SUOMEN Joulukuu 1999 lrtonumero 33 mk Naatit vähissä • Erikoisia kuusia • Moottoriurheilun mieli
On vaikea muistaa sen makailevan pitkät talviyöt sammalvuoteellaan kävyntäyteistä päivää odotellen. Heiluhäntä tarkenee Orava on talvipäivän piriste ja vauhtiveikko. Mutta käävät eivät kätkeydy. Kantokääpä, taulakääpä, pökkelökääpä, arinakääpä ja kuvan aidaskääpä ovat tavallisia tuttavuuksia. Aidaskääpä kasvaa havupuilla, etenkin kuusella; sen yhyttää varmimmin hiiltyneestä kulokannosta, unohtuneesta puukasasta tai jokivarren puusillan rakenteista. Suurella merellä toistuu tuttu pieni piruetti; vesipääsky kiertää ympyrää ja kerää pyörteiden tuomia pikkueläimiä nokkaansa. Muut oravan kokoiset tai sitä pienemmät eläimet viettävät pakkastalven lumen suojassa. Eikä se ainakaan sallisi akrobaattista elintapaa. Kodin ovikin suljetaan yön tullen. Pääsky hakeutuu ajelehtivien levälauttojen huomaan. Talvi on kääpäretken aikaa! oppaaksi vaikkapa Luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin tuore Puiden pillipiipareita -kirjanen. Vesipääsky talvehtii avomerellä Kesänsä Suomen suolampareilla viettävä vesipääsky talvehtii täysin toisenlaisessa ympäristössä: Arabianmeren ulapalla. Aidaskääpä on ruskolahottaja eli se syöpöttelee puun ligniinillä. Pesänsä kurre on rakentanut usein suuren kuusen kainaloon ja vuorannut sen heinillä ja sammalella. Se seurailee myös valaita, seilaapa niiden selässäkin.. V) z z ::J .....J Suksillakin pääsee sieniretkelle Suurin osa sienistä jurottaa talvensa rihmastona maan povessa. Orava selviää pohjoisessa luonnossa vain pesänsä turvin ; eläin on niin pieni, ettei paukkupakkasen torjuva mahtiturkki sopisi sen päälle. Niitä voi nähdä lyhyenkin metsäretken aikana yli kymmenen lajia
The village of Paanajärvi in Russian Karelia is one of the last surviving classic Karelian villages and is included on Unesco's World Monument Watch list. Motor sports are highly popular in Finland. A Formula 1 race track is planned for southern Finland. 35 Uusimaa, rakastettuni Hannu Niklander kirjoittaa uusmuukalaisuudesta. [00NT8 58. vuosikerta Joulukuu LUONTO 4 Tule takaisin naali! 23 Merkillisiä kuusia 52 Kysy luonnosta Miksi männyt ovat kaksilatvaisia. Usko ja Heikki Rouvinen viettävät eläkepäiviään puutarhaa viljellen, kalastellen ja lintujakin muistaen. 56 Ekoelämää Mistä hyvä ruoka syntyy. KANSIKUVA Martti Rikkonen kameroineen on onnistunut yhyttämään naalin Utsjoella. 36 Voimala uhkaa viimeistä vienalaiskylää Paanajärven runokylälle haetaan pelastusta kulttuuriarvoista. What is their impact on the environment and people's attitudes. Naalit ovat käyneet niin harvinaisiksi, että tutkijat iloitsevat jo hännän pään vilauksestakin. 26 Rouvisen veljekset elävät luonnosta 28 Kylä jatkaa eloaan Mika J. 32 Luonto moottoripuiston vetonaulana Kirkkonummen Pikkalaan suunnitellaan formularataa. Spruce trees are individuals and there are many 'weirdoes' among them. Kuuset ovat yksilöitä, ja joukossa on aina myös joitakin outoja tyyppejä. YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 18 Optimismin kylväjä Teuvo Suominen on herätellyt ihmisiä kynällään , kamerallaan ja asenteillaan. Miten linnut pystyvät syömään jäisiä marjoja. Tutustumme merkillisyyksiin sivuilla 23-25. Nieminen on seurannut kamerallaan kotikylänsä väistyvää elämänmuotoa. Lue sivuilta 4-11 .. For our English-speaking readers Osallistu vuoden parhaan jutun ja kannen valintaan sivulla 64! The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sll.fi/s1/ This issue's summaries include: The Arctic fox has almost disappeared from the Finnish fells. Mammalogists are trying to find out why. Arjen ekoelämää sivuilla 26-27. Miksi puolimetrinen kuusi tekee käpyjä. 67 Elämän rajamailla Harrastelijoiden elintoiminnot saattavat pysähtyä kokonaan . Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 32 Moottoriurheilun mieli Mikä on huippusuositun moottoriurheilun jälki maailmaan ja ihmisiin. Ekoneuvoja, ravintoasiaa, vihervinkkejä, uutisia. VAKIOT 12 13 40 44 50 62 66 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maailmalta Mielipiteitä & keskustelua Kirjoja Sisällysluettelo 1999 Palvelukortti Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 12
Ravintoa riitti tunturien liepeillä talvisin poikkeuksellisen hyvin, koska porojen teurasjätteet jätettiin taivasalle ja jokaisella Lapin pikkukylälläkin oli oma kaatopaikka. Kuukauden ikäisinä ne kurkistelevat pesästään. Molemmat vanhemmat huolehtivat poikasista, joita voi syntyä kerralla toistakymmentä. Se on helpottanut ketun selviämistä Lapin ankarissa oloissa. Valloittiko kettu naalien pesäkumpareet. Ketun pyynti tuli kannattamattomaksi ja kovahankisella tunturialueella turhan vaikeaksi. Myös ilmastollisesti 1990luku on ollut kohtalaisen leuto. Ketut pystyivät kasvattamaan runsaita poikueita. Naalin poikaset syntyvät kesän alussa. Suurin osa naalinpesistä oli jo tyhjentynyt ennen ketun tuloa tunturiin, ja äärimmäisen harva naalikanta ei ole pystynyt pi
tamaan puoliaan vahvempaa kettua vastaan. Suomen naalialueella tai sen lähituntumassa on noin 30 maakotkan reviiriä. Ruotsistakin on saatu viitteitä siitä, että naali kuuluu kotkan ruokalistaan. Monet paikalliset asukkaat ovat sitä mieltä, että kotkan saalistuksella on merkitystä. Ketun ohella tuntureilla on muitakin petoja, jotka saattavat vaikuttaa ratkaisevasti pieneen naalikantaan. Toisaalta on pakko ihailla ketun sopeutumiskyvyn voimaa ja menestymistä uusissa oloissa. Lisäksi on pidetty mahdollisena, että kettu on saattanut levittää loisia tai tauteja
