Suomen luonnonsuojeluliitto ry :n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkki nointitarkoituksiin. Suolta voi napsia suuhunsa jäisiä karpaloita ja ihailla hirven jäntevää juoksua rämemäntyjen välissä. Kun luonto elää pelkistetyimmillään, huomaa helposti käävät puun rungoilta ja erikoiset sienet ruskeiksi martaantuneitten sananjalkojen lomasta. Hämärässä metsässä kuuluvat tiaisten hiljaiset äänet ja närhen äkeä rääkäisy. Raikkaassa ilmassa ajatuskin kirkastuu ja mieli virki styy. Pentti Haanpää kertoo eräässä jutussaan Päntän Äijästä, jolle "syksyinen jää oli niin kuin juopolle viina". Muutaman kerran mies kävi kääntymässä jo Tuonelan porteillakin . . (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari@sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Kalat jurottavat pimeissä, viileissä vesissä. Kirpeiden yöpakkasten jälkeen vesistöt saavat jääkannen . 2 Jäätymisen taidetta: kuusamolaisen Paavo Hamusen kuva jäätyneestä lumpeen kodasta palkittiin BBC Wildlife -lehden arvostetussa kilpailussa 1997. Luonnossa kannattaa liikkua aina. Pyy pyrähtää pakosalle hurisevin siiveniskuin. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 0051 Helsinki puh. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Siili horrostaa talvipesässään ja lepakko puunkolossa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Jäätyneet pinnat tarjoavat myös kosolti esteettisiä elämyksiä; lasinpuhaltajien työt jäävät jälkeen luonnon taidokkaimmista teoksista. Syysjäät ovat sitkeitä, lasisen kirkkaita ja liukkaita; ne vetävät vastustamattomasti puoleensa luistelijoita, kelkkailijoita ja kävelijöitä. Mahtava marraskuu Nimestään huolimatta marraskuu ei ole kuoleman kuukausi. Marraskuukin on mainio retkeilykuukausi, mainettaan paljon parempi . Märkä maa tuoksuu väkevälle. z LI..J 6 :J rJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Jos ei muuta ni in piti päästä kolkkakalalle. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Ensijäiden ilmaannuttua Äijälle tuli kummasti kiireisiä asioita järven toiselle puolelle. (03) 75 11 815 Aikakauslehtien Li iton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Jorma Laurila SUOM EN LUONTO 11/98. Käyttämällemme painopaperille on myön netty pohjoismainen ympäristömerkki. Kuulakasta kävelyretkeä voi piristää taviokuurnan kirkas vihellys tai tilhiparven helisevä sirinä niiden hääriessä viimeisten pihlajanmarjojen kimpussa. Luonnonsuojeluliiton jäseni lle määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Matalassa rannassa voi nähdä vaikkapa mateen, joka vesien viiletessä on jättänyt syvänteensä. Kasvit uinuvat talven yli siemenenä tai lepotilassa, perhoset talvehtivat munina, koteloina tai aikuisina. Elämä jatkuu verkkaisemmalla vauhdilla. Kunhan pitää varansa, jäiltä saa paljon hienoja kokemuksia, ja veneetönkin pääsee tarkastelemaan kotiseutuaan uusista kulmista. Linnut käyttävät lyhyen päivän tarkasti ravinnon etsimiseen. Joka ikinen syksy Äijä putosi jäihin mutta aina ongittiin ylös. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 082 16 Juha Valste (virkavapaalla) Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. lrtonumero 33 markkaa. Syysjäiden ilmaannuttua ihmiset sanoivatkin, että taitaa taas olla Päntän Äijän putoami saika .. Luonto vain levähtää kiihkeän kevään ja kesän jäljiltä
Kansikuva: Jääkuoreen verhoutuneet kanervat kuvasi Timo Särkkä/Luontokuvat. Energia on avainasemassa 16 Uusiutuvaa energiaa käyttämällä tavallinen kuluttajakin voi jarruttaa ilmastonmuutosta. Jäätymisen ihme 4 Jään synty on myös taidetapahtuma. Lue mitä malesialaisella viidakkojoella tapahtui, sivut 40-42. 57. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Tari Haahtela Uhanalaisilla perhosilla käydään häikäilemätöntä kauppaa. Jäätymisen ihmettä sanoin ja kuvin myös sivuilla 4-9. Taidetta leikkien 18 Sähköinen kotiaresti 21 Hannu Niklander haluaisi pois sähköpiiristä. Ei omaa rantaa rakkaampaa 32 Mökki Iäinen luulee, että ranta on vain hänen. Korkeimmat kasvit 30 Kesäkisan voittajat on valittu. Viurusuo vastaan Vapo 36 Vapo haluaa turvetta. Outokumpulainen kansanliike on sitä mieltä, ettei sitä oteta ainakaan Viurusuosta. Sivut 18-20. Totuus on toisenlainen. Puhdas, puhtaampi bensiini 22 Onko saastuttamatonta bensiiniä olemassakaan. vuosikerta 11 1998 Tutustu taiteilijaan, joka tunnustaa avoimesti leikkivänsä. Vielä välähtää linnunsiipi 40 Vakiot: Ajankohtaista JO Maailmalta 44 Mielipiteitä, keskustelua 46 Ki,joja 50 Kuukauden ekoneuvo 52 Vastuullinen kuluttaja 52 Multasormet 53 Kysy luonnosta 54 Tosija makuasioita ravinnosta 58 Palvelukortti 64 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Sikamaisen mukavaa 24 Vihellys kuusikosta 26 Pyy ilmaisee itsensä viheltelemällä, muuten sitä onkin vaikea havaita. SUOME LUONTO 11 /98 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Mitä syvempää vesi on, sitä kauemmin tämä tihutyö onnistuu. Mikä siis olisi luontevampaa kuin tarrata positiivisella kädellä lähimmän naapurin negatii viseen käteen ja päinvastoin. J os vedenpinnan läpi työntyy kaisloja, kortteita tai muita vesikasveja, ensimmäiset leikkipiirit rakentuvat niiden ympärille. Kukin äiti pitää vauvansa yhtä lähellä itseään kuin ennenkin. Veden muuttuminen jääksi on yksi luonnon monista ihmeistä. On erittäin todennäköistä, että niitä esiintyy myös luonnossa tällöin on kuitenkin lähdettävä tutkimaan H2O-molekyylien leikkejä muilla taivaankappaleilla. Vauvojen sydämet sykki vät millimetrin kymmenesmiljoonasosan etäisyydellä äidin sydämestä. Kaksi vetyvauvaa istuu happiäidin polvilla, joiden välinen kulma on 105 astetta. 