Kestotilaus 270 mk. z LJ...J 6 :) Cf) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Muun muassa puronvarret, kallionnyppylät, rotkot, rehevät korvet, lehtolaikut ja soiden kangasmetsäsaarekkeet on säästettävä hakkuilta. vsk.. Saattaa olla liian optimista ajatella, että metsätalousalalla olisi laajemminkin tajuttu luonnonmukaisen metsänhoidon välttämättömyys. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . (09) 228 08210 ja 228 08224. Jälleen "mahdoton" asia onkin tulossa mahdolliseksi. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 12/96 55. Nyt ymmärretään, että vesakko olisi kannattanut jättää vaijostamaan männyntaimia. Ei ole mikään ihme, että luonto hallitsee metsänkasvatuksen mestarillisesti , koska takana on vuosituhansien "tuotekehittely". Se vaatii luultavasti sukupolven ja osin myös ehkä sukupuolenkin vaihdosta metsäammattikunnassa. Ala uudistettiin istuttamalla. Kuulimme opettavaisen tarinan. Tukkipuuta männiköstä ei koskaan kasva, vaan puu päätyy selluksi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Luonnon mestaroijat kärsivät putkinäöstä eivätkä hahmota kokonaisuutta. Kiinnitimme huomiota harvennusvaiheessa olevaan, erittäin tiheäoksaiseen männikköön, jonka rungoista osa kärsi myös tyven lenkoisuudesta. Yhtiön metsänhoitaja kertoi , että vesakon hävittämisen takia taimet saivat liikaa valoa ja kasvattivat tiheän oksiston. N yt metsäyhtiöt kouluttavat henkilöstöään kohtaamaan uuden metsäajattelun vaatimukset. Myös järeästä maanmuokkauksesta ja jättimäisistä avohakkuista ollaan vähitellen luopumassa. Muutosta ovat siivittäneet markkinavoimat, ympäristötietoiset kuluttajat, joiden vaatimukset vientiin suuntautunut metsäteollisuutemme tuntee niskassaan herkimmin. Oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Ensi vuonna eduskunnan käsittelyyn tuleva uudistettu metsälaki edellyttää Jomia L1urila Tämä istutusmännikkö Valkealassa kärsii liiasta oksaisuudesta, koska taimikkoa suojaava vesakko hävitettiin myrkyillä ja taimet saivat liikaa valoa. Oksaisuutensa takia rungot kelpaavat täysimittaisinakin vain sellukattilaan. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Metsätalousala on valmis käsittelemään metsiä hienovaraisemmin. Nyt koivu on erittäin haluttua puuta, josta on jopa pulaa. Kolmekymmentä vuotta sitten paikalla tehtiin laaja avohakkuu. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Nyt niitä ei ole tehty puoleentoista vuosikymmeneen, eikä parkkiutuneinkaan tehometsänhoitaja niitä kaipaa. lrtonumero 33 markkaa. Suunnattomien hukkainvestointien lisäksi tehtiin suurta vahinkoa suoluonnollemme. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Mielenkiintoista koko kehityksessä on se, että juuri tällaista luonnonmukaistamista luonnonsuojeluliike on vaatinut muun muassa Suomen Luonnossa 1960-luvulta alkaen. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, että ihminen luulee osaavansa asiat paremmin kuin luonto. Haapakin on saamassa ansaitsemansa arvon. Lisäksi suositellaan jätettäväksi rauhaan kolopuut, pökkelöt, petolintujen pesäpuut, muurahaispesät ja haavat. Siksi lopputulos on melkein aina huono. 2 Paluu juurille Olin alkusyksystä suuren metsäyhtiön metsäretkellä Kymenlaaksossa. Maasta puskenut lehtipuusto ruiskutettiin vesakkomyrkyillä, koska sen uskottiin vievän elinvoimaa männyiltä. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. niin sanottujen avainbiotooppien suojelua. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Tilaushinnat Vuoden määräaikaisti laus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 Päätoimi11aja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimirussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 22808214 Toimi11aja1 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 421 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäri stöä rasittavasti. Vielä 1980-luvun alussa väitettiin, että vesakkomyrkytykset ovat välttämättömiä. 1960-luvulla kaulattiin kymmeniä tuhansia hehtaareja salskeita koivikkoja Itäja Pohjois-Suomessa, kun kansallispuutamme pidettiin metsän rikkaruohona. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. MERA-ohjelman riivaamassa hengessä ojitettiin 1960ja 1970-luvuilla satojatuhansia hehtaareja metsänkasvatukseen sopimattomia soita
'• ,c ": ·r~ J . Kansa haluaa luomunautaa 20 Talven helmiä 22 Tulipa mieleen kettutytöistä 28 Heikki Turusen mietteitä. 34 Jääkarhun jäljillä 36 Arktinen Nanoq-museo Pietarsaaressa on talkoohengen tyylinäyte. . Kansikuva: Markus Varesvuo on löytänyt kamerallaan talvisesta luonnostamme loistavia helmiäkuten kannen kuningaskalastajan. Läpi harmaan kiven 29 Kalliomäki on karu elinpaikka. SUOMEN LUONTO 12/96 55. . Metsälakia oppimassa 14 Yhtiöt ovat pistäneet väkensä oppimaan metsänkäsittelyn aakkoset uudelleen. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 34-35. Luomunaudoista kerrotaan Jumalan koirat 11 Timo Helle pakisee luonnonsuojelusta. Tieteen käsitys luonnosta on alistava 12 Puheenvuoro tieteen, tekniikan ja tehokkuuden ylivaltaa vastaan. Vastaus sivuilla 38-39. Seppo Leinonen Vesioikeuden tuomareita epäillään lahjoman ottamisesta Kemijoki Oy:n kestitettyä heitä kesällä. ,.:. vsk. Vesioikeuden puolueettomuudesta on muitakin epäilyjä, s. Kummitusten sukua 38 Suomen Luonnon vuosikerta 1996 54 sivuilla 20-21. Koreita lintuja lisää sivuilla 22-27. Suomenlahti oireilee oudosti 18 Merenlahtemme on jatkuvassa hätätilassa. vuosikerta 12 1996 ,Ä~Ä Ve;S\0\KE.Ul>E-N juöToS-\<Ä$\~\( ON \,.ÅijliK'<T o\\<f\N 11U~YA5f l l-UKKf:E~~~! \(~\\l1~"A~I \<..~\oi\,1o~\ a -A, S 1-, v~, -Oll<EtJl)(r ;_:, HA~'< HouR , ,. Vakiot: Erkki Makkonen Arvaa, mikä tämä on kuuluuko se kasvivai eläinkuntaan. Ajaako Vuotoksen allasta jäävi toimitusinsinööri. Paavo Hamunen Tiina ja Jouko Kukkosen ayshiresonnit nauttivat han1inaisesta luomuelämästä Keiteleellä. Pääkiljoitus 2 Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa 10 Ruuan reitit 33 Kuukauden Ilkka 37 Ulkomailta 40 Mielipiteitä, keskustelua 42 Ki,joja 46 Kysy luonnosta 48 Multasormet 50 Vartalon verhot 59 Summaries ofthe MainArticles 58 3. 55
Monet lintuharrastajat olivat jo vaipumassa syvään masennukseen, kunnes pelastukseksi saapui joukko valtamerilintuja. Simpeleenjärvellä oli valtava parvi isokoskeloita (kuvassa) , ja monella lahdella ruokailivat laulujoutsenperheet. Suuta pesii PohjoisNorjassa ja on nähty maassamme aiemmin parikymmentä kertaa. Pikkukajava on vähän kalalokkia pienempi lokkilintu. Samanaikaisesti vieraili kottaraisen kokoinen pikkuruokki Luvialla. Valtamerilinnut loppusyksyn piristys Arktisten lintujen muutto oli menneenä syksynä ennätyksellisen vaisua huolimatta siitä, että pesinnät onnistuivat useimmilla lajeilla hyvin. Suurin osa muuttajista ylitti Suomen pimeällä, tai sitten ne lensivät Suomi-neidon helman alta Venäjän kautta. Arktisilla kalliorannoilla pesivä pikkuruokki on maailman yleisimpiä lintuja, mutta Suomessa laji on satunnainen. Komea amerikanjääkuikka kalasteli Hirvijärven altaalla useita viikkoja seuranaan pari kaakkuria. Suurinta huomiota herätti kuitenkin upea suuta lokakuun lopussa Varkaudessa ja marraskuun alussa Punkaharjulla. Kun lunta sitten kuun vaihteessa saatiin kerralla hiihtokeleiksi asti, hyvä talvenpohja oli ehtinyt sulaa. Jari Kontiokorpi SUOMEN LUONTO 12/96 55. Sanomme Sodankylälle, Nunnolle ja Rautjärvelle näkemiin. Bcnjam Pö n1inen Marraskuussa satoi paljon Mikko Pöllänen Marraskuun alkupuoli oli lämmin ja normaalia sateisempi koko Suomessa. Ensimmäiset pikkukajavat havaittiin Suomessa lokakuun puolivälin tienoilla, ja marraskuun alkuun mennessa oli havaittu miltei sata nuorta pikkukajavaa. Vaelluslintuja näkyi marraskuussa todella vähän; pienet tilhiparvet sinnittelivät orapihlajanmarjojen turvin. Syksyn ensimmäinen lumipeite käväisi Rautjärvellä heti marraskuun alussa, mutta lämpötila pysytteli jatkossa monta päivää plussan puolella. Yleensä leveäpyrstökihut muuttavat pikkukajavien tapaan Pohjois-Norjan rannikkoa viistäen. Puutarhassamme asusteleva liito-orava vietti jo hiljaista talviaikaa. 11 . Lokakuun lopulla olivat liikkeellä myös nuoret leveäpyrstökihut. vsk.. Seuraavaksi satoikin taas vettä, mutta maa sentään pysyi valkoisena. Kuun puoliväliin mennessä myös lunta saatiin kaikkialla Tampereen pohjoispuolella. Kireitä pakkasia piteli jo lokakuun puolella, mutta lumi puuttui. Vaikeasti tunnistettavia nuoria kihuja on havaittu kymmeniätuhansia. 4 Talvi tuli kanger1·ellen Sodankylään. Se pesii Atlantin ja Jäämeren rannikoilla suurissa yhdyskunnissa. Sadat lintuharrastajat haukkoivat henkeään ihaillessaan tämän suuren, pitkäsiipisen ja tikarinokkaisen aidon valtamerilinnun muikunpyyntiä Punkaharjulla. Vesi pärskyi komeasti, kun painava lintu syöksyi kymmenistä metreistä suoraan kalan kimppuun. Ensilumi tuli Nurmoon 9. Norjan luoteismyrskyt lokakuun puolivälissä heittivät Jäämeren lintuja, etenkin pikkukajavia, tavallista kaakommaksi, jolloin osa linnuista ajautui Vienanmerelle ja sitä kautta Suomeen. Ensi vuonna seuraamme luonnonkiertoa Kuusamossa, Jyväskylässä ja Kirkkonummella. Sodankylässä lunta oli kuitenkin vain yhdeksän senttiä, pohjoisempana, Ivalon ja Kilpisjärven seuduilla, parikymmentä senttiä
