. .. Porotutkija ja Lapin luonnon tuntija Timo Helle valittiin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. 14 Suomen luonnonsuojeluliitto sai uuden puheenjohtajan. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 45. .. 54 Summaries of the Main Articles .............................. 2 Vanhassa metsässä voi törmätä komeaan rosopehkiäiseen. Suomen Luonnon vuosikerta 1994 ........................... Tilaushinnar Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk, 1.1. llmoitusmyy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. . .46 Ekoinnostuneista parhaat palkittiin. .. .. ............. 4 Kuluttajan valinnat ......................................................... .. Toinen ympäristötiede ... .. . 22 Liiteri tärisi kun Karhu ikäväänsä itki. .. 34 Entisajan tarvas palasi metsäkauriina Suomeen. Kemijoki Oy:n Yuotos-resepti: Lisää vain vesi .. .. . 12 Tulen kuuntelua ..... 40 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 1995 alkaen 270 mk. Kansikuva: Mikko Pölläsen kuvaamat auringon kultaamat jääkukat loistavat ikkunassa. 1995 alkaen 300 mk. 38 Bhopalin myrkkykatastrofista on kulunut 10 vuotta. .. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Viini virtaa Euroopasta ............................................. 47 Kysy luonnosta ......................................................... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 421 lnonumero 33 markkaa. .. .. (90) 228 08 1 telefax : (90) 228 08 200 Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimillajar Anne Brax, 228 082 18 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero1tel111 Offset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen L 110 1110 ilmestyy kuukausittain , paitsi kesäheinäkuussa kaksoisnumerona. Ihmiset kuolivat kuin kärpäset.. .. 33 Suomen kauris tuli takaisin .................................. Kestotilaus 265 mk, 1.1. ...... .. ............. . .. Kotimaasta ........................................................................ ...................................... .. Ulkomailta ................................................................ .. 42 Älynvälähdyksiä ..................................................... ........................... Muita metsän menninkäisiä sivuilla 29-32. 13 Hellekausi ................................................................. Naakat nousuun ...................................................... .. .. 28 Pure vaikka puuta .................................................. 16 Yhtiö haluaa rakentaa altaan valmiiksi jo ennen lopullista lupapäätöstä. 59 SUOM EN LUONTO 12/94 53. ......... 24 Naakat ovat älykkäitä lintuja, jotka elävät yhdyskunnissa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. vsk.. .. .. z LL..J 6 :) Cf) SUOMEN LUONTO Toimi111s Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. .. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. 29 Vanhaan metsään pureudutaan puun kautta. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. ... Helle katselee maailmaa valoisasti sivuilla 1415. 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Kiljoja ...................................................................... .. ... Karhu ....................................................................... 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Naali ................................ Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. .. .. ....................................... ..... .
Ratkaiseva virhe tehtiin jo silloin, kun altaan mahdollinen rakentaminen annettiin vesioikeuden punnittavaksi. Miten korvataan niiden ihmisten pettymykset, jotka on ensin houkuteltu alueelle elvytysvaroilla ja sitten heidän vuosikausien työnsä päätyykin aaltoihin. Mikä on esimerkiksi seudun hienojen soiden, Keminsaarten niittyjen tai vapaan ylisen Kemijoen arvo. Mikä olisi kohtuullinen kompensaatio mahtavan jokimaiseman korvautumisesta mutaisella säännöstelyrannalla. Allasalueen luonnonarvoja on täysin perusteitta vähätelty, ja Vuotoksen asukkaat on jätetty oman onnensa nojaan. Eikö sentään valtionyhtiöitä pitäisi vaatia korkeaa moraalia ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamista. Näin allashanke saataisiin luonnonsuojelullisesti hyvään päätökseen. 53. Eihän kenelläkään tavallisella kansalaisella ole varaa maksaa juristeille näin ison hankkeen vaatimasta työstä. Kemijokiyhtiö polkee häikäilemättä Vuotoksella asuvien ihmisten oikeuksia. Paikoilleen jääneetkin ottavat päivän kerrallaan. Monia menetyksiä on erittäin vaikea tai mahdoton arvioida rahallisesti. Vuotoksen allashanke on yhteiskunnallisilta, ympäristönsuojelullisilta ja oikeudellisilta vaikutuksiltaan niin suuri, että siitä pitäisi ydinvoiman tapaan päättää eduskunnassa eikä vesioikeudessa. Lukuisat allasalueen ihmiset on saatu väsyttämällä hiljaisiksi. Vasta silloin oikeus on voittanut. Miten korvataan alueen matkailullisen arvon romahtaminen, jos allas rakennetaan. vuosikerta 12 1994 Vuotoksella hukkuu ihminenkin Allashankkeen vastustajia ei ole vielä kokonaan nujerrettu. Vuotoksella on monta surullista tarinaa. Monet ovat myyneet maansa yhtiölle ja muuttaneet muualle. Ihanteellisinta olisi, että keväällä valittava uusi eduskunta lopettaisi koko allashankkeen valmistelun hyväksymällä Kemijoen yläosan suojelevan lain. Sen jälkeen olisi laitettava juristit töihin arvioimaan korvauksia ihmisille menetyksistä ja vuosien piinasta, joita hanke on heille aiheuttanut. vsk. Asetelma on kohtuuton: toisella puolella on Kemijokiyhtiö huippujuristeineen ajamassa yhtiön liiketaloudellista etua, toisella puolella allasalueen vähäväkiset, jotka on lamautettu väärillä tiedoilla, pelottelulla ja painostuksella. Mikä on käypä korvaus surusta, joka syntyy vanhan perintötilan hukuttamisesta tai elämäntyön upottamisesta altaaseen. Ympäristöhaitat pitäisi arvioida uuden YV A-lain mahdollistamalla perusteellisuudella. Vuotoksen allashankkeessa on sekä ihminen että luonto sysätty karkeasti syrjään. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Lupauksista huolimatta varoja oikeusapuun ei ole herunut. Huomattavan monia hankkeeseen liittyviä keskeisiä yhteiskunnallisia ja oikeudellisia näkökohtia ei voida ottaa huomioon vesiSUOMEN LUONTO 12/94 53. Vain vahvimmat jaksavat vielä taistella ylivoimaisen tuntuista vihollista vastaan. Neulikkoaavan laidalla ja monessa muussakin paikassa kyltit julistavat vapaan Vuotoksen ihanuutta. oikeuskäsittelyssä, ei edes kaikkia ympäristöhaittoja. Jorma Laurila 3. Vuosien epävarmuudessa eläminen ja epätietoisuus altaan seurauksista ovat vieneet voimat. Aikanaan allasalueen ihmisten oikeusturvan takaamiseksi luvattiin valtion varoista tuntuvia summia
Mieluisia kuvauskohteita ovat myös tunturissa kulkevat eläimet. Lunta oli vasta muutama sentti, mutta kuun alun pakkasjakson ansiosta maa jäätyi ja suot kantavat hyvin. Tapaammeko silloin tihiseviä tiaisparvia vai pääsemmekö jäniksen jäljille. Alice Karlsson 4 Juutuanjoki Inarissa marraskuun lopussa. Rikkosen otoksia löytyy mm. Jäihin putoaminen ja parinkymmenen asteen pakkanen teki kuvaus keikasta vauhdikkaan. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Milloin valo lisääntyy LapisJa ja milloin kevät lämmittää Lounais-Suomen peltoja ensimmäisen kerran. Pysy lehdillä! Suomen Luonnon luontopäiväkirjaa pitävät luontokuvaajien kärkeä olevat Martti Rikkonen Inarista, Heikki Kokkonen llomantsista ja Matti Valta Turusta. vsk.. Matti Valta on julkaissut viisi luontokirjaa, joista kaksi on palkittu vuoden luontokirjana. Matti Valta on syntynyt Turusa 1957 ja asuu Kakskerrassa Turun saaristossa. Vuonna 1949 syntynyt Martti Rikkonen muutti Etelä-Suomesta Inariin 1984 ja asuu nyt Muddusjärven rannalla. llomantsilainen marraskuun loppu. Heikki Kokkonen on syntynyt 1957. Heikki Kokkonen on julkaissut kolme luontokirjaa. Kun Inarissa jo kahlataan umpihangessa kaamoksen keskellä, Suomen itärajalla lumi ja aurinko valaisevat yhdessä riemullisesti ja Turussa lehdettömien puiden oksista tipahtelevat vesipisarat. Matti Vallan läheisimmät kuvausaiheet ovat saaristomeri, Lounais-Suomen lehdot, Ruissalo ja kasvit. Kokkosen rakkaimmat maisemat ovat ilomantsilaisilla ja lieksalaisilla soilla. Rikkonen kuvaa kaamosta, kuutamoöitä ja revontulia. Hän on kuvannut luontoa 1979 alkaen viimeiset seitsemän vuotta ammatikseen. saamenkielisistä luontokirjoista sekä useista ulkomaisista julkaisuista. Aamu sarastaa Turun Ruissalossa. Luonto Inarissa, Ilomantsissa ja Turussa Suomen Luonto seuraa kuukausittain luonnon tapahtumia ja maiseman muuttumista kolmella eri korkeudella Suomessa. Lounaissuomalaisessa peltoja lehtomaisemassa isojen tammien pyöreämuotoiset latvukset piirtyvät taivasta vasten. Pysyvää lumipeitettä odotellaan. Aurinko valaisee vielä, mutta joulukuun alkupäivinä kiekko painuu horisontin taakse ja kaamos alkaa. Kuukauden kuluttua luonnon kasvot ovat jälleen muuttuneet