8 Vesimolekyylit liittoutuvat kylmyydessä Järvemme ja jokemme jäätyvät parhaillaan. Joka lätäkköön riittää pieniä erikoisuuksia; jäisiä kaarteita, harjanteita ja rinkuloita, ilmakuplia yksittäin, ryhminä ja jonoina jään sisässä. Maanrajassa on miinusta ja piirit muotoutuvat pikaisesti . Kolmikon kuudesta kädestä neljä huiskii kutsuvasti : mahtaisiko joku olla kiinnostunut tarttumaan niihin. Matka ei ole pitkä, mutta omat lapset on helppo erottaa vieraista. Vedenpinnan jatkuva liike hajottaa piirileikit ja kukin äiti saa värjötellä yksin vauvojensa kanssa. Joskus tilanne kehittyy jopa hypotermiaksi: veden lämpötila painuu asteen murto-osien verran miinukselle, mutta virtaus estää pintajään synnyn. Pinnan alla piilee valtaisa joukko kuumaverisiä äitejä, jotka ryntäävät ylöspäin purkamaan orastavat piirileikit. Ensimmäiset jäiset leikkipiirit syntyvät lätäköihin jo silloin, kun lämpömittari vielä näyttää sääkojussa plusasteita. V esi, H2O, on aineista yksinkertaisin ja monimutkaisin. Joessa virtaus kuljettaa häirikköäitejä paikalle estämään jäätymistä. Eikö olisi ihanaa laittaa sormet sormien !omahan ja käydä piirileikkiin ystävien kanssa. Edessä, takana, sivulla, alla ja päällä ystäviä on joka suunnassa silmänkantamattomiin. Tunnettu vesistöasiantuntija Esko Kuusisto kertoo, miten se tapahtuu. Tällaiset jäiset kaulaliinat ovat erityisen tavallisia silloin, kun kevyt aallokko on estänyt yhtenäisen jääriitteen synnyn. Äidin etäisyys neljään lähimpään ystävä-äitiin on kaikkiin sama: vajaat kolme millimetrin kymmenesmiljoonasosaa. Samoin on tilanne tuulisella säällä järvissä, lammissa ja jopa lätäköissä. Aivan samoin on kaikilla lähinaapureilla. Luonnonvesissä jäiset leikkipiirit muodostuvat aina samaa heksagonista eli kuusikulmaista kidejärjestelmää noudattaen. Tällöin voi seurauksena olla puuromaisen supon eli hyyteen syntyminen vesimassan sisällä. Kukaan kolmikosta ei ole liikkumatta, vaan pientä touhua on kaiken aikaa. Syynä voi olla sekä auringonsäteilyn imeytyminen tummaan lehteen että lumpeen varren vesimassasta pintaan johtama lämpö. Esko Kuusisto SUOMEN L UONTO 11/98. Jäällä on kuitenkin toistakymmentä erilaista kiteytymismuotoa; niitä voidaan synnyttää laboratoriossa suurissa paineissa ja erittäin kylmissä oloissa. Näin syntyy piiri , joka heti saa kolmannenkin ulottuvuuden. Tästäkin säännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Kun ympäristön lämpötila laskee pakkasen puolelle, ystävät tulevat vääjäämättä mieleen. Myös pinnalla kelluvat vesikasvit, puunlehdet tai muut kiinteät kappaleet saavat usein jääkauluksen ympärilleen. Niinpä lumpeenlehtien ympärillä voi olla sulat renkaat, vaikka lahdenpohjukassa muutoin olisi ohut ensijää. Kaikki ovat viluisia. Eiväthän äidit ehdi koko ajan vahtia, mitä metkuja villit vekarat seuraavaksi keksivät! Järvessä jäätä syntyy hitaammin kuin lätäköissä. Neljästä huiski vasta kädestä kahdessa on positiivista sähköä, kahdessa negatiivista
10 Lokakuussa inarilainen suo valmistautui talveen. Hän on muun muassa voittanut kahdesti Vuoden Luontoku va -kilpailun. Tammikuun lehteen pyrkivän kuvan tulee olla to imituksessa viimeistään 10. Takapihalla ruokaillut siili tuhisi jääriitteisen vesikupin ääressä ja teki pesänsä pihakuusen alle. Pakkasta oli tuolloin 7 ,6 astetta. Lolwkuun alussa Lahdessa koettiin ensimmäiset pakka syöt. Kuvaajat ja kuvauksen harrastajat hoi! Julkaisemme tammikuusta lähtien joka numerossamme näkyvällä paikalla ns. Sadetta saatiin pohjoisessa normaalisti, etelässä niukasti. Vaivaiskoivussa oli myöhäisen ruskan takia vielä viimeisiä lehtiä jäljellä. päivänä lunta ei ollut j uurikaan muualla kuin Kilpisjärvellä. alice.karlsson@sll.fi Rikkonen Riihimäellä Martti Rikkosen valokuvanäyttely Metsästä tunturiin on esillä Suomen Metsästysmuseossa Riihimäellä 27. Tiaiset tekivät talvi varastoja metsissä. 10. l uontokuvatlluonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 1 /, (09) 409 238, arkisin 9. lähetä kuvaehdotuksesi osoitteella Suomen l uonto, Alice Karlsson, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Oulussa kipakat yöpakkaset huurruttivat maiseman ja aurinko kultasi Marjaniemen majakan. Inarilainen Rikkonen on menestyneimpiä luonnonkuvaajiamme. Joutsenet kuitenkin vielä viipyivät matalikolla. joulukuuta ja helmikuun kuva 10. Etelä-Suomessa kylmät yöt alensivat keskilämpötiloja. Museo avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10J 8. Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki (019) 722 293, (019) 722 294. marraskuuta asti. Pilvettömien öiden jälkeen maa oli aamuisin kuurassa. Jouni Klinga Lokakuu alkoi valoisasti ja raikkaasti Perttu Saksa Lokakuu oli sekä Ivalossa että Oulussa melko lämmin. Aiheena voi olla vaikkapa tilhien joukkovaellus, sakea lumimyrsky, retkiluistelijat ylittämässä Merenkurkkua, hirvi Helsingin Aleksanterinkadulla tai meteoriittisade. Sama rytmi koskee koko vuotta. Käsivarren huipulla oli tuolloin kuusi senttiä lunta. tammikuuta. Yleensä kuitenkin ilma lämpeni mukavasti jo keskipäivään tultaessa. SUOMEN LUONTO 1 18/98. mennessä) lyötiin Lahdessa 7. Päijännettä myöten muuttavia lintuja lensi päivittäin kaupungin yli. Lokakuun 14. 10. l iminganlahdella metsästys oli kyydittänyt suurimmat vesilintuparvet muuttomatkalle. Mitä tahansa maan ja taivaan välillä! Julkaistusta kuvasta maksamme palkkion. Matalalta paistava aurinko heijastui yöllä jäätyneestä rimmestä. 00-16.00. Syksyn kylmyysennätys (14. kuukauden kuvan aiheesta, joka on tuore ja jollakin tavalla huomiotaherättävä, hätkähdyttävä tai muuten kiinnostava. Hautala Helsingissä Luontokuvat/Luonnonkuvaarkistossa on marraskuussa esillä Suomen tunnetuimpiin luonnonkuvaajiin kuulu van Hannu Hautalan töitä Kuusamokaudelta eli noin 20 vuoden ajalta. Muurahaiset olivat siirtyneet pesän sisäosiin