Mauri Leivo 5. Muutaman asteen pakkanen ei tuntunut haittaavan syysPorvoon Suomenkylään erään talon pihalle syyskuun puolivälissä ilmestynyt kahlaaja kummastutti talon väkeä. Karvajalan toukka voi kulkeutua joulukuusen mukana kotiin. Reippaasti se tepasteli lumella ja näytti myös löytävän syötävää. Se kuului pihan laidan katajapensaista heti aamutuimaan. Ryhmän lajeja tavataan maassamme täysi tusina. Muutaman sentin hento lumiharso peitti jo tienoota, mutta ääni oli ,kesältä tuiki tuttu. vsk. muutolta myöhästynyttä sinnittelijää. Monet näistä pikkuotuksista jäävät huomaamatta, ja elävät aikansa sisätiloissa kunnes uupuvat vieraissa oloissa. Sen sijaan syksyisin maassamme tavataan kymmeniä heinäkurppia. Aikuinen kuusikarvajalka on kauniin harmaakuvioinen harvinainen perhonen, joka kuuluu Pihakurppa herätti huomiota Mauri Leivo Arat heinäkurpat etsiytyvät paremman puutteessa pihoillekin. Moni punarinta on kuitenkin tiksutellut koto-Suomessa koko talven. Karvajalan toukka on mahdollista kasvattaa perhoseksi tarjoamalla sille kesäiset olot. Jari Salonen Joulukuusen mukana tulee sisätiloihin monenlaisia pikkuvieraita, kuten hämähäkkejä, kirvoja ja hyppyhäntäisiä. Osa näistä ajautunee itätuulien mukana Venäjän puolelta, osa kuulunee Skandinavian tunturiylänköjen pesijöihin. Seuraavina päivinä Suomenkylästä tuli lähes pyhiinvaelluskohde lähiseudun lintuharrastajille. Muutaman viikon päästä voi karvajalan kotelosta ryömiä aikuinen perhonen, jolla on nimensä mukaisesti karvaiset koivet .. Henriksson/LKA Joka vuosi punarintojajää sinnittelemään Suomen talveen. Suomessa laji on vaarantunut eikä varmoja pesintöjä ole tavattu edes vuosittain. Urhoollisesti ne selviytyvät kevääseen siinä missä Euroopan sydänmailla matkailevat lajikumppaninsakin. Jouko Veikkolainen laajuisesti silmälläpidettävä laji, joka on taantunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä lähes kaikkialla elinalueillaan Euroopassa. KOTIMAASTA Tiks! Kuusen kaunis karvajalka Jouko Veikkolainen J. Suurin syy heinäkurppien alamäkeen on ollut tulvaniittyjen ja laidunniittyjen väheneminen. Jouluvieraista kookkain on kuusikarvajalka, joka talvehtii kuusessa toukkana. Pian se sai seurakseen lajitoverin. Otus lasipurkkiin ja sopivasti valoa, lämpöä sekä ravintoa. Kohta maan rajassa vilahti viehättävä pikkulintu, punainen rinta ja surumielisen suuret mustat silmät; mikäpä muu kuin punarinta. Pari viikkoa myöhemmin lintu oli kadonnut. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna Suomenkylässä vierailleet saivat kuulla, että huuhkaja tai joku muu suuri petolintu oli tappanut kurpat talon emännän silmien alla. vilakkaiden ryhmään. Tieto kesyistä pihakurpista levisi kulovalkean tavoin. Linnut tunnistettiin harvinaisiksi heinäkurpiksi. Heinäkurppa on maailmanSUOMEN LUONTO 12/96 55
Nyt tuolla valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on jäljellä enää 260 latoa. "Viime jouluna kinkkuja myytiin ennätysmäärä, ja sen näki puhdistamon altailla. Jari Salonen Pekka Hänninen Merkittävin syy pyöräilyn sujumiseen Oulussa on pitkä perinne. Esimerkiksi Ilmajoen ja Seinäjoen välisellä Alajoella on ollut enimmillään nelisentuhatta latoa. Vaasan läänin luonnonsuojelupiiri käynnisti keväällä oman ladonkunnostushankkeensa, jolle Etelä-Pohjanmaan maaseutuelinkeinopiiri myönsi tukea maatalouden ympäristötuki varoista. Etenkin pienillä puhdistamoilla nopeasti syntyvä rasvapiikki kuluttaa altaiden happivaroja ja keventää bakteerimassaa. llmajokelainen maanviljelijä Pekka Ala-Ranta antoi pystyttää Kyrönjokivarressa olevalle kesantomaalleen toisen viljelijän pellolta puretun hirsiladon. Lahonneita hirsikertoja on vaihdettu uusiin, ja jo puhkikuluneiden kattojen tilalle on laitettu uudet pärekatot. KOTIMAASTA Jari Salonen Nokian vedenpuhdistamon hoitaja Kari Viertokoski toivoo, että kinkkujen paistorasvat osattaisiin tänä jouluna kompostoida. Annukka Latvala SUOMEN LUONTO 12/96 55. Tulvat ovat kuitenkin kadonneet tulvasuojelun myötä, ja ladotkin ovat käymässä vähiin. vsk.. kemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen insinööri Jouko Oksjoki selvittää. "Kuuma rasva menee viemäristä hyvin alas, mutta kun se joutuu maan alle kylmään putkeen, rasva jähmettyy ja tukkii pahimmassa tapauksessa koko viemäriverkon", KoOulussa pyöräillään Oulu on julistautunut pyöräilykaupungiksi ja liittynyt alkuvuodesta 1995 Euroopan pyöräilyjärjestöjen liiton ECF:n Cities for cyclists -projektiin, ainoana suomalaisena kaupunkina. 6 tasta piirrettyyn säteeltään seitsenkilometrisen ympyrän sisään. "Jokiranta on täynnä vanhoja maatalouskoneita, joita tuskin enää tarvitaan, mutta joita ei ilkeä poiskaan heittää." Maanviljelijä, kotiseutuneuvos Vesa Luoma sanoo latojen olevan maatalousväestölle muutakin kuin kylmiä rakennuksia. Oulussa pyöräillään myös talvella, jolloin työpaikkapyöräily vähenee vain puoleen kesäisestä. Kinkun rasva kiusaa vesistöjä Kinkunpaisto kuuluu monen kodin joulurituaaleihin, ja kun herkku on kypsynyt, paistorasvat kaadetaan usein viemäriin. Siitä alkaa onnettomuuksien ketju. Pekka Hänninen Pohjalaiset haluavat säilyttää latonsa Eteläpohjalainen lakeusmaisema on tunnettu tulvistaan ja tuhansista ladoistaan. Niiden on viisasta antaa hyytyä ja kiikuttaa ne kompostiin tai biojäteastiaan. On laskettu, että pyörä on taajamissa alle seitsemän kilometrin matkoilla nopeampi kuin auto, ja Ouluhan mahtuu likipitäen keskusOulu tavoittelee pyöräilykaupungin mainetta tosissaan. Nuori isäntä halusi ladon lähinnä silmäniloksi, mutta sanoi keksivänsä sille myös käyttöä. Jos rasvatulppa kulkee vedenpuhdistamolle saakka, ongelmia tulee lisää. Kesän ja syksyn aikana on ehditty pelastaa muutama lato. Yhteensä Euroopan pyöräilykaupunkeja on 18. Alajoen latokato alkoi 1960-luvulla, jolloin karjanhoito väheni ja traktori korvasi hevosen monella tilalla. Latojen liepeillä viihtyy muun muassa uhanalainen peltopyy. Lato tuo maisemaan ihmisen käden jäljen." Ladot ovat paitsi eteläpohjalaisen lakeusmaiseman symboli, myös tärkeitä suojapaikkoja linnuille ja pikkunisäkkäille. Rasvaa tuli erittäin paljon, ja puhdistusteho romahti", Nokian Kullaanvuoren puhdistamonhoitaja Kari Viertokoski sanoo. Keskiverto oululainen istuu pyörän satulassa 10,5 kilometriä eli 39 minuuttia päivässä. Parantaakseen edelleen pyöräilyolojaan Oulun kaupunki on julkaissut pyöräilyliikenteen kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on muun muassa edistää pyöräilymatkailua sekä järjestää kansainvälisiä ja kansallisia kokouksia Oulussa ja esitellä sitä pyöräilykaupunkina ulkomaita myöten. Rasva nousee pintaan ja sujahtaa vesistöä rehevöittämään. Oulussa on luonnollista, että virkamies pyöräilee tai että teatteriin hilpaistaan polkien. Muista pohjoismaista pyöräilykaupunkeja ovat vain Tanskan Kööpenhamina, Århus, Kolding ja Nakskov. "Peltomaisema olisi köyhä ilman latoja. Viemäriin kinkkurasvoja ei siis sovi kaataa. Ladot kertovat sukupolvia kestäneestä pellonraivaustyöstä ja aikansa talonpoikaiskulttuurista
