vsk.. l/moit11s111yy11ti Ilmo itusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. (09) 228 08210 ja 228 08224. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Patvinsuo Pohjois-Kcnjalassa. lrtonumero 33 markkaa. Ministerityöryhmässä tehtiin tosin myös erittäin tärkeä päätös nykyisten suojeluohjelmien rahoituksen jäijestämisestä siten, että ne on toteutettu kymmenessä vuodessa. z LJ..J 6 :) Cf) SUOMEN LUONTO Toi111i111s Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun jäsenmaita velvoittavat sekä luontoettä lintudirektiivi. Naturan täydentäminen myöhemmin on vaikeaa, osin jopa mahdotonta, koska suojelemattomien kohteiden luonnonarvoja tuhotaan koko ajan. Luonnonsuojelijoita syytetään usein siitä, että vaatimukset vain kasvavat sitä mukaa kuin luontoa suojellaan. Suomen luonnonsuoje luli itto ry: n rekiste reiden oso itetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksi in . Ympäristöministeriön luulisi ministerinsä johdolla työskentevän raivokkaasti sen puolesta, että Natura kootaan ensisijaisesti ekologisin perustein, jotta todella voidaan taata Suomen vastuulla olevien lajien ja elinympäristöjen säilyminen. Oman Natura-ohjelmamme kokoaminen osoittaa, ettei valtioneuvosto pidä tärkeänä Suomen toimimista edelläkävijänä ympäristöasioissa Euroopan unionissa. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyri tään pai namaan mahdollisimman vähän ympäri stöä rasittavasti. Puolen vuoden määräaikaistil aus 170 m k. Sen jälkeen olisi yhtä leppymättömästi puolustettava ohjelmaa valtioneuvostossa. Valtioneuvostossa ja yllättävää kyllä osin myös ympäristöministeriössä Natura nähdään välttämättömänä pahana, joka halutaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman vähin uhrauksin. Kestotilaus 270 m k. Tila11shi1111at Vuoden määräaikai sti laus ( 12 numeroa) koti maahan ja ul komaille 300 mk. N aturan laajentaminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä nykyisissä suojeluohjelmissa on pahoja aukkoja. Myynti Suomen Luonnonsuoje lun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myy mälöissä. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Ennen kuin ohjelmaa oli kunnolla edes hahmotettu, hallituksen ministerityöryhmässä sovittiin, ettei Natura saa aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Puutteita on etenkin eteläisessä Suomessa, missä muun muassa vanhoja metsiä, pienvesiä ja keidassoita on suojeltu vähän. Toisin on kuitenkin käymässä. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 Päätoimittaja Jonna Lauri la, 228 082 17 Toi111it11ssihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ri tva Ku pari, 228 08214 Toimittajat Antt i Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markk u Tanttu (11/koarn) Värierottelut Offset-Kopio Oy Pai11opaikka Forssan Kitjapaino Oy Aikakausleht ien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerra11 k1111ssa. Euroopan unioni pyrkii Natu ra 2000 -ohjelmallaan luomaan koko yhteisön kattavan erilaisten luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojeluverkon. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaatt isesti kunnes ha luat keskeyttää sen. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Kohteita valitseville ympäristökeskuksille annettiin ohjeet, että Natura on muodostettava pääasiassa jo perustetuista suojelualueista ja hyväksytyissä luonnonsuojeluohjelmissa olevista kohteista. Eiväthän tienrakentajatkaan lupaa, että tämä tienpätkä on sitten viimeinen tai metsätalousmiehet, että tämän paperitehtaan jäikeen emme enää halua lisää puuta metsistä. 2 Turvaverkko luonnolle M arkku Tano/LKA Suomen erityisvastuulla EU:ssa on muun muassa suoluonto. Entäs sitten. Ohjelman laajentamiseen varattiin yhteensä vain 190 miljoonaa markkaa. Naturan perusajatus on loistava; siinä on vain sama ongelma kuin monissa muissakin hyvissä ohjelmissa: miten kauniit ajatukset saadaan käytäntöön. Miksi tyytyisimme nykyisiin saavutuksiin. Käyttämällemme pai nopape rille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh
Kansikuva: Benjam Pöntisen kuvaama liito-orava kuuluu EU:n Natura 2000 -lajeihin. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 16 Kuningaskalan kotikontu Teno 22 Teno on vielä lohijoki. Kannen kuva on Pöntisen uudesta kirjasta Liito-oravan metsä, josta enemmän ki,jasivuilla 48-50. Risuparta vai kolmikolkkahattu 11 Hannu Niklanderin mietteitä. Kesäkilpailun tulokset 12 Kiiltomadot loistavat yhä, mutta kolohaavat ovat harvassa. Silmät auki ympäristön kauneudelle 28 Suomessa on satoja tärkeitä lintualueita 32 Merimetsot tulivat 33 Merimetso kuuluu nyt Suomen pesimälajistoon. Kauneuselämyksiä pohditaan sivuilla 28-31. 36 Vakiot: Pääki,joitus 2 Kotimaasta 4 Kysy ekoneuvoa JO Ulkomailta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kuukauden Ilkka 52 Kysy luonnosta 54 Multasormet 56 Vartalon verhot 59 Summaries of the Main Articles 58 3. vsk. Sivut 36-41. Kolme kilometriä korkean Sveitsin Titlisvuoren laki on kuitenkin vielä jään valtakuntaa. SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Jäähyväiset Alppijäätiköille. Metsänhenget 34 Lukijamme novelli metsien todellisista haltijoista. Fillarilla stadissa 14 Natura 2000 menetetty mahdollisuus. vuosikerta Hanna Hentinen 11 1996 Jonna Laurila Jonna Laurila Vuoden pyöräilijä potkaisi aukeamalle 14-15. Ilmaston lämpeneminen näkyy Alpeilla. 55. Suojeluverkostosta sivuilla 16-2 1. Kukaan ei valvo soranottoa 26 Tuttu tilanne monille: soralupa päättyy, mutta soranotto jatkuu. Mikä tekee Pelkosenniemen Suvannon kylästä viehättävän
"Vantaanjoen kalasta elpyy ennalleen neljässä viidessä vuodessa. Mies sytytti kevättalvella 1996 tuleen merimerkin päällä olleen kalasääsken pesän. Samana aamuna Kilpisjärvellä havaittiin, että lunta oli jo kolme senttiä. En ole onnistunut saamaan pähkinänakkeleita ruokintapaikalle, mutta tiaset ja ora vat rahtaavat ahkerasti ruokaa varastoihinsa. Puolivälissä kuuta, 14. Kuluneena kesänä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen koekalastajat selvittivät tuhon laajuutta. Talviaikaan siirtyminen viivästyi kuukaudella. Yhtiö maksoi korvauksia noin 330 000 markkaa. Mikko Pöllänen Lokakuun alkupuoli oli tavanomaista lämpimämpi koko maassa. Arka mustarastas ahmi räkättien ja punakylkien joukossa maahan pudonneita omenia. Oikeus hylkäsi syytteen rauhoitetun linnun pesän tuhoamisesta. Taimenet elävät koskissa, ja kalat ovat selviytyneet niissä hyvänä pysyneen happitilanteen ansiosta. Mutta tilhiparvet sirisivät pihapihlajien vaiheilla ja merimetsot nauttivat aurinkoisesta syyssäästä. Markku Lappalainen SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Kuka sammutti valot. Vantaanjoki elpyy pesuainepäästöstä Vuosi sitten Riihimäellä Hackman Havin tehtailta pääsi Vantaan jokeen liki 20 000 litraa pesuainetta. Suuria kaloja pitää odottaa pitempään", Saura arvioi. SL 5/96). Useimmiten linnut ovat saaneet pesiä rauhassa, eikä risulinnoja ole tärvelty edes merimerkkejä huollettaessa. vsk.. Jari Salonen Sääksenpesän polttaja sai sakot merimerkin tärvelystä Paraisten käräjäoikeus määräsi naantalilaisen miehen maksamaan yli 20 000 markkaa sakkoja ja korvauksia merimerkin tärvelemisestä Nauvossa. 10. Lähimmät taimenet löytyvät Nurmijärven Nukarinkoskelta, eikä siellä vahinkoa ole juurikaan tapahtunut", tutkija Ari Saura sanoo. Kivisimput näyttävät jopa lisääntyneen alajuoksulla. Lokakuu alkoi Rautjärvellä mukavasti. Kivijärvellä viihtyvä siperiankurmitsa sai seurakseen parven valkoposki hanhia, joiden muuttohalut loppuivat kovaan vastatuuleen. 4 Sodankylässä odoteltiin ensilunta osittain ankeissa tunnelmissa: " maalinnun pyytäjät kiertelivät metsottomia metsiä, hin1imiehiä hirvittivät salakaadot ja poroerotuksia varjosti kevään vasakato. Lokakuu alkoi lämpimänä, kuten sammakkomies ennusti. Hackman Havi suostui alueen kalastuskuntien kanssa sovitteluratkaisuun menetetyistä kala tuslupatuloista sekä saalisja istutusmenetyksistä. pakkasherra paukkui ja Nurrnon seudulla oli yli seitsemän astetta. Saaristomerellä kalasääskien pesintä merimerkkien päällä on yleistynyt (ks. Pesä tuhoutui ja merimerkki vaurioitui. Se katsoi, ettei sääksen pesintä häiriintynyt, koska lintu rakensi uuden pesän keväällä muuttomatkalta palattuaan. "Välittömästi päästökohteen alapuolella tuho oli täydellinen, eikä kalasta näytä elpyneen. Sodankylässä olisi voinut olla ihan hyvin jo pakkasta, mutta siellä pysyteltiin plussan puolella. Arktinen muutto ajoittui useammalle päivälle, eikä kunnon rysäystä näkynyt. Joki vaahtosi, ja kuolleita kaloja löydettiin runsaasti. Kanahaukkojen häirintäyrityksistä huolimatta hanhet viipyivät melkein kuun puoliväliin. Nurmossa kymmenpäinen rastasparvi jahtasi nurmikon matokansaa ja löysikin lieroja. Tulokset lohduttavat: arimmat jalokalat selvisivät tehopesusta säikähdyksellä. Vuosien vesiensuojelutyö näytti huuhtoutuvan mereen. Senköhän takia aamut olivat niin pimeitä, että tuntui kuin olisi keittänyt aamukahvia keskellä yötä. Korvaus koskee ainoastaan merenkulkuviranomaiselle ai heutettuja aineellisia vahinkoja
