Ruuhka-Suomi tarvitsee oman, kokonaisuutta katsovan aluepolitiikan, jonka avulla asunnot ja työpaikat voidaan rakentaa siten, ettei ympäristö tärväänny ja työmatkaliikenne ja palvelut saadaan järjestettyä ympäristöä säästävästi. z Ll.J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. 2 Ruuhka-Suomi tarvitsee oman aluepolitiikan Hannu Vallas Eteläisen Suomen ruuhkautuminen on saatava hallintaan kokonaisuutta katsovalla maankäyttöpolitiikalla. SUOMEN LUONTO 12/98. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mkja kestotilaus 235 mk. Tiivistetäänkö nykyisia kaupunkeja äärimmilleen vai rakennetaanko esimerkiksi nauhakaupunki Tampereen ja Helsingin välille pääradan varteen. Suomen luonnonsuojeluliitto kiinnittää ruuhkautuvan etelän ja kasvukeskusten ongelmiin huomiota juuri valmistuneessa lähiluonto-ohjelmassaan. Irtonumero 33 markkaa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Liitto vaatii muun muassa luontoarvojen, virkistysalueiden ja koulujen tarvitsemien luonto-opetuskohteiden ottamista huomioon maankäytössä. Viime keväänä kävi ilmi, että tilan ja sitä ympäröivän metsäja vi ljelymaiseman päälle on suunniteltu 15 000 hengen lähiö. Perheen onnen lisäksi hanke tuhoaisi hienon kulttuurimaiseman ja Hervannan luonnonmukaisuudella markkinoidun lähiön ulkoilualueen. Jotkut vetävät välistä ja kuntalaisille jää tärvätty, epäviihtyisä ympäristö. (03)751 1 815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tula Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Pääkaupunkiseutukin on vaarassa menettää keskeisen vetovoimatekijänsä, luonnon. Jääviyspykäliä venytetään kuin purukumia, ja ihmisiä pidetään pelinappuloina. (09) 228 08210 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Muuttopaine on kuitenkin saatava hallintaan. Vuoreksen aluetta Tampereen ja Lempäälän rajalla. Käytä palvelukorttia sivulta 64 tai soita tilaajapalveluumme (09) 228 08210 tai 228 08224. Liiallinen tiivistäminen hävittää vihreät henki reiät ja synnyttää luotaantyöntävän ympäristön, jossa ihmisetkin sairastuvat. Kähmintöjä on viime vuosina ollut toki muuallakin Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa on mahdollisuus takoa suuria rahoja. Tässä numerossamme julkaisemme koskettavan tarinan perheestä, joka oli hiljan muuttanut vanhalle sukutilalle ja alkanut rakentaa sinne elämäänsä. Lähetämme käyttöösi tyylikkään lahjakortin. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Juha Valste (virkavapaalla) Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tula Oy/ Markku Kemppainen puh. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Virkamiesten suunnitteluintoa ei jarruttanut edes vuotta aiemmin vahvistettu seutukaava! Kuntien maankäyttö näyttää olevan viimeisiä epädemokraattisen vehkeilyn linnakkeita, joissa muutamat johtavat virkamiehet ja poliitikot voivat hääriä mielensä mukaan. Vielä suurempia paineita on pääkaupunkiseudulla, jonne ennustetaan muuttavan lähes 200 000 uutta asukasta vuoteen 2020 mennessä. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Väestön pakkautumista etelään tuskin voidaan eikä edes tarvitse pysäyttää. Vuores-hankettakin perustellaan julkisuuteen sillä, että jonnekin on rakennettava asunnot yli 30 000 tamperelaiselle lähivuosina. Jorma Laurila Suomen Luonto on hieno lahja! Tilaa ystävällesi lahjaksi Suomen Luonto. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinla puh. Eteläisin Suomi ruuhkautuu kovaa kyytiä. Tilaushinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Tapahtumapaikka on Anniston kylä Tampereen ja Lempäälän rajalla Vuoreksessa. Vuores-hanke on uskomaton esitys, jonka olisi luullut jäävän jo härskiyden historiaan
Kuumia höyryjä sivuilla 34-37. 57. Särkeekö virkamiesten mielivalta Suonpäiden unelman 4 Virkamiesten ja asukkaiden todellisuus vastakkain. Tulihöyryjen laaksossa 34 Suomen Luonto 1998 60 Vuoden sisällysluettelo. Tuulikun joulu 28 Viron Matsalunlahdella on rauha maassa. Kansa palvoi puita monin tavoin. Marko Riikonen ja Leena Virta viettivät pari viikkoa geysirkentän reunamilla. Vakiot: Ajankohtaista 12 Maailmalta 38 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoja 46 Tosija makuasioita ravinnosta 48 Vastuullinen kuluttaja 50 Kuukauden ekoneuvo 51 Multasormet 51 Kysy luonnosta 52 Palvelukortti 64 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Pyhistä puista sivuilla 20-22. Iloisia ruokavieraita 30 Kainuulaisessa metsässä käy vilske. SUOMEN LUONTO 12/98 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Maisteri Simo Frangen kaivaa Niksinarikan arkistoista kierrättäjille jouluiloa ja joulurauhaa. Kuvassa nimikko puu, Saiman mänty. Talven rauhaa Jurmossa 24 Saaristomeren saarta hallitsevat tuulet, tyrskyt ja valot. Lue sivuilta 18-19. Maisteri Frangenin jouluniksit 18 Pyhä puu välittää viestin 20 Rautahäkin valintatiskillä 23 Timo Helle paljastaa, mikä on markkinatalouden kaikkein pyhin. vuosikerta 12 1998 Marko Riikonen & Leena Virta TV2 Tiedo1us/ Arja Lento Puu yltää juurineen aliseen ja latvoineen yliseen maailmaan, uskottiin ennen. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Yksinäinen geysir höyryää kukkulalla Andien vuoristossa. Talven lintuja myös sivuilla 30-33. Kansikuva: Kari Reponen kuvasi punatulkkukoiraan, kuin joulukoristeen käpyisen kuusen oksalla
. . ,,)\ • • • .. __ -:--~--~:~~;~•::~ -• • ., L ._:-.• --;_ .!. I • • ,,.., , _ . "":'.· : .· ·:· .:·~ff;~:~-.->i ., __ [~q,~;.:0/1'~~.--:-·-~•-• • • :,_;.:.1-· •.,,..~. , .. ' . Alice Karlsson ja Mikko Niskasaari ... ---. -~ ... . ··• . -_ r -~-----. · .. Kuvat: Juha Suonpääja Hannu Vallas (ilmakuva) Särkeekö virkamiesten mielivalta Suonpäiden unelman. . · •': .. ~ ;----,. :_,;?:<:'_. \ :c. . 4 SUOMEN L UONTO 12/98. .. • ; .. -~~
Puhutteleva esimerkki on Tampereen ja Lempäälän Vuores. Väki vyöryy kaupunkeihin, joiden läheisiä virkistysalueita halutaan kaavoittaa uusiksi lähiöiksi. Luonto ja entiset asukkaat jäävät jalkoihin. Kuvan toistolla valokuvaaja Juha Suonpää haluaa ilmaista kehää, jonka sisällä perhe elää; lähiön tuoma uhka on aina läsnä, menipä minne tahansa. Suonpäiden vintiltä löytyi muun muassa tämän 60 vuotta sitten otetun kuvan negatiivi. 5. Reessä on Marja-Leenan isoisovanhemmat ja talon apulainen, nyytissä Marja-Leenan äiti noin kuukauden ikäisenä. Se antaa miettimisen aihetta myös rakennuslain uudistajille. Marja-Leena, Juha, 6-vuotias Pessi ja 4vuotias Otso. Talo taustalla ilman ulkovuorausta. SUOM EN LUONTO 12/98 Suonpäiden perhe