Pesistä on tallennettu kaikki mahdollinen tieto, ja niistä on muodostettu ruotsalaisen mallin mukainen pesärekisteri. Viimeisimmästä koko Lapin kattavasta sopulien suurvaelluksesta on kulunut kolmisenkymmentä vuotta. Naalit ja ketut eivät menesty samoilla elinalueilla. Tämä näkyy muussakin Pohjois-Lapin eläimistössä. Naalit myös vaeltavat. Pesäkäynneillä kerätään karvatupot, ulosteet ja saalisjätteet. Joitakin suuria "naalikaupunkeja" tunnetaan jo viime vuosisadalta saakka. Tämän arvellaan johtuvan suurpetojen vähäisyydestä ja ihmisen elintapojen muuttumisesta. ____ / Eräänä syynä naalien pesimättömyyteen ja lukuisiin pesinnän keskeytymisiin pidetään viime vuosien huonoa ravintotilannetta tuntureilla. Naali ei enää pesi Suomessa Suomen Lapista tunnetaan noin sata vanhaa naalinpesää. Leudommissa ilmastooloissa tunturialue tuottaa entistä enemmän ravintoa ja parantaa muun muassa ketun mahdollisuuksia selviytyä naalialueilla. Ruotsissa asettui viime keväänä pesimään kymmenkunta naaliparia, mutta lisääntyminen epäonnistui yhtä poikkeusta lukuunottamatta. naaleihin. Yleinen käsitys on myös, että naalin häviämisen perussyy on ilmaston lämpeneminen. Liian hyvä jätehuolto'. t ·• ' . Apuna on maaja metsätalousministeriön myöntämä erikoislupa, joka mahdollistaa moottorikelkan ja ampuma-aseen käytön.. Varsinkin talviset käynnit muutama vuorokausi lumisateen jälkeen antavat paljon tietoa tuntureiden elämästä. Nämä sata pesää muodostavat tärkeän seurannan osan. Ruotsalaisten arvion mukaan syynä oli sopulien ja myyrien puuttuminen. Kasvillisuudesta sekä pesäreikien ja käytävien kunnosta voi päätellä, että useimmissa näistä on pesitty viime vuosikymmenien aikana. Ketuilla ei siis ainakaan näytä olevan vaikeuksia saada tuntureilla ruokaa, vaikka ne tarvitsevat enemmän ravintoa kuin naalit. Tuntureilla liikutaan keikoilla vain tilapäisesti ja lyhyen aikaa, ruokajätteet kerääntyvät muualle. Ne käydään tarkistamassa vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevättalvella ja kesällä. On siis todennäköistä, että syytkin ovat suurimmaksi osaksi samat. Euroopan naalit elävät levinneisyysalueensa äärirajoilla, ja muutokset ympäristössä vaikuttavat herkästi kannan kokoon ja Iisääntymiseen. Naali on vähentynyt kaikkialla PohjoisEuroopassa. On arveltu, että naalin ravintotilannetta huonontaa myös se, että tuntureille ei enää jää haaskoja eikä muuta ruokajätettä. Jälkihavainnot kirjataan ja mitataan. Vuosisadan alussa tavattiin vaeltavia naaleja Etelä-Suomea myöten. Hyviä sopulija myyrävuosia on ollut kovin harvoin, ja ne ovat olleet melko paikallisia. Parin viime vuoden aikana tuntureilta pyydetyistä ketuista ei kuitenkaan ole löydetty poikkeavia tauteja, ja kapiakin on esiintynyt hyvin vähän. Naalien pesäalueilta pyydetyt ketut ovat kuitenkin olleet hyväkuntoisia ja terveitä. c:: .-. Pesiltä ja niiden läheisyydestä pyritään myös hävittämään kaikki ketut
Eikä mikään mahti näytä saavan näitä kahta lajia elämään rinnakkain samalla alueella niin, että molemmat menestyisivät. Ruotsalaisista naalinpennuista otetaan kokeita tautien ja dna:n määrittämiseksi. Mutta toistaiseksi ei ole löytynyt mitään muuta keinoa pitää kettuja pois naalinpesiltä. Pesien seurannan ja kettujen poistamisen lisäksi on myös valmistauduttu siihen, että asuttu naalinpesä vielä löytyy. Lopuksi pennut merkitään radiolähettimillä Luonnonsuojelullisesti ei tietenkään ole hyvä asia, että toisen lajin pelastamiseksi täytyy tappaa toista lajia. Kun olemme haastatelleet riekonpyytäjiä, poromiehiä, kalastajia ja muita luonnossa liikkujia, olemme saaneet hämmästyttävän paljon uutta tietoa naalis. Vaikka pesiviä naaleja ei olekaan löytynyt pariin vuoteen, havaintoja yksittäisistä eläimistä on kertynyt 1999 aikana liki parikymmentä. Jotta paikalle ei houkuteltaisi samalla kettuja ja muita naatin vihollisia, täytyy ruokintaan yhdistää jatkuva valvonta. Pesinnän onnistumisen varmistamiseksi on tarkoitus tuoda lähettyville ruokaa
käytetään porokämppiä ja kämppiä. Huomattava osa havainnoista on tehty talvella kylien, poroerotuspaikkojen ja erilaisten kämppien ympäriltä, jonne naatit ovat tulleet etsimään ravintoa. Kuva Kaldoaivista. ta Ylä-Lapin eri osissa aivan viime vuosiin saakka. Vilahdus hännänpäästä Naali ei ole vielä hävinnyt maastamme. Oikeastaan tänä vuonna on havaintoja kertynyt enemmän kuin muutamana aikaisempana vuonna. Lukuisia havaintoja on saatu myös tunturipaljakoiSUOMEN LUONTO 12/99. 10 esäntarkastus aynnissä
Matti Mela työskentelee Metsähallituksen YläLapin luonnonhoitoalueella Ivalossa suojelubiologina. Yhtäkkiä hän huomasi sivusilmällään telttakankaan läpi vastavalossa naalin silhuetin. 11. Revittyään telttaan reiän hän näki taakseen vilkuilevan naalin häviävän läheiseen tunturirakkaan. Pesäpaikkana tunturikivikko on turvallinen, koska kettukaan ei pysty kaivamaan kivenkoloja itselleen sopivan suuruisiksi. leja, jotka ovat jääneet pesien etsijöiltä huomaamatta. Pesää ei löytynyt, mutta naalin olemassaolosta saatiin varmuus ja samalla usko lajin säilyttämisen mahdollisuuksiin myös Suomessa. Kivirakka on hankala myös pesätarkastajalle, koska sopivia pesäpaikkoja on melkein rajattomasti eikä pesimisestä juuri jää jälkiä. den viheliäisimmiltä kivirakoilta. Naalinpesien tarkastaja valvoi teltassaan ja mietti jo varsin epätoivoisena tyhjien pesien turhauttavaa hakemista. Pientä uskoa tulevaisuuteen antoi myös viime kesänä jossakin Utsjoen tunturierämaassa sattunut tapaus. On todennäköistä, että viime vuosinakin on tällaisilla paikoilla pesinyt muutamia naaSUOMEN LUONTO 12/99 Suomessa elää vain 15-20 naalia. Oliko lähellä pesä vai hakiko naali pesätarkastajan eväitä tai peräti tieteellisiä apuvälineitä kuten vanha eläinkirjakin mainitsee, jäi arvoitukseksi. Tällaisilta alueilta tunnetaan muutamia vanhoja pesiäkin, ja juuri niiden liepeiltä on löytynyt talvisia jälkiä. Saattaa olla, että naali on menettänyt hiekkatievoihin kaivamansa pesät lopullisesti ketulle, mutta äärimmäiseen tunturirakkaan jää pieni naalikanta pesimään
Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 325 mk, kestotilaus 290 mk. Se ei evoluution aikaperspektiivissä ole kovin kummoinen aika. lrtonumero 33 markkaa. Sodat roihuavat eri puolilla maailmaa. Ongelma on se, että siellä missä on viisautta ja vastuuta, ei ole valtaa. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. fi/sl/ Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 1 7 Toimitussihteerit Alice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Toimituksen assistentti Johanna Mehtola, 228 08216 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Ki rjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh.(03)7511815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Vallankahvassa ovat ahneuden voimat. Vankkaa näyttöä elinkelpoisuudesta on esimerkiksi krokotiileilla, joiden kestävä elämäntapa on jatkunut jo 100 miljoonaa vuotta. Ympäristöasioissa on kyse paitsi tietoisuudesta ja vastuusta, myös vallasta. Elämän ihme syntyy vain poikkeuksellisissa oloissa, eikä sen säilyminen ole itsestään selvää. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 66. Ihmisellä on todelliset mahdollisuudet tuhota , jos ei sentään kaikkea elämää maapallolta, ainakin omat elämänsä edellytykset. J L-~c JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA SUOMEN LUONTO 12/99. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Niissä Sininen planeettamme hehkuu avaruudessa pienen pienenä elämän jalokivenä, vertauskohtanaan kuollut Kuun pinta. Niukentuvia luonnonvaroja on jakamassa kuusi miljardia ihmistä. Ellei ihminen pysty viisastumaan jaottamaan vastuuta maapallosta, se siirtyy eliökunnan kehityksessä lajina epäonnistuneiden joukkoon. Keskeisin kysymys on se, miten kestävän elämäntavan vaatimukset saadaan ulotetuksi kaikkialle: paikallistasolta aina maailmantalouden rakenteisiin asti. Maapallon eliölajista köyhtyy, hedelmällinen maaperä vähenee, vesipula on jo monin paikoin vakava ongelma. A 1kava vuosituhat on ihmiskunnan kiirastuli. 12 Uudelle vuosituhannelle V uosituhantemme viimeiset vuosikymmenet ovat olleet ympäristötietoisuuden heräämisen ja kasvun aikaa. Puolen vuoden määräaikaistilaus [kuusi numeroa) 180 mk. Luon nonsuojel uliiton jäsenille määräaikaistilaus 270 mk ja kestotilaus 255 mk. Voimakasta tunnetta maapallosta yhteisenä kotinamme vahvisti ensimmäisellä miehitetyllä kuulennolla Apollo 11 :llä heinäkuussa 1969 otetut kuvat. Toivokaamme, että 2000-luvusta tulee viisauden ja vastuun vuosituhat. Ylvästelyyn ei ole aihetta, sillä ihminen on lajina vasta nuori , vain noin 1 00 000 vuoden ikäinen. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luontoltilaajapalvelu Kotkankatu 9, 005 1 Helsinki p. Valtaisista ongelmista huolimatta ihmiskunnalla on mahdollisuuksia ja toivoa, jos se pystyy valitsemaan oikean kehitystien. Teollisen aikakauden ihminen on jo parissa vuosisadassa onnistunut sotkemaan asiansa pahasti ; siihen verrattuna esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsissä tuhansia vuosia luonnon kanssa sovussa eläneet intiaanit tai Kalaharin bushmannit näyttäisivät olevan paljon elinkelpoisempia ihmislajin muotoja. Myös hyönteisissä on paljon todellisia elämäntaitureita. Ympäristötietoisuuden lisääntymisestä huolimatta suuret ympäristöongelmat ovat ratkaisematta . Nykyaikaisen sodankäynnin ympäristötuhot konkretisoituivat Vietnamin sodan aikaisissa massiivisissa pommituksissa, metsien myrkyttämisessä ja kylien kärventämisessä napalmilla. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Maapallon metsäala hupenee pelottavan nopeasti, ja ilmastomuutoksen pysäyttäminen vaatii ratkaisevasti kovempia keinoja kuin mihin valtiot ovat valmiit. (09) 228 08 1 faksi: (09) 228 08232 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forest.sl1 . 1960-luvun lopulla ympäristöliike nosti esiin maapallonlaajuiset ihmiskuntaa uhkaavat ongelmat, kuten eroosion, merten ja ilmakehän saastumisen , ympäristömyrkyt, lajien häviämisen, väestönkasvun ja ravintopulan , luonnonvarojen ehtymisen