SUOMEN LUONTO 11 /96 55. suomalaiset lintuharrastajat laskivat maasta yli 100 nuorta punajalkahaukkaa, suurimmassa kerääntymässä 40 yksilöä maan luoteiskolkassa! Ennakkona tämän syksyn esiintymälle nähtiin Virossa maan ensimmäinen siperiankurmitsa 18.8. Tuolloin maapallo kulkee Leonidien tähdenlentoparven radan poikki ja taivaalla näkyy poikkeuksellisen paljon tähdenlentoja. Laji on Suomessa loppukevään ja alkusyksyn harvinaisuus, mutta joskus syksyisin etenkin nuoria punajalkahaukkoja eksyy tavallista enemmän pohjoiseen ja luoteeseen normaalin muuttosuuntansa sijaan. Syyskuun loppuun mennessä maassamme oli havaittu jo satakunta nuorta punajalkahaukkaa, suurin keräytymä oli Kankaanpään Kyynärjärven neljä korentojahdissa ollutta haukkaa. 17.11.1998 Meteorimyrsky. Suomessa on havaittu vuoden 1994 loppuun mennessä 22 siperiankurmitsaa, parhaana vuonna 1992 kuusi eri lintua. Vain runsas pilvisyys voi peittää luonnon oman ilotulituksen näkymättömiin. Nuori siperiankurmitsa muistuttaa suuresti nuorta kapustarintaa, mutta on tätä pienempi , pitempisiipisempi ja solakampi. Voidaan puhua punajalkahaukkojen suuresta silmukasta Suomenmaassa. Ennätysesiintyminen saattaa liittyä yleiseen kahlaajaMarraskuun 16. Terveisiä Siperiasta Siperiankurmitsa on nimensä mukaisesti Siperian tundran kahlaajalintu; pesimäalue ulottuu Jamalin niemimaalta aina Länsi-Alaskaan. Aluksi haukkoja nähtiin pääasiassa maan länsija eteläosissa, mutta viikon kuluessa niitä löytyi myös Keskija Itä-Suomesta. Leonidien aktiivisuuden lisääntyminen oli nähtävissä jo viime vuonna. päivänä kannattaa vilkaista yölliselle tähtitaivaalle. Linnut vaikuttivat tulleen Virosta Suomen lounaiskolkkaan, levisivät pohjoiseen päin aina Perämeren rannikolle saakka kiertyen vähitellen idän ja etelän välille kohti normaalia muuttosuuntaansa. Hyvä tuntomerkki on aam, siperiankurmitsan yksi ääni on mustaviklomainen "tuit", joka eroaa kapustarinnan surumielisestä vihellyksestä kuin polkka tangosta. Marko Pekkala 5. Leonideja näkyy joka vuosi marraskuun 11.-20. Vähintään 100 meteoria tunnissa. KOTIMAASTA Punajalkahaukko ja liikkeellä Alkusyksyn mielenkiintoisin ilmiö Pohjolan lintumaailmassa oli punajalkahaukkojen invaasio. Kuu ei haittaa havaintoja. ja 17. Tämän pienen ja ketterän jalohaukan laaja pesimäalue ulottuu Unkarista pitkälle Siperiaan, meitä lähinnä Viron eteläosiin sekä Pietarin ja Karjalan porteille. Esimerkiksi Länsi-Alaskan linnut muuttavat talveksi Havaijille 4500 kilometriä yhtä lentoa! Jari Kontiokorpi tettu vuosille 1998 ja 1999. Tähdenlentoparven tarkkailu kannattaa aloittaa tänä syksynä, sillä tänä vuonna kuu ei haittaa katselua. 17.11.2000 Voimakas aktiivisuus jatkuu vähintään muutaman vuoden ajan. nuoria lintuja äkättiin tasaisesti ympäri maata ja Suomen yhteismäärä kipuaa yli kahOdotettavissa tähtisadetta Leonidien tähtisateen ennusteet: 17.11.1996 Selvästi kohonnut aktiivisuus. Tundran linnuille tyypillisesti siperiankurmitsat ovat kesympiä kuin kapustarinnat. Punajalkahaukat talvehtivat eteläisessä Afrikassa. Talveksi tämä kapustarinnan lähisukulainen muuttaa paaasiassa Etelä-Aasian ja Australian rannikoille, mutta joskus yksittäisiä lintuja harhautuu syksyisin Eurooppaan. Arviolta vähintään 10 000 tähdenlentoa tunnissa. Viroon ilmestyi elokuun loppupuolella käsittämättömältä tuntuvia Mikko Pöllänen Tämä nuori punajalkahaukka osui kameran tähtäimeen syyskuussa Parikkalassa. Laji napsii lentäviä isoja hyönteisiä nuolihaukan tapaan. 17.11.1999 Lähes yhtä raju meteorimyrsky kuin 1998. Maksimin aikaan arviolta 100 tähdenlentoa tunnissa. Myös myrskyä ympäröivien vuosien esi intymät ovat runsaita. denkymmenen. Tämän vuoden ennätysesiintymiseen vaikutti varmaankin helteinen ja kaakkoistuulinen elokuu. vsk. Kuu on lähes täysi ja haittaa havaintoja. Jari Kontiokorpi runsauteen syyskuisessa Suomessa, esimerkiksi nuoria suokukkoja ja pikkusirrejä piipersi satamäärin monilla rannoilla. Syksyn Suomen ensimmäiset havaittiin syyskuun toisena viikonloppuna, jonka jälkeen uusia Mikko Pöllänen Siperiankurmitsan kainalot ovat savunharmaat erona kapustarinnan puhtaan vaikeisiin kainaloihin. päivänä, mutta 33 vuoden välein Leonidien parvessa on tihentymä, joka tuottaa meteorimyrskyn. 17.11.1997 Selvästi kohonnut aktiivisuus. Seuraavaa myrskyä on ennusSuomessa havaittiin samaan aikaan syksyn ensimmäiset punajalkahaukat. Siperiankurmitsa on monen muun kahlaajalajin tavoin verraton lentäjä. määriä, esimerkiksi 24.8
Oljet asetetaan vihne ylöspäin vesi valuu paremmin kortta alas eivätkä linnut ala siementen toivossa repiä kattoa. Siitä on hyvänä esimerkkinä maanviljelijä Markku Nevalaisen tilalle tehty suojelupäätös Vuokon kylässä Pohjois-Karjalassa. Kimmo Repo SUOMEN LUONTO 11/96 55. Herkkä lähdepohjainen maa ei olisi kestänyt koneiden 6 KOTIMAASTA Vihdin Palojoen torpalla pidettiin olkikattotalkoot. Rauhoitusalueen jyrkkäreunaisilta rinteiltä puroon laskee lukuisia pieniä lähdepuroja, jotka pitävät maan sulana läpi talven. Puron varren lähdepitoisuuden vuoksi alueelta uskotaan löytyvän myös harvinaisia kasveja. "Ensimmäinen keskustelu Tervapuron alueen suojelemisesta käytiin kesällä 1995. Naulojen teollinen tuotanto ja halpeneminen toivat olkikattojen tilalle pärekaton 1800-luvun lopulla, ja nyt päreetkin korvataan peltitai huopakatteella. Kerroksen tyviosan päälle asetetaan katon pituussuuntainen orsi painoksi. "Pohjois-Karjalan ympäristökeskus hoiti asian nopeasti ja ammattitaidolla", Nevalainen sanoo. Lisäksi rukiin kortta on jalostuksella lyhennetty niin, ettei se enää sovellu olkikattoon. Orsi voidaan sitoa rautalangalla katon kantavaan rakenteeseen ja kiinnittää päistään talon päätyyn katajaisin tapein. kaksi tai kolme kerrosta tuohta valkea puoli alaspäin. Suomalainen olkikatto valmistetaan yleensä riihessä puidusta rukiista, jota ladotaan kerroksittain räystäästä alkaen. vsk.. Olkikerroksen alla on Isäntä rauhoitti maitaan Vuokossa Yksityisen maan rauhoitus voi sujua nopeasti ja kaikkia osapuolia tyydyttävästi. Se olisi tiennyt alueen tuhoa. Olkikatot takaisin! Syksy on paras aika olkikaton rakentamiseen. liikkumista. Tervapuron alue on erittäin arvokas kokonaisuus ja monipuolinen lehto-, lähteikköja pienvesikohde. Katon alareunan voi lopuksi siistiä ja tasoittaa vaikkapa puutarhasaksilla. "Ilman muuta on parempi vaihtoehto, että puron varren harvinaiset kasvit saavat jäädä rauhaan, samoin alueella oleva metsä." Nevalainen suosittelee suojeluvaihtoehtoa muillekin maanomistajille. Pärekaton saa uusia jo 15-25 vuoden välein. Jos olkikatto on riittävän jyrkkä ja hyvin tehty, se kestää yli 50 vuotta. Olkikaton harja on ongelmallisin. Tuulenpuoleisen lappeen viimeinen kerros jatketaan harjan yli ja varmistetaan harjan suuntaisella riu ' ulla. Alueen näyttävimpiä kasveja ovat saniaiset, joissa on alvejuurta, hiirenporrasta ja kotkansiipeä. Pohjanmaalla jopa saunat olivat olkikattoisia. Perusteluissa Tervapuron vartta luonnehdittiin runsasravinteiseksi, vaateliaan ruohoston peittämäksi tihkupinta-alueeksi. Myös sammalisto on monipuolista. Lopullinen päätös suojelusta jää maanomistajalle. Tihkupintaalueet ovat kavillisuustyypiltään harvinaisia koko maassa. Olkikattoiset ladot kuuluivat eroltamattomasti suomalaiseen maalaismaisemaan vielä 1950-luvulla. Katteeseen on etsittävä perinneruista. Pohjois-Karjalan ympärisPekka Hänninen ja tasoittaa hieman villinä hapsottavan vastavalmistuneen olkikaton. Vuotta myöhemmin alue oli rauhoitettu ja korvaukset maksettu." Metsätaloussuunnitelmassa puron vartta oli kaavailtu hakattavaksi lähelle notkon pohjaa. Lopullisesti työn viimeistelee lumi , joka tiivistää Kimmo Repo Maanviljelijä Markku Nevalainen osoitti ennakkoluulottomuutta hakemalla mailleen rauhoituspäätöksen. Hänen mukaansa asia kannattaa ainakin selvittää. Orret peittyvät seuraavan olkikerroksen alle. Se on myös maisemallisesti kaunis. Harjan päätyihin laitetaan katajaistappien varaan vielä tuulilaudat suojaamaan kattoa sivutuulelta. Sen pohjalta syntyi Tervapuron luonnonsuojelualue. tökeskus päätti rauhoittaa Tervapuron noin kahden hehtaarin alueen kesäkuussa 1996
GAP, Global Action Pian for the Earth, on menetelmä, jonka avulla yksityinen kotitalous voi muuttaa toimintaansa ympäristöä säästävämmäksi. Arvatenkin monet oppilaat vievät päivästä viestiä kotiin ja kodeissa aletaan miettiä kierrätyksen järjestämistä. Keväällä pidetään uusi teemapäivä, ja silloin otetaan ensimmäiset erät maatuneesta mullasta pensaiden ja puiden juurille. Kuluttajat voisivat vapauttaa kanat Suomessa on neljä miljoonaa kanaa. "Kehittäessämme GAP:ia, olemme huomanneet, että kerskakuluttaminen on tila, joka jossain määrin muistuttaa riipuuvuutta", kertoo GAP:in pääsihteeri, psykologi Marilyn Mehlman. Yhdysvalloissa 3220, Hollannissa 4529, Ruotsissa 1361 ja Suomessa parisensataa. Reijo Vaurula 7. "Olemme huomanneet, etteivät pelkkä kirja ja ryhmä riitä, vaan tarvitaan myös ohjelman ja kurssin läpikäynyttä opasta, joka on ryhmälle tarvittaessa tueksi." "Tavoitteemme on ollut ja on edelleenkin, että 60 000 kotitaloutta käy läpi Ekotiimiohjelman, Jumppanen sanoi. Kun pöytä tuli puhtaaksi, lapset ymmärsivät, miten paljon kierrätettävää tavaraa menee kaatopaikalle. Jätepäivänä katseltiin lisäksi Kummeli-kierrätysvideota, pienimmät lapset kuuntelivat kierSuomessa GAP-ohjelmaa edistää Kestävän elämäntavan yhdistys, GAP-Finland ry, joka julkaisi Ekotiimikirjan suomeksi 1992. ruokitaan luomuruualla. Aluksi lapset purkivat pöydällä olevan jätevuoren lattialle omiin kasoihinsa. Kesällä kanat napsivat Ekotiimiohjelma ottaa oppia AA-kerhosta meneen