JÄ N IK S E N V A N H U U S . Y S TÄ V Ä M M E O R A V A . Joulu Kolilla Luontokuvaaja Merja Paakkanen viett i juhlapyhän kansallismaisemassa. TA L A S K A N G A S S Ä IL Y I. IL O T U LI T T E E T JA LI N N U T. Luontokuvaaja Eija Kujansuu on seurannut samaa jänistä vuodesta 2015. Elämän opissa VUODEN TURHAKE ON VALITTU! METSÄ EI SÄILYNYT ITSESTÄÄN – TALASKANKAAN SUOJELUSTA 30 VUOTTA HEIKKI WILLAMO JA ERÄÄN HUUHKAJAN ELÄMÄNTARINA Jäniskin saa turvaa iän karttuessa kertyvästä kokemuksesta. V U O D E N T U R H A K E . JO U LU K O LI LL A . H U U H K A JA N TA R IN A .. L A P IN P Ö LL Ö . IRTONUMERO 10,50?€ 10/2024 S U O M E N LU O N T O 10 | 2 2 4 M A JA V A N P E S Ä N V IE R A A T
2 suomenluonto.fi V I N J E T T I A LK U TA LV I A LK U TA LV I Auringonlasku Jämsänjoella KUVA KIMMO RAMPAINEN / VASTAVALO TEKSTI HEIKKI VASAMIES LYHYT TALVIPÄIVÄ hiipuu roosan sävyihin. Auringon painuessa maan rajaan valo kulkee niin pitkän matkan ilmakehän läpi että sininen siivilöityy pois. Jäljelle jäävät punertavat sävyt värjäävät pilvet ja koko talvisen tienoon.
suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I
32 Arkiluonnon aarteita: Kas kuusen latvassa oksien alla Orava on taitava sisustaja ja muutenkin kiintoisa tuttavuus. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Padon suojassa Pikkunisäkkäät kiittävät rakennusmestari majavaa talvisesta majoituspalvelusta. 40 Joulu kansallismaisemassa Luontokuvaaja hiljentyi jouluun Kolin juurella. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Hanna Hurtta 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Pekka Niittynen 74 Anni Pöyhtärin mökkipäiväkirja 50 Suomen Luonto 10/2024 50 Tämä huuhkaja koki 22 syksyä, muttei enää seuraavaa. 38 Pauketta ilmassa Ilotulitus stressaa lintuja. 34 Vuoden turhake Suomen Luonto valitsi vuoden turhakkeen 25:nnen kerran. 16 Ikä näkyy jäniksessäkin Luontokuvaaja Eija Kujansuu on seurannut samoja metsäjänisyksilöitä vuosikausia. 24 Tottelemattomat Vierailimme Talaskankaalla suojelun veteraanin ja tuoreen ympäristöaktiivin kanssa. H EI KK I W IL LA M O 62 Kysy luonnosta: Miksi tuoreiden tammenlehti en päällä on outo kalvo?. 46 Pohjoisen vaeltava aave Lapinpöllö etsiytyy sinne, missä ravintoa on tarjolla. Heikki Willamon tarina ison pöllön elämänvaiheista. 50 Huuhkajan tarina Kirkkonummella kuoriutui 2002 huuhkajanpoikanen, jonka elämänvaiheet tunnetaan tarkoin
eessa sll.?i/tietosuojaseloste. o Tero Jämsä Kuvankäsi. Metsäjänis on osaaja myös talviluonnossa. Silloin kun hän ei ole työpöytänsä ääressä, Maija liikkuu Helsingin tai Lapin luonnossa ja ihmettelee lintujen kauneutta. i Tilaa diginä: suomenluonto. ajat Johanna Mehtola Mari Pihlajaniemi Anna Tuominen Riikka Kaartinen (toimivapaalla) Verkkotuo. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. y Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. i. ely A. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Miika Manninen, valokuvaaja ja toimittaja Miika on kajaanilainen toimittaja ja valokuvaaja. i. Silloin kun hän ei ole työpöytänsä ääressä, Maija liikkuu Helsingin tai Lapin luonnossa ja ihmettelee lintujen kauneutta. Kuvaajan miett eet jänisyksilöistä sivuilla 16–22. aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. Paraikaa hän työstää Villi pohjoinen -elokuvaansa, jossa pääroolissa ovat jälleen jänikset. Tähän numeroon Miika kuvasi metsäväen vierailua Talaskankalla. Hän asui lapsuutensa maaseudulla metsien keskellä, ja metsästä tuli hänelle jo varhaisessa vaiheessa tärkeä rauhoittumisen ja latautumisen paikka. isesti uusiutuvaa energiaa. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. Printall käy. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi. Tämän numeron sivuilla 46–49 hän vie lukijan vaeltavien lapinpöllöjen matkaan. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®serti?ikaa. Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T ENERGY G R E E N EI JA KU JA N SU U M AT TI SU O PA JÄ RV I / VA ST AV AL O Maija Karala, tiedetoimittaja ja kuvittaja Maija lumoutui evoluutiosta jo lapsena, opiskeli biologiksi ja kertoo nyt ammatikseen muillekin, kuinka ihmeellistä elämä Maapallolla on. inen Hanne Valtari Laura Salonen (toimivapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti, Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. Painotalolle on myönne. e Kar. vuosikerta Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Tämän numeron sivuilla 46–49 hän 46 EI JA KU JA N SU U 16. ajat Annakaisa Vän. Eija on kirjoittanut Metsäjänis, utelias älykkö -kirjan ja toteuttanut Elämä äärioloissa -jäniselokuvan. Eija Kujansuu, luontokuvaaja ja -kirjailija Eija Kujansuu on paikallista luontoa taltioiva metsäjäniskuvaaja ja luontoelokuvan tekijä Ylä-Lapista. 83. unen ja Marika Eerola Toimi. ää sähkönä sataprosen. Valokuvaaminen muuttui opiskelun myötä myös työksi, ja luontokuvaus jäi tärkeäksi harrastukseksi, jossa hän keskittyy pääsääntöisesti hyönteisten makrokuvauksen. Aikuisiällä hän alkoi kantaa kameraa mukana ja innostui luontokuvauksesta. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. KANSIKUVA: EIJA KUJANSUU M IIK A M AN N IN EN 42 Maija lumoutui evoluutiosta jo lapsena, opiskeli biologiksi ja kertoo nyt ammatikseen muillekin, kuinka ihmeellistä elämä Maapallolla on. avissa osoi
Naaraan punaruskeaa päätä koristaa takaraivon töyhtö. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi ALKUTALVESTA SUOMESSA viipyy yhä paljon isokoskeloita. Juuri nyt päivä on lyhimmillään ja aurinko piilottelee siitäkin ajasta suurimman osan pilvien takana. Isokoskeloita kannattaa siis etsiä erityisesti karuista ja kirkkaista vesistä, joissa vähäinen valo tunkeutuu mahdollisimman syvälle. Ne kokoontuvat jopa tuhansien lintujen parviin etsiskelemään kalaa kylmenevistä vesistä. Tukkakoskelokoiraan taas tunnistaa päälaen ja takaraivon töyhdöstä, joka isokoskelolta puuttuu.. Kalaonni vaatii taitoa, mutta myös hyvää näkyvyyttä. Suurimmat parvet löytyvät merenlahdilta, mutta myös sisämaan avoimet selät ja virtapaikat houkuttelevat koskeloita jäämään. Kalastava isokoskelo tähyilee tilannetta ensin pinnalta. Kalabaliikin keskellä saalis täytyy nielaista nopeasti, ettei se päädy jonkun toisen kuvun täytteeksi. Koiraan kontrastikkaan höyhenpuvun kruunaa vihreänä hohteleva pää. Sille maistuvat hyvin muutkin kalat sekä monenlaiset pinnan alla asustavat selkärangattomat eläimet. Isokoskelo on kookas sorsalintu, jolla on kalojen nappaamiseen sopiva pitkä ja kapea nokka. Seuraa koskeloiden kalastusta TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUS JUHA ILKKA Isokoskelot viivy. VINK KI Isokoskelon voi sekoittaa tukkakoskeloon. elevät Suomessa niin kauan, kuin laajalti avoimia vesiä on jäljellä. Kun isokoskelo nousee pinnalle saalis nokassaan, ison porukan huonot puolet tulevat ilmi. Se oikaisee niskansa ja painaa päänsä veteen, nokka suoraan kohti pohjaa. Tyypillinen sukellus ulottuu alle neljän metrin syvyyteen ja kestää alle puoli minuuttia. Lähietäisyydellä olevat lajitoverit singahtavat kohti saalista vesi pärskyen. Isokoskelo tunnetaan erityisesti siitä, millaisella tohinalla parvet kalastavat virtavesissä talvehtivia nahkiaisia. Muutaman lyhyen kurkistuksen jälkeen lintu sukeltaa sulavasti näkymättömiin pinnan alle. Sen naaras on tasavärisempi kuin isokoskelo, jolla pään väriraja on jyrkkä
Koko järven jäätyminen vaatii pitkän pakkasjakson. 1 LÄHDE JÄKÄLÄJA SAMMALRETKELLE . Entä pilkille. Tuuli, veden virtaus ja paksu lumipeite kuitenkin hidastavat jäätymistä. Sen perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä päätelmiä yksittäisen järven tai reitin tilanteesta. Kokeile kepillä jäätä VINK KI Osoitteesta vesi.fi löytyy karttapalvelu, josta voi tutkia jäätilannetta ja tulevien päivien ennustetta. 