TAPANI VEISTOLA Suomi liittyi pienvalasja lepakkosopimuksiin Suojelujärjestöt ovat pitkään arvostelleet ympäristöministeriötä siitä , ettei Suomi ole liittynyt eurooppalaisiin lepakoiden ja pienvalaitten suojelusopimuksiin. "Uhanalaisten rinnalle syntyy kuitenkin entistä huomattavasti laajempi silmälläpidettävien lista. Menetämmekö yhden kevään merkeistä. Maamme lepakkolajien levinneisyyttä ja Tiltaltin sointuva säe on on kuulunut pajunkukkien aikaan. "Uusilla kriteereillä uhanalaisia lajeja tulee nykyistä vähemmän", sanoo Rassi. Tietoa sopimuksista on (englanniksi] internet-osoitteessa http:llwww.wcmc.org.uk/cms/. Tänä vuonna Suomessa varmistettiin 335 maakotkareviiriä. Vanhan tavan mukaan voidaan vertailla uhanalaisuuden lisääntymistä aikaisempiin kotimaisiin listoihin verrattuna. Aja ista Tiltaltista uhanalainen. Uudella tavalla uhanalaisuus määritellään koko maailmassa samoilla perusteilla kansainvälisten vertailujen helpottamiseksi . Nyt pyöriäinen on todellinen suurharvinaisuus. Pyöriäinen oli vielä vuosisadan alussa tavallinen vierailija vesillämRaha toi tietoon kotkanpesiä Kotkien tuottamien porotuhojen uusi korvausjärjestelmä on tuonut runsaasti töitä kotkatarkastajille. Lisäksi naapuripaliskuntien kanssa yhteisiä reviirejä löytyi neljä. Etelä-Itämeren noin tuhannen pyöriäisen kanta on uhanalainen. "Uhanalaisuus ja harvinaisuus eivät ole sama asia", Pertti Rassi korostaa. Ei tiedetä myöskään, moniko lepakko talvehtii horroksessa meillä ja moniko muuttaa talveksi etelään. määrää ei riittävästi tunneta. 5 kastaa sen verran , että löysimme 25 uutta pesivää maakotka'° paria. "AI ueelliset uhanalaislistat julkaistaan myöhemmin ensi vuonna." Uhanalaiset lasketaan nyt kahdella tavalla. Vanhalla tavalla laskettuna uhanalaisuus näyttää yhä lievästi kasvavan." Uudet kriteerit tuovat uhanalaisiksi myös monia verrattain runsaslukuisia lajeja, jotka ovat taantuneet nopeasti paljon . "Hienoinen yllätys oli , että uusia kotkanpesiä ilmoitettiin peräti 1 50 . Ollilan mukaan Suomeen mahtuu arviolta 350 maakotkaparia, joten kotkat tiedetään jo varsin tarkkaan. Pienvalassopimukseen (ascobans) liittyminen on Suomelle tärkeätä, koska kansainvälinen yhteistyö on ainoa keino saada pyöriäiskantamme takaisin. Eniten kotkia asuu Keski-Lapissa Kemin-Sompion paliskunnan alueella , reviirejä löytyi sieltä kymmenen ja poikaspesiä viisi. TAPANI VEISTOLA yksi tuotti poikasia. 13. VESA VAARAMA Kotkanpesä voi olla miehen korkuinen. Ja uskon, että ensi kesänä löydämme vielä vähintään saman verran lisää uusia reviirejä", z < :i: SUOMEN LUONTO 12/99 kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tuomo Ollila. "Esimerkiksi peltosirkku ja tiltaltti näyttävät joutuvan uhanalaisten joukkoon." Uhanalaisuus ei merkitse automaattisia suojelutoimia. Nyt asia on korjattu , ja sopimukset ovat olleet 20. "Uusi valtakunnallinen uhanalaisarvio julkaistaan tammi-helmikuussa", lupaa neuvotteleva virkamies Pertti Rassi ympäristöministeriöstä . Niistä vain me. Suurimman , lähes 150 000 markan korvauksen sai Käsivarren paliskunta , jonka alueelta löytyi kuusi reviiriä. Rassin mukaan luonnonsuojeluasetusta kuitenkin muutetaan uuden uhanalaiskirjan jälkeen. Se on saattanut myös lisääntyä täällä, sillä havaintoja on myös nuorista yksilöistä. Lepakkosopimus (eurobats) edellyttää tutkimuksen ja lepakkotiedon lisäämistä, koska tiedon puute haittaa suojelua. Korvaussummaa nostivat rajan läheltä Ruotsin puolelta löydetty yksi ja Norjan puolelta löydetyt 1 5 pesivää maakotkaparia. Niistä asuu poronhoitoalueella reilut 300 paria. Reviirien perusteella korvauksia maksettiin paliskunnille tänä vuonna 1 ,66 miljoonaa markkaa. lokakuuta alkaen voimassa myös Suomessa. Korvaukset maksetaan nyt asuttujen reviirien perusteella , ja uusia pesiä on tullut tietoon enemmän kuin kukaan osasi odottaa. Niistä ehdittiin tarE
"Ja toteuttaminen seuraa heti", he lisäävät naurun säestyksellä. SLL vastustaa kesähakkuita Luonnonsuojeluliitto pitää kesähakkuita sekä luonnolle että metsänomistajalle vahingollisina. Hieno lintusyksy juhlisti osuvasti lintuaseman kahdettakymmenettä toimintavuotta. tammikuuta asti. Palkinnon arvo on 280 000 markkaa. Valokuvataiteen museo, Tallberginkatu 1 C, avoinna ti-su 12-19. TAPANI VEISTOLA Hangon lintuasema 2 vuotta Kulunut syksy oli Hangon lintuasemalla vilkas ja uusia muuttoennätyksiä syntyi. joulukuuta päättyvässä Unescon maailmanperintökomitean kokouksessa. Uudeksi kohteeksi on Marokon Marrakeshissä pidettävässä kokouksessa nousemassa Satakunnan Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue. Museo sijaitsee Kaapelitehtaalla Lauttasaaren sillan kupeessa. Siida on Saamelaismuseon ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen yhteinen näyttelytila Inarin kirkonkylän pohjoispäässä. Suomelle viides maailm, Suomi saanee viidennen maailmanperintökohteensa 4. Joutsamo muistutti, että luonnonsuojelulain mukaan metsätöissä on vältettävä pesimälintujen häiritsemistä, ellei se aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia. Näyttelytiloissa ja museon edessä on esillä myös ihka oikea halkopino. Kohdetta suositteli kesällä pidetty valmistelukokous, jonka ehdotukset tavallisesti hyväksytään . Näyttelyssä onkin oma tietotaulu siitä, kuinka kiljuhanhi erotetaan metsästettävistä sukulaisistaan. Ahvenanmaalaisten hanke sai Reykjavikissa järjestetyssä vaalissa yli puolet äänistä. Kiljuhanhinäyttely Siidassa Kiljuhanhi on vuosituhannen vaihteen näyttelyteemana Siidassa Inarissa. Kiljuhanhi on ollut Suomessa rauhoitettu jo 30 vuotta, mutta silti myös metsästyksen aiheuttaman kuolleisuuden arvioidaan olevan ainakin 30 prosenttia vuodessa. Sammallahdenmäki tunnetaan paikallisesti paremmin nimellä Kirkonlaattia. Koulutus ja opetus ovat osa lintu aseman toimintaa. Valtaosa näyttelyn materiaalista on vuosilta 199798, EU:n tukeman kiljuhanhi-Life -suojeluprojektin ensimmäisiltä vuosilta. Liiton pääsihteeri Esko Joutsamo oli lokakuussa kesähakkuutyöryhmän kuultavana. Sammallahdenmäki on suosituksen mukaan poikkeuksellinen todiste Skandinavian pronssikautisesta kulttuurista ja loistava esimerkki hautaustavoista. Gunda