Vielä erämaisen luonteensa säilyttänyt Särkijärvi on ylitettävä sillalla ja neitseelliseen Vuorekseen tehtäväjulma viilto. Hornetit ovat tähän asti nousseet Vuoreksen yli, ja jotta sinne voitaisiin rakentaa, on lentomelu siirrettävä muualle. Eräänä viime kyvään aamuna elämä järkkyi. Suonpäät · ovat perustaneet aittaan kotimuseon. Tila palautetaan entiselleen Marja-Leenalle muutto omaan mummolaan oli merkittävä askel. Pian sen jälkeen Tampereen kaupunginjohtaja otti yhteyttä Lempäälän kunnanjohtajaan ja maankäytön yleissuunnitelman laatiminen kuntien rajalle käynnistyi. Jossakin louskuttaa koira ja läheisellä Ruskontiellä hurahtaa silloin tällöin auto. Toinen mukava löytö ovat 60 vuotta vanhat negatiivit, joista Juha on vedostanut komeita valokuvia. Talo on rakennettu 1880. MarjaLeena on elänyt Anniston kylässä lähes koko elämänsä ja viettänyt kaikki joulut juuri tässä talossa, mummolassa. He asettuivat MarjaLeenan vanhempien naapuriin, isoäidin vanhaan taloon ja rupesivat viihtymään. Juha ja Marja-Leena ovat hankkineet lampaitt maisemanhoitajiksi.. Koska Vuores on kallellaan Lempäälään päin, juoksevat jätevedet uudesta lähiöstä Lempäälän vesiin. Kylän selän takana Tampereen puolella avautuu erämainen, soiden, lampien ja järvien pirstoma Vuores. "Jos lähiö rakennetaan, maan arvo nousee hurjasti." Esimerkiksi seutukaavassa virkistysalueeksi merkittyjen maiden muuttuminen yleiskaavassa rakennusmaaksi tekee suurmaanomistajista miljonäärejä. Juhan ja Marja-Leenan kodin päällä komeili kartassa tyly P, palvelujen ja hallinnon alue. Puinen lipas oli kääritty vuoden 1918 sanomalehteen. Melun lisäksi Lempäälä saa muutakin. Juha ja Marja-Leena uskovat, että yhteistyön todellinen syy on muualla. k~tieläinten työn tulos. Suonpäiden reilut neljä hehtaaria ovat Anniston kylän perinnemaisemaa. Sinne Tampereen ja Lempäälän johtajat ovat päättäneet jättää muistomerkkinsä, uuden 15 000 asukkaan satelliittilähiön. Juhalle ja Marja-Leenalle rikkaus on kuitenkin muuta kuin rahaa. Anniston kylän kulttuurimaisema on ihmisten . Asukkaista noin 4000 sijoittuisi Lempäälään. Virkamiesten mielestä lähiöön on päästävä Tampereelta nopeasti ja suoraan. Helsingin Sanomissa oli Tampereen ja Lempäälän kaavoitusyhteistyöstä kertova uutinen karttoineen: kuntien rajalle rakentuisi iso asuinlähiö. Se saattaa olla esimerkiksi lentomelu. Siksi suunnjtelma sisältää myös tien, joka runnoo allensa sumeilematta maisemaa ja luontoa. Siellä on muun muassa isoäidinaikaisia maataloustyökaluja ja -koneita sekä astioita. "Tämä oli meille keskeinen suvun paikka, ja elämänarvoni ovat täältä kotoisin," MarjaLeena sanoo. Tampere keksi lahjoittaa melun Lempäälän kirkonkylälle kaavoitusyhteistyön kylkiäisenä. Juha säntäsi tuulispäänä Tampereelle yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankosen puheille. Lempäälälle melu ja jätevedet Seutukaava vahvistettiin kesäkuussa 1997. Kun hän näytti kartalta kotinsa paikan, otti Hankonen suurennuslasin ja tokaisi: "Kappas vain, ihmisasumushan siinä on." Nopea tie, tehokas lähiö Vielä nyt Anniston noin 15 talon kylässä vallitsee rauha. "Me haluamme asua tässä, seurata lastemme varttumista ja kuulua tähän lähes satavuotiseen suvun jatkumoon." Suonpäiden neljän hehtaarin tila on kuulunut Marja-Leenan suvulle 1900-luvun alusta. Viime kesänä vintin lämpöeristeistä löytyi rahakätkö. Yhteistyötä perustellaan muun muassa palvelujen ja kunnallistekniikan yhdistämisellä. Heidän maansa on merkitty seutukaavassa maaja metsätalousalueeksi ja saisi pysyä sellaisena jatkossakin. Rikastumisen tahto "Rahastahan tässä on kysymys", Juha toteaa. Tiaiset säksättävät. Vanhimmat rahat ovat 1860luvulta. Talo on tulvillaan vanhoja esineitä ja tarinoita. Lempäälän puolella tie kiilaisi Suonpäiden ja MarjaLeenan vanhempien talojen välistä ja töksähtäisi 90 asteen kulmassa Vanhaan Hervannantiehen, kylänraittiin. 6 Marja-Leena KorteSuonpää ja Juha Suonpää muuttivat lapsineen kesäkuussa 1997 Lempäälän Anniston kylään
Sitä pidetään niin ainutlaatuisena, että suunnitelman j seutukaavan välistä räikeää ristiriitaa katsotaan läpi sormien. SUOMEN LUONTO 12/98. Etualalla läikehtii sininen Koipijärvi, jonka rannalla on Anniston kylä. Särkijärvi, jonka yli suunnitellaan siltaa, pilkottaa metsän takana lähellä kaupunkia. Lähiösuunnitelmaa markkinoidaan kuntien välisenä yhteistyönä. Suonpäiden tila näkyy kuvan keskivaiheilla, asuinrakennuksen katto erottuu punavalkoisena. 8 Näkymä etelästä Vuoreksen yli kohti Tamperetta
Juha ja Marja-Leena laativat puheenvuoropyynnöt, mutta kävikin ilmi, että ne oli tehtävä virallisella kaavakkeella. "Julkisuus on yksi keino", Juha sanoo "Sillä tavalla joutuu myymään omaa yksityisyyttään. Nelivuotias Otso on selvästi aiempaa itkuisempi ja Pessi säikkyy kaikenlaista. Kun hanke julkistettiin, pikaisimmat uskoivat kaivinkoneiden pääsevän töihin jo vuosina 2001-2002. Vastausta ei ole annettu. Aika on mennyt kirjeiden kirjoittamisessa, kyläkokouksien jäij estämisessä ja puhelimessa. "Mulla oli kerran horsmakiitäjän toukka ja kerran mäntykiitäjän toukka ja kerran näin pitkä etana", Pessi kertoo. "Tämä on rakenteellista väkivaltaa, joka kohdistuu yhteiskunnan puolustuskyvyttömimpään yksikköön, perheeseen. Hanke herätti kin raivokkaan väittelyn, joka yhä jatkuu. "Kun kuljin ensimma1sia kertoja saunan ja navetan välistä polkua, tunsin omissa askeleissani isoäitini askeleet, käynnin rytmin." "Muistan myös hyvin, miten isoäiti piti käsiään työntäessään maitokärryjä. "Nyt näen kauniina muun muassa sen, että vanhukset ovat saaneet olla kotona viimeiseen asti ." Kun virkamies ei vastaa Marja-Leenalla ja Juhalla on ollut rankka vuosi. Vastalauseet ovat hillinneet tahtia ja nyt alueelle laaditaan yleissuunnitelmaa, jonka yhteydessä tehdään myös uusia ympäristöselvityksiä. Karttaan on myös merkitty Lempäälän teknisen johtajan Hannu Heikkilän vaimon maat. Yva: n vuoro tuli si vasta, jos alue todella päätettäisiin kaavoittaa. Meidän energiamme pitäisi mennä talon korjaamiseen ja lapsiimme, mutta sitten tulee tällainen juttu." Puolustautumiskeinoja on vain vähän. Juha tuntee yhteenkuuluvuutta Vuotoksen alueella elävien ihmisten kanssa. "Lapsena en ymmärtänyt miten hienoa sukutilalla eläminen on", Marja-Leena sanoo. Kun Pessi menee kouluun, hänellä saattaa olla mukanaan jotakin mielenkiintoista näytettävää. Työvaihetta kutsutaan ympäristövaikutusten arviointiselvitykseksi (yva), mitä se ei tosin ole. Lapset oireilevat. Parhaillaan uusitaan Ylempi kartta on Vuoreksen maankäytön yleissuunnitelma, jossa Suonpäiden ja Marja-Leenan vanhempien tilat on murjottu P-11ierkin alle. Tampereen väkiluvun ennustetaan kasvavan noin kuudesosalla, 33 000 hengellä, vuoteen 2015 mennessä, jos muutto jatkuu nykyisellään. Pessi ja Otso ovat tällä tilalla jo viides sukupolvi . Oman katon alla asuminen ja omilla tiluksilla käyskenteleminen on sellainen arvo, ettei sitä moni aavistakaan. Se on hirveän raskasta, mutta meillä ei ole muita vaihtoehtoja." Pommi räjähtää Anniston kylässä tieto Vuorekseen suunniteltavasta lähiöstä otettiin vastaan järkyttyneinä, mutta shokki se oli myös Hervannassa ja ylipäänsä