Mikä herättää toivoa. RAKAS VARIS REPOVEDEN SYDÄNTALVI Kansallispuisto kutsuu talvellakin. Kolme asiantuntijaa luotaa tulevaisuutta. ja eloa kaupunkiin. Mikä herättää toivoa. TA LV IR E T K I R E P O V E D E LL E . K A L A T K A N S A N P E R IN T E E S S Ä . V A P A A E H T O IN E N S U O J E LU . V U O D E N T U R H A K E . 1 IRTONUMERO 10,90 € Älykäs varislintu tuo ääntä ja eloa kaupunkiin. 2025 S U O M E N LU O N T O 10 | 2 2 5 V A R IK S E N V U O S I. SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI +. IT Ä M E R IK U V A K IS A N T U LO K S E T . Kalojen tietäjät Vuoden turhake Suojelisinko metsäni. M IK Ä H E R Ä T TÄ Ä T O IV O A
TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA ANNA VÄLIMÄKI TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA ANNA VÄLIMÄKI Pelastava sade. TALVIASUUN JO VAIHTANEEN kuusamolaisen riekon huolet helpottavat hetkeksi, kun taivaalta alkaa leijailla lumihiutaleita – vihdoinkin suojaväri toimii
Nyt, seestyneenä, olen kaivanut nuo vanhat kartat esiin. ENERGY G R E E N. TIAISLAJIEN TYÖNJAKO puissa ruokailtaessa on tarkkaan tutkittu ja selvitetty, mutta lintulaudallakin eri lajeilla on erilaiset tavat. Ne nimittäin paljastavat linnuista jotain olennaista: lajien tavat ja luonteen. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. Aidot metsäläiset hömöja töyhtötiainen ovat selvästi varovaisia laudalla käydessään, ja viivähtävät siellä vain muutaman siemenen tai murun nokkaisun verran. PUUKIIPIJÄ ja pyrstötiainen, kuin myös hippiäinen, tuntuvat tihentäneen lautavierailujaan, vaikka taitavat kaikki olla pääosin hyönteissyöjiä. vuosikerta Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi (vapaalla), Hannu Toivonen ja Anna Tuominen Verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. Se kuuluu tiaisparvien vakiojäseniin, mutta on vasta äskettäin alkanut vierailla muiden hännillä metsäruokinnoilla. Kuusi tiainen on jo vähän kaupungistuneempi, ja talisekä sinitiaiset itsetietoisia laudalla viipyjiä. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuoja-seloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. Ruokinnoille on ilmestynyt myös lajeja, joita niillä ei vielä 1990-luvulla juurikaan kohdannut. Lähetä oma lintulautatarinasi osoitteessa: suomenluonto.fi /lintulaudalla PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi Havainnoi lintulautasi tapahtumia Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi Tilaa digi: suomenluonto.fi/digi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto Luonnonystävän ykkösmedia 84. Yksi uusista lautalinnuista on puukiipijä. VILKKAALLA RUOKINNALLA on kiinnostavaa seurata, miten eri lajit käyttäytyvät ja reagoivat toisiinsa. Pähkinänakkeli, pikkuvarpunen ja viherpeippo ovat joskus niitäkin rohkeampia, ja valloittavat laudan pitkän herkutteluhetken ajaksi. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 LAPSENA SEURAILIN piharuokinnalla käyviä lintuja ja tein karttapiirroksia lintujen suosikkipaikoista puutarhassa. Ken tietää. Välillä kiipijä rohkaistuu käymään laudallakin, mutta väistää toki isompiaan. M E R J A PA A K K A N E N TO M M Y K A N K K O N E N / V A S TA V A LO Puukiipiijä on vähitellen rohkaistunut käymään lintulaudoilla. Pyrstötintit eivät jää laudalle päivystämään, vaan jatkavat matkaansa heti kun kaikki parven jäsenet ovat saaneet vähän apetta rinnan alle. PYRSTÖTIAISET ilmestyvät laudalle parvina, kuinkas muuten, ja sirahtelevat välillä syödessäänkin pitääkseen turvaa tarjoavan parven koossa. