Viimeiset värit Marraskuu on sienten , bakteerien ja maaperän eläinten juhlaa kesän lehdet jäävät hajottajille. Utsjoenkin talven ääniin kuuluu tsää, vaikka jopa varis ryhtyy noin pohjoisessa muuttolinnuksi. tienoilla. Hiljaisuuden rikkoo tiaisen tarmokas tervehdysääni tsää ja iloinen hyörinä; se saattaa touhuta omiaan retkeilijän nenää kutittavalla oksalla. Sijainnin lisäksi järven koko ja syvyys vaikuttavat jäätymisnopeuteen. c./) z z :J .....J Järvet jäätyvät Suomen järvet jäätyvät eri aikoihin, Lapissa keskimäärin lokakuun viimeisellä viikolla ja etelässä joulukuun alussa. Esimerkiksi Päijänteen seudun pikkujärvet saattavat kolahtaa jäihin marraskuun puolella, kun taas Päijänteen Tehinselkä peittyy yleensä vasta 15. Ikävä kyllä hömötiainen on sopivien metsien häviämisen takia käynyt eteläisimmässä Suomessa paikoin jopa harvinaiseksi. Ravinteiden vapautusliike synnyttää tulevien kesien vihreyttä ja muitakin värejä. Myöhäisiä jäätyjiä ovat myös Saimaan selät sekä hyvin eteläinen Lohjanjärvi ja syvä Pyhäjärvi Satakunnassa. 12. Ensimmäisinä jääkannen saavat korkealla sijaitsevat tunturijärvet, jo lokakuun puolivälissä . Hömppä jää Talvinen metsä ja suo saavat osan luonteestaan hömötiaisen suloisesta hahmosta. Etelä menettää suvereenin talvilinnun , joka pärjää talveksi varastoimisensa pikkueläinten turvin niin hyvin, että pohjoisimmankin Lapin tiaiset pysyttelevät sijoillaan. Lauhoina talvina suurimmat selkävedet umpeutuvat vasta vuodenvaihteen jälkeen. Kielonmarjat jaksavat punertaa vielä loppusyksyllä vasta talven tulo sammuttaa nämä liikennevalot.
keskustelua Kirjoja Palvelukortti Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 1 2. Kummastakin lajista tuli roppakaupalla uutta tietoa. 28 Kesäkisassa hienoja havaintoja Pyysimme kesän alussa lukijoitamme lähettämään tietoja lepakoista ja rantavehnästä. Ekoneuvoja, ravintoasiaa, vihervinkkejä, uutisia. 59 Ekoelämää Hassu hatuntekijä. YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 18 Hyyppään maisema on vielä ehjä Asukkaat ja mökkiläiset puolustavat näkymäänsä Hyyppäänvuorelta Lievestuoreenjärvelle. 32 Yöllä kaikki on toisin Pimeä saa mielikuvituksen laukkaamaan. The National Forest Pian (KMO) fails to safeguard environmental values. Miksi hyönteissyöjä käy lintulaudalla. Professori ja lääkäri Kimmo Mustakallio haluaa parantaa mökkijärvensä. 20 Salajärven vartija 23 MELU TOT HOI Aura Koivisto jututtaa Perä-Karjulan metsäkoordinaation johtajaa Ensio Huruskaista. 67 Kun koiras poikii Siloneuloilla naaras koreilee ja koiras puurtaa kotitöitä . KANSIKUVA Ulkosaariston jänis toivoo taivaalta jotain itsensä väristä, kun talviturkki tuli jo vaihdettua. 34 Puijo on vertoo vaella Kuopioon puuhataan kansallista kaupunkipuistoa. Suomenhevonen oli ennen korvaamaton sekä sodassa että talon töissä. 24 110 prosentin hevonen 38 Metsäohjelman perusta murtui Kansallinen metsäohjelma unohti luonnon ja työllisyyden. VAKIOT 12 13 42 46 50 66 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maailmalta Mielipiteitä &. [00NT8 58.vuosikerta Marraskuu LUONTO 4 Myrskyllä on väri Harmaa on hienostunutta marraskuuta. Sivut 20-22. Taking a look at a late autumn forest at night. Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Lisää saariston tunnelmia Markku Jokisen tallentamina sivuilla 4-11 .. For our English-speaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.sll.fi/sl/ This issue's summaries include: The Baltic prepares for winter. Petokuvaaja Antti Leinosen mietteitä. 54 Kysy luonnosta Mikä on Jupiterin parta. Olisiko kotisirkasta kotieläimeksi. Lue sivuilta 24-27 mitä kauniille maatiaisellemme kuuluu. Suomen Luonto asked readers where bats live and where lyme-grass (Elymus arenarius) grows. Mikä on nokkakala. The traditiona! Finnish horse is as sturdy as ever and in fine condition. Actually, the bats live in summer houses and lyme-grass is marching inland from the coast
• • • •
Jokinen voisi konstailematta sanoa olleensa harkitusti tuntematon, sillä tuolloin hän varjeli kuviaan. "Vain pari kertaa vuosikymmenessä saaristossa on oikea talvi", hän kuitenkin sanoo ja tarkoittaa jääja lumitalvea, jossa "hiljaisuus nielee ja tulee kumeaksi". Olot ovat syksyllä ja talvella usein ankarat, mutta valo on pehmeää, mikä kuvaajalle on tärkeintä. SUOMEN LUONTO 11/99. Viimeisenä myrsky riisuu pihlajan. Mutta toki sekin on kiehtovaa, että etelärannikolla meri monina vuosina sanoo talvelle ei siihen eivät muut Suomen seudut pysty. Talvella ulkosaaristo on erämaa, jossa "on yhtä hiljaista kuin Lapin ylätuntureilla", kuten Jokinen asian ilmaisee. Kuvan oli ottanut vielä tuntematon luontokuvaaja Markku Jokinen. Ulkosaaristo valmistautuu talveen. Kesäkuvansakin Jokinen ottaa tästä syystä miltei hämärissä, ellei sitten yöllä. Kuvat ovat portti saariston myöhäissyksyyn ja talveen, joka on monelle kesäveneilijällekin perin tuntematon. Hän säilöi niitä kuin saaristo kevättä, joka sitten tulvien rävähtää silmille. Vaatimukset täytti lopulta näkymä talvisesta saaristosta, jossa meri vyöryy ja kallio pysyy. Syksyn pimetessä julkaistuun Ulkosaaristo-kirjaan on tallennettu se, mitä on tehty ja nähty. Se on Atlantin liiton ratkaisu, sillä Itämeri on valtameren sisar monessakin mielessä; sieltä on suola ja kun koillisAtlannin lämmin puhaltaa, jään on turha sovitella kahleitaan. Talvikuvat ovat miehen arkistossa enemmistönä. 6 ean Sibeliuksen koottujen sinfonioiden uuteen levytykseen tarvittiin muutama vuosi sitten kuva, jonka piti "soida kuin pohjoinen sinfonia"