Kuusamossa kokous otettiin vastaan hyvin tosin yleisötilaisuuden yhteydessä nähtiin pieni suojelua vastustava mielenosoitus. Enso sai kuitenkin Venäjän metsäklubiksi itseään kutsuvalta yhteenliittymältä myös kiitosta: yhtiö päätti syksyllä olla ottamatta puuta vastaan laajalta alueelta Karjalan tasavallassa. Tiihosen mukaan tämän hetken tärkeimpiä asioita on toimitusinsinööri Simo Perkkiön jääviyskysymys. Kärjet ovat lujaa tekoa. Osakkeen hinta on 300 markkaa. Luonnon mikrosaha Polkuja ja tienvarsia kulkiessamme vedämme usein ajatuksissamme sormiemme ja kämmeniemme lomitse kaikenlaisia ruohoja. "Ensoyhtiö ja Karjalan tasavallan hallitus muistivat paikallisen väestön vasta kun niiden omat ajattelemattomat toimet olivat ajaneet väestön köyhyyNoin viidesosamillin p1tu1sten piikkien solakka ja lähes katkeamaton kärki on hämmästyttävä luonnon taidonnäyteen ja epätoivoon", totesi keskeisten venäläisten ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä tiedotteessaan. Arto Komulainen SUOMEN LUONTO 12/96 55. Vuotoksen altaan vastustajat saivat mökin Vuotoksen altaan vastustajat viettivät lokakuun lopussa Pelkosenniemen ja Sallan rajamailla harjakaisia. KOTIMAASTA Lehtihampaiden ha,janteita mikroskooppikuvassa. Puh. Päätös koskee alueita, joiden rajaamisesta vastasivat Venäjän Greenpeace ja Biodiversiteettikeskus, kaksi metsäklubin kesPentti J. Ne syntyvät piihapon kerääntyessä kasvisolukkoon muun muassa juuri näissä piikeissä. Antti Halkka Arto Komulainen Talkooväki ja muut vuotoslaiset kohottivat maljan uuden mökin kunniaksi. Hampaat ovat kärkeä lukuunottamatta onttoja kuin injektioneulat. tyveen, hampaat tunkeutuvat ihoon ja repivät sen auki. Monien ruohojen lehtipiikit ja hampaat ovat pehmeitä, mutta esimerkiksi yleisen pallero-koiranheinän (Dactylis glomerata) lehtihampaat ovat pieniä mutta teräviä. Jaurujoen törmälle valmistunut mökki ristittiin Rentukaksi. 7. Joskus seurauksena on syvä vertavuotava haava. vsk. Mikä sen aiheutti. Alho keistä jäsentä. Pentti 1. Kokouksen järjestäjänä Suomessa oli Luonto-Liitto, ja se sai tukea muun muassa Euroopan unionilta. Alho te. Taiga Rescue Networkin kokoukseen osallistui noin 150 henkeä eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. "Mökki on altaan vastustajien oman yhtiön, Vuotoksen Voiman, osakkaiden ja muiden työssä mukana olevien tukikohta", lääkäri Helena Tiihonen kertoi. Samalla hän kutsui kaikkia mukaan allasalueen pelastustyöhön. Kokousväki retkeili Kuusamossa alueella, joka kuuluu vienalaisen kulttuuripiirin reunamaihin. Jos vetää lehteä kärjestä Kansainvälinen metsäkokous keskusteli Karjalan metsistä Karjalan metsät nousivat vahvasti esiin pohjoisen havumetsävyöhykkeen ympäristöjärjestöjen yhteenliittymän Taiga Rescue Networkin kokouksessa Kuusamossa lokakuun lopulla. Vuotoksen Voiman osakkaaksi pääsee maksamalla osakkeita vastaavan summan tilille P.SP-Suoralinja Kemijärvi 800024241 10905 ja lähettämällä yhteystiedot sekä kopion maksukuitista Helena Tiihoselle osoitteella Soppela 98100 KemiJärvi. Hienoimmankin silmäneulan mitä suurimmalla tarkkuudella valmistettu kärki vaikuttaa sen rinnalla tylsältä ja tökeröitä. Kuusamotalolla pidetyssä kokouksessa myös venäläiset ympäristöjärjestöt esiintyivät ensimmäistä kertaa yhdessä ja näkyvästi Karjalan metsien puolesta. (016 ) 813 210 tai 880 270. Syntyy siis repeämä eikä viiltohaava. Töitä teettää myös Natura 2000 -ohjelma, josta on altaan takia tipautettu kolmannes Pelkosenniemen arvokkaasta suokokonaisuudesta pois
Kumpula avautuu yleisölle aikaisintaan 2010. Kasvimaantieteellinen osasto on vanha haave, josta vähitellen on tullut totta. Seuraavana vuonna käytiin Kiinan Mantsuriassa ja viime vuonna Kanadassa. "Niini, metsälehmuksen kuoresta saatava kuilu, näet kelpasi veronmaksuun", Niini sanoo. Tuoksu tulee katsurasta (Cercidiphyllum japonicum), joka on yksi Kumpulan erikoisuus. vsk.. Meilläkin se on tullut käyttöön jo 8000 vuotta sitten. Kustaa Niini vie minut kierrokselle puutarhaan. Pulahdus majavalampeen Japanissa tuoksuu vastaleivotulle leivälle. Välillä ylipuutarhurin on ehdittävä kitkemään ja haraamaan, sillä vakituista puutarhahenkilökuntaa on vain 13. Puolituntista kanadalaista superelokuvaa esitetään ensi vuoden elokuun loppuun saakka. via, Kiinasta 300 ja Kanadasta 200. Niini kuitenkin varoittelee, ettei portteja voi avata, jollei virkoja saada lisää. Kaisaniemessä ovat trooppiset kasvit, Kumpulassa kasvimaantieteellinen osasto, Hortus geobotanicus. "Tällä henkilöstöllä ei yleisöä pystytä palvelemaan." Kierroksemme päättyy puistolehmuksien luo, puut kahistelevat vihreinä vaikka pakkasyöt ovat jo tulleet. Hamppu syrjäytti niinen vasta 1500-luvulla." Suomessa oli ennen sankkoja metsälehmuseli niinipuumetsiä, mutta ne kaikki hakattiin. Kohta harpomme Brittiläisessä Kolumbiassa ja muutama askel vain, niin olemme Kiinassa. Pienten ahertajien taidot tekevät vaikutuksen varmasti lahjakkaimpaankin metsuriin ja rakennusinsinööriin. Kasveista ei varsinaisesti voi puhua, sillä tuliaiset olivat siemeniä, juurenpaloja ja silmuja. Luku on häpeällisen pieni, vertaileepa sitä millä mittarilla tahansa: puutarhahehtaaria kohti Helsingissä on vain noin yksi ihminen, kun esimerkiksi Kööpenhaminassa heitä on yli kolme. "Kun professori Koponen käveli lentoasemalla vuotavan laukun kanssa, monet varmaan ajattelivat että sillä on mennyt tuliaispullo rikki! " Niini naurahtaa. Yli kymmenen vuoden paasaamisen jälkeen Pekkaa onnisti: hänen teossuunnitelmansa hyväksyttiin Oulun kaupungin uuden turvevoimalan, Toppilan kakkosen, vihkiäislahjaksi. "Nyt ollaan Japanissa", hän sanoo ja esittelee kasveja oikealla ja vasemmalla. Siksi suomalaiset kiipesivät muun muassa Japanissa vuorille etsimään sikäläisiä luonnonvaraisia kasveja Japanista tuotiin 400 kasKOTIMAASTA NIMENSÄ VÄÄRTI Niini on metsälehmuksen kannalla Hanna Hentinen Kustaa Niini kiipesi puistolehmukseen, kun riittävän vankkaa metsälehmusta ei lähistöltä löytynyt. Valtaisa pallonpyöreä valkokangas pakottaa katsojan mukaan puunkaatoon ja padonra8 kennukseen talttahampaan perspektiivistä sekä sukeltamaan lattahäntien perässä syvälle majavalampeen. Ja kuitenkin ne ovat meidän ilmastomme puita: komeita ja suoraryhtisiä." Alice Karlsson Veistoksellista energiaa Taitelija Pekka Jauhiainen on kannustanut suomalaisia ottamaan vaarin ympäristöystävällisistä energianlähteistä, erityisesti tuulesta. "Meillä kestävä metsälehmus on viisaasti jo pudottanut lehtensä ja varautunut kylmään. Samalla hän on puhunut tekniikan ja taiteen yhdistämisestä energiantuotannossa samoin kuin muussakin yhdyskuntasuunnittelussa. Lisäksi sinne rakennetaan vielä Eurooppa ja Itäinen PohjoisAmerikka. Niini vastaa sekä Kaisaniemen että Kumpulan puutarhan kasvien kasvatuksesta, hoidosta ja työnjohdosta. "Bosnian ja Unkarin rajavuoristossa olisi mielenkiintoisia kasveja, jotka menestyisivät todennäköisesti meilläkin, mutta ei tässä mitään kiirettä ole." Eurooppa voi Niinin mielestä hyvin odottaa. "Bosniaan pitäisi päästä", Niini tokaisee. Mutta ei metsälehmuksia juuri missään näe. "40 senttiä paksusta niinipuusta sai 44-45 kiloa niintä." Kasvitieteellinen puutarha toimii Helsingissä kahdessa paikassa: Kaisaniemessä ja Kumpulassa. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Kustaa Niini tietää niinestä kaiken: "Niini on vanhimpia suomalaisugrilaisia sanoja. Tuota pikaa tulemme Eurooppaan, joka on Kumpulassa lähes tyhjä. Tiedekeskus Heurekan Verne-teatteri vyöryttää katsojan silmiin Kanadan Kalliovuorten jylhät maisemat, tutunoloiset havupuumetsät ja vedet, joiden äärellä herttainen majavapariskunta rakentaa valtakuntaansa. Niinestä on tehty muun muassa mattoja, verkkoja ja köysiä. Japanista tosin rahdattiin myös taimia matkalaukussa kosteaan pakattuna. "Tällaista se on", Niini huokaa. Kumpulassa ovat jo nupullaan Japani, Kauko-Itä ja Läntinen Pohjois-Amerikka. Ideana on, että kasveja etsitään alueilta, jotka vastaavat Suomen ilmastoa. Yliopiston kasvitieteilijät kävivät ensimmäisellä kasvienkeruuretkellään Japanin Hokkaidossa 1993 professori Timo Koposen johdolla. SUOMEN LUONTO 12/96 55