2 TEE TALVENTÖRRÖTTÄJÄJOULUKALENTERI. Kun on aivan kyllästynyt niihin saamarin tontunpunaisiin ympäristöihin ja pimeyteen, ei muistakaan, kuinka käsittämättömän hieno on touko–kesäkuinen väri ja loisto ja luonnon rönsy. Koristeellisen värikkäät tilhet ovat Pohjois-Suomen havumetsien pesimälintuja. Mitä tehdä joululomalla, Heli Laaksonen. Pue aina yllesi riittävät turvavarusteet, kuten naskalit, heittoköysi sekä kelluttava reppu. Kuvaa, katso vain tai nipsaise pieni pää. . Tarkista jään paksuus kairalla tai jääsauvalla. Puiden oksilta ja hautausmaalla käydessä kivien päältä voi tehdä erinomasen kivoi löytöi. Luonnossa kulkeville kertyy valtavasti ihania valokuvia, joita ei ikinä kerkeä järjestämään. Jäkälien muotokielestä tulee mieleen avaruusprinsessan valtakunta, kun niissä on kraattereita ja ihmeellisiä torvia ja sojoja. Kantaako jää, jos oikaisen tästä. Kirjailijarunoilijalta ilmestyi juuri uusi kaunotietoluontokirja Jatkos (Otava). Järjestäessä saa samalla värija valoterapiaa, iha ilmatteks. Tarkista tuntomerkit vaikka Ari-Pekka Huhdan Talventörröttäjät-kirjasta, se o ihan sikahieno! 3 JÄRJESTÄ TOUKO–KESÄKUUN VALOKUVAT. Se tietää tilhille runsasta joulupöytää. Tilhien herkkää helinää voit kuunnella osoitteessa www.suomenluonto. Hae 24 talventörröttöjää, yksi per päivä. Mieli on malttamaton: Joko voi lähteä aavalle sivakoimaan. Kun on aivan kyllästynyt niihin saamarin tontunpunaisiin ympäristöihin ja pimeyteen, ei muistakaan, kuinka käsittämättömän hieno on touko–kesäkuinen väri ja loisto ja luonnon rönsy. Luupilla näkee paljon lisää, mutta ainakin lukulasit kannattaa ottaa mukaan. Näitäkin voi katsoa lajintunnistuksen sijaan hurmioitumisja esteettismielessä. 3 nä kerkeä järjestämään. Kotona voi lukea lajiopasta ja prepata, mutta ne ovat myös esteettisiä elämyksiä. /tilhiparvi. Turhaan tilhet eivät matkaa taita, joten hyvinä marjavuosina ne voivat viipyä Suomessa pitkälle talveen. Sopivissa olosuhteissa jää voi kerryttää vuorokaudessa pari millimetriä paksuutta pakkasastetta kohti. Talvisin ne vaeltavat etelään päin pihlaja pihlajalta. Jään kantavuudessa on suuria eroja vesistön eri osissa. Viranomaisohjeen mukaan jäälle voi lähteä kävelemään, kun teräsjäätä on viidestä kymmeneen senttiä. Tilhiparvet helisevät pihlajissa KUUNTELE!. Parvi kieppuu latvuksen ympärillä, ja marjat häviävät hetkessä. Kirjailijarunoilijalta ilmestyi juuri uusi kaunotietoluontokirja Jatkos Tänä vuonna pihlajanmarjasato on ollut laajalti hyvä. suomenluonto.fi 7 Jääkansi kuroutuu liplattavien selkien yli järvi toisensa jälkeen. Järjestäessä saa samalla värija valoterapiaa, iha ilmatteks
Talouksien kulutusvalinnat ovat parantuneet etenkin arkisten käyttötavaroiden osalta. Harva turhake on kokonaan poistunut markkinoilta, ja osa on jopa kasvattanut suosiotaan. KUN RAKENNAT sosiaalista tai henkilökohtaista identiteettiäsi tai haluat erottua, tee se harkituilla valinnoilla ympäristö ja luonnonvarojen kulutus huomioiden. Vuoden turhakkeen. Turhakkeella on yritetty vaikuttaa kuluttamiseen nostamalla valokeilaan ympäristöä kuormittavia kulutusvalintoja, uusia hullutuksia tai tarpeettomia tuotteita. Pikamuoti kukoistaa edelleen, ja vaatekappaleita rahdataan edestakaisin ympäri maapalloa kuluttajien kokeillessa, vaihtaessa ja palauttaessa viikottaisia ostoksiaan. YHDEKSI KULUTUKSEN sitkeimmistä ongelma-alueista on osoittautunut tunnepohjainen kuluttaminen. Sen sijaan vetoan sinuun tavallinen kuluttaja. Järki ja tunteet Päätoimi. 8 suomenluonto.fi SUOMEN LUONTO on valinnut 25. Moni niistäkin on tunnepohjaiseen kulutukseen liittyviä kulutustuotteita. Itseilmaisusi ja viestisi maailmalle on entistä vahvemmalla pohjalla, kun valinnoillasi on hyvät ja järkeenkäyvät perustelut. Ehkä mukavuudesta ja helppoudestakin voisi joskus tinkiä, jos siihen on painava syy. Monelle se on harrastus tai peräti elämäntapa. Neljännesvuosisadan aikana kuluttaminen on koko ajan pikkuhiljaa muokkautunut ilmastoja ympäristöystävällisemmäksi. MILLÄÄN JÄRKISYYLLÄ on edelleenkään vaikea perustella sitä, että miesoletetut pörräävät ainoana matkustajana kaupunkien keskustoissa pakettiauton kokoisella kaupunkimaasturilla (Turhake 2005) tai että vesijetti pyörii järven selällä ympyrää. Kuluttaminen on henkilökohtaista. EI, EN OLE ehdottamassa lisää rajoituksia tai tulleja kulutusmarkkinoille. VUODEN TURHAKE 2024 – se paljastuu sivulla 34. aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T SA SS A ST EN RO O S / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN Vesiskoott eria on ehdotett u Vuoden turhakkeeksi jokaisena 25 vuonna.