maahan. Talvella kanat saavat viherrehuksi idätettyä viljanorasta ja ki vennäiset kui vatusta merilevästä. Jätepäivä-idean äiti on 4Hneuvoja Tarja Lappalainen, matoja ja etanoita, ja ne syövät myös ruohoa. Markkinoille tuli keväällä tällaisia munia. Useimmat lattiakanalat ovat pieniä; kanoja on vain muutamia kymmeniä. Luomukanat ovat vielä asia erikseen. Peseytymistä varten on hiekkakaukalo, ja munat pyöräytetään turvaisasti hämäriin pesälaatikoihin. Valkealan jätehuolto mullistuu alkuvuodesta kun kaksi kunnan kolmesta kaatopaikasta suljetaan ja haja-asutusalueelle perustetaan jätteiden keräilypisteet. joka tarjosi sitä Valkealan kunnalle. Ne munivat vuodessa miljardi munaa vain joka kymmenes muna pyörähtää luomutai lattiakanasta. Seuraavaksi koulun pihalle SUOMEN LUONTO 11 /96 55. "Sen jälkeen asia leviää omalla painollaan." Tuula-Maria Ahonen Kestävän elämäntavan yhdistys CAP-Finland 1y, PL 197, 00201 Hki.puh &fax(09) 448 201. Lattiakanalassa kana pääsee liikkumaan vapaasti , ja se voi toteuttaa luontaisia tarpeitaan. Tapahtuman järjestäminen maksoi noin 30 000 markkaa. "Kirja on sen jälkeen kehittynyt, ja meidänkin tarkoituksemme on uusia se." rätysaiheista Muumi-satua. Kotieläinten ravitsemustieteen apulaisprofessori Matti Näsi kertoo, että kanojen ruokinnalla voidaan säädellä vain vähän munan rakennetta. Näin tehdään Tanskassa, jossa puolet kaikista munista tulee lattiakanaloista. "Niinpä olemme tarkkailleet Painonvartijoiden ja AAkerhojen menetelmiä, ja ottaneet niistä vaikutteita." "Olemme tehneet kuusi vuotta kokeilutyötä, ja nyt näyttää siltä, että olemme onnistumassa." GAP on levinnyt pariinkymJätepäivä onnistui Valkealassa Kaikilla Valkealan 14 ala-asteella vietettiin tänä syksynä jätepäivää. Kanat saattaisivat vapautua Suomessa, mikäli munakoteloihin olisi merkittävä, missä munat on tuotettu. "Kääntämämme kirja on ensimmäisen sukupolven kirja, totesi maakoordinaattori Hannes Jumppanen. Esimerkiksi keltuaisen kolesterolimäärään ei juurikaan pystytä kajoamaan, koska se on kananpojan välttämätön rakennusaine. Ne ovat "vapaita" kanoja, jotka KOTIMAASTA Anne Kärkkäinen Pienten lattiakanaloiden asukit pääsevät yleensä ulos tarhaan. Keltuaisen tyydyttymättömien rasvahappojen osuutta voidaan hieman lisätä syöttämällä kanalle pellavansiementai kalaöljyä. Lattiakanoja ruokitaan tavalli immin viljalla ja teollisella rehulla. Englannissa aktiivisia ja ohjelman läpikäyneitä kotitalouksia on 8671. Luomumunien keltuainen saa voimakkaan värin ja hyvät aromit kanan syömästä ruohosta tai viherrehusta, jossa on karotenoideja. Kana pääsee kuopimaan ja nokkimaan, lattialla on kuivikkeena olkipehkua tai kutterinpurua. Anne Kärkkäinen Luomumunia saa varmimmin suoraan tiloilta, joiden yhteystiedot ovat paikallisissa maaseutukeskuksissa. Summaan sisältyivät sekä opetus että kompostorit. Viimeiseksi tehtäväksi vanhemmat oppilaat teki vät muovinäyttelyn, jossa otettiin selvää mitä saa polttaa ja mitä voi kierrättää. Työkaluina käytetään Ekotiimi-kirjaa ja Ekotiimitoimintaa. Yöksi kanat lehahtavat orrelle. laitettiin kompostori, jonka toiminnasta huolehtii järjestäjä. Suomessa on myös isoja, yli tuhannen kanan avokanaloita. Ohjelma yksinkertaistaa valtavan ympäristötiedon määrän kuuteen eri toiminta-alueeseen Uätteet, energia, vesi, liikenne, ostostavat, idean eteenpäin vieminen), jotka käydään läpi työkirjan avulla askel askeleelta y tävistä tai naapureista koostuvan ryhmän kanssa. vsk. Tyydyttymättömät rasvahapot ovat sydämelle terveellisempiä kuin tyydyttyneet. Luomukanojen ruoka on 80-prosenttisesti luomuviljeltyä
Saaristomerelle saukot ovat tervetulleita, sillä laji on alueella erittäin uhanalainen. "Silloin kun bensiinissä oli vielä 8 KOTIMAASTA NIMENSÄ VÄÄRTI Pakkanen vahvistaa hiukkasten haitat Hanna Hentincn Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija, tohtori Tuomo Pakkanen tuntee ilmassa leijuvat näkymättömät hiukkaset. Kansanterveyslaitos käyttää tuloksia selvittäessään hiukkasten vaikutuksia terveyteen. vsk.. Siirtämällä paluuta voidaan vauhdittaa. "Jos voimala räjähtää tai vuotaa, ympäristöön pääsee erittäin vaarallisia hiukkasia, jotka säteilevät sukupolvesta toiseen." Alice Karlsson neen saukon levittäytyminen entisille elinalueilleen saaristoon on hidasta. Siirrettävistä yksilöistä vain on kova pula, sillä maaja metsätalousministeriö ei salli kalaviljelmillä "häiriköivien" otusten järjestelmällistä pyydystämistä ja siirtämistä Saaristomerelle. Ihminen on tehokas hiukkasten tuottaja. Sen sijaan ministeriö myöntää vuosittain poikkeuslupia sisämaan kalaviljelmillä vierailevien saukkojen tappamiseen. Hiukkaset ovat partikkeleita, jotka kulkeutuvat ilmavirtojen mukana usein pitkiäkin matkoja. Niiden pyydystäminen on toki vaikeaa, muttei mahdotonta. Kaupungeissa yksi merkittävä hiukkaspäästöjen lähde on autojen pakoputket. Talvella pienten hiukkasten määrät ovat korkeita, sillä muun muassa lämpövoimalat käyvät täysillä. Mutta jos oikein pinnistää, voi ilmassa aistia kylmän henkäyksen, pikkupakkasen etiäisen. Nälkiintyneet saukot kuntoutuivat nopeasti. Kupari, vanadiini ja sinkki tulevat niin ikään enimmäkseen erilaisista polttoprosesseista, samoin kuin nikkeli ja lyijy, jotka ovat haitallisia ja myrkyllisiä saasteaineita. Aina kun jotakin poltetaan, hiukkasia singahtelee ilmaan. Kun tapaan erikoistutkija Tuomo Pakkasen Ilmatieteen laitoksella, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja kultaa vaahterat. "Liikennehiukkaset ovat siitä hankalia, että ne ovat pieniä, tunkeutuvat syvälle keuhkoihin ja osittain jäävät sinne." Pakkasen mukaan tiedemiehet ja lääkärit yrittävät parhaillaan selvittää mikä keuhkoihin tunkeutuvissa hiukkasissa aiheuttaa terveyshaittoja, hiukkasten lukumäärä vai niissä olevat myrkylliset aineet. "Suhteellisen puhdasta energiaa saadaan auringosta, tuulesta ja vedestä", Pakkanen myöntelee. Varmaa on ainakin se, että pienet hiukkaset sisältävät suhteellisesti enemmän haitallisia aineita kuin suuret. Kaverukset ovat eräänlainen eläinmaailman Bonnie ja Clyde: tyttö jäi talvella kiinni kalavarkaudesta valtion keskuskalanviljelylaitoksella Enonkoskella, poika kärähti samoissa hommissa Kihniöllä. Metsästys vähensi saukkoja SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Nämä ongelmallisiksi mainitut yksilöt ovat lähes poikkeuksetta nuoria ja nälkäisiä saukkoja, jotka olisivat myös oivallisia siirrokkaita. Arseeni ja molybdeeni ovat puolestaan merkkiaineita, joita tulee hiilivoimaloista, ja jätteenpoltosta jää hiukkasten pinnalle muun muassa antimonia. Ne muilutettiin pois omalta kotiseudultaan, jotteivat heti vapauduttuaan hakeutuisi ihmisen kasvattamaa kalaa napsimaan. Kun hiukkasten käyttäytyminen ja niiden todennäköinen synnyttäjä sekä tuulen suunta tiedetään, voidaan päästölähde jäljittää. Tuomo Pakkasen mukaan pakkasellakin on roolinsa hiukkastutkimuksessa. "Ja dieselajoneuvon pakoputken suulla niitä on yli kymmenkertainen määrä." Pakkasen oman laboratorion ilmassa on noin 4000 hiukkasta kuutiosentissä; se lienee normaalin huoneilman hiukkaspitoisuus. Ne jaotellaan pieniin ja isoihin. "Erään tutkimuksen mukaan Huippuvuorilla, Grönlannissa ja Pohjois-Kanadassa voi talvella ilmassa olla 50 kertaa enemmän pikkuhiukkasia kuin kesällä. Isoja tai pieniä, ihmissilmin hiukkasia ei erota; vain mikroskoopilla voi ihastella hiukkasten monimuotoista maailmaa: sauvoja, tähtiä, palloja ja särmiä. Nimenomaan nuorten saukkojen siirtäminen onnistuu hyvin eläimiä vahingoittamatta. Pienissä hiukkasissa on kaupungeissa myös runsaasti epäorgaanista hiiltä ja hiiliyhdisteitä, jotka ovat peräisin muun muassa hiilivoimaloista ja liikenteestä. Sisä-Suomessa runsastuteistyövaltuuskunnan YTY :n kanssa, jolle esimerkiksi ilman laadun seuranta Helsingin seudulla kuuluu. lyijyä, noin 90 prosenttia ilmakehän lyijystä oli pienissä hiukkasissa", Pakkanen selvittää. Ja vaikka lumikiteessäkin on hiukkassydän, Pakkasta kiinnostavat eniten yhdyskuntailman hiukkaset ja niihin kiinnittyneet kemialliset yhdisteet. Pienimmät ovat halkaisijaltaan noin 10 nanometriä, ja isot, kuten maaperän pölyhiukkaset, noin tuhat kertaa suurempia. Tänä vuonna lupia myönnettiin täysi tusina. Ilmatieteen laitos tekeekin yhteistyötä Pääkaupunkiseudun yhSaukko palaa Saaristo merelle Kaksivuotias tyttösaukko ja vuoden ikäinen poikasaukko saivat keväällä uuden kodin Saaristomeren kansallispuistosta. "Jonkin vilkasliikenteisen tien varrella saattaa olla esimerkiksi 100 000 hiukkasta kuutiosentissä ilmaa", Pakkanen sanoo. Molemmat lusivat tuomionsa Ähtärin eläinpuistossa. Ilmiö havaitaan myös Suomessa, joskin lievempänä." Yihoviimeiseksi tivaan hiukkastutkijalta kantaa turvallisimmasta tavasta tuottaa energiaa. Hänen mukaansa hiukkaspäästöjen kannalta ydinvoimakin menettelee, mutta vain niin kauan kun kaikki toimii . Tuomo Pakkanen uppoutui ilmassa leijuviin hiukkasiin 11 vuotta sitten