Jäälakeudet ovat harmaahylkeen ja norpan lastenkamari, joten hylkeiden on mentävä kevättalveksi sinne missä jäitä on, vaellettava satoja, ehkä tuhatkin kilometriä. Kesäistä suojaa ja lämpöä saavat vain lapsivedessä uivat hylkeenkuutit emojensa sisässä. Lumen näkösuojaa tarvitsisi lumipukuunsa vaihtanut jänis. Harvojen talveksi merelle jääneiden lintujen ja nisäkkäitten on selviydyttävä kylmyydestä ja viimasta. Talven tullessa hallit jättävät tutut lepäilykarinsa. Turvallisempaa on olla ajojäiden keinutuksessa. SUOMEN LUONTO 11 /99 7. "Niin minäkin ennen", sanoo Jokinen. Karaistuneeksi talvehtijaksi osoittautunut kyhmyjoutsen on saaristossamme viime vuosikymmenten tulokas, jota monet karsastavat. Voi halli poikia luodollekin, mutta silloin meri kenties pyyhkäisee poikasen kylmään syliinsä. Vähiten jäätä kaipaavat nuoret kyhmyjoutsenet, joilla lentokyvyn odottelu kestää tuskallisen pitkään. Kyhmyjoutsen ei muuta meren taakse uimalla niin kuin saariston linnuista esimerkiksi ruokki, jonka lentokyvytön poikanen uiskentelee isäruokin perässä kohti Etelä-Itämerta. I tämeri puhuu isännän äänellä kovapintaisimmillekin asukkailleen
Kökar on avomeren partaalla. Sen kaJlioihin iskevä meri on kerännyt · voimia Puolasta asti.
Harva ymmärtää kauneutta, joka saaristossa on.". Sen jälkeen kyhmyjoutsen on kuulunut saaristomaisemaan." Harva muu lintu talveaan merellä viettää: osin jäisessäkin ympäristössä viihtyvät isokoskelot, merimetsot, ehkä jokunen ohikiitävä meritai harmaalokki. Kun silloinen työnantaja 1 980-luvun alussa perui jouluvapaat, hän ryhtyi taksikuskiksi ja sittemmin taksiyrittäjäksi. Saaristomeren Nötön kylä odottaa kesää ja veneilijöitä. Ratkaisu takasi sopivat jaksot syksyn ja talven saaristossa. Talven tulo merkitsee hiljaisuutta. 'Talvi on keskittymisen aikaa", hän sanoo. Nyt olemista on kertynyt yhteensä jo yli vuosi pelkästään Ahvenanmaan Kökarissa, minkä ohella tärkeä kuvauspaikka on Porvoon maalaiskunnan Söderskär, missä hän on avustanut Martti Harion saaristolintututkimuksia. J okinen on syvällisesti toteuttanut erään kirjailijan sutkauksen: "elämä on toisaalla, mutta sinne pääsee taksilla". Sinä talvena Utön satamassa oli nuori joutsen, jonka emo pysytteli sen vierellä loppuun asti. "On mikä viima tahansa, niin merimetso seisoo kalliollaan", Jokinen sanoo kunnioittavasti toisesta viime vuosina saaristossa runsastuneesta ja pesimäänkin ryhtyneestä lajista. En kaipaa talvella kesää." "Jos kuvillani on sanoma, niin se on kertoa että saaristo on syksyllä ja talvella kauniimpi kuin kesällä. Jokinen ei mene talviseen saaristoon vain kuvaamaan, vaan myös viihtymään. "Pimeän ja valoisan suhde on sopiva. "Mutta 1996 kuvasin jäihin kuolleita kyhmyjoutsenia
Jäähyväisiä jättävät viimeiset puut, saarten graafiset muodot, äärimmäiset hyljekivet. Ulkosaaristo-kirjassa on kosolti kesäisiäkin kuvia, mutta myös niissä syksy ja talvi ovat jotenkin läsnä. Metsät vaihettuvat metsiköiksi ja sitten yksinäisiksi puiksi, ja tyrskyluodon sileää pintaa peittää vain jokunen jäkälärantu. KUVAT: MARKKU JOKINEN • TEKSTI : ANTTI HALKKA Markku Jokisen tuotantoon voi tutustua myös valokuvanäyttelyssä, joka parhaillaan kiertää maata. Talven ja syksyn koettelemusten tähden katajat matelevat mattoina, eikä yksinäinen kuusikaan kurkottele korkeuksisiin, vaan levittäytyy sivulle, pyrkii näin tuulensuojaan, ehkä lumen alle. Kuvaajaakin puu kiinnostaa, sillä "pihlajasta tulee paikkansa näköinen", se sovittaa muotonsa tanssiin vallitsevien tuulien kanssa. U lkosaaristoon mantereelta edettäessä näkee, miten kasvi ja eläin toisensa jälkeen loppuu ja luovuttaa. Jokisen kuvat kertovat pelkistyneesti siitä, miten ulkosaaristoa kohti edettäessä moni asia myös alkaa ja voimistuu. Kaikille eläville vetävät merellä olemisen rajoja usein juuri syksy ja talvi, sillä ulkoluodot ovat pakastekuivaamo ja myrskyryskäämö. Puista viimeisenä ja pystypäisenä tervehtii kulkijaa ulkosaaren poukamassa monasti pihlaja, joka uskollisesti marjoo, voipa tarjota jollekin muuttolinnulle syksyllä viimeisen aterian. Ulkosaaristo-kirja on ilmestynyt sekä suomeksi että ruotsiksi Suomen Luonnonsuojelun Tuen kustantamana. Sitten on vain meri. Se, mikä jää jäljelle, korostuu. Sen teksteistä vastaa Heikki Wil/amo.
