TA LV I S A A P U U M E T S Ä Ä N . M IS T E LI N H O U K U T U K S E T. S U O M E N LU O N T O 10 | 2 2 3 S IL A K K A . Lapintiainenkin METSÄN VÄKEÄ. T S A H K A LI N L A A V U . IRTONUMERO 9,90?€ IRTONUMERO 9,90?€ Silakan salat VUODEN TURHAKE ON TAAS VALITTU TSAHKALIN LAAVU RETKI TALVIMETSÄÄN Lapintiainenkin hyväksyi metsään tehdyn ruokinnan. V A A T T E ID E N K U LU T U S . M E T S Ä R U O K IN N A N LI N N U T. JO U LU R U O K IE N A LK U K O D IT . salat salat Onko runsain meri kalamme vaikeuksissa. V U O D E N T U R H A K E
Auringon kultaisen kehrän vaipuessa hiljakseen maan ja taivaan rajalle lapualaiselle lakeudelle lankeaa hetkeksi huikaiseva valo. SY YS TA LV I SY YS TA LV I Lakeuden ehtoo KUVA KARI LEO TEKSTI HEIKKI VASAMIES TALVI-ILTA huokuu rauhaa. Yötä vartovat rusakot ovat jo liikkeellä.
36 Vuoden turhake on valittu Tällä kertaa turhakevalintana on jopa haitallinen valtiontuki. Lumipeitteen kertyminen tuo metsään talven ja avaa luonnon vieraskirjan. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Misteli houkuttaa kärpäsiä ja kulorastaita Lounais-Suomeen levinnyt, puussa kasvava pensas tarvitsee pölytysja muuttoapua. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Ville Hara 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Pekka Niittynen 74 Anni Pöyhtärin mökkipäiväkirja 52 Suomen Luonto 10/2023 52 Metso ja metsäjänis kulkivat tästä. 52 Talvi saapuu metsään Metsässä on lumentulon aikaan erityinen tunnelma. 26 Talvimetsän pitopöytä Kun ruokinta on metsässä, paikalle tulevat hömöja töyhtötiaiset sekä muut syvän metsän linnut. 44 Kaamoksen pehmeä kehto Valokuvaaja Merja Paakkanen löysi joulupäivän rauhan Kilpisjärven Tsahkalin laavulta. EL M ER I JU U TI 62 Kysy luonnosta: Löysinkö ehkä keisarikärpässiene n?. Silakan väheneminen koettelisi jatkuessaan kalastajia ja koko Itämeren ravintoverkkoa. 50 Joulun makujen maailmankartta Monet joulun mausteet ja ravintoaineet ovat peräisin kaukaa. 40 Ihanat kamalat vaatteet Vaatteiden kulutus kiihtyy, ja niin myös niiden aiheuttamat päästöt. 16 Mitä kuuluu silakalle. Mitä on tehtävissä. Se kertoo juhlan erityisestä asemasta
Heikille luonto on suuri ihmetyksen aihe, joka paljastaa salojaan kitsaasti. Muita vierailijoita sivuilla – . Lisätietoa saat syö ämällä tuo een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu b, Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID e3a0 203 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar o Kroonpressille on myönne y Pohjoismainen ympäristömerkki. i Tilaajapalvelu ( ) (ark. suomenluonto. KANSIKUVA: MIKA HONKALINNA Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Greenline Print -merkki kertoo painotuo een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. Vedenalaiset maailmat ja niiden vaihtelu vuodenaikojen saatossa ovat tulleet tutuiksi parinkymmenen vuoden kuluessa. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN (paine u) ISSN (verkkojulkaisu) PE KK A TU U RI 16. Laura Salonen, verkkotuottaja Laura toimii verkkotuottajana Suomen Luonnossa ja juontaa lehden tuoretta Luonnon ääni -podcastia. Sukeltaminen on Pekalle seikkailu vedenalaisen luonnon ja valokuvauksen pariin. Pekka Tuuri, valokuvaaja Pekka on erikoistunut suomalaisen vesiluonnon valokuvaamiseen. Podcastissa syvennytään aina johonkin Suomen Luonnon aiheista, ja vieraina studiossa ovat juttelemassa toimittajat ja eri luontoaiheiden asiantuntijat. i Itälahdenkatu b Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue avissa osoi eessa sll. klo ), tilaajapalvelu@sll. Kuuntele Luonnon ääni -podcastia Spotifyssa tai Suomen Luonnon sivuilla! LA U RA N KU VA AN N A TU O M IN EN KA RI LE O , H EI KI N KU VA M ER JA PA AK KA N EN PE KK A TU U RI KA RI LE O , H EI KI N KU VA M ER JA PA AK KA N EN 2 . i/tietosuojaseloste. Painolla on myös ISO-ympäristöjohtamisserti ikaa i. i palaute@suomenluonto. Luonnon ääni -podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan Vuoden turhakkeesta, joka paljastetaan tämän lehden sivuilla 36–39. i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii o www.sll. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Heikki Vasamies, päätoimittaja Erityisen kiinnostuksen kohteena lapsena ensin nisäkkäät, jo vuosikymmenten ajan linnut ja nyttemmin myös perhoset, vähitellen kasvitkin. T E K I J ÄT Lapintiainenkin voi tulla pohjoisen metsän ruokintapaikalle. i Tilaa diginä: suomenluonto. i Päätoimi aja Heikki Vasamies Toimituspäällikkö An i Halkka Art Director Marika Eerola Tai oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi ely A e Kar unen ja Marika Eerola Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski niina.tuulaskoski@saarsalo. Oppimista riittää koko elämän ajalle
Jos siemeniä on tarjolla vähän, orava turvautuu kuusen silmuihin. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi ORAVA ON sekasyöjä, ja etenkin kesällä se voi napata linnunpesästä munan tai poikasen. Siemenet sisältävät runsaasti rasvaa ja myös proteiinia. Talvella ruokalista lyhenee, mutta oravan joustavuus auttaa sitä selviämään talven yli. Lumessa kaiveleva orava saattaa siis olla etsiskelemässä syksyistä ruokapiiloaan, tai jos lähistöllä on lintulauta, hautaamassa pähkinöitä ja siemeniä uuteen lumipiiloon. Samaan tapaan käpyjä purkavat tosin myös hiiret ja myyrät. Seuraa oravan ruoanhakua TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUS JUHA ILKKA Orava ei jätä talven syömisiään yhden kortin varaan, vaan valmistautuu myös etukäteen. Se katkaisee oksan kärjestä tuoreimman vuosikasvaimen, mutta nakertaa siitä vain kukkasilmut. Talven aikana tärkeintä ravintoa oravalle ovat kuusen siemenet. Myös sienet maistuvat tupsukorvalle. Kuusen käpysato vaihtelee suuresti vuosien välillä, eikä kävyistä aina riitä hengen pitimiksi. Se nakertaa kävyistä irti kaikki suomutkin siemeniä tavoitellessaan, joten kaljut käpyjen rangat ovat usein oravan tekosia. Metsäpuiden kukinnan ja siemensatojen seurantatietoa löytyy Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta osoitteesta luke.fi.. Niitä orava on nostellut oksanhankoihin talteen kuivumaan. Niistä orava saa paljon energiaa helposti sulavassa muodossa. Syksyn mittaan orava on piilottanut ruokaa esimerkiksi kaivamalla siemeniä maahan. Siksi se ei turvaudu silmuihin hyvinä kuusen käpytalvina. Ruoan piilottaminen jatkuu talvellakin, jos syötävää löytyy enemmän kuin orava jaksaa kerralla nakerrella. VINK KI Tänä vuonna kuusen kukinta oli laajalti hyvä, mutta hyönteiset ovat voineet verottaa siemensatoa. Kukkasilmuissa on niukasti syötävää, joten orava voi syödessään katkoa suuren määrän vuosikasvaimia, jolloin niitä putoilee maahan kehäksi kuusen ympärille. Loput se heittää menemään