Liian märkä ja kylmä kasvualusta voi saada juuret mätänemään talvella, kun kasvi ei kuluta vettä niin paljon. Vesiympäristön muutokset ovat myös heikentäneet tämän veikeän sukeltajan elinmahdollisuuksia. KOTIMAASTA Säpissä voi saada mufloninsarvista 4· r' Jari Salonen Säpin majakkaa vartioi muhkeasarvinen mujloni. Helppohoitoinen ja nopeasti suureksi kasvava huonekumipuu on komea valoisalla ikkunalla tai olohuoneen kulmauksessa kasvilampun alla. Rauhoituksella kanta elpyi, mutta uusi alamäSUOMEN LUONTO 11 /96 55. Takana on muutaman kuukauden vankeus ja satojen kilometrien mittainen siirto uuteen ympäristöön. Jari Salonen Markku Lappalainen Saukko nuuhkii saariston vapaita tuulia. Vahvimmin taantuman aiheuttajaksi epäilty myrkkykuormitus on kuitenkin hellittänyt. Viimeistään talvella sen uskotaan laumautuvan saaren noin 40 muflonin joukkoon. Talvella fiikus viihtyisi hieman viileämmässä huoneessa, niukemmin kasteltuna. Säännöstely, perkaukset ja ruoppaukset eivät ole saukon etujen mukaisia toimia. Moni Luvian Säppiin rantautunut veneilijä on ensi kertaa päässyt tutustumaan saaren tunnuseläimeen, mufloniin. Vuodesta 1949 saaressa asustelleet lampaansukuiset eläimet lymyävät rantapensaikossa, mutta Ähtärin eläinpuistosta keväällä tuotu tulokas on toista maata. Vähässä valossa alimmat ja ylimmät lehdet voivat kellastua ja varista pois. Saukkojen kanKUKKA IKKUNALLA Kumipuu kasvaa isoksi Fiikus eli huonekumipuu, Ficus elastica, on kotoisin trooppisen Aasian sademetsistä. Se ei turisteja ujostele. Moni veneilijä on pakannut telttansa takamukset mustelmilla, kiitos pässin muhkeiden sarvien. ki alkoi 1950-luvulla, ja tämä alho jatkuu edelleen maan lounaisosissa. Suihkuttamisesta fiikus sen sijaan pitää. Saukon tuoreimman taantuman syyksi on arveltu ympäristömyrkkyjä samoja jotka iskivät 1970-luvulla merikotkaan ja harmaahylkeeseen. Rea Peltola 9. 1930-luvulla huonekumipuu pääsi uudelleen kotien huonekasvivalikoimaan, ja suosittu se on vielä nykyäänkin. Alkuperäisestä, riippuvalehtisestä kumipuusta on vuosikymmenten mittaan kehitelty paremmin huonekasviksi sopivia, kaunismuotoisempia lajikkeita sekä hieman arkoja kirjavalehtisiä muunnoksia. Vaikka fiikus on sopeutunut lämpimään ja kosteaan ilmanalaan, se sietää ihmeen hyvin keskuslämmitystalojen kuivuutta. 1900-luvun alkuun nat ovat romahtaneet koko läntisessä Euroopassa. Alun perin kasvia käytettiin kumin tuottamiseen, sillä fiikuksen maitiaisneste sisältää 40 prosenttia kautsua, luonnonkumin raaka-ainetta. Markku Lappalainen Vesa Koivu Huonekumipuu. mennessä fiikuksesta oli jo tullut keskiluokkaisuuden peri-ilmentymä; niinpä se jäikin joksikin aikaa pois muodista. Tasainen kastelu ja lannoitus saa lehdet kasvamaan kookkaiksi. kaikkialla Suomessa 1900-luvun alussa. Miksei siis saukkokin voisi palata, varsinkin kun paikalliset ihmiset asennoituvat siihen myönteisesti. "Tätä eläintä jouduttiin ruokkimaan tutti pullolla, ja se leimautui ihmiseen", Ähtärin eläinpuiston intendentti Jukka Lehtinen selvittää. Nykyään luonnonkumin tuottamiseen käytetään muita, tuottoisampia kasvilajeja. Merikotka on noussut siivilleen, harmaahyljekin on ohittanut aallonpohjansa. Huonekumipuu oli 1800-luvun lopulla yleisimpiä huonekasveja. Luonnossa fiikus kasvaa tiheissä metsissä, suojassa auringonpaahteelta ja voi tulla yli 30 metrin korkuiseksi. Saaristomeren saukkokatoa ei kuitenkaan näillä syillä selitetä. vsk. Sekä paikallinen metsästysseura että Lahtinen uskovat sarvisankarin menestykseen. "Vuoden vanhana se alkoi puskea hoitajia, ja sitä tarjottiin Säpin laumaan laajentamaan geenipohjaa." Puskemista mufloni on jatkanut Säpissäkin. Kun fiikuksen latva piankin kurottaa kattoon asti, se on helppo nuorentaa juurruttamalla latvaverso vesiastiassa
vsk.. Suojaimessa on oltava P2-luokan pölynsuojaus ja aktiivihiilisuodin. Se on säilynyt vuosisatoja suon happamissa, hapettomissa ja kosteissa oloissa. Fluorivoiteiden käytössä on kilpahiihtäjillekin hyötyä vain lähellä nolla-astetta. Lähinnä niitä voi aiheuttaa serisiinin liuotus. Tosin pellavankin tuotantoon liittyy monia ympäristöhaittoja. Arto Kultamaa Suomen ympäristökeskuksesta totesi, että esimerkiksi fluoriparafiinit ovat hyvin pysyviä ja kertyviä yhdisteitä. "Ekopuuvillan" viljelyssä on yleensä luovuttu jostakin erityisen haitallisesta toimesta esimerkiksi kloorivalkaisusta tai lehtien ruiskuttamisesta. Onko mitään järkeä voidella lasten suksia fluorivoiteilla. Miten kuluttaja sitten voi löytää haluamansa ekotekstiilin. Yhdisteet ovat kuitenkin niin pieninä pitoisuuksina, ettei niistä ole todettu mitään ympäristöhaittaa. Tämän tyyppiset parannukset ovat pitkälti kosmeettisia. Nykyisessä laajuudessaan käyttö on varmasti ongelmatonta menisihän kuitu muuten hukkaan. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Pakkaskelissä muut voiteet toimivat valmistajien mukaan yhtä hyvin. Entä vaikuttavatko yhdisteet pohjavesiin. Vaatteiden ympäristövaikutuksia on vaikea mitata ja verrata. Dosentti Jyrki Liesivuori Kuopion aluetyöterveyslaitokselta on tutkinut fluorivoiteiden terveysvaikutuksia. Tupasvillakuitua ei voi missään tapauksessa mainostaa sataprosenttisen ekologiseksi. Harrastelijat eivät aina välitä suojautua katkuilta, ja niinpä flu orivoiteiden terveyshaitat ovat ulottuneet harrastajatasolle asti. Luistaa suksiin Kilpahiihtäjät käyttävät erilaisia fluoripitoisia voiteita (fluoriparafiinit, fluoripulveri tms.). Tupasvilla on luonnonkuitua, mutta onko sen käyttö ristiriidassa soiden tulevaisuuden kanssa. Fluorivoiteita ei saa koskaan levittää suojaamatta hengitysteitä. Luonnonmukaisesti vi ljeltyä puuvillaa kannattaa etsiä lähinnä ekoja luontaistuotekaupoista. Kuituja suojataan esimerkiksi mikrobeilta ja sieni Itä. Todellinen ekopuuvilla, luonnonmukaisesti viljelty, on käytännössä tavallisen kuluttajan ulottumattomissa, sillä se on kallista ja harvinaista. 10 Siksi tupasv illavaatteita voi mielestäni ostaa melkoisen hyvi llä mielin. Silkin tuotanto ei myöskään aiheuta kovin merkittäv iä ympäristöhaittoja. Lisäksi puuvillan ja muiden luonnonkuitujen ongelmana ovat niiden erilaiset viimeistelyt. Jos tupasv illalla yritettäisiin korvata muiden kuitujen käyttöä merkittävässä määrin, olisi se todellakin ristiriidassa soiden suojelun kanssa. Saako voidejätteet laittaa huoletta roskiin vai ovatko ne ongelmajätettä. Pellavan viljely ei ole niin intensiivistä kuin puuvillan. Mikäli pellavan liotuksessa syntyneet jätevedet puhdistetaan, pellavan ekotase paranee merkittävästi. Eräiden arvioiden mukaan yli puolet maapallolla käytetyistä hyönteismyrkyistä levitetään puuvillapelloilla. Tupasv illan saanto turvetuotannon yhteydessä on sen verran vähäistä, että se voi korvata vain hyvin vähän muita tekstiilikuituja. Synteettisten kuitujen ja luonnonkuitujen ympäristövaikutuksia ei voi verrata keskenään. Puuvillan tehoviljely aiheuttaa monia ympäristöhaittoja. Synteettisistä kuiduista esimerkiksi polyesterin tuotannosta aiheutuu glykoli-, aldehydija antimonipäästöjä, akryylikuitujen ongelmana ovat liuotinjäämät, ja polyamidin tuotanto päästelee ilokaasuja. Eikä puuvillan valkaisukaan ole ongelmatonta. Mitkä tekstiilit säästävät luontoa eniten, vai onko sellaista olemassakaan, kun puuvillakin on joutunut epäiltyjen listalle. Kotimainen suomenlampaan villasta valmistettu villapaita on melko varmasti ympäristöä säästävämpi kuin uusseelantilaisesta villasta tehty. Markkinoille on viime vuosina tullut jonkin verran niin sanottua ekopuuvillaa. Tekstiilien ekomerkkien viidakko on tiheä. Voidevalmistajat ovat huolissaan voiteiden "turhasta" käytöstä. Kuitu on peräisin tupasvillan juuritupesta. Tutkimus sai alkunsa siitä, että Hiihtoliitolla pitkään töissä ollei lla voitelijoilla esiintyi tavallista enemmän päänsärkyä, pahoinvointia, hengitysteiden ärsytystä, kuumeilua ja suorituskyvyn laskua. Liesi vuoren tutkimuksissa selvisi, että oireet olivat yhteydessä käytettyihin flu orivoiteisiin. Tupasvillakuitua, joka korvaisi muun muassa puuvillaa, kehutaan sataprosenttisen ekologiseksi. Villan ympäristökuormitus liittyy intensiivisen lammastalouden haittoihin ja villan pesuun. Tupasvilla kasvaa pikkuhiljaa soilla, ja sen taloudellinen hyödyntäminen esimerkiksi tekstiileissä on täysin riippuvainen turpeen nostosta. Fluorivoiteet eivät ole ongelmajätettä ja ne voi laittaa yhdyskuntajätteiden keräilyastioihin. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (03) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Piirrokset: Markku Tanttu Takki turpeesta vai muovista. Voiko kilpaladun varrelta poimia kesäisin marjoja ja sieniä. Ehkä pisimmällä ym päristövaik utusten vertailussa on yhdeksän eurooppalaisen tutkimuslaitoksen yhteenliittymä, joka myöntää vaatteille Eko-Tex (tai ÖköTex) nimistä merkkiä. Tupasvillakuitu on eräänlaista jätettä, joka seuloontuu turvetta käsiteltäessä, joten sen käyttö tekstiiliteollisuudessa on tavallaan jätteen hyödyntämistä. Tutkimuksen seurauksena kaikkiin fluorivoiteisiin laitettiin varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. Satunnaiselle voitelijalle käytännöllisin ratkaisu on kertakäyttösuojain (FFAP2). Tekstiilien värjäykseen saatetaan käyttää raskasmetallipitoisia väriaineita, bentsidiinivärejä tai muita ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Koneellisen korjuu n mahdollistamiseksi puuvillan lehdet varistetaan myrkyillä ja puuvillapeltojen kastelu ja lannoittaminen aiheuttavat merkittäviä paikallisia ympäristöhai ttoja. Haihtuneet fluoriyhdisteet vaikuttavat ilmakehässä kasvihuonekaasuina. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO) 1/96 55. Siihen käytetään yleisesti klooria tai klooriyhdisteitä. Ehkä suurimpana haittana on ollut liotus, jolla kuidun ympäristöystävällisyys punnitaan. Voiteet aiheuttavat niin sanottua teflonkuumetta ja keuhkoihin joutuessaan fibrisointia eli keuhkorakkuloihin muodostuu eräänlaista arpikudosta. Jotkut tekstiilitehtaat ottavat väriaineet prosesseista tarkasti talteen, jolloin värjäyksen haitall isuus pienentyy merkittävästi . Jokaisella tekstiilikuidulla on oma järkevä käyttökohteensa ja valmi stuksen ympäristökuormitusta voidaan vähentää. Väittäisin kuitenkin, että monissa tapauksissa synteettisten kuitujen valmistus aiheuttaa vähemmän ym päristöhaittoja kuin hyvin intensiivinen puuvi llan tuotanto. Turvetuotanto aiheuttaa monia merkittäviä ympäristöhaittoja ja vaikka niitä ei tupasvillalle laskisikaan, ei tupasvillakuidunkaan valmistus ole haitatonta. Miten fluoriyhdisteiden kaasut vaikuttavat voitelijoihin ja onko niistä haittaa ilmakehässä