"New Yorkin eläinmuseossa dioraamat saattavat olla kymmenenkin metriä kanttiinsa, jolloin taustankin voi toteuttaa monipuolisemmin", taiteilija pohtii. Veistoksen symboliikassa siirrytään polttamisesta kohti "ikuisia" energianlähteitä, kuten tuulivoimaa. Pimeässä teos on vaikuttava: erikokoiset liekit lepattavat tuulen voimakkuudesta riippuen välillä raivokkaasti, toisinaan kytien. YmpäristöSynergia-veistos kuvaa energiantuotannon suuntaa kohti puhtaampia muotoja. Rahapuu menestyy oivallisesti paahteisella eteläikkunalla, kunhan malttaa olla hukuttamatta sitä. Nimensä se on saanut pyöreämuotoisista lehdistään, jotka muistuttavat hiukan pulleaa kolikkoa. Rahapuulla onkin ilmiömäinen kyky varastoida vettä lehtiinsä ja paksuun varteensa. Siirtymistä vedestä ja maalta ilmaan, kohti puhtaampia muotoja, sekä taiteen ja tekniikan yhteisvaikutusta, synergiaa. Teos symboloi tekijänsä mukaan energiantuotannon kehitystä. Kirjankuvittajana tunnettu Seppo Polameri puurtaa Luonnontieteellisen museon nisäkässalissa Helsingissä. KOTIMAASTA Taiteilija astui tauluun KUKKA IKKUNALLA Rahapuu varastoi vettä Pekka Paaer Vesa Koivu Seppo Polameri maalaamansa tammimetsän edustalla. Hän on maalannut myös uudehkon kalaosaston vedenalaiset maisemat. Rea Peltola taideteos on itseriittoinen: tuuliturbiinit tuottavat valaistukseen tarvittavan sähkön. Vanha rahapuu kukkii komeasti. Timo Pauli Ka,jalainen 9. Nisäkässalin ahtaus asettaa työlle monia rajoituksia. Näitä taustoja Polameri rakentaa maalauksillaan. SUOMEN LUONTO 12/96 55. Joillakin muodoilla kolikoiden pinta on myös selvästi hopeanhohtoinen. Hanke on Oulun kaupungin energialaitoksen ja Imatran Voiman rahoittama. Rahapuuta, kuten monia muitakin melko samannäköisiä Crassula-suvun lajeja, kasvaa luonnonvaraisena Kapmaassa Etelä-Afrikassa. Niukanpuoleinen kastelu haalealla vedellä aluslautaselle estää lehtiä varisemasta ja pitää juuret ja mehevän varren terveinä. "Tämä on täysin kotimainen taideteostuote energiantuotantoon, kaupunki maisemien kaunistukseksi ja turisteille nähtävyyksiksi", Jauhiainen sanoo. Kun sadetta saadaan, Synergia-veistos pystytettiin lokakuun alussa Oulujokivarteen, Koskenniskan Kanavarantaan. Pekka Paaer Petri Karuimo Rahapuu, Crassula arborescens, kuuluu maksaruohojen heimoon. Kesällä rahapuu sietää kohtuullista kastelua ja lannoitusta, mutta valon vähentyessä talvella kastelemista täytyy vähentää. Jos rahapuu saa viettää syksyn viileässä ja valoisassa huoneessa, jäyhä pikkupuu saattaa puhjeta ihmeen keveään kukkapilveen keskellä talvea. "Eniten taitoa vaatii maalauspinnan liittäminen saumattomasti muuhun rekvisiittaan ja luonnon materiaaleihin." "Eläin on aina pääasia, eikä taustakuva saa hypätä katsojan silmille. Kolme vuotta sitten Polameri kuvitti nisäkässalin KeskiEuroopan ja viime vuonna Aasian. vsk. Murretut värit ovat rauhallista katseltavaa. Saliin tullessani Polameri on paraikaa loihtimassa sadepilveä eteläafrikkalaisen vuoriston ylle; se tietää vihreää purtavaa etualalle sijoitettavalle bontebok-antiloopille. Turbiini on äänetön, ja laite kestää myrskyt ja toimii heikoillakin tuulilla sekä arktisessa ilmastossa. Rahapuu kasvaa tiheinä, miehenmittaisina pensaikkoina alueilla, joilla pitkät kuivat kaudet vuorottelevat sateisten ja lämpimien vuodenaikojen kanssa. "Taivas on lopulta ainoa, joka näkyy hyvin eläimen taustalta, joten paneudun siihen aina aluksi", Polameri kertoo. Afrikan luonnossa on esimerkiksi paljon maavärejä,joista pidän". Käyttöiäksi on arvioitu 50 vuotta. Uudet museon eläimet esitellään nykyisin lähes poikkeuksetta dioraamoissa, joissa kuvataan myös eläinten luontaista elinympäristöä. Multa saa kastelukertojen välillä kuivua, mutta lehtien ei anneta rypistyä. rahapuu kasvaa rehevästi
Ovatko käyttämämme hammastahnamäärät tarpeettoman suuria mikä olisi sopiva kertaannos. . Valitettavasti hammastahnoille ei ole kehitetty ympäristömerkintäkri teereitä. Tutkimuksia hammastahnojen ainesosien jäämisestä jäteveden puhdistamolle ei löytynyt, mutta varmasti suuri osa aineesta jää puhdistamolle. Luonnonmukaisen viljelyn keskeinen periaate on ravinteiden mahdollisimman tarkka kierrätys tilalla ja typen biologinen sidonta. Ympäristöä ajattelevan kannattanee välttää valkoisia tahnoja titaanidioksidin vuoksi. Merkittävin energiankuluttaja viljanviljelyssä on lannoitteiden tuotantoon kuluva energia. Hammastahnat ja niiden tluori joutuvat puhdistamoille ja vesistöihin hyvin pieninä pitoisuuksina. Muiden kasvituotteiden energiankulutus vaihtelee kasvista riippuen. Titaanidioksi on valkoinen vän ame, jonka valmistuksessa syntyy monenlaisia jätteitä. Esimerkiksi perunasato on luonnonmukaisessa viljelyssä hyvin lähellä tavanomaisen viljelyn satotasoa. Lannoitteiden osuus on hieman vajaat 40 prosenttia viljan tuotantoon kuluvasta energiasta. Onko fluorihammastahna välttämätöntä hampaille. 10 Muiden tuotantoon tarvittavien energiapanosten määrä ei luomuviljelyssä juuri poikkea tavanomaisesta viljelystä. Hehtaarisadot ovat luonnonmukaisessa viljanviljelyssä keskimäärin pienemmät kuin tavanomaisessa viljelyssä, mutta osaava viljelijä voi päästä myös erinomaisiin satoihin. Useiden eri lähteiden mukaan viljojen viljelyyn kuluva energiamäärä on noin kuusi megajoulea kiloa kohti. Hammastahnan elinkaaressa valkoinen väri on haitallisin Fluorihammastahna menee viemäriin ja sitä kautta vesistöihimme. Luonnonmukaisessa viljelyssä voidaan säästää energiaa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. Hammastahnaa ei pitäisi kuitenkaan niellä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Typestä noin 75 prosenttia joko haihtuu ilmaan tai huuhtoutuu vesistöihin. Nykyisellään noin 80 prosenttia tilalla käytettävästa typestä on peräisin keinolannoitteista. Luonnonmukaisessa viljelyssä käytetään fosforilannoitteena muun muassa raakafosfaattia, jonka valmistus kuluttaa vähemmän energiaa kuin tavanomaisessa viljelyssä käytetyn helppoliukoisen superfosfaatin valmistus. Esimerkiksi Porin Vuorikemian laitoksen päästöt ovat vähentyneet huomattavaasti kymmenen viime vuoden aikana. vsk.. Näyttöä tluoridin syöpää lisäävästä vaikutuksesta ei kuitenkaan löytynyt. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä lähemmäksi tavanomaisen viljelyn satotasoa luonnonmukaisessa viljelyssä päästään, sitä enemmän säästyy energiaa. Muun muassa Kymenlaaksossa tluoridipitoisuudet ovat talousvedessä korkeammat kuin muualla Suomessa. Jäähän myös pesuaineiden tehoaineista suuri osa jätevesilietteeseen. Viime vuosina titaanidioksidin valmistuksen päästöjä on tosin onnistuttu monissa laitoksissa pienentämään. Hammastahnoissa käytetään natriumtluoridia, jota esiintyy myös luonnossa. Luomutuotteiden jalostuksesta on vaikea tehdä arvioita. Tavanomaisesti viljelty tila ostaa suurimman osan viljelyyn tarvittavista lannoitteista tilan ulkopuolelta. Hammastahnoissa olevan titaanidioksidin valmistuksen ympäristöhaitat saattavat vaihdella hammastahnojen välillä hyvinkin paljon. Lisäksi luomuviljelystä on monia ympäristöhyötyjä, kuten vähäinen ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin ja monipuolinen peltolajisto. 1970-luvulla tutkittiin paljon natriumtluoridin ja syövän yhteyttä. Keinolannoitteiden energiankulutuksesta leijonanosan lohkaisee typpilannoitteiden valmistus noin 83 prosenttia. Fluorihammastahnaa suositellaan käytettäväksi noin herMarkku Tanllu neen kokoinen tahnapallo kaksi kertaa vuorokaudessa. Näin ollen energiankulutus tuotettua perunakiloa kohti on luonnonmukaisessa viljelyssä selvästi vähäisempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Suuri yliannostus voi esimerkiksi haurastuttaa luita. Pekka Heikura SUOMEN LUONT0 12/96 55. Fluorihammastahnat ja hammastahnat yleensä eivät haitanne vesistöjä tai vedenpuhdistusta. Energiaa kuitenkin kuluu moninkertainen määrä viljelyyn verrattuna. Fluori ehkäisee hammasmätää eli kariesta. Joissakin paikoin maapalloa talousvedessä on niin paljon tluoridia, että juomaveden käyttäjien hampaisiin ilmestyy valkoisia läiskiä. Onko tämäntyyppinen fluori haitallista vesieliöille vai jäävätkö haitalliset aineet puhdistamolietteeseen. Kyse lienee näissäkin tapauksissa enemmän esteettisestä kuin terveydellisestä haitasta. Pekka Heikuraan voi 011aa yhteyllä myös suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ s1/fi Luomuviljely erottuu edukseen .. Luomuviljelyssä käytetään koneita siinä missä tavanomaisessakin viljelyssä. Esimerkiksi leivän elinkaaressa viljelyn osuus energiankulutuksesta on alle 20 prosenttia. Koska suomalaisessa juomavedessä on tluoria keskimäärin vähän, tulisi suomalaisten käyttää tluorihammastahnoja tai syödä tluoritabletteja. myos energiankulutuksessa Kuluttaako luomutuotteiden viljely enemmän energiaa kuin tavanomainen viljely, koska sadot ovat luomuviljelyssä pienemmät. Jos arvioidaan, että luomuviljelyn sato on noin viidenneksen tavanomaista pienempi , voidaan lannoitteiden valmistuksen energiansäästön perusteella arvioida, että luomuviljellyn viljan energiankulutus on noin 15 prosenttia vähäisempi kuin tavanomaisesti viljellyn viljan. Hammastahnojen elinkaaren haitallisin vaihe lienee titaanidioksidin valmistus