"Pönttö on aseteltava aivan veden päälle, mielellään paikkaan, jossa vesi lentää ja koski pauhaa. Sipulit istutetaan laatikoihin, juurrutetaan parin kuukauden ajan viileässä kellarissa ja nostetaan sitten lämpimiin kasvihuoneisiin kahdeksi kolmeksi viikoksi hyötöä varten. Havut ja kuivakukat ovat Pohjolan oloissa kaikkein yksinkertaisin tapa saada väriä joulutaloon. Nykyään tulilatvasta on lukemattomia erivärisiä lajikkeita, jotka on helppo saada kukkaan jouluksi lyhentämällä päivää jo loppukesällä. Hyvin hoidettuna amaryllis kasvattaa kaksi tai kolme suurenmoista kukkavartta joka kevät, mutta ei enää koskaan jouluna. Oma koti koskikaralle Pohjoisen pesimälintuna pidetty koskikara asuu etelässäkin, jos sopivia pesäpaikkoja on tarjolla. junnan tarve on pienempi; toisaalta kasvihuoneiden pitäminen lämpimänä talvella vaatii meillä aika tavalla energiaa. Joulua varten Suomeen tuodaan Hollannista lasin alla viljeltyjä hyasintin ja tulppaanin sipuleita, jotka on saatu lämpökäsittelyllä tuleentumaan poikkeuksellisen aikaisin. Tämän vuosisadan alkupuolella varakkaan väen salit koristettiin kieloilla, atsaleoilla ja valkoisilla syreeneillä, jotka saatiin kukkaan lämmitetyissä kasvihuoneissa. myllyn alle sekä erilaisiin patorakenteisiin. Aivan oudoilla paikoilla pönttöjen ripustuksessa pitää olla tarkkana, sillä kevättulva voi tehdä tepposet. Atsaleat tuodaan Suomeen valmiina taimina. Rea Peltola myllyssä tämä ei ole ongelma, mutta betonisillat ovat lintuharrastajalle kova pala. Kukkaviljelyssä käytetään selvästi runsaammin torjuntaaineita kuin vihannesviljelyssä, eikä kenenkään pitäisi edes Tapaninajelun riehaannuttamana ryhtyä pureskelemaan kukkien terälehtiä. Parasta aikaa pönttöjen ripusteluun on syksy ja alkutalvi, mutta vielä jouluja tammikuussakin ehtii. KOTIMAASTA Muhkeat jaloritarinkukat eli amaryllikset ovat kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta, joten ne pidetään huoneenlämmössä kautta vuoden. Joulukaktus kukkii usein marraskuusta maaliskuulle asti. Kun nuput ovat herneen kokoisia, kastelu ja lannoitus aloitetaan jälleen. Meksikon varjoisista viidakoista löydetty joulutähti tuli muotiin 1950-luvulla. Samanlaisissa oloissa kasvatetaan Madagaskarilta 1920-luvulla löydettyä tulilatvaa, jota ei aiemmin pidetty joulukukkana lainkaan. Kun sopiva paikka löytyy, pönttö naulataan lujasti kiinni. Jari Salonen 5. Nykyisin joulukukiksemme ovat valikoituneet parhaiten kaupalliseen hyötöön soveltuvat lajit. Kesällä kaktus saa olla lämpimässä huoneessa, ja sen multa pidetään kosteana. Hyväksi havaittu rakennelma on noin 23 senttiä korkea ja leveä sekä noin 20 senttiä syvä vesivanerinen laatikko, jonka reunat on viisasta kyllästää. Hyödön aikana torTampereen Teiskon Kalliojärven padalla koskikara kotiutui Hannu Nyströmin ripustamaan pönttöön. Brasiliasta kotoisin oleva perinteinen joulukaktus on aika helppo saada viihtymään vuodesta toiseen. Aikojen kuluessa joulukukkina on käytetty esimerkiksi ruukkuun istutettua näsiää, koristekirsikoita ja valkolehdokkia. Alkusyksystä lähes tyhjä uoma voi tulvia keväällä uskomattoman vuolaana. Hyasintti tuotiin Aasiasta Eurooppaan jo 1500-luvulla. "Tässä harrastuksessa huomaa hyvin, miten nopeasti vanhat idylliset puusillat katoavat", Nyström harmittelee. Kukinnan jälkeen kasvavia solakoita lehtiä lannoitetaan ja kastellaan elokuuhun asti. Hollantilaisilla sipuliviljelmillä myrkytetään varsin raskaasti, koska sipulien taudit pyrkivät yksipuolisessa viljelyssä leviämään. Sitten annetaan amaryllikselle puolen vuoden lepoaika kuivassa ja lämpimässä paikassa. Pian kukat niitetään ja sipulit varastoidaan vientiä varten. Viileässä ja valoisassa huoneessa atsalea voi kukkia seuraavanakin jouluna, jos sen multa pidetään kosteana, ja varotaan kastelemasta kalkkipitoisella vedellä. Pirkanmaalla koskikarat ovat asettuneet pönttöihin, jotka on kiinnitetty vanhan SUOMEN LUONTO 12/94 53. vsk. Kun päivä lyhenee alle 10 tuntiin, kaktus alkaa kehittää nuppuja. Silloin tarvitaan porakonetta tai vähintään betoniin pureutuvia nauloja. J oulukukkien aikaan Joulun juhlistaminen kukkasilla on vanha tapa Suomessakin. Syyskuussa kastelua vähennetään. Heleäkukkaiset atsalealajikkeet ovat alun perin kehitetty Japanissa ja Kiinassa, lauhan ja kostean ilmaston alueilla. Vanhoissa puusilloissa tai Hyasintit kukkivat Hollannissa huhtikuussa luonnolliseen kukinta-aikaansa. Lyhyenpäivän kasvina joulutähti virittyy lämpimässä kasvihuoneessa kukintaan, kun pimeä jakso on riittävän pitkä. Kartanoissa hyödettiin hyasintinsipuleita jo 1700-luvulla ja viime vuosisadan loppupuolella tulppaanien kukittaminen jouluksi alkoi yleistyä kansankin keskuudessa. Kuusenhavuista, viljantähkistä ja kävyistä solmittiin köynnöksiä ja seppeleitä ovia ja ikkunoita kehystämään. Molemmat paikat ovat villeimmän virtauksen aikaan suorastaan vaarallisen näköisiä, mutta ilmiselvästi koskikaran mieleen. Pesäpaikkojen puutetta voi paikata pöntöillä. Useimmat sipulit ovat kertakäyttötavaraa; ne voi istuttaa avomaalle keväällä, mutta ne eivät useinkaan enää kuki. Mitä hurjempi kohta virrassa, sen parempi koskikaralle", vakuuttaa tamperelainen lintuharrastaja Hannu Nyström. Näin linnut ehtivät tehdä tuttavuutta pesiin ennen helmikuussa alkavaa soidinaikaa
Kaivostoiminta, esimerkiksi koneellinen kullankaivu, ei sovi kansallispuistoihin. Yhdistys tiedottaa jäsenilleen YV Amenettelyn kehityksestä ja on yhdyssiteenä alalla toimiville. Kaivun ja kuljetuksen kanssa menoja kertyy noin 250 markkaan kuutiometriltä. Yhden osakkeen hinta on 300 markkaa. Esimerkiksi asianmukainen polttaminen maksaa jopa neljä kertaa enemmän. D Kompostoinnin kustannukset olivat 70-80 markkaa kuutiometriltä likaista maata. D SUOMEN LUONTO 12/94 53. Oljyinen maa kompostiin Öljy häviää maasta kompostoimalla hämmästyttävän nopeasti. (90) 436 2482. Vaara on kuitenkin olemassa, joskin se pyritään torjumaan ennakolta. Osaan aumoista lisättiin mikrobeja ja ravinteita. Neljällä viidestä suomalaisesta on polkupyörä. D Luonnonsuojeluliitto teki YYA-oppaan Suomen luononsuojeluliitto opastaa kansalaisia pitämään kiinni oikeuksistaan kirjasella, jossa tutustutaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on tänä syksynä istuttanut jokeen 100 000 lohen poikasta. Liittohallituksen erovuorossa olleiden tilalle valittiin maatalousja metsätieteiden lisensiaatti Hans Vogt Perttelistä, maatalousja metsätieteiden kandidaatti Timo Permanto Lahdesta, filosofian kandidaatti Heikki Susiluoma Pietarsaaresta ja opettaja Vesa Heinonen Mustasaaresta. D Luonnonsuojeluliittoon uusia nimiä Kullaalla marraskuussa kokoontuneessa Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuustossa valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi 1995-96 filosofian tohtori Timo Helle Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajaksi filosofian lisensiaatti Thomas Wallgren Helsingistä. Perustettavalla yhtiöllä on jo 2 500 neliömetrin tontti hukutettavaksi aiotun Jaurujoen rannalla. Tarkoituksena on elvyttää Tornion-Muonionjoen lohikanta kestäväksi ja luonnossa lisääntyväksi . Päämääränä on ylisen Kemijoen ja Vuotosalueen pelastaminen vesivoimarakentamiselta. Erityisesti poronhoidon vaikutuksia Pohjois-Suomen suojelualueilla sietäisi tutkia. Kokeilussa kerättiin kolmelta helsinkiläiseltä huoltoasemalta dieselöljystä, bensiinistä ja jäteöljystä likaantunutta maata, joka kasattiin kuusikuorikkeen kanssa aumoiksi Nurmijärven kaatopaikan kompostointikentälle. Keskikokoisissa kaupungeissa polkupyöräillä voitaisiin korvata jopa viidennes henkilöautoliikenteestä. Nuuksion kansallispuisto perustettiin maaliskuussa 1994. Osakkeita voidaan merkitä myös esimerkiksi rakennustarvikkeita ja maata vastaan. Hintaan sisältyy oppaan lisäksi kopiot YV A-laista ja -asetuksesta sekä postimaksu. Viime vuosina hän on edistänyt ansiokkaasti kansallispuistohankkeita rajan takaisessa Karjalassa. Sinne on tarkoitus rakentaa tukikohta luontomatkailijoille ja tutkijoille. D Susiryhmän puhelinnumerot pielessä Viime Suomen Luonnon numerossa kerroimme susiryhmän perustamisesta. Tielaitos on vertaillut nykyisen lauttaalusten varaan rakentuvaa yhteyttä ja sen kehittämistä sekä erilaisia kiinteitä yhteyksiä. Ruuhijärvi toimi 1978-1990 Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. D Ruuhijärvi palkittiin Professori Rauno Ruuhijärvelle myönnettiin marraskuussa 6 KOTIMAASTA Alfred Kordelinin säätiön 50 000 markan tunnustuspalkinto. Molempien vai htomaiden arvo oli noin kahdeksan miljoonaa markkaa. Nuuksiolle lisämaata Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen kuntien alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto on nyt lähes 20 neliökilometrin laajuinen. D Kompostiaumat muhivat kesällä 1993 Metsä-Tuomelanjäteaseman kompostikentällä Nurmijärvellä. Yhteyshenkilöiden oikeat puhelinnumerot ovat puheenjohtaja Riku Lumiaro (90) 70 I 2215 ja sihteeri Titta Paartola (90) 868 362. Nykyään rakennettavissa huoltoasemissa on vuotojen pidätysja ylitäytönestojärjestelmät, öljynerotuksella varustetut viemäröinnit ja asvaltoinnit. Ota yhteys Helena Tiihoseen (9692) 813210, telefaxilla (9692) 812039 tai osoittella Soppela, 98 100 Kemijärvi. Öljyalan Keskusliiton teettämässä selvityksessä vesi ja ympäristöhallituksen ympäristöntutkimuslaitos havaitsi, että noin kaksi kolmasosaa öljystä hävisi maa-aineksesta yhden kesän aikana. D Lautta sopii Hailuotoon Ympäristöministeriön mukaan Hailuodon yhteyksiä on kehitettävä lauttaan perustuen. Osakkeenomistajana olet asianomistaja Vuotoksen allashankkeessa. Tulosten mukaan mikrobien lisääminen ei ollut ratkaisevaa, sen sijaan ravinteet kiihdyttivät hajoamista aluksi. Öljyalan Keskusliitto korostaa, että varsinaiset