Kehitysprojekti toi eloa Rio Limpioon ................ Kevyttä tuutulaulua ............................................... Kotimaasta ........................................................................ 18 Onko ekoviennille katetta. Toinen pyrähti sivulle 5. -... 36 Suomalaiset osaavat viljellä rypsiä ja torjua rapsikuoriaista. 14 ... .......... kirjosadan Lisää Yli sata vuotta maanpaossa ollut metsäpeura kirmailee jälleen Suomenselällä. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. 58 Maailman eläintarhoja: Berliinin eläintarhat. lrtonumero 33 markkaa. 13 Lapissa osataan ..................... 38 Ympäristöaktivistit kokoontuivat Yienansalossa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 26 Metsänkäsittely ja peltoviljely ovat vähentäneet riistaeläinten luonnollisia piiloja ruokailupaikkoja. Luonnonmukaisemmista riistanhoitomenetelmistä voit lukea sivuilta 26-29. elää sovussa luonnon kanssa, vai osataanko. 17 Vihertyvää vientiä ................................................. .......... 2 Kotipihojen p1nstys, sieppo, hinnoiteltiin markan arvoiseksi. 35 Kotimaista ruokaa: Peltojen kultaa ....................................................... 40 Pienimuotoinen ja paikalliseen osaamiseen tukeutuva kehitysapu osoittautui oikeaksi ratkaisuksi Dominikaanisessa tasavallassa. Tutustu menestystarinaan sivuilla 30-34. vsk.. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 59 SUOMEN LUONTO 11 /95 54. hintoja sivuilla 22-25. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. 50 Kysy luonnosta .......................................................... Ulkomailta ................................................................. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Riistaa orrella. 43 Mielipiteitä, keskustelua ........................................... 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. l Kysy ekoneuvoa ............................................................ Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Poroilta loppuvat laitumet ......... Kestotilaus 270 mk. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Ulla Ahonen, 228 08202 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liit_on jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerro.n kuussa. Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. 30 Metsäpeura kuuluu taas Suomen luontoon. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . -............................. Peura tuli kotiin ...................................................... (90) 228 082 10 ja 228 08224. Hintalappuja eläimille .......................................... I Metsänsuojelijat Karjalan laulumailla .............. Kansikuva: Nyt on hyvä tilaisuus nähdä pähkinänakkeleita. Jorma Peiponen nappasi niistä yhden kanteemme. ...... .22 Rauhoitetun eläimen tappaminen tulee nyt kalliiksi. ........................................... Summaries of the Main Articles .............................. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. z L.U 6 :::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Riistanhoito voi lisätä luonnon rikkautta .......... 12 Iloa susista ...................................................................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: . 46 Kirjoja .....................................................................
Suojelualueiden perustaminen on ehdottoman välttämätöntä, ja ikävä tosiasia on se, että suojelun taso on yhä häpeällisen alhainen. Jokainen tietää miten siinä käy: luonto kärsii. Monimuotoisuuden turvaami sen pitää olla läpikäyvä periaate koko metsätaloudessa. Puutalouden mallimaaksi Suomi voisikin kelvata, muttei metsätalouden. Pelkät suojelualueet, vaikka niitä olisi riittävästikin, eivät silti riitä: vähintään yhtä tärkeää on, miten metsäluonnon monimuotoisuus turvataan talousmetsissä. Moni muukin mietinnön kohta syntyi äänestämällä perinteisen metsätalous-luonnonsuojelu -rintamajaon pohjalta. Metsätuotteiden markkinointikin hyötyisi. Jos metsälait hyväksytään toimikunnan esittämässä muodossa, ne ovat Kurosen mukaan jo syntyessään vanhentuneet. Suojelualueet ovat parhaimmillaankin vain jonkinlainen vakuusjärjestelmä laj ien säilymiselle, koskematon saaristo talousmetsien valtameressä. Esimerkiksi vanhojen metsien suojelu on jäämässä kokonaan luonnonsuojelulailla toteutettavaksi. Ne pitää muuttaa selvästi velvoittaviksi. Metsäteollisuus ja metsänomistajat voivat itse vaikuttaa siihen, millä tavoin kuluttajat vakuutetaan siitä, ettei metsätalous tuhoa metsäluontomme rikkautta. Metsäluonnon monimuotoisuuden yksiselitteisesti turvaavan metsälain säätäminen olisi paras keino, joka antaisi myös suomalaisille eniten liikkumavaraa. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. L ain nimeksi ehdotetaan äänestyksen jälkeen metsänhoitolakia eikä metsälakia. Toimikunnassa luonnonsuojeluliiton edustajana istuneen luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kurosen mielestä jopa voimassa olevat metsänhoitosuositukset menevät huomattavasti lakiehdotusta pitemmälle. Sen läpi kuultaa vanha puutalousajattelu. SUOMEN LUONTO 11 /95 54. M etsälainsäädännön uudistamista pohtineen toimikunnan hiljattain jättämä mietintö ei valitettavasti lupaa metsäluonnollemme yhtään parempia aikoja. Puronvarsien, kallionnyppylöiden, lähteikköjen tai heinäkorpien luonnonarvojen säästäminen on tärkeää, mutta ei se riitä. Jos luonnon monimuotoisuuden varjelu talousmetsissä laiminlyödään, metsäluontomme köyhtyy rajusti tulevina vuosikymmeninä. Ne ovat vain pienen pieni osa talousmetsistä. Metsäteollisuuteemme tuotteet menevät lähes kokonaan vientiin ja vientimaiden kuluttajaliikkeet on pakko ottaa huomioon. M etsäluonnon rikkaus on koko yhteiskunnan etu. 54. Siihen Suomea velvoittavat Rio de Janeirossa 1992 solmittu biodiversiteettisopimus ja 1993 Helsingissä pidetyn Euroopan metsäministerikokouksen ns. vuosikerta 11 1995 Metsäluonnon monimuotoisuus jäämässä heitteille metsälaissa Metsätaloussektorin kestohokema on, että metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan ja metsä kasvaa kohisten. Se tietäisi tuntuvaa korotuspainetta valtion budjetin suojelumäärärahoihin. Jos metsälaki säädetään toimikunnan esittämässä muodossa, kuilu luonnonsuojelualueiden ja talousmetsien välillä säilyy entisellään tai peräti kasvaa. Lakiehdotuksessa monimuotoisuuden säilyttäminen koskee vain pienialaisia kohteita. Piirros Hannu Virtasen sa,jakuvakirjasta Kallis perintö (Kustannusosakeyhtiö M etsälehti 1995 ). Se takaa sekä metsätalouden perustan säilymisen terveenä että jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden nauttia metsän lahjoittamista monista elämyksistä, iloista ja antimista. vsk. Terveeseen metsätalouteen kuuluu olennaisesti myös huolehtiminen metsäluonnon rikkaudesta. Metsistämme on 90 prosenttia talouskäytössä. Myös monimuotoisuuden turvaamiseksi esitettyjen toimenpide-ehdotusten muotoilut ovat suosituksen luontoisia tyyliin voidaan ottaa huomioon, on mahdollista tehdä. Jorma Laurila 3. Keskustelu erilaisista ekomerkeistä, sertifioinneista ja muusta käy maailmalla vilkkaana. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Sekä luonnonsuojeluliiton että ympäristöministeriön edustaja jätti mietintöön eriävän mielipiteensä. Suomea on tarjottu myös muulle maailmalle metsänhoidon mallimaaksi. Miten toimikunta on ajatellut hoitaa biodiversiteetin säilymisen muualla talousmetsissä. metsäperiaatteet
4 Inarissa järvet jäätyivät ja lunta satoi. Talvi nukuttaa Talvi tulee. Ne nukkuvat ensin pesän vieressä, ja jos paikka osoittautuu levottomaksi, ne etsivät rauhallisemman paikan. Siilit ovat tuhisseet lehtimajoihinsa ja sammakot ryömineet mutaisiin komeroihinsa. Joutsenet muuttivat 20.-21 . Lintuharrastajien suosimalla muutontarkkailukalliolla Paimionlahdella lähellä Turkua oli isoja rastasja peippoparvia. Pohjois-Suomessa päästiin jo hiihtämään. Lähes kaikki muuttavat linnut katosivat. Tämän vuosisadan ihmeellisin lokakuu oli Turussa 1907, jolloin kuun keskilämpötila oli 9,7 astetta, Ilomantsissa 1961 (6,8) ja Inarin seudulla 1987 (5,6). Sudet tulivat pihapiiriin ja Möhkön kylässä hukka tappoi vasikan. Nyholmin mukaan itäiselle rajavyöhykkeelle, Virolahdelta Näätämöön asti, on muodostunut eräänlainen luonnonreservaatti, jossa karhut voivat häiritsemättä viettää talvensa. Pilvettöminä päivinä oli kuulasta ja kylmän kirkasta. Jci<unen koskelo ja lokki sinnitteli jäättömillä selillä. Lämpöennätyksiä ei silti lyöty. Ensilunta saatiin odotella selvästi kauemmin kuin normaalisti, 20. Siankärsämöt, pietaryrtit, punapeipit, punaapilat ja peltosauniot kukkivat vielä. Otsot varustautuvat hyvissä ajoin pitkään lepoonsa. päivään asti. Kun lehdet alkoivat putoilla puista, vetäytyi myös suurin osa karhuista talvipesään. Kun Etelä-Suomessa poimittiin vielä suppilovahveroita oli Inarissa jo lähes 40 senttiä lunta. Ne syövät reippaasti ja katsastavat sopivan paikan jostakin pohjoisenpuoleisesta rinteestä, joka ei sula ihan ensimmäiseksi keväällä. Punatulkut napostelivat vaahteransiemeniä. Petotutkija Erik S. vsk.. Karhut paine/ivat talviunille. Lunta tuli silloinkin vain nimeksi. Käärmeetkin ovat jo kiertyneet sykkyrälle maakoloissaan. Lokakuussa Ilomantsissa satoi, tuuli ja oli harmaata. Muuttavat peukaloiset rätisivät rannan tervalepikossa. Lokakuun lopulla alkoi vuoden pimein kolmannes. päivän vaiheilla. Riekot ja kiirunat saivat valkoisen puvun ja jänis, naali ja kärppäkin muuttuivat maiseman värisiksi. Matti Valta Ihmeellinen lokakuu! Inarissa kuun keskilämpötila asettui nollan paikkeille, Ilomantsissa 5,5:een ja Turussa noin 9:ään. Nyholmin havaintojen mukaan emot ja itsenäistä eläSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Ilomantsin ja Turun lokakuu oli noin kolme astetta.normaalia lämpimämpi, Inarissa vajaan asteen. Kari Soveri/LKA Koivuhiiren hyvä tuntomerkki on pitkä häntä, jota se käyttää apuna kiipeillessään. Sopivassa maastossa voi olla useita karhun talvipesiä. Karhut eivät kuitenkaan kömmi oitis pesäänsä. Närhet lensivät isoilta tammi/ta metsään, kuvut täynnä terhoja. Kiertelevät tilhet söivät pihlajanmarjoja