" Hyvät neuvot ovat tarpeen, langan päässä perin juurin sydämistynyt maatalon emäntä, jonka lammaskatraasta sudet ovat juuri edellisyönä tappaneet kolme lammasta ja repineet lopetettaviksi yhtä monta. Keskustelun sävy muuttui kuitenkin aiottua sävyisämmäksi. Mistä tällaisille lajeille saataisiin "Jumalan koirien" oikeudet, kun pelkät luonnonsuojelubiologiset perustelut ja päiväkohtainen luonnonsuojelupolitiikka eivät siihen selvästikään riitä. Useiden toisistaan riippumattomien ennusteiden mukaan kolmannes maapallon eliölajeista on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana. vsk. Vasta myöhemmin havahduin ihmettelemään, mistä Jumalan koirat siihen tupsahtivat sananmukaisesti kuin taivaanlahjana, varsinkin kun uskonnollisten perustelujen käyttö ei kuulu muutenkaan tapoihini. Tätä tasa-arvovaatimusta voidaan tarkentaa parilla biologisella näkökohdalla. Luettelo paljastaa, minkälaiset lajit saivat osavaltioiden hallitukset avaamaan kukkaron nyörejä. Useimpien nykyisten ympäristöfilosofien mielestä kullakin lajilla on itseisarvonsa, ja osin tähän liittyen lajien välinen tasa-arvo on tavallaan itsestäänselvyys. Puhuimme myös koulun, kyläkaupan ja postin lakkauttamisesta ja maaseudun autioitumisesta ylipäänsäkin. Timo Helle Jumalan koirat "H ukkia te vaan suojelette ja täällä ne nyt kiertävät pitkin kyliä tappamassa ihmisten viattomia eläimiä. Niistä aivan valtaosa on "ei-karismaattisia" lajeja, joiden myötä menetettäisiin merkittävä osa eliöstön geneettistä monimuotoisuutta ja lajeja, jotka ovat jo nyt tai muuttuneissa uudenlaisissa olosuhteissa niitä, jotka pitävät yllä koko ekosysteemin toimivuutta. Tutkiessaan Yhdysvaltain osavaltioiden hallitusten varojen käyttöä uhanalaisten lajien suojeluun he havaitsivat ensinnäkin, että yli puolet varoista ohjautui kymmenen lajin suojeluun, kun uhanalaisia lajeja on kaikkiaan noin 530. Emme kumpikaan hyväksyneet jonkun naapurin heittämää ajatusta, että anna susien tappaa ja nosta petokorvaukset. Hirveä, "Jumalan luomaa", hän ei ollut lopultakaan hennonnut tappaa, mutta susi ei saisi armoa. Suosikkilistalle sijoittui kärkikolmikon valkopäämerikotkan, täpläpöllön ja floridanpensasnärhen ohella neljä muuta lintulajia, nisäkkäistä harmaakarhu ja pantteri sekä yksi matelija. Erityisen arvon ansaitsevat niin sanotut avainlajit, joiden varassa elää joukko muitakin lajeja, ja sama asema voidaan antaa lajeille, joilta läheiset sukulaislajit puuttuvat. Ne on teidän koiria, mutta te ette muuta kuin hoette: täytyy suojella, täytyy suojella. Se oli oikea, kymmeniä poroja tappanut susi, jonka jäljille lähteneen Pehmeä Matin hiihtoa siivittivät sievoiset tapporahat ja hyvitys liikanimestään. Jumalan hukka ... Nisäkkäiden ja vähemmässä maann myös lintujen tutkijana en olisi tietystikään halukas vähentämään harmaakarhun tai täpläpöllön suojelurahoja, mutta biologisten perusteiden hylkääminenkin tuntuu sekä väärältä että lyhytnäköiseltä. Olen juuri tutustunut kahden amerikkalaisen, Andrew Metrickin ja Martin Weitzmanin, tutkimukseen, joka osoittaa, kuinka kaukana tasa-arvosta käytännön luonnonsuojelussa edelleenkin ollaan. Molemmat kuuluvat amerikkalaistutkijoiden luokittelun mukaan runsaasti huomiota osakseen saaviin "karismaattisiin" lajeihin, mutta samalla ne ovat myös uhanalaisimpia. Mutta mitä hämärämmäksi ihmisten mielissä muuttuu mielikuva jollain tavoin ihmishahmoisesta Jumalasta ja hänen pikkuapulaisistaan, jotka tarkkailevat pilven laidalta muistivihko kädessä itse kunkin tekemisiä, sitä harvempi vakuuttuu Pehmo-Mattien perusteluista ja eläinlajien perimmäisestä tasa-arvosta. mene Jumalan rauhaan." Entiset ja nykyiset Pehmeä Matit ovat piristävä ja terveellinen vastapaino paljon yleisemmälle juutalais-kristillisestä traditiosta nousevalle käsitykselle, että ihminen on luomakunnan herra, jonka etujen kanssa luonto ei saa olla ristiriidassa. Niin juuri, ne on teidän luonnonsuojelijoitten koiria ... He toteavatkin, että "eläinten oikeudet" myönnetään ensisijaisesti lajeille, jotka muistuttavat eniten meitä itseämme ja, tähän voisi lisätä, lajeille, joihin heijastamme omia tunteitamme. Pehmeä Matin luonto teki taaskin tenän: "Mene, mene, veljeni ... Kurjia ihmispoloisia Paavo Ruotsalainen tai Lars Leevi Laestadius nimitti Jumalan rakeiksi, ja Arvi Järventauksen Tunturikertomuksista löytyy tarina Jumalan hukasta. Olimme yhtä mieltä siitä, että lampaat kannatti ottaa yöksi navettaan, vaivannäöstä huolimatta. "Jos ne ovatkin Jumalan koiria", ehdin sanoa ennen uuden ryöpyn alkua. Yksittäisten lajien suojelussa kärkipäähän sijoittunevat saimaannorppa ja valkoselkätikka. Suomessa tähän ongelmaan ei ole vielä varsinaisesti törmätty, sillä yksittäisten lajien suojeluun käytetyt varat ovat olleet häviävän pieniä luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen rinnalla. Miten suojella tasavertaisesti eliölajeja, kun toiset vetoavat tunteisiimme enemmän kuin toiset, Timo Helle miettii. Eniten tutkijoita ihmetyttikin se, että mitä uhanalaisemmaksi laji oli luokiteltu puhtaasti biologisin perustein, sitä vähemmän varoja sen suojeluun osoitettiin. Mutta kun kuun valossa jängällä ulvova näännyksiin hiihdetty susi olisi ollut helposti ammuttavissa, SUOMEN LUONTO 12/96 55. Lopuksi rohkenin varovaisesti lupailla, että oikeantyyppisillä sähköpaimenilla sudet saataisiin ehkä jättämään lampaat rauhaan varovasti siksi, että asiasta vakuuttanut matkamme Ruotsin susimaille Vermlantiin oli vielä edessäpäin. Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi osoittautuivat suuri koko ja kuuluminen mieluiten lintuihin ja nisäkkäisiin. Syntyneen pitkän hiljaisuuden rikkoivat vain kauempaa huoneesta kuuluvat moniääniset kuiskaukset "mitä se sanoi, pane käsi luurille ja sano, mitä se sanoi." Mieleen ehti nousta kuva tuvasta, johon naapuritkin olivat kokoontuneet kauhistelemaan susien tihutöitä ja kuulemaan omin korvin, miten susille ja luonnonsuojelijoille annettaisiin kyytiä. Arto Naskalilla, ympäristötaloustiedettä tutkivalla seinänaapurilla omalta työpaikaltani, on vastaus valmiina: "Näiden yläpuolelle tarvitaan kolmas taso, joka pystyy sitovasti ottamaan huomioon sekä luonnon että tulevien sukupolvien oikeudet." 11. Omaa keksintöäni ne ovat enintään osittain
Ihmisen kehityksen paamäärä voi olla kuitenkin tämän dualismin voittaminen. Kuitenkin ihmisen lajinsisäinen väkivalta on niin suurta, että ihmisiä voi tämän ajatustavan mukaan pitää tunteettomina. Ranskalaiset poststrukturalistit ovat osoittaneet kielen kyvyttömyyden todellisuuden tavoittamisessa (Kierkegaard SUOMEN LUONTO 12/96 55. Arvovapaus on mahdottomuus. Ongelmana ei ole luonto ja sen monimutkaisuus vaan ihmisen luontoa vahingoittavat teot. Jokainen teko, ele tai ajatus sisältää valinnan, ja valinnan perusteet ovat aina subjektiivisia tai vallitseviin ajatusmalleihin sidottuja. Samoin eläimillä saattaa olla muitakin motiiveja kuin vallantahto, kumppaniensa alistaminen. Nykyisiin teorioihin ei mahdu mitenkään se, että kaksi eri (tai saman) lajin yksilöä saattavat välillä olla verivihollisia, välillä leikkiviä ystäviä. Olen kuullut, että Darwin ei kieltänyt eläinten tunteita mihin ne ovat kadonneet. S0ren Kierkegaard, joka järjen sijaan korosti kärsimystä, intohimoa ja uskoa käsittämättömään, käänsi eräässä sivulauseessa Descartesin nihilistisen sanonnan muotoon "olen, siis ajattelen". Moraali, valinta oikean ja väärän välillä, on aina kaiken taustalla. Hedelmistään puu tunnetaan Tieteellisen menetelmän pitäisi olla objektiivinen ja arvovapaa, mutta se sisältää arvotuksia. Miten suhteellinen evoluutio pystyisi tuottamaan täydellisen ihmisen. Luonnonsuojelussa on kysymys ihmisen ja luonnon välisen suhteen korjaamisesta. Luonnon hävittämisessä on kysymys alistamisesta. Tieteellinen menetelmä on hybris, ihmisen pyrkimys olla jumala. Luonnon tuhoutuminen ja sen haitalliset vaikutukset ihmiseen ovat jo kaikkien tiedossa. Ikään kuin ihminen olisi evoluution yläpuolella. Tämän asian oivalsin kun luin Stephen Hawkingin Ajan lyhyttä historiaa. Tiedemies ei pysty havaitsemaan esimerkiksi eläinten tunteita tai vaikka valokuvaaja Antti Leinosen näkemiä eri lajien välisiä ystävällismielisiä suhteita, koska hän on kirjaviisauden sokeuttama. Analyyttisen järjen korostaminen ja tunteiden, kehollisuuden sekä mystiikan halveksiminen ovat suurimpia 12 Tieteen käsitys luonnosta on alistava g Tieteellis-tekninen järkeistäminen ja tehokkuusajattelu sekä tunteiden, kei hollisuuden ja mystiikan kieltäminen ovat ajaneet meidät umpikujaan, Antti Koli kirjoittaa. Ylijärkevät, kehonsa ja tunteensa kadottaneet ihmiset eivät pysty kunnioittamaan luontoa. vsk.. Rene Descartes, joka sanoi "ajattelen, siis olen", on maailmassa eniten erehtyneitä henkilöitä. Aistimme, älymme ja tunteemme ovat vajavaisia ja kehittyviä, eikä niillä saada ikinä täydellistä kuvaa luonnon todellisuudesta. Tiede ja luonto ovat kaukana toisistaan Nykyinen luonnontiede ei ole luonnon tutkimista vaan erilaisten teorioiden ja luokitusten opettelua. Eläinten tunteet kielletään monesti sen takia, että