Internetistä voi kaivaa esille ennusteen mdiumien noin 5-20 sekuntia kestävistä näyttäytymisistä. Näin ei ole enää, sillä uusien kännykkätekokuiden valosaaste peittoaa ne kirkkaudellaan. Iridium-satelliittien alumiimpmnat heijastavat tehokkaasti auringonvaloa maanpinnalle. töissä. Tulokkailla ei ole mitään tekemistä tähdenlentojen kanssa, vaikka valokuviin nämä maapallon uudet seuralaiset jättävät tulipallojen lailla lyhyitä, hopeisia juovia. Luonnonsuojelualueella tiheä kasvillisuus estää kuoriaisen lennon metsän sydämeen. Esteettisyyden tavoittelusta on kuitenkin luovuttava, jos erakkokuoriaisten elinolot aiotaan maassamme säilyttää. Mitä suurempi negatiivinen magnitudi, sitä kirkkaampi välähdys. Omien paikkakoordinaatAJANKOHTAISTA Venuksen päihittäjät Timo Leponiemi Tähtiä ja planeettoja kirkkaampi Iridium-tekokuu jättää valokuvaan tähdenlentoa muistuttavan juovan. Ennusteissa kunkin välähdyksen kirkkaus ilmoitetaan magnitudeissa. Kyseessä on kansainvälisen lridium-yhtymän 66 tietoliikennesatelliitin muodostama "tekokuutähdistö", joka palvelee matkapuhelinliikennettä. Samalla tähtitaivaan kohteiden kirkkausjärjestyksessä on tapahtunut melkoinen muutos. Yksi keino olisi poistaa vain isot latvahaarat, jolloin puun kaatumisriski pienenisi. Hyönteisen lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty. Marko Pekkala Erakkokuoriaiset eivät viihdy suojelualueella Euroopan yhteisö on ottanut erakkokuoriaisen suojelukseensa. Matti Landvik 11. Myöhemmin asetettiin lisäksi 10 000 markan korvauspelote kuoriaisien luvattomasta hallussapidosta. tien avulla verkkosivu http://www.gsoc.dlr.de/satvis kertoo Iridiumien ilmaantumisen kellonajat sekä näkymissuunnat ja -korkeudet. Ennätyksellisen kirkkaita, hetkellisesti näyttäytyviä valopisteitä on ilmaantunut yötaivaalle. Isot ja kömpelöt erakkokuoriaiset pystyvät parhaiten lentämään aukeissa ympärisSUOMEN LUONTO 11 /98 Matti Landvik Erakkokuorianen on tunnettu Ruissalosta 1800-luvulta lähtien. Oletettavasti muutaman miljardin vuoden ajan yötaivaan kirkkaimpia pistemäisiä valoja ovat olleet planeetat Venus ja Jupiter. Suojelutoimista huolimatta erakkokuoriaisten määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä. Vaarallisesti lahovikaisten puistopuiden kaatamiselle olisikin mitä pikimmin löydettävä vaihtoehtoja. Aiemmin kanta oli luultavasti nykyistä elinvoimaisempi, koska muun muassa laidunnus piti tammistot valoisina. Tällöin Ruissaloon syntyisi vähitellen joukko vanhoja tammen ja lehmuksen torsoja. Ruissalon luonnonsuojelualueen tammimetsät eivät näet kelpaa kuoriaiselle. Välähdykset saattavat kuitenkin onneksi olla vähenemään päin, sillä Iridiumyhtiö aikoo vastaisuudessa pinnoittaa satelliittinsa toisin. Koska naaras ei muni terveisiin puihin, se hakeutuu vanhoihin lahovikaisiin tienvierusja puistopuihin, jotka ovat kaatouhan alla. Suomessa erakkokuoriaisia on ainoastaan Turun Rui ssalossa, jossa otuksen suojelua tehostettiin rauhoituksella 1989
ekosähköä, kun se on tuotettu a) ydinenergialla b) turpeella c) öljyllä d) kaatopaikkakaasulla. Urosilves painaa a) noin 20 kiloa b) noin 30 kiloa c) noin 40 kiloa. Se ei olisi rauhaa ja kansallismaisemaa etsivien turistien mieleen eikä heitä majoittavien yrittäjien edun mukaista. Alue ja tiehankkeen mahdollinen toteutus kuuluvat Metsäntutkimuslaitokselle. Se uskoisi pystyvänsä rajoittamaan liikennettä lukollisella puomilla ja tekemällä yhteen siltaan irroitettavan kannen. Kiistelty alue on rantojensuojeluohjelmassa, ja se on tarkoitus säilyttää luonnontilaisena. Tunnetko tämän lähes jokasyksyisen tiedustelijan, joka saapuu meille itäisiltä mailta. Erityisen vaarallisena pidetään moottoriliikennettä kesäkuussa lintujen pesinnän herkässä alkuvaiheessa. Vastaukset sivulla 66 SUOMEN LUONTO 11 /98. Jouko Veikkolainen 2. Yhtä niistä on käytetty Saanalta Jehkatsille menevän luontopolun pohjana. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että tietä voitaisiin käyttää perusteluna muille seudun luonnonrauhaa uhkaaville hankkeille myöhemmin. Helsingin yliopiston Kilpisjärven tutkimuslaitos vastustaa tietä, joka tulisi sen tärkeimmälle koeja seurantatutkimusalueelle. 3. Se vähentäisi tiehanketta ajavan matkailuyrittäjän tuloja. Villisikoja on vilahdellut luonnossamme vasta 1970luvulta lähtien. 6. Ilves kuuluu suurpetoihimme. Mitkä (mikä) seuraavista ovat planeettoja a) Kuu b) Aurinko c) Jupiter d) Venus ja Maa. 7. Sähkö on ns. Henkilöautolla ei kuitenkaan pääse Skirhasjohkan yli. AJANKOHTAISTA Tie veisi rauhan Saanalta Toisen maailmansodan aikana saksalaiset rakennuttivat teitä myös Kilpisjärven Saanalle. Myös saamelaiset vastusta12 1 km Huippuhiihtäjät haluaisivat harjoittelupaikan Jehkatsin rinteille, joilla lumet viipyvät kesäkuun puolelle. Jotta hiihtäjät pääsisivät urheilemaan, heidät pitäisi kuljettaa sinne autolla. Mistä siat meille tulivat. 5. Mikähän on ollut asialla: a) karhu b) kaarnakuoriainen c) palokärki. Liikenne ja parkkipaikka näkyisivät Saanalle. Hanke voi olla seutukaavan vastainen. 4. Mitä sillä tarkoitetaan. Nyt tietä on esitetty kunnostettavaksi kahdella sillalla ja sen päähän rakennettavalla parkkipaikalla. Alueelle on jo esitetty muun muassa moottorikelkkojen testirataa. Tapani Veistola Juha Höykinpuro/Luomokuvat 1. Käsivarren paliskunta vaatii haittakorvaukseksi oikeutta laiduntaa Mallan luonnonpuistossa. vat hanketta, koska tie tulisi tärkeälle loppukevään vasotusalueelle. Ellei tietä rakennettaisi, Hiihtoliitto voisi viedä haijoitteluleirit muualle. Uraa ovat voineet käyttää rajavartiosto ja saamelaiset maastoajoneuvoillaan. Rakennettava tie rumentaisi hienoa maisemaa. Marraskuun nimi tulee siitä, että maa on silloin martaana. Ylijohtaja Eljas Pohtila tehnee päätöksen asiasta loppusyksyllä. Myöskään Lapin luonnonsuojelupiiri ei halua lisää häiriöitä seudulle. Rauhan aikana turhat tiet muuttuivat hiljalleen poluiksi. Tietä on perusteltu sillä, että Kilpisjärvellä harjoittelevat huippuhiihtäjämme haluaisivat ajaa Jehkatsin huipulla oleville viimeisille kesäkuun Jumille autolla