Ensimmäiset havainnot pähkinänakkelin pesinnöistä maassamme ovat vuodelta 1984. vsk. Suomessa tai§ lustelee noin 700-800 karhua, joista lokakuussa päättyneessä metsästyksessä ammuttiin 44. Jokin aika sitten tutkija Asko Kaikusalo löysi Heinolan takamailta tammihiiren pesän. Supikoira painelee mielellään talveksi vanhaan mäyränpesään, jonka se kunnostaa ja siistii. Mäyrä voi nukkua luolassaan aivan asumusten lähelläkin. mää opettelevat pennut hakeutuvat liki toisiaan, mutta tieto varmentuu vasta radiolähettimillä. Jotkut siimahännätkin horrostavat. Pähkinänakkelit ovat Siperian taigametsän lintuja, jotka yleensä karttavat avoimien paikkojen ylityksiä. Ornitologi Jari Peltomäen mukaan nyt pähkinänakkeleita on havaittu jopa ulkosaaristossa. Siniharmaa selkä ja valkea vatsa sekä silmän kautta kulkeva musta juova ovat pähkinänakkelin tuntomerkkejä. Myös mäyrät ja supikoirat ovat vetäytyneet talviunille. Tuhansia lintuja on tullut ravinnonhakuun muun muassa lintulaudoille, joilta ne napsivat mielellään auringonkukansiemeniä ja pähkinöitä. Se heräilee maalis-huhtikuun vaihteessa, kun taas mäyrä saattaa vedellä hirsiä toukokuulle asti. Alice Karlsson Tuskin lintumiehet ehtivät toipua pähkinähakkien massavaelluksesta kun samalta suunnalta, idästä, alkoi tulla joukoittain pähkinänakkeleita. Maamme jyrsijöistä sekä tammihiiri että koivuhiiri vaipuvat pitkään horrokseen. Tämänsyksyinen vaellus on yksi suurimmista. Lintulaudalla se popsii siemeniä, jyviä, pähkinöitä ja rasvaakin. Koivuhiiri on meillä harvinainen, joskin Ilkka Koiviston mukaan luultua yleisempi. Koivuhiiren taidokasta kiipeilyä voi hyvällä onnella päästä ihailemaan muun muassa Etelä-Suomen leppeissä l~doissa, kunhan hiirulainen on ensin karistellut jopa kahdeksan kuukauden unet silmistään. Ensin hakki, nyt nakkeli KOTIMAASTA Mikko Pöllänen Sisiliskot ets1vat oikein joukolla talvehtimiskoloa. "Tätä aikaisemmin nakkelit vaelsivat näyttävästi 1983, mutta toistaiseksi suurin vaellusvuosi oli 1976." Pähkinänakkelit jäävät mielellään norkoilemaan lintulaudoille ja muille lintujen ruokintapaikoille koko talveksi ja saattaapa jokunen jäädä tänne pesimäänkin. i Karhun talvipesä kaatuneen puun juuren alla. Lintu kiipeilee puunrunkoa ylös ja alas ja etsii kaarnan rakosista hämähäkkejä ja talvehtivia hyönteisiä. Tammihiiriä löytyi Suomesta vuosisadan alussa Heinolan seudulta, ja tiettävästi niitä on siellä vieläkin. Alice Karlsson 5. SUOMEN LUONTO 1 1/95 54. Ihmiset ovat harvoin tietoisia tästä mestarikaivajasta, niin hiljainen ja varovainen se on
Vuotoksen ympäristöhaittojen lista on pitkä ja osin siksi valtion taloudellinen tutkimuskeskus piti 1992 Yuotosta yhteiskuntataloudellisesti kari. Selvityksistä ilmenee, että te koallas lisäisi Perämeren fosforikuormitusta aluksi 170 kilolla vuorokaudessa j a ainakin 15 vuoden ajan suunnil leen samalla määrällä kuin Kemijärven sellutehdas. Te koallassähkö on siis kaikkea muuta kuin puhdasta energiaa. Tosiasiassa Vuotos itse tuotta1s1 37 megawattia j a muualta Kemijoesta voitaisiin saada altaan avulla 50-IOO megawattia nykyistä enemmän. Tarkastuskohteista hyviä oli 44 prosenttia, tyydyttäviä 41 ja välttäv iä 15. Bongareiden mukaan sama kuvaaja on syyllistynyt lintujen häi rintään aikaisemminkin. Kauppaja teollisuusministeriö asetti kesäkuussa tehtävää varten työryhmän, joka päätti työnsä lokakuussa. Muutama vuosi sitten harvennuskohteista suurin osa oli tyydyttäviä. Hänen näyttelynsä "Kuvani luonnossa" on esillä parhaillaan Diana-Galleriassa Helsingissä. Kuvaajan ikuistama parven lentoon lähtö esitettiin illalla Kymmenen uutisissa. KTM :n työryhmän enemmistö kieltäytyi tutkimasta Vuotosta tältä kannalta. Keväällä 1994 hän ajoi lentoon Lumijoella levähtäneen punakaulahanhen ekä tänä kesänä Hailuodossa vierailleen Suomen kahdeksannen kapustahaikaran. Hänen mukaansa lintujen ruokailu-, lepoja pesimärauhasta ei ole piitattu silloin, kun Porin lintulahtien rantaniityiltä on etsitty useiden kymmenien lintuharrastajien voimin esimerkiksi harvinaista sitruunavästäräkkiä. Kesoilien lisäksi kokeilussa olivat mukana kunnat, Tielaitos, ympäristöministeriö ja Savonia Kehitys. Jos hallitusohjelman tarkoitus oli tutkia Vuotos uude lleen, lupaus jäi tote utumatta. Viime vuonna tärkeimmäksi nousi työttömyyden vähentäminen. D 6 KOTIMAASTA Lintujen tarkkailua vai häirintää. KTM:n työryhmä ei selvittänyt mitään. Muun muassa tunturikiurun pesäpaikkojen kartoitusta, valkoselkätikkatyöryhmää sekä Viron kosteikkoluonnon suojelua on tuettu yhteensä kymmenillätuhansi lla markoilla. Kasvihuone kaasuj akin allas tuottaisi noin puolet siitä määrästä kuin vastaavan energiam äärän tuottava kivihiilivoimala. D Biolan palkittiin Tämän vuoden Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto myönnettiin kauttualaiselle Biolan Oy: lle, jonka päätuotteita ovat luonnonmukaiset lannoitteet, multaja turveseokset, kasvualustat sekä torjuntaja hoitoaineet. Helsinkiläisten halu rajoittaa keskustan yksityisautoilua on sen sijaan kasvanu1, Nyt 41 prosenttia haluaisi rajoituksia katurallille, aikaisemmassa tutkimuksessa halukkaita löytyi 23 prosenttia. D Hakkuujäljet kaunistuvat Metsäkeskus Tapion mukaan harvennushakkuiden korjuujälki on parantunut viime vuosina. Syyskuussa Lumijoella oleskelleet 39 pronssi-iibistä saivat lintumiehet keskustelemaan häirinnästä. Tämä on ollut nimenomaan jäsenkunnan toivomus", Mutikainen sanoo. Sen sijaan se paransi kannattavuutta hokkuspokkustempuUaan väittäen Vuotoshankkeen tuottavan peräti 350 megawattia lisää tehoa. Harvennushakkuu on erinomaisesti tehty, kun puuston määrä on harvennuksen jälkeen Tapion metsänhoitosuositusten mukainen, keskimääräinen ajouraväli on vähintään 20 metriä ja uraleveys enintään 4,5 metriä. " I ibis-tapauksessa Bongariliitto on älähtänyt vain sen takia, että kysymyksessä on ollut harvinaisuus. Jos lentoon ajettu lintu olisi ollut tavallisempi laji, kukaan ei olisi puhunut ruokailuja leporauhan rikkomisesta mitään", Lampolahti arvelee. D Ekopiste lunasti paikkansa Viimekesäinen Jätteet pois tieltä -kokeilu onnistui hyvin. Bongariliiton sääntöjen mukaan lintuharvinaisuutta ei aa kuvaustarkoituksessa lainkaan lähestyä kahden ensimmäisen päivän aikana eikä senkään jälkeen tahallisesti häiritä. M arkus Varcsvuo/LKA Pronssi-iibis kiristi linnuista innostuneiden välejä. Vaurioituneita puita saa olla enintään vii i prosenttia runkoluvusta. Tämä uusi aineisto kirjattiin pääasiassa ympäristöministeriön edustajan eriävään mielipiteeseen. Tutkim uksen on teettänyt Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 8 011gariliiton yl i 600 jäsenen joukossa on paljon sellaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita esimerkiksi lintupaikkojen suojelu ta. Bongariliiton puheenjohtaja Ilpo Mutikainen ei hyväksy bongareiden leimaamista mistään piittaamattomiksi harvinaisuuksien metsästäjiksi. Galleria löytyy osoitteesta Erottajankatu 9 ja Salolaisen kuviin voi tutustua marraskuun loppuun asti. Kesäkuukausien aikana Kesoilin asemien 22 ekopisteeseen kertyi 3 10 000 litraa jätettä, josta runsas puolet kelpasi hyötykäyttöön. Lisäksi harrastaj ia on opetettu ottamaan huomioon muun muassa paikallinen väestö pysäköimällä autot asianmukaisesti", 8011gariliitosta kerrotaan. Satakuntalainen lintuharrastaja Janne Lampolahti arvostelee puolestaan bongareita. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 11/95 54. vsk.. Bongariliitto ja Suomen BirdLife korostavat MTV:lle lähettämä sään kirjeessä, että etenkin kaukaa harhautuneet linnut ovat usein väsyneitä ja tarvitsevat ruokailuja leporauhan. Suunta on tasan päinvastainen, kuin mihin Suomi on sitoutunut. Broilerinlannan ympäristöongelmien ratkaisuilla yli 20 vuotta sitten ponnahtanut yritys on niittänyt mainetta myös jätteidenkäsittely ja -hyödyntämistekniikallaan. "Suomalai et lintuharrastajat on saatu pitkän työn tuloksena tarkkailemaan lintuja niin kaukaa, etteivät linnut häiriinny. Edelleen kuitenkin 40 prosenttia asettaa ympäristönsuojelun etusijalle siinäkin tapauksessa, että talouden kasvu jonkin verran kärsisi. " Lintutiedotusta varten kerättyjen jäsenmaksujen ylijäämä jaetaan vuosittain lintupaikkojen kunnostukseen sekä uhanalaisten lajien suojeluun. Mikko Savelainen Vuotos-ryhmä unohti ympäristön Lipposen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin päätös tutkia Vuotoksen tekoaltaan edell ytykset uusimpien ympäristötutkimusten valossa. Bongareiden mukaan kuvaaja ajoi lintujen löytöpäivänä 14. nattamattomana. Vuotoksesta on tehty paljon ympäristöselvityksiä 199 1 jälkeen, kun edellinen hallitus oikeutti Kemijoki O y: n hakemaan lupaa tekoaltaalle. Pertti Salolaisen kuvia Ministerinä ja kansanedustajana tunnettu Pertti Salolainen on myös luonnonvalokuvaaja. Harvinaisuuksista kiinnostuneiden lintuharrastajien etujärjestö Bongariliitto syyttää MTV :n uutiskuvaajaa iibisparven aiheettomasta lentoon hätistämisestä. T yöttömyyspeikko selätti ympäristönsuojelun Kuusi vuotta sitten helsinkiläisten mielestä tärkein yhteiskunnallinen tavoite oli ympäristönsuojelu. syyskuuta autollaan rantapellolla niin lähelle iibiksiä kuin suinkin mahdollista, jolloin harv inaiset linnut lehahti vat lentoon