jos ne tunnustetaan, eläimiä pitäisi ruveta kunnioittamaan enemmän. Charles Darwin kehitti mallinsa kapitalismin teoreetikkojen ajatusten pohjalta. Samoin luonnon tarkoituksettomuudesta seuraa tarkoitus: vapaus, hetken suuruus. Eläintarhan gorilla ehkä pelasti ihmislapsen omien tuntemustensa takia. Hänen mielestään ylijärkevät, kehonsa ja tunteensa kadotta! neet ihmiset eivät pysty kunnioittamaan luontoa. Ihmisen luonto ja luonto; syvällä kehossaan ja tunteissaan ihminen on samankaltainen luonnon kanssa. Eläinten, kasvien, ihmisten tarkoitus on elää tässä hetkessä. Kierkegaard pystyi kunnioittamaan itsensä ulkopuolella olevaa, mutta Descartesilla oli varmasti tässä vaikeuksia. Jos ihminen erotetaan luonnosta, niin tieteen voidaan katsoa olevan luontoa halveksiva ja alistava, tuhoavaa ihmistä ihaileva koneisto. Ihmiset kilpailevat, mutta kykenevät myös rakastamaan ja ystävyyteen. Taolaiset mestarit vain ovat niin kuin ovat, heissä ei ole hyvää eikä pahaa, aivan kuten luonnossakaan ei ole. Todellisuuden muuttaminen kaavaksi tarkoittaa pyrkimystä kuolemattomaksi, heikkoutta myöntää katoavaisuus. Järjen ulkopuolella on kaikenlaisia asioita; niiden kieltäminen synnyttää väkivaltaista alistamista ja tuhoamista. Voi olla, että joku ydinvoimala vielä ehtii posahtaa tai jotain muuta yllättävää tapahtuu. Kaavat eivät sovi muuttuvaan maailmaan Ihmisellä on tarve etsiä jotain yksinkertaista ja pysyvää, vaikka hän sen saavuttaakseen joutuisi tekemään väkivaltaa todellisuudelle. Samalla tavalla kuin ihminen suhtautuu tunteisiinsa ja kehoonsa, hän suhtautuu luontoon. Ihmisen luontoa vahingoittavat teot ovat tahallisia, tai ainakin niille on löydettävissä syyt. Mutta kokonaisuutena maapallon elonkehällä menee entistä huonommin. Älynsä tuotteilla, koneilla ja aseilla, ihminen alistaa itseään heikomman, puolustuskyvyttömän luonnon. Eksistentialistit, kuten Martin Heidegger, ovat ymmärtäneet kuoleman antavan elämälle merkityksen. Evoluutioteorian lähtökohta on kilpailu, taistelu. Ihmisen keksinnöt, teoriat ja kirjat asetetaan luonnon todellisuuden ja hyvinvoinnin yläpuolelle. Tieteellistekninen järkeistäminen, analysointi ja tehokkuusajattelu yhdistettynä kapitalistiseen kilpailuun, voittajien oikeuteen alistaa heikompia ja tyhmempiä, on ajanut ihmiskunnan ja luonnon umpikujaan. Ei luonto enää tuhoudu sattumalta ja vahingossa; suuri joukko ihmisiä hyötyy ja osa ehkä nauttiikin luonnon tuhoamisesta. Aktiivinen luonnonsuojelu on onnistunut puhdistamaan joitakin alueita, ja yleinen mielipide on jossain maan n luonnonsuojelulle myönteinen, toisin kuin esimerkiksi 15 vuotta sitten. Tutkijoiden pyrkimys maailman hallitsemiseen teorioilla sisältää käsityksen ihmisen täydellisyydestä. PUHEENVUORO Antti Koli on helsinkiläinen vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Luonto on kaaottinen, ennustamaton ja jatkuvasti muuttuva, tarkoitukseton. Tämän ovat parhaiten tienneet taolaiset viisaat. syitä nykyiseen olotilaan. Maailman liike ja muuttuminen merkitsevät täydellisyyden puuttumista
saan Aja ei-A. Luonnolla on oikeus olla ihmisen koskematta tai ajattelematta. Kulutushysteria on osittain seurausta ihmisten ahdistetusta identiteetistä. Kuka tuhoaa luontoa vähiten. Tämän takia jokaisen ihmisen henkilökohtainen luontosuhde ja alistuskoneistot hajottava yksilön ja luonnon kunnioitus ovat luonnonsuojelun ja ihmiskunnan tulevaisuuden ainoa mahdollisuus. Luonto on ihmistä merkittävämpi Luonnollisuus, viattomuus, luovuus, elämänilo ja tunnereaktiot ärsyttävät länsimaista ihmistä. Aristoteles erehtyi pahasti luodessaan kaksiarvoisen logiikan: asia joko on tai sitä ei ole, A tai ei-A. Miten objektiivinen menetelmä nimeltä tiede voi tuottaa pelkästään keskenään erimielisiä tutkijoita. Samoin tieteellinen menetelmä, joka on verbaalinen, on lähinnä väline luonnon alistamiseksi ja sosiaaliseksi pätemiseksi. Hänet on pakotettu kieltämään nämä itsessään, eikä hän sen takia salli niitä muuallakaan ja tekee kaikkensa tappaakseen nämä ympäristöstään. Isompi auto, nopeampi tietokone, pitempi objektiivi kamerassa, suurempi palkka. Antti Koli Vajavaisilla aisteillamme emme saa koskaan täydellistä kuvaa luonnon todellisuudesta. Luonnonsuojelu on luonnon kunnioittamista sen itsensä tähden. Ei kukaan välitä kukkasten kauneudesta tai luonnon mystisestä olotilasta vouhottavasta risuparrasta. Yalitetlavasti luonnon tuhoutuminen on monen tutkijan rahanlähde. Mitään ei tarvitse tietää, kunhan ei tuhota luontoa. vsk. Ihminen ei saa voimaa luonnonsuojeluun älyllisestä ja näennäisen järkevästä tiedosta vaan erilaisista tuntemuksista ja kokemuksista. Ihmisen osa maailmassa on luonnon edistäminen, tilan antaminen kaiken olemassaololle, ihmisen pienentäminen suuremman ja merkittävämmän edessä. Epätodelliseen nollaykkösmatematiikkaan nojaava tiede ei pysty ikinä tavoittamaan todellisuutta, se on ainoastaan väkivaltainen yritys luonnon alistamiseksi jäykkiin kaavoihin ja teorioihin. Taolaisen mestarin toiminta on teotonta toimintaa. Buddhalaiset ja taolaiset ajattelijat ovat lähempänä todellisuutta sanoesSUOMEN LUONTO 12/96 55. Mahtuvatko kasvihuonetalvet vielä "normaaliin vaihteluun". Tietämisen sijaan kaiken toiminnan ja ajattelun kriteeriksi pitäisi nostaa sen vaikutus luontoon. Antti Koti 13. on tosin jo tämänkin tiennyt ja Friedrich Nietzsche vielä paremmin) ja kielen olevan osa yhteiskunnallista alistuskoneistoa. Kielletyt piirteet vaativat itselleen perverssiä huomiota ja ajavat ostaamaan kaikkea tarpeetonta. On melko toivotonta odottaa ihmisten alkavan kilpailla nöyryydestä ja pienuudesta. Ihmisten pätemisen tarve, kilpailu helposti mitattavista asioista, ei ainakaan edistä luonnonsuojelua. Mikä asia luonnon tuhoutumisessa on tieteellisesti ja yleispätevästi todistettu. Tutkijoilla on suuri valta päätettäessä yhteiskunnan luontoa tuhoavista toimista. Todellisuus ei koostu nollista ja ykkösistä vaan siellä on myös esimerkiksi puolikkaita. Liika lukeminen ja tietokoneen rämpyttäminen estävät tutkijaa suhtautumasta luontoon hyväksyvästi ja kunnioittaen. Miksi tutkijat otetaan vakavasti. Kaikkien näiden haluttavien asioiden toinen puoli on luonnon pahoinvointi
Jokainen laji on arvokas A vainbiotooppien avulla pyritään turvaamaan metsäluonAlice Karlsson non monimuotoisuus. Metsäyhtiöt, muun muassa Enso, ovat jo hyvän aikaa kouluttaneet metsäpuolen väkeänsä tunnistamaan ja säästämään talousmetsien arvokkaita elinympäristöjä. Eihän siitä niin monta vuotta ole kun suojavyöhykkeille naurettiin, koska niillä ei katsottu olevan mitään merkitystä. Säästettäviä kohteita ovat pienvedet, rehevät korvet, lehtolaikut, ojittamattomien soiden pienet kangasmetsäsaarekkeet, rotkot ja kurut, jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä puuntuotannollisesti vähätuottoiset hietikot, kalliot, louhikot, suot ja rantaluhdat. Vain yksi epävarma käsi nousee. Pulpettiin on istutettu metsureita, metsäkoneurakoitsijoita ja muita puunhankinnassa mukana olevia, neljä naista ja 25 miestä. Metsälehmuksen heikko tuntemus osoittaa, että koulutusta tarvitaan. " Kun Metsämuuronen ryhtyy vaahtoamaan vesistöjen reunaan jätettävistä suojavyöhykkeistä, höristelen korviani. Esimerkiksi hän ottaa näsiän, joka on tappavan myrkyllinen ja siksi monien mieMetsälehmuksen tuntee paitsi lehdistä myös alas kaartuvista oksistaan. Sen haltijan olisi tunnettava uuden metsälain keskeinen sisältö, osattava tunnistaa arvokkaat elinympäristöt, avainbiotoopit, ja rajata ne talousmetsässä. Kaikki metsissä työskentelevät koulutetaan Olen Ruokolahdella, jossa Enso kouluttaa metsäväkeänsä uuden metsälain henkeen. Koulutetulle annetaan kurssitodistuksena Forest Card, omalla kuvalla varustettu kortti. Niitä kun on jäljellä niin vähän. Kuvassa vasemmalla Seppo Repo, keskellä Seppo Vuokko ja äärimmäisenä oikealla Markku Metsämuuronen. Kouluttajina ovat metsänhoitajat Seppo Repo ja Markku Metsämuuronen Kymen metsäkeskuksesta sekä biologi Seppo Vuokko. Alice Karlsson Metsälakia oppitnassa Uusi metsälaki astunee voimaan ensi vuonna. Kurssilaiset jalavien ja saamien äärellä opettajiensa johdolla. 14 Jaloja lehtipuita ei ole helppo tuntea lehdettöminä. "Lehtipuita on säästettävä, keloja ja maahan kaatuneita puita on varjeltava", Metsämuuronen jatkaa. Kaikkiaan Enso aikoo kurssittaa 1800 työntekijää. "Ja tämä metsälehmus on sitten erityisen arvokas. "Kun huomioimme kasvit, tulemme samalla huomioineeksi joukon muitakin eliöitä", Seppo Vuokko sanoo. Lisäksi olisi osattava määrittää avainbiotooppien ilmentäjälajeja. vsk.. Kankaalle on heijastettu talviasuinen metsälehmus. Avainbiotooppien määrittelyssä keskitytään kasveihin. SUOMEN LUONTO 12/96 55. "Mikäs puu tämä on?" kouluttaja Markku Metsämuuronen kysyy luokkahuoneelliselta metsäammattilaisia. Puu kasvaa meillä Oulun läänin eteläosiin asti