Vedet olivat lämpimiä pitkään, joten linnuilla ei ollut kiire lähteä etelämmäksi. ”Monilla varpuslintulajeilla pesinnät menivät viime kesänä huonosti, ja se voi näkyä yleisesti alhaisempina määrinä”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Syksyn lämpö ja kesän pesinnät näkyvät talven lintumäärissä TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA TEEMU HEINONEN / VASTAVALO. Esimerkiksi Hangon lintuasemalla tiaiset ovat olleet vähissä. Hankoniemi on kuuluisa suurista syksyisistä tiaismääristä, mutta tämä tinttisyksy oli koko 2020-luvun surkein. Esimerkiksi laulujoutsenet, isokoskelot ja telkät hidastelivat lähtöään. Monia muita varpuslintuja sen sijaan saattaa näkyä tänä talvena tavallista niukemmin. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T M A R I P IH LA JA N IE M I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Tilhille riitt ää tänä talvena pihlajanmarjoja. Pihlajanmarjoja on monin paikoin paljon, joten marjalinnuilla, kuten tilhillä, räkättija mustarastailla sekä punatulkuilla, on odotettavissa hyvä talvi. Pieniä määriä taviokuurniakin voi tulla talvella pohjoisesta marjojen perässä etelämmäksi. Leuto syksy sai monet vesilinnut viivyttelemään muuttoaikeitaan
Jäätiköt sulavat nyt vikkelämmin kuin koskaan 1950-luvulta nykypäivään ulottuvan mittaushistorian aikana. Meren pinnan nousu on kaksinkertaistunut 1990-luvulta nykypäivään tultaessa. Esimerkiksi kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä kasvoivat ennätyslukemiin jo viime vuonna, ja tämän vuoden mittaukset kertovat kasvun jatkuvan edelleen. ää ensimmäistä kertaa mi. Pariisin sopimuksessa määritelty 1,5 asteen raja tarkoittaa pitkäaikaista lämpotilatavoitetta, siis useiden vuosien keskimääräistä lämpötilaa, ei yhtä yksittäistä vuotta. Merijäätä on ollut sekä pohjoisilla että eteläisillä napa-alueilla selvästi keskimääräistä vähemmän. Vuosi 2023 oli merien lämpötiloissa siihen astisen mittaushistorian kuumin, eikä tämä vuosi näytä jäävän jälkeen. Tavoite pysäyttää ilmaston kuumeneminen 1,5 asteeseen on silti vielä mahdollinen. Tänäkin vuonna sään ääri-ilmiöt kuten Euroopan, Sahelin ja Itä-Afrikan tulvat, Atlantin hurrikaanit tai Eteläja Pohjois-Amerikan metsäpalot ovat tehneet tuhojaan. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT MARI PIHLAJANIEMI KUVA ANNA TUOMINEN Kuvis.. aushistoriassa 1,5 asteen rajan ja muutkin ennätykset paukkuvat. WMO:n (World Meteorological Organization) Ilmaston tila -raportin mukaan kuluvana ja edellisenä vuonna on rikottu muitakin ikäviä ennätyksiä. Meret ovat lämmenneet nopeasti. Pariisin ilmastosopimuksen tavoi. Vuonna 2024 rikotaan ikäviä ilmastoennätyksiä Maapallon lämpeneminen yli. Kuivuus, tulvat, hirmumyrskyt, lämpöaallot ja poikkeuksellisen kylmät jaksot aiheuttavat valtavaa vahinkoa ihmisille ja elinympäristöille. Vuosi 2023 oli ennätys myös jokien osalta: maailman joet saavuttivat kolmenkymmenen vuoden kuivuusennätyksen. eisiin voidaan silti vielä päästä. Vaikka monet joet kuivuvat, toiset tulvivat: sateen epätasainen jakautuminen aiheuttaa pahoja tulvia ympäri maailmaa. Nousu johtuu sekä jäätiköiden sulamisesta että meriveden kuumenemisesta ja lämpölaajenemisesta. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi VUODESTA 2024 on tulossa mittaushistorian kuumin, ja lämpeneminen ylittää ensimmäistä kertaa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen haamurajan
Ministeriöt aikovat kuulla valmisteluvaiheessa sekä tiedepaneeleja että kansalaisia. Todellinen kuolleisuus on lähes kolminkertainen. Kohteita on etelästä Kaldoaiviin Suomen pää laella. . Lisäksi Ahvenanmaan pohjoissaariston ja Pöyrisjärven IBA-alueita laajennettiin. Työn tulee olla valmis elokuussa 2026, jolloin Suomi esittelee suunnitelmansa EU-komissiolle. Suomessa vuosi oli lokakuun loppuun mennessä mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. JESSICA HAAPKYLÄ ”Touko–lokakuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin puolivuotinen” Kansainväinen BirdLife on vahvistanut Suomeen yhdeksän uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta eli IBA-aluetta (Important Bird and Biodiversity Area). suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Saimaannorppakanta kasvaa eteläisellä Saimaalla Kansallisen ennallistamissuunnitelman teko alkaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen EU:n ennallistamisasetukseen liittyvän Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu käynnistyy vuonna 2025 ympäristöministeriön ja maaja metsätalous minis teriön luotsaamana. Lämpenemisnopeus on nyt noin 0,2 astetta vuosikymmentä kohti. . Norppia on ylivoimaisesti eniten Pihlajavedellä, missä kanta on jatkanut kasvuaan. Saimaannorppakannan kasvu on ollut hyvää Suur-Saimaalla, Tolvanselkä–Katosselän alueella, Puruvedellä ja Pyhäselällä. MP Suomeen uusia tärkeitä lintualueita Metsähallitus arvioi kuluvan vuoden saimaannorppakannan