Lopullisena tavoitteena liike pitää ihmisapinoiden oikeuksien tunnustamista YK:n julistuksella. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Ihmisapinoiden käyttäminen esimerkiksi lääketieteellisissä kokeissa on nyt Uudessa Seelannissa kielletty. Tunnetuin on gorilla Koko, joka oppi ilmaisemaan itseään noin tuhannella viittomalla. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa] 170 mk. Näin kerrotaan saksalaisen Natur & Kosmos -lehden heinäkuun numerossa. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 0051 O Helsinki puh. Kaikki ihmisapinat ovat uhanalaisia. Ne eroavat meistä vain karvan verran. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin . Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Jos ihmisapinat häviävät, katoaa samalla osa omaa menneisyyttämme. Ryhmän puheenjohtaja, biologi David Penny toivoo, että muut maat hyväksyisivät vastaavia säädöksiä. A jatus, että ihmisapinoille annettaisiin oikeuksia, herättää varmasti torjuntaa muuallakin kuin Yhdysvaltain Kansasin osavaltiossa, jossa evoluutioteorian opettaminen kouluissa on lakkautettu. (03) 751 1815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Simpanssien ja ihmisten geneettisessä rakenteessa on vain 1 ,6 prosentin verran eroa. Olisimme siten pisimmälle kehittyneitä simpansseja! Toinen vaihtoehto olisi, että gorilla, bonobo ja simpanssi luettaisiin ihmisten heimoon. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (1 2 numeroa] vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Niitä on yhteensä vain 350 000, kun meitä ihmisiä on kuusi miljardia. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 66. T uhansia simpansseja käytetään julmissa lääketieteellisssä kokeissa. Eläimet eivät ole koneita , toisin kuin filosofi Descartes yritti todistella, vaan ne ovat tuntevia olentoja. Ihmisapinoilla käydään laajaa kansainvälistä kauppaa, jota voi verrata orjakauppaan. Ihmisapinoille oikeuksia. Simpanssien henkinen kehitystaso vastaa nelivuotiaan lapsen tasoa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että ihminen pitäisi lukea simpanssien heimoon. J oukko uusiseelantilaisia luonnontutkijoita, juristeja ja filosofeja onnistui tekemällään aloitteella muuttamaan maansa eläinsuojelulakia viime toukokuussa siten , että ihmisapinoille annettiin siinä erityisasema. Erityisoikeuksien antaminen ihmisapinoille ei muuta miksikään sitä, että kaikkia eläimiä tulee kohdella hyvin. Ihmisapinat pystyvät oppimaan myös viittomakieltä. lrtonumero 33 markkaa. (09) 228 081 faksi: (09) 228 08232 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forest.sll .fi/sl/ Päätoimittaja Jorma Laurila , 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh. Tahdoimme tai emme, ihmisapinat simpanssi, bonobo eli kääpiösimpanssi , gorilla ja oranki ovat geneettisesti ja kehityshistoriallisesti erittäin lähellä ihmistä. Simpanssi ja ihminen alkoivat erkaantua yhteisestä kantamuodostaan viisi miljoonaa vuotta sitten . Gorillat lähtivät omille teilleen hieman aikaisemmin . Yhtä apinaa pyydystettäessä kuolee usein joukko muita lauman ryhtyessä puolustamaan lajitoveriaan. Liike vaatii ihmisapinoille oikeutta elämään ja yksilönvapauteen. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Ne joutuvat elämään ahtaissa oloissa ja sietämään huonoa kohtelua. Jokaisessa ihmisessä on apinaa ja ihmisapinassa ihmistä. "Haluamme olla esikuvana muille", hän sanoo. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 0051 Helsinki p. Matkalla menehtyy moni muu. Karvaisten sukulaistemme huono kohtelu sekä käyttö lääketieteellisissä kokeissa on kiellettävä, samoin niiden pitäminen eläintarhoissa. Ryhmä on osa laajaa kansainvälistä liikettä, joka pyrkii vahvistamaan ihmisapinoiden oikeuksia kaikkialla maailmassa. Ihmisapinoita tapetaan myös ihmisravinnoksi Afrikassa. Vielä suurempi uhka ihmisapinoille on niiden elinympäristön , sademetsien, häviäminen. J~ L-~c JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA SUOMEN LUONTO 11 /99. 12 Vuorigorillaryhmän johtajauros Virungavuorilla Ruandassa 1989