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna. Puukiipijä lähestyy ruokintaa aluksi hyvin varovaisesti, kiipeillen rungolla laudalta putoavia murusia havitellen tai maassa niitä poimien. Syytä onkin, sillä nälkäinen närhi tai pähkinähakki voi napata laudalta proteiinilisää tarjoavan pienen kiipijän. MITENKÄS TEILLÄ. Onko hyönteissyöjien laudalla käyminen vain myöhään opittua opportunismia, vai vaikuttaako taustalla metsien heikkenevä laatu ja sen myötä hupeneva hyönteistarjonta. Puukiipijän tavoin pyrstötiaiset ja linnuistamme pienimmät eli hippiäiset poimivat nekin pieniä talinhippusia tai siementen muruja mieluiten maasta tai talitelineeltä
Sivut 14–22. Jari Kostetin kuvia cityvariksen elämästä. J A R N O A R T IK A Entä jos lahjoittaisin metsää suojeluun. 40 Vuoden turhake on… Paljastamme päräyttävän valinnan. 32 Hömötiainen on syönyt kädestäni – haluaisin olla sen luottamuksen arvoinen Katriina Nenonen päätti lahjoittaa 35 hehtaaria metsää luonnonsuojeluun. 30 Tästä puhutaan: Mistä löytyy toivon kipinöitä. 46 Mutkaton talviretki Repovedelle Millaista on etelän jylhässä kansallispuistossa talvella. 52 Itämeren voima kuvissa Rakas Itämeri -kuvakisan voittajakuvat esittelyssä. Harmaan takin alla on roima annos maalaisja kaupunkilaisjärkeä. Lohi on luotu laulajaksi, muu kala murehtijaksi. 14 Hetkiä harmaatakin kaupunkielämässä Kun luonnossa tai kaupungin puistossa tapahtuu jotain, varis on pian paikalla. suomenluonto.fi 5 Varis on aina seuranamme. 24 Murheellinen ahven ja muita kansanrunouden kaloja Kalat ovat tärkeässä roolissa kansanperinteessä. Käymme uudessa lahjoitusmetsässä ja annamme vinkkejä. Kolme asiantuntijaa vastaa kysymykseen. KANSIKUVA JARI KOSTET Sisällys 10/2025 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Reetta Ranta 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Marko Leppänen 65 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Sieni joka pyydystää pikkueliöitä. Entä jos lahjoittaisin 32
Kuva: Päivi KiiskinenMustonen, Joensuu, 10.11.2025. 6 suomenluonto.fi. 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja TOIMITTANUT ROOSA ROIVAINEN 6 suomenluonto.fi 6 suomenluonto.fi Rentoa ruokailua pakkaspäivänä Huomasin ikkunasta oravan kiikkuvan lintulaudalla, ja olihan tämä omalla pihalla harvinainen tapaus käytävä kuvaamassa
Kuva: Arja Valtonen, Asikkala Aurinkovuori, 14.11.2025. Kuva: Susanna Hannula, Kaarina Kuusisto, 8.11.2025. Soliseva puro oli tehnyt moninaisia jääpuikkoja sillan alle Vitikkamäen luontopolulla. Merikotkat tarkkailivat maastoa vakiopaikallaan koivun latvustossa. Merikotkat . suomenluonto.fi 7 Joutsenten lähtö Lokakuun viimeisenä päivänä näin lukuisia laulujoutsenia muuttomatkallaan. Jäähelmiä sammalitiöissä yöpakkasen jälkeen. Veden valumaa . Kuva: Jaana Saarelainen, Joensuu, 31.10.2025. suomenluonto.fi 7 suomenluonto.fi 7 suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi 777 Mättähällä . Kuva: Asta Erholtz, Pyhäjärvi, 16.11.2025.
TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN. Huippuvuosina myyriä syövät petoeläimet kasvattavat suuria poikueita, joten syklin hajoaminen tietää niille niukkoja aikoja. Suomesta löytyi kaksi uutta sienilajia TUTKIJAT ovat löytäneet Suomesta kaksi tieteelle aiemmin tuntematonta sienilajia. Toinen löytö, Inocybe minata, kasvaa luonnontilaisissa kosteissa lehdoissa ja rantapajukoissa. ”Uudet löydöt kertovat siitä, miten paljon tuntematonta monimuotoisuutta edelleen kätkeytyy kotimaiseen luontoon”, Vauras sanoo tiedotteessa. Lukema on Suomen uusi marraskuinen vuorokauden ennätys, Ilta-Sanomat ja Yle kertovat. Hän perustaa toivonsa tietoon, teknologiaan ja luovuuteen ja kertoo, että ratkaisuissa yhdistyvät tiede, politiikka sekä arjen valinnat. VIROLA HDELLA satoi ennätyksellisen paljon vettä sunnuntain 16.11. 8 suomenluonto.fi 79 millimetriä 8 suomenluonto.fi Myyrähuippu saavutettiin laajalti Suomen eteläosissa MYYRIEN MÄÄRÄ on kuluneena syksynä noussut huippuunsa eteläisen Suomen itäosissa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Lajia on löydetty Suomesta Pirkanmaalta ja Kainuusta pääasiassa luonnonsuojelualueilta. Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että toinen lajeista, Inocybe badjelanndana, kasvaa Enontekiön tuntureilla. Siksi Luke suosittelee sisätiloissa rivakkaa myyrien torjuntaa. Säännölliset syklit ovat pitkään olleet maan eteläosissa maantieteellisesti suppeita tai hajonneet täysin ja muuttuneet vuodenaikaisvaihteluksi. Myyrähuipun aikaan metsämyyriä pyrkii paljon sisätiloihin, jolloin myyräkuumetartuntojen määrä kasvaa. Uusille sienilajeille ei ole vielä annettu suomenkielisiä nimiä. Lajia on tavattu myös Ruotsin ja Norjan tuntureilla. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen pitää yllä toivoa Ylen 9.11. Myyrien määrä aaltoilee tyypillisesti 3–5 vuoden sykleissä. ”Myyrien kannanvaihteluissa on ollut pitkästä aikaa havaittavissa laaja-alaista säännöllisyyttä myös eteläisessä Suomessa”, johtava tutkija Otso Huitu kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa. julkaisemassa artikkelissa, jossa hän listaa meidän elämäämme eniten vaikuttavat megatrendit. Uudet lajit löysivät Turun yliopiston tutkija Jukka Vauras ja Göteborgin yliopiston museoamanuenssi Ellen Larsson. ja maanantain välillä. Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE J U K K A V A U R A S T EE M U H EI N O N EN / V A S TA V A LO Metsämyyrä on Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Se viihtyy kalkkipitoisten lettojen ja purojen reunamilla. Edellinen ennätys oli vuodelta 1971, jolloin vuorokaudessa satoi vajaat 53 millimetriä. AT Tulevaisuus ei ole annettu, se rakennetaan joka päivä. Lajit kuuluvat risakkaiden sukuun, johon lukeutuvat sienet ovat enimmäkseen myrkyllisiä. X X X X X X X Xxxxxx. HANNU TOIVONEN Tutkijoiden löytämään uuteen Inocybe minata -lajiin kuuluvia sieniä
Kutsuääni on tunnistettava tsi-tsitsää-tsää-tsää. Vaaleanharmaa vatsa on selvästi hailakampi kuin lapintiaisella, jonka kyljet ovat ruosteenruskeat. Parvessa linnut saavat turvaa toisistaan, sillä jos yksi äkkää vaikkapa varpushaukan, se varoittaa kaikkia muita. Varttuneet metsät ovat sille elinehto, sillä niistä löytyy paljon piilopaikkoja ruoalle sekä talvehtiville hyönteisille, joita tiainen myös etsii henkensä pitimiksi. Hömötiainen on 12–13 senttiä pitkä, hieman pienempi kuin talitiainen. LÄ H D E: B IR D LI FE S U O M I Y ks ilö ä / p ih a 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024. Samannäköisellä