I. "Auto, sillä kulkee kaikki", kuuluu mainoslause. Ovatko ne paljon sen turhempia kuin moni muu autonkäyttö. Liioin ei se isäntä, joka menetti osia tilastaan evakoille, sanottavammin lämpene Karjalan murteesta. Yleensä yritykset tulkitaan mielistelyksi tai ne kääntyvät muuten vain itseänsä vastaan. Heidän silmissään luontoväki näyttää kiihkeiltä monomaaneilta, jotka pahimmassa tapauksessa eivät tiedä muusta kuin luonnosta. Siksikö luonnonsuojelijoita on helppo panna tutkintavankeuteen jopa murhapoltosta epäiltyinä sen sijaan, että ensin epäiltäisiin vakuutuspetosta tai jopa tahallista luonnonsuojelun vastaista provokaatiota. Samalla mietin kahta asiaa. Periaate säilytettävä, mutta tarpeen tullen taktikoitava. Toimiiko joidenkin luonnonsuojelijoiden ulkonainen (valtaväestöstä) erilaisuus luonnonsuojelua vastaan. P aremmintietäjät ärsyttävät siksi, että heidän tietonsa voi olla oikeaa, mutta epäkäytännöllistä ja naiivisti asian vierestä puhuvaa. Pohjalaismurteet eivät välttämättä ole suosittuja Kainuussa. Myös ruotsia on osattava, henkilöja paikannimet äännettävä oikein. Se voisi olla hauska ja luonteva päähine, jos esitelmöisin aiheista Carl von Linne ja hänen aikansa tai Rokokoon puutarha-arkkitehtuuri tai Giacomo Girolamo Casanova muistelmakirjailijana. Nuoria kuin takavuosien voimistelunopettajan unelmista. Sen sijaan voi olla erittäin epäviisasta sonnustautua kolmikolkkaan, jos menen puhumaan ympäristöasioista Keski-Suomen tiemestareille tai satakuntalaisille yrittäjäjärjestöille. Parempi luopua omasta parrasta kuin metsien naavaparroista. Paikkakunnalla kun ei satu toimimaan vireää luonnonystävien piiriä, jonka ketotalkoista jokainen löytäisi elämänkumppanin tai edes harjoituskumppaneita sitä oikeaa odotellessaan. Uudenmaan syrjäkylillä ei pidä vääntää savoa, se herättää aggressioita. Autot ovat kylmässä maassa usein ainoa puolijulkinen tila nuorille. Malli on komea, ja ihmettelen ettei se ole sitten 1700-luvun ilmaantunut muotiin kertaustyylinä. Eivät sodatkaan ole siihen loppuneet, että vihollisia on saatettu kunnioittaa taitavina ja urheina sotureina. Tietenkin he, joilla on selkeä syy, vastustavat jo omien etujensa kannalta, vastustavat vaikka luontoväkeä ihmisinä arvostaisivatkin. Saapuessaan Suomesta Venäjälle vallankumouksen tekoon hän ei suinkaan juuttunut puhumaan politiikkaa ensimmäiselle kohtaamalleen rajaviranomaiselle, vaan esiintyi tuntemattomana veturinlämmittäjänä. Hyvä seura ja valistus ovat ylellisyyttä, joka koituu yhä harvemman osaksi. Lenin. Valitettavan usein se pitää paikkansa myös geeniperimän kuljetuksen suhteen. tuukin. vsk. Oppisanojen pelossa moni heittäytyy kansanomaiseksi osaamatta sitäkään. Tietysti asiallakin on merkitystä. Luulenpa, että edellä mainitut tiemestarit uskovat paremmin niitä dokumentteja, jotka luonnonsuojelija vetää ulos attaseasalkusta kuin verkkokassista. Jollei kolmikolkka suorastaan tekisi kaikkea sanomaani epäuskottavaksi, se olisi ainakin erikoinen sormus, jota tuijotetaan sen sijaan että katsottaisiin minne sormi osoittaa. Todelliset tehtävät odottivat vasta Pietarin Suomenasemalla. Luonnonsuojelullisuuden ei tarvitse olla pehmouniformu. Kahden vaiheilla olijat hyväksyvät luonnonsuojelun muistaen kumminkin lisätä lauseen "liika on aina liikaa". Monelle syrjäseudun nuorelle autonrämän omistaminen saattaa olla ainoa keino vastakkaisen sukupuolen tapaamiseen, vaihtoehto vanhaksipojaksi jäämiselle. Vastustajia mitä vastustajia, eturistiriita menee tunteiden edelle. Ehkei kokonaisvaltainen luonnollisuus ole hyvä suositus. Älköön koskaan kutsunako Kainuuta Etelä-Suomeksi, vaikka se valtakunnan kartalla hieman puoliväliä etelämmäs asetMatti Koivumäki Onko Hannu Niklander menossa puhumaan ympäristönsuojelusta Keski-Suomen tiemestareille. muun, erilaisen, alius, käsitteestä. "O lkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset", neuvoi Jeesus seuraajiaan. Virheet paitsi ärsyttävät ja johtavat keskustelun epäolennaisuuksiin myös antavat ikävästi perehtymättömän kuvan. Hannu Niklander Risuparta vai kolmikolkkahattu M yönteisimmillään tavallinen käsitys luonnonsuojelijasta sisältää jotain partiolaismaista: ulkoilmanuorisoa hyvien harrastusten parissa. Jos tämä Matteuksen evankeliumin 10: 16 viite jotakuta häiritsee, niin muistettakoon, että saman osasi myös V. Myös kielenparsi voi vieroittaa. Raikas ja reima kuva on sen verran vahva, että se tuntuu läpäisseen myös kielteisesti suhtautuvien näkemykset. Nykysosiologiassa puhutaan paljon SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Alueellinen identiteetti ei ole maanmittausoppia. Kuvitelkaapa minut kolmikolkkahattu päässäni. Parrankasvu on luonnollisempaa kuin sen ajaminen, mutta onko varaa ottaa suurta yleisöä karkottavaa risuparran leimaa. 11. Lempeästi poimuileva luontokassi ei ole sen ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin jo olemassa oleva kiiltävä attaseasalkku, jonka luonnonystävä on saanut haltuunsa ylioppilaslahjaksi (minä sain kolme), perimällä, löytämällä tai ammoin hölmöyksissään ostamalla. Kun kuva on näin hyvä, voi miettiä kuinka sen saisi vielä paremmaksi. Luonnonsuojelijoita saatetaan vastustaa, mutta harvoin heitä syytetään juopottelusta, irstailusta tai huumeiden käytöstä. Tuottajayhdistyksen tilaisuuteen saapuu talonpoikia, mutta esitelmöivän luonnonsuojelijan ei pidä pukeutua lannanlevitysasuun, kun yleisö teryleenipuvut yllään odottaa juhlavuutta. Tuomitsen kirkonkylien ja pikkukaupunkien iltaiset korttelirallit. Älköön toisaalta yritettäkö matkia heitä joille puhutaan
Kiiltomadot viihtyvät Suomen lounaisja eteläkolkassa, pohjoisin havainto tuli Oulun läänin Rantsilasta. Joittenkin lamppujen alla saattaa loistella jopa kymmenittäin kiiltomatoja. Juhannus on selvästi pienten lyhtyjen aikaa. Loppukesällä ja syksyllä Aura Kangasniemi Karstula Kauniainen Kesälahti Keuruu Kirkkonummi Kivijärv i Konginkangas Konnevesi Korpilahti Kouvola Kuhmoinen Kuopio Kurikka Kuusankoski Lahti KilLTOMATOKUNNAT Ristiina Ruokolahti Ruovesi Rymättylä Rääkkylä Sahalahti Sauvo Espoo Forssa Hanko Hauho Hauki vuori Heinolan mlk Heinävesi Helsinki Houtskari Ikaalinen Ilomantsi Jaala Jämsänkoski Kaarina Kangasala 12 Lappeenranta Lappi Lieksa Lieto Liperi Lohja Loppi Luhanka Merimasku Multia Muurame Mäntsälä Nauvo Nummi-Pusula Orivesi Padasjoki Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Pori Pomainen Punkalaidun Pyhtää Pyhäjärvi Rantsila Rautalampi Rautavaara Savi taipale Savonlmna Siilinjärvi Sipoo Siuntio Sulkava Suomenniemi Suonenjoki Taipalsaari loistavat kiiltomadot ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentin Larry Huldenin mukaan mitä todennäköisimmin toukkia, jotka muistuttavat erehdyttävästi aikuisia naaraita. Onnettarena oli Suomen luonnonsuojeluliiton talouspäällikkö Ritva Pietiläinen. •• SUOMEN LUONNON KESAKILPAILUT Tähtimatto tuikkii Kesäkilpailumme kiiltomadoista sytytti lukijamme. Muun muassa uusikaupunkilaiselle Leena Vuorelle kiiltomadot kuuluvat kiinteästi juhannukseen. Toukkien valo on himmeämpi kuin aikuisilla, mutta iltojen pimetessä se näkyy hyvin. Monet vastaajat ovat tarkkailleet kiiltomatoja useana vuotena, ja joidenkin mukaan ne ovat vähentyneet. vsk.. Kesäkilpailuumme tuli näistä viehättävistä hyönteisistä 142 havaintoa ja niitä nähtiin satoja. Kiiltomatohavaintoja lähettäneiden kesken arvottiin kolme puuvillaneuletta, jotka saivat Anneli Kangasniemi Pudasjärveltä, Elina Kotiranta Helsingistä ja Pekka Pitkänen Halkiasta. Alice Karlsson Taivassalo Tammisaari Tarvasjoki Turku Tuulos Tuusula Uurainen Uusikaupunki Vehmaa Vehmersalmi Vesilahti Vihti Viitasaari Viljakkala Yästanfjärd Ahtäri SUOM EN LUONTO 11 /96 55. Rutisteltavaa saivat Leea Björkman Vaasasta, Else Miettinen Vantaalta ja Aarne Wahlström Helsingistä. Helsinkiläinen Pirjo Aaltonen kirjoittaa seuranneensa kiiltomatoja 25 vuoden ajan Ruovedellä. Tutkimus vahvistaa lukijoittemme havainnot. Palkinnot on lähetetty voittajille ja kiiltomatohavainnot Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisosastolle. Huldenin mukaan esiintymisen pohjoisraja kulkee suurin piirtein Rantsilasta Kuhmoon, sen pohjoisempaa ei ole yliopistollakaan havaintoja. "Ja ellei silloin kiiltomatoja löytyisi, kyllä jotakin hyvin oleellista, perinteistä, puuttuisi", hän pohtii. Kaikkien kesäkilpailuihin vastanneiden kesken arvottiin kolme Otto-karhusta. Ensi kesänä syttyvät taas uudet lyhdyt. "Kun tontilla tuolloin nähtiin yksi kiiltomato, tapaus oli niin harvinainen, että meidät lapset herätettiin sitä katsomaan." Kesäkilpailumme innosti Illusia monia etsimään kiiltomatoja, ja niiden näkeminen herätti poikkeuksetta iloa. Lyhdyt alkavat toistella juhannuksen tienoilla, ja koiraiden houkuttelua kestää elokuun alkupäiviin asti. Aiemmin hänen kesämökkitonttinsa Kukonpohjan kylässä oli "kuin tähtimatto", mutta nyt tuikkuja on harvassa. Kiiltomadot loistavat yhä. Osa vastaajista oli puolestaan sitä mieltä, että kiiltomadot ovat nykyisin yleisempiä kuin ennen. Esimerkiksi Reetta Räisänen löysi mökiltään Sauvosta niitä tänä vuonna useita, kun hänen lapsuudessaan 1960ja 1970-luvulla loistelijat olivat hyvin harvinaisia. Nyt kaikkien kirjoihin merkittyjen kiiltomatonaaraiden lamppu on sammunut lopullisesti ja vain toukat talvehtivat jossakin karikkeen suojassa. Joillekin viime kesän tuikku oli elämän ensimmäinen! Muutamat totesivat lisäksi helpottuneina, että uros löysi paikalle. Toukkien tuikkujen merkitystä ei tunneta. Havaintoja tuli mukavasti ja kaikista välittyi löytämisen riemu. Kiiltomatohavaintoja tuli 92 kunnasta, jotka ovat saaneet oman lamppunsa