Tampereella, sillä alueen rikkominen merkitsisi laajan virkistysalueen hävittämistä. Taloa ehostetaan vanhaa kunnioittaen. He ovat kysyneet kerta kerran jälkeen virkamiehiltä, miksi suunnitelma perustuu heidän kotinsa sekä koko Anniston kylän tuhoamiseen. Virkamiesten mielivaltaa kuvaa hyvin yleisötilaisuus, johon kysymysvuorot oli pyydettävä etukäteen kirjallisina. "Jos vaikka traktori ajaa pihaan, Pessi alkaa itkeä, että nytkö meidän talo kaadetaan", Marja-Leena kertoo. Lapset ihmettelevät luontoa ja kipaisevat metsän läpi polkua pitkin mummolaan. Perunakcllarin ympärillä kasvaville katajille raivataan lisää valoa. Lampaiden avulla he palauttavat hakamaat samanlaisiksi kuin ne olivat Marja-Leenan lapsuudessa. Uskon löytäneeni saman aistimuksen, kun kääntelin käsiäni kärryjen aisalla." Suonpäät ovat aloittaneet tilan entistämisen. Epäluuloja lisäsi kiire, jolla suunnitelmaa ajettiin eteenpäin. Talo remontoidaan. Hervannasta Sääksjärvelle asti olevat maat ovat varattu virkistykseen, samoin kuin Koipijärven ja Höytämöjärven välinen alue. Asutus nousisi kallioi lle ja niiden väliin jäisivät järvet ja suot; koko rakennusmaisema on vaikeasti kuviteltavissa. "Alue kuuluu kokonaisuudessaan SärkijärviHervannan erämaatyyppiseen selännealueeseen", todetaan Tampereen kaupungin omassa ympäristöselvityksessä. Muuttoliike ajaa rakentamaan Tampereella kaavoituksesta väliaikaisesti vastaava apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen selittää rakentamishaluja 1990-luvun suurella muuttoliikkeellä. "Suurimmillaan kasvu oli 3500 henkeä vuodessa, johon 9. Järvellä on kanootti . Alemmasta kartasta näkee miten räikeästi lähiösuunnitelma rikkoo seutukaavaa. Kaiken lisäksi alue on maisemaselvitysten mukaan paikoin hankalasti rakennettavissa: kunnallistekniikan louhiminen kallioon ei ole halpaa. SUOME LUONTO 12/98 kattoa, ja vintille tulee jo jouluksi lisää tilaa. "Täällä kaikki on lähellä. Hervantalaisille hanke merkitsee lähes petosta: luonnonläheisyys, jolla lähiö heille myytiin, katoaisi suurelta osin. "Kuinkahan monelta jäi puheenvuoro käyttämättä tällaisen vaatimuksen takia?" Juha pohtii
Kaupungilla on hyväksytty tavoitteeksi tiivistää jo rakennettuja alueita mieluummin kuin rakentaa uusia. Tekninen johtaja osallistui hanketta valmistelevan työryhmän ensimmäiseen kokoukseen marraskuun 11. Sen mukaan virkamies on esteellinen jos "hän ja hänen lähisukulaisensa on asianosainen". Rakennamme nauhakaupunkia, joka ulottuu Helsingistä Tampereelle", Eskon en sanoo. Johtajan oman laskelman mukaan Lempäälän kunnan puolelle esitetyistä rakennusalueista kuudesosa on vaimon mailla. Varmaankin aivan sattumalta heidän asuintalonsa lähiympäristö on kuitenkin merkitty maaja metsätalousalueeksi. Keskustassa asukasluSuunniteltu uusi, Anniston kylän turmeleva tie ylittäisi Ruskontien vasemmassa kuvassa olevasta kohdasta. Vastustajat näkevät asian toisin. Esteelliset eivät saa käsitellä asiaa ja "käsittelykielto koskee kaikkia asian ratkaisun vaiheita valmistelu mukaan luettuna". päivänä 1997 ja sitä käsitelleen kunnanhallituksen kokoukseen 24. Maan hinta riippuu siitä, mihin tarkoitukseen se kaavoitetaan. Tavalliselle ihmiselle lienee selvää, ettei kenenkään kodin päälle suunnitella mitään. Asuinrakennuksille kaavoitettavan maan hinta puolestaan määräytyy rakennusoikeuksien mukaan. Mitä järkeä Lempäälän olisi rakentaa uusi taajama, kun entisetkin ovat keskeneräisiä. päivänä, ja jääväsi vasta asian jatkokäsittelyssä itsensä. Aamulehden (27.9.1998) mukaan tamperelainen Kivekkään Liikesuku "omistaa Lempäälän puolella maata 127 hehtaaria, josta ydinalueella on 30 hehtaaiia. Sen vaikutus on tasaantumassa, mutta tänäkin vuonna asukasluvun arvioidaan kasvavan 2300-2400 hengellä". Keskustasta on joka tapauksessa huoli, eikä kaikki voi keskittyä vain Sääksjärvelle. Kantakaupungin yleiskaavassa niitä on 14 500 ja voimassa olevissa asemakaavoissa lisäksi 7000. Rakentajat yrittävät tunkeutua uusille virkistysalueille sen sijaan, että asutus keskitettäisiin etelään vievän rautatien ja moottoritien lähelle. Sen ydinosat omistaa Lempäälän kunnan teknisen johtajan Hannu Heikkilän vaimo. "Lempäälän kunnan rakenteen kannalta hanke ei ole edullinen, joskin ymmärrän, että jos Tampere rakentaa kuntien rajalle taajaman, niin Lempäälän kannattaa toki tutkia omat mahdollisuutensa samalla alueella", toteaa Vuores-intoon viileästi suhtautuva Pirkanmaan liiton seutukaavajohtaja Pentti Fagerlund. Näin Vuoreksen rakennusmaan hinnaksi tulee halvimman neliöhinnan mukaan 600 000-3 500 000 markkaa hehtaarilta. Rakennusoikeuksien hinta vaihtelee eri osissa maata ja usein paljon myös kunnan sisällä. Marraskuun 11. tosin vaikutti muutos opiskelijoiden kotipaikkaoikeudessa. "Vetovoima on kunnan pohjoispäässä Sääksjärvellä johtuen Tampereen läheisyydestä. Lisää tarvitaan 5500 ja eteläinen · suunta todettiin rakentamiselle edullisimmaksi", Eskonen sanoo. Kyseessä ovat suuret rahat. Juha Suonpää on tehnyt kantelun oikeuskanslerille teknisen johtajan mahdollisesta esteellisyydestä valmistella suunnitelmaa. Tämän havainnon jälkeen Kuntaliiton lakiasiain päällikkö Kari Prättälä ja johtava lakimies Heikki Harjula tekevät täysin epäloogisen johtopäätöksen: "Teknisen johtajan osallistuminen työryhmän järjestäytymiskokoukseen ja asiantuntijana toimiminen kunnanhallituksessa ... vun lisäystä on vaikea toteuttaa, vaikka se olisikin erittäin hyvä asia. Laatiessaan siihen vastausta Lempäälän kunta hankki Kuntaliiton lakimiesten lausunnon. Tampereen ja Lempäälän virkamiehillä asian käsittämiseen meni puoli vuotta. Tunnetun tamperelaisen kauppiassuvun Napparin maata on Lempäälän puolella 23,8 hehtaaria". Tien siirtäminen 700 metriä lännemmäksi säästäisi kylän. Tämän tähden Vuores-hankkeella ei Lempäälän osalta voi olla kiire", Viitasaari vakuuttaa. ei käsityksemme mukaan vielä ole millään tavoin voinut vaikuttaa suunnitteluprosessin sisältöön". "Kun osa nykyisistäkin asukkaista tarvitsee uusia asuntoja, arvioidaan että 2015 mennessä Tampereelle täytyy saada 26 000 uutta asuntoa. Juuri siinä kohdassa on kuitenkin virkamiesten mielestä niin korkea kallioleikkaus ( oikeanpuoleinen kuva), että tie tulisi liian kalliiksi. Sukujen edustajat eivät ole osallistuneet julkiseen väittelyyn. päivän kokouksen pöytäkirjan mukaan kokouksen tehtävänä kuitenkin oli keskustella muun SUOM EN LUONTO 12/98. Oma lehmä ojassa. Tampereella se on 700-1000 markkaa rakennettavaa neliömetriä kohden. Alkuperäinen Vuores-suunnitelma on selvästi vastoin Pirkanmaan seutukaavaa, ja hyvin silmiinpistävä seutukaavan loukkaus on alueen lounaiskolkkaan, Höytämönja Koipijärvien väliin, piirretty asuntoalue. Jo kaavasuunnitelman julkistaminen nostaa ja laskee hintoja sen mukaan, onko alue tarkoitettu maaja metsätalouteen, virkistykseen vai rakennettavaksi. "Se on mielenkiintoinen kysymys", myöntää Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari. "Tämä on osa sitä ohjelmaa. Lempäälän kirkonkylä on hajanainen, samoin kunnan toinen taajama Sääksjärvi