SUOMEN LUONTO 11 /98 ryhtyi puolustamaan pentuaan. Samalla suunnalla näkyi myös ilveksen pentu. Etelä-Suomessa kuusissa on käpyjä enemmän kuin 50 vuoteen, myös muualla Suomessa sato on hyvä. Lisätietoja: Hannele Holttinen, VTT Energia, puh. Hiihtoreitille on saatu oikeat kaltevuudet harjuja leikkaamalla. Isojen kilpailujen saaminen pienelle paikkakunnalle on niin merkittävä hanke, että valmistelussa luontoarvot ovat saaneet väistyä. "Se ei ole minun asiani. Rokuan kansallispuiston harjujensuojeluohjelman alueelle on kunnostettu raskas kilpahiihtoreitti. SM-kilpailut ovat pienelle paikkakunnalle niin iso asia, että luontoarvot on unohdettu. "Ehkä eläin oli sairas. Y mpäristömenoista valtaosa maataloustukea Ensi vuonna valtiolta heruu ympäristönsuojeluun neljä miljardia markkaa, josta suurin osa on maatalouden ympäristötukea. Parin viime vuosikymmenen aikana mäntyjen käpysato on ollut parempi vain kerran aiemmin. Hän ei aio hakea poikkeuslupaa myöskään kimppuunsa hyökänneen yksilön kaatamiselle. Merelle rakennettaessa tulee lisäkustannuksia perustuksista ja merikaapelista. Kauppinen kävi seuraavana päivänä hoidattamassa haavansa jäykkäkouristuksen ja raivotaudin varalta. (09) 456 5798. Ilves puri Kauppista ranteeseen ja raapi kynsillään polvet verille. En ole kuullut, että ilves olisi koskaan aikaisemmin käynyt ihmisen kimppuun", Esko Kauppinen arvioi. Jouni Klinga 1 lves tarrasi miehen ranteeseen Vihdin Tervalammella asuva Esko Kauppinen lähti pimeänä lokakuun iltana korjaamaan kanaja kanitarhansa verkkoaitaa. Toinen mahdollisuus on, että ilves säikähti valoa ja Mahtava siemensato Tämä vuosi on yksi parhaimmista kuusen, männyn ja koivun siemenvuosista Etelä-Suomessa. Koivun huippusato karisi sen sijaan jo elo-syyskuussa. Hänen mukaansa Vihdin-Karkkilan alueella majailee noin 20 ilvestä. Hänen mukaansa sekä emolla että poikasella olisi ollut kuitenkin valon sytyttyä reilusti aikaa ja tilaa paeta useaan suuntaan. Kaikkiaan maatalouden ympäristötuki on ensi vuonna 1690 miljoonaa markkaa. Myös männyllä on runsaasti käpyjä. 13. Mänty ja kuusi karistavat siemenensä keväällä. Merelle siirtyminen on Suomessakin edessä, mikäli tuulivoimaa halutaan laajamittaisesti hyödyntää sähköntuotannossa. Eläimet eivät olleet ehtineet vielä ottaa saalista: Esko Kauppinen on metsämies ja kuuluu Riistaja kalantutkimuslaitoksen petohavaintoryhmään. Näiden osuus investoinneista on noin puolet. OHO! Hiihdon SM-kilpailut ovat tulevana talvena Rokuanvaaralla Utajärvellä. Reitti kulkee geologisesti arvokkaimman ja valtakunnallisestikin merkittävän suppa-alueen halki. Kauppinen ei ole tapauksen varjolla vaatimassa ilveksenmetsästyksen sallimista. Utajärven kunnan je yksityisten maille tehty ura noudatteJee valtaosin vanhoja polkuja ja kulkee vajaan kilometrin matkan myös kansallispuiston rajalla. Alueiden ostoon varattu summa on 140 miljoonaa markkaa pienempi kuin tänä vuonna. AJANKOHTAISTA Jouni Klinga Suppakuoppien reunoille on jouduttu tekemään jopa miehenkorkuisia leikkauksia. Puolet siitä tulee EU:lta. Automaattisen sähkövalon sytyttyä hän ehti kävellä muutaman sekunnin, kun hän näki noin 10 metrin päästä ilveksen syöksyvän kohti. Kustannukset ovat kuitenkin alenemassa. Luonnonsuojelua! ueiden hankintaan käytetään ensi vuonna 222 miljoonaa markkaa, josta 92 miljoonaa on suoraa budjettirahoitusta. Mutta olen sitä mieltä, että ilveksen käyttäytyminen oli niin omituista, että mahdollisen sairauden tutkimiseksi jotkut muut voisivat saman eläimen vaikka ampua." Jarmo Pasanen Pentti Johansson/Luon1okuvat Reino Hänninen/Luonlokuvat Perämeri sopii tuulivoiman tuottamiseen Perämeren matalikot soveltuvat hyvin tuulivoiman tuottamiseen, vaikka meri on jäässä useita kuukausia vuodessa. Hän huitoi ilvestä laudanpalalla, mutta vasta kun isku osui pari kertaa tupsukorvaa päähän, ilves pakeni huutaen metsään. Kahakka kesti muutamia kymmeniä sekunteja
Näyttelyn kuvat on valittu 60 maasta saapuneiden yli 20 000 kuvan joukosta. 1999 Saamelaismuseon, Ylä-Lapin luontokeskuksen ja Kalastusmuseoyhdistyksen kokoama näyttely Puukoukusta trooliin Pohjoisen kalastuksen JO 000 vuotta. Kokonaisbudjetti on reilut miljoona markkaa. Huomaa planeetat! Taivaan planeetat tuovat iloa syksyn ankeuteen. 14 AJANKOHTAISTA Jari Salonen Osmo Rauhala uskoo Matalusjoen raakkujen selviytymiseen. Jari Salonen Kunnat kanavoivat retkeilyä yhdessä Eteläkarjalaiset pikkukunnat Parikkala, Saari ja Uukuniemi ovat yhdistäneet voimansa retkeilijöiden palvelemisessa. "Vettä tarvittaisiin lisää sydäntalvella ja keskikesällä. "Olemme huomanneet, että ilman karttaa on turha markkinoida." Parikkalan retkeilykartta tulikin painosta jo kesäkuussa, ja Saari ja Uukuniemi saavat yhteisen karttansa marraskuussa. Ongelmia aiheuttaa myös Tampereen kaupungin vedenottamo; hidas raakku ei ehdi siirtyä syvemmälle, kun vedenpinta äkisti laskee. Aamulla loistavat Venus ja Mars. Saturnus kohoaa illalla itäkoillisesta ja loistaa koko yön. "Tähän asti maanomistajat ovat olleet hyvin myötämielisiä. Pelloilta ja metsistä valuva kiintoaines pitäisi myös saada kuriin. "Tavoitteena on, että säilytämme työpaikat ja ehkä luomme muutaman uudenkin", projektisihteeri Risto Mielonen sanoo. Tavoite on osittain toteutunutkin, sillä jo nyt on kolme yrittäjää ryhtynyt tarjoamaan majoitusja ruokailupalveluja. 