Alueella on yleensä myös lehtipuita." Lähde on jätettävä rauhaan Menemme maastoon katsomaan avainbiotooppeja. Jokainen laji tuo aina joukon muita lajeja muassaan." Seppo Vuokko valottaa esimerkkiä vielä kuusella. Näsiällä murtajat ovat näsiäkoisa, näsiänjalosoukko ja näsiänmiinaajakärpänen. "Muutenhan tässä on aika runsaasti lehtolajistoa kuten sudenmarja, huopaohdake ja kämmekät." Lähteen äärellä kurssilaiset pohtivat, miten pienvesi saataisiin varjeltua hakkuissa. Keväällä maa leimuaa sinisenä, nyt tienoota kirjovat raidan lehdet. "Myrkyt ovat osa kasvien puolustusta, jonka joku aina murtaa. "Jonkin verran puustoa olisi hyvä jättää ympärille", Vuokko sanoo. Muitakin ilmentäjälajeja kuten lemmikkejä on runsaasti. "No, ei sentään", Vuokko rauhoittelee, "riittää kun tuntee arvokkaita elinympäristöjä ilmentäviä lajeja." 16 Talvi tuo tullessaan ongelmia. "Eikä terveen järjen käyttökään ole kielletty." "Aika usein erikoisessa kohteessa on jotakin, joka sen paljastaa talvellakin. "Avuksi on otettava peruskartat ja alueen asiantuntijat", Repo sanoo. messa. Sienirihmasto saattaa jopa miljoonakertaistaa puun ravinteiden hankinta-alueen. Seppo Vuokko kehottaa katsomaan maahan, josta löytyy lehdon sammalia. Lähteensilmä on suurten kuusien varjossa lehtipuiden ympäröimänä. "Ja lehtipuut on säästettävä". vsk.. Seppo Vuokko etsii ilmentäjälajeja ja löytää suokelton, joka on hänen mukaansa yleinen ja selvä lähteikkölaji SuoTimo Väre/LKA Louhikko on tyypillinen avainbiotooppi. Suomen karussa maaperässä tällä on iso merkitys." "Suomessa elää noin 50 000 eliölajia, joista puolet on metsissä, ja vastapuolihan on tunnettava, kun sen kanssa pelaa!" Hiki kirpoaa oppilaitten otsalle: ettäkö niin paljon. Pienvedet' ovat nyt saamassa lain suojan. "Tervaleppä-hieskoivuvyöhyke puron reunalla riittää tutkimusten mukaan estämään taustaalueitten hakkuiden ravinteiden valumat niin tehokkaasti, että vedessä näkyy korkeintaan pikkuinen lyhytaikainen ravinnehyppäys." Kääpienkin merkitys kirkastuu, kun Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 12/96 55. "Hirveän yksinkertaista hommaa", Vuokko toteaa. "Suojavyöhykkeet sieppaavat ravinteet niin, etteivät ne pääse veteen", Metsämuuronen vakuuttaa. Tällaisen paikan jättää varmasti mielellään rauhaan, niin vaikeakulkuinen ja vähätuottoinenkin se on. "Miten tässä kohdassa leimikko sitten rajataan?" Metsämuuronen kysyy. Esimerkiksi lähteen, puron ja tihkupinnan päällä on painauma, usein vesikin on näkyvissä. Tällä kertaa kaikki tietävät: rajataan raitametsikkö leimikon ulkopuolelle. Suojavyöhykkeet sieppaavat ravinteet Kenttäkierroksella pänttäämme päähämme vielä lehdettömien lehtipuiden tuntomerkkejä, käymme jyrkänteen alla ja pohdimme vesistöjen reunoille jätettävien suojavyöhykkeiden merkitystä. "Kuusen ympärillä hyörii ainakin tuhat lajia: hyönteisiä, lahottajasieniä, mykorritsasieniä, loisia ja karikkeen hajottajia. "Eikä sitten kaadeta niitä puita lähteen yli", Repo jyrisee, "eikä jyrätä sitä metsäkoneella." Lehto säästetään Lehtolaikulla kysellään lehtolajeja. Miten tärkeät kohteet erottuvat lumen alta. Metsien monimuotoisuus turvataan lailla Ris10 Sauso/LKA Tällaista puron kohtelua ei pian enää sallita. Ensimmäiseksi käymme lähteellä, joka on merkitty peruskarttaankin. !estä joutaisikin hävitä
Metsän hakkuista ja uudistamisesta on tehtävä metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus, jossa on selvitys tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä. Metsäkeskuksissa tuntuu olevan tarmoa ja kykyä hoitaa asioita lain vaatimalla tavalla. Aikaa selvitystyöhön on niukasti, sillä metsänkäyttöilmoitus voidaan jättää vain 14 päivää ennen hakkuuta. Apuna ovat peruskartat sekä metsäkeskuksen omat ja muiden tekemät luontoselvitykset. Mani Mela/LKA Uuden metsälain suojelukseen pääsevät myös rehevät korvet, joista saniaiskorvet ovat näyttävimpiä. "Puustoltaan arvokkaiden kohteiden säästäminen voidaan jossakin tapauksessa korvata, mutta raha ei riitä pitkälle", Repo sanoo. Raha ratkaisee Uudessa metsälakiehdotuksessa on ainakin yksi heikkous: metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta voi päästä poikkeusluvalla. Jos metsäkeskus luottaa ilmoitukseen, metsä hakataan suunnitelman mukaisesti. Mikäli on syytä epäillä, että hakkuu on lainvastainen, asiasta neuvotellaan ja tarvittaessa alue asetetaan käsittelykieltoon. Metsäkeskukset ovat paljon vartijoina, leimikot on tunnettava pikkupiirteitään myöten. Puunkorjuussa turhan kiire Valistuneen isännän leimikolla työskentelevän muistilista on pitkä: metsälain edellyttämien avainbiotooppien lisäksi siinä ovat muun muassa tervaleppäkorvet, jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot ja muut luonnonsuojelulain mukaiset kohteet. Syyksi riittää taloudellinen menetys, mikäli se ei ole vähäistä. Lisäksi tulevat vielä metsänkäsittelysuositukset, jotka säästäisivät petolintujen pesäpuut, kolopuut, pökkelöt, lahopuut, haavat, pesäluolat, muurahaispesät, kalliot... "Luonnonhoito tulisikin omaksua osaksi talousmetsien käsittelyä." Enso vakuttaa metsänhoitaja Tapani Haapasen suulla, että yhtiö noudattaa puunhankinnassaan lakia ja kouluttaa metsä väkeään tosissaan. Jos menetykset korvataan, lupaa ei tietenkään heru. SUOMEN LUONTO 12/96 55. Esimerkiksi Kymen metsäkeskukseen tulee vuosittain jopa 8000 metsänkäyttöilmoitusta, jotka on käsiteltävä kahdeksan henkilön voimin. Lakia rikkova voidaan tuomita metsärikoksesta sakkoihin ja jopa kahdeksi vuodeksi vankilaan. vsk. Päästäkseen palkoille metsurinkin on kaadettava ja käsiteltävä 50 puuta päivässä. D 17. Jos metsänomistaja ja metsänkäsittelijä toimisivat lakien ja suositusten mukaisesti, asiat olisivat metsissämme varsin hyvällä tolalla. "Uhanalaisiin lajeihin ja avainbiotooppeihin kiinnitetään erityistä huomiota." "Yhtiö edellyttää myös, että jokainen puunhankintaa tekevä tuntee kaikki alueellaan olevat suojelualueet ja -kohteet." Haapasen mukaan Ensolla on muun muassa itärajan takana 13 ihmistä, joiden tehtävänä on käydä katsomassa minkälaisilta alueilta puut tulevat. "Talousmetsässä viihtyvä kynsikääpä on jokaiselle tuttu, mutta tällainen aatelinen sen näkeminen on elämys." Ehditäänkö luontokohteet selvittää. Ongelma on kuitenkin raha. Hyvästä tahdosta ja luonnontuntemuksesta huolimatta asiat voivat metsissä mennä pieleen, sillä kiire on kova. Yleensä ne on helppo havaita talvellakin. löytää ikivanhasta maapuusta istukkakäävän. Seppo Lammi/LKA Luonnontilainen lähde on aina säästettävä. Ikävää vain, että samaan aikaan kun niiden tehtävät ovat lisääntyneet, väkeä on vähennetty rajusti. "Varmaankin aikamoinen mediatapahtuma, kun ensimmäistä metsävankia viedään", Repo veistelee. Monet jäljellä olevat lähteet löytyvät myös peruskartasta, eivät tosin aina
Tilanteen paraneminen johtuu osaksi jätevesien paremmasta puhdistuksesta, osaksi talouden muutoksista ja Neuvostoliiton romahtamisesta. Hapettomissa oloissa pohjakerrostumista on vapautunut fosfaattia, joka on levinnyt syysmyrskyjen sekoittamana pintaveteen. Kuolleen levämassan hajoaminen kuluttaa jälleen happea pohjan lähellä olevista vesikerroksista ensi kesänä ja syksynä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija, tohtori Heikki Pitkänen arvelee, että tä18 Suomenlahti oireilee oudosti Suomenlahtea rasittavat maalta valuvat jätevedet ja myrkyt. Kylmiä touko-, kesäja heinäkuuta seurasivat hyvin lämpimät eloja syyskuu." Pitkäsen mukaan vesimassat pysyivät Suomenlahden itäosassa jyrkästi kerrostuneina. Kartta esittää vesinäytteistä Suomenlahdella vuosina 19891993 mitatun lehtivihreän (klorofylli a:n) määrää milligrammoina kuutiometrissä vettä; 2-3 mg merkitty vaaleanvihreällä, 3-5 mg tummanvihreällä, 510 mg oranssilla, 1015 mg punaisella ja yli 15 mg violetilla. Säällä ja happikadolla yhteys. Juha Valste Pirkko Kauppila & Heikki Pitkänen/S YKE Suomenlahteen joutuvien ravinteiden määrä ei ole enää lisääntynyt 1980-luvun lopun jälkeen itse asiassa se on saattanut hieman vähentyä. Lehtivihreä osoittaa /evien määrää vedessä ja siksi epäsuorasti pintaveden ravinteikkuutta. Aikaisemmat happikadot ovat saapuneet lounaasta: Itämeren keskusaltaan syvänteiden hapeton syvävesi on työntynyt pohjaa pitkin Suomenlahden länsiosaan ja sieltä edelleen itään. mänvuotisen happikadon syy voi olla voimakkaan kuormituksen lisäksi säässä: "Meillä oli hyvin erikoinen kesä. Suomenlahden asioiden pitäisi siis olla hyvin tai ainakin kääntymässä parempaan. "Itäisen Suomenlahden happitasapaino kestää nykyisen ravinnekuormituksen suotuisissa oloissa. Tilanne on mielenkiintoinen ensi vuotta ajatellen. Pitkänen korostaa kuitenkin, että kaikki riippuu ensi kevään ja kesän säistä. Näin ei kuitenkaan ole: kun syvänteiden vettä tutkittiin alkusyksyllä, se oli lähes hapeton ta. Näin syvällä olevat vesikerrokset eivät saaneet happitäydennystä. Merkillisintä tässä oli se, että happikato alkoi Suomenlahden itäosasta ja levisi sieltä länteen. Jos ensi tai tulevi. Jos olot ovat keväällä muuten suotuisat, ylimääräinen lannoitus lisää levätuotantoa. Laivat huuhtovat öljytankkejaan merellä, ja ilmastakin laskeutuu lisää kuormaa laineille