Jos virkistysalueita vähennetään, niitä on osoitettava muualta Lisää, tai sitten on todistettava, että niitä on vähentämisen jälkeenkin tarpeeksi." Jälkimmäinen voi olla hankalaa osoittaa todeksi, sillä uusi lähiö tulisi kolmen taajaman väliin vieden niiden lähimmän virkistysalueen. Eskonen pitää myös seutukaavaa vähäisenä hidasteena. SUOMEN LUONTO 12/98 11. Tampereen ja Lempäälän rajaa on niin lyhyt pätkä, että teknisen johtajan perheen maat kuuluivat selviteltävään alueeseen itsestään selvästi. Ei ole ensimmäinen kerta, kun on perusteltu syy epäillä Kuntaliiton lakimiesten antavan sellaisia lausuntoja kuin pyytäjä haluaa. Vuoreksen suunnitelmat etenevät kritiikistä ja päivittelystä piittaamatta. muassa alueen rajauksesta, kaavataloudesta ja maapolitiikasta. Tosiasiassa Tampereen johto tuntee vain yhden vaihtoehdon. Marraskuun puolivälissä tosin tuli tieto, että palvelukeskus on siirretty Suonpäiden ja Marja-Leenan vanhempien kodin päältä pois ja heidän alueensa merkitty maaja metsätalousmaaksi. "Seutukaava on jatkossakin kaavoituksen ohje, ei tuollaista automaattia ole. "Jos Vuores päätetään rakentaa, on seutukaavaa muutettava. Siinä on kaavoittajan yleispätevä opetus suunnitelmiensa vastustajille: ympäristö pilataan joka tapauksessa, mutta maan hintaa nostavat kaavakohteet siirretään muille. Tällaisesta ajattelusta ei kuitenkaan ole merkkejä. Seutusuunnittelujohtaja Fagerlund tosin pitää Eskosen laintulkintaa kovin löysänä. "Tampereen seudun väestönkasvu on ollut voimakasta, mutta toki tällaiselle lähiölle on vaihtoehtoja. Muodollisesti nyt tutkitaan myös seutukaavan mukaisen, vain pienen lähiön rakentamisen mahdollisuutta. "Se on korpimetsää, jossa liikkuminen on hankalaa. Myöhemmin hän lieventää arvionsa muotoon "ei ole nykyisellään erityistä virkistysarvoa". Asutusta ei ole pakko sijoittaa Tampereelle, vaan sitä voidaan ohjata ympäristökuntiin, kuten Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Kangasalle", sanoo Pertti Fagerlund. Vaihtoehtoja löytyy Peruskysymys on, onko yleensä tarvetta luoda uusi lähiö, varsinkin kun lähiörakentaminen alkaa olla jo aika vanhanaikaista. Me olemme ympäristöselvityksissä laskeneet liito-oravien lisäksi alueella Liikkuvia ihmisiä, heitä on todella vähän", Eskonen väittää. Laajennuksista yli puolet on Lempäälän puolella, ja nekin työntyvät kahden järven väliselle virkistysalueelle. Kylän murjova tie suunnitelmassa on edelleen ja suuri taajama sellaisenaan. Myös Särkijärven yli suunniteltu silta on vastoin seutukaavaa. Kuntien kaavoituksesta vastaavat usein juuri "me teemme mitä tahdomme" -miehet. Uudessa rakennuslaissa seutukaava jäisi valtion tärkeimmäksi maankäytön ohjauskeinoksi ja huomattavasti lisää valtaa annettaJsun kunnille. "Alueella ei ole mitään virkistysarvoa" Eskonen sanoo. Jos Yuores rakennetaan, siitä tulee alkuperäisen suunnitelman mukainen, 5000-13 000 asukkaan taajama. Yhtä hyvin kumpikin voi tehdä yleiskaavan omalle puolelleen. Niin kauan kuin seutukaavaa ei ole osoitettu ajastaan jääneeksi, sitä on noudatettava." "Suunnittelussa on otettava huomioon myös ympäristökysymykset. Seutukaavaa rikotaan Pirkanmaan seutukaava vahvistettiin ympäristöministeriössä kesäkuussa 1997. Ellei muuteta, toinen keino on tekeillä olevan uuden rakennuslain antama mahdollisuus: kahden kunnan yhteinen yleiskaava, joka ympäristöministeriön vahvistuksen jälkeen syrjäyttää seutukaavan." Eskosen huomautus kertoo, että tamperelaisia huijataan. D Pessi ja Otso voivat kipaista monta kertaa päivässä tätä ikivanhaa polkua pitkin naapurissa olevaan mummolaan. Asutusalue on laajentunut rajusti kohti Särki järveä ja siltä osin kokonaisuudessaan seutukaavassa virkistysalueeksi merkitylle alueelle. Myös uutta rakennuslakia eduskunnassa valmistelevien kansanedustajien olisi syytä miettiä Eskosen lausuntoa. Seutukaavassa Vuorekseen on merkitty taajama-alue, mutta se on alaltaan alle puolet siitä mitä nyt suunnitellaan. Lempäälän kunnanhallitus käsitteli Yuores-hanketta ensimmäisen kerran vain puolitoista viikkoa myöhemmin
Hyytävä marraskuu Peniu Saksa Inarijärven suuret selät jäätyivät marraskuussa. Kuun 10. Lunta oli etelää myöten keskimääräistä enemmän. 12 Suomen Luont< No 4-5 1973 Suomen Luonnon kanteen neljännesvuosisata sitten kuvattu merikotka löytyi kuolleena Saaristomereltä viime kesänä. päivänä 29 asteen voimalla. Autoilijoille sää näytti tuottavan vaikeuksia, monet luistelivat kesärenkail/a. Kuun lopulla alkoi Inarin korkeudella lähes kahden kuukauden mittainen kaamos. Antti Halkka SUOME LUONTO 12/98. Ensi numerosta lähtien seuraamme vuodenkiertoa julkaisemalla joka kuukausi ajankohtaisen kuvan. Pian lumi peitti sen ja muutti selät valkeiksi lakeuksiksi. Tilhien joukossa liikkui joitakin taviokuurniakin (kuvassa naaras) murkinaa etsimässä. Merikotka oli saanut elää 25-vuotiaaksi, mikä on korkein tunnettu merikotkan ikä Suomessa. päivänä Oulussa oli pakkasta ennätykselliset 16 astetta ja Lahdessa 19 astetta. Kesinä 1997 ja 1998 Suomen merikotkat saivat jo yli sata poikasta, kun kanta 1970-luvulla oli sukupuuton partaalla. Ruokintapaikalleni ilmestyi runsas joukko lumen yllättämiä lintuja. Upean linnun paluu saaristoomme on Maailman Luonnon Säätiön ja Suomen luonnonsuojeluliiton sekä monien merikotkan yksittäisten suojelijoiden työn kaunis saavutus. eljä vuotta kestänyt kolmen kuvan sarjamme päättyy tähän. Joutsamosta tuli Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri saman vuoden syksyllä. kesäkuuta 1973, jolloin Esko Joutsamo ja Kaius Hedenström rengastivat poikaset. Ivalossa pakkanen ryskyi 13. Viime kesänä saapui suruviesti: yksi kotkista oli löytynyt kuolleena Föglöstä 52 kilometrin päässä rengastuspaikaltaan. Suomen Luonnon kansikotka ylsi ikäennätykseen Syksyisen Suomen Luonnon vuoden 1973 numeron kannessa komeilee kolme uljasta merikotkanpoikasta. Rannikolla nähtiin poikkeuksellisen paljon pikkuruokkeja. Kaikilla havaintopaikkakunnillamme oli 4-7 astetta tavanomaista kylmempää. Marraskuun alussa sateinen syksy muuttui Lahdessa äkkiä talveksi, lunta tuli kymmeniä senttejä. Järven jää säilyi kirkkaana vain muutamia päiviä. Helsingin seudullakin oli pitkästä aikaa kunnon talvi. Marraskuussa paukkui pakkanen. Lumi satoi Oulussa pyhäinpäivänä ja siitä alkoi talvi. Kuva on otettu Saaristomerellä 19. Eniten lunta oli kuitenkin rovaniemelä1sillä, jotka kuun puolivälissä saivat tarpoa lähes 40-senttisessä hangessa. Pihlajanmarjat hupenivat hyvää vauhtia ma,jalintujen appeeksi