Projektin vetäjänä toimi lehtori Martti Helenius Heinolasta. Metsä s1Ja1tsee vahvistamattomalla yleiskaava-alueella. Hirvaan ala-aste palkittiin viihtyisästä pihakokonaisuudesta leikkikeskuksella ja Länsi-Porin yläaste oleskeluryhmällä. Nyt metsänomistajalla oli oikeus tekoonsa. "Lain nimeksikin tulee esityksen mukaan Metsänhoitolaki", sanoo luonnonsuojeluliittoa metsälakitoimikunnasSUOMEN LUONTO 11/95 54. Liitto korostaa siinä etenkin sitä, että biologisen monimuotoisuuden suojelu jää vastaisuudessakin suositusten asteelle lakiesitys ei velvoita arvokkaiden luontokohteiden suojeluun. Lain piti alun perin ottaa biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen hyvin huomioon. Jari Salonen Miten tässä näin pääsi käymään . Kahdessa kunnanhallituksen kokouksessa ostopäätös jäi pöydälle, ja sillä välin vantaalainen ostaja teki kaupat. Palkinto, jonka suuruus on 250 000 markkaa, jaetaan Suomen Teknillisten Akatemioiden juhlaistunnossa marraskuun 30. Boger on kehittänyt menetelmän, joka vähentää merkittävästi alumiiniteollisuuden päästöjä. Julisteiden valiot palkittiin 21. KOTIMAASTA Kunnan jahkailu johti raiskioon Lokakuinen ympäristöviikko Pirkkalan Toivion ala-asteella sai nolon lopun. Tamperelainen perikunta myi 26,8 hehtaarin metsää, ja kunnalla oli kauppaan normaali etuosto-oikeus. Raiskiolle kokoontuneet sa edustanut Ilpo Kuronen. päivä koulun komea ulkoilumetsikkö parturoitiin sileäksi. tenkin maan tasalla. päivänä Helsingissä. kielii Kurosen mukaan jo se, ettei sen toteuttamisesta ole arviotua aiheutuvan merkittäviä kustannuksia. Tässä vaiheessa kunnassa saatiin aikaan päätös etuosto-oikeuden käytöstä. Ympäristösarjassa Kansainvälisen ympäristöjulisteen Lauri Tarasti -palkinnon, 10 000 markkaa, sai yhdysvaltalainen James Victore ja suomalaisen ympäristöjulisteen Lauri Tarasti -palkinnon, 5 000 markkaa, Kari Piippo. Metsäammattilaiset Risto Viitanen (vas.), Matti Roivainen, Lippa Koppana, Kaarlo Ouni, Juha Lehtonen sekä Erkki Eteläaho punta,·oivat Toivion toivotonta maisemaa. Kampanjaa tukivat Ekokem, Lappset Group Oy, Marttaliitto, Suomen Metsäyhdistys, osuuspankkiryhmä, Paperinkeräys Oy ja Tielaitos. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä lakiesitys kuitenkin epäonnistui tässä. Suunnitelman mukaan laki astuu voimaan 1997 alusta. Heikosta metsälaista seuraa luonnonsuojeluliiton mielestä, että metsiä on jatkossa suojeltava entistä enemmän suojelualueita perustamalla. WWF sai vastaukset kokoomukselta, sosialidemokraateilta, vihreiltä, nuorsuomalaisilta, Suomen kristilliseltä liitolta, Ruotsalaiselta kansanpuolueelta ja Eduskuntaryhmä Virtaselta. Metsikön kohtalosta väännettiin Pirkkalassa kättä pitkin vuotta. "Ei ole ainutlaatuista, että hakkuusopimus allekirjoitetaan keskiviikkona ja torstai-iltana metsä on tien varressa pinossa", kuittaa Koppana. "Entä millaista yhteistyötä pitäisi tehdä, jotta vastaavaa ei enää tapahdu?" Pirkka-Hämeen metsälautakunnan johtaja Kaarlo Ouni miettii. vsk. Alustavasti kunnassa on päädytty noin puolen miljoonan markan korvausvaateeseen. Suurimmat ongelmat johtuvat metsäyhtiöiden ennätysripeydestä. Luonnonsuojeluliitto jätti lakiesitykseen eriävän mielipiteen. Ympäri stötalkoot oli ympäri stöministeriön, opetusministeriön ja opetushallituksen järjestämä yli kaksivuotinen projekti, jonka tarkoituksena oli innostaa koululaisia parantamaan koulupihojen ja lähiympäristöjen viihtyvyyttä ja toimivuutta. Näyttely on esillä Taideteollisuusmuseossa Helsingissä Laivurinkatu 3:ssa vuoden loppuun. D Neljännesmiljoonan arvoinen keksintö Melboumen yliopiston professori David Boger saa tämän vuoden Walter Ahlström -säätiön ympäristöpalkinnon. RKP ilmoitti vastustavansa yleistä metsästystä ja Virtanen hyväksyy metsästyksen "osittain" ja "erittäin valvottuna". Yhtyneiden Paperitehtaiden piiripäällikkö Lippo Koppana on tähän valmis. Esimerkiksi vanhojen luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten metsien säästämisestä lakiesitys ei mainitse mitään. Lain voimattomuudesta metsäammattimiehet miettivät yhteistyötä. Muutama päivä kaupan jälkeen hakkuu oli täydessä vauhdissa. lokakuuta. D Julisteet esillä Helsingin julistebiennale 95:ssa on esillä 147 graafikon töitä 28 eri maasta. Perjantaina 13. Yhteensä näytteillä on 290 julistetta. Etelä-Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Erkki Eteläaho esittää, että metsäväki ja koulu voisivat suunnitella alueen käyttöä opetuksessa. D Koulut kunnostautuivat ympäristötalkoissa Hirvaan ala-aste Rovaniemen maalaiskunnasta ja Länsi-Porin yläaste ovat voittaneet peruskoulujen Ympäri stötalkoiden pääpalkinnot. Vastanneista puolueista kokoomus, SDP, nuorsuomalaiset, vihreät ja kristilliset vastustivat metsästyksen aloittamista. "Nyt on selattu lakikirjoja ja opasvihkoja siitä, millaisia korvauksia tästä lähdetään vaatimaan. Virkistysja retkeilyalueeksi kaavailtu alue oli kuiMetsälaki esitys vesittyi Ehdotus uudeksi metsälaiksi julkistettiin marraskuun alussa. Australia on maailman suurin alumiinin tuottaja ja yksi tehdas synnyttää jopa 10 000 tonnia kuivajätettä päivittäin. Tässä tapauksessa myös virkistyskäyttöarvo on selkeästi alentunut", sanoo Pirkkalan kunnanarkkitehti Matti Roivainen. Jos laki olisi tehokas, se esimerkiksi edellyttäisi, että metsiin jätetään tietty määrä järeää puuta lahoamaan. Etuostolaki sanoo, että jos myyntipäivän jälkeen kiinteistön arvo huononee, kunnalla on oikeus korvauksiin. Jos kaavalla olisi lainvoima, hakkuu olisi voitu keskeyttää. D 7. Antti Halkka Puolueilta tivattiin kantaa hylkeenmetsästykseen WWF kyseli lokakuussa puolueilta niiden suhtautumisesta Itämeren hylkeiden metsästykseen
Hämeen ympäristökeskus pyysi ympäristöministeriöltä lausunnon ympäristövaikutusten arviointikäsittelyn tarpeellisuudesta. Näin nytkin; kuva on otettu 21. Pentti Hirvonen 8 KOTIMAASTA Lämmin syksy kasvatti loistuppisieniä Helsinkiin 1893 rakennettu talvipuutarha on koristeellinen ja rauhoittava levähdyspaikka kaupungin keskellä. Vehoniemessä on jälleen uusi sorariita. Joka käännöksessä avautuu uusia näkymiä; aukeaa, matalien kasvien täplittämää hiekkaerämaata ja hurjien, mustekalamaisten mehikasvien läpitunkematonta vihreyttä. Hiekan ja kivien pettämiin penkkeihin on istutettu pyöreitä piikkipalloja, korkeita pylväitä, litteitä ja ryömiviä kaktuksia; lehtikaktuksia riippuu amppeleista ja koreista. ja härmämalikalla on kymmeniä loistuppisienen lakkeja, joista osa on vielä kehittyviä. Tuppisienen itiöemäkehitystä rajoittavat syyskuussa alkavat yöpakkaset. Härmämalikka on loppusyksyn tuttu ruokasieni. SUOMEN LUONTO 11/95 54. Viidakko reunustaa laattakäytäviä, kultaköynnökset, sinivisteriat ja kissukset kiipeilevät seinillä. Lämmin loppusyksy on sille eduksi. Multa, kukat ja levät tuoksuvat, vesiputouksen solinaan sekoittuu undulaattien vihellyksiä ja kujerrusta. Lähes jokaista lupaa on seurannut valitus", Kangasalan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Tiitola sanoo. Tiitolan mukaan Punamultalukko on ehdottomasti suojeltava. Keskushallin vasemmalla puolella on pitkänomainen länsisiipi. Ovensuuta vartioivat suuret kameliapuut, joiden heleänväriset kukat avautuvat keskitalvella. Soraseula Oy, Lohja Rudus Oy ja kolme yksityistä maanomistajaa hakevat alueelle yhteensä 4,5 miljoonan kuution soralupaa 24,4 hehtaarin alueelle. Holvikattoinen kasvihuone on täynnä suuria palmuja, fiikuksia, samaisia, vehkoja ja muita lämpimien maiden kasveja. Seutu on lisäksi tärkeää poh javesial uetta. Kokonainen päätyseinä on ripustettu täyteen orkideakoreja, joista nousee ihmeellisen värisiä, vahamaisia kukkia hentojen varsien päässä. "Kansallismaisemaan on myönnetty kummastuttavalla tavalla soranottolupia. Toisin kävi. Kevään lähestyessä monet kaktukset kukkivat; silloin niiden hillityt harmaanvihreän ja ruskehtavan sävyt peittyvät raikuvan punaisiin, keltaisiin ja hempeän vaaleanpunaisiin kukkiin. Talvipuutarhan itäsiipi on varattu mehikasveille, kaktuksille ja orkideoille. Säilyykö Punamultalukko. Suomesta tunnetaan vain yksi kasvupaikka, pellon reunasta Vammalan Ekosta, josta sieniharrastaja Marjatta Kiuttu löysi sen 1992. Hyytävästä talvisäästä kulkija astuu sisälle puutarhan leutoon ja kosteaan ilmaan. Monet orkideat kukkivat talvella, ja niiden kukinta-aika on pitkä. Yva-lakia ei voitu soveltaa, sillä muutos ei ollut riittävä! Ministeriö esitti ottamisalueen supistamista, jolla turvattaisiin Punamultalukon ja pääselänteen säilyminen. vsk.. Rea Peltola Talvipuutarha on avoinna klo 12-15, sunnuntaisin klo l 1-15. JO. Kangasalan Vehoniemen osayleiskaava oli aikoinaan Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen maanomistajien ja viranomaisten yhdessä laatima harjukaava. Suuret agavet, piikkikruunut ja aloet ovat korkeita ja leveitä ja kurottautuvat käytävää kohti pitkillä lonkeroillaan. Harjualueet tulisikin sisällyttää vähitellen valmistuvaan Natura 2000 -ohjelmaan. Kasvihuoneen perällä on suuri vesiallas, jossa uiskentelee muhkeita kullanpunaisia karppeja. Kaktushuoneen ilma on kuivaa ja viileää. "Näin suuri soranottoalue nykyisten lisäksi olisi kuolinisku paitsi Vehoniemelle myös kunnan maineelle luonnonkauniina pitäjänä", Tiitola suree. Kaavan tarkoituksena oli säilyttää jääkaudella syntynyt harjualue luonnontilassa. Pienessä seinäsyvennyksessä sijaitseva lammikko on vihreiden lehvien katveessa melkein vedenalaisen maiseman näköinen. Talvinen valo tuntuu kahvipensaiden, muratin, flamingonkukkien ja kukkivien esikoiden keskellä miellyttävän pehmeältä. Tiitolan mukaan Punamultalukon alueen tärkeys korostuu Euroopassa, jossa harjut ja supat ovat melko tuntemattomia. Sen sijaan sillä loisiva loistuppisieni on huomattavasti harvinaisempi. Vastuu riittävän suoja-alueen jättämisestä jää paikallishallinnolle ja soranottajille. Jotkut tuoksuvat voimakkaasti, toiset ovat merkillisen muotoisia tai oudon värisiä ruskeine, vihreine tai kirjavine kukkineen, jotka muistuttavat lentäviä mehiläisiä, simpukankuoria tai meritähtien sakaroita. Siellä istutukset ovat väljempiä, ja laattakäytävä levenee siellä täällä oleskelualueeksi, johon on sijoitettu valurautaisia pöytiä ja tuoleja. Siellä näkee usein kirjoihinsa syventyneitä ihmisiä, jotka ovat tulleet viettämään muutaman tunnin rauhallisessa ympäristössä. Kolmanteen soranottoalueeseen tähtäävä lupakierros uhkaa nyt Suomen syvintä suppamuodostumaa, Punamultalukkoa, jonka syvyys on peräti 50 metriä. Rehevällä saarella lammikon keskellä seisoo huoleton, mietteisiinsä vaipunut nymfi. Kukkiva rahapuu ja mehikasvien rehevyyttä. Ministeriö juuttui juridiikkaan: alueella on kolme laillista ottolupaa, jotka on myönnetty ennen yva-lakia ja ministeriö tarkasteli asiaa toteutetun hankkeen muutoksena. Sinne tänne on sijoitettu penkkejä, joilla voi istuskella ihailemassa kasvien runsautta. Kasvihuoneisiin on vapaa pääsy. Vie hetken tajuta, että melkein kaikki talvipuutarhan kasvit ovat tavallisia huonekasveja, jotka kerrankin ovat saaneet tilaisuuden kasvaa oikeaan kokoonsa