kooksi 495 norppaa, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä arviossa. IBA-päätöksen alueilla on merkittävä osa muun muassa punasotkan, naurulokin, tukkasotkan, uivelon, mustalinnun, pilkkasiiven, selkälokin ja sinirinnan kannoista. Näin korkea sijoitus on siksikin merkille pantava, että alkutalvi oli hyvin kylmä. Tätä lämpimämpiä tammi–lokakuun keskilämpötiloja on ollut vain vuosina 2020 ja 1989. Suunnittelu tehdään työryhmissä, jotka käsittelevät muun muassa sisävesiä, virtavesiä, meriluontoa, kaupunkiympäristöjä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä ja metsiä. Kuuttien kuolleisuus on kuitenkin ollut suurta, sillä 26 tämän vuoden kuuteista on löytynyt kuolleena. Sen sijaan Savonlinnan pohjoispuolella kannan koko on pysynyt samana tai pienentynyt hieman. Tammi–lokakuun keskilämpötila oli tänä vuonna 5,25 astetta, ja se on 1,1 astetta vuosien 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Touko– lokakuu sitten olikin mittaushistorian lämpimin puolivuotinen.. Pidemmällä aikavälillä laskettuna maapallon lämpenemistaso on tällä hetkellä noin 1,3 astetta. 1,5 asteen lämpenemisraja saavutetaan tällä menolla vuosien 2028–2036 välillä ja kahden asteen raja vuoden 2050 tienoilla. Norppalaskennat suoritetaan pesälaskentoina, havainnoimalla jäällä makaavia norppia, tutkimalla Itä-Suomen yliopiston tietokantaa turkkikuvioiden perusteella tunnistetuista yksilöistä sekä sukeltamalla jäiden lähdön jälkeen pesäpaikoilla. Tänä vuonna ylitetään 1,5 astetta yksittäisen vuoden osalta, mutta El Niño -ilmiö nosti vuoden lämpötiloja. AH KU VA JO U KO KU O SM AN EN . Kuutteja arvioitiin 95. Verkkokalastusrajoitukset ovat auttaneet norpan tilannetta. Lauhat talvet ja kalanpyydykset lisäävät kuolleisuutta. Kuolleita saimaannorppia löydettiin tänä vuonna 38 ja viime vuonna 35
Siilien määrä on pudonnut muun muassa Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa. Puut Yli kolmasosa maailman puulajeista on uhanalaisia. Tuolloin siili oli täällä vielä elinvoimainen. Maailman puulajien tilanne arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa. puulajeista uhanalaisten joukkoon. Jänkäsirriäinen Jänkäsirriäinen vajosi tuoreessa arviossa maailmanlaajuisesti uhanalaisten joukkoon, sillä sen kanta on pienentynyt kolmanneksella vuodesta 2010 nykypäivään tultaessa. Laji on Suomessa kärsinyt muun muassa soiden ojituksista. Siilien määrä on pudonnut muun muassa Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa. Suomen siilien tilanne on viimeksi arvioitu kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2019. Suomen siilien tilanne on viimeksi arvioitu kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2019. Tuolloin siili oli täällä vielä elinvoimainen. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Jänkäsirriäinen, siili ja kolmasosa maailman puulajeista uhanalaisten joukkoon. Suomella on erityisvastuu jänkäsirriäisten säilymisestä, sillä maailman jänkäsirriäisistä yli kolmasosa ja Euroopan jänkäsirriäisistä 75 prosenttia pesii Suomessa. puulajeista uhanalaisten joukkoon. Uhanalaisten puulajien yksilöiden hupeneminen ja pahimmillaan sukupuutto vaikuttavat myös lukuisiin niistä riippuvaisiin kasveihin, sieniin ja eläimiin. SUOMI EUROOPPA MA AILMA TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA JUSSI HAURU / VASTAVALO 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 12 suomenluonto.fi Kansainvälinen luonnonsuojelu liitt o IUCN ja BirdLife International julkaisivat päivitett yjä arvioita lajiryhmien uhanalaisuudesta. Siilien määrä on pudonnut muun muassa Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa. Siili Eurooppalainen siili on vähentynyt merkittävästi, ja sen vuoksi lajin maailmanlaajuinen luokitus muuttui elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Suomen siilien tilanne on viimeksi arvioitu kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2019. IUCN arvioi siilin maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi.. Eurooppalainen siili on vähentynyt merkittävästi, ja sen vuoksi lajin maailmanlaajuinen luokitus muuttui elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Saarten lajeja uhkaavat muun muassa metsäkato, tuholaiset, taudit ja ilmastonmuutos. puulajeista uhanalaisten joukkoon. puulajeista uhanalaisten joukkoon. Tuolloin siili oli täällä vielä elinvoimainen. Etenkin monet saarilla elävät puulajit ovat vaarassa. Siili Eurooppalainen siili on vähentynyt merkittävästi, ja sen vuoksi lajin maailmanlaajuinen luokitus muuttui elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi
Etenkin keväällä lintu voi lentää laskeutumatta jopa 45 tuntia. Tutkimus julkaistiin Frontiers in Veterinary Science -tiedelehdessä. Itämeren pohjoisosan ja Suomenlahden avomeren pohjien happitilanne on siis edelleen heikko, ja yli 60 metrin syvyiset pohjat ovat pääosin kuolleita. Suuri osa linnuista lensi auringon noustua huomattavasti ylempänä kuin yöllä, esimerkiksi ruokoja rastaskerttuset matkasivat päivällä 3–4 kilometriä korkeammalla kuin yöllä. Pesivä muuttohaukkapari sai tänä vuonna Suomessa keskimäärin 1,48 poikasta. Pesivä merikotkapari sai tänä vuonna Suomessa poronhoitoalueella keskimäärin 0,91 poikasta. MP Suolapulssi ei auttanut Itämerta Merentutkimusalus Arandan seurantamatkojen tulokset kertovat, ettei Itämeren pääaltaan syvänteiden happitilanne ole kohentunut. Keskimääräinen poikas luku 1970-luvulta nykypäivään tultaessa on ollut 0,86 poikasta. Pikkulinnut muuttavat korkeuksissa Saharan yli Kertut, taskut, leppälinnut ja monet muut pikkulinnut lentävät muuttomatkoillaan sekä Välimerta että Saharaa ylittäessään yhtäjaksoisesti läpi yön, tavallisimmin 10–14 tunnin etappeina. JESSICA HAAPKYLÄ MUUTOK SIA Jos 90-luvulla joku olisi kuvannut sitä draamaa, joka tällä hetkellä tapahtuu ilmastossa, sitä olisi pidetty aivan hullunrohkeana ja yltiöpäisenä ennustuksena. Vastaava luku on 1970-luvulta nykypäivään tultaessa ollut 1,69 poikasta. Nyt sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jopa pessimistisimpiä skenaarioita nopeammin. Tutkijat peräänkuuluttavat yhtenäisiä standardeja villieläinten hoidolle. -12% Muuttohaukan poikasia pesivää pariskuntaa kohden. Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius, Yle 9.11.2024. Eläimiä voidaan ottaa hoitoon kevein perustein ja toisaalta myös palauttaa niitä luontoon liian heikkokuntoisina. Pohjanlahden fosforiarvot ovat kohonneet 2000-luvun alusta lähtien. Vankeus aiheuttaa eläimille stressiä, joten turhaa hoitamista pitäisi välttää. Pääsyynä lennon korkeusvaihteluun lienee lihastyön lämmittämän elimistön jäähdyttäminen ja tuuliolot. Muuttokorkeus merellä ja aavikolla oli syksyllä keskimäärin 1,1 ja keväällä 2,1 kilometriä merentason yläpuolella. Monet lajit ylittävät merenulapat matalalla lähellä vedenpintaa, mutta lentävät Saharan yli 3–4 kilometrin korkeudella. Ranskalaisessa tutkimuksessa seurattiin paikannuslaittein 16 eri lajin yksilöitä, jotka lensivät Biskajanlahden, Välimeren tai Saharan yli. Etenkin siilejä hoidetaan innokkaasti, eikä niiden hoitajilla ole usein koulutusta tai kokemusta villieläimistä. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Eläinten hoidossa on epäkohtia Luonnonvaraisia eläimiä hoitavat henkilöt ottavat hoitoonsa eniten nisäkkäitä ja lintuja, kun taas matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja hoidetaan vähän. PERTTI KOSKIMIES KU VA T H AR RI H ÄM ÄL ÄI N EN / VA ST AV AL O JA SH U TT ER ST O CK +5,8% Merikotkan poikasia pesivää pariskuntaa kohden poronhoitoalueella. MP KU VA PE RT TI KO SK IM IE S. Normaalia heikompi pesimätulos voi johtua kevään sääoloista ja muuttohaukkojen ravintonaan käyttämien kahlaajien vähenemisestä. Wilenius muistutti, että pessimistisiä ilmastomalleja hyssyteltiin pitkään julkisessa keskustelussa
Osan majavat jättävät tarkoituksella, jotta ilma kammioissa vaihtuu. Talvella majavan nurkissa on mukava elellä. Selvästi yleisin asukas oli metsämyyrä, mutta myös metsähiiriä ja -päästäisiä tavattiin padoilta säännöllisesti. Tutkimuksessa rakenteista löydettiin runsaasti nakertelujälkiä, jotka olivat liian pieniä majavan talttahampaille. Padon tulvittama tienoo kuhisee selkärangatonta elämää. Myös hyönteisiä syövälle päästäiselle majava tarjoaa runsaan ruokapöydän. Oksien väliin jää paljon pieniä koloja. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi M ajavat rakentavat patonsa kaatamistaan puista ja oksista. Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllätt äviäkin suhteita. S u h t e e l l i s t a Padon suojassa TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT SVEN ZACEK / NATURE PICTURE LIBRARY JA RUDMER ZWERVER / SHUTTERSTOCK Päästäisen erott aa pienistä jyrsijöistä pitkän ja suipon kuonon perusteella. Päästäiset ovat kuitenkin jyrsijöitä tarkempia reviireistään, mikä vaikuttaa padolta tavattujen lajien runsaussuhteisiin. Pato on pikkujyrsijöille täyden palvelun majatalo. 14 14 14 suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi. Padossa asuu kokonainen majavaperhe, jonka tuottama lämpö leviää padon rakenteisiin ja tasaa kylmimpiä pakkasia. Liettualaisessa tutkimuksessa majavien padoilta löydettiin yksitoista lajia myyriä, hiiriä ja päästäisiä. Nämä kolot ovat juuri sen kokoisia, että pikkuruiset nisäkkäät mahtuvat pujahtamaan sisään rakenteisiin. Kun tuloksia verrattiin läheisten metsien lajistoon, metsäpäästäinen oli kolmikosta mieltynein patoelämään. Ne tiivistävät rakenteet mudalla ja kasviaineksella, jolloin padon sisälle rakennetut kammiot pysyvät pakkasellakin lämpiminä. Kävi ilmi, että myyrät ja hiiret olivat löytäneet tuoreista oksista syötävää
suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Suomessa elää kaksi hyvin samannäköistä majavalajia, kuvan euroopanmajava ja istutettu vieraslaji amerikanmajava.