Seittitakiainen on se yleisin laji, jota löytyy lähes jokaisen taajaman pientareilta. Liian lämpimällä säällä palloista tulee vetisen märkiä ja kivikovia. Lumipallo pitää puristaa kokoon napakasti joka suunnalta. Jos lauhaa säätä ei ole, tarvitaan kärsivällisyyttä. Niiden tummat, pamppumaiset kukinnot tekevät hienon kontrastin lunta vasten. 2 O S M A N K Ä Ä M E JÄ . Parasta lumipallolunta löytyy hieman lumen pinnan alapuolelta. Hansikkaiden läpi siirtyvä kehon lämpö voi sulattaa lunta juuri riittävästi. Kukintoon saa kyllä laittaa hiuskiinnettä, tai kaikki paikat ovat täynnä hentoa karvaa, kun se hajoaa. 1 TAKIAISIA. Mitä talventörröttäjiä voi löytää nyt, Ari-Pekka Huhta?. suomenluonto.fi 7 Paras sää sännätä lumipalloleikkeihin on tunnetusti nollakeli. Takiaisten siemenet ovat isoja ja rasvaisia, ja siksi ne ovat tiklin ja muiden talvilintujen ruokaa. Liian kovaa ei kuitenkaan saa painaa, sillä silloin pallo voi hajota palasiksi. Esimerkiksi kurjenkellon kota on pysty, ja sen yläreunaan rispaantuu reikä, joka annostelee siemeniä talven mittaan. Se on näyttävä, usein toista metriä korkea ja haarainen kasvi, joka törröttää pitkään lumimaisemassa. Siellä on yksi säveltäjän nuoruuden mielipaikoista, joka on sittemmin nimetty hänen mukaansa Sibeliuksen metsäksi. Tee täydellisiä lumipalloja Tunnelmoi Sibeliuksen sävelin VINK KI Kokoa lumipalloista tunnelmallinen lumilyhty. Luonto oli Sibeliukselle suuri inspiraation lähde. Hän kantoikin mukanaan pientä sammalilla täytettyä rasiaa, jotta sammalten tuoksu veisi hänet metsän tunnelmaan milloin ja missä tahansa. Kellokukilla on häkkimäiset, mutta umpinaiset siemenkodat, joissa on niin sanottu annosteleva suolasirotin -efekti. Pinnassa saattaa olla kova kuori, joka haittaa pallon pyörittelyä. Lisäksi päällä olevan lumen paino tiivistää syvemmällä olevaa lunta jo valmiiksi. Älä purista lyhdyn lumipalloja liian tiukasti käsissäsi, sillä kovapintaiset pallot vierähtävät helposti toistensa päältä, ja lyhty voi lysähtää kasaan. 8.12. Kakarana keräsimme niitä ja kiinnitimme kiusalla toisten vaatteisiin. Tämän numeron ilmestymispäivänä vietetään Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Kun kevät ahavilla tuuli puhaltaa voimakkaasti, se heiluttaa vartta ja sinkoaa siemeniä kauemmas emokasvista. Oulun yliopiston kasvimuseon museomestari on koonnut Talvikasvio-lajioppaan (Vastapaino 2022). Talvella jää kantaa rantasaraikolla, joten osmankäämejä pääsee katsomaan läheltä ja keräämään vaikka maljakkoon, jos haluaa. Silloin osa lumikiteistä sulaa lunta puristettaessa vedeksi, joka sitoo hippuset kiinni toisiinsa. Kukinnot säilyvät pitkälle kevättalveen. Sibeliuksen päivänä voi poiketa Hämeenlinnan Aulangolle. 3 KELLOKASVEJA
8 suomenluonto.fi KIISTELY SILAKAN kalastuskiintiöistä rauhoittui lokakuun lopussa, kun Euroopan komission väläyttelemä silakan kalastuksen täyskielto soviteltiin ministerineuvostossa kompromissiratkaisuksi, joka sisälsi silakkakiintiön pienennyksen Suomenlahdella 43 prosentilla ja Pohjanlahdella 31 prosentilla sekä kutuvaellusaikaisia troolikalastusrajoituksia Selkämerelle. TOKI MEILLÄ on vielä aikaa ja keinoja yrittää torjua Itämerellä tapahtuvia kielteisiä ympäristömuutoksia ja kalanpyyntikin jatkuu, mutta on aivan selvää, että lisää kalastusrajoituksia on luvassa tulevina vuosina. aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s AN N A RI IK O N EN SA N DM AN , JO N AS AL BE RT , KA N SA TI ET EE N KU VA KO KO EL M A / M U SE O VI RA ST O Ennen vanhaan silakkaa riitt i, ja pyynti oli nykyistä pienimuotoisempaa. ITÄMERI ON muuttumassa kun ilmaston kuumeneminen koettelee