Muuttuvien metsänkäsittelytapojen vuoksi käyttämättä jäisi 5-10 miljoonaa kuutiota. Maarit ja Arto Puumala ovat valmiita tekemään tilallaan Euroopan unionin vaatimat ympäristönsuojelutoimet. Tällä tilalla ohjeita annettiin lähinnä vain suojakaistojen leveydestä. Rantapuut ovat jo niin korkeita, että ne peittävät näkymän järvelle. Kuusamolainen Paavo Hamunen kuvasi Taivalkosken Koittijärvessä lokakuun puolivälissä joutsenia, jotka olivat kokoontuneet järven lahdekkeeseen. Puumalan tilalla EU:n toiSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Agronomi Jalo Talliniemi Uudenmaan maaseutukeskuksesta oli katselmusmiehenä. Siinä onkin maatalousviranomaisen yksi koetinkivi: pitäisikö kasvillisuutta madaltaa, ettei maisema kärsisi. Metla on arvioinut kautta maan kestävät hakkuumahdollisuudet. Mikko Niskasaari 9. Koska ympäristötuki muodostaa huomattavan osan maanviljelijän tuloista, ei viljelijällä liene varaa välinpitämättömyyteen. Ehtojen täyttämistä valvotaan pistokokein, ja laiminlyönneistä rangaistaan. Tuki on tilakohtainen, ja sen ehtona on ympäristöohjelman lisäksi muun muassa viljelyssuunnitelma sekä lohkokohtainen raportointi käytetyistä torjunta-aineiden ja lannoitteiden maaristä. Myös pienvedet, kuten purot ja lähteet, luetaan vesistöihin. Sen jälkeen ovat nousseet esiin vanhojen metsien suojelu ja uudet hakkuutavat, joten nyt joudumme arviomaan laskelmat uudelleen", Nuutinen sanoo. vsk. Noin sadan joutsenen joukossa oli tuolloin vain yksi tämän vuoden poikanen. Oulun ja Lapin läänien laskelmat valmistuivat kuitenkin 1993 ja 1995, rinnan suojeluinventointien käynnistymisen kanssa. Euroopan unioni edellyttää myös, että lantaa ja puristenestettä käsitellään asianmukaisesti. EU nostaa piennarkasvuston kunniaan. "Metlan arviot on tehty kahdeksannen valtakunnallisen metsäinventoinnin pohjalta, ja se alkoi Etelä-Suomessa jo 1986. "Ne ovat käsittääkseni peräisin maaja metsätalousministeriöltä", sanoo tutkimussuunnitelman kirjoittanut Nuutinen. Eivätkö nämä laskelmat pidä paikkaansa. Alice Karlsson den rahoitustoimikunta, ns. Osa maatilan pelloista viettää rehevään Kotojärveen. Syynä on ilmeisesti kylmä kevät, joka viivästytti pesinnän alkamista. "Luultavasti otamme laskelmien pohjaksi teollisuuden nykykapasiteetin ja jo päätettyjen sekä ehkä todennäköisten investointien puuntarpeen", kommentoi projektipäällikkö Tuula Nuutinen Metlan Joensuun tutkimusasemalta. Myös suojelun hyödyt piti laskea, mutta Metla ilmoittaa ettei se osaa. Tutkimussuunnitelmassa "eri suojeluvaihtoehtojen taloudellinen vaikutus lasketaan syntymättä jäävän teollisen kapasiteetin (saamatta jäävän puumäärän) pohjalta". KOTIMAASTA Suojelun hintaa lasketaan taas ja työllisyyPaavo Hamunen Joutsenilla vähän poikasia Luonnonkuvaajilta tulleiden viestien mukaan joutsenen pesinta on ainakin Pohjois-Suomessa epäonnistunut. Hannele Pokan työryhmä, on tilannut Metsäntutkimuslaitokselta selvityksen metsiensuojelun ja pehmeämpien hakkuumenetelmien talousja työllisyysvaikutuksista. Esimerkiksi valumat vesistöön on estettävä. Selvityksen pitäisi valmistua tammikuun lopussa. Maatilan 750 lihotussian lanta kompostoidaan jo nyt rumpukompostorissa ja kootaan aumaksi katon alle jälkikompostoitumaan. Nyt valtaajien varsiin on jätettävä metrin levyinen piennar ja vesistöön rajoittuvien peltojen reunaan kolmesta seitsemään metrin suojakaista. Kaltevimmat pellot on jätettävä syksyllä kyntämättä, vaikka järven ja pellon välissä onkin jo valmiina puita ja pensaita kasvava suojavyöhyke. Suomen ympäristötuki hyväksyttiin EU:ssa syyskuun lopussa. Mistä Metla on saanut kaksi kolme kertaa suuremmat luvut. Ympäristöministeriö on puolestaan arvioinut pehmeämmän metsätalouden alentavan puuntuotantoa 3-5 prosenttia siis 2,4--4 miljoonaa kuutiota. Maisemaa ja luonnon monimuotoisuuttakin pyritään vaalimaan säästämällä muun muassa kauniita näkymiä sekä pensasryhmiä ja yksittäisiä puita. Talviaikaan on pelloista oltava vähintään 30 prosenttia kasvien peitossa. Myös rakennukset on pidettävä kunnossa. "Meidän tarkoituksemme on tarkistaa pitävätkö luvut paikkansa." Suunnitelmassa todetaan, että "suojelun vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia laskelmia hakkuumahdollisuuksista". Nuutisen ryhmän tutkimustarjouksessa arvioidaan, että metsien vuotuisesta 80 miljoonan kuution kasvusta jää luonnonsuojelualueiden tähden käyttämättä noin kolme miljoonaa kuutiota. Tämän mukaan kaikki suojeltu puu olisi aina pois puunjalostuksesta. Pahimmassa tapauksessa maanviljelijä voi joutua maksamaan saamansa tuen takaisin. Kun suojellun metsämaan ala kerrotaan metsien keskikasvulla, tulokseksi saadaan noin yhden miljoonan kuution kasvu. Väkilannoitteiden ja karjanlannan käytön on perustuttava viljavuustutkimuksiin ja ravinneanalyysiin, ja lannan levitys hangelle ja jäiseen maahan on kielletty. veet oli helppo toteuttaa, sillä tila on huolellisesti hoidettu. Pellon laidassa oleva kaivo on puolestaan selkeä tapaus, sen ympäristö on jätettävä kyntämättä ja kylvämättä. Maatalouden ympäristötuki sidottiin luonnon hoitoon Vihtiläiselle Maarit ja Arto Puumalan tilalle tehtiin lokakuussa Euroopan unionin vaatimukset täyttävä ympäristöohjelma. Kaivon yläpuolelle Talliniemi määrää jopa 15 metrin suoja-alueen
Uudet munat tunnistaa tekstistä "Lattiakanalassa tuotettuja vapaan kanan munia". Kannibalismi on lattiakanaloiden pahimpia ongelmia, ja syitä siihen on usein vaikea selvittää. Pirkko Larmon mukaan kanat näyttävätkin selvästi onnellisemmilta. Perusteilla on toinenkin monitasokanala, ja munia saadaan myös muutamasta aiemmin perustetusta lattiakanalasta. Etenkin haja-asutusalueella vesivessa on riski pohjavesille ja vesistöille. Ollaan Pirkkalan tilan uudessa monitasokanalassa Suomusjärvellä Lounais-Suomessa. kompostikäymälään Työtehoseura on julkaissut tuoreen Kompostikäymäläoppaan, jonka avulla on helppo päästä alkuun vaihtoehtokäymälöiden viidakossa. Kaikkien on kuitenkin täytettävä EU-direktiivin lattiakanaloille asettamat vaatimukset: neliölle sallitaan korkeintaan seitsemän munijaa. Munat vierivät keskellä kanalaa olevista pesistä liukuhihnaa pitkin pakattaviksi. Yesivessoista huuhtoutuu hukkaan arvokasta lannoitetKalankulutus kasvaa Suomalainen kuluttaja ostaa kalatiskillä vuodessa puoli kiloa katkarapuja, mutta vain 200 grammaa kotimaista siikaa ja lohta. Vaikka ravinteet saataisiinkin jätevedenpuhdistamoissa talteen, taudinaiheuttajia pääsee silti vesistöihin. lsa-Brown-kanat työntävät uteliaina päitään lähemmäs toimittajaja valokuvaajalaumaa. Animalian tiedottajan Kaarina Kivivuoren mukaan Pirkkalan monitasokanala on eläinsuojelullisesti "sata kertaa parempi" kuin häkkikanala. Munat ovat muutaman markan kilolta häkkikanaloiden munia kalliimpia, ja aluksi niitä saa Helsingin ja Turun seuduilla SOK:n ja Tradekan kaupoista. Kanat voivat liikkua vapaasti , munia pesiin, istua orrella ja kylpeä pehkussa. Opas ei anna valmista vastausta siihen , minkälainen käymälä mihinkin oloihin sopii vaan kehottaa paneutumaan huolella eri vaihtoehtoihin. Päätös jätetään kuluttajille, sill ä parhaillaan valmisteltavassa uudessa eläinsuojelulaissa häkkikanaloita ei aiota kieltää kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Perinteisissä lattiakanaloissa munien keruu on valtava työ, eivätkä likaantuneet munat kelpaa asiakkaille. Esimerkiksi Tanskassa lattiamunien myynti on viime vuosina kasvanut rajusti. A-munan toimitusjohtaja Antero Lehtovaara uskoo, että viiden vuoden kuluessa puolet suomalaisista kananmunista tuotetaan lattiakanaloissa. "Aivan viime aikoina tuontikalan osuus on noussut se!. Monitasokanala on pitkälle automatisoitu. Kompostikäymälöistä esitellään neljä eri tyyppiä, joille on yhteistä biologisesti hajoavan käymäläjätteen hyödyntäminen siten, että lopputuloksena on ravinteikasta multaa. Kuusi kiloa makupaloista on ulkomaista alkuperää, muun muassa silliä ja tonnikalaa. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNP Vaihda Jos kana saisi valita Pirkkalan kanalassa kotkottajilla on häkkioloihin verrattuna hyvät oltavat. Eri ratkaisujen hyvät ja huonot puolet on koottu selkeisiin laatikoihin. Vesivessat tuhlaavat kolmanneksen kotitalouksien käyttämästä juomakelpoisesta vedestä ja ovat pahimpia kotitalouksien yksittäisiä saastuttajia. Kumppanien nokkimista yritetään torjua myös järjestämällä kanoille puuhaa. Häkkikanaloihin verrattuna kanoilla on täällä hyvät oltavat: 500 neliön hallissa kaakattaa 3 500 munijaa, kun saman kokoiseen häkkikanalaan olisi mahdutettu 8 000 kanaa. Oppaassa käydään läpi kaikki erilaiset käymälät vesivessoista ulkohuusseihin, sähkövessoihin ja varsinaisiin kompostoiviin käymälöihin. Tarkempi tieto onkin haettava muualta. Pahin puute Kivivuoren mukaan on, että kanojen nokat on kannibalismin estämiseksi typistetty. Parhaita olisivat hyvin hoidetut pikkukanalat, mutta nii stä ei ole elinkeinoksi. Tämä ja monta muuta mielenkiintoista tietoa selviää Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalankäyttötutkimuksesta. Siitä aiotaan kuitenkin jatkossa luopua, ja Animalia seuraa eläinten hyvinvointia. Jaakko ja Pirkko Larmo Pirkkalan tilalta sekä munia markkinoiva A-muna saivatkin tämänvuotisen Eläinsuojeluliitto Animalian tunnustuksen. Yksittäisiä käymälämalleja ei esitellä, koska oppaasta on haluttu pitkäikäinen ja selkeä. Keskivertosuomalainen syö vuodessa 16 kiloa kalafi !että, reilut kolme kiloa enemmän kuin vuosikymmen sitten. Puutteistaan huolimatta Pirkkalan kanalan viitoittama suunta on Kivivuoren mukaan oikea: häkkikasvatuksesta olisi siirryttävä avokanaloihin. Rohkeimmat tulevat nyppimään suojatossuista pilkistäviä kengännauhoja. Nokittaviksi on ripusteltu nauhoja, ja rehun seassa syötetään kokonaisia jyviä