1998-15. Esimerkiksi maankäyttösopimuksia on noin 150. Myynnillä tuetaan liikuntavammaisten nuorten ammattiin kouluttautumista. "Pyrimme siihen, että matkailijoilta olisi toimintaa ja että he viipyisivät täällä pidempään kuin aiemmin", Mielonen sanoo. Merkkejä myydään puhelimitse. Kuvettaan ovat kuntien ja yrittäjien ohella kaivaneet EU sekä Kymen Työvoima ja Elinkeinokeskus. Retkeilyreittien ja luontopolkujen lisäksi on tehty hiihtosekä pyöräilyreittejä, ja melojille on osoitettu rantauturnispaikkoja Simpelejärveltä. "Kaksi vuosikymmentä sitten simpukka ja tammukka eivät paljon painaneet, jos toisessa vaakakupissa oli rantaniittyjen viljely tai oikeus kuivata omaa maata. Jokihelmisimpukka ja purotaimen elävät Matalusjoessa riti rinnan. Niiden oloja aiotaan kohentaa joen varovaisella ennallistamisella. llahduttavaa hänen mielestään on jokivarren asukkaiden asenteiden muuttuminen simpukoille myönteiseksi. Tähtikaukoputkella pääsee ihailemaan Saturnuksen hienoja renkaita. Lisätietoja Hanna Ylitalo, (016) 665 148 tai Arja Hartikainen (016) 665 225. Luontokuvien valioita BBC Wildlife Magazinen perinteisen luontokuvakilpailun parhaimmisto on esillä London Natural History Museumissa (Cromwell Road) 27. "Pari kesää sitten yhden vuoden tammukanpoikaset kuolivat, kun savi tukki niiden kidukset", Rauhala sanoo. Näyttely on laaja läpileikkaus jokija järvikalastuksesta esihistoriallisella ajalta nykyaikaan. Auringonlaskun aikaan nousee idästä jättiläisplaneetta Jupiter, jonka neljä suurinta kuuta voi nähdä kiikarillakin. helmikuuta 1999 asti. Toivottavasti ehdimme ajoissa", sanailee nokialainen kuvataiteilija ja luomuviljelijä Osmo Rauhala. Hän puhuu kotinsa vieressä virtaavasta Matalusjoesta ja sen ainutlaatuisesta jokihelmisimpukasta. Etelä-Suomen kahdesta raakkuesiintymästä Matalusjoki on silti elinvoimaisempi. Aikanaan jopa miljoonien yksilöiden esiintymä Nokian ja Hämeenkyrön rajalla on kutistunut reiluksi 10 000 raakuksi. Kalastuksen historiaa Inarin Siidassa on esillä 1. Avo-ojiin onkin suunnitteilla hiekkasuodattimet. Risto Mielosen työajasta suuri osa on kulunut erilaisten kontrahtien viilaamiseen. Harri Mannonen SUOMEN LUONTO 11/98. Arkki, jossa on 30 merkkiä, maksaa 300 markkaa. 5. Kriittistä aikaa on vain pari kuukautta vuodessa", Osmo Rauhala sanoo ja odottaa hyvää tahtoa Tampereen suunnalta. Mutta on ilahduttavaa nähdä, miten asenteet ovat muuttuneet", Rauhala sanoo. Maastoon on merkitty retkeilyreittejä noin 165 kilometriä, ja Parikkalan Sammallammelle on pystytetty lintutorni. Viime vuosina on löydetty vain niukasti 1980-luvulla syntyneitä yksilöitä. Me käymme sitten raivaamassa reitin taas puhtaaksi." Retkeilyreittiprojekti käynnistyi 1996 alussa, ja se päättyy tämän vuoden myötä. Osmo Rauhala suojelee raakkuja "Meillä on lääkäreitä ja lääkkeitä, mutta potilas on aika huonossa kunnossa. 10. Lisätietoja lnvalidiliiton varainhankinnasta saa Tuija Vuoriselta (09) 613 191. Jäniksenä kirjeensulkijoissa Invalidiliitto myy kirjeensulkijamerkkejä, joiden aiheina ovat ilves, hirvi, metsäjänis, kettu ja orava. Olemme muun muassa sopineet, että metsänomistajat ilmoittavat meille hakkuista
Kuva: Kirsi Vilanen Linnut kuin ystäviä Espoolaiselle Sylvi Kapaselle lintujen ruokinta on rakas harrastus. "Minä laittaisin lintuihin kaikki rahani . Vihreillä raitioteillä halutaan luoda kauniimpaa ilmettä kaupungin sisääntuloreittien varsille. Siellä täällä metsikössä on sateelta suojattuja ruokintaviritelmiä, jotka Sylvi kiertää päivittäin läpi. Kustaa Vaasan tien koealalla kokeillaan muun muassa ketohanhikkia ja maahumalaa. Ministeri näyttäisi kehottavan metsälain vastaiseen toimintaan. "Kommentti miellytti selvästi mh-yhdistysten väkeä", toteaa Maaseudun Tulevaisuus. Keltasirkut taas sirkuttelevat malttamattomina kauempana. Lintua ruokittiin päivittäin erityisseoksella, johon oli jauhettu maapähkinää, auringonkukansiemeniä sekä leipää. Nyt on leutoa, mutta silti tiaisille ja tikoille on puun kylkeen köytettynä läskiä. Sopivia paikkoja on alustavien selvitysten mukaan muun muassa Mäkelänkadulla, Mannerheimintien pohjoispäässä, Paciuksenkadulla, Munkkiniemen puistotiellä, Helsinginkadulla ja Mechelininkadulla. Tällaisen ohjeen olen antanut metsänomistajille, jotka ovat kyselleet vanhojen metsien suojelusta", sanoi Hemilä lehden mukaan Vantaalle kokoontuneelle metsänhoitoyhdistysten väelle. Pieniä kokeilualueita on perustettu myös Mannerheimintielle ja Kustaa Vaasan tielle. Pian tämä helsinkiläisten lempilapsi kiitää viherrataa pitkin muuallakin kuin Munkkiniemen Puistotiellä. Viherrytyksen takana ovat Helsingin kaupungin liikennelaitos ja rakennusvirasto sekä vihertöitä suunnittelevat Infratec ja Puutarhakonsultit. Keltasirkut tyytyvät kauranjyviin. Mieluiten tintit näet ottaisivat maapähkinöitä. Keväällä lintu laulaa heläytteli rantametsässä kuin kiitokseksi. Linnut ovat niin ihania." Tästä hurahtamisen lajista saa vähän vihiä, kun tupsahtaa keskeltä Helsingin keskustan pauketta Sylvin ruokintapaikoille. Kuorituilla auringonkukanSalla Tynys siemenillä Sylvi hemmottelee mustarastaita ja sinitiaisia sekä vihervarpusia, joiden pienellä nokalla siemeniä on hankala kuoria. AJANKOHTAISTA Raitiolinjat vihreämmiksi Helsingissä suunnitellaan raitioteiden kiskojen välien ja pientareiden viherryttämistä muutaman vuoden kuluessa lähes kymmenellä kilometrillä. Vuosittain ruokintaan hupenee rahaakin niin, että välillä aviomies jarruttelee. Uteliaimmat ja rohkeimmat talitiaiset sekä mustarastaat tulevat heti katsomaan, mitä evästä tuli. Lain mukaan metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kaurahiutaleet on varattu mustarastaille. "Nurmiratoja voidaan perustaa sellaisiin paikkoihin, joissa yksityisautot eivät pääse kiskoille", kertoo vihersuunnittelija Kirsi Vilonen Puutarhakonsulteista. Nurmirataa on kokeiltu Munkkiniemen puistotiellä vuodesta I 995. Anne Kärkkäinen Raitiovaunu, ratikka, raitsikka tai spåra. "On metsänomistajan oma vika, jos vanhoja metsiä löytyy. Nurmiradoilla voidaan Vilosen mukaan kasvattaa vaatimattomia mutta kestäviä heiniä kuten natoja, nurmikoita ja röllejä. 10.) mukaan hävittämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Parasta Sylvistä oli, kun hän kerran sai ruokintapaikalle syksyllä ilmaantuneen punarinnan hengissä talven yli. Hyviksi raitiotiekasveiksi ovat Göteborgissa ja Bremenissä osoittautuneet myös erilaiset sammalet ja maksaruohot, joita ei tarvitse niittää. Metsässä kuuluu vain sihisevä sade ja ruokintapaikoilla pyrähtelevien vihervarpusten ja talitiaisten hiljaiset äänet. Repusta löytyy punatulkuille ja tällä kertaa tiaisillekinauringonkukansiemeniä. Antti Halkka 15. Salla Tynys Ministeri yllyttää hävittämään arvometsiä Maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä yllyttää Maaseudun Tulevaisuuden (8. Nurmi on kestänyt tallaamisen, lumenaurauksen ja ratikoiden jarrutushiekan