kotimertamme. Mikä silakkaa vaivaa. Sadanta on kasvanut, vesi lämmennyt ja veden suolapitoisuus laskenut. Itämeren silakkakantojen taantuminen on huolestuttava merkki Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneista muutoksista.” MITÄ ON TAPAHTUNUT vain neljässä vuodessa. Selkämeren silakkakanta on tällä hetkellä ennätyssuuri.” Syyskuussa 2023 WWF:n tiedotteen sävy oli hyvin erilainen: ”Itämeren kalakannat kriisissä – Kalastusta on leikattava merkittävästi. VIELÄ 2019 WWF Fakta kuvaili silakan tilannetta näin: ”Silakkakannat ovat kestäneet voimakkaankin kalastuksen, ja tällä hetkellä kantojen tila ja kalastus ovat kestävällä tasolla ... Silakan ahdinko – aika entinen ei palaa Päätoimi. Se selviää tarkemmin Pekko-Joonas Rantamäen jutusta tämän lehden sivuilta 16-24. Aika entinen ei ihan heti palaa. Muutokset muokkaavat plankton lajiston runsaussuhteita ja vaikuttavat sitä kautta Itämeren perinteisiin ravintoverkkoihin. Lisähaasteita tuovat rehevöityminen ja vieraslajit. Muutosten ikeessä ovat silakka, lohi, merilinnut, äyriäiset – koko eliöyhteisö. Silakan perkausta Tammiossa vuonna 1908.
Pihapiirissäni ei koskaan ole ollut sellaista kantarellipaljoutta kuin tänä syksynä. Jäljessä tulivat suppilovahverot, pitkinä ja leveinä mattoina. Toinen vuoden yllätys oli Suomelle uusi laji, vaskitatti, joka löydettiin Hangon merenrantamänniköistä. Muita ennätysrunsaita olivat nokirousku ja sikurirousku – molemmat herkullisia ruokasieniä. Pian tuli lisätietoja, että tattia löydettiin peräti kahdeltatoista paikalta! LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI LASSE KOSONEN KUVA AARNO VEPSÄLÄINEN. Harvinaisuuksiakin löytyi, erityisen runsas oli kantarelleilla loisiva vahveronvieras. Ainakin omalla retkeilyalueellani herkkutatti ja monet rouskut, kuten kangasrousku, tuottivat niukkoja satoja. Oli toki sieniä, joita oli tavallista niukemmin. Ja vielä harvalukuinen ja herkullinen kultarousku, siitäkin saatiin yllättäviä saaliita. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Sienestäjän toivesyksy Mennyt syksy palautti uskon sieniin ja sienisatoon. Mustatorvisieniä tuntui olevan enemmän kuin koskaan, ja sen näköislajia ruskotorvisieniä oli lukuisissa paikoissa. Muutamat lajit tuottivat satoa ennätysmäisen paljon: kantarelli, suppilovahvero, mustavahakas ja vaaleaorakas
Meren tilasta tuottavat tietoa monet eri tahot. Sinilevien massaesiintymät ovat Perämerellä pääsääntöisesti lyhytkestoisia, pienialaisia ja rannikolle painottuvia. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT JESSICA HAAPKYLÄ KUVA MIKA KASTELL / POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Laidunnett ua merenrantaniitt yä Hailuodon Väntelänkarilla. Perämeren tilan heikkeneminen uhkaa lajeja, jotka ovat herkkiä liettymiselle ja rihmalevien kasvulle. Ely-keskukset seuraavat suurimpien jokien mereen kuljettamaa ainemäärää 13 kertaa vuodessa tulva-aikaan painottuen. Turve hajoaa helpommin lämpimässä vedessä, mikä lisää typen ja orgaanisen aineen kuormitusta. Perämerellä ei myöskään ole laaja-alaisia hapettomia pohjia, kuten eteläisemmillä merialueilla”, selittää Heikkinen. ”Ulapalla fosforia ei ole riittävästi, että syntyisi eteläisille merialueille tyypillisiä sinileväkukintoja. Esimerkkejä tällaisista lajeista ovat silmälläpidettävä meriuposkuoriainen (Macroplea pubipennis) ja uhanalainen vesikasvi upossarpio (Alisma wahlenbergii). Lisäksi ravinnekuormitusta voimistavat