaa metsänviljelyä, lannoitusta ja muita metsänparannustoimenpiteitä joudutaan toteuttamaan ilman riittävää tietoa toimenpiteiden biologisista perusteista. Metsähallituksessa on tehty ns. Luontoa suojelevaan metsätalouteen päästäneen luopumalla kaavamaisesta menettelystä ja siirtymällä tapauskohtaiseen harkintaan. Näillä ryhmillä on oltava oikeus esittää omia vaatimuksiaan lomatai kotiseutunsa maisemakuvan ja maaston suhteen. luonnonhoitometsien perustamiseksi aloite, jonka mukaan tiettyihin metsäalueisiin pyritään soveltamaan em. Vastuu kenttätoimenpiteistä on yhä enemmän siirtynyt koneiden varsinaisille käyttäjille, metsätyÖmiehille. Myös maanrriuokkauskoneita tulisi kehittää samaan suuntaan, siis luontoa hellävaroen kohteleviksi. On syytä ja on aika arvioida uudelleen metsäntutkimuksen tavoitteet. Nykytilanteessa on kohtuutonta vaatia esim. Metsätalouden päämäärien ja tavoitteiden asettelu ei saa olla pienen asiantuntijajoukon yksinoikeus. On luovuttava nykyisestä lyhyen tähtäimen metsätaloudesta ja otettava kaikissa metsätalouden organisaatioissa johtoajatukseksi luontoa suojeleva metsätalous. Luontoa suojeleva metsätalous on pitkällä tähtäimellä sikälikin edullisempi, että se voi vaikeuksitta mukautua yhteiskunnan nopeasti muuttuviin vaatimuksiin. Päätöksentekijöille esitetyt vaihtoehtomallit ovat tähdänneet vain puuntuotantotavoitteisiin. Metsien käsittelystä on voitava keskustella julkisesti ottaen huomioon kaikkien kansalaispiirien näkemykset, eikä yrittää leimata muiden kannanottoja asiantuntemanomuudeksi ja tietämättömyydeksi. Juuri tästä prosessista on seurauksena em. kaavamainen menettely. toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet ovat varsin reaaliset. Tämän esteenä on kuitenkin jatkuvasti rationalisoituva metsätalous, jolle on ominaista lisääntyvä koneellistuminen ja vastuualueiden kasvu. seuraavat seikat: tutkimuksen on valtakunnallisella tasolla 46 pyrittävä selvittämään, m1ta maisemantai luonnonsuojelun vaatimusten huomioonottaminen metsätaloudessa tulee maksamaan ja kuinka nämä kustannukset tultaisiin jakamaan metsäntutkimuksen olisi voitava antaa käytännön metsätaloudelle käyttökelpoisia tutkimustuloksia myös metsäluonnon suojelun ja moninaiskäytön alalta tutkimuksen tulisi ensin saada riittävästi aikaa jonkin uuden menetelmän etujen ja haittojen selvittämiseksi sen sijaan, että menetelmä otetaan kentällä laajaan käynöön ja vasta sitten aloitetaan tutkimus. Luontoa suojelevan metsätalouden tutkimiseen ei ole syytä suhtautua välinpitämättömästi, sillä ennemmin tai myöhemmin näihin asioihin joudutaan kuitenkin paneutumaan. luonnonsuojeluviranomaisilta tai luonnonsuojelunharrastajilta tällaisen valtakunnallisen tutkimusohjelman läpiviemistä. Se aliarvioi selvästi ammattimiehen kykyä soveltaa niitä usein luonnolle edullisia vaihtoehtoja, jotka hän on saanut koulutuksensa myötä ja joita hän koulutuksensa puolesta kykenisi hyvin toteunamaan. Metsäluontoa välillisesti tai välittömästi koskevissa asioissa on oltava sananvaltaa paitsi ammanimiehillä myös luonnonsuojelijoilla ja yleensä kaikilla piireillä, joiden etuja ne koskevat. Uudessa metsäntutkimuksen tavoiteohjelmassa on huomioitava mm. Tähän seikkaan kiinninivät mm. Nykyisen metsäntutkimuksen tavoitteet ovat luonnollisesti yhtenevät nykyään harjoitettavan metsätalouden kanssa. Koneet eivät saa määrätä metsien käsittelyä, vaan on pystyttävä kehittämään myös kevyitä, harvennusmetsissä toimivia konetyyppejä. Tätä erinomaista keksintöä ei suinkaan tule jättää vain määrättyjen valtion metsäsirpaleiden etuoikeudeksi, vaan luonnonhoitometsien periaate on ulotettava koskemaan kaikkia valtakunnan metsäalueita, lukuunottamatta kansallisja luonnonpuistoja, aarnialueita tai niihin verrattavia luonnonsuojelualueita