lapintiaisella ne ovat tummanruskeat. HÖMÖTIAINEN ON ERITTÄIN UHANALAINEN Vaaleanharmaa vatsa on selvästi hailakampi kuin lapintiaisella, jonka kyljet ovat ruosteenruskeat. Laulu surumielinen sarja tjyy-tjyy-tjyy-tjyy… Hömötiainen elää koko Suomessa vanhoissa havuja sekametsissä. KUUKAUDEN LAJI suomenluonto.fi 9 Hömötiainen on 12–13 senttiä pitkä, hieman pienempi kuin talitiainen. suomenluonto.fi 9 Ennen hömötiainen oli yksi Suomen runsaimmista lintulajeista. Talvella se hakeutuu parveen naapurustossaan asuvien tiaislaislajien, etenkin kuusija töyhtötiaisen, kanssa. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA MARKUS VARESVUO Hömötiainen sinnittelee talven yli osin syksyllä tekemiensä ruokavarastojen turvin. HÖMÖTIAINEN ON ERITTÄIN UHANALAINEN Hömötiainen POECILE MONTA NUS Päälaki ja leukalappu ovat mustat. YHTEISELOA REVIIRILLÄ Hömötiainen viettää elämänsä metsässä pienellä reviirillään. Tutkimuksissa on huomattu, että vanhojen metsien hakkuut ovat johtaneet hömötiaisten talvikuolleisuuden kasvuun. Sen pesimäkanta on vähentynyt 2000-luvulla puoleen entisestä, ja laji onkin erittäin suuressa vaarassa hävitä luonnosta kokonaan lähiaikoina. BirdLifen Pihabongauksen tulokset näyttävät lajin alamäen
Havaitsimme, että luontokato on suurempaa joissa kuin järvissä kaikilla alueilla ja kaikissa eliöryhmissä.” Syynä järvien ja jokien monimuotoisuuden vähenemiseen on rehevöityminen sekä pelloilta ja metsistä vesistöihin valuvan maa-aineksen lisääntyminen. Nyt TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN. Voimakkainta luontokato on pienissä Itäja KeskiSuomen joissa ja puroissa. Tummunut vesi haittaa vesikasvien ja -sammalien valonsaantia, ja liettyminen vaikeuttaa pohjaeläimien elämää sekä saattaa johtaa happikatoon. TEKSTI JESSICA HAAPKYLÄ KUVA ANNA TUOMINEN . Järvien muutoksia tutkittiin kasviplanktonista, vesikasvillisuudesta, rantavyöhykkeen piilevistä ja pohjaeläimistä. Voimakkainta luontokato on pienissä Itäja Keski-Suomen joissa ja puroissa. Osassa yli puolet lajeista on harvinaistunut. Veteen valuva maa-aines aiheuttaa veden tummumista ja pohjien liettymistä. ”Joillakin alueilla monimuotoisuus on vähentynyt kymmeniä prosentteja luonnontilaiseen lajistoon verrattuna. Harvinaistumista on havaittu etenkin pohjaeläimissä, kuten koskija päiväkorennoissa sekä vesiperhosissa. 10 suomenluonto.fi LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE suomenluonto.fi Suomen ympäristökeskus (Syke) on arvioinut ensimmäistä kertaa koko Suomen sisävesien lajiston monimuotoisuuden tilaa. Vesistöjen yleisetkin lajit ovat harvinaistuneet. ”Meille oli suuri yllätys, että yleisetkin lajit ovat harvinaistuneet. Nuottaruoho on kärsinyt järvien rehevöitymisestä ja tummumisesta. Ne olivat ennustuksia siitä, minkälainen luonnontilainen lajisto kussakin kohteessa elää. ”Vertasimme seurannoissa ja kartoituksissa havaittua lajistoa mallinnettuun, jotta saimme tietää, mitkä lajit ovat yleistyneet ja mitkä taantuneet eri puolilla Suomea. Pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia tutkittiin virtavesissä sammalista, piilevistä ja pohjaeläimistä. Se on vakava ongelma, joka vaikuttaa ravintoverkon rakenteeseen ja voi heikentää ekosysteemin toimintoja”, kertoo hankkeesta vastannut Syken erikoistutkija Jukka Aroviita. Tietoa sisävesistä on kerätty yli 20 vuoden ajalta. Luonnontilaisen lajiston arvioimiseksi tutkijat kehittivät malleja. Maatalousalueiden vesissä liettymisestä hyötyvät lajit kuten juotikkaat ovat Järvien ja jokien monimuotoisuus on vähentynyt merkittävästi Virtavesien lajien tilaa voitaisiin parantaa suojelemalla rantojen puustoa, tutkija sanoo. Esimerkiksi soiden ojitus ja metsähakkuut vaikuttavat haitallisesti etenkin virtavesiin. Virtavedet kärsivät suoremmin lähellä olevan ympäristön muutoksista kuin järvet. Tulosten mukaan lajisto on heikentynyt merkittävästi. Esimerkiksi nuottaruohon alueellinen esiintyvyys on selvästi vähentynyt järvien rehevöitymisen ja tummumisen takia