Åbonde-Wikström (kuvassa oikealla) on ollut mukana vuodesta 1995, Ola Nyqvist ja Maria Stenroos-Fagerström pari vuotta. Kurkia havaittiin syksyn kuluessa 11 000. Sienitautien torjuntaa, puun lumivarastointia ja metsätalouden linnustovaikutuksia on tutkittava lisää. Tuoreen lintuatlaksen mukaan kurkikantamme on 13 500 paria mukaanlukien pesimättömät luppokurjet. Kuvissaan Turunen tarkastelee puulämmityksen ja puupinojen maailmaa. Vierailuista asemalle voi sopia asemahoitaja Petro Pynnösen kanssa, puhelin (09) 5095017 . Agendatoimistossa Maarianhaminan keskustassa maailmaa parantaa kolme puolipäiväistä koordinaattoria. Luonnonsuojeluliitto haluaa suunnata hakkuita talviaikaan muun muassa metsänhoitoja sertifiointiohjeilla. PEKKA HÄNNINEN Nuori tuulihaukka on saanut renkaan koipeensa. Petolintuja ja kurkia muutti syyskuussa ennätyksellisesti. Rakkauskirje ltärr viehätti Pohjoismc Pohjoismaiden neuvosto myönsi tämänvuotisen luontoja ympäristöpalkintonsa Ahvenanmaan Agenda 21 -toimistolle. Näyttely on avoinna tammikuun puoliväliin asti. VESA V AARAMA Puupinoja sisätiloissa Pekka Turusen näyttely Kootut on esillä Valokuvataiteen museossa Helsingissä 2. Lintuasemaa voi muistaa lahjoituksilla tilille Merita 1 366301 03846. Laaja kivilatomus ja kiviröykkiöt on tehty kolmisentuhatta vuotta sitten SUOM EN LUONTO 1 2/99. "Täällä me istumme ja ideoimme", he selittävät. Työryhmä tekee ehdotuksensa maaliskuun loppuun mennessä. Hangon kurkimäärät asettavat Suomen pesimäkannan arvion uuteen valoon
"Keskusteluilla voi olla merkitystä myöhemmin; kysymys ei ole pelkästään pykälien nikkaroinnista", Joutsamo sanoo ja muistuttaa, että kiivain näkemystaisto käydään usein jo ennen hallituksen esityksen viemistä valiokuntaan. Tiusanen pitää ympäristöjärjestöjä ratkaisevan tärkeinä kuultavina asiantuntijoina. Viime kesänä toimisto järjesti käsikäyttöisten ruohonleikkurien (draggräsing) kilpailut samalle tieosuudelle, jolle paikallinen moottorikerho oli saanut luvan kiihdytysajokisaan (dragrace). ANTTI HALKKA Lain nimessä Melkein kaikki asiat eduskunnassa päätetään paikoissa, joihin ei suuren salin yleisölehtereiltä näe. Kuronen oli lokakuussa kuultavana ympäristönsuojelulaista ja teki pykäliin täsmälliset muutosehdotukset. Samaan aikaan Sammallahdenmäen kanssa valittiin useita muitakin uusia kohteita, kuten Unkarin Hortobagyn kansallispuisto. Hallituksen lakiesitystä puitiin ympäristövaliokunnassa kymmenissä kokouksissa. Laki yhtenäistää ympäristölainsäädäntöä ja sen lupajärjestelmiä. Uusi hautaustapa on myös merkki siitä, miten asutus oli jo vakiintunut. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Pentti Tiusasen mielestä valiokunnan tulisi olla sarana kansalaisten ja eduskunnan päätösten välissä: kansalaisia voisi kuulla enemmän. "Parhaimmillaan työ on sitä, että näkee jonkun oman ajatuksen valmiissa lakitekstissä", hän sanoo. "Rakas Itämeri, tiedän , että voit huonosti!", saatettiin merta tervehtiä ja luvattiin myös toimia mielitietyn olon parantamiseksi. ~lie en neuvostoa Toimistossa olisi ollut hauskaa ilman palkintoakin, sillä Ha roligt! on yksi työn ohjenuorista. Barri?rintökohde kalliolle Selkämeren tuntumaan. "Se oli onnistunein kampanjamme. Ryhmän uutislehtisellä on 1 200 tilaajaa, mikä on paljon 26 000 asukkaan Ahvenanmaalla. vuosisata, jona kestävä yhteiskunta on rakennettava. Ne ovat olleet noin 20 markkaa asukasta kohden. Ryhmä aikoo käyttää palkintosumman osin vuosituhannen vaihteen juhlimiseen. Yksi tällainen on ilmaiset bussimatkat. Joutsamo näkee kuulemisen myös molemminpuolisena valistustilanteena. Hautaustavoilla haluttiin näyttää sitoutuminen tiettyyn asuinpaikkaan. Ympäristövaliokunta on yksi 13 pysyvästä erikoisvaliokunnasta. RITVA KUPARI Ympäristövaliokunnan jäseninä on 1 7 kansanedustajaa: puheenjohtaja Pentti Tiusasen (vas) lisäksi varapuheenjohtajana Tytti lsohookanaAsunmaa (kesk) ja muina jäseninä Rakel Hiltunen (sd), Susanna Huovinen (sd), Marjukka Karttunen-Raiskio (kok), Tarja Kautto (sd), Riitta Korhonen (kok), Esko Kurvinen (kok), Kari Kärkkäinen (skl), Jari Leppä (kesk), Hanna Markkula-Kivisilta (kok), Rauha-Maria Mertjärvi (vihr), Margareta Pietikäinen (r), Säde Tahvanainen (sd), Hannu Takkula (kesk), Pia Viitanen (sd) ja Pekka Vilkuna (kesk). Onhan alkamassa juuri se 21 . Luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo ja luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen ovat asiantuntijakonkareita, jotka ovat vieneet usein kansalaisjärjestön terveiset lainlaatijoille. Paikallisissa lehdissä oli 18 artikkelia ennen kuin lupa omaan kilpailuumme heltisi." Toimisto on nostanut ahvenanmaalaisten tietoisuuden ympäristöasioista uudelle tasolle. Näytämme, mitä mahdollisuuksia on." Ahvenanmaan maakuntahallitus ja 1 6 kuntaa ovat yhdessä vastanneet toimiston kuluista . Ne koskevat asumista, kaavoitusta, rakentamista, jätehuoltoa sekä ympäristönja luonnonsuojelua. Osan ympäristövaliokunnan jäsenistä tapaamme ensi vuonna tällä sivulla kertomassa näkemyksiään ympäristövaliokunnan työstä, sen ajankohtaisimmista tehtävistä, haasteista ja saavutuksista. ANNIKA 0RRE • ANTTI HALKKA sesta kiintymyksestä Aurinkoon ja mereen missäpä muualla se toteutuisi täydemmin kuin avaralla kalliolla ulapan äärellä. Sitä on nyt menestyksellisesti pohjustettu Ahvenanmaalla neljä vuotta. Valiokunta rustaa aiheesta mietinnön, jonka pohjalta syntyvät sitten päätökset eduskunnan suuressa salissa. Pohjoismaiden