Eniten kuoli ruokkilintuja ja tiiroja. Tutkijat löysivät 1992 yhteensä noin 200 kuollutta norppaa, joten suuri osa hylkeistä menehtyi samaan aikaan kuin kaloja syövät linnutkin. Lokakuussa 1987 Suomenlahti tatjosi merkillisen näyn: syyskylmässä vedessä, päivien jo muututtua lyhyiksi ja pimeiksi sinilevä innostui valtavaan kasvuun. Myös hylkeiden kuolinsyy on selvittämättä. Ensin syylliseksi epäiltiin öljyonnettomuutta, sitten ympäristömyrkkyjä ja lopulta taudinaiheuttajia. Tutkimuksilla on voitu varmistaa, ettei kyse ollut öljystä, tautiepidemiasta eikä ympäristömyrkystä. Rannoilta ja pesimäluodoilta löytyi satoja kuolleita lintuja. D 19. Tämä etelävenäläinen peto kasvaa jopa puolentoista sentin mittaiseksi ja on sopeutunut elämään murtovedessä. Jos simpukat katoavat, myös haahkat häviävät. Hylkeiden kohtalo on yhtä salaperäinen. Seppo Knuunila Suomenlahden lintukatastrofi kesällä 1992 jäi selvittämättä. vsk. Se runsastui nopeasti ja limoitti verkkoja. Vesikirput lisääntyivät nopeasti, ja pian niitä oli sellaisina joukkoina, että monin paikoin verkot limoittuivat vesikirpuista täysin tukkoon. "Tiedot aikaisemmilta vuosikymmeniltä ovat puutteellisempia kuin viime vuosilta. Samaan aikaan romahti myös norppien määrä. Syyskuussa 1995 Suomenlahdelle ilmestyi kuin tyhjästä kookas uusi vesikirppulaji (Cercopagis pengoi). Yleensä sinilevien massaesiintyminen vaatii valoa, lämpöä ja ravinteita. SUOMEN LUONTO 12/96 55. Merkillisintä tässä oli vuodenaika: meri oli jo kylmentynyt ja valoa oli suhteellisen vähän. "Viime kesänä eräs panssarisiimalevä runsastui valtavasti ja värjäsi paikoin veden ruskeaksi. Pitkänenkin arvelee, että tilanne Suomenlahdella on muuttunut. Lintujen kuolema on kuitenkin edelleen selittämättä. Kesällä 1996 huomattiin, että sinisimpukat (Mytilus edulis) olivat vähentyneet tai jopa hävinneet monista paikoista. Paksu leväpuuro ajautui rannoille mätänemään. Sinilevä (Microcystis aeruginosa) runsastui ja kukki syksyllä 1987 ennennäkemättömän voimakkaasti. Etelä-Venäjältä kotoisin oleva kookas, murtovesielämään sopeutunut vesikirppu ilmestyi 1995 Suomenlahdelle. Kesällä 1992 itäisellä Suomenlahdella koettiin merilintujen ja hylkeiden joukkotuho. na kesinä kerrostuneisuus on hyvin jyrkkä, happikato voi uusiutua." SYKEn eläinplanktoniin erikoistunut tutkija, tohtori Kai Kivi toteaa, etteivät outoudet jää tähän. Silti niistä voidaan päätellä, ettei tällaisia heilahteluja silloin sattunut." Levoton meri Kymmenen viime vuoden aikana Suomenlahden eliöstössä on sattunut useita merkillisiä muutoksia. Vielä 1990-luvun alussa Suomenlahdella arvioitiin elävän noin 2000 norppaa nyt kanta on romahtanut 200-300 eläimeen. Saariston runsain lintu on haahka, joka syö nimenomaan sinisimpukoita. Ennen harvinainen hankajalkaisäyriäinen (Acartia tonsa) puolestaan yleistyi vallitsevaksi lajiksi." Kiven mukaan Suomenlahden tapahtumat panevat epäilemään, että järjestelmä saattaa lähestyä sietorajojaan
Kun hullun lehmän tauti viime keväänä ponnahti julkisuuteen, puhelin soi kaksi viikkoa taukoamatta Tiina ja Jouko Kukkosen tilalla Nurmirannassa. Naudan lisäksi Kukkosilta saa myös luomusikaa ja luomumunia. Nurmirannassa se joko imee rautaisannoksensa suoraan emästään tai talviaikana tuttiastiasta. Nurmiranta on tuotantotavaltaan tyypillinen heinä-Suomen tila. Myös ruokinta on säädeltyä. Osan lihoista Tiina leikkelee valmiiksi suikalepaistiksi. Tarkoituksena on toimittaa listat kauppiaille, jotta nämä tietäisivät mitä on saatavissa. Vanhemmasta päästä myös lypsäviä pannaan lihoiksi ajoittain. Vuosittain teurastamoon lähtee 15 nautaa, pari kerrallaan. Tavallisesta kaupasta luomulihaa ei juurikaan löydy. Nopea soittokierros Tampereen joihinkin päivittäistavarakauppoihin paljasti, ettei marketeista saa luomunautaa. Lihaa ei ole tarvinnut markkinoida, sillä tyytyväiset asiakkaat ovat levittäneet lihan mainetta suusta suuhun. Luomueläimille pitää vaatimusten mukaan olla vähintään yksi neliömetri sataa elopainokiloa kohti . Asiakassuhteet ovat vakiintuneet, sillä Kukkoset ovat myyneet jo neljä vuotta luomunaudanlihaa pääasiassa lähikuntiin ja Kuopioon. Näin estetään, että tavallista nautaa ei vahingossa myydä luomuna. Luomunaudasta kiinnostuneilla asiakkailla olisi kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa. Navetassa on 15 lypsävää ja 30 muuta nautaa. Teurastamo on pakannut erikseen fileet, paistit ja muut lihat. Lihat palaavat osittain käsiteltyinä Nurrnirantaan, missä niiden käsittelyä jatketaan euronorrnien mukaisessa erillisessä lihanleikkuurakennuksessa. " Halusivat tietää, mitä suuhunsa pistävät", sanoo Tiina Kukkonen. 20 Eläinystävällistä karjankasvatusta Luomueläinten kasvatuksessa on omat vaatimuksensa, joiden tarkoituksena on antaa eläimille hyvä elämä alusta loppuun saakka. Luomunauta ei kuitenkaan kuulu tähän valikoimaan epätasaisen saatavuuden vuoksi. Vartuttuaan eläin siirretään ulos navetasta väljään aitaukseen muiden mullikoiden joukkoon navetan viereiseen tilaan. Vasikoista sonnit kasvatetaan lihaksi. Se tuotetaan luomuna, mutta meijeri ottaa sen vastaan tavallisen maidon joukossa. "Jatkuva kysyntä edistäisi lihan tasaisempaa saatavuutta. Viljaa lihakarjan ruokavaliossa on vain nimeksi. Luomuluvan saaneelta teurastamoilta vaaditaan, että luomulihat voidaan pitää erillään. Pääansiot heruvat maidosta. Nauta syö eniten korsirehuja, heinää ja apilaa, mikä myös maustaa lihan maukkaaksi. Osa myllytetään jauhelihaksi. Teurastus Kuopiossa, käsittely kotona Kun mullikka alkaa painaa reippaasti yli 500 kiloa ja asiakkaat ovat koonneet tilauslistan, noutaja saapuu Nurmirantaan. Anne Kärkkäinen Kansa haluaa luomunautaa Luonnonmukaisesti tuotettu naudanliha kiinnostaa ostajia, mutta sitä on toistaiseksi vaikea saada. Tukkukauppa vakuuttaa olevansa kiinnostunut luomusta. Irma Kärkkäinen Luomuliitosta vahvistaa, että koko Suomessa luomunautaa on saatavissa satunnaisesti. Kyselijät halusivat luonnonmukaisesti kasvatettua naudanlihaa. Toimintatapa on sama kuin tavanomaisessakin lihantuotannossa. Karsinassa eläimet saavat käyskennellä vapaasti. Sen jälkeen vasikka jatkaa elämäänsä muiden vasikoiden kanssa samassa karsinassa. Peltoa on noin 50 hehtaaria. Tiinan ja Joukon mielestä luomu on ainoa järkevä tapa viljellä maata: kun ravinteet kiertävät, ympäristö ei kuormitu. Kukkosilla lihaeläimille on varattu tilaa yli viisi neliömetriä eläintä kohden. Eläimet teurastetaan Kuopiossa. Sen sijaan Stockmannilta ja Sokoksen lihaosastolta tärppäsi. Luomunauta syö luomurehua. Useimmat soittajat olivat tuttuja asiakkaita, jotka ovat ostaneet lihaa Kukkosilta aikaisemminkin. vsk.. Fileet ja paistit pannaan raakakypsymään kolmeksi viikoksi. Lihat maitokarjasta Kukkosten tila Keiteleellä Savossa on ollut luomulla jo vuosikymmenen ajan. Johtaja Esko Pihlström Keskon tuoretuoteosastolta kertoo, että Kesko aikoo listata kaikki säännöllisesti saatavat luomutuotteet. Luomunaudoille ei saa antaa lihaluurehujauhoa. Rajala edistää nimenomaan lihan markkinointia. Pihlström ei lupaa LihaSUOMEN LUONTO 12/96 55. Vasikka saa emänsä ternimaidon. Satunnaisesti kaupasta Luomulihaa on toistaiseksi vaikeaa saada, ellei ole suoria yhteyksiä Kukkosen tapaisiin tuottajiin. Kauppa ei ota tuotetta myyntiin, jos se ei usko menekkiin", sanoo Juha Rajata Suomen Luomuviljelijöistä, joka on yksi 13 alueellisesta luomutuotteiden markkinoinnin edistämiseen perustetuista markkinointiyhtiöistä. Niillä on ajoittain luomunautaa tiskissään, samoin kuin kauppahallin Veljekset Lindgrenin lihakaupassa, josta asiakkaat ovat oppineet kyselemään luomua