Kalataloudelle tärkeiden lajien kannat pienentyivät Itämeren huonontuneen tilan vuoksi jo ennen merimetson levittäytymistä Suomeen. Myös Luonnonvarakeskus päätyi viimevuotisessa tutkimusyhteenvedossaan siihen, että merimetsoilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomen merialueiden kalakantoihin. Toistaiseksi ennallistaminen on keskittynyt jokien uomiin. Perusoikeuksien myöntäminen luonnolle olisi hyvin monimutkainen prosessi. Suomi ja seitsemän muuta EU-maata esittää merimetson siirtämistä lintudirektiivin suojelemista lajeista riistalinnuksi. Merimetsot kerääntyvät parhaille apajille alle 10 kilometrin päähän pesimäyhdyskunnistaan, eivätkä lintukerääntymät pienenisi, ellei koko merialueen lintukantaa hävitettäisi vähiin. Pyhälän mielestä on tärkeää, että aloite nostaa aiheen nyt julkiseen keskusteluun. Järvissä sinilevät ja ravinteisuutta suosivat kasviplanktonlajit ovat yleistyneet erityisesti Etelä-Suomessa”, Aroviita sanoo. Parempi keino olisi esimerkiksi myöntää viljelylaitoksille rahallista tukea kunnon suojaverkkoihin. ”Mikäli varjostavaa puustoa ei ole virtavesien varrella, hyvää ekologista tilaa ei voida saavuttaa. Aroviita kertoo, että virtavesien lajien tilaa voitaisiin parantaa suojelemalla rantakaistojen puustoa. Hiljaisten oikeus -aloite avautui allekirjoitettavaksi marraskuun loppupuolella. Puustoisuudella voidaan kompensoida hajakuormitusta, eli pelloilta ja metsistä valuvien ravinteiden hajakuormituksen vaikutuksia, ja parantaa ekologista tilaa. Puusto myös suojelee vesistöä ja lajistoa lämpenemiseltä”, Aroviita muistuttaa. Suurlähettiläs emeritus ja tietokirjailija Mikko Pyhälä pitää aloitetta hyvänä. ”Jos näille annettaisiin juridiset oikeudet, silloin niiden tuhoaminen tai väärinkäyttäminen tulisi laissa rangaistavaksi.” HT Kansainvälinen lintusuojelujärjestö BirdLife International vastustaa merimetsojen joukkotappamista kalakantojen suojelun nimissä. Merialueilla merimetsot saalistavat tutkimusten mukaan paikallisesti runsaslukuisimpina esiintyvien ja pääosaksi kalataloudellisesti arvottomien kalalajien pienehköjä yksilöitä. Ennallistamistarpeita on myös hyväkuntoisissa vesistöissä, sillä niissäkin on lajikatoa. Merimetsot voivat aiheuttaa taloudellisia tappioita varsinkin kalanviljelylaitoksilla, mutta BirdLifen mielestä hyvin paikallisia haittoja ei voida estää tehokkaasti euroopanlaajuisella metsästyksellä. Aloitteen mukaan luonnolle ja sen osille pitäisi myöntää oikeus olemassaoloon ja suojeluun samalla tavalla kuin esimerkiksi ihmisillä ja yrityksillä jo on. Lajiston köyhtymistä voidaan hillitä ennallistamalla ympäristöjä. suomenluonto.fi 11 Uusi kansalaisaloite ehdottaa luonnon perusoikeuksien kirjaamista perustuslakiin. PERTTI KOSKIMIES yleistyneet. Hän ei kuitenkaan näe aloitteen menestymismahdollisuuksia eduskunnassa kovin vahvana. ”Tutkimustemme perusteella vesienhoidon määritelmiä, eli kemiallisia ja biologisia muuttujia tai tekijöitä, joiden avulla vesistöjen kuntoa määritellään, pitäisikin tarkentaa lajiston suojelemiseksi.” M A R K K U S A A R IN EN / S L H A V A IN TO K IR JA BirdLife International: Merimetsoja tappamalla ei suojella kalakantoja Luonnolle perätään perusoikeuksia suomenluonto.fi 11 Merimetso. Pyhälä sanoo, että alkuun voisi päästä esimerkiksi myöntämällä juridisia oikeuksia joillekin joille ja alueille, kuten Tenojoelle ja Viiankiaavan soidensuojelualueelle. Lajikatoa on tapahtunut suhteellisesti eniten Eteläja Länsi-Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa
Se kannattaa aloittaa voimakkaalla harvennuksella, jotta suoveden pinta saadaan palautumaan ja pysymään sellaisella tasolla, mikä estää turpeen voimakkaan hajoamisen ja kuitenkin mahdollistaa puiden kasvun. Tutkimuksessa tutkijat saivat aiempaa tarkemmin selville metsän eri osien, kuten pintakasvillisuuden, hienojuurien ja karikkeen hajoamisen, vaikutuksia hiilen sidontaan. […] Varvut, sammaleet ja muut kasvit lähtivät sitomaan hiiltä enemmän, kun valoa tuli enemmän metsän pohjalle.” Sen sijaan puuston hiilivaraston palautuminen hakkuuta edeltäneelle tasolle voi kestää jopa kymmeniä vuosia. Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin harvennuksen vaikutusta kangasmetsään ja ojitettuun suometsään. Tutkimuksessa mitattiin puiden, metsänpohjan kasvillisuuden, maaperän ja kuolleen kasvimateriaalin vuotuista hiilikertymää sekä -päästöjä. Lintusen mukaan ravinteikkaissa turvemetsissä kannattaisi suosia avohakkuiden ja kunnostusojitusten sijaan jatkuvaa kasvatusta. Suometsistä valtaosa on ojitettu. Mittaukset tehtiin ennen harvennusta ja sen jälkeen. 12 suomenluonto.fi Valon ja tilan lisääntyminen auttaa sammalten kasvua. Apulaisprofessori Anna Lintusen mukaan tutkimuksessa selvisi, että kangasmetsä muuttui harvennusvuonna hiilen sitojasta päästölähteeksi, mutta hiilen sidonta palautui muutamassa vuodessa lähelle hakkuuta edeltävää tasoa. Suomessa on noin 15 miljoonaa hehtaaria kangasmetsää. Nyt Nyt Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN Tuore tutkimus on tuonut lisätietoa metsien harvennusselville metsän eri osien, kuten pintakasvillisuuden, hieTEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA ANNA TUOMINEN TEKSTI HANNU TOIVONEN HANNU TOIVONEN HANNU TOIVONEN KUVA ANNA TUOMINEN Varvut ja sammaleet pistivät hiilensidontaan vauhtia. Suometsiä on reilut viisi miljoonaa hehtaaria. Lintunen työskentelee Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksessa. 12 suomenluonto.fi Tuore tutkimus on tuonut lisätietoa metsien harvennushakkuiden välittömistä ilmastovaikutuksista. Harvennuksen jälkeen se muuttui entistä suuremmaksi päästölähteeksi”, Lintunen sanoo. ”Kangasmetsässä pintakasvillisuus kompensoi voimakkaasti puuston pienentynyttä hiilensidontaa heti harvennuksen jälkeen. ”Turvemetsä oli puolestaan hiilen päästölähde jo ennen kuin se harvennettiin
Oravat tekivät koirien paikalla ollessa nopeampia mutta mahdollisesti hätäisempiä päätöksiä. Ne tuottivat vähemmän jälkeläisiä ja niiden elinikä lyheni. S H U T T ER S TO C K P IZ Z A C H O W / U N IV ER S IT Y O F C H ES T ER Oravien täytyi vetää ja työntää purkin erilaisia vipuja saadakseen pähkinät.. ”Olen tutkinut Amazonian hyönteisiä jo vuodesta 1998 lähtien ja löytänyt sieltä satoja tieteelle tuntemattomia lajeja, mutta Amazoboea on vasta seitsemäs tieteelle kuvaamani hyönteissuku, sanoo biodiversitutkimuksen professori Ilari E. Amazoboeaksi nimetty suku kuuluu loispistiäisiin, jotka säätelevät muiden eliölajien kantoja loisimalla