Parasta lannoitetta on virtsa, joka on normaalisti bakteeritonta. Akkujen toimitus ongelmajätteiden käsittelyyn kuitenkin maksaa, eikä Black & Decker aio jatkaa talteenottoa kampanjaansa pidempään. Tarkoituksena on vain antaa alkusysäys, että ihmi set ottaisivat tämän tavakseen, ihan niin kuin ihmiset palauttavat pulloja automaatteihin", Pirjo Koivunen Black & Deckeriltä perusteRaskasmetallia sisältäviä akkuja on yllättävän monissa kodin laitteissa. Kirjassa annetaan vinkkejä ongelmien synnyn estämiseen. Kynnys käymäläjätteen kompostointiin on madaltunut ihmisillä, jotka ovat oppineet ensin kompostoimaan talousjätteensä. Seitsemästä paristosta viiden lataaminen onnistui. Kaikkiin laitteisiin ei voi asentaa akkuparistoja ja Eco Charger-laturilla voi ladata myös akkuparistoja. Yhden hengen vuodessa tuottamat jätökset riittäisivät kasvuvoimaksi 250 kilolle viljaa. Tehostaakseen akkujen talteenottoa ladattavia työkaluja valmistava Black & Decker käynnisti syyskuussa vuoden loppuun kestävän keräyskampan jan jälleenmyyjäliikkeissään. Realistinen latausten määrä on noin viisi kertaa. Japanilaisessa ruokapöydässä kalaa kuluu huikeat 67 kiloa, Yhdysvalloissa vaivaiset kuusi kiloa. Lihaa suomalaisessa pöydässä kuluu vuodessa 57 kiloa, makkaraa 24 kiloa ja kananmunia 11 kiloa. Tähän asti kompostikäymälöitä on hankittu pääasiassa kesäkäyttöön loma-asunnoille. Jatkossa raskasmetalliset akut jäävät Lehtiniityn mukaan varmasti pois käytöstä. Ulostejätteet on kompostoitava loppuun asti, jotta taudinaiheuttajabakteerit kuolevat eivätkä saastuta kaivoa tai kasvimaata. Nikkelihydridiakut e1vat ole ongelmajätettä, ja ne voidaan EU-säädösten mukaan laittaa tavallisiin roskiin. Maahantuojan mukaan lataaja on testattu moneen kertaan ja todettu täysin turvalliseksi huolimatta siitä, että paristojen vaiAinoa ongelma on, että paristoja ei voi ladata ikuisesti, ja joka kerta pariston toiminta-aika lyhenee. "Me pyrimme vauhdittamaan keräystä, tekemään tämän ihmisille tavaksi. västi. Laturi testaa ensin, voiko pariston ladata vai onko se käytetty loppuun. Eniten akkuja kuluu kannettavissa puhelimissa. Rahaa säästyy, ja osin haitallisen paristojätteen määrä pienenee. Akkuja maahan tuovan Vartan tuotepäällikön Olavi Lassfolkin tiedossa ei ole yhtään tuoteryhmää, johon nikkelihydridiakut eivät sopisi. Mahdollisiin ongelmiin kuten kärpäsiin tai hajuihin on osattava varautua. Suomen markkinoilla on viitisentoista kompostikäymälämerkkiä, joista monesta on saatavana useita eri malleja. Oppaan kirjoittajan Sirkka Matkin mukaan yhä enemmän on alettu kysyä neuvoja omakotitaloihin tuleviin käymälöihin. Palauttajia houkutellaan antamalla jokaisesta NiCdakusta 20 markan arvoseteli , joka hyvitetään yrityksen tuotteita ostettaessa. On luultu, että aivan tavallisia alkaliparistoja ei voi ladata. Mehän uhraamme tähän myös omaa rahaamme. Uuden keksinnön ansiosta tavallisten paristojen lataaminen on nyt mahdollista. Etenkin viimeisinä lamavuosina kalastus on lisääntynyt selvästi. Lataaja maksaa hieman alle 400 markkaa, ja sitä alkaa jo olla myynnissä erikoisliikkeissä ja tavarataloissa. Mikäli käyttää paljon paristoilla toimivia laitteita, lataaja maksaa itsensä nopeasti takaisin. Akut kestävät käytössä vain kolme-viisi vuotta. Reijo Lehtiniitty Nokiasta kertoo, että uusiin puhelimiin laitetaan pääsääntöisesti nikkelihydridiakut jo siitä syystä, että samaan tilaan saadaan kolmannes enemmän kapasiteettia. Haitattomia akkuja on jo tarjolla Useimmissa laitteissa NiCdakun voi onneksi korvata vähemmän haitallisella nikkelihydridiakulla. Tein kokeen paristojen keräyslaatikkoon heitetyillä paristoilla. Ladattavat paristot eli akut ovat olleet erikseen, ja tavallisten pattereiden lataaminen akuille tarkoitetuilla laitteilla ei olekaan turvallista. Voi tietysti kysyä, miksei hankkisi saman tien akkuparistoja, jos ryhtyy lataamaan. Virtsa kannattaisikin pitää erillään haitallisia bakteereja sisältävästä ulosteesta ja käyttää lannoitteena sellaisenaan. Useimpiin on kuitenkin saatavissa haitattomampi nikkelihydridiakku. Sopivuus kannattaa kuitenkin aina varmistaa laitteen maahantuojalta. Jari Salonen Monen vempaimen sisällä lymyää raskasmet Useimmat ladattavat porakoneet, lamput, parranajokoneet, rikkaimurit ja sähköhammasharjat toimivat akuilla, joissa on jopa viidesosa kadmiumia. Opas maksaa 48 markkaa ja hintaan lisätään 15 markkaa postitusja käsittelykuluja. Maailman tilastoissa Suomi löytyy keskivaiheilta. Markkinoille on tullut Eco Charger lataaja, jolla voi ladata kaikki tavalliset pyöreät alkalija sinkkiparistot sekä 1,2 voltin NiCd-akut. Eco Charger -laturin avulla pattereiden ikä jopa kymmenkertaistuu. Toisaalta ne kestävät pidempään. Kovin hyvin ihmisten tietoisuuteen akkujen haitallisuus ei ole iskostunut, sillä Koi vusen mukaan kampanjaastioihin ei ole "hirveän paljon" kertynyt akkuja. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJA ta. Kaloista jo lähes kolmannes pyydystetään itse. Kotimaisista kaloista syödään eniten silakkaa, haukea ja kirjolohta", sanoo tutkija Aune Vihervuori. Pariston valmistukseen kuluu 50 kertaa enemmän energiaa kuin siitä saadaan ulos, joten käyttöiän pidentäminen pienentää ympäristökuormitusta. Salla Tynys Kompostikäymäläoppaan voi tilata Työtehoseurasta (PL 28, 00211 Helsinki) . Sitä vastoin huoltoliikkeet keräävät akkuja jatkuvasti . Jee. Yli 20 asteen pakkasessa akut eivät toimi kunnolla, mutta muuten ne ovat teknisesti NiCd-akkuja parempia. Eniten saaliiksi saadaan haukea, ahventa ja siikaa. Koska nikkelihydridiakkuja myydään vielä vähän, ne ovat 1550 prosenttia NiCd-akkuja kalliimpia. · Salla Tynys Paristoille lisää ikää paristolaturilla mistajat yrittävät edelleen väittää, että paristojen lataamiseen sisältyisi riskejä. Laite ilmoittaa, kannattaako paristo asettaa laturiin, ja kuinka kauan lataus kestää. Suuri osa näistä nikkeliä ja kadmiumia sisältävistä niin sanotuista NiCd-akuista on päätynyt kaatopaikoille, sillä akku ja arvioidaan palautetun ainoastaan pari prosenttia kaikista viiden vuoden sisällä myydyistä laitteista. Pekka Heikura. Useiden paristojen kylkeen on myös painettu varoitus lataamisen vaarallisuudesta. Kompostikäymälä vaatii toistaiseksi enemmän hoitoa kuin vesivessa. Hollannissa akut ja niissä oleva nikkeli jopa kerätään talteen
Onko talousmetsän rauhoittamisessa mitään järkeä. Metsän "rauhoitus" omatoimisesti on siis aina mahdollista. Nykyisin mikään laki ei pakota hakkaamaan metsää, mikäli omistaja ei halua. Mistä sellaisen voisi ostaa Suomessa. Muuten luonnonsuojelulaki ei mahdollista rauhoittamista. Olen hoitoalalla ja joudun päivittäin käsittelemään lääkepakkauksia. Y mpäristökeskukset ovat suopeita vapaaehtoisiin rauhoituksiin. Testamentissa tehty vaatimus alueen jättämisestä rauhaan on käytännössä pitämätön. Ehkä paras tapa rauhoittaa alue on lahjoittaa se esimerkiksi jollekin luonnonsuojelujärjestölle. Alumiininkaan kierrätykselle ei ole periaatteellista estettä. Valion muissa maitotuotteissa alumiinikansista on luovuttu tai ollaan luopumassa. Happi ei pääse ilmasta pakkauksen sisälle, mikä parantaa lääkkeiden säilyvyyttä. Tässä olisikin hyvä tuoteidea mille tahansa metallipajalle tai maahantuojalle. Suomen ympäristökeskus tekee nykyisin itsenäisesti päätöksen rauhoittamisesta. Yhdysvalloissa yleiset littaajat eivät ole vielä levinneet meille asti. Kysyjän metsiköllä luonnonarvoja saattaisi olla. Metsä on pääosin rehevää lehtimetsää, ja siellä on hakattu viimeksi 1960-luvun alussa. Pekka Heikuraan voi offaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 / ) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sl/ji Purkit lättänöiksi Jätteiden lajitteluharrastukseni on laajentunut säilykepurkkien lajitteluun. Vuosittain rauhoitetaan yhä enemmän yksityisten omistamia maita. Markkinoilla on jo nyt PVC:n korvaavia muovilaatuja, mutta uusien materiaalien käyttöönotto vie vuosia. Myös kotona törmään alumiinipakkauksiin avatessani jogurttipurkin ja tuorejuuston. Ilokseni olen tosin huomannut, että yhä useammat lääkefirmat ovat siirtyneet pahvipakkauksiin, vaikka ne vievätkin lääkekaa12 pissa enemmän tilaa. Päivi Nurmen mukaan lääkepakkauksiin kuitenkin haetaan korvaavia materiaaleja. Ainakin minä hankkisin littaajan, mikäli sellaisia olisi myytävänä. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoittaminen etenee ottamalla yhteyttä alueelliseen Suomen ympäristökeskukseen (SYKE), joka arvioi alueen luonnonarvot. Alumiinista tuskin päästään lääkepakkauksissa kokonaan eroon. Voiko talouskäytössä olleen metsän rauhoittaa jälkeläisteni mahdolliselta hakkuuinnolta. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Pakkauskehittelijä Päivi Nurmi Leirakselta kertoo, että alumiinia käytetään pakkauksissa, koska sillä on hyvät "happibarrieri"-ominaisuudet. Mikä korvaisi alumiinikääreen. Kevyestä alumiinista voidaan työstää hyvin ohuita kalvoja kuten pakkauksissa on tapana. Näin muutama vuosi sitten käydessäni tölkkien littaajan. Vaikka lahjoittamishetkellä alueella ei olisikaan erityisiä luonnonarvoja, niitä muodostuu ennemmin tai myöhemmin. Entisten talousmetsien rauhoittaminen on mielestäni järkevää. Sama kehitys näkyy myös Valion kilpailijoiden pakkauksissa. Jos haluaa lain tuen omatoimiselle rauhoittamiselle ja peräti korvausta, alueella täytyy olla luonnonsuojeluarvoa. Ihmettelen sitä valtavaa alumiinifolion määrää, johon tabletit on yksittäin pakattu. Koska valmistuserät ovat pieniä, tuotteiden on säilyttävä pitkään. Metallipurkit vievät kuitenkin paljon tilaa. On vaikea sanoa, ovatko alumiinia korvaavat materiaalit aina parempia. Lääkkeet pakataan yksittäin, koska annosten nauttimisen välillä voi kulua pitkäkin aika. Sain perinnöksi pienen metsäpalstan. Metallipakkausten lajittelu yleistyy nopeasti, ja kieltämättä säilykepurkit vievät runsaasti tilaa lajittelukaapeissa. Erään ystäväni ehdottama konsti puukengällä rusikoimisesta ei taida soveltua joka kotiin. Suurin osa alueista on pieniä, mutta niiden merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta voi olla yllättävän suuri . Testamentin vaatimukset tulkitaan Suomessa toivomuksiksi, jotka eivät sido jälkeläisiä j uridisesti. Lapin erämaakämpiltä bongattavat ruttaajat lienevät liian järeitä keittiökäyttöön eivätkä ole mitään keittiön kaunistuksia. Eikö korvaavaa pakkaustapaa voi todellakaan keksiä. Lääkepakkauksiin on vaikea keksiä muita materiaaleja, jotka täyttäisivät saman tehtävän. Joidenkin viilienkään kansissa alumiinia ei enää käytetä. Miten rauhoitan perintömetsäni. Mitä tehdä tälle turhalle jätteelle. Mikäli perijät haluavat hakata metsän, kukaan ei voine heitä estää. Jos korvauksia ei vaadita, suojelupäätös on melko varma toki edellyttäen, että alueeseen sisältyy edes jotakin luonnonsuojelullisesti arvokasta. Monet lääkkeet pilaantuvat nopeasti , mikäli ne ovat tekemisissä ilman kanssa. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitolle on lahjoitettu maa-alueita, jotka jätetään varmasti rauhaan. Valitettavasti kotikäyttöön tarkoitettua purkkien littaajaa ei löytynyt kovankaan etsimisen jälkeen koko Suomesta. Kehityspäällikkö Leo Junkkarisen mukaan Valion tuorejuustoja tai jogurtteja ei enää pakata alumiinikannen alle. Paremmuus riippuu siitä, onko kierrätys järjestetty. Toisaalta on keskusteltu siitä, onko kierrätyksestä tullut pakkausteollisuudelle keino tiukentuneiden ympanstovaatimusten edessä valmistaa edelleen yhtä paljon pakkauksia kuin aiemminkin. Lehtimetsät ovat vähentyneet Suomesta rajusti, ja monista lehtimetsän lajeista on tullut uhanalaisia. Eräs tuleva kansimateriaali on kartongin ja polypropeenin yhdistelmä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään ekoneuvojamme vastaftaviksi osoiffeeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Lääkepakkauksissa käytetään paljon myös PVC-muovia, jolla on vastaavat barrieriominaisuudet kuin alumiinilla. vsk.