neuvosto kiitti esimerkiksi Paras rakkauskirje Itämerelle -kilpailua. Ympäristöpalkinto luovutettiin agendalaisille Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Tukholmassa 9. Valiokunnat ovat tärkeä kansanedustajien kohtaamispaikka ja asioiden valmistelufoorumi. "Tehtävämme on muuttaa ihmisten suhtautumistapoja. Se kokoontuu kolme kertaa viikossa lehteilemään paksuja paperinippuja: lakiehdotuksia ja -aloitteita, selontekoja, kertomuksia ja mietintöjä. Toiset ovat: Tee jotain konkreettista sekä värvää mukaan niin paljon väkeä kuin mahdollista. Päivä alkoi Itämeren puolesta pidetyllä rukoushetkellä Suurkirkossa ryhmän idea tämäkin. Ympäristönsuojelulaki on tämän lehden ilmestyessä todennäköisesti hyväksytty lopullisesti eduskunnan täysistunnossa. Ne ovat mykkä todistuskappale pronssikauden ihmiselle leimalliSUOMEN LUONTO 12/99 kadeilla seisovat toiset. Varajäseniä on yhdeksän.. Ympäristövaliokunta on käsitellyt syksyn kokouksissaan ainakin ympäristönsuojelulakia, kemikaalilakia, torjunta-ainelakia ja terveydensuojelulakia. Valiokunta kutsuu yleensä kuultaviksi kaikki asiantuntijat, joita valiokunnan jäsenet haluavat kuulla. marraskuuta. Rehevöitymisestä uutiskirje neuvoo, etteivät pyöräily tai rakastaminen kuormita ravinteilla, mutta annos kirjolohta tai muutama lyhyt automatka tarjoilee ainekset kilolle levää. Suomen maailmanperintökohteita ovat ennestään Suomenlinna, Verla, Vanha Rauma ja Petäjäveden kirkko. Ne pystyvät hänen mielestään tuottamaan usein vahvan toisen näkökulman asiaan. Juuri näihin aikoihin maanviljelys antoi itsestään Suomessa ensimmäiset merkit. Ideat alkavat vähitellen pulpahdella esiin myös poliittisina ehdotuksina
Rautapyynti tuli julki marjastajien löydettyä rautoihin jääneen suopöllön kitumasta. Rahaa tarvitaan moniin puuhiin, joista polttavimpia on yhdistyksen alueella pesivien kuukkelien talviruokinnan järjestäminen. Muutama vuosi sitten tehtiin rikosilmoitus kanahaukasta, joka ammuttiin hautomapuuhissa pesäänsä, mutta asia jäi siihen. Parasta olisi, jos syyllinen ilmoittautuisi itse, niin lohtajalaisia piinaava asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä." OUTI AIR0LA SUOMEN LUONTO 12/99. "Pitäisi itse nähdä, ennen kuin voi varmasti sanoa. Mutta kun lintujen asuntopula helpottaa, on seuraava huoli jo ovella: mistä saada nälkäisille nokille ruokaa. Jalkarautojen käytössä rikottiin ainakin eläinsuojelu-, luonnonsuojeluja metsästyslakia. Näissä sitten linnut kituvat päiväkausia, ennen kuin kuolevat", kertovat kyläläiset. Onko rikos ajaa eläimen yli tiellä. Eihän niitä tosin aivan suoraan voi verrata . Rajakallion mukaan on näet selvää, että ainakin hömötiaisen vähenemiseen on vaikuttanut paitsi pesäpaikkojen vähyys myös ravinnon niukkuus. Hänen mukaansa rautapyytäjät tiedetään suurin piirtein ja heitä arvellaan olevan puolenkymmentä. "Nykyisissä talousmetsissä on hyönteisiä todella vähän", hän tuskailee. Tämäkin Rainer Rajakallio (vas.) ja Matti Kuoppala pönttötalkoissa Seurannan vuoksi yhdistys perustaa 1 koealaa , joihin kuhunkin laitetaan 23 erikokoista pönttöä. Lokakuussa Järviseudun lintuharrastajat ryhtyivät kurssin vetäjän Rainer Rajakallion johdolla helpottamaan siivekkäiden asunto-oloja. "Tämä on erittäin julmaa ja tarkoituksellista. Mikä on rike ja mikä rikos, kyllä kai se on metsästyslaissa kielletty se rautojen asettaminen." Ylikonstaapeli Asko Puikko Kokkolan poliisista on saanut runsaasti vihjeitä rautapyytäjistä: "Olemme jututtaneet metsästysseuran johtohenkilöitä vihjeiden saamiseksi ja saaneet myös selviä nimilistoja pyytäjistä kirjeitse. Todennäköistä on, että erot tulevat selkeästi näkyviin talviruokintaalueilla ja niillä, joilla ruokintaa ei ole. Osa lintukodoista myydään. Aja ista 2000 linnunpönttöä Viime talvena Järviseudun kansalaisopiston lintukurssilaiset löivät huolestuneet päänsä yhteen . Toisen käden tieto ei kelpaa todisteeksi ." Suopöllön tapauksessa jalkaraudat oli asetettu ladon katolle kiinnitettyyn tolpan pätkään. Kyläläiset kyllästyivät asian salailuun ja rautapyynnin jatkumiseen. ALICE KARLSSON tapaus haudataan hiljaisuudessa", arvelee kylän väki. Sitten hommattiin sorvi, jolla sopiviksi pätkityt rungot koverretaan ontoiksi . Etelä-Pohjanmaan järvialueella Lappajärvellä , Vimpelissä, Alajärvellä ja Evijärvellä on kohta kololintutyhjiö, ellei jotakin tehdä. Kyläläisten mukaan pienessä keskipohjalaiskunnassa on harrastettu laitonta rautapyyntiä jo nelisen vuotta heti kohta kanahaukan rauhoituspäätöksen tultua voimaan. "Täällä kylällä elää niin voimakas petoviha nimenomaan kanahaukkoja kohtaan. "Katsomme miten pöntöt täyttyvät", Rajakallio sanoo. Lintu lopetettiin , mutta asiasta tehtiin rikosilmoitus. Kylältä löytyy oppi-isä, joka oikein opettaa nuorempia käyttämään pyyntirautoja. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan , maaliskuun lopulla Pohjanmaan pihapiireissä ja talousmetsissä on noin 1 500 upouutta, jämäkkää linnunpönttöä. UPM-Kymmeneltä ja vimpeliläisiltä Yrjö ja Riitta Koivukoskelta saatiin iso pino pönttöpuuta , jotka kasattiin metsuri Matti Kuoppalan pihaan . "Aika tarkkaan samoihin aikoihin se alkoi", muistelee maanviljelijä, lintuharrastaja ja metsästäjä Tuomo Puutio Lohtajalta. Tavallisetkin metsätiaiset ovat vähentyneet silminnähden, käenpiikojen haikea kuikutus on liki kadonnut, ja uuttukyyhkytkin ylenkatsovat tätä Pohjanmaan kolkkaa. näin : "Se on vähän rohkea sanoa , kun en tunne lakia. "Nyt on nähty, että rautapyynti ei lopu omilla konsteilla . Metsästäjien kesken asiasta on puhuttu epävirallisesti, ja tiedän, että rautoja on haettu pois met16 sästä, mutta pyynti ei vain näytä loppuvan" , toteaa Tuomo Puutio. Monta päivää poliisi-ilmoituksen jälkeen pyydys on paikallaan , eikä poliisi ole kaivannut talteen otettua ja lopetettua lintuakaan. Asian todentamiseksi yhdistyksen väki aikoo ruokkia lintuja talvisin viidellä koealueella. He kutsuivat paikalle lintuharrastaja Harri Hongellin Kokkolasta, koska asia ei tuntunut kiinnostavan viranomaisia. Koteja telkkien, uuttukyyhkyjen, kottaraisten , käenpiikojen , leppälintujen , harmaasieppojen, västäräkkien, kirjosieppojen ja tiaisten tulla. Lohtajan metsästysseuran puheenjohtaja Keijo Palola vastaa kysymykseen, onko suopöllön kuoleminen rautoihin rikos. Vaikeutena on todisteiden hankkiminen . Laittomia rautapyydyksiä Lohtajalla Lohtajalla paljastui syksyllä laittomien jalkarautojen käyttö. Sydäntalveksi talkooväki siirtyy sisätiloihin viimeistelemään pönttöjä. Paikka on suosittu suopöllön ja etenkin kanahaukkojen levähdyspaikka
Myöhemmin selvisi, että naapuritalon rullalle kääriytynyt katto pysähtyi meidän seinäämme vasten . Kävimme kurkistamassa ulos. Tyyntä kesti runsaat puoli tuntia. 17. Pian tuntui, että myrsky oli entistä pahempi. Valtioneuvosto päättää lisäkohteista syksyllä 2000. Lisäkohteita voi esittää alueellisille ympäristökeskuksille talvella, jotta ne pääsevät maastotöihin ensi keväänä. Muutamia satoja kilometrejä päiväntasaajan molemmin puolin on vyöhyke, joka ei pysty hautomaan hirmumyrskyä. Uusia suojelualueita tarvitaan lisää etenkin Etelä-Suomen luonnonmetsille, letoille, metsäluhdille ja eteläisille reheville korville. Sähköt katkesivat melko pian hämärän tultua. Oli tyyntä, kadun toisella puolella talot olivat vain lievästi vaurioituneet. Pelkäsimme, että talo alkaa särkyä jostakin kohtaa . Tracy-myrskyä seuraavina päivinä puolet Darwinin 40 000 asukkaasta evakuoitiin. Aattoillan hämärtyessä siihen aikaan kun Suomessa joulupukki koputtaa ovelle tuuli vinkui jo nurkissa myrskyn voimalla. Jouluyönä 197 4 hirmumyrsky tuhosi yli puolet Darwinin rakennuksista. Maapallon pyörimisestä aiheutuva Coriolisvoima synnyttää pohjoisella pallonpuoliskolla kiertoliikkeen vastapäivään, eteläisellä myötäpäivään. Lajeista etsitään muun muassa punakeltaverkkoperhosen , hämeenkylmänkukan, laaksoarhon ja isonuijasammalen aiemmin suojelemattomia esiintymispaikkoja. Laitoimme patjat kalustekasan alle ja varasimme vettä ja vaippoja. Tämä johtuu siitä, että starttimoottoria ei ole. Pohjois-Australian suurin kaupunki Darwin on päiväntasaajalta riittävän kaukana. Kadunvarren palmut sojottivat suoraan sivulle, ja irtainta tavaraa lensi pitkin katua. Noin 70 ihmistä kuoli. Kasasimme painavat kalusteet nurkkaan, joka oli tuulen puoleisessa päädyssä ja melko kaukana ikkunoista. Meillä oli taskulamppuja ja kynttilöitä. TAPANI VEISTOLA Hämeenkylmänkukka tarvitsee lisää suojelualueita. Darwinissa vuodenaikoja on oikeastaan vain kaksi eikä kummankaan nimi ole talvi tai kesä. Maanomistajien kuuleminen on loppukesällä . Naturaa täydennetään EU:n todettua maamme esityksen riittämättömäksi 71 lajin ja luontotyypin osalta. Niin tapahtuikin joskus kolmen jälkeen tuulen meteli voimistui selvästi . Kaupunki on sittemmin jälleenrakennettu ja se kasvaa nopeasti. Osasta niistä tarvitaan lisää kohteita, osaan riittää lisätietojen lähettäminen Brysseliin. Pian kuului talomme päädystä hirmuinen rysähdys. Sitä kesti vielä pari kolme tuntia. Sen jälkeen ei ovi-ikkunasta näkynyt enää yhtään ehjää taloa. Sitten myrskyn silmä oli kulkenut ohitsemme ja ujellus alkoi uudelleen. He olivat asettuneet Darwiniin talvella, heinäkuussa 197 4. Päiväntasaajalla ei esiinny trooppisia myrskyjä. Se jouluyö oli kirjoittajille ikimuistoinen. Kun aamu oli juuri valjennut, kaikki äänet vaimenivat parissa minuutissa. Talon etupuolelle näimme oven kapeasta ikkunaruudusta, ja talon taakse olimme tehneet luukun nurkkaan pienen tirkistysreiän . Suomalainen Marita ja belgialainen Paul olivat avioituneet pari vuotta aiemmin. Kovimman myrskyn kerrottiin iskevän aamuyöllä. Matkaradiosta saatoimme seurata tilanteen kehitystä. Alex itki melkein koko ajan. Se oli pitkä yö. Kaikkialla Pohjois-Australiassa vuodenajat tunnetaan nimillä the Wet ja the Dry saderytmin mukaan. Naturaa täydennetään Ympäristöministeriö etsii ensi kesänä lisää Naturasuojelualueita. Maritan, Paulin ja Alex-vauvan jouluvalmistelut olivat käynnistyneet aatonaattona, kun myrskyennuste kävi uhkaavaksi: Olimme silloin peittäneet kaikki ikkunat luukuilla. SUOMEN LUONTO 12/99 Luonto yllättää Myrskyinen jouluyö ESKO KUUSISTO V anha kirje on vielä tallessa, pahvilaatikossa kirjahyllyn päällä