Myös susille pitäisi turvata rauha maassa, vaikkei suurpetojen rinnakkaiselo ihmisten kanssa olekaan ongelmatonta. Kun ruoka loppuu, saattavat tilhet joutua koville. Ne ovat yleensä ensimmäiselle muuttomatkalleen lähteneitä nuoria lintuja. Rahat luotojen ostamiseen on kerätty pieninä purosina lukuisilta luonnonystäviltä. Keräys jatkuu edelleen. Myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy tukee tuotollaan luonnonsuojelutyötä. päivä. Aidat rakennetaan talkoovoimin, mutta rakennusmateriaaleihin tarvitaan rahaa. Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Myös energiankulutus on selvästi matalampi kuin tehotuotannossa. Loppusyksyn lintuharvinaisuudet ovat luontoäidin kokelaita. Suomen hangille eksyneet Välimeren ja Mustanmeren seutujen taskut olivat lennähtäneet syysmuutolleen täysin päinvastaiseen suuntaan kuin useimmat lajitoverinsa ja esimerkiksi Suomen kivitaskut. Taskut ovat hyönteissyöjiä ja kuolevat täällä yleensä viimeisten hyönteisten myötä kylmään. Luontokaupat löydät puhelinluettelosta, postimyyntikuvaston voit tilata maksutta numerosta (09) 228 08 333. Monia muita luomuruokia sen sijaan alkaa jo löytyä helpommin kauppojen hyllyiltä. Lahjaksi voi antaa vaikkapa lahjoituksen! Suomen luonnonsuojeluliitto on ostanut Saimaalta muutamia norppien käyttämiä pesimäluotoja turvatakseen viiksiniekkojen tulevaisuuden. Joulun tunnelma syntyy niistä pienistä ja suurista asioista, joita annamme sydäntämme lähellä oleville. 13. Valikoimiin voit tutustua joko käymällä Luontokaupassa, joita on Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa tai uppoutumalla postimyyntikuvastoon. Lähes yhtä harvinaisia nunnataskuja nähtiin Uudessakaupungissa ja Hangon kaatopaikalla. Yksi riidanaihe on lampaiden ja muiden kotieläinten houkutus pedoille. Miksipä emme siis muistaisi myös suomalaista luontoa. Koreat linnut ovat itsekin helppoja saaliita petolinnuille. Tarjolla on vaatteita, kirjoja, kalentereita, koruja, pehmoleluja ... Järven jäätyessä se alkaa pitää auki hengitysavantojaan. Luomukinkkua on vaikea enää löytää tämän joulun juhlapöytään, sillä kovan kysynnän takia ne on varattava jo kuukausia etukäteen. Merkitse pankkisiirtoon "Norppaluodon ostamiseen" tai "Susien suojeluun". Nyt kun pihlajanmarjoja on paljon, kannattaa niitä sekä omenia kerätä pakastimeen. SUOMEN LUONTO 12/98 Maassamme vasta kahdeksan kertaa havaittu aavikkotasku sinnitteli pari-kolme päivää Kirkkonummella hesuksi ovat osoittautuneet aidat, joita Suomen luonnonsuojeluliitto on kesästä 1997 alkaen pystyttänyt kotieläinten turvaksi . Hyväksi ratkaiAavikkotasku kävi Kirkkonummella Markus Varcsvuo/Luontokuvat Aavikkotasku poseerasi heinätuppaan päällä marraskuun 8. Luomutuotteiden suosiminenkin koituu luonnon hyväksi. Luonnonsuojeluliiton omistama yhvostallin liepeillä. Tapani Veistola tiö myy luontoaiheisia käyttöja lahjatavaroita. Myöhemmin marjat ja lohkotut omenat voivat olla linnuille elintärkeitä. Kylläinen lintu jaksaa taas jatkaa vaellustaan. Ensilumen satamisen aikoihin nähtiin Etelä-Suomen viimeisillä sulapaikoilla monia lintuharvinaisuuksia. Jouko Veikkolainen Ruokaa tilhille Marjalinnut ovat liikkeellä ja pihlajat tyhjenevät. Onnekkaimmat löytävät puutarhasta maahan pudonneita omenia. AJANKOHTAISTA Lisää lah jal istal le norppa ja susi! Jouko Kuosmanen/Luontokuvat Saimaannorpan talvi kuluu kalastellen. Helena Tengvall Suomen luonnonsuojeluliiton tili on Leonia 800016-98850
Puiston korkein laki on Ebrtshorr, joka kuuluu 40 kilometriä pitkään ja 15 kilometriä leveään tunturikokonaisuuteen, puiston selkärankaan. Tsunaja Njavka-jokien kirkkaissa vesissä polskii isokokoisia harjuksia ja taimenia. Puistossa kasvaa viisi Venäjän suojeltavien lajien punaiseen kirjaan kuuluvaa kasvia: kaitakämmekkä, neidonkenkä, tunturikiviyrtti ja sinoberinpunainen tuhkapensas. Näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 8.00-16.15. Teuvo Hietajärvi Teuvo Hietajärven valokuvanäyttely Lapin luonnonpuistosta on esillä Helsingissä, Suomen ympäristökeskuksessa, Kesäkatu 6, tammikuun 1999 puoliväliin saakka. Nykyisin peuroja palkii luonnonpuistossa toistatuhatta. Luonnonpuiston jäkäläkentät ovat hyviä, poroja ei ole, ja peuroja on laitumiin nähden vähän. Joulutähti koristaa lähes joka kotia joulun aikaan. Nykyään sinne pääsee ohjatuille retkille esimerkiksi Tsunan ympäristöön päiväksi tai pidemmälle matkaJle vaikkapa Tsuna-tunturien yli Ylä-TuulomaJle. 5. 14 Suomen urheilukansalle tuttu Hannu Siitonen on myös luonnonkuvaaja. Hienosti tuoksuva hyasintti kuuluu jouluun. 4. Mistä joulutähti on kotoisin. Joulupöydän herkkuna on Suomessakin yhä useammin kalkkuna. Se perustettiin 1930 suojaamaan muutamiin kymmeniin yksilöihin huvennutta villiä tunturipeurakantaa. Jukka Grönlund/Luontokuvat M ikko Pöllänen/Luontokuvat 2. Viime vuosisadalla haluttiin suomentaa eksoottisten, mutta kirjallisuudesta tuttujen lintujen nimiä. 1. (09) 409 238. Missä kalkk:unat elävät luonnonvaraisina. Se on Urlw Kekkosen kansallispuiston ystävyyspuisto. Aiemmin saattoi vain haaveilla pääsystä Lapin luonnonpuistoon. Myös joulupukkiturismi on hyvässä vauhdissa. Willamo on näyttelyn avajaispäivänä 7. 3. 1970-luvulla kanta metsästettiin muutamaan sataan yksilöön. Sähköposti: root@zap.mgus.murmansk.su Willamon kuvia Luonnonkuva-arkistossa Keihäänheittäjä kuvaajana Luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon valokuvanäyttely Haukkametsä on esillä Luontokuvat/Luonnonkuva-arkistossa 7.12.-31.12. AJANKOHTAISTA Lapin luonnonpuisto avautui vierailijoille Teuvo Hietajärvi Lapin luonnonpuisto perustettiin 1930. Muutamissa joissa elää jokihelmisimpukoita. Vastaukset sivulla 66 SUOMEN LUONTO 12/98. Tunnetko nämä iloisenpunaiset linnut. Vajaan 200 kilometrin päässä Urho Kekkosen kansallispuistosta Venäjän rajan takana sijaitsee lähes 300 000 hehtaarin Lapin luonnonpuisto. Sekään ei ole kotimainen. Siitosen Polkuni varrelta -luontokuvanäyttely on esillä Suomen Urheilumuseossa Helsingin Olympiastadionilla 24. Tiedätkö mikä lintu on ikivanhalta nimeltään a) hyypiä b) kaarne ja c) tohtaja. Puh. Tel (fax): (8-81536) 5-71-99. Peurakanta elpyikin peräti 13 000 yksilöön, kunnes ravinto alkoi loppua. Osaatko yhdistää nimet oikeisiin lintuihin. Kaikki tuntevat poron, mutta mistä eläimestä poro polveutuu. joulukuuta paikalla signeeraamassa uusia teoksiaan Haukkametsä ja Siiri Sopulin syksy. (09) 434 2250. lapin luonnonpuisto: laplandskiy Z,apovednik, Monchegorsk, Zelenyi par 8, Murmansk Region, 184280 Russian Federation. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 11 , Helsinki, puh. Missä voit tavata luonnossa hyasintin kantamuodon. 7. Yli puolet puistosta on metsää ja siellä lainehtii 140 järveä ja lampea. Esillä olivat muun muassa kamelikurki, kitahanhi ja lihavauikku. tammikuuta 1999 saakka. Samalla haluttiin säilyttää muutakin pohjoisen taigan ja tunturimaiden luontoa. Museo on avoinna arkisin klo 11-17 ja viikonloppuisin klo 12-16. 1998, arkisin klo 9.0016.00. 6