16 suomenluonto.fi Ikä näkyy jäniksessäkin Eija Kujansuun lokakuusta 2015 asti seuraama metsäjänis Siiri on tarjonnut aitiopaikan jänisten vanhenemisen tarkkailuun. 16 suomenluonto.fi TEKSTI JA KUVAT EIJA KUJANSUU
suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 Liki seitsenvuotias Siiri räntäsateessa toukokuussa 2022.
Tahtoa ja peräänantamattomuutta tarvitaan myös lihasten kuntouttamiseen vamman jälkeen. Siinä missä nuoremmille turvaksi riittävät havainnointi, ennakointi ja nopeus, pitkäikäisen jäniksen valttikortteja ovat voimakas tahto, kokemus ja taktiikka sekä erinomaiset näyttelijän taidot. Myös monet muut seudun jänikset ovat huomattavan pitkäikäisiä. Kun oma ensimmäinen poikanen, uros, köpöttelee kevätjuoksuissa kuin vanha kankea herra konsanaan, mutta oikaisee naaraan perässä juoksevan jonon kärkeen taktista silmää käyttäen. Kun lonkat kangistuvat, alaselän liikkuvuus heikkenee eikä piehtaroiminen enää onnistu ja selkään jää valkoinen raita läpi kesän. Tasainen elo muuttuu haastavammaksi, jos ikääntyminen tuo mukanaan kremppoja tai vammoja. Se tuntee elinympäristönsä hyvin ja elää täyttä elämää vailla merkittäviä huolia ja murheita, nauttien elämästä joka päivä. Pysyvästä liikkumisrajoitteesta kärsivä jänis muuttuukin nopeasti hauraan vanhuksen oloiseksi, iästä riippumatta. Terve elämänsä ehtoopuolella oleva jänis on lihaksikas ja jäntevä, selvästi voimakasrakenteisemman oloinen ja isokokoisempi kuin nuoret jänikset. Jänikset juoksevat kevättä loppuun asti, ja monet jänisemot saavatkin viimeiset poikasensa varsin korkeassa iässä. Käytän jutussa jäniksistä nimiä, jotta yksilöihin on helppo viitata. Kun pedoille pitää näyttää, että vetreys on tallella, vaikkei se enää riittäisi kuin pikaiseen väistöön, josta toipuminen vie oman aikansa. Useimmat jänikset pystyvät hämmästyttäviin fyysisiin suorituksiin havaittavissa olevista vammoistaan huolimatta. Jänikset tarvitsevat juoksemista, loikkimista ja venyttelyä pysyäkseen kunnossa ja terveinä. Ikääntyvä jänis on kokenut ja osaava, lajinsa ja yhteisönsä eliittiä. Ikääntyvä jänis on kokenut ja osaava, yhteisönsä eliittiä.. 18 suomenluonto.fi M illaista on olla ikääntyvä jänis Ylä-Lapin mäntykankailla. Lokakuusta 2015 asti seuraamani metsäjänis Siiri on elänyt yhdessä Manun kanssa jo yli yhdeksän vuotta. Kun jäniksen suorituskyky heikkenee, yhteisön merkitys kasvaa
Manu oli langanlaiha kevätjuoksukauden jälkeen, ja voimien kerääminen vei koko kesän. Myös raivokas säntäys kohti ja joidenkin kymmenien metrien pyrähdykset menivät vailla heikkouden merkkejä. Ne liikkuvat juosten, viettävät aikaa jälkikasvunsa kanssa ja käyvät tervehtimässä tuttaviaan. Samu peseytyi kevätyön pimeimpänä hetkenä. Kilpailijan saapuessa Samu veti korvat taakse päätä myöten ja uhitteli raivokkaasti. suomenluonto.fi 19 Useammalla seudun vanhemmista jäniksistä on toisessa silmässä tasainen värikalvo, millä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä jänikselle. Taktikko makoili ylärinteessä, kun muut jänikset pitivät juoksutaukoa alarinteessä kanervia mutustellen. Yksin ollessaan se liikkui varovasti, se juoksi lyhyttä tasakäpälää kuin vanha ukko, jäykin nivelin. Manu. Epäselväksi jäi, määräytyykö jono liittymisjärjestyksessä vai kunnioittivatko nuoremmat Samua vielä niin paljon, että antoivat sen juosta etummaisena. Samun seitsemäs kevät Samu, Siirin ja Manun esikoinen, kolhi alaselkänsä kevätjuoksujen nyrkkeilyssä. Siiri ja Manu huoltavat turkkiaan ja venyttelevät. Manu oli langanlaiha kevätjuoksukauden jälkeen, ja voimien kerääminen vei koko kesän. Mahaansa pestessään se kellahti kuin poikanen, joka ei vielä hallitse tasapainoaan taittuessaan ihan alas. Se venytteli, mutta liike ei jatkunut alimmissa nikamissa. Paksu turkki lämmitt ää ikääntyvää jänisherraa