Muutoinhan tuo viikon ulkonapito ei olisi niin tärkeätä, etenkin kun vaarana on arvokkaiden jalostu lampaiden menetys. Tottahan katras kuljetettaisiin ainakin yöksi sisään tai edes johonkin tiukemmin aidattuun ulkokarsinaan. Puhumattakaan sitten, kun lampurin metsästäjäystävät onnistuvat taas täräytSUOMEN LUONTO 11/95 54. No, susi on tietenkin toinen juttu, sehän on vain luontokappale eikä auto. Jos unohdetaan sanojen sisältämä ajatus biodiversiteetistä ja arvioidaan silkkaa elämäniloa, olisi karhujen ja susien säätelemätön metsästys mitä suositeltavin asia. Alkoi tuntua siltä, että jos susi jonkun veisi, elämänilon mittarissa viisari heilahtaisi kovasti ylöspäin. Aina ne pahuksen sudet onnistuvat listimään juuri parhaat jalostuslampaat, eivät _koskaan ota sitä vähäpätöisintä kitukasvupässiä, peijooni vieköön! Tai sitten asia ei ole niin yksioikoinen. Vain koiralla on hetki hauskaa, mutta luultavasti sekin joutuu tuosta hauskuudesta kalliisti maksamaan. Mutta ... Aura Koivisto pohtii, ketkä repivät siitä ilon. Susi saisi vatsansa pömpälleen ja emäntä tuntisi vapauden riemua. On kylläkin ihmisiä, jotka eivät iloitse susien tappamisesta eivätkä ole lääpällään lehtien metsästysaiheisista verivalokuvista, saattavatpa niiden vuoksi kokea jopa negatiivisia tuntemuksia. Eihän siinä mene kuin karhun tai suden henkiriepu; mutta ajatelkaapa metsästäjää, miestä, joka hetkessä kohoaa kylän ja maakunnan sankariksi mikä ilmoihin nostattava ilon tunne hänet valtaa! Entäpä sitten pikku paikallislehden terhakka toimittaja, ja jämerän maakuntalehden jämerä uutisoija heille tällainen tapahtuma tuo kerrassaan sykähdyttävää vaihtelua! Kuvitelkaa kuinka metsästäjä pääsee röyhistelemään kylän torille ja esittelemään veren tahrimaa pedon ruumista, kuinka pitkästymistä potevat ihmiset saavat töllistelyajanvietettä ja kuinka toimittajat inspiroituvat tarjolla olevasta modernista legendasta: sankari ja hirviö, voittaja ja voitettu! Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. Tämä kannattaisi metsästysasioissakin muistaa, sillä muutoin voi käydä niin, että hapannaamat lisääntyvät, tulevat Suuri Valkoinen Metsästäjä -asetelma elää mediamyllyn voimalla suden ja ihmisen suhteissa nyky-Suomessa. Tosin tässä tapauksessa toimittajien ilo evättäisiin sanotaan vaikkapa että silkasta ammattikateudesta. Mieleen tulee lampuri, joka vastikään ilmoitti , että hänen lampaansa joita sudet ovat jo pitkään häiriköineet saavat olla vielä ainakin viikon ulkona. Ja ilmeisesti , mikäli valitaan elämäniloa lisäävä vaihtoehto, se on myös paras ratkaisu, kuten edellä on selvitetty. Lammas tietysti menettää ainokaisen henkiriepunsa, mutta susi saa murkinaa ja on iloissaan. 13. yhä ärtyisämmiksi ja pyrkivät tykkänään estämään toisten ilonpidon. vsk. Suden ilmaantuessa on lampaiden välttämättä saatava olla kuten ennenkin ja huomatkaa: lampuri ei ole tyhmän jääräpäinen vaan suomalaiskansallisen sisukas. Ruumis, verta; ihanaa! Entä jos susi tappaa lampaan, miten sitten lasketaan elämänilon summa. Aura Koivisto Iloa susista tamaan suden hengiltä, ja paikalle kiirehtii paikallislehden terhakka toimittaja ja niin edelleen. Ja hän on arvatenkin harmissaan. Mutta olkoon. Sen sijaan jos tarkastellaan tapausta, jossa karannut koira tappaa lampaita, ollaan kiistatta menetetyn elämänilon puolella: lampaat menettävät henkensä, lampuri kalliita jalostuseläimiä, koiran omistaja joutuu pulittamaan pitkän pennin eivätkä toimittajatkaan järin inspiroidu. P entti Linkola on joskus kirjoittanut "elämänilon summasta", siitä miten ihminen loputtomalla ahneudellaan tuota elämäniloa jatkuvasti vähentää. Mutta kun lampaat alkoivat iltaisin tungeksia veräjällä ja ilmiselvästi tahtoivat yöksi sisään, päätin luopua susien ruokinnasta ja ajattelin, itseäni lohduttaakseni, että onhan siinä seitsemän elämäniloista päätä: lampaat köllöttivät karsinassaan olkipatjalla ja silmät ummessa jauhoivat heinätukkoa ikiliikkujaleuoissaan. Jos totta puhutaan, olin jo aikaa sitten työlääntynyt lampaisiin, niiden ääliömäiseen määkynään ja pähkinänaivoiseen ryntäilyyn. Kuka iloitsee, kuka murehtii. Joka tapauksessa lyijy on ongelman ratkaisu. Ja että kyllä se toinenkin susi viikon sisällä kaatuu. Pohdiskelin näitä elämänilon summa -asioita, kun syksyn tullen yöt alkoivat pimetä ja kun näilläkin seuduilla muutamia susihavaintoja tehtiin. Aivan ilmeisesti lampuri siis käyttää lampaita elävinä haaskoina suden metsästyksessä. Mutta vielä on lampuri. Tällainen tapaus tänä syksynä näillä seuduilla sattui. Tulipa mieleen, että jos jonkun lampurin laitumien halki rakennettaisiin pikitie, lampuri luultavasti laittaisi laitumiensa ympärille aidat siten, etteivät lampaat rynnisi tielle eivätkä jäisi autojen alle. Ikävä kyllä aina on niitä hapannaamaihmisiä, joissa toisten ilo herättää närää. Mutta siitä ette varmaan ole lehdistä lukeneet ... Voisi olla parempi , jos markkinahenkisistä ruumiin raiskaamisista hieman pidättäydyttäisiin, jos vanhanajan Suuri Valkoinen Metsästäjä -asetelmakuvista luovuttaisiin, jos "hätävarjelussa" tapettujen eläinten menettämisistä valtiolle ei nostettaisi niin suurta mekkalaa. Tyhmiä tietysti, mutta sehän ei iloa eikä onnea yhtään vähennä. Edelleen paikallislehden terhakka toimittaja ja maakuntalehden jämerä uutisoija iloitsevat mehevän verisestä jutusta. M eidän pikku farmillamme oli kesällä seitsemän lammasta. Lampuri tuskin olisi niin tyhmän jääräpäinen, että vaatisi eläintensä saada olla kuten ennenkin, eikä hän varmaan asettuisi tähystystomiin ammuskelemaan ohi ajavien autojen renkaita tohjoksi. Siksi metsästäjien ei ehkä kannattaisi aivan niin peittelemättömästi iloita ja olla aivan niin sankareita. Lienee siis niin, että elämänilon summa on tässäkin tapauksessa huomattava. Mikäli heidät otettaisiin huomioon, ilon summan arviointi kävisi vaikeammaksi. Mitä sitten jäisi jäljelle, olisiko koko hommasta oikeastaan enää mi tään iloa. Sillä hetkellä ne eivät olleet vain iloisen, vaan suorastaan onnellisen näköisiä
puolisesti keskittyen metsänriistan ja kalan pyyntiin sukujen hallitsem illa alueilla. Inari 1988. Sodankylä /991. Kuttura 1992 . Perinteisessä poronhoidossa on aina käytetty uusinta tekniikkaa. Poroaidan viereen väsähtänyt peltipailakka. Enemmän kuin tietoisista pyrkimyksistä tai "osaamisesta" sopeutumisessa oli kysymys alueen laajuudesta, väestön vähyydestä ja pyyntimenetelmien alkeellisuudesta. Kolmesataa vuotta sitten nykyisen Lapin läänin alueella arvioidaan olleen vain 2 200 asukasta, joista metsäsaamelaisia ehkä puolet. Vuotso 1991. Ilmo Massa pitää kirjassaan "Pohjoinen luonnonvalloitus" metsäsaamelaista pyyntikulttuuria luontoon sopeutuneena. Teksti ja kuvat: Veikko Vasama Lapissa osataan Ilman nauloja rakennettua poroaitaa. Metsäsaamelaiset hyödynsivät luonnonvaroja moni14 "Lapissa osataan elää sovussa luonnon kanssa, on aina osattu." Hokemaa pidetään itsestäänselvyytenä, eikä sitä ole tapana perustella. Turistinpyyntiä houkutusporon avulla. Pääsyy tähän oli suomalaisen uudisasutuksen työntyminen yhä pohjoisemmaksi. vsk.. Mitä luonto-osaamiseen tulee, kaksi tärkeintä pyynnin kohdetta osattiin tuliaseiden SUOMEN LUONTO 11 /95 54. Elämänmuodon perusta tuhoutui riistaja kalakantojen jouduttua liiallisen ja sääntelemättömän pyynnin kohteeksi. Esimerkkejä luonnon kanssa sovussa elämisestä toki löytyy, kunhan niitä etsii riittävän kaukaa historiasta
Sodankylä 1994. Aito lainapeitelaavu ja Ounasvaaran korotustyömaa. 15. Rovaniemi 1987. SUOMEN LUO TO 11 /95 54. Kelkkailu kielletty. vsk
Majava palautettiin istutuksin Suomeen ja peura Suomenselälle, mutta Lapissa poron ja poromiehen kanssa kilpailevien eläinlajien tulevaisuus ei näytä vieläkään erityisen valoisalta. Eriasteisilla suojelualueilla luonnonmetsiä on edelleen selvästi enemmän kuin muualla Suomessa, tuskin kuitenkaan lappilaisten ansiosta. Toimeentulon ottaminen ympäröivästä luonnosta on kuitenkin aivan eri asia kuin luonnon kanssa sovussa eläminen. Totta onkin, että esimerkiksi yhtenäiset luonnonmetsät onnistuttiin lopullisesti pirstomaan vasta viime vuosikymmenien tehoiskussa. Malliesimerkiksi kyvystä elää sovussa luonnon kanssa tarjotaan usein poronhoitoa. Muuan arvostettu saamelaisporomies kiteytti alalla tapahtuneen kehityksen oraakkelimaiseen toteamukseen, jonka mukaan perinteisessä poronhoidossa on aina hyödynnetty uusinta tekniikkaa. Taloudellista noidankehää on yritetty murtaa lisäämällä porojen määrää. Oikeita luonnonsuojelujärjestöjä suositumpi on ylimuistoisten nautintaoikeuksien ja muiden saavutettujen etujen suojeluyhdistys. Kadehdittavan hyvin lappilaiset ottavat luonnosta sen mitä milloinkin lähtevät hakemaan,-pakastimellisen hirvenlihaa, metsopaistm, saavillisen siikoja tai hilloja. Lämmin auto on ylimuistoinen nautintaoikeus. kiosassa luonnonmetsiä on jäljellä äärimmäisen vähän. Myytti puhtaasta ja koskemattomasta Lapin luonnosta elää sitkeästi matkailumainoksissa ja humppalyriikassa. Lapissa ei eletä luonnon kanssa yhtään sen paremmassa sovussa kuin muuallakaan. Nykyaikaisen porotalouden näkyvin ja kuuluvin piirre on porotöissä käytettävien kalliiden ja lyhytikäisten maastoajoneuvojen runsaus. Pallastunturi /988. Majava hävisi Lapin eläimistöstä viime vuosisadan puolivälin tienoilla, villipeura joitakin vuosikymmeniä myöhemmin. Ainakin välillisesti villi peuran hävittämiseen osallistuivat myös porosaamelaiset tuomalla porokarjansa peurojen perinteisille laidunmaille. Lappilaiselle luontosuhteelle ominaisen hyötyajattelun mursi vasta moottorikelkka. Erotukseksi omasta luonnossa liikkumisestaan lappilaisten kuulee nimittelevän huvin vuoksi luonnossa vaeltavia turisteja tyhjän kulkijoiksi. Alkuperäiseen eläinlajistoon kuuluminen ei auta sutta tai ahmaa, vaikka porojen aikaansaannoksia liikenteessä, pelloilla tai kukkapenkeissä puolustellaan muistuttamalla poron olevan osa Lapin luontoa. Monien poronhoitajatalouksien ajoneuvoarsenaaliin kuuluu muutaman moottorikelkan lisäksi mönkijä, moottoripyörä ja kaksi autoa. Suojelualueet keskittyvät pohjoisimpaan Lappiin; läänin eteläja kes16 Hettalaiset vaativat Pyhäkerolle hissejä. Ylikoneellistuminen ja riippuvuus ulkoisista tuotantopanoksista ovat johtaneet siihen, ettei lihan arvo ole järkevässä suhteessa tuotantokustannuksiin. Lapissa turmeltumatonta luontoa arvostetaan ja tarvitaan, mutta suojelu on myrkkyä. Yhdistys hyväksyy myös luonnonsuojelun, mikäli se ei uhkaa lappilaisten työllisyyttä, bisneksiä tai hauskanpitoa eikä ole etelästä ohjattua. vsk.. Lapissa luonnosta on totuttu hyötymään konkreettisesti. Vapaa-ajan kelkkailuun voi liittyä vaikkapa pilkkimistä, mutta yhä suurempi osa kelkkailijoista on tyhjän kurvailijoita. Alkuperäisessä muodossaan se olikin luonnon ehdoilla elämistä, mutta ei enää. Lapissa luonnonsuojelu ei saa estää bisneksentekoa eikä huvittelua yleistyttyä hävittää sukupuuttoon. D SUOMEN LUONTO 11/95 54. Mitä lappilaiset sitten osaavat. Sodankylä /994. Tosiasioihin perustumaton uhoaminen luontosuhteella olisikin syytä lopettaa