Energian käytön merkittävä vähentäminen vaatii kuitenkin puuttumista myös energiankulutuksen rakenteisiin. Suomessa tuulee suotuisasti Tuulivoimaan panostetaan aktiivisesti useissa Euroopan maissa. Kaikki sähkönkuluttajat voivat valita sähköntoimittajansa esimerkiksi ympäristöperusteilla. Vaikka niiden laaja hyödyntäminen ei aina ole ympäristölle ongelmatonta, niin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ne sopivat mainiosti. Lämmöntuotannon fossiilipolttoaineille on hiilidioksidivero Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Uhkasta mahdollisuudeksi Hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, HFCja PFC-yhdisteiden sekä rikkiheksafluoridin päästöjen vähentäminen edellyttää toimia monilla yhteiskunnan lohkoiUa. Pitemmän Leslezek Sawicki/Luontokuvat päälle energian käyttöä voidaan vähentää suosimalla työvoimavaltaisia tuotannonaloja energiavaltaisten sijasta. Joustavuutta voivat tuoda myös kupla-ajattelu (kuten EU:n yhteinen tavoite) ja hiiltä sitovien nielumuutosten huomioon ottaminen. Suomen rannikon ja tuntuSUOMEN LUONTO 11 /98. Turvetta lukuunottamatta Suomen omat energialähteet ovat uusiutuvia. Tekniikan kehittyessä runsaasti energiaa kuluttavia prosesseja on mahdollista korvata vähän kuluttavilla. Panostus on käytännössä tehty ympäristöpoliittisin perustein, sillä esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden verottaminen on osoittautunut sähköntuotannossa hankalaksi. Toinen mahdollisuus uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen on poliittinen ohjaus, joka voidaan toteuttaa rajoittamalla uusiutumattomien energialähteiden käyttöä ja tukemalla uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Vähemmän ja tehokkaammin Energiankäyttöä voidaan vähentää monella tavalla. Energian tuotannon ja kulutuksen päästöjä voidaan vähentää periaatteessa kahdella tavalla: vähentämällä energian käyttöä ja siirtymällä vähempipäästöisiin energialähteisiin. Keskeisiä ovat energiantuotanto, liikenne, teollisuus, maaja metsätalous, palvelut, julkinen sektori, jätehuolto sekä kotitaloudet. Buenos Airesin ilmastokokous mairnskuussa 1998 keskittyy näihin kysymyksiin. Katseen voi kääntää peruutuspeilistä eteenpäin, jolloin päästöjen vähentämiseen liittyvät mahdollisuudet Suomen kansantaloudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle huomataan ja uhkakuvien maalailu jää vähemmälle. Esimerkiksi Tanskassa kivihiiltä käyttävien voimalaitosten rakentaminen on kielletty hallituksen päätöksellä 1997. Suomen sijainti pohjoisella havumetsävyöhykkeellä antaa monia mahdollisuuksia vähentää energiantuotannosta syntyvta kasvihuonekaasupäästöjä. Jarmo Vehmas Ilmastopolitiikkaa ( osa 2 ): Keinoja etsimässä Energia on avainasemassa YK:n ilmastosopimusneuvotteluissa ei toistaiseksi ole päästy yleistä tasoa syvällisempään keskusteluun siitä, millaisilla keinoilla Kiotossa joulukuussa 1997 sovitut päästötavoitteet voitaisiin saavuttaa. Uusiutumattomista uusiutuviin Rakennemuutos voidaan ymmäitää myös siirtymisenä uusiutumattomista uusiutuviin energialähteisiin. Niinpä Kioton jälkeen huomion kohteena on ollut "flexmex" eli joustavat mekanismit, joiden avulla kaikkia päästövähennystoimia ei tarvitse toteuttaa omassa maassa eikä yksin. Voidaan puhua myös energian ominaiskulutuksen pienentämisestä. 16 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen onnistuu vain monien alojen yhteistoimin. Tällaisille muutoksille on avautunut mahdollisuus sähkömarkkinoiden vapauduttua. Monilta aloilta löytyisi melko paljon teknisiä mahdollisuuksia tehostamiseen, mutta investoinnit eivät useinkaan täytä käytännössä vaadittavaa kahden vuoden takaisinmaksuaikaa. Alkuvaiheessa norppamerkkiä on anottu pääasiassa vanhalla vesivoimalla tuotetulle sähkölle ja puupohjaisilla polttoaineilla tuotetulle sähkölle ja kaukolämmölle. Toisaalta energiaverojen korottaminen mahdollistaa ekologisen verouudistuksen, jossa esimerkiksi työn tekemiseen kohdistuvaa verotusta samalla kevennetään. Keskeisiä ovat yhteistoteutus, päästökauppa ja kehitysmaahankkeita vait en perustettu "puhtaan kehityksen mekanismi". Käytännössä nämä edellyttävät energian käyttömahdollisuuksiin ja/tai hintaan vaikuttavaa poliittista ohjausta, tekniikan kehittymistä sekä asenteiden ja mielikuvien muuttumista. Jarmo Vehmaksen mukaan energian käytössä tarvitaan tehostamista, uutta tekniikkaa, poliittista ohjausta, asenteiden muuttumista ja uusiutuvia lähteitä. Sähköntuotannon polttoaineet ovat erityisasemassa, koska niitä ei haluta kilpailukykysyistä verottaa kansallisesti. Uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi monet maat käyttävät taloudellista tukea, jonka pääpaino on siirtymässä voimaloiden investointituesta energian markkinoilletulovaiheeseen. Monien maiden sähköntuotannossa tuulivoiman osuus onkin nousemassa promilleluokasta prosenttiluokkaan. Ensimmäisenä listalla on tarpeettomasta energiankulutuksesta luopuminen, mitä energiansäästöllä on perinteisesti tarkoitettu. Keskeisiä syitä tähän ovat alhainen energian hinta ja se, että säästöinvestointien ja voimalainvestointien kustannuksia ja kannattavuutta ei arvioi sama organisaatio eikä niitä arvioida samanlaisin kriteerein. Nykyisin energiansäästö mielletään lähinnä energiankäytön tehostamiseksi eli energiankulutuksen vähentämistä tuotettua hyödykeyksikköä tai tiettyä energiapalvelua kohti. Useimmat maat haluavat säilyttää mahdollisimman paljon valinnanvaraa ja pitää päätösvallan itsellään. Tanskan, Saksan, Yhdysvaltojen (Kalifornia) ja muidenkin maiden ostovelvoitteet ja hintatuet ovat esimerkkejä järjestelmistä, joiden avulla tuulivoiman tuotantoa on onnistuttu lisäämään merkittävästi. Vastaus ongelmaan on integroitu resurssisuunnittelu, jossa rakentamisen ja säästöinvestointien kannattavuutta verrataan toisiinsa. Edelläkävijä on Tanska, jossa tuulivoiman osuus on jo noin seitsemän prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Suomen luonnonsuojeluliitto on vastikään ottanut käyttöön Suomen ensimmäisen energian ympäristömerkinnän, jota energiantuottajat voivat hakea uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle ja lämmölle. Tehokkaimmat järjestelmät velvoittavat perinteiset sähköyhtiöt ostamaan kaiken sähköverkkoon tarjottavan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tiettyyn minimihintaan