Kolme vuotta on kuitenkin liian lySaukot viihtyvät virtaavien vesien äärellä. Joka toinen suomalainen kokee karhun uhkana, ja jonkin verran alle puolet myöntää pelkäävänsä sutta. Tämän vuosikymmenen loppupuolella on esiintynyt lievää saukkokannan elpymistä muutamissa Keski-Euroopan maissa. Myös iltapäivälehtien toistuva petovastainen kirjoittelu lienee vaikuttanut ihmisten tuntemur.siin. Tiheimmillään saukkomme puljaavat Keski-Suomen ja Suomenselän vesistöissä. Sitä metsästettiin 1900-luvun alussa liikaa ja vainottiin kalatuholaisena. Saukko on euraasialainen laji, joka on hävinnyt tai vähentynyt laajoilta alueilta Euroopasta. Pelkoa voidaan hälventää jakamalla tietoa petojen käyttäytymisestä. 11 . 1999-30.4. Viattomuuden aika metsässä liikkumisen turvallisuuteen päätSUOMEN LUONTO 11/99 tyi juhannuksena 1998, kun emokarhu tappoi lenkillä olleen miehen Ruokolahdella. Metsästyskauden 1. Kolmivuotisessa seurannassa saukkojen määrä vaihteli vuosittain 2000-2500 välillä. Rauhoitus auttoi saukkoa toipumaan ja metsästys sallittiin uudelleen Lapissa ja Kainuussa 1950-luvulla. Saukko on otettu mukaan Euroopan unionin luontodirektiivin tärkeinä pitämien lajien listalle, mikä velvoittaa jäsenmaita seuraamaan ja huolehtimaan sen suotuisasta suojelutasosta. Arvio perustuu Suomen ympäristökeskuksen johtamaan tutkimukseen, jossa saukkojen lumijälkiä laskettiin eri puolilla Suomea kolmena perättäisenä talvena. Peto pelko lisääntynyt Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojolan ja maantieteen opiskelija Saara Wikströmin (Oulun yliopisto) vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan suomalaisten petopelko on viime vuosina lisääntynyt. Riistanhoitopiirien myöntämillä poikkeusluvilla saukkoja voi pyytää. Aja ista Suomessa 2000 saukkoa Saukkokantamme ei ole koskaan ollut hännälleen tiedossa . Niinpä ei tiedetä, onko saukkokantamme taantunut 1980-luvun lopun runsaista kasvun vuosista vai onko kyseessä lajille ominainen normaali kannanvaihtelu . Suomessa elää juuri valmistuneiden laskelmien mukaan noin 2000 saukkoa. Saukko rauhoitettiin sukupuuton partaalla 1938. Petopelko vaikuttaa ihmisten liikkumiseen ja käyttäytymiseen luonnossa. Karhun kanssa ei haluta joutua nokikkain. RIKU LUMIARO hyt aika kannan muutosten luotettavaan arviointiin. Parikymmentä vuotta myöhemmin havahduttiin siihen, että laji hupeni kovaa vauhtia niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. 2000 valtakunnallinen kiintiö on 45 saukkoa. Karhuja ja susia pelätään nyt enemmän verrattuna 1995 ja 1 996 tehtyjen asennetutkimusten tuloksiin. Kuitenkin sata vuotta sitten saukko oli melko yleinen Suomen vesistöissä . Lisäksi saukon kiusana ovat elinympäristöjen muutokset, kuten pienvesien perkaukset ja rantametsien hakkuut sekä ympäristömyrkyt, erityisesti PCB. Vähäistä metsästystä enemmän saukkojamme uhkaavat liikenne ja kalanpyydykset. Saukko on palaamassa myös Etelä-Suomen rannikkoalueille ja Lounais-Suomeen, mistä se hävisi pari vuosikymmentä sitten. Saukko rauhoitettiin uudelleen koko maassa vuonna 197 4. JERE MALINEN "Pelkään susia/karhuja" % vastaajista 50 30 20 10 1995 1996 1999 13
Sittemmin kasvi hävisi, mutta on nyt palannut. Mustapääkerttu, rautiainen, punarinta ja peukaloinen ovat saaristossa kohtalaisen tavallisia talvivieraita. Lintujen talviruokinta rikastuttaa sekä linnustoa että luonnonystävän elämää. Kanta on kasvanut 1 5 parista 1500:een. Nyt se pesii Etelä-Suomessakin jo Espoota, Hankoa ja Ahvenanmaata myöten. Ahvenanmaan yhteysalusliikennetta hoitaa Ålandstrafiken , puh . Se yhdistää ilmansuojelulain, meluntorjuntalain ja ympäristölupamenettelylain sekä muuttaa vesioikeudet ympäristölupavirastoiksi. Suomen kurvikkaalla rantaviivalla kulkee ympäri vuoden lukuisa joukko yhteysaluksia, joiden aikatauluja voi tiedustella Merenkulkulaitoksesta (www. Lehdettömien puiden oksistojen siluetit pääsevät oikeuksiinsa. "Ikkunasta lasketaan päivittäiset lintu määrät ja kahden viikon suurimmat luvut ilmoitetaan keväällä Eläinmuseolle. Espoon esiintymä on maailman pohjoisin. Turun saariston tietoja antaa Turunmaan Matkailuyhdistys (02) 458 5942. MARKKU PAAKKINEN Talviruokinta rikastuttaa lintumaailmaa Kylmäkään talvi ei tapa lintuja, jos ne saavat tarpeeksi voimaa ruuasta. Ruokinnalla käyvien lintujen seuranta on helppoa, jokaiselle sopivaa tutkimusta. Sadat joutsenet !epäilevät salmen sulassa keväin ja syksyin aina joulukuulle saakka. Väisänen Helsingin yliopiston Eläinmuseolta. Pesimättömät linnut mukaanlukien meillä voi olla jo 1 000 joutsenta. Joutsenlaulun aikaa Marraskuisilla järvenselillä ja merenlahdilla voi nähdä jopa satoja !epäileviä ja ruokailevia joutsenia. Kansallislintumme pelastettiin sodan jälkeen aivan sukupuuton rajoilta. Ahvenanmaan tietoja voi kysyä Ålandsresorilta (018) 28 040 tai Ahvenanmaan Turisti-informaatiosta (018) 24 265. Ne tulevat takaisin maalis-huhtikuussa. Harvinaisuuksien luettelo Nurmelansalmelta on pitkä. Fossiililöytöjen perusteella tiedetään , että hentokarvalehteä on kasvaLinnutko toivat hentokarvalehden. Vesioikeudet historiaan Jos eduskunta hyväksyy uuden ympäristönsuojelulain , kaikki maata, ilmaa ja vettä pilaavat luvat annetaan jatkossa yhdeltä luukulta. "Nämä ennen eteläiset lajit talvehtivat nyt Lapissakin." Väisänen johtaa valtakunnallista lintulautatutkimusta jo kahdettatoista talvea. Professori Pertti