Nuorteva oli törmännyt ongelmaan: luontoa valokuvasivat Suomessa aniharvat, eikä selkärangattomista ollut kuvia juuri kenelläkään. Vanhemmat tukivat poikansa harrastusta, mutta muille hapsenkakkiaisten harrastaja oli tuon ajan Suomessa kummajainen, jolle ei löytynyt ymmärtämystä. Niistä ajoista on edistytty paljon. 1 stun Kirkkonummen Saarlammilla Teuvo Suomisen kesämökin keittiössä, johon puuhella hohkaa kodikasta lämpöä. TEKSTI: HELENA TENGVALL KUVAT: PETE KUOKKA kyttäämässä jotain itikkaa. "Silloin ei esimerkiksi ollut mitään nuorisokulttuuria, vaan kaikki vain yrittivät tulla mahdollisimman nopeasti aikuisiksi. Lehtopöllön kimakansointuvat huudot alkavat kajahdella nurkan takaa. Silti luonto kiehtoi niin paljon, etten voinut olla sitä tekemättäkään", Teuvo muistelee. Suominen on 40 viime vuotena kasvattanut suomalaisten luonnonsuojelumyönteisyyttä hämmästyttävän monipuolisesti. Kirja oli yksi alkusoitto sille, että sittemmin muun muassa muuttohaukkojen joita kirjan tekoaikana pesi Suomessa enää jokunen pari ja merikotkien kannat alkoivat elpyä. Isäntä kohentelee tulta hellan ääressä leppoisasti hymyillen, kiireettömän vieraanvaraisuuden perikuvana kuten aina. Teuvo tarttui haasteeseen, joka uraauurtavuudestaan huolimatta oli varsin maanläheinen. "Pentti Linkola oli kerännyt muuttohaukkojen pesäpaikoista aineiston, joka osoitti pesien autioituvan yksi kerrallaan. "Työni on ollut lähinnä sitä, että olen koettanut saada ihmisiä huomaamaan, että kyllä täällä tällainen luontokin on, älkää pelkästään sitä televisiota katsoko", Teuvo nauraa. Silti jälleenrakennusmentaliteetista ei vieläkään ole päästy kokonaan eroon, mikä näkyy muun muassa Vuotoksen allassuunnitelmissa." Muuttohaukan pelastus Syysilta pimenee Saarlammin rantametsikössä. 1950-luku oli myös valtavaa luonnon tuhoamisen aikaa, koskien valjastamista ynnä muuta. Kustantajakin ihmetteli, koska siihen aikaan luontokirjat eivät yleensä menneet kaupaksi." Liekö salaisuus siinä, että ensimmäistä kertaa oli samojen kansien välissä sekä puhuttelevia luontokuvia, joissa kirkassilmäiset koukkunokat tulivat aivan lähelle lukijaa, että toisaalta helppotajuista upouutta tietoa. Lähikuvaukseen tarvittavia välineitä ei Suomesta juuri saanut, mutta Vaasan ammattikoulussa sorvattiin avuliaasti loittorenkaita, suurennuskoneen osia ja muita itse suunniteltuja kapistuksia. Keskustelu johti myöhemmin myrkkyjen käytön rajoittamiseen. Tulevaisuus ei merkitse Teuvolle tuomiopäivää vaan tuhatta tietä kestävään kehitykseen. Ja naapurit ällistelivät." T euvon kriminaalipsykiatri-isä hankki työpaikkasuhteillaan Vaasan keskusvankilasta satiaisia kuvauksiin, mutta enimmäkseen madot ja koppiaiset piti etsiä maastosta itse. Teuvo keräsi kaiken saatavissa olevan tiedon ja ryhtyi kuvausja kirjoitusurakkaan, jonka tulokset ilmestyivät kirjana Lintujemme katoava aateli (WSOY 1967). "Jatkuvasti häpesin syvästi ja pelkäsin, että joku tuttu näkee minut kameran kanssa ojanpohjalla 18 • Teuvo Suomista on sanottu siitä erikoiseksi luonnonsuojelijaksi, että hän tuntee ym pä ristöongel mat läpikotaisin, mutta uskoo silti huomiseen. Koko tarinan voi katsoa alkavan 1950luvulta, jolloin vaasalainen lukiolaispoika sai omituisen tehtävän. julkisuus avasi silmiä petolintujen merkitykselle luonnossa ja alkoi muuttaa yleisön suhtautumista, joka aiemmin oli rakentunut lähinnä vihan ja vainon varaan. juuri petolinnut sysäsivät 1960-luvun puolivälissä T euvon elämän uusille urille. Suomessa asia oli vielä uusi. Hänellä on ollut sormensa pelissä suomalaisen luonnonvalokuvauksen kehittymisessä, kymmenien dokumenttielokuvien sekä tietoja oppikirjojen synnyssä, TV2:n Ympäristöuutisten käynnistämisessä, useiden ympäristöjärjestöjen perustamisessa, ympäristöasioiden tuomisessa insinöörien ja toimittajien koulutukseen. Amerikkalainen professori ja petolintututkija Joseph Hickey kutsui Linkolan esittelemään aineistoaan, mutta kun tämä kertoi tuntevansa vain yhden englanninkielisen sanan, • bird, jota sitäkään hän ei osannut ääntää, sain mennä hänen sijastaan." Yhdysvalloissa velloi keskustelu ympäristömyrkyistä, jotka rikastuvat ravintoketjuissa ja kertyvät petolintuihin. "Kirja sai valtavasti julkisuutta ja myytiin loppuun melkein heti. 1950-lukua leimasi sodanjälkeinen jälleenrakennus. Merija maakotkille kävi samoin. Suomessa käynnistyi keskustelu ympäristömyrkyistä, jota Teuvo ryyditti Asla-stipendiaattina 196667 Kaliforniassa hankkimillaan tiedoilla. "Nuorteva nosti lehmän häntää, ja minä valokuvasin kärpäsiä hännän alta. "Tutustuin sattumalta hyönteistieteilijä Pekka Nuortevaan, joka kirjoitti Suomen e/äinkuvasto -kirjan toista osaa ja tarvitsi jonkun valokuvaamaan ötököitä", Teuvo kertoo. Kuvausmatkoilla Teuvo sai monet kerrat
• • • • • •
"Oman ikäpolveni keskuudessa T euvolla on ollut valtava merkitys sekä kurssien pitäjänä että esimerkkinä. Saaliistaan hän kokosi dokumenttielokuvan Myrkyt leviävät, joka esitettiin televisiossa moneen kertaan. ldeoitahan maailmassa riittää muutenkin, mutta toimeenpanijoita pakkaa puuttumaan. Hän muistuttaa, että tärkeä Luonnonkuva-arkisto olisi jäänyt 1970-luvulla perustamatta, ellei Teuvo olisi junaillut asiaa läpi.. tuntea raivon kohoavan sisällään löytäessään taas yhden tuhotun kotkanpesän. Retkillä rinkassa kulki myös yksinkertainen jousivetoinen elokuvakamera, josta Teuvo hymähtää, että nykyään se olisi jo museotavaraa. "Hän on minulle arvostamani oppi-isä", Hautala sanoo. Teuvo on ajanut visioitaan sinnikkäästi", Hautala sanoo. "Eihän idealistina oleminen elämästä helppoa tee", Teuvo huokaisee. Kotkamailla valokuvauksen korkeakoulussa Muutaman viime vuosikymmenen aikana Suomi on ponnahtanut vaatimattomasta alusta maailman luonnonvalokuvauksen kärkeen. Työssä mukana ollut nykyhetken nimekkäin luontokuvaajamme Hannu Hautala tunnustaa olevansa T euvolle kiitollisuudenvelassa. Oma valokuvauksen ja luonnon tuntemisen korkeakouluni olivat ne puolitoista kuukautta kesällä 1970, kun sain kierrellä T euvon kanssa Lapissa kotkia kuvaamassa." "Teuvo on ollut harvinaisen monessa asiassa ideoija ja toimeenpaneva voima