ö ljyvuodot ovat huoltoasemilla harvinaisia. D YYA-yhdistys aloitti Syyskuussa perustettu YV Ayhdistys tekee tunnetuksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja siihen liittyää tutkimusta. Uutta huoltoasemaa ei myöskään enää rakenneta tärkeälle pohjavesialueelle. YV A-oppaan saa luonnonsuojeluliitosta 35 markalla. Kuitenkin valtaosan lyhyistäkin matkoista istumme henkilöautoissa: alle kuuden kilometrin matkoista lähes 70 prosenttia ja alle kilometrin pyrähdyksistäkin melkein puolet. Suojelualueiden yleisöpalveluita arvioijat pitivät hienoina opastuskeskuksia jopa liiankin näyttävinä mutta niiden henkilöstön määrää riittämättömänä. Luonnonsuojelualueet arvioitiin Ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan suojelualuejärjestelmämme on hyvä, mutta puutteitakin löytyy. Ministeriö ei näe tarvetta jatkaa kiinteän yhteyden suunnittelua. Kaikissa viidessä aumassa öljyn hajoaminen oli kuitenkin lähes yhtä ripeätä. Vaihdossa Helsingin kaupunki luovutti Nuuksion järviylängöltä 30 1 hehtaaria jylhää metsää ja kalliota ympäristöministeriölle ja sai 27 hehtaaria asemakaavoitettua maata Helsingistä. Tämän selvityksen perusteella kompostointi on halvimpia öljyisen maan saneerauskeinoja. Kasviekologi ja kasvimaantieteilijä Ruuhijärvi on pitkän tutkijauransa aikana perehtynyt erityisesti soihin, metsäekologiaan ja luonnonsuojeluun. Alice Karlsson Arki pyöräilyä kehittämään! Liikenneliitto on toimittanut Suomen kunnanvaltuutetuille tietopaketin arkipyöräilyn kehittämisestä. Etelä-Suomessa suojellut alueet ovat liian pieniä ja rajoiltaan hankalia. Yhdistyksen puheenjohtaja on Timo Huhtinen, puh. D Tule osakkaaksi Vuotoksen Voimaan Vuotoksen Voima Oy hankkii varoja luonnonja ympäristönsuojeluun. vsk.. D Lätäseno lohijoeksi Enontekiön kunnan luoteisosassa virtaava Lätäseno on suurin Tornion-Muonionjoen Suomenpuoleisista vapaista sivujoista
Huhmarmäellä kasvaa uljasta kilpikaamaista petäjikköä. Ilman asukkaiden vastustusta ja valituksia eri oikeusasteisiin olisi korvaamaton pohjavesialue menetetty. Tänäkin syksynä suolla yöpyi jopa sadan kurjen parvia. "Käytäntö osoitti kuitenkin aivan muuta. Tämän jälkeen lääninhallitus jyräsi paikallisen mielipiteen ja kumosi kunnanhallituksen päätöksen. Mataraniemen näyttävimpiin harvinaisuuksiin kuuluvat mm. " "Pohjavesi on niin arvokasta, että se on säilytettävä tulevillekin sukupolville. "Ongelmana on, että Huhmarmäellä ei ole uhanalaisia lajeja, joilla suojelua voitaisiin perustella. Puutteiden tultua ilmi asia otettiin uudelleen käsiteltäväksi , ja lupa peruttiin. Kunnanjohtaja Ahti Puumalainenkin ajoi soramonttua Vihtakankaalle kuin käärmettä pyssyyn. KOTIMAASTA Johannes Ovaskainen (vas.) ja Aimo Nykänen tutkivat suunnitelmaa soramontusta, joka jäi onneksi vain paperille. Huhmarmäki hautakiviksi Nastolan ja Orimattilan rajalla kohoava eteläisen Suomen kolmanneksi korkein paikka Huhmarmäki uhkaa hävitä maisemasta. Orimattilan kunnan virkamiehet puolustelevat tekemisiään mm. Niemen kahdeksan lehtohehtaarin arvoksi on määrätty neljä miljoonaa markkaa, jotka kertyvät kuvitelluista mökkitonteista. Heinolan kaupunki haki Mataraniemen rauhoitusta jo 1990, mutta asia juuttui Mikkelin lääninhallitukseen lähes neljäksi vuodeksi. näistä mielipidettä. Se on kuitenkin alueen ihmisille sekä maisemallisesti että ympäristöltään erittäin arvokas. Tielaitos kosiskeli asukkaita lupaamalla monttuun maauimalan sitten kun soranotto lakkaa. Niin ikään valituslupa korkeimpaan hallintooikeuteen evättiin. sirkunjyvä, tummaraunioinen, seinäraunioinen, kaljukallioinen ja tunturikiviyrtti. " Aikoinaan Nastolan erämaa-alueelle suunniteltu kivimurskaamo kaatui lähiympäristön asukkaiden vastustukseen. Asukkaat eivät tyytyneet suunnitelmaan. Soranotto olisi merkinnyt pohjaveden pilaamista. Kesäkuussa 1992 Tielaitos päätti ottaa hiekkaa Joensuusta Kajaaniin kulkevan valtatien kunnostamiseen pohjavesialueelta Vihtasuon kylän Vihtakankaalta. Vesija ympäristöpiirin tutkimusten mukaan Vihtakankaan vesi on erinomaista ja sitä on paljon. Louhinta alkaisi mäen pohjoisosasta suon reunaa hipoen, jolloin hirvien, kettujen ja lintujen luonnonrauha hukkuisi kivija sapeliralliin. Pentti Hirvonen 7. "Asian käsittelyssä oli outoja piirteitä", sanovat Ovaskainen ja Nykänen. Virkamiesten asenteet ihmetyttävät Ovaskaista ja Nykästä. Orimattilan kaupunki myönsi maa-ainesja ympäristöluvat Palin Granit Oy:lle, joka aikoo louhia alueelta tonnikaupalla punaista gneissiä hautakiviksi ja kivilattioiksi Keski-Eurooppaan. vsk. Nyt tarvitaan taas yhteSuojelu edistyy hyvin, sillä lehdon kahdesta yksityisestä maanomistajasta toinen on jo ilmoittanut hakevansa rauhoitusta omistamalleen maalle, mikäli kaupunki suojelee omansa. "Luulisi, että vesioikeus on nimenomaan sellainen paikka, jossa pohjavesiä suojellaan", miehet toteavat. Kalkkipitoinen kallioperä on osa ikivanhaa vuorijonoa, jossa on merkkejä tulivuoritoiminnasta. Tällä houkuttimella ei asukkaita kuitenkaan pystytty käännyttämään. Pentti Hirvonen Huhmarmäki kuumentaa tunteita Nastolassa ja Orimattilassa. Tielaitos suunnitteli, että se ottaa soraa jopa kahdeksan metrin syvyydeltä, vaikka pohjavesi on ylimmillään reilussa kahdessa metrissä. Miehet valittivat pohjaveden tuhoamisaikeista vesialioikeuteen ja vesiylioikeuteen, mutta valitukset hylättiin. Aika teki kuitenkin työtä kyläläisten hyväksi, sillä kiistely uuvutti Tielaitoksen, joka perui lupahakemuksensa viime lokakuussa. "Joka käänteessä he olivat alueen asukkaita vastaan . nanhallitukseen ilman ympäristölautakunnan lausuntoa. Nykyiset päättäjät ajattelevat vain tätä päivää", Ovaskainen sanoo. Metsot soivat sen jäkäläisillä ja louhikkoisilla kallioilla. Asukkaat voittivat sorakiistan Juualla Vihtasuon kylän asukkaiden yli kaksi vuotta kestänyt kamppailu pohjavesialueensa puolesta päättyi voitokkaasti poh joiskarjalaisessa J uuan kunnassa. Lakeasuo on puolestaan laaja rahkaneva, joka on kurkien muuttoreitin tärkeimpiä tukikohtia. Kimmo Repo Heinolan hienoin luontokohde suojellaan Heinolassa Konniveden rannalla sijaitseva valtakunnallisesti arvokas Mataraniemen lehto suojellaan. Lintutieteellisen yhdistyksen lahtelainen jäsen Markku Meriluoto puolustaa 150 metriä korkeaa Huhmarmäkeä ja sen vieressä sijaitsevaa Lakeasuota. Heinolan ympäristönsuojelulautakunta on nyt tehnyt ehdotuksen maanvaihdosta, sillä valtio omistaa kaupungissa useita tontteja. Valtapuuna on kuusi, jonka harvoissa aukkopaikoissa kasvaa komeita lehmuksia, haapoja ja raitoja. Vastustuksen keulahahmoiksi nousivat eläkkeellä oleva maanviljelijä Johannes Ovaskainen ja kirvesmies Aimo Nykänen. Maa-aineslupa heltisi puuttellisilla tiedoilla. Miesten mukaan luottamushenkilöitä hämättiin, ja asia vietiin kunSUOMEN LUONTO 12/94 53. Metsää ei ole hakattu puoleen vuosisataan. Mataraniemen laskennalliset rakennuspaikat siirtyisivät vaihtokaupassa näille tonteille. Eikö hän ole nimenomaan kuntalaisten asialle palkattu henkilö eikä Tielaitoksen juoksupoika?" Myös vesiviranomaiset saavat moitteita. sillä, että kunnasta on esitetty useita kallioita suojeltavaksi ja valintoja oli pakko tehdä. Orimattilan kuntaan kuuluva korkea mäki on niin lähellä Nastolan taajamaa, että nastolalaiset rakastavat sitä kuin omaansa. Mataraniemen laakea laki kohoaa 1 15 metrin korkeuteen. Kaupunki vaati aluksi omistamastaan alueesta selvää rahaa, mutta ympäristöministeriö ei tähän suostunut
Koulu on tiiviissä yhteistyössä jätehuoltoyrityksen kanssa, ja oppilaat vastaavat kompostorin hoidosta. Lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa, jos sitä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe, tai jos asiasta on saatu oleellista uutta tietoa. Elävää lepattelua esittävät kaaliperhoset. la, su 1116. Avoinna ma, ti, to, pe 9-17, ke 9-20. Tien edellytyksiä tutkitaan nyt kauppaja teollisuusministeriössä. Tietä kutsutaan häveliäästi huoltouraksi. Ne osoittivat valitun tielinjauksen ympäristölle kaikkein tuhoisimmaksi. Kokeilu sai niin hyvän vastaanoton, että mukaan liittyy ensi kesänä 20 muuta huoltoasemaa. Ympäristöselvitykset tarjosivat oleellista uutta tietoa, ja tiesuunnite lman jatkaminen peräti neljä kertaa ilman erityisiä syitä venyttää lakia niin, että sitä voi pitää menettelyvirheenä. Kesämökkiläisiltä ja yksin asuvilta eläkeläisiltä peritään 120 markkaa. D Papilio perhoset ympärillämme Eläinmuseossa 8. Eri aiheitten ympärille rakennettujen osastojen lisäksi näyttelyssä voi tutustua mm. Hän ehdotti suunnitelmille kahdeksan vuoden yläikärajaa. Ylitystiesuunnitelmalla on ikää 20 vuotta ja viimeksi sitä jatkettiin 1990, ilman erityisiä syitä. Näin ollen KHO piti laillisuudeltaan kyseenalaisen hankkeen voimassa laittomilla päätöksillä. Valtioneuvosto jatkaa voimassaoloa neljä vuotta kerrallaan automaattisesti, vaikka lain mukaan se voidaan tehdä vain erityisistä syistä. tammikuuta 1995 saakka. Tie kulkisi kansallispuiston alueella yli 30 kilometrin matkan. Mikko Niskasaari SUOME LUO TO 12/94 53. Karstun jäteasema on ala-asteen pihapiirissä. " Voimassaoloajan jatkamisen edellytykseksi tulisi asettaa, että hankkeen ympäristövaikutukset on riittävästi selvitetty" nykyhetken "tietämystä, lainsäädäntöä ja muuttuneita arvostuksia vastaavaksi", Söderman painotti. Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Rosk 'n Rollin toimitusjohtajan Stig Lönnqvistin mukaan tavoitteena on kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen viidesosaan nykyisestä. Asemalla on myös kiertävän ongelmajäteauton pysäkki . Vasta tämän jälkeen valmistuivat ympäristöselvitykset. Purkuhakemus hylättiin vain väittämällä, että "ei ole esitetty" perusteita. Jatkossa kokeilu on tarkoitus saada pysyväksi ja koko maan kattavaksi. Metsähallitus, jonka hoidossa Lemmenjoki on, vastustaa tietä jyrkästi. Valituksen hylkäämistä ei perusteltu sanallakaan. "Satsaamme samalla neuvontaan ja koulutamme muun muassa vapaaehtoisia jäteneuvojia", Lönnqvist mainitsee. Päätöksen perusteleminen on kuitenkin tuomareiden nimenomainen virkavelvollisuus. "Sopimuksen teko on vapaaehtoista, mutta tietysti toivomme mahdollisimman monen lähtevän mukaan", sanoo Lönnqvist. Puistoa laajennettiin 197 1 ja 198 1. Karstun jäteasemalla on kaksi kompostoria eloperäistä jätettä varten sekä säiliöt paperille, lasille, palavalle jätteelle ja sekajätteelle. Kun lajittelee jätteensä ja kompostoi joko omassa tai aseman kompostorissa, vuosimaksu on 300 markkaa. Yksi kaivaja on hakenut lupaa tien rakentamiselle kaivokselleen. Tienvarret siistiytyvät Viime kesänä mäntsäläläiselle huoltoasemalle perustettiin Suomen ensimmäinen autoi lijoita palveleva jätteiden lajittelupaikka. Vuoden 1956 laki jätti oikeuden perinteiseen kullankaivutapaan. Mikko Niskasaari 8 KOTIMAASTA Jouko Parviainen Mäntsälän Tuuliruusun lajittelupistettä kiiteltiin toimivaksi. Vastakkain ovat jälleen kaivoslaki ja luonnonsuojelulaki . "Eduskunta päätti 1956 tehdä Lemmenjoesta nimenomaan suojelualueen, kansallispuiston, joten onhan se vähintään hassua, jos siitä huolimatta yksityisen intressin tähden alueelle voitaisiin rakentaa kymmeniä kilometrejä tietä", sanoo hallitussihteeri Hannu Karjalainen ympäristöministeriöstä. Pohjoinen Rautatienkatu 13, Helsinki. Kansallispuistosta annetut asetukset kieltävät kiistatta tienteon. paikalle sekajätteenä, vuosimaksu on 500 markkaa taloudelta. Kyläläiset tekevät Rosk 'n Rollin kanssa aseman käyttösopimuksen. museon tutkimusretkille Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Toisaalta kaivoslain 71. Jos jäte toimitetaan paperille, lasille, metalliromulle, juomatölkeille, ruoantähteille ja sekajätteelle. Purkuhakemus oli täsmälleen linjassa eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon kanssa. älköön rajoittako sellaista yksityisen oikeutta, joka ennen rauhoittamista on saavutettu". Jarmo Pasanen Eläinmuseo tulvillaan perhosia Perhosten elinympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia perhosten elinoloihin esitellään parhaillaan Helsingissä Eläinmuseossa. Sitä paitsi ainakin vuoden 198 1 asetus kielsi sellaisen maa-aineisten oton, jota tienteko edellyttäisi. noudatettava, mitä erikseen on säädetty." Tämän pitäisi antaa oikeus estää tienteko, mutta sen saattaa vesittää luonnonsuojelulain 8. Lemmenjoen kansallispuisto on perustettu lailla 1956. pykälä säätää, että "luonnonsuojelualueella on ... Karstulla on noin 300 vakituista ja 100 kesäasukasta. OHO! Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman huomautti lokakuussa liikenneministeriölle, ettei vanhojen tiesuunnitelmien voimassaoloaikaa pitäisi jatkaa vuodesta toiseen. "Kaikilla luokilla on käyty läpi kompostoinnin perusteita käytännössä ja biologisena prosessina. KHO hylkäsi sekä valituksen että purkuhakemuksen. Purkuhakemukseen liitettiin myös Södermanin lausunto. Jos uran maansi irtotyöt sallittaisiin, ei olisi mitään esteitä vaikka asfalttitien rakentamiselle. Tien alkukokous on määrä pitää ensi keväänä ja KTM edellyttää, että asia on ratkaistu ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Hakijalla on Lemmenjoen latvoilla kaivospiiri, ja kaivoslaki antaa sellaisen omistajalle oikeuden rakentaa kaivokselleen tien. kaikkiin Suomen suurperhosiin sekä osaan pikkuperhosista. KTM puolestaan on aina pyrkinyt tulkitsemaan kaivoslain ensisijaiseksi. SisäänpääVuorossa tie Lemmenjoen puistoon Ristiriita koneella kultaa kaivavien ja luonnonsuojelun välillä kärjistyy Lemmenjoen kansallispuistossa. Näyttelyssä pääsee mukaan mm. vsk.. Samaan aikaan korkeimmalla hallinto-oikeudella oli käsiteltävänään Vuokatin ylitystiestä tehty valitus ja hakemus purkaa päätös tiesuunnitelmasta ja sen jatkamisesta. Hän pitää tilannetta hyvin hankalana. Komposti on erinomainen opetusaineisto", vakuuttaa koulunjohtaja Juha Lipponen. Päätöksen mielenkiintoisin osa ovat perustelut: niitä ei ole. Jätepisteessä oh astiat Lohjan Karstu sai · lajitteluaseman Läntisen Uudenmaan ensimmäinen täyden palvelun jäteasema on otettu käyttöön Lohjan Karstun kylällä. Lisäksi sinne voi tuoda paristoja. pykälä: "Rauhoitusmääräys ... Kun tienteon oikeutusta selvitellään, tärkein juridinen kysymys on, onko rauhoituspäätökset tehty ennen kuin kaivajat saivat valtauksensa ja edelleen kaivospiirinsä. Tietä voivat sitä paitsi ryhtyä haikailemaan muutkin konekaivajat
Suomessa ei kyseisestä ilmiöstä tehty havaintoja. Vuoden aikana on tarkoitus pohtia mm. Trombit syntyvät kun kylmä ilmamassa työntyy lämpimän meren päälle ja synnyttää väkevän kuuropilven. Euroopan Luonnonsuojeluvuotta vietetään yli 40 maassa ja sen pyrkimys on korostaa suojelualueiden ulkopuolelle jäävän luonnon ja hyvän ympäristön merkitystä. Trombit nostattivat ajoittain vedenpinnasta komean pä_rskeen. Elokuussa 1994 luonnonkudusta saatiin varmistus, kun Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat löysivät koealueiltaan toistakymmentä keväällä syntynyttä poikasta. Toisaalta, vaikka kutu onnistuisikin monissa paikoissa, ensimmäinen talvi karsii poikasia rankasti. Trombit syntyivät synkännäköisessä kuurosadepilvessä, joka liikkui itään. Merkkejä kudun onnistumisesta on parista muustakin Uudenmaan joesta sekä mahdollisesti myös Muuramenjoesta Jyväskylän seudulla. sitä miten pihaa tai puistoa hoidettaisiin niin, että siellä olisi sija mahdollisimman monelle elölajille. Ne olivat veteen ulottuessaan arviolta lähes sadan metrin korkuisia. Harvinainen ilmiö, lähes sata metriä korkeat trombit, osuivat lintuharrastajan kiikariin lokakuisella Suomenlahdella . Aika näyttää, alkaako kirjolohesta Suomessakin kehittyä paikallisia luonnonkantoja, kuten Etelä-Ruotsin Dammbäcken-joessa sekä paikoitellen mm. Eikä ihme, sillä jokivarsi on täynnä lähteitä, joista raikas vesi pulppuaa jokeen. Jukka Peltonen Kirjolohen istutuskokeilujen lisääntyessä on myös huolestuttu istukkaiden vaikutuksesta joen alkuperäisille asukkaille, kuten taimenille. Uusi vuosi vihertää Vuosi 1995 on nimetty valtakunnalliseksi Vihervuodeksi ja Euroopan Luonnonsuojeluvuodeksi. kuin muiden jokien, ja kesällä vesi pysyy lohikaloille ihanteellisen viileänä. Löytöä osattiin hieman odottaakin, olihan keväällä nähty ennätysmäärä komeita kirjolohia kutupuuhissa. Ulapalla raivonnut komea ukonilma leiskuvine salamoineen huipentui kahteen pieneen pyörremyrskyyn eli trombiin meren yllä. Teemavuosien tapahtumia kokoaa projektisihteeri Anna Parkkari Suomen luonnonsuojeluliitosta. Anna Parkkarin mukaan mainioita ajankohtia tapahtumien järjestämiseen olisivat esimerkiksi Puutarhapäivä 19. Pyörremyrskyjä Suomenlahdella Lokakuun viidentenä olin seuraamassa arktisten lintujen muuttoa Suomenlahdella Viron Spithamissa, joka sijaitsee Tammisaaresta suoraan etelään. Ihan ainutlaatuista ei kirjolohen lisääntyminen luonnossamme enää ole. Vaikka luonnonkudusta syntyneitä poikasia lieneekin vain muutamia kymmeniä, lisää tieto kudun onnistumisesta mukavasti kalastustunnelmia. Pilvestä alas työntyvässä tromKirjolohi yllätti Syksyllä 1992 Vantaan latvoilla Riihimäen yläpuolella työskennelleet kalatutkijat kokivat aimo yllätyksen. Ainakaan tällaisissa oloissa kirjolohta ei nähdä uhkana, sillä istutuskalat pyydetään melko nopeasti pois. Juuri latvavesien lähteisyys lieneekin syynä luonnonkudun onnistumiseen. Sekä Vihervuodella että että Euroopan Luonnonsuojeluvuodella on omat työjaostonsa, joihin kuuluu mm. Alice Karlsson 9. Suomenlahdella näkemieni trombien kesto oli puolisen tuntia. Mauri Leivo Voisiko kirjolohi lisääntyä kylmissä jokivesissämme. syyskuuta. KOTIMAASTA bissa tuulen nopeus voi kohota yli sataan metriin sekunnissa. kesäkuuta ja Valtakunnallinen jokamiespäivä 10. Suomessa kampanjoidaan erityisesti luonnon monimuotoisuuden puolesta. järjestöjä ja viranomaisia. Keväällä kirjolohen kutuaikaan jokivesi on hieman lämpimämpää SUOMEN LUONTO 12/94 53. Nyt ei voi olla varma, tempooko siiman päässä istutuskala vai villi Vantaanjoen kirjolohi. Kirjolohen menestys on osoitus siitä, että Vantaanjoen vesi on erittäin hyvää Riihimäen yläpuolisella jokiosuudella. Trombeja havaitaan mantereella useammin kuin merellä, mutta maalla ne ovat yleensä hyvin lyhytaikaisia, vain muutamia kymmeniä sekunteja. Haavissa sätkytteli muutama parikymmensenttinen kirjolohi. Hän tiedottaa ja tekee mm. Kirjolohta käytetään saaliin lisääjänä ja istutusalueet ovat useimmiten vapakalastusalueita, joissa koko harrastus perustuu kirjolohen ja taimenen istutuksiin. Pienten kirjolohien arvoitusta alettiin selvittää sähkökalastuksella syksyllä 1992. vsk. tapahtumakalenteria, jonka avulla sovitetaan yhteen ympäri maata järjestettäviä tilaisuuksia. toukokuuta, Maailman ympäristöpäivä 5. Vihervuosi kunnostaa puistoja ja pihoja. Englannissa, Saksassa ja Itävallassa. Tavoitteena on paitsi innostaa kaikki mukaan ympäristön kohentamiseen myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Aiemmin seitsemän rekka-auton kuljettama kahvimäärä mahtuu nyt kuuteen autoon. Suomalaisten käyttämien muovikassien tuotannon vuoksi ilmakehään joutuu yli 20 000 tonnia hiilidioksidia, yli 300 tonnia hiilivetyä ja lähes 200 tonnia typenoksideja sekä 145 tonnia rikkidioksidia. Se vastaa vähintään kymmenen Lovi isan ydinvoimalan vuotuista tuotantoa. Esimerkiksi ympäristöministeriön ylijohtaja Olli Ojala lyttäsi keväällä syntymäpäivähaastattelussaan Helsingin Sanomissa muovikassikeskustelun tyyliin: ei sillä mitään ongelmia ratkaista. Mutta mitä tapahtuisi, jos kiinalaiset käyttäisivät vuoden aikana yhtä paljon muovikasseja kuin suomalaiset ja heittäisivät kassinsa kaatopaiassit kalle. Katsotaanpa Ojalan esi10 merkkiä lähemmin. Yhtiö siirtyi marraskuussa ensimmäisenä Suomessa yksinkertaisiin kahvipakkauksiin. Monet kehittyvät maat kopioivat länsimaista, kestämättömälle perustalle rakennettua kulutustapaa. Pekka Heikura Muovikassien koristelema puutarha ranskalaisen kaatopaikan lähimaastossa. Vähitellen myös muut Pauligin paahtamat kahvilaadut pakataan pelkkään muovikääreeseen. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Kiina aiset muovi Monet vähättelevät ympäristötietoista kuluttajaliikettä. Tämän muovimäärän mukana kulkeutuu kaatopaikalle ja luontoon energiaa saman verran kuin 20 000 omakotitaloa kuluttaa vuodessa. Yksi keskikokoinen kassi painaa 23 grammaa. Näiden aineiden lisäksi muovin elinkaareen liittyy toki muitakin päästöjä. Valinnallaan kuluttaja haluaa sanoa esimerkiksi teollisuudelle, että tuotantoa ei voida enää rakentaa runsaasti raaka-aineita ja energiaa käyttävän tekniikan varaan. Tämän muovimäärän elinkaaren aikainen energiankulutus olisi 9 500 TWh. vsk.. Vaikka kassit poltettaisiin energiaksi, olisi se kovin tehotonta maaöljyn energiakäyttöä. Yhtiö laskee säästävänsä yli tuhat tonnia kartonkia vuodessa. Tietenkään mikään yksittäinen kuluttajavalinta ei ratkaise ympäristöongelmia, ei edes kymmenen tai sata. Huomisen ympäristöliike on vastuullinen kuluttajaliike. Suomessa käytetään tuottajien mukaan vuodessa vähintään 700 miljoonaa muovikassia. Kauppakassi, ekopesuaine, energiansäästölamppu ja luomumaito ovat kuitenkin kuluttajien tahdonilmaisuja. Kahvia ilman pahvia Pauligin Juhla Mokkaa ja Presidenttiä saa nyt kaupoista ilman pahvikäärettä. Tällaisen viestin lisäksi kuluttaja voi vaikuttaa ympäristökuormituksen pienenemiseen välittömästikin. Huomion kiinnittäminen kulutustottumuksiimme ei ole vähäpätöinen asia. Koska kiinalaisia on noin 240 kertaa enemmän kuin suomalaisia, heidän kertakäyttökasseihinsa kuluisi muovia neljä miljoonaa tonnia. Muovikasseihimme menee näin ollen polyeteeniä noin 16 000 tonnia. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Mainittuja kahvilaatuja ostavan keskivertosuomalaisen pakkausjätemäärä vähenee reilulla puolella kilolla vuodessa. Pakkauksen ulkomittojen kutistuminen pahvikääreen verran pienentää kahvin varastointikustannuksia ja säästää energiaa kuljetuksissa. Kiinalaisten ja muiden kehittyvien maiden muovikassiinnostus ei suinkaan ole pelkkä kuvitelma
Sellaista päätöstä ei varsinaisesti ole tehty, mutta nykyisen toimituksen määräaikaisia työsopimuksia ei ensi vuonna enää jatketa. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Juomatölkkien kierrätys Syksyllä uutiso1tnn näkyvästi, että ensi vuonna myös alumiinista juomatölkeistä maksetaan kaupassa pantti palautettavien pullojen tapaan. Mutta tölkkien keräilyjärjestelmä on vielä kehitteillä. "Yleiseurooppalainen suuntaus on siirtyä jälleentäytettäviin pakkauksiin. Taskunuotion puolen litran keittoastia ja pikkuruinen paistinpannu on valmistettu kierrätysalumiinista. Ohjelma on tullut ulos puoli kahdeksalta keskiviikkoisin. Siitä riittää markkinoijan mukaan polttoainetta suurinpiirtein 25 puolilitraisen keittämiseen. TV2:n johtaja Arto Hoffren SUOMEN LUONTO 12/94 53. Tölkkienkin palautus varmasti vilkastuisi, jos niistä saisi maksun kuten pulloista. "Panttimaksu on kiinni siitä, verotetaanko tölkkejä jatkossakin kertakäyttöverolla. Oy:stä, mutta ajan mittaan se tullee myyntiin myös hyvin varustettuihin retkeilyalan liikkeisiin. Noin vuoden päivät jatkunut alumiinitölkkien pantiton keräilykokeilu ei ole tuonut kehuttavaa saalista, keräilyastiat ovat kolisseet kaupoissa lähes tyhjillään. Kokonaisuudessaan kaupan puolella pidämme tölkkiä pulloa ympäristöystävällisempänä, koska se menee pienempään tilaan ja vähentää auton käyttöä. Saammeko siis 50 penniä jokaisesta kauppaan kiikutetusta juomatölkistä. poistamista", vastaa Osmo Laine Kaupan Keskusliitosta. Se on eloksoitu, jotta keitokseen ei liukenisi alumiinia. Kakkosen ympäristöohjelmien tuottaja Hannu Vilpponen kertoo, että tämänvuotisen tapaista Ekoistin makasiiniohjelmaa ei kyetä enää tekemään, kun ympäristöasioihin kouluttautuneet tekijät joutuvat talon ulkopuolelle. Taskulämmintä Kierrätysalumiinista valmistettu taskuun mahtuva retkikeitin on syksyn uutuustuote, jota uskaltaa suositella vaikkapa lämmittäväksi juolulahjaksi retkeilevälle ystävälle. Taskunuotio Oy, Sinikalliontie 4, 02630 Espoo, puh. Jos tölkkien keräily, sulatus ja uudelleen valmistus sen mukaan rasittaa ympäristöä suunnilleen saman verran kuin palautuspullojärjestelmä, niiden haittaverosta luopumista voitaneen harkita. vsk. Tölkeissä ostettu juoma on kalliimpaa. Toivomme veron TV2:n Ekoisti muuttuu Syksyllä kuului huhuja, että TV2:n Ekoisti -ohjelma loppuu. Hinta on 185 markkaa. Iiris Lappalainen 11. Suomalaisethan suosivat pulloa, lieneekö halvempi hinta ainoa syy siihen. Neljänneslitran kokoinen muovinen geelipullo mahtuu mukavasti keittoastian sisään. Tutkimuksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. Nyt sille kokeillaan uutta katseluaikaa. Sunnuntaisinhan nähdään Ympäristöuutiset, joka kuulemma säilyttää ohjelma-aikansa, sillä katsojaluvut ovat 600 000 tienoilla. Hän epäilee myös, ettei Ekoistin tekstisivujen palveluita kyetä ulkopuolisin voimin toimittamaan. Ekoisti tai jotain muuta ympäristöpainotteista on ohjelmistossa mahdollisesti myöhään sunnuntai-iltapäivisin. Iiris Lappalainen Retkeilijän henkilökohtainen keittoväline on valmistettu kierrätysalumiinista ja mahtuu vaikka taskuun. Toisaalta liiketaloudellisesti kannattava tölkkien palautusjärjestelmä edellyttäisi huomattavasti nykyistä suurempaa tölkkien käyttöä. lrtokahvat ja kuppi, jossa polttoaine palaa, ovat ruostumatonta terästä. Tietysti myös tölkkien palautusjärjestelmän pitäisi olla kunnossa", toteaa ylitarkastakertoo, että Yleisradion sisällä on jouduttu säästöihin ja että Ekoistin katsojamäärät ovat pieniä, jopa alle 200 000. (90 ) 502 2133, telefax (90) 5022448. "Asiassa on tietty marssijärjestys. Iiris Lappalainen ja Juha Koponen ympäristöministeriöstä. Odotamme VTT:ssä tekeillä olevan juomapakkausten elinkaarianalyysin tuloksia. Ympäristöohjelmia soisi lähetettävän eri aikoina eri kanavilta. Meillä on jo erittäin hyvin toimiva palautuspullojärjestelmä eikä toisen kierrätysjärjestelmän kytkeminen siihen ole aivan ongelmatonta. Varsinainen ihme on polttoaine, jätealkoholista valmistettu Sinol-geeli , joka ei räisky eikä loisku. Harkitaanko ympäristöministeriössä tölkkien verotuksen lopettamista. Kaikesta päätellen koko juomateollisuus ei ole kaupan lailla innostunut juomien tölkittämisestä. Retkikeitintä saa toistaiseksi vain postitse Taskunuotio . Teollisuuden rahoja on nyt kiinni koreissa ja pulloissa useita satoja miljoonia markkoja", kertoo toiminnanjohtaja Risto ~aarinen Panimoja virvoitusjuomateollisuuden liitosta. Kaikkiaan Hoffren kertoo ympäristöohjelmien saavan ensi vuodeksi noin 10 prosentin korotuksen tämänvuotiseen rahoitukseen nähden. Sitähän tölkit eivät ole
Mittaamalla voi tarkistaa, miten paljon mikäkin perheen laite pyörittää perheen sähkömittaria. Se lisää myös paineita metsänkäsittelyn muuttamisekai yhä enemmän metsäluonnon monimuotoisuutta suojelevaksi. Mielestäni uusiopaperin tuotannossa on järkeä. Näitä liuotinpesuaineita käytetään aika suruttomasti pihamailla. Käyttämättä jääneet myrkyt, myrkkypakkaukset ja löytyneet raadot tulisi polttaa. Hiirenmyrkky kannattaa laittaa erityiseen syöttilaatikkoon, johon vain jyrsijä! pääsevät. Yleensä taloudellisesti kannattavin energiansäästötoimi on hehkulamppujen vaihto pienloistelamppuihin. Auton pesu Kumpi olisi parempi tapa pestä auto: kotipihalla vai huoltoasemalla. vsk.. Kaiken kaikkiaan on aina parempi pestä auton huoltoasemalla. etuliitteellä nimetyt autonpesuaineet hajoavat suhteellisen nopeasti luonnossa ja ovat selvästi parempi vaihtoehto kuin perinteiset autonpesuaineet. Meille tuodaan pieniä määriä keskieurooppalaista uusiopaperia. Ostaisiko uuden jääkaapin. Apteekista saa KJ-vitamiinia vastalääkkeeksi. Niiden ongelmana on tietysti se, että esimerkiksi rotta voi olla niin varovainen, ettei hevillä syö samaa myrkkyä useampaa kertaa. Nämä hitaammin vaikuttavat myrkyt ovat turvallisempia kotieläimille ja jyrsijöitä syöville pedoille. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (931) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@sllfi Vaaralliset hiirenmyrkyt Ovatko hiirenmyrkyt vaarallisia ympäristölle. Mutta Suomessa myös valmistetaan uusiopaperia, lähinnä uusiomassasta valmistettua pehmopaperia sekä kirjekuoripaperiksi soveltuvaa ruskeaa paperia. Huoltoasemien hyllyillä myytävät autonpesuaineet sisältävät myös hiilivetyliuottimia. Joillakin huoltoasemilla erottimien kapasiteetti ei kuitenkaan riitä tai erottimia ei huolleta asianmukaisesti. Lääkkeiden runsaan käytön seurauksena on syntynyt bakteerikantoja, joihin ei tehoa mikään tunnettu antibiootti. Siksi uusiopaperin tuontikin on perusteltua. Joka tapauksessa paperin kierrätyksen vaikutus kasvihuoneilmiöön on hyvin vähäinen. Toinen vaikuttaa kerta-annoksena ja toinen vaatii useamman kerran syömisen. Neitseellisen kuidun ja keräyskuidun käytölle löydetään tulevaisuudessa tasapaino, joka merkitsee keräyskuidun käytön merkittävää lisäystä. Lisäksi joihinkin paperilaatuihin saatetaan lisätä keräyskuitua. Useat lääkkeet ovat haitallisia luonnossa. Jos autoa pestään sadevesiviemärin ääressä, pääsevät liuottimet kulkeutumaan ilman mitään estettä suoraan puhdistamolle. Autojen pesuaineissa käytetään paljon ympäristölle haitallisia hiilivetyliuottimia. Väite pohjautuu hyvin monia epävarmuustekijöitä sisältäviin laskelmiin. Viime aikoina on tullut markkinoille autonpesuaineita, jotka pohjautuvat kasviöljypohjaisiin liuottimiin. Onko uusiopaperin tuonnissa mitään järkeä. Keski-Euroopasta paperi tulee lisäksi suhteellisen lyhyen laivamatkan päästä. Joillakin huoltoasemillakin on kokeilussa tämän tyyppisiä pesuaineita. Tällöin valmistukseen kuluneen energian säästämiseen menee aikaa muutama vuosi. Keräyskuidun käyttö kannattaisi suunnata tiettyihin paperilaatuihin. Näin liuottimia pääsee viemärin kautta vedenpuhdistamoille, ja ne voivat aiheuttaa siellä ongelmia. Keräyskuidun käyttö tulee lisääntymään myös Suomessa. On esitetty epäilyjä, että esimerkiksi antibioottien hulvaton käyttö kotieläintuotannossa ja kalanviljelyssä on osasyynä erilaisten "super12 Piirrokset: Markku Tanttu bakteerien" syntyyn. Miksi lääkkeet ovat ongelmajätettä. Näkemissäni laskelmissa on oletettu, että keräyskuitu käytetään olemassaolevilla tehtailla tai laskelmissa ei olla huomioitu hakkuiden vaikutuksia metsän hiilitaseeseen. Myrkkyjä on kahta erilaista tyyppiä. Kovin tarkkoja lukuja jääkaapin valmistuksen energiankulutuksesta en onnistunut löytämään. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 12/94 53. Voisi kyllä kuvitella, että kaatopaikkojen jyrsijät voi vai olla terveysuhka lähistöllä asuvalle huuhkajalle. Kannattaa suosia huoltamoita, jotka kiinnittävät huomiota myös pesun ympäristökuormitukseen. Toinen syy laittaa lääkkeet ongelmajätteiden keräykseen on lääkkeiden väärinkäyttö. Talvisaikaan nastat irrottavat tien pinnasta pikeä, joka voi tarttua peltiin tosi tiukasti kiinni. Uusiopaperi, järkeä vai ei. Usein julkisuudessa on esitetty väite, että keräyskuidun käyttö lisää kasvihuoneilmiötä. Kotieläinten sekundaarimyrkytyksiä ei tiettävästi Suomessa tunneta. Liuottimet voivat sotkea biologisen puhdistusprosessin tai hajottaa puhdistamon laitteiden muoviosia. Huoltoasemien pesupisteet on varustettu öljyn ja liuottimien erottimilla, joihin myös käytettävät pesuaineet pyritään keräämään. Onkin aika ihmeellistä, että näitä käsikaupassa myytäviä autonpesuaineita koskevat samat säännökset kuin huoltoasemien pesulaitteissa käytettäviä pesuaineita, vaikka niitä käytetään paikoissa, joissa ei ole öljyn erottimia. Esimerkiksi särkylääkkeitä käytetään yleisesti huumaaviin tarkoituksiin. Myrkkyä syöneitä hiiriä pitäisi syödä useampi kappale, ennen kuin esimerkiksi kissa menettäisi yhtäkään monista hengistään. Nämä yleensä natur-, ekoyms. Juuri pien vuoksi liuotinpesuaineita käytetään yleisesti niin huoltoasemilla kuin kotipihoilla pestessä. Uusiopaperin tuotanto vähentää useimpia päästöjä luontoon ja pienentää paineita maapallon hupenevia metsävaroja kohtaan. Suosittelen sähkömittarin lainaamista energialaitokselta. Yleensä jääkaappi kestää 15 vuotta. Loukutkin voivat toimia tehokkaasti. Niin kotieläimet eivät pääse syömään sitä. Niitäkin löytyy. Erityisen hyvin se sopii vessapaperiin, kartonkiin ja sanomalehti paperiin. Kannattaa siis aina toimittaa käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin. Auton säännöllinen vahaaminen helpottaa puhtaanapitoa huomattavasti. Yleensä erottimet toimivat hyvin. Mikäli epäilee jonkun "ulkopuolisen" eläimen saaneen hiirenmyrkkyä sisuksiinsa, kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Erityisesti esipesuaineet saattavat sisältää jopa 95 prosenttia hiilivetyjä. Uusiopaperi on keräyskuidusta valmistettua paperia. Liuottimet hajoavat hyvin hitaasti ja saattavat ajan myötä kulkeutua pohjavesiin asti. Myrkkyjen kanssa kannattaa aina olla pidättyväinen ja varovainen. Kannattaako energiaa säästävä jääkaappi ostaa vanhan energiasyöpön tilalle, kun kaapin valmistukseen kuluu kuitenkin paljon energiaa. Myrkyt hajoavat melkoisen nopeasti eläimen elimistössä tai kosteuden vaikutuksesta. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Taso lienee jossakin alle tuhannen kilowattitunnin paikkeilla. Energiankulutuksen ero vanhoilla ja uusilla jääkaapeilla on 0.5-1 kWh/vrk, joskus jopa enemmän. Tavallinen maantiepöly lähtee vahatusta autosta irti vaikka mäntysuopavedellä, eikä liotinpesuaineita tarvita. Voiko koira tai kissa kuolla, jos se syö myrkkyä nauttineen hiiren. Jyrsijöiden pyynnissä kannattaa kokeilla ensin perinteistä loukkupyyntiä
Hän syötti liekille pihkalta ja puupölyltä tuoksuvan kuivan kuusihalon ja metallinen suuluukku kolahti kiinni . Pohjoisessa tulisija on ollut talon hallitsija, pakkassäiden lämmön ja ravinnon keskipiste, jonka ympärille kokoonnuttiin ja jonka ääreltä taloon saapuville vieraille annettiin kunniapaikka. Tulisija oli ihmistä ja maailmaa yhdi stävä symboli, kaikkeuden ku va. Lämpö alkoi levitä hellan ympärille ja yksinäisyys väistyi tulen rupatusta kuunnellessa. Esimerki ksi Jungin symbolisessa ajattelussa uuni ja äiti yhdistyvät vahvasti . Sydänmuuria ei ole, eikä omaa savuhormia. Hänellä on vielä jäljellä tämä yhteys hengen liekkiin, kodin sisäiseen hengenkeskukseen. Mökin savupiipusta kohoava savu on edelleenkin pienen ihmisen rukous: että pysyisi hengissä, että saisi ravintonsa, että eläisi. Televisio on syrjäyttänyt hiljaa puhelevan tulisijan kodin keskipisteenä. Siinä oli kaikki. Perheenj äsenten huomio suuntautuu ulkomaailmaan, television kuvat tulevat kaukaa, aivan Tulen äärellä saa yhteyden omaan itseensä. Perinteisesti tulisija on ollut keskellä taloa. Tämän pyhän yhteyden takia tuli sija on ollut kodi ssa uskonnollisten rituaalien toimituspai kka. Alttareilla ja uhripaikoilla palavat edelleen kynttilät ja öljysoihdut. Muun muassa kreikkalaisissa asumuksissa ja kaikissa paimentolaisteltoissa oli pyöreä liesi tai nuotiosija keskellä asumusta ja savu kulkeutui ulos rakennuksen huipun kautta. Tulisija oli maailman napa, koko maailman keskipiste, latinaksi sanottiin focus, polttopiste. Tuli rätisi, ripsahteli ja humisi kodikkaasti . Ennen vanhaan tulentuijottajat taas katselivat omia sisäisiä kuviaan, hehkuvien hiilien salaperäisiä kaupunkeja. Kun painaa television näppäintä, ulkomaailma syöksyy vilisevinä kuvina huoneeseen. Naiselli sessa uunissa tai tulisijassa on palanut liekki , joka ilman suljettua sijaansa on tuhoava, hävittävä ja sotaisa voima. Tulisijan ääressä koettu turvallisuuden tunne perustui paitsi lämpöön ja valoon, varmaan myös siihen, että tulen äärellä saa yhteyden omaan itseensä. ilman välillä kuuluu vielä sanassa. Englannin hearth (liesi) on hyvin lähellä sanaa earth (maa), lisänä on vain h-äänne, hengitys, kipinän liekkiin puhaltava tuuli . Liesi on edustanut ihmiseloa ja maailmaa ja tuli taas hengen ja jumalten valtakuntaa. Puuttuu kosketus maahan ja yhteys taivaalle. Nykyään ollaan yhteydessä pyhään kotilieteen enää harvoin. Talon lämmittämiseen menee paljon aikaa, mutta se on lämmitettävä, muuten paleltuu. Mummo istui keinutuolissa hellan ääressä ja katseli tulta. vieraista oloi sta. Nyt vieraille tuodaan tuoli television ääreen ja jokainen istuu ja katsoo televisiota seurassakin yksin. Se vaatii paljon ihmiseltä. Jos elää oikeassa talvessa, oleminen on jatkuvaa yhteyttä luonnon kanssa, savupiippujen rukouksia ja suitsutusta, ihmisen ja luonnon mittasuhteiden tajuamista. Liekeissä tanssivat katsojan oman mielikuvamaailman kuvat ja tapahtumat. Tulessa yhtyivät maa ja ilma, läsnä oli koko maailma. Tuli on miltei elävä olento. Helposti syntyy harhoja ihmisen kaikki voipaisuudesta, kun vääntää sähköhellan nappulaa ja sytyttää piemään huoneeseen valot. Liekeissä tanssivat katsojan oman mielikuvamaailman kuvat ja tapahtumat, Hannele Huovi kirjoittaa. Elävä liekki vilkkui luukun rakosista. Hannele Huovi Tulen kuuntelua Mummo sytytti tulen hellaan,vaikka keittiö oli lämmin eikä hän aikonut keittää mitään. Kerrostalossa eletään puoliksi ilmassa. Ja toisaalta: kodin tulisijan lämpö on ollut ihmisille koko maailma, koko hänen olemisensa perusta. Hyvä olisi talvipakkasella elellä jonkin aikaa perusasioiden äärellä. vsk. Kesä on ilon vuodenaika, talvi ravitsee ihmisen nöyryyttä. "On niin kuin joku juttelisi, niin kuin minulla oli si seuraa", hän sanoi. Ihminen on aivan itsensä varassa. Silloin ei tarvitse kysellä sisäisiä kuviaan eikä etsiä yhteyttä ihmisiiin, jotka ovat oman valopiirin ulkopuolella. Onnelliset istuvat tulen ääressä kesämökillä tai paistavat saunamakkaroita takkahuoneessaan. Samoin saksassa Herde on lähellä sanaa Erde, yhteys lieden ja maaSUOMEN LUONTO 12/94 53. Hän sytytti hellaan tulen seuran vuoksi. Television äärellä on harvoin samaa yhteyttä luovaa elävää lämpöä kuin tulen äärellä. 13. Mutta enimmäkseen arkkitehtuuri on särkenyt kotiliesisymboliikan ja rakentanut tyhjiä kuoria, joissa ei ole todellista henkeä. Kulttuurin kehitys on katkonut paljon luonnollisia elämää kantavia ja hoivaavia yhteyksiä