Niin sanottu paluu luontoon voi joissakin tapauksissa merkitä porokarjojen selvää vähentämistä, mutta myös poronhoitojärjestelmän muuttaminen voi olla askel tähän suuntaan. Poromäärän nousua selittää suotuisa ilmasto sekä muutokset poronhoitotavoissa. Kun porokanta oli aallonpohjassa, talvi laitumet ehtivät elpyä. Nykyisin porojen määrä pystytään pitämään jatkuvasti entisten yksittäisten huippuvuosien luvuissa, mistä seuraa laidunten jatkuva kuluminen. Nyt porot kuluttavat arvokkaimpia talvilaitumia eli jäkäläkankaita myös lumettomina vuodenaikoina. Useimmissa paliskunnissa tehokas laidunkierto on kuitenkin vaikeata luontaisten edellytysten puuttuessa, mikä johtuu erityisesti paliskuntien pienestä koosta. Lisäksi Ylä-Lapin tuntureilta on tavattu eroosiolaikkuja. Porot saattoivat näin hyödyntää myös sellaisia jäkäliköitä, jotka olivat liian pieniä paimennuksen tarpeisiin. Ennen vanhaan jäkälikköjen liiallinen kuluminen johti siihen, että seuraava keskimääräistä runsaslumisempi talvi vähensi poromäärän puoleen. Tietous porotalouden ympäristövaikutuksista on toistaiseksi hajanaista. tyillä laidunalueilla. Helle on myös Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Uusien hoitotapojen myötä porojen ja lihantuotannon määrää voitiin ennustaa entistä paremmin, mikä sisälsi laidunkriisin siemenet. Poroja joudutaan ruokkimaan noin 15-20 miljoonalla rehukilolla vuosittain. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen mukaan talvilaitumet ovat erittäin kuluneita niin sanotuissa tunturipaliskunnissa, Utsjoella ja Käsivarressa. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin varmuudella sanoa, ettei poronhoito estä mäntymetsän uudistamista ja että porojen aiheuttamat vahingot taimikoissa ovat metsänhoidon näkökulmasta merkityksettömiä ja poikkeustapauksia. I -~-; -~-; t 1 n, Laidunten kulumisen vuoksi poroja joudutaan ruokkimaan yhä enemmän maastossa, mikä lisää poronhoidon kustannuksia. Jäkäläkankaiden kulumisen lisäksi eri tutkimukset ovat paljastaneet, että tunturikoivikoiden luontainen uudistuminen on estynyt porojen kesälaidunalueella. Paimennuksen loppumisen mahdollisti paliskuntien aitaaminen ja moottorikelkkojen käyttöönotto. Laidunkierto perustuu siihen, että porot käyttävät jäkäliköitä vain kevättalvella, joka on ruoanhankinnan kannalta kriittisin vuodenaika. Takaisin luontoon porotaloudessa Ekologinen kriisi on myös taloudellinen kriisi. Ympäristövaikutukset tunnetaan huonosti Jännitteet porotalouden sekä maaja metsätalouden välillä eivät ole uutta. Tunturipaliskunnissa jäkälää on vähimmillään vain neljännes siitä, mitä pohJ01s1mmissa metsäpaliskunnissa. Pohjoismaisessa vertai I ussa Suomen poronhoidon eräs ominaispiirre on laidunkierron harvinaisuus. Poromäärien kasvu oli voimakkainta Pohjois-Lapissa, jossa nousua siivitti luopuminen tiukasta talvipaimennuksesta, porojen pitämisestä tieSUOMEN LUONTO 11 /95 54. Yleispätevää mallia luonnonvarojen kestävästä käytösr-tä ei ole, koska laiduntilanne ja poronhoito vaihtelevat pa1 iskunnittain. 17. Jäkälä toki kasvaa hitaammin tunturissa kuin metsässä, mutta tärkein syy tunturialueen kehnoihin laitumiin ovat korkeat porotiheydet. Nykyinen tehoruokinta syntyi aikana, jolloin tuottajahinta oli kolmanneksen korkeampi, eivätkä porotaloutta rasittaneet arvonlisävero Euroopan unionin normit täyttävien teurastamojen rakennusja ylläpitokulut. Porotalous pysyy elinvoimaisena eurooppalaisilla markkinoilla, mikäli se ottaa huomioon kestävän käytön periaatteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Enää luontainen kannansäätely ei toimi. Ilpo Kojola Timo Helle FT Ilpo Kojola työskentelee tutkijana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen porotutkimusasemalla Inarissa, FT Timo Helle Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijana Rovaniemen tutkimusasemalla. Porojen talviruokinta, loisten torjunta ja vasojen teurastaminen ovat nykyisin yleinen käytäntö lähes koko poronhoitoalueella. Pelkästaan luontaisiin ravintovaroihin nojautuva porotalous on realistinen tavoite vain poronhoitoalueen pohjoisosissa. Talviruokinnan tarvetta ovat kasvattaneet myös (uppoa ja naavaa kasvavien vanhojen metsien hakkuut. Poroilta loppuvat laitumet Laidunten kuluminen on ajanut Suomen porotalouden ekologiseen kriisiin. Yarovaistenkin arvioiden mukaan ruokintakustannukset haukkaavat kolmanneksen poronlihan myyntituloista. Metsäntutkimus( aitoksen koordinoimassa Itä-Lapin metsävaurioprojektissa saatiin myös viitteitä siitä, että laidunnus alentaisi maan mikrobiologista aktiivisuutta ja saattaisi vaurioittaa puiden juuristoa. vsk. Porokarjat kasvoivat jatkuvasti 20 vuoden ajan, ja kasvu taittui vasta 1980-lopun pakkoteurastuksiin
Mikä merkitys on tuotteen yhteiskunnallisilla ominaisuuksilla. Pitääkö esimerkiksi ostaa lapsityövoimalla teetetty tuote, jos se on ympäristösyistä markkinoiden paras. Paperin jalostusasteen nostaminen vain lisää energiankulutusta", Soininvaara vertaa. Elintarvikkeissa eniten mahdollisuuksia "Suoraan kuluttajille tehtyjen hyödykkeiden ekomarkkinat ovat Suomessa heikosti kehittyneet", ylitarkastaja Mervi Salminen kauppaja teollisuusministeriöstä kertoo. Ydinjätteen käsittely kelpaa ekovienniksi Kauppaja teollisuusministeriön ekovientiä pohtinut toimikunta kutsuu alan tuotantoa ympäristömyötäiseksi. Ekovientiä ovat myös ehkäisyvälineet, maitohappobakteerien käyttö elin18 tarvikkeissa ja ilman freoneja valmistetut muoviveneet. Onko ekotuote automaattisesti hyvä ja tarpeellinen. Laatu korvaamaan määrää Osmo Soininvaaran mielestä talouskasvu ei ole ympäristön vihollinen. Ministeriö ennustaa niin sanotun ekoviennin nousevan nykyisen viennin tasolle vuoteen 2010 mennessä. vsk.. Ministeriö kelpuuttaa ekovienniksi muun muassa ydinjätteen käsittelytekniikkaa, kotitalousjätteitä polttavan polttoainekattilan ja pakkausjärjestelmän. Myös aika ja paikka määrittelevät ympäristömyötäisyyttä. Niiden ympäristömyötäisyys perustuu siihen, että ne käyttävät kestävämmin luonnonvaroja tai kuormittavat vähemmän ympäristöä kuin niitä korvaavat tuotteet tai tekniikat. Pitäisikö vieroa kehitysmaan tuotetta, jos sen valmistaminen teollisuusmaassa on ympäristölle haitattomampaa. Suurimpia kasvualoja ovat energiaja ympäristönsuojelutekniikka. Onko Suomessa ympäristön kannalta järkevä tuote hyvä muualla. Soininvaaran mukaan ympäristömyötäisyys voi liittyä yksittäisen tuotteen lisäksi yritykseen ja maahan. Ohittaako tuotteen muu ominaisuus, kuten turvallisuus, ympäristömyötäisyyden. Nokian kännyköiden kilohinta on aika hyvä. Gourmet-illallinen ravintolassa tai tunti hierojalla on vastuullista kuluttamista. Metsäalasta rohjetaan väittää, että rajanveto ekoja perinteisen viennin välillä on tarpeeton, koska ala on "luontaisesti" ympäristömyötäinen: tärkein raaka-aine puu on uusiutuva, kierrätettävä ja kaatopaikalla haitaton. Toinen unohdettu ala on luontomatkailu, jota ei ole edistetty Suomessa yhtä paljon kuin muissa Euroopan maissa. Maitohappobakteerien sanotaan edistävän terveyttä, ja kartonki pakkausten materiaali on suunniteltu erityisesti polttolaitoksiin sopivaksi, jotta pakkaukset eivät päätyisi kaatopaikkoja kuormittamaan. Suomi vie pääasiassa tuotantohyödykkeitä, kuten energiatekniikkaa, metsäteollisuuden koneita ja laitteita, vesienkäsittelytekniikkaa sekä mittaustekniikkaa. Suomen metsäteollisuuden on turha ylpeillä päästöjen vähentämisellä, jos se ei piittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. "Hi-tech on hyvä esimerkki, metsäteollisuus ei. Onko luomujäätelö turhuutta. Y mpäristömyötäisyys on aina suhteellista Mihin tuotteiden ympäristömyötäisyyttä pitäisi verrata. Luonnonvarojen säästämistä ovat muun muassa uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätysmateriaalien käyttäminen raaka-aineena, energian ja raaka-aineen tehokas hyödyntäminen sekä monimuotoisuuden turvaaminen raaka-aineita hankittaessa. "Maan ekomaine on jakamaton", Soininvaara sanoo. Voidaanko esimerkiksi ympäristöä vähiten kuormittavaa malminrikastusprosessia pitää ekotuotteena, vaikka kaivosteollisuus runtelee ympäristöä. Soininvaaran mukaan valaanpyynti on vahingoittanut Gro Harlem Brundtlandin Norjalle tuomaa ekomainetta, ja Ranskan ydinkokeet tahraavat kauan maan imagoa. Suomen vain pitäisi suunnata tuotantoaan ekologisesti harmittomammille aloille. Kauppaja teollisuusministeriö arvioi, että Suomen 130 miljardin markan viennistä ekoargumentein käytävän viennin osuus on noin