Maaja metsätalousministeriö valmistelee päätöstä, jolla käsittelemättömän eläinjätteen käyttö rehuksi olisi mahdollista vain turkis-, eläintarhaja sirkuseläimille, madoille ja toukille, koiratarhoilla pidettäville koirille ja uhanalaisille petolinnuille. AJANKOHTAISTA Haaskoja muillekin kuin kotkille ~ ;/" r , ~' J.~ (j-J fj ~~-----.,_, / l.\A\,()O ! o"Ko Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä muutkin uhanalaiset eläinlajit kuin petolinnut voivat hyötyä haaskoista. Liiton mielestä haaskaruokinta tulee sallia myös tutkimuksen kohteena oleville lajeille. Sorsilla ei näyttänyt olevan halua hakeutua isompien veSUOMEN LUONTO 12/98 sien äärelle. "Vähimmäisvaatimus on, ettei tarhattuja, kesyyntyneitä eläimiä jätetä heitteille." Marraskuun alun pakkasissa toisen altaan päähän jäi muutaman aarin ala, jota noin 150 sorsaa piti uimalla sulana. Hän kaipaa ,riistalintujen tarhaukselle ja metsästykselle kuitenkin selkeitä pelisääntöjä. taja Pentti Vikberg ei usko, että bisnespohjainen tarhausmetsästys olisi saamassa Suomessa jalansijaa. Heidän mukaansa metsästys hoidetaan asianmukaisesti: noutavat koirat hakevat pudonneet ja haavakot. Siuntion Myransissa onparina vuonna metsästetty tarhattuja sinisorsia. Tarhaajien oli ammuttava linnut ennen kuin allas jäätyi kokonaan kiinni. Kirkkonummen johtava eläinlääkäri Johan Karlsson ei havainnut Myransin marraskuisessa metsästyksessä puutteita. "Kyllä suurin osa metsästäjistä käsittääkseni vierastaa tarhausmetsästystä. "Pykälä koskee kuitenkin vain suljetussa tilassa olevia eläimiä; avoimen veden äärellä olevia kesyjä lintuja voi lain mukaan metsästää. Itse pidän 150 sorsan tappamista haulikolla aika epäilyttävänä; se ei ole metsästystä, mutta ei virallista teurastustakaan", sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Tapani Parviainen. Haaskojen käytön pitäisi olla mahdollista myös silloin, kun se edistää paikallista matkailuelinkeinoa ja luonnonvalokuvausta. Kesyyntyneet linnut on hätistelty lentoon, ja niitä on ammuttu rannalta olkibunkkereista. He korostavat, etteivät he tee bisnestä, vaan sorsia metsästetään omaan tarpeeseen. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa ministeriön päätösesityksen viimeisen kohdan muuttamista muotoon "uhanalaisille tai harvinaistuville luonnonvara_isille lajeille". Esimerkiksi naalija ahmakantojen säilyttäminen ja elvyttäminen saattavat vaatia ruokintaa. ,A~\(Ol'ITT\J iAUPA\,l,o \t~SKA'. Metsästäjäin Keskusjärjestön riistanhoidon kokeilujoh~\ \-1 u-rrU Seppo Leinonen Janno Pasanen Marraskuun alussa Myransissa oli noin 150 sinisorsaa, jotka pitivät uimalla altaan toista päätä sulana. Terho Poutanen Metsästystä vai teurastusta. Esimerkiksi suoraan laatikosta päästetyn fasaanin ampuminen lentoon ei tunnu kelvolliselta tavalta." Jarmo Pasanen 15. Tarhaajat ovat haluttomia kertomaan hankkeestaan eivätkä halua esiintyä julkisuudessa. Eläinsuojelulain mukaan tarhatut eläimet on teurastettava siten, ettei niille aiheudu turhaa kärsimystä
Kaatopaikkakaasua teollisuudelle Noin viidennes Partek Parocin Lappeenrannan tehtaan energiantarpeesta tyydytetään vuodenvaihteen jälkeen biokaasulla. Kantelut eivät muutoinkaan antaneet aihetta huomautuksiin. Monet kansanedustajat esittivät, että luomutuotteiden markkinointia on lisättävä. Ympäristödiplomi myönnettiin marraskuussa 36 erikokoiselle K-kaupalle ympäri maata. "Sopimuksessa puhutaan yhden megawatin tehosta, mutta koepumppaukset osoittavat, että biokaasulla voidaan saada jopa puolitoista megawattia", Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen sanoo. Tarinan mukaan EU:lle alueet esitellään joko laajempina tai suojelutavaltaan tiukempina kuin maanomistajille oli kerrottu tai molempia. vittäistavarayhdistys. Tätä noudatettiin, ja oikeuskansleri totesi menettelyn lainmukaiseksi. K-ryhmässä arvellaan, että ensi vuonna ympäristödiplomi voitaisiin myöntää jo sadalle kaupalle. Useimpien puolueiden maaseutuohjelmissa luomu nähdään kasvavana mahdollisuutena. Hän myös muistutti asiakirjojen julkisuuden periaatteen noudattamisen tärkeydestä. Myös kaupan ja teollisuuden on tässä menossa ollut vaikea päätellä, kannattaako luomuun panostaa vai ei", Tiilikainen pahoitteli. Kriteerit ovat melko tiukat, ja niitä uusitaan kolmen vuoden välein. Järjestöjen mielestä luomu on kestävän kehityksen periaatteita lähinnä olevaa tuotantoa ja siinä tulisi siirtyä eurooppalaisen kehityksen kärkeen. Salla Tynys SUOMEN LUONTO 12/98. Luomuviljelijöiden, -neuvojien ja kaikkien luomualalla työskentelevien kannalta tilanne on kestämätön. Diplomin myöntää K-päiJärjestöt vaativat luomupolitiikkaa 31 järjestön joukko kysyi eduskuntaryhmiltä lokakuussa, miten nämä aikovat muun muassa edistää luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden saatavuutta. Mikko Niskasaari K-ryhmän ympäristökaupat tulivat K-kaupat, Kesko ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat yhteistyössä kehittäneet Kpäivittäistavarakaupoille toimintamallin, jolla ne voivat pienentää ympäristökuormitustaan ja auttaa asiakkaitaan valitsemaan ympäristömyötäisiä tuotteita. "Tämä vastaa 200-300 omakotitalon energianku lutusta." Biokaasun keräämiseen tarvittavat laitteistot maksavat kolmisen miljoonaa markkaa. Naturan valmistelun tietyssä vaiheessa syntyi tarina, jonka mukaan Brysseliin annetaan Natura-alueista aivan eri tietoa kuin kotimaassa. Oikeuskansleri tosin myös totesi, että lomakkeet ja kartta-aineistot ovat saattaneet olla niin yleisluontoisia, että maanomistajilla on voinut olla vaikeuksia saada niistä yksityiskohtaista tietoa. Salla Tynys Salla Tynys jan Kimmo Tiilikaisen mukaan "poliittista keskustelua luomutuotannon laajentamistavoitteesta ja aikataulusta ei ole käyty. Naturan vastustajien keskeisiä väitteitä on se, ettei maanomistajia kuultu lainmukaisesti . Ympäristödiplomin saanti edellyttää kaupalta paneutumista muun muassa luomuja ympäristömerkittyjen tuotteiden valikoimiin, jätehuoltoon, kylmälaitteiden ja kiinteistöjen energiankulutukseen ja ympäristömarkkinointiin. Oikeuskansleri ampui alas Natura-ankkoja Oikeuskansleri Paavo Nikulan syksyllä tekemä ratkaisu yhdeksästä kantelusta leikkasi siivet eräiltä Naturakummituksilta. Mallia voivat hyödyntää kaikki K-kauppiaat, mutta osaavimmat saavat K-ympäristökauppadiplomin. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleessa luonnonsuojelulaissa säädettiin tyhjentävästi kuinka Natura-kuuleminen tehdään: kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla ja ilmoittamalla siitä ainakin yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä lehdessä. AJANKOHTAISTA Harri Mannonen Partek ryhtyy käyttämään Lappeenrannan Toikansuon kaatopaikalla syntyvää biokaasua. Luomu-Liiton puheenjohtaYMPÄRISTÖVINKKI Jos paristopakkauksessa on tämä merkki, se on ongelmajätettä eikä sitä voi laittaa roskakoriin. Kaasua myymällä raha saadaan takaisin arviolta 7-10 vuodessa. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Osmo Laineen mukaan pullonkaula ei kuitenkaan ole markkinointi vaan tuotannon riittämättömyys. Oikeuskansleri tyrmäsi tarinan todeten, että EU:n "komissiolle toimitettavaksi tarkoitetuilla englanninkielisillä lomakkeilla ei ilmoiteta nähtävillä olleesta tietolomakkeesta poikkeavia, maanomis16 Harri Mannonen tajan oikeudellista asemaa muuttavia tietoja". Ensi vuonna on myös tarkoitus saada vastaava järjestelmä käyntiin Krautaja maatalouskaupassa sekä vuonna 2000 muilla Kerikoiskaupan aloilla. Kaupunki vastaa myös pumppaamon rakentamisesta. Silti puolueet ovat ottaneet passiivisen havainnoijan roolin luomun kehityksessä." "Johdonmukaisuudesta kertoo se, että 1996 uusia luomusopimuksia tehtiin, 1997 ei tehty, 1998 tehdään ja 1999 todennäköisesti ei. Myös jatkuvasta parantamisesta huolehditaan, eli kauppiaan on itse tarkastettava toimintansa vuosittain, ja ulkopuolinen katsastaja arvioi edistymistä joka toinen vuosi. Lappeenrannan kaupunki vetää parhaillaan Toikansuon kaatopaikalta Partekin tehtaalle reilun kilometrin mittaista putkea. Tämä oli poikinut kaksi kantelua. Keräyskaivot siellä jo ovat
Roottorien sähkönkulutus vastaa tosin vain noin yhden pesukoneen vuotuista sähkön tarvetta. Mutta mikä pettymys! Mainostaulun takana siivekkeitä pyörittää sähkömoottori! "Niin kyllä näissä asioissa pitäisi olla tarkempi," IVO:n ympäristöpäällikkö Eeva Rauramo huokaa. "Onko tuulella ystävää" -kampanja on jo aiheuttanut tuhansia soittoja IVO:on, tuulisähkötilauksia se on poikinut puolensataa. Hiekkarantaa puhdistettiin uhanalaisista lajeistakin. Sen maksimiteho on 300 kilowattia. Suojeltavien alueiden pinta-ala on noin 13 500 hehtaaria. Uudenmaan ympäristökeskuksen ylitarkastaja Leena Eerola on korostanut, että Kolavikeniä voidaan hoitaa uimarantana jatkossakin. Uudenmaan ympäristökeskus neu_votteli Hangon kaupungin kanssa alueen suojelusta ja hoidosta. IVO käyttää vuosittain yhdestä kahteen miljoonaa markkaa tuulivoiman ja kaiken kaikkiaan kymmenisen miljoonaa uusiutuvien energiamuotojen tutkimiseen. Jo lähes kaksi vuotta voimassa ollut uusi luonnonsuojelulaki määrää suojeltavaksi yhdeksän harvin~ista luontotyyppiä, joista Kolavikenissä on kaksikin: hiekkaranta ja dyyni . Metsähallitus on viime vuodet jättänyt yli 300 metrin korkeudessa olevat metsät rauhaan. Yksityiseksi metsänomistajaksi luokiteltava yhteismetsä taas on hakannut korkeat alueet vanhaan tapaan. Tuomo Pirttimaa 17. Kaupunki SUOMEN LUONTO 12/98 ryhtyi kuitenkin lokakuun alussa poistamaan alueen kasvillisuutta konein, joten ympäristökeskuksen oli pakko pysäyttää työt tekemällä suojelupäätös. Hangon kaupunginhallitukselle virkistyskäytön ja suojelun yhdistäminen ei kuitenkaan riitä. Kuusamon yhteismetsän osakaskunta kokoontui lokakuussa kaksi kertaa. Tapani Veistola IVOn mainosmyllyt pyörivät sähköllä Teiden varsille ja taajamiin ilmestyi tänä syksynä pieniä huiskivia roottoreita, joilla Imatran Voima kyselee "Onko tuulella ystävää?" IVO:lla on noin 50 prosentin osuus Muonion Olostunturin 1,2 megawatin tuulivoimalasta, joka on aloittanut sähkön jauhamisen hiljan. Kuusamossa suojelualueiden osto rahalla tarkoittaa käytännössä 1900 lisähehtaaria suojeluun; sen verran kaavailluista vaihtomaista on lakimetsiä. AJANKOHTAISTA Hanko yrittää estää dyynin suojelun Ulla Pulkki Hangon viranomaiset yrittivät mitätöidä Kolavikenin suojelun suoralla toiminnalla. Tosin ministeri Hemilä oli jo ilmoittanut, ettei Hyrynsalmen ja Kuusamon valtionmaita sisältänyt tarjous ole enää voimassa. Näillä näkymin yhteismetsä ja valtio solmivat suojelumaista vapaaehtoisen kaupan 140 miljoonan markan hinnalla. Pyörivät roottorit ovat olleet hauskoja katseltavia. Se valitti suojelupäätöksestä lääninoikeuteen. IVO pystytti Suomen ensimmäisen verkkoon kytketyn tuulivoimalan jo marraskuussa 1986 Kopparnäsiin. Sen tuotanto riittää 500 talouden tarpeisiin. Vaihtomaatarjouksessa oli mukana Hyrynsalmelta 13 600 hehtaaria ja Kuusamosta 12 400 hehtaaria. Hyrynsalmen metsissä on puolestaan mahdollista, että vaihtomaiksi varatun alueen hienoimmat kohteet, kuten Petro, Pajuvaara ja Kukkuri, suojellaan aarnialueiksi. Rantakasvillisuutta ehti kuitenkin tuhoutua noin sadan metrin matkalta. Ensimmäisellä kerralla maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilän tekemä vaihtomaatarjous hylättiin, jälkimmäisessä kokouksessa sama tarjous hyväksyttiin. Yhtiössä haaveillaan tuuliPekka Hänninen sähkön osuuden nostamisesta kymmeneen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Pekka Hänninen Etelä-Kuusamon suojelualueet ostetaan rahalla Kuusamon yhteismetsä menetti lopullisesti mahdollisuutensa saada valtion vaihtomaita Etelä-Kuusamossa suojeltavien vanhojen metsien tilalle. Hangon Kolavikenistä tuli maamme ensimmäinen paikka, jolle tehtiin luontotyypin suojelupäätös. Lisäksi Kolavikenillä on joukko uhanalaisia lajeja, kuten sinisiipisirkka, hopeajuovakoisa, dyynisulkaperhonen ja meriotakilokki
Eipä tietysti mikään ihme, kun vähintäänkin puolet kansasta niitä käyttää ja kun ne silmäpaot syntyvät niin helposti. "Suomen kansa on nerokasta", hän tunnustaa ja nostaa salkustaan pöydälle paksun niksipinon. Mulla on samat vaatteet pitkään; mieluisat asut kulutan loppuun." Hän arvelee olevansa aika säästeliäs luontoakin kohtaan koska ostaa joutsenmerkkituotteita, lajittelee jätteensä, ei omista autoa ja matkustaa mieluiten junalla. Mutta ovat ne myös vitsejä, luovaa hulluutta ja kekseliäisyyden ylistystä. Maisterin vauhdikkaasti valmistamia katsojien oivalluksia on nähty TV2:n Ekoistissa parin vuoden ajan. Frangen ei pysty luonnehtimaan tyypillistä niksien lähettäjää siinäpä tutkimuskohde jollekin opiskelijalle, toteaa sosiologi Frangen muttl). Maisteri tutkii kaiken postin tarkkaan; koskaan ei tiedä, minkänäköisestä kirjeestä sopiva idea löytyy. Kierrätyksen ja hassutuksen yhdistäminen on hänen ominta alaansa. Maisteri paljastaa, ettei hän kuulu shoppailijoihin: "En osta juuri mitään. Kauan eläköön sukkahousut! Sukkahousut kirvoittavat eniten ideoita. No leikataan pullon yläosa pois ja toiseen reunaan kolot, joista kotelon voi pujottaa vyöhön roikkumaan. Keksijän jouluiloa Maisteri ryhtyy Iehteilemään niksipinkkaansa, kun keskustelumme vihdoin urautuu jouluiseksi. Hänen Alivaltiosihteeri-yhtyeen basistina harrastuspohjalta aloittamansa huumoriviljelykset ovat laajentuneet kokopäivätyöksi. Luovia ihmetekoja ovat kautta aikojen harrastaneet muun muassa lapsiperheiden huoltajat silloin, kun raha on tiukalla ja moni myös periaatteesta. Tässähän lähestytään jo eloonjäämiskurssien ideointia