Uotila Helsingin yliopistosta varmisti lajinmäärityksen. Saariston rauhaan Lounaissaaristo ei ole talvella suljettu luontomatkailijoilta. Maamme noin 1 200 pahinta saastuttajaa joutuvat hakemaan uudet luvat. Tarkempia ruokintaohjeita saa Luonnonsuojeluliiton toimistolta tai internetistä http://forest.sl!.f il tiedotus/harrlindex.html Suomesta löytyi uusi kasvilaji Kasviharrastaja Lasse Pihlajaniemi on löytänyt Espoon Suomenojalta Suomelle uuden kasvilajin, hentokarvalehden (Ceratophyl/um submersum). Säännöllinen vieras on vuosia ollut maailmanlaajuisesti uhanalainen kiljukotka. Talvi retkellä saaristossa yleensä sataa ja maisema on karu n harmaa. fma.fi) . Mökkejä on yllin kyllin vuokrattavana myös sesongin ulkopuolella ja usein varsin huokeaan hintaan. 'Talviruokinta on monikymmenkertaistanut sinitiasja viherpeippokannat viime vuosikymmeninä", kertoo yli-intendentti Risto A. Leudommista oloista johtuen lounaiseen saaristoomme jää talvehtimaan sellaisia muuttolintuja, joita ei mantereella juuri tapaa. Laskenta-aika on lokahuhtikuu, mutta mukaan pääsee kesken talvenkin." TAPANI VEISTOLA Lintulautatutkimuksen lomakkeet saa osoitteesta Linnustonseuranta, Eläinmuseo, PL 1 7, 000 14 Helsingin yliopisto. (018) 25 155. Laulujoutsen pesi järvellä viime kesänä ensimmäisen kerran. "Laki itsestään ei heti vähennä saastepäästöjä", sanoo Luonnonsuojeluliitosta lakia valmistelemassa ollut luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Tornin taustavoimina ovat luontomatkailun mahdollisuuksista kiinnostuneet kyläläiset, Ylämaan kunta sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Myös haaraja punajalkahaukka sekä pikkukiljuja käärmekotka ovat muuttovieraiden eksoottisimmasta päästä. ~~"'-" nut meillä jääkauden jälkeisenä lämpimänä jaksona. Pikkujoutsenia on usein parvissa mukana. TAPANI VEISTOLA Ylämaalle lintutorni Etelä-Karjalan lintutorniverkon kaakkoisin silmä on valmistunut Ylämaan Väkevänjärvelle, rajavyöhykkeen äärelle. Espoon Suomenoja onkin merkittävä lintukosteikko. Joutsenlahden tunnelman luo laulujoutsen komealla, kauas kantavalla joiullaan. Saamen jämäkästi ylöspäin pyrkivä olemus ja tervalepän pyörteinen oksisto ovat suosikkejani. Hentokarvalehti kasvaa upoksissa matalassa vedessä. Joutsenet siirtyvät jäänreunan mukana kauemmas Itämerelle, Tanskaan ja Pohjanmerelle. Joukossa kohtaavat etelärannikolla pesivät kyhmyjoutsenet ja eri puolilta Suomea sekä Venäjältä muuttaneet laulujoutsenet. Lähinnä Suomea hentokarvalehteä kasvaa Virossa ja Ruotsissa. "Muun muassa luonnonsuojelujärjestöt pääsevät kuitenkin nyt valittamaan päätöksistä." Ympäristönsuojelulaki toteuttaa EU:n direktiivin teollisuuden haittojen vähentämisestä (IPPC) . Lintutorni sijaitsee Nurmelansalmella, joka on monipuolinen lintupaikka varsinkin muuttoaikoina. PEKKA HÄNNINEN SUOMEN LUONTO 11 /99. Hentokarvalehden otaksutaan levinneen Suomeen lintujen mukana
Ja toiveena tietysti tähtikirkas yö! Meteorimyrskyä ennustettiin myös viime vuodeksi. Tuire Nygrenin mielestä usein pyritään luomaan liian helposti kaiken kattavia ohjenuoria, jotka pätisivät hirvenmetsästykseen oloista riippumatta. Niistä osa valaisi maisemaa jopa täydenkuun kirkkaudella! TIMO LEPONIEMI. Vuosia jatkunut uroksiin painottunut verotus on vähentänyt sonni en osuutta" , hän sanoo. Itä-Suomessa suuntaus oli useimmiten päinvastainen . päivän väliseen yöhön. Tutkimus on nyt käynnissä kolmatta vuotta. "Luonnollisessa järjestelmässä sukupuolten keski-iät olisivat kutakuinkin samat. Astronomien laskelmien mukaan kaiken pitäisi olla nyt kohdallaan todelliselle meteorimyrskylle. Metsästystä pitäisi harkita tarkemmin kunkin alueen tilanteen mukaan." JUHO RAHKONEN Toisaalta suuri osa leonideista oli poikkeuksellisen kirkkaita tulipalloja eli bolideja. Silloin voi jo kokea lentävänsä maapallolla halki avaruuden, samaan tapaan kuin tähdet vilahtelevat tieteiselokuvien hypervauhtia kulkevien avaruusalusten ohi. Jos haluaa yrittää tämän erikoisen luonnonilmiön näkemistä, kannattaa valvoa ainakin aamuyö. päivänä aamuyöstä kello kolme yöllä Suomen aikaa. Evästä matkaan, tarpeeksi lämmintä vaatetta päälle ja paikkaan , jossa näkyvyyttä riittää mahdollisimman lähelle horisonttia ilman häiritseviä valoja. Hirvitutkijat keräävät metsästäjien avulla leukanäytteitä, joiden iät selvitetään. Pohjois-Karjalan ja Lapin riistanhoitopiirien ikäjakauma, jossa nuorimmat ikäluokat ovat aliedustettuina, johtuu mahdollisesti alueiden metsästäjäkunnan tavasta soveltaa valikoivaa metsästystä. Vain kolmivuotias kruunupää Meneillään oleva tutkimus osoittaa, että hirvien keskiikä on uroksilla 3, 1 vuotta ja naarailla 4,6 vuotta. ja 1 8. Viimeksi tällainen ilotulitus koettiin marraskuussa 1966 