kosteassa kevätsäässä.. Siirillä ja Manulla ikä alkoi näkyä seitsemännen syntymäpäivän aikoihin. Siirin alaselkä alkoi oireilla seitsemännen poikueen jälkeen. Se siirtyi vaivihkaa kiertäen alarinteen suuntaan vain hetkeä ennen kuin naaras lähti liikkeelle. Useamman kuukauden sitkeä työ tuotti kuitenkin tulosta ja Siiri sai vielä selkänsä kuntoon. Silti se piti puolensa jänisjoukossa ja juoksi kevättä naaraan houkuttavan tuoksun johdattamana. Välillä Samu mitteli pikaisesti nyrkkeilen, lyhyissä koitoksissa takajaloilla tanssahtelu onnistui. Se järsi koivunrunkoa takakäpälillä seisten, mutta luovutti muutaman suupalan jälkeen ja tyytyi eväisiin, joihin ylti kurkottelematta. Piehtarointi hiekalla jäi yritykseksi. Se nuuhki kiinnostuneena ja sai nenilleen liiasta innokkuudesta niin kuin ennenkin. Piehtarointikin jäi puolitiehen, kylkimakuulle. Samalla ne tarkkailevat ympäristöään ja syövät yön mittaan useita kertoja. Se pyyhkieli korviaan yhdellä käpälällä, pitäen tasapainoa kolmella, kun nuorempana korvat tuli pestyä hieromalla niitä etukäpälien välissä. Juoksujonon muodostuessa Samu oli vain metrin naaraan takana ja muut urokset useamman metrin jäljessä. Jänisten rutiinit säilyvät samoina läpi vuoden ja koko eliniän. Reilua tuntia myöhemmin Samu lepäsi jälleen tyytyväisen näköisenä hangella aamuyön auringossa etukäpälät mahan alle piilotettuina
Nopeiden ja uteliaiden poikasten kasvattamisessa on myös omat kommervenkkinsä, mistä Siiri sai konkreettisen muistutuksen, kun sen kahdeksannen kesän poikanen tanssahteli tutkimusretkellään ketun eteen ja säntäsi suin päin karkuun perässään kettu kita levällään helpon aamiaisen toivossa. Näihin aikoihin päiväsaikaan tapaa yleensä vain poikasia, jotka vasta ovat opettelemassa yöeläimiksi. Juoksu jatkuu heti kun Siiri nousee makuulta jaloilleen.. Pimeän vuosipuoliskon aikana ne lähtevät liikkeelle vasta illan hämärtyessä, ja hyvissä ajoin ennen aamun valkenemista ne kätkeytyvät lepäämään. Loppusyksy ja syystalven alkupuoli ovat jäniksille hankalaa aikaa, musta maa ja pieni lumimäärä eivät tarjoa hangen kantoetua jäniksille ja hidasta petoja. Siiri ja Manu elävät Siirin kotiyhteisössä, jossa on toistakymmentä jäsentä. Se pyrki välttämään näköyhteyttä ja kohtaamisia petojen kanssa. Hetkeäkään epäröimättä vanha rouva ampaisi poikasensa avuksi. Sen tutuksi käynyt etenemisliike erottui monena yönä valon ja varjon rajalla, kun se haki lisäsuojaa ihmisen läheisyydestä. Hetkeäkään epäröimättä vanha rouva ampaisi poikasensa avuksi. Ne jakavat parhaat ruokapaikat ja ylläpitävät jänöpolkuverkostoa, joka harhauttaa petoja ja keventää liikkumista talvisaikaan. Muut jäsenet ovat Siirin poikasia, niiden kumppaneita ja omia poikasia sekä toisen vastaavan sukulinjan jäseniä. Siiri kevätjuoksujen keskiössä huhtikuussa 2023. Jänikset varoittavat lajitovereita vaarasta ja pyrkivät suojaamaan toisiaan. Kun yöt pimenivät, ja metsästyskausi alkoi syyskuun alussa, Siiri ja Manu katosivat maisemasta. Kauempana metsässä näkyi ketun hyökkäysloikkia, suunnanmuutoksia ja säntääviä jäniksiä, sitten puut peittivät taistelutantereen näkyvistä. Heppoinen, paksu lumipeite antaa jäniksille yliotteen nelijalkaisiin petoihin nähden, petolinnut on toki huomioitava. 20 suomenluonto.fi Kasvattajan huolia ja yhteistyötä Poikasten kantaminen ja imettäminen vanhemmalla iällä on kovaa työtä, ja kymmenettä elinvuottaan lähestyvät emot katoavatkin usein viimeisen poikasensa ensimmäisen talven aikana. Myöhemmin selvisi, että Siiri onnistui pelastamaan poikasensa. Pimeinä sydäntalven öinä hyväkuntoisten jänisten elämä on valtaosan ajasta leppoisaa ja huoletonta. Samun selkä jäi jäykäksi ja sen lihakset surkastuivat pikkuhiljaa köpöttelyn myötä. Vammautuneet jänikset sen sijaan ovat nälkäisten petojen ykköskohteita