ja hohdokkuutta. "Olen vanha niksipirkkafani, joten tämä sopii minulle mainiosti", hän kehuu. Frangenin hulvattoman huumorin höystämät niksit voisi totisesti määritellä vastaiskuksi kulutusyhteiskunnalle. Niksejä ehdotetaan paljon, mutta ohjelmaan sopivia saa hakea: osa on liian monimutkaisia, osa liian yksinkertaisia ja osa toistoa. Hän viljelee sisällökästä yhteiskunnallista satiiria myös radio-ohjelmissaan Alivaltiosihteerissä ja Kaupparatsu Frangenissa. Olin nähnyt Frangenin loihtivan hengästyttävällä vauhdilla ja koreografialla sukkahousuista repun, ja yllätin itseni myöhemmin miettimästä, mistä muista vaatekappaleista saisi tarpeen tullen sidottua vastaavan apimeuvon, vaikka retkellä. Tiesittekö esimerkiksi, miten shampoopullosta saa kännykkäkotelon. Niksin syvin olemus Simo Frangenin toimeliaisuutta materiaalin· muokkaamisessa uusiin tarkoituksiin voi katsella vähintäänkin kaksimielisesti: touhua voi pitää pelkästään naurattavana tai naurattavana ja ajatteluttavana. Ryhdymme etsimään joulunalustunnelmaa rakentavia niksejä. Aidon joulukuusen koristeen saa SUOMEN LUONTO 12/98. Kaikki meistä eivät ole synnynnäisiä shoppailijoita vaan moni on pikemminkin omaksunut kotoaan nuukailun periaatteen: tavarat käytetään loppuun, säästetään pahan päivän varalle tai niille keksitään uutta käyttöä. Frangen valitsee niksit ja tekee käsikirjoituksen. Vaikka maisteri onkin piintynyt kaupunkilainen, hän varmasti selviäisi loistavasti vaativissa luonnonoloissa oikean asenteensa ansiosta. tarkat kaavakuvat on piirretty millimetripaperille. Niksinarikkaa on jatkettu syksystä kevääseen, taas syksyyn ja kevääseen, koska palautetta on riittänyt. nikseistä hän erottaa kolmijaon: lasten lähettämät askartelutehtävät, "kieli poskessa" tehdyt silkkaa huumoria sisältävät ja kolmanneksi käytännölliset niksit. Iloittelevasta maisterista ei haluttu luopua, ja niin ideoitiin Niksinarikka. Ilman luovaa kekseliäisyyttä ei elämän survivalgeimeistä selviä. Osa nikseistä tulee insinöörityypeiltä, jotka eivät yksityiskohtaisissa selostuksissaan säästele aanelosia ja joiden 18 • Frangenin • 1 uni ksit JOU "Hyvä niksi kiihottaa mieltä", maisteri sanoo ja paljastaa niksien salat. Matkapuhelimia ei ehkä koskaan tule olemaan yhtä paljon kuin sukkahousuja, mutta kännyköihin liittyviä niksejä on alkanut syntyä yhä kiivaampaan tahtiin. Maisteri tietää, että sukkahousujen joustava ja kestävä materiaali mukautuu moneen tarkoitukseen housunkannattimista kahvinsuodattimeen. Frangen teki ensin Ekoistiin sarjan joutsenmerkistä eli pohjoismaisesta ympäristömerkistä. Ja sitten vain sujautetaan kännykkä koteloon. Ritva Kupari Maiste TV2 tiedo1us/ Arja Lento Maisteri Simo Frangen istuu vastapäätäni tamperelaisessa kahvilassa ihan rauhallisena, huitomatta käsillään, sympaattisesti hymyillen. "Se ei pelasta maailmaa, että otsa rypyssä puhutaan ongelmista", hän puolustaa huumorilinjaansa. Parhaimmillaan tuli jopa puolentuhatta niksiehdotusta kuukaudessa, nyt määrä on 100-300 kuukaudessa
Maisterin suhtautuminen jouluun on kaksijakoinen: "On kiva, että on semmoinen valoa tuova ja piristävä juhla, mutta se pitäisi saada aikaan rennommin." Hän ei viihdy jouluruuhkassa, mutta hankkii läheisilleen yleensä viime tipassa lahjan. Joulukaloja pyytävälle pilkkijälle varteenotettava niksi on käyttää kännykän antennia pilkkivapana. Lämmintä tunnelmaa luo itse tehty kynttilälyhty. Frangen yri.Uli jouluksi muutamlltil päivän, mutta y tietää pahaa ty ennen joulua. Sitten kun tärppää, voi välittömästi soittaa omalla ongellaan ilouutisen muille. vanhasta pesupallosta, kun sen sisään ruttaa kiiltävää paperia, vaikkapa tinapaperia. Repäistään rikkinäisestä muoviämpäristä irti sanka. Toimii varmasti!" Maisterin ilme on vakuuttava. "Joulurauhan turvaaftli." seksi voi tehdä kuulosuojaimet. Sitten lanka pallon kyljestä läpi ja roikkumaan. Lintuystäviä voi muistaa valmistamalla vanhasta riittävän tiheäreikäisestä verkkopaidasta lintujen ruokintalaitteen: sidotaan helma, täytetään paita talilla ja siemenillä ja ripustetaan komeus olkaimista puun oksaan. Lyhty ripustetaan roikkumaan rautalangasta muotoillusta koukusta tai lenkistä, joka pujotetaan tölkin avaajarenkaaseen. TV2 tiedotus/Timo Vouonen 19. "Kellertävästä, läpinäkyvästä pallosta tulee hyvä", Frangen täsmentää. Siihen sopii pantiton juomatölkki. Tölkkiin leikataan aukko niin, että kieleke jää alareunasta kiinni ja taitetaan tölkin sisään. Korvat peitetään pesusienillä, jotka puristuvat paikoilleen sangan avulla. SUOMEN LUONTO 12/98 Simo Frangen loihtii joulurauhan aineksia vaikka vanhan muoviämpärin sangasta ellei mikään muu auta. Sen päälle laitetaan tuikku palamaan. Lapsena hartaasti odotetut lahjat, kuten uusi jääkiekkomaila tai luistimet, olivat jotain muuta kuin nykyinen kulutushysterian huipentuma tarpeettomine tuotteineen ilman lämmintä ajatusta, hän tuumii
.. poyvassa, n11n ensin otettiin kaikkia laatuja ruokaa ennen kuin immeiset sai syyva 1a tiputettiin pihalle sen yhen närreen juurelle." Uskontotieteilijä Uno Holmberg kirjoittaa muistiinpanossaan 1909: "Ruskealan Asikaisen talon maalla kasvaa suuri tuuhea kuusi . Tapana oli nimittäin uhSUOMEN LUONTO 12/98. Pyhä puu on yleensä kasvanut pihapiirissä tai ainakin talon lähistöllä, esimerkik20 si aitan tai riihen vieressä. Ruokauhreja elättipuulle Pitämyspuulle uhrasivat yleensä naiset. "Jouluruuat kun ol .. Useimmiten talon vanha emäntä köpötteli pullat ja piirakat mukanaan puuta palvelemaan ja yritti siten varmistaa, että lampaat menestyisivät ja kaikki kukoistaisi. Kutsuu puuta temppelikseen." Arkistojen uumenista löytyy runsaasti vastaavanlaisia merkintöjä siitä, että entisajan suomalainen on palvonut ja kunnioittanut puita. Kunnioitettu puu on voinut o!Ja niin havukuin lehtipuukin. Teksti: Marjo lääskä Kuvat: Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo Pyhä puu väl ittä~ Kainulaisen suvun uhrimänty Kesälahden Hummovaaralla. Pyhää puuta on kutsuttu monin nimityksin: ihminen on kääntynyt esimerkiksi uhripuun, elättipuun, talonvahdin tai pitämyspuun puoleen. Puulle uhrattiin kaikkia talon tuotteita, kuten viljaa, maitoa ja olutta. Uhrin tarkoituksena oli auttaa arjen sujumista ja (karja)onnen saavuttamista tai säilyttämistä. Talon, suvun tai kyläkunnan tärkeä puu on herättänyt huomiota ja kunnioitusta jo koollaan, ja muistiinpanojen mukaan puu on ollut hirmuisen iso, mainion suuri, merkittävä tai julman suuri. Muutamat nimityksistä, kuten aljomänty ja hiisikoivu, kertovat pyhän puun lajinkin. Talon vanha emäntä palvelee sitä, on siellä nähty rukoilevan polvillaan kirjankin kanssa. Kerrotaan, että Juhana Kainulainen lauloi Elias Lönnrotille tämän männyn juurella runojaan kaikkiaan 2233 säettä vuonna 1828. .. . Erityisen tärkeitä uhreja olivat niin sanotut ensimmäiset antimet