Esimerkiksi Anita Hakasalon 15-koloinen haapa oli viime kesänä tiaisten suosiossa. " Kun huomasin Suomen Luonnon kesäkilpailun, muistin haavan", Luostarinen kertoo. Julkistimme kesäkuun numerossamme kaksi kesäkilpailua: Missä komeilee Suomen koloisin haapa. Kottaraispöntössä pesi viitisentoista vuotta sitten liito-orava. Leea Björkmanin 13koloisessa pesi kesällä palokärki . Niin sanottuja vanhoja metsiä Lapin kolmion alueella ei juurikaan ole, eikä esimerkiksi Tornion kunnan metsistä ole vanhoja metsiä suojelun piirissä yhtään neliömetriä. Kolmeenkymmeneen koloon on helppo uskoa, mutta laskeminen oli Luostarisen mukaan melkoisen vaivan takana: " Kiersin kolmesti puun ympäri ." Toinen vaikeus liittyy sen tulkitsemiseen, mikä on kolo. vsk. Luostarinen on työssään tottunut tiettyyn tarkkuuteen hän on kliinisen hammaslääketieteen dosentti Turun yliopistossa. Koloja Suopajärvi laski haavasta 24-26. Veikko Luostarinen jätti epäselvät tapaukset pois laskuista. Käymme katsomassa myös kisassa jaetulle kolmannelle sijalle tullutta 17-koloista haapaa. Monet kilpailuvastaukset osoittivat selvästi , ettei haapojen kiinnostavuus ole ki inni vain kolojen määrästä, vaan myös niiden asukkaista. Vastauksia tuli vain tusina, mutta ne olivat sitäkin mielenkiintoisempia. Lassi Suomisen löytämä viisireikäinen haapa sojottaa Turun ja Kaarinan rajalla aivan Turku-Helsinki-moottoritien työmaan vieressä, mutta silti uuttukyyhky ja käpytikka pesivät siinä ainakin vielä. Viereisen sivun kiiltomatokartassa Luostaristen havainnot loistavat kahdessakin paikassa, sillä suvulla on kesäpaikka Liperissä. Liisa Styrmanin Konneveden 10-koloisessa "asustaa ainakin tiaisia ja käpytikka. Lehtemme haapalöydöstä palkinnoksi antama Benjam Pöntisen liito-oravakirja tuntuu olevan hyvin mieluinen. TiA ntti Halkka koista paikalla ovat pesineet niin palokärki kuin pohjanja käpytikkakin. Vieläkö kiiltomadot loistavat. Lokakuun puolivälin lähestyessä monissa Etelä-Suomen haavoissa oli yhä lehtiä niin Uudessakaupungissakin. Tämä kuvastaa hyvin haavan laajaa levinneisyysaluetta sehän kasvaa aivan pohjoisinta Lappia myöten. Oheisen kolopuun kotimetsä on säilynyt aina viime vuoteen asti lähes täysin hakkuilta." Suopajärven haapametsässä pesi viime kesänä peräti kolme lapinpöllöpariskuntaa sekä hiirija kanahaukka. Koloisin haapa löytyi Uudestakaupungista Haapa valittiin kilpailukohteeksi, koska se on vuoden puu ja rikastuttaa metsäluontoa. Lintu kutsui korvasieniretkellä olleen Veikko Luostarisen paikalle toissa keväänä hakkaamalla puuta kiivaasti. Siellä Veikko Luostarinen on seuraillut saimaannorppaa jo vuodesta 1947. Kävimme katsastamassa koloisimman haavan Uudessakaupungissa. Kiitämme kaikkia kilpailuumme osallistuneita! Suomen Luonto on jatkossakin kiinnostunut ennätyksellisen koloisista haavoista. Toinen sija Tornioon Toiseksi koloisimman haavan ilmoitti kilpailuun torniolainen Matti Suopajärvi. Ennnätyshaavoilta on Luostaristen merenrantamökille matkaa kilometrin verran. Asukkaiden laaja kirjo Kolmannen sijan kilvassa jakoi Veikko Luostarisen kanssa Juha Kippo Lohtajalta. Hän kuvaa seudun tilannetta näin: "Alueen kalkkipitoiset rehevät metsät ovat yksityisomistuksessa, ja ne on yleensä hakattu aina ennen kuin oheisen kaltaisia kolokeloja on päässyt syntymään ... Haavan alkuperäinen löytäjä on palokärki. Luonnonystävän mökin tunnistaa helposti lintujen pesäpöntöistä. SUOM EN LUONTO 11 /96 55. Lehtemme kesäkilpailun voittajahaavalla viimeisestä lehtimisestä on jo aikaa, sillä se rönöttää maassa oksattomana pökkelönä. Maaliskuu tuo tullessaan naakkapariskunnan, joiden pesintä on onnistunut hyvin vuosi vuoden jälkeen." Marjukka Modig ilmoittaa Mäntyharjun alle kymmenkoloisestaan, että haavikon koloissa ovat liito-oravan lisäksi asustaneet kirjosieppo, talitiainen, lepakko ja ampiainen. Yllä Veikko Luostarinen istumassa kaatuneella voittajalla. Vasemmalla Uudenkaupungin 30-koloinen ennätys haapa vielä pystyssä. Tutkailemme maassa makaavaa haapaa. Se ehti ilmeisesti saada tittelinsä vain hiukan ennen kaatumistaan; joka tapauksessa se oli kesän 1996 koloisin haapa. Seudulla on järeitä haapoja siellä täällä. Tässä yhteenveto kesän havainnoista. Antti Halkka 13. Kolohaapa löytyi lähistöltä niin sanotun Lapin kolmion alueelta
vsk.. "Mielekäs pyöräilymatka minulle on sadasta metristä pariinkymmeneen kilometriin." Riihelä suhaa pyörällään kotoa Ruoholahdesta töihin YLE:n radiotaloon Pasilaan keväästä syksyyn. Vasta 1960ja 70-luvun vaihteessa kevyestä ja julkisesta liikenteestä ruvettiin puhumaan liikenteen osana." "Mua pidettiin melkein puolihulluna, kun ehdottelin Uudenmaan alueradiossa pyöräteitä Helsinkiin ja puhuin julkisesta liikenteestä kiinteänä osana liikennejärjestelmää." 14 Fillarilla stadissa Vuoden pyöräilijä, liikennetoimittaja Esko Riihelä polkee mielellään fillarilla töihin ja asioille Helsingissä. Se saattaa kestää pari päivää." Sitten kun lunta todella on eikä meinaa, se aurataan jalkakäytäville ja pyöräteille. Julkisen liikenteen osuus on vähentynyt lähes kaikissa Suomen kaupungeissa, mutta Helsingissä se on säilynyt melkein 70-luvun tasolla: reilusti puolet pääkaupunkilaisista kulkee joukkoliikennevälineillä. Täällä on suhteellisen hyvä pyörätieverkko", Esko Riihelä vakuuttaa tutulla liikenneradioäänellään mutta on kerrankin näkyvillä koko mies. Moni tulee jo nyt Lauttasaaresta ja Tapiolasta autolla Ruoholahden metroaseman pysäköintipaikalle, jossa on edullisempaa säilyttää autoa kuin keskustassa. Teksti: Ritva Kupari Kuvat: Hanna Hentinen "Pyörähän riittää auton vaihtoehtona pääkaupunkiseudulla. "80-luvun puolivälissä syntyi juniori. Helsingissä tilanne on vielä melko hyvä; itse asiassa pääkaupunki kuuluu vähiten autoistune1sHn kuntiimme. Toimittaja Esko Riihelä on kiertänyt tänä vuonna puhumassa pyöräilystä monessa tapahtumassa. "Lumi on pyöräilykauden raja, ja pimeys. "Tämmöiset ratkaisut ovat varmaan tulevaisuuden ratkaisuja", Riihelä linjaa. Pyöräilyvuosi 1996 kampanjoi arkipyöräilyn ja pyöräilyn turvallisuuden lisäämiseksi. Autoistuminen on muuttanut katuvieret parkkipaikoiksi." Julkinen liikenne on pitänyt pintansa Miten autojen valtaa voitaisiin rajoittaa. Pyöräily keskustassa on tullut varsinkin kesällä suosituksi, ja sitä miellyttävämpää se on, mitä vähemmän ympärillä on autoliikennettä ja pakokaasuja. Liikenneliiton koordinoiman pyöräilyvuoden kellokas kiistää olevansa himopyöräilijä. Riihelä kehuu, kuinka kotoa Ruoholahdesta pääsee pyöräteitä pitkin joka suuntaan, mutta yhä olisi parannettavaa. Bussit siirtyvät rikittömiin polttoaineisiin ja puhdistustekniikka kehittyy. " Mitoituksen lähtökohtana on ollut nykyistä paljon vähäisempi ja yksisuuntainen pyöräily, mutta pyöräilijöitä kulkee molempiin suuntiin. Henkilöautokannan uudistuminen vähäpäästöiseksi voi kestää pasuoMEN LUONTO 11/96 55. Hän puhui pyöräteiden ja pyöräilyn puolesta jo reilut neljännesvuosisata sitten -ja yhä on tarvetta puhua. "Siihen on totuttu emmekä edes pane hanttiin." Myös kävelijät ja pyöräilijät ovat liikennettä Riihelä on pannut hanttiin yksisilmäistä autoilukulttuuria ajaville jo runsaat neljännesvuosisata sitten kansalaisjärjestö Enemmistö ry :ssä. Silti pitää vielä miettiä, miten joukkoliikenne tehdään entistä houkuttelevammaksi ja joustavammaksi vaihtoehdoksi niin, ettei omalla autolla kannata tulla keskustaan." Riihelän mielestä on oikein, ettei kaupungin keskustaan ole rakennettu suuria pysäköintialueita ja -halleja. Liukkaalla en pyöräile, eikä talvikunnossapito pyöräteillä toimi, koska tärkeysjärjestyksessä putsataan ensin ne kadut, joilla on julkista liikennettä, sitten muut kadut ja pyörätiet. Näin marraskuussa pyöräilykelit alkavat jo huveta pimeyteen ja kylmyyteen. Metrolla pääsee kahdessa minuutissa rautatieasemalle, ja neljän minuutin päästä on Hakaniemessä. Alunperin kadut on tehty liikkumista varten, eivätkä siellä hevosliikenteen aikana kärryt seisseetkään. "Julkisen liikenteen palvelutaso täällä on hyvä. Hänelle pyöräily on asiointia ja samalla kuntoiluakin, muttei retkeilyä. Ruvettiin kundin kanssa ajamaan pyörällä, ja siitä se sitten alkoi uudestaan." Miksei ajorataa voi kaventaa. Ensinnäkin pyörätiet ovat usein liian kapeita. Järjestö nosti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden oikeudet keskusteluun . Joskus hirvittää, kun joku polkee kovaa vastaan." Toisekseen pyörätien rakentaminen kaventaa lähes poikkeuksetta jalkakäytävää. Esko Riihelän pyöräilyinnostus hiipui kymmenkunnaksi vuodeksi vaikka yleinen tietoisuus koheni ja pyöräteitäkin rakennettiin. Tämä on helpoin tapa pienentää Helsingin päästöjä. "Nyt pyritään pienentämaan julkisen liikenteen päästöjä. "Ajorataa ei ole meillä vielä juurikaan käytetty pyöräteiden rakentamiseen toisin kuin vaikkapa Kööpenhaminassa." Esimerkiksi Helsingin Bulevardilla on todella kapeat pyöräilykaistat, joita vielä kävelijät, autot ja lumivallit tukkivat. "Siihen saakka Autoliiton koppalakit olivat liikenteen erikoisasiantuntijoina, ja autokoulun opettajat ja poliisit tunsivat lopun viisauden. Riihelä tietää, miksei fillareille oteta lisää tilaa ajoradalta: "Se veisi parkkipaikkoja