hyönteisja hämämäkkilajien nuoruusvaiheilla. Keinovalo esimerkiksi häiritsee purokatkojen yöaikaista parittelukäyttäytymistä. ”Vaikka ne muodostivat [yöllä] parin, altistuminen tällaiselle valolle lisäsi parin erkanemisen todennäköisyyttä päivällä”, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Yuhan He sähköpostitse. Sääksjärvi tiedotteessa. Selva tarkoittaa espanjaksi sademetsää. Vesikirput, joiden aiemmat sukupolvet olivat altistuneet yöaikaiselle keinovalolle, selviytyivät ja lisääntyivät tutkimuksessa tehokkaammin kuin maaseudun luonnolliseen valoon tottuneet. Tulokset olivat kuitenkin heikompia. HT Amazoboea selva. Uusi hyönteissuku löytyi – suomalaistutkija nimesi Öinen keinovalo häiritsee purokatkojen pariutumista Oravien ongelmanratkaisukyky testissä Lähellä olevat ihmiset häiritsevät kaupunkioravien ongelmanratkaisukykyä, selviää Oulun yliopiston ja Chesterin yliopiston tutkimuksesta. Tutkijat ovat löytäneet tieteelle aiemmin tuntemattoman hyönteissuvun Amazonin sademetsästä Ecuadorista. Tutkimuksessa 15 puistoon Oulussa vietiin pähkinöillä täytettyjä pulmapurkkeja. Sääksjärvi nimesi uuden suvun ainoan tunnetun edustajan Selva-koiransa mukaan Amazoboea selvaksi. ”Huomioimalla eläimet kaupunkisuunnittelussa ja päivittäisissä tavoissaan ihmiset voivat vähentää eläinten tarpeettomia paineita”, tutkijat sanovat tiedotteessa. Tutkimuksen mukaan sillä on vaikutuksia myös eläinten päiväkäyttäytymiseen, ekosysteemien toimintaan ja mahdollisesti lajien evoluutioon. Oravat tunnistettiin videoilta. HT Öinen keinovalo vaikuttaa huomattavasti makean veden selkärangattomiin ja niiden ekosysteemeihin, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Myös vesikirput kärsivät öisestä keinovalosta. Mitä enemmän ihmisiä oli puistossa, sitä heikommin oravat suoriutuivat. Amazonin sademetsän korkeimpien puiden latvustot ylettyvät yli 60 metriin. suomenluonto.fi 13 Valosaaste Yöaikainen keinovalo ei häiritse vain vedessä elävien selkärangattomien yöllistä toimintaa. Löydön tekivät Turun yliopiston ja Lontoon luonnontieteellisen museon tutkijat. HT K A R I K A U N IS TO / T U R U N Y LI O P IS TO N B IO D IV ER S IT EE T T IY K S IK KÖ suomenluonto. Koirien läsnäolo nopeutti oravien toimintaa ensimmäisellä yrityksellä. Tiedotteessa kerrotaan, että uusi suku poikkeaa selvästi kaikista muista tähän mennessä kuvatuista hyönteissuvuista. Vesiluontoa voidaan suojella valosaasteelta esimerkiksi välttämällä tarpeetonta valaistusta ja käyttämällä valaisimissa suojia sekä ajastimia. Erityisesti läheinen leikkipuisto heikensi oravien onnistumisprosenttia. Tutkijat löysivät uuden suvun latvustoista kerätyistä näytteistä
VARIS JA MYÖS MUUT VARISLINNUT ovat tarkkasilmäisiä ja varsin arkoja maaseudulla. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi. Ne lähtevät lentoon lähes aina niiden kohdalle pysähtyessä. Varikset saattavat kyllä tutkia tien piennarta pelottomina autojen ajaessa aivan vierestä ohi, mutta eivät yleensä siedä edes pientä hiljentämistä saati pysähtymistä kohdalle. Kohti suunnattu kamera saa kyllä kaupungissakin varikset hypähtämään hieman taaksepäin. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi . Kaupungeissa ne kuitenkin ovat tottuneet lähellä hyöriviin ihmisiin, ja niitä pääsee seuraamaan sekä kuvaamaan ihan lähietäisyydeltä. Pienellä odottelulla ja optiikan suuntaamisella hetkeksi toisaalle ne saa kuitenkin pian rauhoittumaan, ja kohta voi taas jatkaa kuvaamista