Ja kaikki tämä tapahtuu »edistyksen» nimissä, vaikka kaupunkimiljöön tuhoaminen ja viihryisyyden alentaminen ovat pahimmanlaatuista taantumusta. voi suurelta osalta lukea ansiokseen Aleksanterinkadun muuttamisen kävelykaduksi, sillä järjestö toimi monin tavoin ja voimak.kaasti asian hyväksi . Siis autoistuminen on eräs elintason mittapuu. J. Ja suunnirtelijat toimivat tietenkin ennusteiden mukaisesti, mitäs virkaa niillä muuten olisi. Rakennetaan uusia moortoriteitä, usein luonnonkauniiden seutujen halki, välittämärtä siirä, ertä ne tulvahtavat oitis täyteen yksityisautoja ja aiheuttavat siten ongelman vaikeutumisen. Suunnilleen samaan aikaan kansanedustaja E. Autosta on tullut teollistuneen yhteiskunnan suurin tappaja. Se ei ole kuitenkaan mikään kiihkoilijoiden järjestö. Järjestön postisiirtotili on 56120, jolle voi maksaa jäsenmaksun 5 mk. Paavola, Enemmistön jäsen, reki asiaa koskevan eduskunrakyselyn. Tämä on kuitenkin vain ensimmäinen askel tärkeästä tavoitteesta, joka on suurkaupungin keskustan rauhoittaminen yksityisautoliikenteeltä. Noin 60 prosenttia suurkaupunkien ilman saasteista on autojen aiheurtamaa. Tavallaan näin onkin, jos numeroiden ja tilastojen valossa tarkastellaan autoistumisen työllistävää vaikutusta, joka tuntuu monilla eri aloilla. Enemmistö ry:n suosion kasvusta kertoo jäsenmäärän nopea nousu nykyiseen kahdeksaan sataan sekä alaosastojen perustaminen Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa auto tappaa vuosirtain enemmän ihmisiä kuin tähänastinen Vietnamin sota. Väitetään että taloudellinen kasvu kohortaa elintasoa. Enemmistössä on mukana myös autonomistajia. Joka kymmenes suomalainen kuolee tai loukkaantuu liikenneonnettomuuksissa seuraavien 20 vuoden aikana. Enemmistö ry:hyn voi liirryä ortamalla yhteyttä jäsensihteeriin, Eeva Tarkiaiseen, osoite Lönnrotinkatu 9 D 16, Helsinki 12, puhelin 605 447. Kymmenen vuoden kuluttua meillä pitäisi TVH:n ennusteen mukaan olla auroja kaksi kertaa, 20 vuoden kulurtua kolme kertaa näin paljon. Nykyistä vinosuuntausta vastaan taistelee Suomessa Enemmistö ry . Koko maailmassa kuolee tai louk.kaantuu vaikeasti neljä miljoonaa ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Tällä hetkellä, armon vuonna 1970, meillä Suomessa on autoja lähes 800 000 kappaletta, joista ylivoimainen enemmistö yksityisautoja. Erään tutkimuksen mukaan Suomessa on ilman lyijypitoisuus noussut vuosina 1960-64 kokonaista 800 prosenrtia. Pakokaas~n mukana tulee ilmaan myrkkyjä joista pahin lienee lyijy. Enemmistö ry. Puistot, nurmikot ja pihamaat uhrataan yksityisautoille. Niinpä noin vuosi sitten järjestö esirti kulkulaitosministeriölle kirjelmän pakokaasunpuhdistajien tarpeellisuudesta. vastustaa auton pakkovaltaa Yhteiskuntamme autoistuu. Kulttuurihistoriallisesti arvok.kaasta torista tehdään