"Miten erottaa toisistaan kaupungin ja maaseudun. "Useampi satatuhatta ihmistä ajaa ympäri vuoden työmatkat pyörällä. Väistämätön erityispiirre Suomen kesässä on viikonloppuautoilu kaupungista mökille. Vastustan kuitenkin esitystä siksi, että se asettaa uuden lisävelvoitteen pyöräilijälle." Ruuhkien metsästystä Esko Riihelän kanssa ei malta olla puhumatta myös hänen työstään Liikenneradion, nykyisen Liikenne-Suomen, toimittajana. vsk. ". Tie ei muuttunut miksikään länsipuolella, mutta se jäi tyhjäksi." Hyvien neuvonantajien aika ei ole ohi . Helsingin polkupyöräilijät ja Liikenneliitto ovat keränneet syksyllä nimiä kansalaisadressiin, jossa vastustetaan pyöräilijöiden väistämisvelvollisuuksien lisäämistä. Maaseudulla taas auto on monin paikoin välttämätön, jokapäiväinen kulkuväline. maalla ajetaan autolla. Hänen kulkuvälineensä on 350 markan kirpputorilöytö. rikymmentä vuotta bussikanta vaihtuu varmaan jo viidessä vuodessa." Autojono Utsjoelta päiväntasaajalle Jos Suomessa rekisteröidyt kaksi miljoonaa autoa pansuOMEN LUONTO 11 /96 55. ta1s11n jonoon Utsjoelta etelään päin, ensimmäisen auton keula olisi päiväntasaajalla, Riihelä havainnollistaa. Riihelä on hyvin suosittu radioääni siitäkin huolimatta, että muistan hänen usein kovistelleen teillä liikkujia tyyliin "älkää nyt hyvät ihmiset menkö sinne ... Ja Espoossa: kun espoolaiselle soittaa, että tavataanko stadissa vaikka Viiskulmassa, se kysyy onks siellä parkkipaikkaa, jos ei ole niin ei sitten käy", Riihelä veistelee. Yhä autokannan ennustetaan kasvavan, ja mikä ettei, onhan meillä teitäkin eniten maailmassa asukasta kohti. Liikenneministeriön asettaman sääntötyöryhmän esityksessä pyöräilijät halutaan yleensä väistämisvelvollisiksi pyörätieltä suojatielle tullessaan. Esimerkiksi Kymenlaaksossa suurille paperitehtaille kulkee satoja ihmisiä polkupyörillä päivittäin." Pyöräilyllä on perinteitä, mutta pyöräilyn puolia pitää myös tiukasti pitää. "Periaatteessa muutoksella pyritään lisäämään polkupyöräilijöiden turvallisuutta. D 15. Toisaalta monissa kaupungeissa pyöräillään enemmän kuin Helsingissä. Siinä on sattumoisin peräti kymmenen vaihdetta, joita kaikkia ei tule käytettyä. Kaupungissa kävellään ja Kaupungissa ajeleva Esko Riihelä on sitä mieltä, että perinteinen polkupyörä on turvallisempi kuin teknisesti mutkikas maastopyörä. "No suomalainen on niin käsittämätön ihminen, että kun Tielaitos siirsi nelostien Päijänteen länsipuolelta itäpuolelle ruuhkien estämiseksi, niin kaikki ihmiset siirtyivät ajamaan itäpuolelle
Viime vuonna saatiin 16 mi ljoonaa, tänä vuonna 24 miljoonaa markkaa. Kansallisen luettelon olisi pitänyt olla valmis jo 1995 lopussa, mutta työ ympäristöministeriössä käynnistyi tahmeasti . Sen jälkeen ne lähtevät lausunnolle, ja ministeriö haaveilee, että ohjelma olisi valmis vuodenvaihteessa. Ohje lman rahoitus on kunkin maan oma asia, joskin EU:lta voidaan saada rahaa myös suojelutarkoituksiin. Ehdotuksien Natura2000:een otettavista alueista oli lopulta määrä olla ministeriössä lokakuun alussa. Osa luontotyypeistä määritellään erityisen tärkeiksi suojelukohteiksi. Jäsenmaat kokoavat kukin oman ohjelmansa, joista kehittyy koko unionin kattava luonnonsuojelualueiden verkosto. Tällaisia ovat luonnontilaiset keidassuot, aapaja palsasuot. Mikko Niskasaari Natura 2000 n Natura 2000 on Euroopan unionin ohjelma erilaisten luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi. Tavoitteet ovat niin kunnianhimoisia, että ministeriölle on tullut niiden edessä rimakauh u. SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Se suorastaan velvoittaa siihen, onhan maassamme paljon ainutlaatuista luontoa. Näissä on lukuisia sellaisia tyyppejä, joiden suojelussa Suomella on erityinen vastu u. Ympäristöministeriön tulkinnan mukaan se merkitsee, että laji säilyy luontaisessa ympäristössään, sen luontainen levinneisyysalue ei pienene ja elinympäristö säilyy. Ohjelman tarkoituksena on turvata direktiivissä lueteltujen luontotyyppien suotuisa suojelun taso. Samoin korostetaan puustoisten soiden eli korpien ja rämeiden suojelua. Se perustuu 1992 annettuun luontoeli habitaattidirektiiviin ja vanhempaan lintudirektiiviin. 16 Euroopan unionin ohjelma erilaisten luontotyyppien suojelemiseksi antaisi mahdollisuuden paikata suojeluverkkomme puutteita. Ympäristöministeriön ohje edellyttää luontotyyppien luontaisen levinneisyyden säilymistä ennallaan tai laajenemista, samoin niiden rakenteen, toimintojen ja lajiston säilymistä. Suomen erityisvastuu Direktiivin liitteissä luetellaan arvokkaat ja suojelua vaativat luontotyypit sekä eläinja kasvilajit. vsk.
Hannu Vallas SUOMEN LUONTO 11 /96 55. rantaniityt ja maankohoamisrannikon metsät. ~netetty Inahdollisuus. Valtioneuvosto puolestaan päätti kuluraameista ennen kuin suojelun tarve oli selvitetty. Mukana on myös lukuisia rannikkoja vesiluonnon tyyppejä sekä nummia ja niittyjä, jotka suomalaisessa suojelusuunnittelussa ovat perinteisesti jääneet varjoon. Eläinlajeista Suomella on erityinen vastuu muun muassa liito-oravasta, naalista, ahmasta ja saimaannorpasta. Näihin kuuluvat muun muassa harvalukuiset kotkalajimme sekä tutummat, mutta taantuneet kaakkuri ja metso. Matti Silvennoinen/LKA Euroopan unionin lintudirektiivi edellyttää Suomelta erityistoimia kaakkurin elinympäristöjen suojelussa. Lisäksi lintudirektiivissä luetellaan noin 60 taantunutta tai uhanalaista lintulajia, joiden suojeleminen on erityisen tärkeää juuri Suomessa. Ympäristöministeriö on kuitenkin jarrutellut uusien alueiden ottamista suojeluun. vsk. Myös turmeltumattomat pienvesistöt kuuluvat ohjelmaan. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat jäsenmaat, joissa näitä luontotyyppejä tavataan. Pyhäjoen rantaa Perämerellä. Suojelun aukkoja paikkaamaan Natura 2000 on siis yleisohjelma ja poikkeaa siten kaikista aikaisemmin Suomessa toteutetuista suojeluohjelmista, jotka ovat keskittyneet tietyntyyppisten kohteiden suojeluun. Erityisen tärkeäksi suojelukohteeksi nimetään myös pohjoisen havumetsävyöhykkeen läntinen taiga eli luonnontilaiset tai sen kaltaiset vanhat metsät sekä maankohoamisrantojen luonnontilaiset metsät. 17. On hyväksytty ainakin kaksi soidensuojeluohjelmaa, harjuohjelma, lehto-ohjelma, Euroopan unionille ovat tärkeitä mm. Näistä liito-orava ja saimaannorppa elävät EU:ssa vain Suomessa
Natura antaisi sekä mahdollisuuden että myös velvoitteen tukkia aukot jos niin halutaan. Liito-orava on noilla seuduin levinneisyysalueensa äärirajoilla. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos vastaavat suojeluesitysten tekemisestä hallinnassaan olevilla alueilla mikä merkitsee lähes kaikkia valtion omistamia maita. Metsähallituksen esityksissä ensimmäisenä kulkevat metsätalouden todelliset tai kuvitellut tarpeet. Vanhojen metsien suojeluohjelmaa valmistellut ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Pertti Rassi kävi syksyllä tutustumassa neljään alueeseen ja myönsi kritiikin osaksi oikeaksi. Se oli sovittu jossain, en tiedä missä", sanoo Naturan kokoamisesta ympäristöministeriössä vastaava ympäristönsuojeluneuvos Seppo Vuolanto. Jos on olemassa sellainen uusi suojeluohjelmien ulkopuolinen kohde (vanha metsä ym.), joka on välttämätön saada Natura-kohteeksi, niin tällöin tulee harkita onko jo olemassaolevissa suojeluohjelmien kohteissa sellaisia, jotka voidaan poistaa ohjelmasta ja tilalle ottaa arvokas uusi kohde. "Se ohje tuli annettuna. "Koska Metsähallituksen puistopuoli on ympäristöministeriön ohjauksessa, niin arvioimme, että se voisi tehdä arviot. päristöministeriön puolesta selvä", Pekka Haavisto sanoo. "Se on kyllä jatkossa selvitettävä, miksi metsähallituksen inventoinnit olivat puutteellisia eli miksi· laitoksen puistopuoli on hävinnyt talouspuolelle." Ympäristöministeriö oli erittäin haluton ottamaan asiaan mitään kantaa. Vielä juuri ennen suojeluesitysten valmistumista ympäristökeskuksia painostettiin karsimaan esityksiään. vsk.. Neuvoa on pidetty jopa koomisena, sillä sen lopputulos vaikuttaa ennalta selvältä. Rahahanat kiinni Tiukimmat rajat suojeluohjelmien täydentämiselle ympäristöministeriö asetti määrätessään, että Natura kootaan vanhoista suojelualueista tai suojeluohjelmissa jo olevista kohteista: vain mikäli niiden rajaukset "eivät noudata ns. Sen viivytellessä satakunta hehtaaria aarniometsiä on hakattu ja vuoden sisällä ainakin kolme liito-oravan reviiriä tuhottu. Pohjois-Karjalan kriisi Kaiken lisäksi