'' Tällä hetkellä Lappiin on keskittynyt vaikeita ja kiireellistä puuttumista vaativia ympäristöasioita, kuten Vuotoksen allashanke, vanhojen metsien suojelu, kaivosaluevaraukset ja Perämeren lohen kohtalo. Sanavalmis, sosiaalinen, myönteinen, rento. Hän liittyy kuitenkin luontevasti luonnonsuojeluliiton tutkijapuheenjohtajien kaartiin: Helle työskentelee Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalla erikoistutkijana. Kotimaakunnassa hänen sekä kasviettä eläintieteen tuntemuksestaan ja esiintymiskyvyistään ovat päässeet nauttimaan myös Lapin alueradion luontoaamu-ohjelman kuuntelijat. Toiminnassa saa olla pelivaraa Rovaniemen korkeudelta ja Helteen perspektiivistä katsottuna ensi vuonna luonnonsuojeluliitossa keskeinen maaseututeema ketoja vihervuosiprojekteineen tuntuu pehmeältä etelän asialta. Juuri lintuharrastus veti hänet mukaan Luonto-Liiton toimintaan ja useaksi vuodeksi koulun luontokerhon vetäjäksi Jyväskylän normaalilyseossa. Ne vaativat nimenomaan nyt lopullisia ratkaisuja. H~tken päästä luonnonsuojeluliiton valtuuston jänenet valitsevat hänet ylivoimaisella äänten enemmistöllä liiton uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 1995-96. "Lapissa luonnonsuojelija on ollut kirosana. Hänen aluettaan metsien monikäytön tutkimusohjelmassa ovat poroja riistalous sekä niihin liittyvät ympäristökysymykset. Hän käy luennoimassa ja esitelmöimässä oman tieteenalansa asioista sekä laajemminkin ihmisen ja luonnon suhteista. Helle kuitenkin arvelee, että kritiikki poronhoidon koneellistumista vastaan voi purra siinä vaiheessa, kun poromies on menettänyt terveytensä, jalat ovat kylmettyneet ja polvet tohjona 15 vuoden moottorikelkka-ajon jälkeen tällaisia tapauksia on. "Mulla on paljon saamelaisia tuttuja, poroihmisiä, metsästäjiä, vaikuttajia", hän kertoo, mutta kieltäytyy ottamasta jyrkkää kantaa saamelaisten asemaan laajemmin. Itse asiassa on tekeillä sellainen isompi neljän vuoden tutkimushanke, jossa on kymmenkunta ihmistä mukana. "Ruotsissa tietyllä alueella poronhoitajat ovat luopuneet moottorikelkoista ja mönkijöistä ja ratsastavat nykyään islanninponeilla." Suomessa asenteet ovat vielä kaukana tällaisesta ja taitavat maastotkin olla turhan soisia tuollaiseen kulkemiseen. tutkimus kuin luonnon nuuskiminen ihan huvin vuoksi. "Kaikkia tarvitaan, ja luonnonsuojeluliiton rooli on nimenomaan olla kansalaisjärjestö. "Ainakin siitä seuraa keskustelua ja kysymyksiä si itä, mitä kehitystä tämä voi olla." Väistämättä esille nouseva kysymys on poronhoito suojelualueilla. Ritva Kupari "Mutta täällähän on sietämätön Helle", hän vitsailee kokoustauolla marraskuun sadesäässä hytiseville ihmisille. Rovaniemellä asuva 47-vuotias filosofian tohtori ei ole perinteinen järjestöjyrä; omien sanojensa mukaan hän ei ole järjestöihminen lainkaan. Hän on myös Oulun yliopiston eläinekologian dosentti. Tällaiset laatusanat tuntuvat sopivan Timo Helteen persoonaan. "Pelivaraa pitää olla kiireellisten ongelmien hoitamiseen. Sen jälkeen saadaan varmaa tietoa asiasta." Porotalouden maineelle on tietenkin haitallista jatkuva epäilys, ettei poronlihaa tuoteta ekologisesti kestävällä tavalla. Useammin miehen vie Lapin metsiin poro14 Luonnonsuojeluliitossa alkaa Hellekausi Suomen luonnonsuojeluliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Timo Helle ei pidä pahana sitä, että hänet mielletään pohjoisen mieheksi, päinvastoin. Hän on työskennellyt 1970luvulla Suomen WWF:n metsäpeuratutkijana ja tietää, että luonnonsuojeluliitolla ja WWF:llä on luontevaa yhteistyötä. "Kerran ornitologi, aina ornitologi", Helle kiteyttää suhteensa nuoruuden villitykseen. Porotalous etsii suuntaa "Olen viime aikoina keskittynyt tutkimaan porotalouden vaikutuksia metsäekologiaan. Toisaalta luonnosuojelun syyksi laitetaan asioita, jotka johtuvat ihan muusta. vsk.. Vaikka Helteen järjestötoimintakausi olikin hehkuvimmillaan muinoin 1960-luvulla Luonto-Liitossa, hänet tunnetaan ja hän tuntee luonnonsuojeluväkeä. Suomen kansa on kiinnostunut luonnosta ja luonnonsuojelutyöstä, ja luonnonsuojeluliitto on tavallaan se jäävuoren huippu." SUOMEN LUONTO 12/94 53. Esimerkiksi epäilyt ylilaidunnuksen haitallisista pitkän tähtäimen vaikutuksista pitäisi selvittää. Lapissa on syntynyt mielikuva, etteivät luonnonsuojelijat välitä ihmisistä lainkaan, sanelevat vain miten pitää toimia. Samanaikaisesti ei tarkastella metsätyöpaikkojen sisäistä kehitystä aivan luonnonsuojelusta riippumattomista syistä. Hän pitää suurena etunaan sitä, että on pohjoisesta ja tuntee pohjoisen asiat läpikotaisin. Helle tietää, että varsinkin Ruotsissa ja Norjassa merkit luonnon huomioon ottamisesta ovat aika selvät. Helteelle ei tulla sanomaan, että mitä sinä etelän luonnonsuojelija meidän asioihimme puutut. Se aika on nyt ohi", Helle täräyttää ykskantaan. Paljon miehen aktiivisuudesta kertoo sekin, että hän on saanut Lapin luonnonsuojelupiirin ympäristöpalkinnon 1993. Luonnonsuojelija on pohjoisessa kirosana, mutta Helle uskoo, että suhtautuminen muuttuu. On aina raflaavaa sanoa, että suojelualueiden takia menetetään työpaikkoja. "Olisiko mahdollista rajata tiettyjä alueita täysin poronhoidon ulkopuolelle. "Maaseutuprojekti on varmasti hyvä, myönteinen asia, jonka kautta voidaan luoda yhteyksiä paikallisväestöön ja toimia ongelmia ennalta ehkäisevästi samalla." Entä pitäisikö luonnonsuojeluliiton keskittää voimansa vain tiettyjen, etukäteen päätettyjen teemojen toteuttamiseen. Pohjoisen polttavat kysymykset Timo Helle haluaa toimia sillanrakentajana pohjoisen ja etelän ihmisten välillä hankalissa luonnonsuojeluasioissa. Nyt lintuharrastus on passiivisempaa. Nämä ovat vaikeita asioita saamelaisalueilla. Nyt laiduntaminen on sallittua niin kansallispuistoissa kuin luonnonpuistoissakin. Ne häviävät pian peruuttamattomasti." Helteen mielestä on hyvä, että Suomessa on monenlaisia voimia luonnonsuojelutyössä. "Esimerkiksi työllisyyskysymykset. Monet kiperät ympäristöongelmat keskittyvät Lappiin, jonka olot hän tuntee perinpohjin. Yhteentörmäyksien taustalla ovat usein puutteelliset tiedot, väärä tapa esittää asiat julkisuudessa. Jos teemme ponnella maaseutuprojektia, se ei merkitse sitä, että pohjoisen vanhat metsät voitaisiin jättää syrjään. Tuleva puheenjohtaja tosin myöntää, etteivät etelän ympäristöuhat mitään helppoja kysymyksiä ole nekään: luontoa nakerretaan ympäri ltä ja elinympäristö heikkenee kaiken aikaa. Tieteen teko ja nelilapsisesta perheestä huolehtiminen ovat melkeinpä riittäneet täyttämään työja vapaa-ajan. Niihin tulee helposti suomalaisen kulttuuriimperialismin leima: nyt ne tulevat kieltämään poronhoidonkin", Helle pohtii
"Liiton työntekijöillä ja jäsenilläkin täytyy olla asenne, että vaikka työ on vaikeaa, siinä myös onnistutaan ja siitä työstä saa olla ylpeä." D 15. Sen tehtävä on tuoda esiin luonnonsuojelun puutteita ja tehdä parannusehdotuksia kansalaisjärjestönä, mutta toisaalta liiton asiantuntemusta tarvitaan muun muassa erilaisiin valtion toimikuntiin. Ympäristökysymykset käyvät yhä monimutkaisimmiksi ja vaativat monenlaista erikoistietoutta. "Meillä ei ole suoran toiminnan traditioita, mutta saattaa käydä EU:n myötä niin, että suora toiminta on jopa vaarassa kärsiä inflaation. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Tässä on Helteen mielestä harkinnan paikka: aina ei ole itsestään selvää, miten voimat kannattaajakaa. "Ei minulla ole mitään valmiita ratkaisuja", hän vastaa ja on valmis pohtimaan työn haasteita yhdessä muiden kanssa. Liiton toimiston työntekijöiden ohella puheenjohtajan tärkein työrukkanen on liittohallitus, jossa alkaa olla "asiantuntijailmettä". Jokaiselle jäsenelle pitää pystyä tarjoamaan jotakin järkevää toimintaa. Timo Helle on syntyjään Keski-Suomesta, mutta hän on asunut ja ollut työkseen porojen jäljillä pohjoisessa jo kymmenkunta vuotta. Teho häviää pois, kun vaikkapa ranskalaiset maanviljelijät osoittavat mieltään joka toinen päivä." Kaiken kaikkiaan puheenjohtaja ottaa etukäteen hyvin varovasti kantaa liiton toimintatapoihin. EU:hun liittyminen saattaa muuttaa myös melkoisesti liiton toimintastrategioita, ainakin vähitellen, Helle uskoo. vsk. Onnistumisesta pitää iloita Luonnonsuojeluliitto on myös asiantuntijajärjestö. Yhdestä linjauksesta Timo Helle on varma: hän haluaa tuoda luonnonsuojeluliittoon iloisen, myönteisen ja tekevän hengen. Helle ei halua jakaa liiton jäsenistön kiinnostuksen kohteita arvokkaisiin ja vähemmän arvokkaisiin
16 Kemijoki Oy:n Vuotos-resepti: Lisää vain vesi SUOMEN LUONTO 12/94 53. Ulla Ahonen Veikko Schroderuksen tila piharakennuksineen jäisi altaan alle. "Ajattelin tätä perinnöksi muille kuin Kemijoki Oy:lle" , hän kuitenkin jaksaa laskea leikkiä. vsk.