yksityisautojen pysäköintipaikka. Auto on myös suuri saasturcaja. Se hyväksyy yksityisauton välttämärtömyyskäytön ja on valmis suosimaan sitä syrjäseuduilla, jonne kollektiiviliikennettä on vaikea järjestää. Enemmistö ry. Lähitulevaisuuden tavoitteista lienee tärkein yhteydenotto kaupunginosajärjestöihin, jotta kaupunkimme liikenneongelmat saataisiin kokonaisuudessaan kartoitetuiksi. Vastaus joutuu outoon valoon varsinkin kun ortaa huomioon, ertä Suomi on harvoja reollisuusmaita, jolta kokonaan puuttuvat ilman puhtautta koskevat normit. Antti Vahtera 4 7. Tämän vuoden puolella antamassaan vastauksessa ministeri Airio selitti, ettei mihinkään toimenpiteisiin ole aihetta ryhtyä. Kirjasta otettiin äskettäin toinen painos. Enemmistö ry:n toimesta julkaistiin hiljakkoin Tammen Huutomerkkisarjaan kuuluva kirja »Alas auton pak.kovalta», jonka tekijät olivat kauttaaltaan järjestön jäseniä. Enemmistö ry. Yhteiskunnan autoistuminen on nykyvaiheessa suoraan verrannollinen viihtyisyyden ja liikkumavapauden alenemiseen, ei suinkaan päinvastoin. Tämä nuorten arkkitehtien ja juristien syksyllä vuonna 1968 perustama järjestö edustaa sitä jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, lasren, vanhusten ja invalidien muodostamaa enemmistöä, jonka etuja nykyinen yhdyskuntasuunnittelu polkee alleen. Kadun reunoilta kaadetaan puita ja tungetaan jalankulkijat ahtaammalle, jotta autot saisivat lisätilaa. Enemmistö ry. kiinnittää eriryistä huomiota saasteongelmaan. pyrkii kirjelmillä, julkisilla keskustelutilaisuuksilla, lehtipolemiikilla ja mielenosoituksilla vaikuttamaan päätöksentekijöihin ja suureen yleisöön ihmiskeskeisen liikennepoljtiikan hyväksi. Vaikka muutoksen enteitä onkin jo havairtavissa, nykyaikainen yhdyskuntasuunnittelu pyrkii edelleen edistämään yksipuolisesti autoistumista. Mitä enemmän auroja, sitä enemmän melua ja tungosta, sitä vaikeampi päästä eteenpäin yleensä millään liikennevälineellä. Mutta kuva muuttuu kokonaan, jos ajatellaan autoistumisen vai.kurusta ihmisyksilöön ja hänen elinympäristöönsä
6. 6., Kanavaillassa 12. saakka.) kello 15-17 Kirjaston satutunti ja lainausasema Apianniemen uimalassa kello 17 .00 Moottoriveneiden retkeilyajo Mallasvedellä. 6. Vauhti a vesillä nähdään vesihiihtonäytöksissä ja erityisesti sunnuntain moottori venekilpailuissa Lotilanjärvellä, jossa tavallisesti on totuttu soutajien tasaiseen tahtiin. 6. Autojen retkeilyajo Roineen ympäri PERJANTAI 12. Huom. ovat asiantuntijoiden alustusten aiheina. Viikon teema vesien virkistyskäyttö tulee monipuolisen tarkastelun kohteeksi: lomaasuntoalueet, veneretkeily, virkistyskalastus, vesien suojelu, vesilläliikkujan turvallisuus jne. Seminaarin yhteydessä olevan näyttelyn avaus Vesibussiristeily Kaivantoon Taidenäyttelyn avaus Centrurnin näyttelyhallissa. nuorten luonnonsuojelukurssi Kariniemessä (Mahdollisesti Nuorisoteatterin saasteryhmän esitys torilla 12. 6. 6.1970 Valkeakoski-seminaari , joka tänä vuonna on liitetty OHJELMA Vesiviikon ohjelmaan, aloittaa virallisesti Vesiviikko TORSTAI 11. Valkeakosken kaupunki antaa järjestäjille taloudellista tukea. 