Tältä pohjalta Lumituuli Oy on toteuttamassa Suomen ensimmäistä valtakunnallista asiakkaiden omistamaa tuulivoimalaa. SUOM EN LUONTO 11/98 Investointiavustus on osa KTM:n 1992 käynnistämää tuuli voimaohjelmaa, jonka tavoitteeksi asetettiin 100 MW rakennettua tuulivoimakapasiteettia vuoteen 2005 mennessä. Toisaalta myös kivihiiltä louhittaessa vapautuu metaania ja hiilen kuljettaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Nämä huomioon ottaen maakaasua voidaan myös käytännössä pitää kivihiiltä vähempipäästöisenä polttoaineena. Harkittavaksi vo1s1 ottaa esimerkiksi ehdotuksen, jossa hakkuutähteiden ja muun energiapuun korjuu energiakäyttöön rinnastettaisiin muuhun verovapaaseen metsien hyödyntämiseen. Viime vuonna uutta kapasiteettia rakennettiin yli 300 MW. Maakaasu on kuitenkin fo siilinen polttoaine, joten sen käyttömahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä riippuvat kokonaan siitä, pystytäänkö sillä korvaamaan enemmän päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Ki1joittaja toimii tutkijana Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitoksella. Suomessa tuulivoiman tuki perustuu kauppaja teollisuusministeriön investointiavustukseen ja hintatukeen, jonka suuruus vastaa kuluttajien maksamaa sähköveroa (1.9.1998 alkaen 4,1 p/kWh). Tanskan investoinnit suunnataan merelle perustettaviin offshore-laitoksiin, joissa kustannustehokkuus on parempi. Maakaasun soveltuvuus sellaisenaan kombitekniikkaan voi mahdollistaa muun, esimerkiksi kivihiileen perustuvan lauhdetuotannon korvaamisen. Hän edustaa Suomen luonnonsuojeluliittoa ympäristöministeriön asettamassa ilmastotoimikunnassa. Kombitekniikka mahdollistaa korkeamman kokonaishyötysuhteen sekä yhteistuotannon korkeamman rakennussuhteen (samasta kaukotai prosessilämpökuormasta saadaan enemmän sähköä) kuin perinteistä vastapainetekniikkaa käytettäessä. Tämä merkitsisi noin puolta sähkönkulutuksesta. Sähkön tuotantoja kulutusrakenteeltaan oleellisesti erilaisessa Tanskassa hallitus asetti jo 1996 julkistetussa Energi 21 -strategiassaan tavoitteeksi tuulivoimakapasiteetin nostamisen 1500 megawattiin vuoteen 2005 mennessä ja 5500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on myös avoimet sähkömarkkinat, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden valita sähköntoimittajansa ympäristöperustein. Hakatun puun tilalle kasvava uusi puu sitoo poltettaessa vapautuvan hiilidioksidin. Tuulivoimalaitosten yksikkötehot kasvavat koko ajan, ja näin tarvittava maatai meripintaala pienenee. Maakaasua kivihiilen sijaan Energiasisältöön suhteutettuna maakaasu aiheuttaa teoriassa noin 40 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili. Maakaasun tuottamisessa ja siirrossa vapautuu jonkin verran metaania ja hiilidioksidia. Esimerkiksi maaja metsätalousministeriön asettama energiapuutyöryhmä arv101 pelkästään korjuukelpoisen metsäenergiareservin määräksi 1015 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että energiapuun korjuu on työvoimavaltaista ja sitä rasittavat työhön kohdistuvat verot ja maksut. 17. Kombivoimalat tuottavat lähes aina sähköä ja lämpöä. Bioenergian käytön lisäämisen suurin este on sen heikko hintakilpailukyky. Tämä merkitsisi noin seitsemän terawattituntia vuotui sta sähköntuotantoa, johon tarvittaisiin nimellisteholtaan 3500 megawatin tuulivoi makapasi teetti. Nykyisillä tuulivoimalaitosten yksikkötehoilla ja tilavaatimuksilla tämä kapasiteetti voitaisiin rakentaa reilun 200 neliökilometrin alueelle. Suomen Tuul ivoimayhdistyksen arvion mukaan lO prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta voitaisiin tuottaa tuulivoimalla. rialueiden varsin suotuisissa oloissa tuulen hyödyntämi selle on hyvät mahdollisuudet. Bioenergia ei aiheuta ilmastonmuutosta, sillä sen hiilikierto on lyhyt. Saksa, Intia ja Tanska) lisäys on useita satoja megawatteja vuodessa. Hakkutähteiden, harvennuspuun ja muun energiapuun korj uu energiakäyttöön saataisiin kannattavammaksi vaikkapa rinnastamalla se muuhun verovapaaseen metsien hyödyntämiseen. Juha Taskinen/Luontokuvat polttopuuta, peltobiomassoja (olki, ruokohelpi ja energiapaju) sekä tietyin varauksin biokaasua, lietettä ja puuperäistä yhdyskuntajätettä. Keväällä 1997 hallituksen energiastrategian yhteydessä puolestaan arvioitiin, että biopolttoaineiden teoreettinen tuotantopotentiaali on 10-12 miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia, mikä vastaa noin kolmannesta Suomen energiankulutuksesta. Kaasumaisena se soveltuu sellaisenaan hyötysuhteeltaan hyvien kombivoimalaitosten polttoaineeksi. Niinpä bioenergian hyödyntämiseksi verotusratkaisut ovat avainasemassa. Nykyinen kapasiteetti on noin 12 MW, kun tuulivoimaan eniten investoivissa maissa (mm. Toisaalta suomalaiset yritykset ovat merkittäviä alihankkijoita maai lman tuulivoimateollisuudessa, ja niillä on tarjolla vaativiin merioloihin sopivaa tekniikkaa. Energiapuun korjuu kannattavaksi Suomelle erittäin merkittävä uusiutuva energialähde on bioenergia. Uusiutuvana bioenergiana pidetään yleensä metsäteollisuuden jäteliemiä (lähinnä mustalipeää) sekä erilaisia puuperäisiä jätteitä, hakkuutähteitä, harvennuspuuta, Biopolttoaineilla voitaisiin tuottaa kolmannes Suomessa käytettävästä energiasta. Sen hyödyntämisellä on pitkät perinteet