lisääntyneet valumat talvisin ja syksyisin. Veden tummuminen vahvistaa lämpenemistä ja lämpeneminen edelleen lisää rehevöitymistä. Valumavesien orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan happea ja aiheuttaa veden tummumista, joka vaikuttaa koko ekosysteemiin, muun muassa muuttamalla valaistusoloja. Suuri osa siitä on peräisin valumaalueen maaja metsätaloudesta. Valtaosa metsätalouden kuormituksesta tulee aiemmin ojitetuilta soilta. Perämeren vedenlaatu heikkenee Merentutkimusalus Arandan tuoreet mitt aukset Perämerellä paljastivat kohonneita fosforipitoisuuksia. Rannikkoasemilla sen sijaan ei havaittu vastaavaa fosforipitoisuuden nousua. Myös typpikuormitus on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut suurempi kuin sitä edeltävänä vuosikymmenenä. ”Rehevöitymishaitat Perämerellä näkyvät selvimmin matalissa lahdissa, joissa veden vaihtuvuus on rajoittunutta”, sanoo biologi Mirja Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta. Syke vastaa avomeren seurannasta ja koordinoi Ely-keskusten rannikkovesien seurantaa. ”Merkittävin rannikkovesien tilaa heikentävä tekijä on jokivesien tuoma kuormitus”, Heikkinen sanoo. Perämeren rehevöityminen näkyy nopeimmin tällaisilla matalilla merenlahdilla, joissa veden vaihtuminen on hidasta.. Suomen ympäristökeskuksen eli Syken loppukesän mittaukset merentutkimusalus Arandalta kuitenkin osoittavat, että syvän veden fosfaattifosforin tasot olivat kohonneet reilusti viimevuotisiin arvoihin verrattuna. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi PERÄMERI ON säilynyt kauan Suomen viimeisimpänä terveenä merialueena
Fosforikuormituksesta runsas puolet on luonnonhuuhtoumaa soilta ja metsistä, runsas kolmasosa ihmisen aiheutt amaa maaja metsätalouden hajakuormitusta ja noin viisi prosentt ia pistekuormitusta. Ojituslisää vähentävien toimien tulisi olla osa kestävän metsätalouden harjoitt amista. Kuplat jäävät noin 150–200, jopa 370 metriä merenpohjan yläpuolelle. Tutkijat eivät tiedä päätyykö metaania ilmakehään saakka, ja asiaa tutkitaan parhaillaan. Lisäksi määräaikaisia työntekijöitä on ollut yli sata, jotka ovat kaikki enemmän tai vähemmän vaarassa menettää työpaikkansa. Kun metaanikuplat nousevat kohti pintaa, niistä liukenee metaania, kuplat pienentyvät ja niiden liike hidastuu. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Pahin tilanne on alueen pohjoisosissa, raportoi tiedelehti Nature. Metsätaloudessa kiinnitetään liian vähän huomiota vanhojen metsäojitusalueiden päästöön eli ojituslisään. Olisi tärkeää kiinni. äviin ratkaisuihin. Ne uhkaavat kansallispuistojen hoitoa ja koko sitä laajaa uhanalaisten lajien suojeluja hoitotyötä, josta Luontopalvelut nykyisin vastaa. RK Metaani liukenee Itämereen Metsähallituksen Luontopalveluille esitetyt kovat budjettileikkaukset pelottavat henkilökuntaa ja suomalaisia luonnonystäviä. Järviveden kuumeneminen miltei 40 asteeseen ilmeisesti aiheutti erittäin uhanalaisten amazonindelfi inien kuolemia. Todennäköisesti metaania kuplii muissakin Itämeren syvänteissä. Nyt Metsähallituksen Luontopalveluissa työskentelee noin 350 vakinaista työntekijää. Vakituisesta henkilökunnasta esitetään irtisanottaviksi 55 työntekijää. Kuivuus lisää metsäpaloja, vaikeuttaa kalojen kutua ja aiheuttaa juomaveden säännöstelyä. Metsähallituksen luontoväkeä irtisanotaan Amazonilla ennätyskuivuus Metsätalouden erityisasiantuntija Anna Saarentaus, John Nurmisen säätiö