viidesosa. Sen sijaan energiatekniikassa Suomi on tietyillä kapeilla erikoisaloilla menestynyt hyvin. "Raportin pääasia oli selvittää, miten ympäristömyötäisyydellä voidaan edistää vientiä", kansanedustaja ja toimikunnan jäsen Osmo Soininvaara kuvaa. Onko miljardi kiinalaista ekokansalaisia, jos he vaihtavat polkupyörän katalysaattoriautoon. Tietyn maan normaalitekniikka on ekotekniikkaa jossakin muualla, ja tämän päivän edistyksellinen tekniikka ei ehkä viiden vuoden päästä kelpaa markkinoille. Tuotteiden ekoutta perustellaan muun muassa sillä, että ydinvoima torjuu ilmastonmuutosta ja ehkäisyvälineet hillitsevät väestöräjähdystä. Ympäristöä säästävässä rakentamisessakaan Suomi ei ole hyödyntänyt mahdollisuuksiaan. Aarniometsien hakkuut eivät pilaa vain metsäteollisuuden vaan koko viennin maineen. D SUOME LUO TO 11/95 54. Ekovientiä voi olla tuote, tekniikka tai osaaminen. Soininvaaran mielestä niistä ei selv1a "ekoaneita" ostamalla vaan kulutusja elintapoja muuttamalla. Y mpäristökuormituksen vähentämisessä on oleellista päästöjen hallinta. "Kuluttaja ei vieläkään pääse valinnan tuskasta." Ekomarkkinat saavat kuluttamisen tuntumaan ratkaisulta ympäristöongelmiin. Soininvaara suosittelee, että taloudellinen kasvu suunnattaisiin tavaroiden haalimisen asemasta aineettomien palvelujen ostamiseen. Energiatekniikan vienti onkin kasvanut miljardista markasta seitsemään miljardiin 19801993. Verratako ekona mainostettua katalysaattoriautoa autoon, jossa ei ole katalysaattoria, bussimatkaan, kävelyyn vai kotiin jäämiseen. Ulla Ahonen Vihertyvää vientiä Ekomarkkinat kaksinkertaistuvat 1990-luvulla Ekomarkkinat on uusi muotisana, joka lupaa huimia kasvuennusteita ja saa bisneksen tuntumaan jotenkin moraalisesti paremmalta. "Liikeyritysten kannalta ekotuotteet ovat sitä, mitä kuluttajat kulloinkin sattuvat ekoargumentein ostamaan", Osmo Soininvaara naurahtaa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan kansainväliset ekoviennin markkinat kaksinkertaistuvat tällä vuosikymmenellä, ja kasvun pitäisi jatkua sen jälkeenkin. "Teollisessa tuotannossa määrä lisää luonnonvarojen hyödyntämistä, mutta laadun paraneminen on yleensä haitatonta." Esimerkiksi design nostaa tuotteen hintaa mutta ei tee siitä ekologisesti kalliimpaa. Ekovientiä pohtineen toimikunnan mukaan Suomella on eniten hyödyntämättömiä mahdollisuuksia elintarvikealalla, koska luonto ja maataloustuotteet ovat täällä yleensä puhtaampia kuin päämarkkina-alueilla. Talouden kannalta tärkeintä ei ole tuotteiden massa vaan niiden laatu. Osaaminen näkyy erityisesti polttoja kaasutustekniikassa, kaukolämpöjärjestelmissä, bioenergiaan liittyvässä tekniikassa, energiatehokkaissa laitteissa sekä yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa
vsk. 19. SUOMEN LUONTO 11/95 54
"Uuden energiateknologian kehittäminen vie noin 40 vuotta. Niissä aurinkoenergian ja perinteisen teknologian kustannustaso kohtaavat 201 O", Alvesalo ennustaa. Suomen energiateknologian viennistä Wärtsilä Dieselin osuus on noin puolet. Harvaanasutuissa maissa hajautetut, pienimuotoiset energiaratkaisut ovat ainoa järkevä vaihtoehto. Kun juustokiloon tarvitaan kymmenen litraa maitoa, jää jäljelle yhdeksän litraa heraa. Markkinoilla on myös koulutuspaketti, jossa aurinkopaneelit tuottavat virtaa muun muassa radioihin ja nauhureihin syrjäseuduilla. Lisäksi herasta voidaan eristää rautaa sitova proteiini , jota lisätään äidinmaidonkorvikkeisiin ja entsyymi, joka estää mikrobien kasv ua. Hänen mukaansa Wärtsilä Dieselin voimaloissa typen oksidien päästöt ovat puolta pienemmät kuin kilpailijoiden dieselvoimaloissa voimaloiden hyötysuhteen ollessa sama. Markkinat kuitenkin kasvavat 10-15 prosenttia vuodessa. "Juuston valmistusta joudutaan rajoittamaan vuonna 2000, jos heran käsittely ei ole kunnossa", Harju uskoo. Herasta voidaan jalostaa maitohappoa, jota on käytetty biologisesti hajoavien muovien ja elimistössä liukenevien naulojen valmistukseen. Yhtiö on etulyöntiasemassa, kun tiukentuva lainsäädäntö edellyttää maai 1man muiden meijereiden ratkaisevan heraongelmansa. Alvesalon mielestä Suomen energiakeskustelua on leimannut kansallisen energiapolitiikan vatvominen. Viime vuonna tuli markkinoille heran laktoosista eristetty suola, joka on kivennäiskoostumukseltaan terveellisempää kuin tavallinen ruokasuola. NAPS on Yhdistyneiden Kansakuntien suurin tavarantoimittaja aurinkoenergian alalla. Heran kaikki osat hyödynnetään Valion tärkein herajaloste on suolaton herajauhe, jota on käytetty äidinmaidonja maitojauheen korvikkeissa. Tunnetuin sovellus on "kamelijääkaappi", jossa kuljetetut lääkkeet ja rokotteet säilyvät kylminä aurinkoenergian turvin. Toinen merkittävä tuote on herasta ki20 teytetty laktoosi, jota tarvitaan esimerkiksi makeisja lääketeollisuudessa. Kehityspäällikkö Matti Harju Valion tutkimusja kehityskeskuksesta on tyytyväinen, koska ympäristölainsäädäntö pakotti yhtiön nostamaan heran jalostusastetta. Kotimaan markkinat ovat kuitenkin niille liian pienet, joten yhtiö tähtää vientiin. Suola on elintarviketeollisuuden käytössä. On tartuttava kiinni kun muut vasta tuumailevat", Alvesalo kiirehtii . "Teollisuusmaissa markkinoiden laajeneminen on vielä taloudellinen kysymys. SUOMEN L UONTO 11 /95 54. vsk.. Teollisuudelle tarkoitetut erikoistuotteet ovat myös helpompia viedä kuin tavalliset elintarvikkeet, joiden markkinat ovat pitkälle kansallisia. Diesel voimaloiden suosio nousussa Wärtsilä Diesel on maailman suurin dieselvoimaloiden toimittaja, jonka osuus markkinoista on 16 prosenttia. NAPS:n liikevaihto on noin 90 miljoonaa. Valion tytäryhtiö Valiotekniikka onkin alkanut viedä heranjalostustekniikkaa 5-10 miljoonan markan arvosta vuosittain. Juustolat yrittivät ratkaista herapulman perustamalla sikaloita, mutta lietelantakin aiheutti ympäristöhaittoja. Yhteistyötä on tehty YK :n lasten-, terveysja pakolaisjärjestöjen kenttäorganisaation kanssa. Aurinko osataan Suomessakin Aurinkoenergian maailmanmarkkinoiden liikevaihto on nykyisin vaatimaton pari-koime miljardia markkaa. Sen rinnalla tulisi puhua teknologiapolitiikasta. Pieni juustola vastaa jätevesikuormitukseltaan kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunkia erityisesti heran fosforipitoisuus on ongelma. Muun muassa kesämökkeihin, veneisiin ja majakaihin tarkoitetut, pienimuotoiset sovellukset perusenergiahuollon ulkopuolella muodostavat vasta esimarkkinat. Pienen maan pieni NAPS on pärjännyt hyvin alan suurten yhtiöiden, kuten Siemensin, British Petroleumin ja Shellin omistamien yritysten, rinnalla. Vesiensuojelu laki pakotti 1960-luvun alussa meijerit lopettamaan heran laskemisen viemäriin, joten Valio alkoi kuivata heraa jauheeksi, jota käytettiin eläi nten rehuna. Myös puusta voi kehittää ekovientituotteen sen jalostusastetta nostamalla. Ratkaisevinta oli lähteä markkinoille aikaisin. Kylmään talveen tottuneet suomalaiset osaavat energiahuollon ja pärjäisivät maailmanmarkkinoilla keskittymällä alan erityisosaamiseen. Euroopan markkinoista yhtiöllä on 10 prosenttia, koko maailman kaksikolme prosenttia. Heraa syntyy paljon : Valiolla 600 miljoonaa litraa vuodessa. Heran laktoosista on jalostettu sokerialkoholia, jota käytetään ummetuslääkkeissä ja makeutusaineena. Sian ruoasta erikoisravinnoksi Juustonvalmistuksessa syntyvä hera on perinteisesti ollut jätettä, jonka meijerit ovat laskeneet viemäriin. Alvesalo muistuttaa, että aurinkoenergia on vielä kehityshanke, ja on tärkeätä kehittää alan osaamista Suomessa. Ulla Ahonen Vihertyvää vientiä Ympäristöongelmat poikivat uusia tuotteita Herasta jalostetut tuotteet, kamelijääkaappi ja dieselvoimalat ovat esimerkkejä suomalaisesta viennistä, joka menestyy markkinoilla osin ympäristösyistä. Aurinkoenergian mahdollisuudet ovat tällä hetkellä suurimmat kehitysmaissa, joissa kaksi-kolme miljardia asukasta on vailla sähköhuoltoa. Toinen vaara on, että heran jätekustannukset nostavat juuston hintaa huomattavasti. Aiemmin heran suolat päätyivät viemäriin ja nostivat jätevesikustannuksia. Valio on halunnut kehittää erikoistuotteita. Energian hinnan nousu teki kuitenkin 1970-luvulla kuivaamisesta tappiollista. Kansainvälisistä rahoituslaitoksista esimerkiksi Maailmanpankki on jo ryhtynyt rahoittamaan aurinkoenergiahankkeita. Alvesalo pitää NAPS:n etuna markkinalähtöisyyttä: asiakkaalta kysytään, mitä he tarvitsevat. Valion heranjalostuksen liikevaihto on noin 100 miljoonaa markkaa. NAPS:n yksikönjohtajan Tapio Alvesalon mukaan megakokoinen emoyhtiö ei ratkaise, kun kilpaillaan uusista markkinoista. Alan toinen merkittävä harppaus tulee olemaan aurinkosähköjärjestelmien yhdistäminen tavallisiin rakennuksiin teollisuusmaissa. Noin puolet maailman heroista päätyy suoraan vesistöihin tai imeytetään maahan . Pilkottuja heran proteiineja on hyödynnetty lehmänmaidolle allergisten lasten äidinmaidonkorvikkeessa. Hänen mielestään maailmalla ei 50 vuoden tähtäimellä ole auringon lisäksi muuta realistista, kehittyvää energiahuoltoratkaisua, sillä fossiiliset polttoaineet alkavat ehtyä tai niiden käyttöä rajoitetaan ja ydinvoiman suosio on vähentynyt. Nesteen aurinkosähköjärjestelmiä kehittävä ja kauppaava tytäryhtiö NAPS (Neste Advanced Power Systems) on aurinkoenergian alalla johtava yritys Pohjoismaissa, joissa yhtiön markkinaosuus vaihtelee 40-70 prosenttiin asiakasryhmästä riippuen. Tavoitteena on saada talteen yli 90 prosenttia heran fosforista sekä vähentää veden käyttöä 90 prosenttia. "Wärtsilä Dieselin suurten diesel voimaloiden .menestys perustuu erityisesti typen oksidien määrän alentamiseen", sanoo yhtiön tuotekehitysjohtaja Daniel Paro. Valio parantaa omaakin tuotantoaan: Lapinlahden heranjalostuslaitoksella ryhdytään kokeilemaan suljettua vesikiertoa