ympäristöministeriössä neuvottiin, että jos Metsähallituksen sisällä tulee erimielisyyksiä suojelusta, ohjeita kannattaa pyytää esimerkiksi pääjohtaja Pentti Takalalta. Käsittääkseni viranomaiset ovat nyt päässeet suojelutarpeesta yksimielisyyteen, ja silloin asia on ymAnlli Halkka Ympäristöministeri Pekka Haavisto antoi muistion mukaan ohjeita Natura-esityksen karsimisesta. Siksi on epäilty, että metsähallitus sai työt tehdäkseen, jottei viranomaisille kiusallisia kiistoja enää pääsisi julkisuuteen. Ministeri Haavisto "oli huolissaan Natura 2000 -verkoston mahsuoMEN LUONTO 11 /96 55. Maakunnissa ohjelmaa valmistelevat alueelliset ympäristökeskukset, mutta niiden kädet sidottiin suurelta osin. Suojeluohjelmia on koottu kompromi ssien kompromisseina, ja ne ovat täynnä aukkoja. Siksi niiden suojelua ei ympäristöjärjestöjen mielestä olisi pitänyt ratkaista pelkästään metsäkriteereiden perusteella. Niinpä esimerkiksi suojelusoiden ra18 jaukset kulkevat edelleen pitkin turvemaiden reunaa vastoin Naturan periaatteita. Vesittikö ministeri näin Naturan,jos suotuisa suojelun taso kariutuu tynkä-esityksessä. Natura 2000 lintuvesiohjelma, rantojensuojeluohjelma ja PohjoisSuomen vanhojen metsien suo jel uohjel ma. Pohjois-Karjalassa Metsähallituksen itsenäinen rooli ajoi tilanteen kesällä umpikujaan. Metsähallitus väitti todenneensa inventoinnissaan ne vähäarvoisiksi. "Tämä ei varmasti ollut syy", vakuuttaa Haavisto. Y mpäristöministeriössä tiedettiin ainakin elokuusta 1995 lähtien, että osa Pohjois-Karjalan inventoinneista on virheellisiä. Hänen mielestään kaksi kohdetta on kansallisesti merkittäviä ja suojelun arvoisia. Pohjois-Karjalan ympanstökeskus on osoittanut Metsähallituksen syyllistyneen vanhojen metsien inventoinneissa karkeisiin virheisiin useilla alueilla. On silti edelleen auki , lisätäänkö edes Rassin kannattamat kohteet suojelualaan vai heitetäänkö niiden vuoksi aiemmin hyväksyttyjä suojelualueita monitoimikoneille, kuten ympäristöministeriön alkuperäinen ohje edellytti. Vältetään päällekkäistä työtä ympäristökeskusten kanssa", perustelee ympäristöministeri Pekka Haavisto. Miten ne voisivat kunnialla vastata kansainvälisen suojeluohjelman laatimisesta. Valtimolla ja Nurmeksessa tänä syksynä leimahtaneet metsäkiistat johtuivat tästä, eivätkä ne tulleet viranomaisille yllätyksenä. Toukokuussa 1996 Seppo Vuolanto muistutti PohjoisKarjalan ympäristökeskusta, "ettei Natura saa aiheuttaa luonnonsuojeluun lisäkustannuksia. Muutoin Naturaan otettavien uusien lisäalueiden tulisi olla marginaalisia" . Yhteensä alueella on luonnonsuojelu järjestöjen mielestä noin 40 kiisteltyä kohdetta, joista suurimmalla osalla ministeriön virkamiehet eivät siis ole lainkaan käyneet. Vähäarvoisten talousmetsien sijasta paikalla humisivat runsaasti lahopuuta sisältävät aarniometsät. Pohjois-Karjalassa arvioidaan olevan lähes 4000 hehtaaria enemmän erittäin arvokkaita vanhoja metsiä kuin vanhojen metsien suojeluohjelmissa 1992 ja 1994 esitettiin suojeltavaksi. "Viimeisin tietoni on Rassilta, johon minun täytyy luottaa. luonnollisia tai ekologisia rajoja, pyritään ekologisiin kokonaisuuksiin". Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen ylin johto ryhtyi vanhojen metsien suojeluohjelmaa käsiteltäessä avoimeen sotaan suojelua vastaan. Pohjois-Karjalan kiistaalueilla on myös pienvesiä, lettoja ja muita luontodirektiivin erityisen tärkeiksi määräämiä kohteita
t:: i -~ J LfL:..:~~:..-:._lr,,JW~!::.....:...1 ..... dollisista ylimääräisistä rahoitustarpeista verrattuna hallituksen hyväksymään suojeluohjelmien rahoituspakettiin. Ympäristöministeriö ja valtioneuvosto menivät siis takapuoli edellä puuhun. ...:a...:....16.il~R~Biili:i'.Pid..C!:.:AI Natura toteuttaa Suomessa EU:n lintuja luontodirektiiviä. Uskon, että varattu 190 miljoonaa markkaa riittää laajennuksiin. Naali ja susi ovat luontodirektiivin ensisijaisen tärkeitä lajeja, joiden elinympäristöä saa muuttaa vain pakkotilanteessa EU:n valvonnassa. SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Se on paljon halvempaa", 19. "Tiedeniin, että pääosa kohteista tulee joka tapauksessa olemassaolevista suojelualueista, joten rahan tarve saatettiin arvioida. Tosin pienen takaportin saattaisi antaa muun muassa kaavoituskeinojen käyttö suojelussa. Vanhojen suojeluohjelmien 3,2 miljardin markan rahoituspaketti lyötiin lukkoon valtioneuvoston talouspoliittisessa ministeri valiokunnassa kesäkuussa 1996. Timo Yäre/LKA Suomen pohjantikat ovat vähentyneet sopivien pesimämetsien hävitessä. Ympäristökeskuksille on annettu ohje pysyä rahoitusohjelman puitteissa, sillä emme ole voineet automaattisesti luvata ympäristökeskuksille, että niiden esitykset menevät läpi", Haavisto perustelee. vsk. Se todennäköisesti ymmärrettiin myös ministeriössä, sillä Naturan kohtaloa ei tuolloin julkistettu. Siinä varattiin kansallispuistojen laajentamiseen, Natura 2000 -ohjelmaan ynnä muuhun yhteensä 190 miljoonaa markkaa. "Naturaan voidaan ottaa muitakin, kuin luonnonsuojelulain mukaan perustettuja kohteita. Päätös koota Suomen Natura vanhoista ohjelmista tehtiin ennen kuin niiden puutteet oli selvitetty, ennen kuin suojelutarpeista oli muuta tietoa kuin että ne ovat suuret. Pihlajaveteen (ja muuhun saimaannorpan suojeluun), ylimääräiset tarpeet joudutaan karsimaan, mikäli ne ylittävät sen, mitä rahoituspaketti lupaa", sanotaan ministeriön syyskuisessa kiertokirjeessä. Saimme seuraavat ohjeet: mahdolliset ylimääräiset Naturan aiheuttamat kustannukset suunnataan joihinkin tärkeisiin kohteisiin, esim. Lintudirektiivin lajeihin "joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin" kuuluvat muun muassa kurki ja maakotka. Natura sallii alueilla taloudellisen toiminnan, kunhan suojeltava arvo ei vaarannu. Vielä ei ole selvillä, miten tikka huomioidaan Natura-ohjelmassa
vsk.. "Kohteita voidaan joutua karsimaan, mutta se selviää kun ehdotukset on koottu yhteen. Siihen ei oteta alueita myöskään pelkästään kääpälajiston perusteella. -Piesjänkä, Utsjoki. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajalta alueen ympäristökeskus esittää muun muassa seudun merkittävimpään suojelualueeseen Litokairaan muutamia laajennuksia. Hylkääkö se luonnonsuojelullisesti perustellut kohteet, jos ennakkoon määrätyt markat eivät riitä. 20 Jorma Laurila/LKA Routasydämiä säilövät palsasuot ovat EU:ssa Suomen ja Ruotsin erikoisuus. Turvetuotanto on muutoinkin ongelma, sillä sitä varten on eri puolilla maata kaavailtu lukuisia arvokkaita luonnontilaisia soita, joista ympäristökeskukset ja Vapo Oy vääntävät kättä. Liito-oravat eivät kiinnosta Ympäristöministeriön ohjeissa määrättiin myös, ettei yksi laji, olkoon vaikka liito-orava, ole peruste kohteen liittämiselle Naturaan. Eri osissa maata on luultavasti käytetty eri kriteerejä ja ensimmäiseksi tarkistetaan niiden yhtenäisyys", ministeri sanoo. Kaikista kielloista huolimatta Naturaan kuitenlcin ehdotetaan myös uusia alueita ja vanhojen alueiden merkittäviä laajennuksia. Timo Nicmincn/LKA Ymmärrämmekö luonnonrikkautemme arvon Euroopassa. Miten suojellaan esimerkiksi vanhat luonnonmetsät, arvokkaat suot, pienvesistöt samalla sallien alueilla normaali taloustoiminta", kommentoi Suomen luonnonsuojeluliiton Natura 2000 -projektisihteeri Keijo Savola. -Ruoveden Siikaneva. Natura-esityksissä on pienempien kohteiden lisäksi vihdoin useita ehdotuksia merkittäviksi suojelualueiksi etelässä. SUOMEN LUONTO 11 /96 55. Mukana on myös turvetuotantoa varten ojitettu Teerilammensuo, joka sijaitsee nykyisen suojelualueen vieressä ja laajennusosan keskellä. Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri on esittänyt oman rajauksensa, joka suojelisi useita luonnontilaisia soita. Soiden säilyminen on Naturassa tärkeää; niin aapakuin keidassuotkin kuuluvat suojeltaviin luontotyyppeihin. Naturakaan ei niitä pelasta ilmaston lämpenemiseltä; ne ovat jo häviämässä Keski-Norjasta. Vaasan ja Keski-Suomen alueelta ehdotetaan noin 3000 hehtaarin Kukkonevan-Härkäsuon aluetta, josta nykyisin osaa on suunniteltu turvetuotantoon. Naturan erityispiirteisiin kuuluu, ettei viereisten alueiden käyttö saa vahingoittaa ohjelman kohteita. Merkittävin uusi kohde on Sipoonkorpi, aivan Helsingin ja Vantaan vieressä oleva metsäalue, josta ehdotetaan suojeltavaksi ainakin valtion ja kunnan omistamat, noin tuhat hehtaaria. "Kaikkia luontotyyppejä ei voida suojella noilla eväillä. Myös Lounais-Suomesta, jota monien mielestä on laiminlyöty luonnonsuojelurahoja jaettaessa, ehdotetaan Naturaan erittäin tärkeitä kohteita. Turvetuotannon aloittaminen häiritsisi pahasti ainoan Lapin eteläpuolisen laajuudeltaan erämaaksi luokiteltavan alueen rauhaa. Kun Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelua suunniteltiin, vaadittiin painopistettä siirrettäväksi etelään. Erikseen on huomautettu, etteivät kaakkurilammet ole mielekkäitä kohteita, sillä suojelualueilla pesivä kanta saattaa olla riittävä. Lintuvesissä on vaadittu pitäytymään pääasiassa suojeluohjelmissa esitetyissä rajauksissa. Uudenmaan ympäristökeskuksen listalla on lähes sata kohdetta, pääosa tosin jo aiemmin suojeltuja. Se on aika rohkea väite taantuvasta lajista, vaikkei kaakkurikanta suoranaisessa syöksykierteessä olekaan. On vielä arvoitus, kuinka ministeriö suhtautuu näihin ja muihin laajennuksiin. Natura 2000 arvioi Vuolanto