Amerikan mantereella, kun leonidit intoutuivat vilahtelemaan jopa 1 000 tähdenlentona tunnissa. Silloin saattaa toteutua yksi kaikkein näyttävimmistä tähtitieteellisistä ilmiöistä meteorimyrsky. Aja ista Leonidit tulevat! Tähti harrastajien odotukset kohdistuvat marraskuun 1 7. Länsi-Suomessa kaadetut urokset osoittautuivat hieman raat vanhemmiksi. Mitään meteorimyrskyä ei tullutkaan , ja tähdenlentojen paras hetki oli liki vuorokautta ennustettua aiemmin. Tutkija Tuire Nygren Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksesta pitää eroa suurehkona. Siinä lyhyt resepti leonidien tarkkailijoille. Maapallo sukeltaa komeetta Tempel-Tuttlesta irronneiden pienten pölyhiukkasten 35 000 kilometriä leveään vanaan marraskuun 18. "Valtakunnan keskiarvoa nuoremmiksi ja naahirvikannoissa on SUOMEN LUONTO 11 /99 suuria alueellisia eroja, eikä yleistä nyrkkisääntöä voi antaa. Silloin leonidit yllättivät tähtiharrastajat kahdella tavalla
Julkisen liikenteen ja erityisesti raideliikenteen kilpailukykyä luvataan parantaa. Aja Liikenteen päästöille katto Liikenneministeriön uuden ympäristöohjelman tavoitteena on , että liikenteen kasvihuonekaasujen päästöt ovat 201 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Seurantaa varten on kehitetty indikaattorit, jotka kertovat muun muassa kasvihuonekaasujen päästöjen ja energiankulutuksen muutokset raide-, tie-, ilmaja vesiliikenteessä. Niittämällä ruoko pois järvestä saadaan ravinteita poistettua tehokkaasti vuosi vuoden jälkeen. mushankkeita rahoitetaan . neiden korvaamimuassa energian' seen monipolttosäästöpalvelut. Dioksiinit näyttävät vaikuttavan etenkin ensimmäisiin pysyviin poskihampaisiin. Ohjelman on määrä suunnata koko liikennealan toimintoja viiden vuoden ajan. Tuusulanjärven Järvenpään puoleinen pohjukka ruopattiin vuosia sitten . Parin viime vuoden ajan sekä Tuusulanjärveä että Rusutjärveä on hoidettu kalastamalla tonnikaupalla särkikalaa. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella voidaan suosia joukkoliikennettä. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen myönsi EU :n puheenjohtajuuden vauhdittaneen ympäristöohjelman valmistumista. JOUKO VEIKKOLAINEN Dioksiinit vahingoittavat hampaita Dioksiinien tehosta kertoo paljon , että jo Suomessa normaaleilla niin sanotuilla taustapitoisuuksilla on vaikutuksia terveyteen. "Hammas on hyvin herkkä elin", sanoo tutkimusta vetävä professori Satu Alaluusua Heisingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta. Aunnkotavoitteellisesti korvoimaan investoIvaamalla turvetta ja daan ja erilaisia muita fossiilisia polttoSUO uusiutuvaan energiaan aineita puupohjaisilla ja ja säästöön liittyviä tutkimuilla biopolttoaineilla. Palveluihin fossiilisten polttoaikuuluvat muun ,~~~-.. Liikenteen kasvua aiotaan hillitä muun muassa parantamalla etätyön ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. tiukennetut kriteerit, jotka kosLiiton tekemän selvityksen kevat sähköä ja kaukolämpöä. Määrällisiä tavoitteita henkilöautoliikenteen vähentämiseksi tai joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseksi ohjelmassa ei ole. Suomen johdolla valmistellaan vastaavia papereita myös EU:ssa maataloudesta, energiankäytöstä ja liikenteestä selkeine tavoitteineen ja aikatauluineen . ftj reillä eri pu?lilla on vähennettävä Q "':--1 Suomea. Monipolttoa1111 Tuuilvo1malanekattiloiden hiihankkeita on vilidioksidipäästöjä 7,.. "Lisäksi muutokset ovat pysyviä, koska hammaskudokset eivät uusiudu." "Suomessa lienee tuhansia lapsia, joilla on hampaissaan dioksiinien aiheuttamia kalkkiutumishäiriöitä." Noin 1 5 prosentilla lapsista on muutoksia, joita kuitenkin aiheuttavat monet muutkin tekijät kuin dioksiinit. Järviruokokasvustot ovat viime vuosina runsastuneet molemmilla järvillä. mukaan monet yhtiöt käyttävät Luonnonsuojeluliitto vaiekoenergiasta saadun lisämistelee myös enerE hinnan puuenergian giapalvelujen merkinkäytön lisäämiseen ja tää. Näin päästiin eroon ylitiheästä ulpukkakasvustosta, joka syksyisin aiheutti vakavia hajuhaittoja mädätessään yhdessä sinilevän kanssa. Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa on osoitettu, että runsaiten dioksiiniyhdisteitä äidinmaidossa saaneilla lapsilla on eniten kiilteen kalkkiutumishäiriöitä. _ lili aine~oimaloissa. Mennyt heilekesä olikin sinilevätilanteeltaan aivan siedettävä. Rantojen niitto on keskitetty avoveteen, koska niittokoneella on vaikeuksia päästä lähelle rantaa. RITVA KUPARI Luonnonsuojeluliitto tiukentaa ekoenergiakriteereitä Vuoden 2000 alusta astuympäristötietoiselle asiakkaalle vat voimaan Norppa suoniitä ympäristöhyötyjä, joita sittelee ekoenergiaa -merkinnän asiakas energiavalinnallaan luo. Verotusta muuttamalla halutaan suosia vähän kuluttavia autoja. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella yritetään päättää ympäristöasioiden kytkemisestä kaikkeen EU :n päätöksentekoon. ANTTI HALKKA SUOMEN LUONTO 11 /99. Energiayhtiöiden tulee jatkossa entistä selkeämmin kuvata SIRKKA TEPPONEN 16 ista Tuusulanjärvestä nostetaan ruokoa Tuusulanjärvi ja läheinen Rusutjärvi ovat jo vuosia kärsineet sinilevistä. Tiedot julkaistaan vuosittain ministeriön internet-sivuilla. Lääkärit korostavat, että imettämisen hyödyt ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat terveysriskit. EU:ssa on parisataa ympäristölakia, mutta lisääntyvä liikenne, energiankulutus ja elintason nousu sekä maatalous tekevät tavoitteita tyhjäksi
Joulukuun viidennen päivän vastaisena yönä lukkarinvaimo Hulda Hultgren näki merkillisen unen. Orava uskaltautui yhä lähemmäs ja ihmetteli kummallisia vieraitaan. Noutomatkaa tytöillä oli edestakaisin runsaat kymmenen kilometriä. Tie tarvitaan maston ja huvilan huoltamiseen", päästelee tiepäätöksen tehnyt Helsingin liikuntaviraston Tapio Lappalainen. Ajattelimme, että jos ovat saaneet luvan tielle, jonka ensin meiltä kielsivät, niin voimme osallistua, vaikka maston huoltoajoihin riittää hyvin vanha tie." Liikuntavirastolla ei ollut rakennuslupaa. Metsästä kuului ääniä, aivan kuin ihmisten huutoja. Mutta silti niiden täytyi olla menninkäisiä, joista tyttöjä oli ankarasti varoitettu. Orava naksutteli viereisessä kuusessa. Orava hypähteli metrin päähän vierasjoukosta ja naksutti varovasti. Tilanne ei vaikuttanut vaaralliselta. Apaattisina he käpertyivät kuusen alle toisiinsa takertuneina. Aamulla tyttöjen jalat olivat niin pahoin paleltuneet, etteivät he pystyneet lähtemään liikkeelle. Talosaari on Helsingin kaupungin virkistysalueena ja Heisyliä on siellä vuokralla vanha huvila. Viime talvena Sonera Oy rakennutti huvilan takaiselle kalliolle puhelinmaston , ja vanhalta tieltä vedettiin mastolle huoltomiehiä varten pistotie. Lopulta oravan uteliaisuus kävi ylivoimaiseksi ja se päätti tutkia kolmannen vieraan. Niinpä tytöt kyyristyivät entistä tiukemmin piiloon kuusen alle. Se tuli lopulta uteliaaksi keitä olivat nuo nyyhkivät naapurit. Säkin suu oli kuitenkin sidottu niin tiiviisti, etteivät tytöt saaneet sitä auki. Terävät hampaat alkoivat nakertaa ruskeaa kangasta. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) kahdeksan vuotta hoivaama, hehtaarin suuruinen keto oli kuitenkin peitetty uuden tien alle vanha tie kulkee vieressä kolmen metrin päässä. Säkki löytyisi kirkonkylästä, nimismiehen talosta. Sairaalassa tyttöjen jalat amputoitiin . "Kesällä liikuntavirasto ilmoitti, että he tarvitsevatkin uuden, ketoa pitkin vedettävän tien metsänhoitoa varten ja pyysivät osallistumaan kustannuksiin. Ei kulunut kuin minuutti ja pieniä, soikeita kappaleita alkoi valua reiästä. Kaksi vierasta liikahti hieman, kolmas vain lojui maassa. päivänä vuonna 1901 kaksi tyttöä lähti hakemaan viljasäkkiä, joka oli luvattu heidän köyhälle perheelleen. He hakeutuivat suuren kuusen alle ja laittoivat viljasäkin päänaluseksi. Alkoi pyryttää ja ilta pimeni. Paluumatkalla Jenny ja Augusta päättivät oikaista metsän läpi. llmastotilastojen mukaan tytöt joutuivat melkoisen lumimyrskyn kouriin. Orava sai yhden sellaisen suuhunsa sehän maistui hyvältä! Oravan ilmestyminen virkisti tyttöjä sen verran , että he jaksoivat pureskella reiästä valuneita jyviä. Parilla varovaisella loikalla orava piiloutui kolmannen vieraan suojiin. Marraskuun 13. Helsy ei arvostanut huvilansa uutta tietä, vaan jätti liikuntavirastosta rikosilmoituksen ja vaatii arvokkaan ja harvinaisen kedon entisöimistä. Helsinki hävitti kedon Kun korkein hallinto-oikeus piti syyskuussa Naturakatselmusta Sipoon Talosaaressa, sille piti esitellä myös lintulahden rannalla olevaa ketoa. Kansalaiskeräys tyttöjen hyväksi tuotti 30 000 kruunua. Huvilalle vie idyllinen tie pitkin tammikujaa, jonka vieressä keto on . Uutta lunta kertyi noin kolmekymmentä senttiä, pakkasta oli kireimmillään kymmenen astetta. Etsijät palasivat pettyneinä kylään ja olettivat tyttöjen kuolleen. Tytöillä ei ollut mitään evästä, mutta säkki oli täynnä rukiinjyviä. Etsinnät aloitettiin uudelleen ja samana päivänä tytöt löydettiin. Tytöt totesivat olevansa eksyksissä. Kului kaksikymmentäyksi vuorokautta. Lumesta he saivat juomavettä. "Ei me olla Soneralta mitään kielletty, eikä me siellä metsänhoitotöitä tehdä. Kaksi niistä liikkui , kolmas oli ihan eloton. MIKKO NISKASAARI SUOMEN LUONTO 11 /99 Luonto yllättää Pelastavat hampaat ESKO KUUSISTO R uotsin ilmatieteen laitoksen lehti Väder och vatten kertoo joskus menneitten vuosien iloisia ja surullisia tapahtumia, joihin liittyvän säätilan