Sen aiheeksi tuli maataide ja metodiksi leikki. Monille tulee aika ajoin tarve kysyä: miksi teen tätä, miksi puurran. Taiteilijan luovuudelle tuo itsetutkiskelun paikka lienee elintärkeä. Hän ryhtyi jokunen vuosi sitten etsimään tekemisen iloa kävelemällä metsissä, poluilla ja lapsuuden maisemissa. Viatonta katsetta etsimässä Muhonen meni mukaan lasten leikkeihin j a muisteli omia leikkipaikkojaan ja leikkikokemuksiaan. 18 "Tämä on paluuta lapsuuden tikkuleikkeihin", AnneMaria Muhonen yksinkertaistaa. Anne-Maria Muhonen huomasi pari vuotta sitten matkamuistotöidensä muistuttavan häntä leikkimisestä, tekemisen ilosta, keveydestä, helppoudesta ja luovuuden virtaamisesta. SUOMEN LUO TO 11 /98. Kui vista lehdistä, oksista, neulasista ja hiekasta alkoi syntyä maataidetta. Ritva Kupari Taidetta leikkien Kuvataiteilija Anne-Maria Muhonen läksi etsimään iloa työhönsä ja löysi maataiteen ja leikin. Moni työ on jäänyt niille sijoilleen; jäljellä ovat valokuvat ja työpäiväkirjamerkinnät. Hän oli samaan aikaan valmistelemassa taideteollisen korkeakoulun pedagogisten opintojensa lopputyötä. Kaikki alkoi oikeastaan jo yli kymmenen vuotta sitten Italiassa: taideakatemian koulun käynyt maalari rakenteli maassa lojuvista vanhoista ruukunja lasinpaloista sekä oluttölkkien avaajarenkaista ilokseen hetken taidetta ja valoku vasi ne matkamuistoiksi. "Leikkimisessä on oleellista hetkeen heittäytyminen ja lapsenkaltaisuuteen pyrkimiAnne-Maria Muhonen ryhtyi etsimään leikin lumousta ja rakentelemaan teoksia sinne missä milloinkin kulkee
Oksanpätkistä tai havunneulasista muotoiltuja teoksia on vaikea tehdä myytäviksi. Elämisen taidetta Muhosen tapa työsken nellä lähenee e lämisen taidetta, joka on kaikille mahdo llinen. Sävähdyttäviä elämyksiä ja upeita paikkoja ei tosiaan tarvitse lähteä etsimään omaa elinpiiriä kauempaa. Hän on omaksunut maataiteilija Andy Goldsworthyn ajatuksen: "Taiteeni tulee aina olemaan he ijastus tavastani e lää". " Kaikkea e i voi mitata rahassa, enkä edes halua näistä töistä rahaa. Kuopioon kotiutunut taiteilija kertoo hymyillen: "Tänä aamuna uskomaton, he leän vaaleanpunainen valo paistoi näiden talojen seiniin ." Hän viittilöi keskustan kivitaloihin. Mitäs sinä keräät. Pelkkä katselu ei aina riitä." Yksin luonnossa työskentely on hiljentymistä ja sulautumi sta osaksi ympäristöä ja itsensä tarkkailun lopettamista. Se on ympäristön tutkimi sta ja epävarmuuden ja monien mahdollisuuksien hyväksymistä." To isaalta työ voi olla hyv in arkistakin. " Keräsin Väinölänniemellä rannasta kauniita hioutune ita puunpaloja, kun pieni poika tuli muoviastia kädessä jutte le maan: Mitäs sinä keräät, minä kerään perhosia ... Muhosen maataidetta ja valokuvia siitä o li syksyllä esillä metsämuseo Lustossa. Tärkeintä on kulkea aistit avoi nna. Vähän erilainen näyttely nähdään Annantalolla Helsing issä tammikuussa. "Tunnen oppivani enemmän kun kosketan jotakin. Hän sanoo kokeneensa välähdyksiä pe lottomuudesta, ja pakottomuudesta. Työskentely ja kävely voi muodostua mietiskelyn hetkeksi, meditaatioksi. Olisihan se tietysti kiva, jos joku tulisi kysymään, paljonko litra neulasia maksaa", hän nauraa. Hän on jo vienyt oppilaansa halaamaan puita. Taideteos voi yrittää jakaa sitä muiden kanssa. Leikki on asenne elämään nen. Anne-Maria Muhonen ei ainakaan toistaiseksi kaipaa takaisin taidemaalarin työhön. Leikin lumouksen maailmassa kaikki virtaa. Muhonen on itse kuvannut itseään ekokulkijaksi, luontoempaatiksi tai niukistiksi. Hän itsekin teki ensimmäiset työnsä vai n itselleen, ei arvostelevaa taidemaailmaa varten. Osa teoksista jää luontoon ja häviää omia aikojaan. Tärke intä on silloin tämä hetki. Mutta aij essakin on omat tähtihetkensä. Tämäntapaisia ajatuksia kuulevat varmaan ne lukiolaisetkin, joille Muhonen opettaa kuvaamataitoa. Kuuluimme samaan kerääjien heimoon." Paljonko maksaa litra neulasia. Hän kertoo opetelleensa lukemattomia tunteja "ole maan läs nä" ympäristöä havainno iden ja kosketellen. Siellä on oma ajankulkunsa." Leikkiminen on lapsen työtä, sanotaan. Taiteilijakaan ei e lä pelkästä inspiraatiosta vaan myös rutiine ista, asioiden toistamisesta, keskittymisestä ja ristiriidoista. Maataiteen tekeminen on harkittu valinta. Aikuisen todetaan väheksyvästi vain leikkivän. "Leikin kautta näen paremmin o mat mahdo llisuuteni to imia ja nauttia kyvyistäni. Hyvällä hetkellä aukeaa sitten kauneuden ja luomisen kokemus. Näyttelyn purkamisen jälkeen havunneulaset ja tikut odottavat säkissä uutta tulemi staan. Muhonen kuvaa, kuinka hän kävellessään nappaa ympäriltään kuvia, ääniä, haj uja ja tuntemuksia. "Taide ja leikki ovat tapoja opp1m1seen, kehittymiseen. Osan materiaalista hän kerää näyttelyaineistoksi. Kävely vapauttaa odotuksista ja valmistaa työskentelyyn. D SUOM E LUONTO 11 /98. Opetukseen kuuluu myös ympäristökasvatusta, joka voi avata silmiä näkemään esimerkiksi pui stojen kauneuden ja merkityksen kaupungissa. Muhoselle leikkiminen tarkoittaa tekemisen intohimoa. Hylätyn materiaalin käyttö ja varovainen työskente ly luonnossa ovat taiteilijan kannanotto luonnon arvostamisen ja kunnioittamisen puolesta. Voin unohtaa myyttisen sankaritaiteilijan kuvan ja sen tavoittelun." Taiteilija viittaa buddhalaiseen tavoitteeseen tulla omak20 si itseksi, etsiä omaa viattomuuttaan. Rakentaminen, kasaaminen, pinoaminen, laj itte lem inen, jä1jesteleminen ja kaunistaminen ovat osoittautuneet luonnolli seksi tavoiksi jäsentää ja ymmärtää maailmaa. Muhonen pyrkii käyttämään luonnosta kuivuneita, pudonne ita ja kuolleita aineksia. Muhonen viihtyy muun muassa Väinölänniemellä ja Puijo lla. Leikki on asenne elämään