suomenluonto.fi 15 TEKSTI JA KUVAT JARI KOSTET Kekseliäänä ja uteliaana lintuna varis pärjää hyvin myös kaupungeissa, vaikka ympäristö on haastava ja tarjolla oleva ravinto laadultaan vaihtelevaa. Hetkiä harmaatakin kaupunkielämässä suomenluonto.fi 15
Jokainen paikalle liihottava petolintu saa varisjoukon hännyksilleen. Viikin vanhalle puhdistamoalueelle lentänyt nuori kanahaukka sai heti peräänsä korpin ja lauman variksia, mutta pian tilanne kääntyikin saalistustilanteeksi, kun yksi variksista päätyi haukan etupuolelle. Harmaatakilla saattaa olla jogurttipurkki nokassaan tai nokka aivan voin peitossa, kun lintu on kaapinut voirasian sisältöä. ÄLYKKÄINÄ JA UTELIAINA LINTUINA harmaatakit tutkivat tarkkaan lähiympäristöä etsiessään ruokaa. Siellä missä on paljon ihmisiä on myös roskiksia joita penkoa. Kauppojen edustojen, huoltoasemien, pikaruokapaikkojen sekä parkkija levähdyspaikkojen roskaastioiden vieressä näkee usein alasrevittyjä ja maahan levitettyjä roskia. Välillä näkee koomisiakin tilanteita. . Tätä kuvaa ottaessani mietin miltä mahtaa maistua turkinpippuri variksen suussa.. Varikset ovat alati varuillaan ja ovat joukkoistaneet vahdin pidon. Suuret lintumäärät houkuttelevat paikalle myös petolintuja. KAATOPAIKOILLA JA PUHDISTAMOILLA saattaa olla jopa satoja variksia. 16 suomenluonto.fi
ERITYISESTI KAUPUNGEISSA NÄKEE ns. VARIS SEURAA USEIN MYÖS KALASTAJIEN touhuja ja hakee ylimääräisiä jäälle tai rannalle heitettyjä pikkukaloja. Olen kyllä huomannut variksen osaavan itsekin ”kalastaa” lentämällä veden pinnassa ja poimimalla pinnan tuntumassa olevia pikkukaloja. Linnut ovat osittaisalbinistisia, jolloin erityisesti siivissä on vaihteleva määrä valkolaikkuisia höyheniä. Värivirheiden syynä arvioidaan olevan yksipuolinen roskaruoan syönti, joka aiheuttaa A-vitamiinin esiasteen eli karotenoidien puutosta.. suomenluonto.fi 17 . cityvariksia. suomenluonto.fi 17
JOTKUT IHMISET RUOKKIVAT kävelyreissuillaan variksia. 18 suomenluonto.fi. Varikset oppivat nopeasti tunnistamaan niihin suopeasti suhtautuvat henkilöt vaatteista, ja usein ruokkijaa seuraavat kymmenet varikset. 18 suomenluonto.fi . Muutamalla ruokkijalla on pieni koira mukanaan, eräs hauskasti sävy sävyyn variksen kanssa, ja eläinystävykset saattavat kulkea kuin saman perheen jäsenet rinnakkain ruokkijan vierellä
suomenluonto.fi 19 suomenluonto.fi 19
VARIS OSAA OLLA HIEMAN ILKIKURINENKIN. . Kömpelömpänä lintuna joutsen ei ehdi tehdä mitään, mutta pienempikokoiset ja ketterämmät linnut, kuten vaikkapa kalalokki, saattavat onnistua iskemään takaisinkin.. Iltaisin ne kokoontuvat lähinurmikoille, rakennusten katoille ja laitureille ennen siirtymistään yöpymään lähimetsän puihin. VARIKSET OVAT SEURALLISIA ja kerääntyvät usein isoik si parviksi yhdessä naakkojen kanssa. Harmaatakit ovatkin oppineet menestymään karussa ympäristössä, ja meille kaksijalkaisille ne tuovat kaupunkiympäristöön kaivattua eloisuutta kiireen ja kovien pintojen keskelle. Se varastaa tilaisuuden tullen muilta linnuilta makupaloja ja saattaa kiertää vaikkapa kyhmyjoutsenen taakse ja tarttua sen pyrstösulkiin – ihan selvästi vain kiusallaan. . Nykyään variksia ei enää vainota yhtä paljon kuin ennen, eikä niiden pesiä tarkoituksellisesti tuhota kaupunkialueillakaan. 20 suomenluonto.fi . Varikset ovat kuitenkin jo kauan eläneet ihmisten seuralaisina, kaupungeissakin jo hevosrattaiden ajoista alkaen. KAUPUNGIN "BETONIVIIDAKKO", aika ajoin ruuhkainen liikenne ja ihmisvilinä tekevät kaupunkien keskustoista vähemmän luontoystävällisiä paikkoja