6. Vesi viikko -70: n järjestämiseen on ilmoittautunut mukaan 26 valkeakoskelaista järjestöä tai muuta yhteisöä, jotka yleiskokouksessa valitsivat järjestelytehtävistä vastaavat elimet. kello 10.00 Valkeakoski-seminaari Kauppaoppilaitoksella kello 14.00 Vesipallocup Lahti-Tampere-Valkeakoski Kirjaslammell a kello 20.00 Virkistävä vesi-ilta Apianniemen kansanpuistossa, suuri vesien virkistyskäyttöä tunnelmoiva show kello 22 .00 Vesiviikon yötanssit Apianniemen kansanpuistossa SUNNUNTAI 14. kello 9.30 Valkeakoski-seminaari Kauppaoppilaitoksella kello 19.30 Kanavailta Suruttomien kärjessä, koko kansan leppoisa ilta sirpaleohjelmineen kanavan rannalla kello 18.00 Filmiesityksiä Valkeakoski-seminaarin yhteydessä Kauppaoppilaitoksella LAUANTAI 13. 4 1 098 48 kello 10.00 kello 12.15 kello 13.00 Valkeako~ki-serni naari Kauppaoppilaitoksella. 6. päivänä. 6.). Mikko Vuorisen maalauksia ja Yrjö Rosolan veistoksia. 6. (Näyttely avoinna 14. Vesiviikko -70 päättyy tanssin pyörähdyksiin Apianniemen kansanpuistossa. tiistaina 9. Valkeakosken vesiviikko 11.-14. Vesiviikko -70:n asiasisältö liittyy siten useilta kohdin Kansainvälinen Luonnonsuojeluvuosi -70:n aiheisiin, jonka johdosta Vesiviikko -70 on eräs vuoden tapahtumista. kello 10.00 Vesiviikon jumalanpalvelus kello 14.00 Moottorivenekilpailut vakioveneille Lotilan järvellä kello 14.55 Vesi bussi risteily Visavuoreen kello 20.00 Vesiviikon päättäjäistanssit Apialla Maanantaina 8 . 6. Vesiurheilua edustaa myös vesipallocup, johon osallistuvat Lahden, Tampereen ja Valkeakosken joukkueet. Seurakunta on mukana järjestämällä päättäjäispäivän jumalanpalveluksen Vesiviikkoon liittyvänä tilaisuutena. Valkeakoskiseminaari on hyväksytty myös Tampereen kesäyliopiston ohjelmaan. ja Virkistävässä vesi-illassa 13. 41 800 tiedotussihteeri Jukka Peltovirta Niementie 12 Valkeakoski puh. Osana asiaohjelmia ja epävirallisena viikon avauksena järjestetään varhaisnuorille kaksipäiväinen luonnonsuojelukurssi kansakoulujen kesäsiirtolan, Kariniemen, maastossa. Lähempiä tietoja saa: pääsihteeri Reijo Urtamo Kaupungintalo, Valkeakoski puh. Kello 10 mainittuna päivänä avataan seminaariin liittyvä näyttely ja välittömästi tämän jälkeen seminaari aloittaa työskentelynsä Valkeakosken Kauppaoppilaitoksessa. -70:n tapahtumat torstaina kesäkuun 11. Virkistys ja viihde vesien äärellä tarjoaa useita mahdoll isuuksia: kanavailta ja »Virkistävä vesi-ilta» ovat varsinaisia viihdetilaisuuksia, lisäksi on »Roineen rengas » autojen retkeilyajona ja samaan aikaan moottoriveneiden retkeilyristeily Mallasvedellä. »Kaiken kansan» ohjelmaa täydentävät vesibussiristeilyt Kaivantoon ja Visavuoreen
Julisteen koko on 80 x 120 cm. SUOJELE lbh1olanluontoa MERIKOTKA Merikotkajulisteen on suunnitellut Erik Bruun. DIDITYY Kaksivärisen DDT-julisteen on suunnitellut Jukka Veistola. Hinta 8 mk + lähetyskulut. Merkkejä on saatavissa kahdeksaa eri lajia, joista neljä on kuvattu ohessa. Kutakin lajia toimitetaan 100 kpl erissä. Saatavana Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa) . Hinta 6 mk + lähetyskulut.. KIRJEENSULKIJAMERKIT Nelivärisiä yhteispohjoismaisia ki rjeensul kijamerkkejä voi tilata Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa) . 66 39 77) tai Suomen luonnonsuojeluliitosta (osoite takakannessa) . Julisteen koko on 40 x 100 cm. Merkkien hinta on 10 p/kpl + lähetyskulut. Voidaan tilata joko Suomen Akateemisesta Raittiusliitosta (Laivurinrinne 1 A, Helsinki 12, puh . Merkkien koko on 4.3 x 6.3 cm