Paikalliset asukkaat epäilevät oikeusavun merkitystä, kun siitä vuosien turhien lupausten jälkeen on toiveita. Pelkonen lahjoitti Keminsaarilta luonnonsuojeluliitolle palstan, jonka Kemijoki Oy hinnoitteli 1 935 markan arvoiseksi. Kemijoki Oy haluaa rakentaa Vuotoksen tekoaltaan vettä vaille valmiiksi ennen kuin yhtiön lupahakemuksesta on lopullinen oikeuden päätös. Muuttoa Kemijärveltä harkittiin pitkään: molemmilla oli hyvät työpaikat kaupungissa, lapsilla omat tohinansa. Vanhemmat tekivät yhdeksälle lapselle selväksi, ettei tänne kannata jäädä, vaan paikka on etsit17. vsk. Jouni Pelkonen manaa, että maista tehdyt hinta-arviot vaihtelevat tekijän mukaan. Myyjäparka sai onneksi ajoissa tietää, ettei alennuksia tarvitse hyväksyä pakkolunastettaessakin maasta maksetaan puolitoistakertainen korvaus. Yhden mukaan Pelkosenniemellä valitaan kauppakin sen mukaan, kuuluuko kauppias altaan vastustajiin vai kannattajiin. Pelkosenniemen kunnallispolitiikan veteraani Veikko Korhonen muistaa tuttavansa, joka oli myymässä maata Kemijoki Oy:lle luullen, että ostajalle on annettava "paljousalennusta" noin 20-50 prosenttia kaupan hinnasta. Koillis-Suomen metsälautakunta arvioi saman palstan puuston kymmenen kertaa arvokkaammaksi. Kemijoen törmällä puurtajia odotti kotitila, joka oli ollut autiona viisitoista vuotta. SUOMEN LUONTO 12/94 53. "Vuotoksen altaasta puhuttiin jo 1960-luvulla. Vuotoksen allasalueen ihmisillä riittää tarinoita, joiden sävy vaihtelee kertojan mukaan tragikoomisesta likaiseen, katkerasta toiveikkaaseen. Eräs osan maistaan myynyt eläkeläinen sitoutui kauppakirjassa siihen, ettei hän vaadi Kemijoki Oy:ltä korvauksia, kun allas katkaisee hänen kulkuyhteytensä saareksi muuttuvalle kotitilalle. Altaasta välittämättä Schroderuksen eläkeläispariskunta on istuttanut puuntaimia omalla kustannuksellaan, kun metsänparannusvarat evättiin laittomasti. Veikko Schroderus kertoo toiveikkaana kunnostaneensa juuri tilansa ikkunoita 21 000 markalla, vaikka koti piharakennuksineen ja yli 100 hehtaaria maata uhkaa jäädä kokonaan veden alle. "Hallituksen aprillipila" Jouko ja Kaarina Kilpimaa tulivat elvytystilallisiksi Savukosken Viitarannan kylälle 1984
Kysymyksiä olisi, mutta tuomareiden kanssa keskusteleminen ei ole halpaa. Joukon mielestä oikeusavusta puhuminen on surkuhupaisaa nyt, kun valtaosa väestä on ehtinyt myydä maansa. "Hallituksen 1982 tekemä päätös olla rakentamatta allasta oli aprillipila, ihmiskohtalolla leikkimistä." Kilpimaiden lisäksi vain yksi alueelle tulleista 13 elvytystilallisesta ei ole myynyt tilaansa. Jouko kertoo olleensa altaan aktiivinen vastustaja vielä muutama vuosi sitten, mutta vuosikymmenten mittaisen hiostuksen jälkeen energiaa ei riitä yhteisten asioiden ajamiseen. Niissä ei esimerkiksi ole otettu huomioon isännän elinkeinon kaventumista. Lähinaapureistakin kolme on lähtenyt altaan vuoksi, ja Kilpimaat jäivät yksin pitämään kunnossa yksityistietä. Perhettä pelottaa, miten säännöstelyaltaan vesi velloo kahdeksan metriä edestakaisin pihalla nostaen roskia, kantoja ja turvelauttoja ikkunan alle. "Ihmisiä peloteltiin, että vapaaehtoisin kaupoin maasta saa paremman hinnan kuin pakkolunastettaessa ". "Ei oikeusvaltiossa kauppaa käydä niin, että jokiyhtiö tulee ostamaan maata, jota ei haluta myydä ja määrää itse hinnankin", Jouko tuohtuu. "Älä enää puhu siitä", 10vuotias Sanna-tytär pyytää äidiltään. "Jokirannan hintaa arvioitaessa ei ole huomioitu rakennusoikeutta. "Tuli rakennettua ikkunat väärään suuntaan. "Uhraus kulutushysterialle" Aino Kulpakko Pelkosenniemeltä pyyhkii kyyneliä silmäkulmasta. Sävyisästä seuraSUOMEN LUONTO 12/94 53. "Epäselvää on, mitä korvataan. Siksi omat ratkaisut ovat jääneet." Perhe on välillä harkinnut tilan myymistä, sillä edessä 18 Jouko Kilpimaan vanha kotitalo sijaitsee allasalueella. Kilpimailla on käytettävissä yksin Kemijoki Oy:n tekemät arviot altaan tuomista vahingoista. vsk.. Koska Kilpimaat eivät usko voivansa vaikuttaa itse altaan rakentamiseen, oikeusapu merkitsisi perheelle käytännössä sitä, että se paikkaisi asiantuntijan arvioimaan korvausten määrää ja perustelemaan vaatimukset. Kemijoki Oy:n on kuitenkin pakko ostaa vain altaan alle jäävät alueet eikä taloa, vaikka eläminen siellä vaikeutuu. Uudesta kodista avautuva näkymä Kemijoelle vaihtuisi mutaiseen allasmaisemaan. Vuotoksen altaan vesi nousisi korkeimmillaan Kilpimaiden pihapiiriin, mutta elvytyksen kunniaksi rakennettu talo jäisi kuiville vanha kotirakennus on allasalueella. Allaskiista ajaa ihmiset loppuun tävä maailmalta", Jouko Kilpimaa kertoo. "Ostetaan, vaikka ei haluta myydä" Kilpimaat ovat sydämistyneet Kemijoki Oy:n menettelytapoihin. Hän uskoo joutuvansa allaspakolaiseksi toisenkin kerran . Vesi peittää 250 hehtaarin tilasta neljäsosan: jokivartta 3,5 kilometriä, lähes kaikki porojen heinää ja lampaita varten pidetyt pellot, 2 000 kuutiota puuta; kaikki tämä kaventaa metsätaloudesta, poroista ja maatilamatkailusta tulevaa elantoa. Kilpimailla on muutama mökki matkailijoita varten, joille tuskin kelpaa mutainen allasmaisema vapaan jokinäkymän tilalle. "Sitä alkaa etsiä pelastusrengasta itselleen." "Jos oikeuspua olisi tullut ajoissa, olisi vähemmän väsyneitä", Kaarina miettii. " Aino Kulpakko arvelee, että lama auttoi Kemijoki Oy:tä maakaupoissa. voisi olla pitkä pätkä työelämää muualla. Perheen lapset ovat varttuneet allaskiistan alla
Asiansa olisi voinut ilmaista kirjallisestikin, mutta se on Ainon mukaan vaikea tehtävä tottumattomalle. Kemijoki Oy on maalauttanut sinisiä vedenkorkeuden merkkejä eri puolille Vuotosta, kuten Rytiharjun rinteille. Monelle menetykselle ei ole hintaa: maijastusmaille, kulttuurija luonnonarvoille, hukkaan heitetylle elämäntyölle, allasuhkan tuomille kärsimyksille, lapsien menetetyi lie mahdollisuuksi lle jatkaa vanhempien työtä. Vaatimus oli laiton, mutta Aino epäilee, että se hiljensi epävarmimmat oikeuksiensa puolustajat. "Sodan aikana ihmiset olivat valmiita uhrauksiin isänmaan puolesta. Peräseinä merkitsee enemmän kuin rahaksi muutettu metsä pankissa: perasema pysyy, si llä taataan lainoja. "Ensimmäinen katselmuskokous kesti lähes 16 tuntia." Kokouksen alussa Kemijoki Oy esitteli allashanketta tuntikausia, mikä uuvutti ihmiset niin, etteivät he jaksaneet odottaa vuoroaan ja ilmaista mielipiteitään. "Toisessa katselmuskokouksessa kaikkia ihmisten puheenvuoroja ei edes kirjattu, koska ne esitettiin väärässä vaiheessa." Ihmiset eivät osanneet edetä tietyn kokousjärjestyksen mukaan. "Minua kauhistuttaa, miten selviän heidän henkisestä huollostaan, jos allas rakennetaan", Aino kertoo. Monin paikoin metsäkin on parturoitu haviteltuun rantaviivaan asti. Tälle kulutushysterian alttarille en halua uhrata." Kulpakon perheeltä menee veden alle metsäja kalakämppä jokivarressa sekä suurin osa perheen metsistä, joita Aino sanoo peräseinäksi. Ainon eräs tuttava on vannonut, ettei hän pane nimeään yhteenkään Vuotosta koskevaan valitukseen, sen jälkeen kun kunnanjohtaja Pauli Laurila ehdotti "turhille valittajille" 3 000 markan sakkoa. Veikko Korhonen on löytänyt Vuotosjoen Suukoskesta oman sävelen, jonka tavoittaminen ensi kertaa liikutti kyyneliin. kunnan diakonissasta kehkeytyi kunnanvaltuutettu, jonka mieltä painavat allasuhkan masentamat ja katkeroittamat ihmiset. He saivat palata kotiseudulle ja rakentaa kaiken uudestaan. Uusia Iisäkatselmuksia on vaadittu, sillä noin 50 Vesija ympäristöhallituksen pyytämää Vuotos-tutkimusta on vielä kesken. SUOMEN LUO TO 12/94 53. Oikeusapu pahasti myöhässä Kemijoki Oy:n lupahakemus Vuotoksen rakentamiseksi on edennyt pitkälle. "Kemijoki Oy on taijonnut vaihtomaita Luostolta, mutta emme kaipaa laskettelurinteen viereen." Aino korostaa, ettei vesilaki korvaa kaikkia altaan aiheuttamia vahinkoja eikä niitä voi edes ennalta tietää. Vuotoksesta tulee ennakkotapaus, ja kaikki haitat halutaan julki. "Ei väkisin vaan väsyttämällä", Aino kuvaa altaan rakentajien taktiikkaa. Allas hukuttaisi Vuotosjoen ja Veikon haaveet jokimatkailusta. "Suurin oikeusavun tarve on takanapäin", varatuomari 19. vsk. "Katselmuskokoukset uuvuttivat" Pienet, arkiset asiat paljastavat, että asukkaat eivät pysty ajamaan etujaan vesioikeuskäsittelyssä. Vuosikymmeniä kestäneen allasj upakan oikeuskäsittely vie vielä vuosia Kulpakoidenkin aikaa. Katselmusja lisäkatselmuskokoukset on pidetty, ja toukokuussa järjestetään loppukatselmus, josta tehtävä asiakirja on tavallaan ehdotus vesioikeuden päätökseksi. Silti vastustajat yrittävät vaatia korvauksia, minkä toivotaan vähentävän altaan kannattavuutta vesioikeudessa. Toimitusinsinööri Simo Perkkiö Lapin vesija ympäristöpiiristä kertoo, että lisäkokouksista päätetään tutkimusten valmistuttua vuoden vaihteessa. Vesioikeuden päätös tulee aikaisintaan 1996
vsk.. Mitä vähemmän haittoja, sitä kannattavammalta hanke vaikuttaa. Kemijoki Oy omistaa jo 76 prosenttia allasalueen maista. Vuotoksen rakentaminen edellyttää, että hankkeen hyödyt ovat haittoja suuremmat. Hän on avustanut paikallisia asukkaita ja toiminut heidän asiamiehenään Yuotoksen allashankkeeseen liittyvissä oikeusasioissa. Myös allasalueen kuntien ja Kemijoki Oy:n välinen ns. Yuotos-paketti poistaa haittoja vesioikeuskäsittelystä. Liian kallis veden alle Pirjo-Riitta Oinaala sanoo. Kunnat sopivat Kemijoki 20 Vuotoksen alueella on paljon pikku järviä, lampia ja jokia. Yhtiölle on ollut edullista solmia ahkerasti maakauppoja, sillä oikeuskäsittelyssä pakkolunastuskorvaukset lasketaan haitaksi. Jaurujoki kiemurtelee salaperäisenä halki soiden ja metsien, kalamiehiä houkutellen. SUOMEN LUONTO 12/94 53. Kauppojen myötä on huvennut vastaavasti asianosaisten, oikeusavun tarvitsijoiden ja korvausten vaalijoiden joukko