meteorologit kaivavat esiin laitoksen arkistoista. Orava kävi pari kertaa päivässä jakamassa jyväateriaa ja naksutteli iloisesti. Suuren kuusen alla, lumisessa metsässä, kyyhötti kaksi elävää lasta. Kotiseudulleen he palasivat neljätoista vuotta myö17. Perhe asui pienessä kylässä Keski-Ruotsissa, tytöt olivat 11 -vuotias Jenny ja 8-vuotias Augusta. "Rakennustöiden ajaksi meidän piti saada paikalle raskaita koneita, mutta liikuntavirasto kielsi ehdottomasti tekemästä kedolle tietä. Tytöt vietiin tukholmalaiseen hoitokotiin, jossa he myös kävivät koulunsa. Sääkin lauhtui suojaiseksi. Jouduimme tuomaan koneet kiertotietä metsäkoneuraa pitkin ja siistimään jäljet", kertoo likka Huuskonen Soneralta. Säät vaihtelivat pikku pakkasista muutaman lämpöasteen vesisateisiin. Liikkuvat vieraat tuoksuivat hieman uhkaavasti, liikkumaton sitä vastoin kiinnostavasti. Monet näistä tapahtumista ovat sellaisia , joissa luonto yllätti
Se on Hyyppäänvuori, jota laukaalaiset ja kauempaakin tulevat pitävät Keski-Suomen maakuntamaisemana. Nousu vuoren laelle palkitaan erämaisella näkymällä männikkömetsien ja saarien kirjomalle järvenselälle. Järven rannalla taas seisoo jyhkeä petäjä, jossa sääkset pesivät tänäkin vuonna. S ynkät pilvet kuitenkin varjostavat Hyyppään tulevaisuutta. L ievestuoreenjärven rannalla kohoaa epätavallisen jyrkkäpiirteinen mäki. Koko maisema on säilynyt harvinaisen ehjänä: ihmiskäden jäljestä kertovat vain harvahko taimikko vuoren juurella ja lammen rannalla erottuva partiolaisten kämppä. Kansallisromanttinen maisema on Hyyppään näkyvin puoli, mutta itse vuortakin kelpaa ihailla. Muhkeat kalliot kätkevät sisuksiinsa luolia, ja kalliolippojen alle kel• • •• • aan ma1s Hyyppäänvuorta kutsutaan osuvasti "Laukaan Koliksi". "Lähdemme siitä, että Hyyppää säästetään erämaisena. Niille maanomistajille, joilla on asiassa taloudellisia etuja, pitää maksaa täysi korvaus", toteaa seuran varapuheenjohtaja Pentti Varkila. NIEMINEN paa leiriytyä. Laella humisee rauhoitettu männikkö, jonka alapuolella putoavat jyrkänteet harvinaisine kasvija jäkälälajeineen. Hyyppään säilyttämisen puolesta toimii muun muassa Lievestuore-seura, jolla on kylätoimikunnan asema ja lievestuorelaisten tuki takanaan. TEKSTI: JUHO RAHKONEN KUVA: MIKA J. Hyyppäänvuoren juurella on poikkeuksellisen hienoja kalliorantoja, joihin mök. Arkoihin ja näkyviin kohtiin rannoille kaavaillaan kesämökkejä, mikä on herättänyt vastustusta. Jylhä järvimaisema on säilynyt miltei luonnontilaisena, mutta nyt Hyyppään rauha ja retkeilykäyttö ovat vaarassa : rannoille kaavaillaan mökkitontteja
He pitivät tärkeänä, että alueen rannat säilytetään rakentamattomina ja vapaina kaikkien käyttöön. Lokakuussa hän kutsui useita kansanedustajia tutustumaan "Laukaan Koliin". Lievestuore-seura ja kolme muuta paikallista järjestöä vaativatkin, että Kaiturinlahdelle suunnitellut neljä rakennuspaikkaa siirretään muualle. Kansanedustajat haltioituivat nähdessään omin silmin Hyyppään kauneuden. Virkistyskäyttö rajautuisi pienemmälle alueelle, ja erämainen tunnelma menetettäisiin", sanoo Pekka Väisänen, joka on toiminut Hyyppään ja Lievestuoreenjärven puolesta 1 980-luvulta lähtien. Heistä paikalle saapui kaksi, Susanna Huovinen (sd) ja Matti Kangas (vas). Erityisen haavoittuvainen alue on 800 metriä pitkä, laguunimainen Kaiturinlahti. H yyppään maisemiin kaavaillaan kaikkiaan viittätoista mökkiä. Väisänen on tehnyt Hyyppäänvuorta tunnetuksi viime aikoina muun muassa lehtikirjoittelulla ja kokoamillaan internetsivuilla. Ei suomalaisen luonteelle sovi mennä toisen mökkirantaan tai pihan lähelle." Partiolaisten kämpän pienellä liitutaululla on nuorten kirjoittama vetoomus: "Toivomme, että maanomistajilta ja päättäjiltä löytyy ymmärrystä säästää Hyyppäänvuori sellaisena kuin se nyt on tulevia sukupolvia varten." Hyyppäänvuoren maisema on säilynyt harvinaisen koskemattomana ja erämaisena luontokohteena 30 kilometrin päässä Jyväskylästä.. "Mökit ja niitä varten rakennettavat tiet muuttaisivat koko Hyyppään luonnetta. Veneilijänä hän korostaa, että vapaita rantoja pitäisi olla riittävästi. Laukaan kunnan vuonna 1995 laatimassa luontoja maisemaselvityksessä todetaan muun muassa, että rantojen mäntyvaltainen kalliometsä on erittäin karua ja kulumisarkaa. Samaa mieltä on eläkkeellä oleva maantiedon ja biologian opettaja Erkki Saloranta, joka on kulkenut Hyyppäällä polvenkorkuisesta: 'Tämähän on kansallisomaisuutta! Tällainen luonnonhelmi sopii parhaiten yleiseksi nähtävyydeksi." Matti Pänkäläinen muutti eläkepäivillään Helsingistä Lievestuoreenjärven rantamille. "Jos kaavaillut mökit rakennetaan, myös jokamiehenoikeudet kärsivät. • •• • •• ma onviea e a kirakentaminen iskisi pysyvät jäljet