Ennätyksellinen kuivuus on jatkunut Amazonin sademetsässä jo viisi kuukautta. JESSICA HAAPKYLÄ GO O GL E EA RT H , LA N DS AT & CO PE RN IC U S Kuiva Amazon-joen uoma, Manauksen kaupunki ja Negro-joki Manauksen luoteispuolella.. Suurin syy Perämeren rehevöitymiselle on jokien tuomat valumavedet. ää huomiota liukoisia ravinteita pidä. Amazoniin on sitoutunut 123 miljardia hiilitonnia, mikä vastaa kolminkertaisesti vuosittaisia globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä. Negro-joen vedenpinta on viitisen metriä 2000–2022 keskiarvon alapuolella. Kuivuus uhkaa muuttaa osan sademetsästä peruuttamattomasti savanniksi, minkä seurauksena kasvihuonekaasujen päästöt kasvaisivat edelleen. Ojituslisän vähentäminen pitäisi integroida metsätalouden tukiin ja ohjaukseen, jott a metsänomistajien tietoisuus päästöjen merkityksestä ja vähentämismahdollisuuksista kasvaisivat. ”Luontopalveluiden kokonaisbudjetti tälle vuodelle on 82 miljoonaa euroa, josta pitäisi saada nyt pois 11 miljoonaa euroa”, sanoo Metsähallituksen ylempien toimihenkilöiden YTN:n pääluottamusmies Pertti Itkonen. amaa” Ruotsalaisyliopistojen tutkimusmatkalla otetuista sedimenttija vesinäytteistä saatiin näyttöä metaanin liukenemisesta Itämeren syvimmässä kohdassa, Landsortin syvänteessä 400 metrissä. Toistaiseksi metaanin käyttäytymistä syvissä ja hapettomissa oloissa ymmärretään huonosti. Niitä ovat käytännössä soiden ennallistaminen ja vesien palautus metsäojitusalueilta luonnontilaisille tai ennallistetuille soille. Loput seitsemän prosentt ia on ilmasta peräisin olevaa laskeumaa. . . ”Jos joudumme luopumaan lähes kaikista määräaikaisista työntekijöistä ja osaa vakituisesta henkilökunnastakin uhkaa irtisanominen, se näkyy väistämättä työmme sisällössä.” ISMO TUORMAA ”Kolmasosa fosforikuormituksesta on ihmisen aiheu
Suomen tulee esittää merkittävää edistymistä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanossa vuoden loppuun mennessä. Jäät vaikuttavat siihen, kuinka paljon norppia nähdään laskennoissa. 50 miljoonaa monimuotoisuudelle Seuraavan kahdeksan vuoden aikana Suomessa etsitään entistä parempia tapoja torjua luontokatoa maamme tähän asti suurimmassa Life-hankkeessa. Luontokato jatkuu ilman lisäsuojelua Luontokato ei pysähdy ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä, Luontopaneeli tiedottaa. Luontokato jatkuu ilman lisäsuojelua Luontokato ei pysähdy ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä, Luontopaneeli tiedottaa. Meillä elää 17 000–18 000 hallia. 50 miljoonan euron rahoituksella aiotaan tunnistaa tärkeimmät ennallistamiskohteet ja torjua luontokatoa mahdollisimman tehokkaasti. Luontopaneeli vaatii konkreettisia ehdotuksia ja selkeitä mittareita tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen tulee esittää merkittävää edistymistä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanossa vuoden loppuun mennessä. Luontokato jatkuu ilman lisäsuojelua Luontokato ei pysähdy ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä, Luontopaneeli tiedottaa. Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä. Suomen tulee esittää merkittävää edistymistä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanossa vuoden loppuun mennessä. Niiden määrässä nähdään suurta vaihtelua, joka johtuu jääoloista. Suomen meri alueilla kasvu on hitaampaa, noin kolme prosenttia vuodessa. Luontopaneeli vaatii konkreettisia ehdotuksia ja selkeitä mittareita tavoitteen saavuttamiseksi. Itämeren hallikanta hitaassa kasvussa Itämeren hallit lisääntyvät noin viiden prosentin vuosivauhtia, tiedottaa Luonnonvarakeskus. Luontopaneeli vaatii konkreettisia ehdotuksia ja selkeitä mittareita tavoitteen saavuttamiseksi. Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Suomi sai maamme historian suurimman EU-rahoituksen luontokadon torjuntaan, mu a konkree iset tavoi eet puu uvat yhä. Norppia laskettiin Perämerellä 14 000. Hankkeessa aiotaan myös tuoda luonto entistä keskeisemmäksi osaksi päätöksentekoa. LUONTOK ATO LUONNONSUOJELU L AJISEUR ANNAT mu a konkree iset tavoi eet puu uvat yhä. TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA SEPPO ALATALO / VASTAVALO 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T
Jos nykyinen kehitys jatkuu, maapallon keskilämpötila nousee 2,2–3,5 asteeseen. uu suojelualueilla Kasvillisuus eri elinympäristöissä muuttuu samankaltaiseksi, Rokuan kansallispuistossa tehty tutkimus paljastaa. Maapallon pintakerrokset lämpenevät nykyisin poikkeuksellisella vauhdilla, nopeammin kuin 2000 vuoteen. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat jatkaneet kasvuaan kuluvana vuonna. Onko Riistakeskus pukki kaalimaan vartijana. °C rekonstruktio havaitt u Lämpeneminen on nyt viime 2000 vuoden aikana ennennäkemätöntä , , , , , , , 1850 2020 havaitt u BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y. Ilmaston lämpeneminen jatkuu, koska tehdyt ilmastotoimet eivät ole riittäviä. RK POLIIT TINEN ELIÖ KARHU Ursus arctos Lokakuussa korkein hallinto-oikeus päätti, ettei suojeltua karhua voi metsästää vetoamalla karhunmetsästyskulttuurin säilymiseen. IPCC. RK Iso tekopökkelö on paras Metso-ohjelmaan kuuluvassa Tekopöly-hankkeessa selvisi, ett ä korkeat ja paksut kuusija koivupökkelöt autt avat lahopuusta riippuvaisia metsälajeja tehokkaimmin. Tällaisen lämpenemisen seurauksena Grönlannin ja vuoristojen jäätiköt sulavat kokonaan, trooppiset koralliriutat kuolevat ja pohjoinen ikirouta sulaa. RK Maapallon keskilämpötilan kasvu on nopeinta 2000 vuoteen. Ilmasto on nyt lämpimämpi kuin jopa 100 000 vuoteen. Kuluvan vuoden globaali keskilämpötila on 1,85 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan keskilämpötila tammi–lokakuussa (1850– 1900). Vuosina 2010–2019 keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 53 hiilidioksidiekvivalentti-gigatonnia, ja ne kasvoivat 54 gigatonniin vuosina 2012– 2021. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta näki mahdollisia ongelmia poikkeusluvissa. Maapallo on nyt myös kuumin 100 000 vuoteen, sillä tätä ennen on päästy noin 6500 vuott a sitt en 0,2–1 asteen lämpenemiseen. Pökkelöitä kehotetaan tekemään harvennusja avohakkuissa, ja jättämään niitä sekä hakkuualueen keskelle ett ä reunoille. 2023 tulee erittäin suurella todennäköisyydellä olemaan mittaushistorin kuumin, kertoo ympäristötiedon verkkopalvelu Copernicus. Tutkijat vertailivat alueen kasvillisuuden muutoksia vuosista 1945–1949 vuoteen 2021 muun muassa nummilla, paahdepaikoilla ja soilla. Tutkijat toteavat, ett ä ilman ennallistamista Rokuan suojelu arvot eivät säily alkuperäisessä tilassa. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Kasvillisuus muu. Helsingin Sanomien analyysi (21.11.) listasi tämän lisäksi muitakin Riistakeskuksen myöntämiä poikkeuslupia, jotka hallinto-oikeus totesi laittomiksi. Tänä aikana alueella ei ole ollut metsäpaloja tai porolaidunnusta. Edelliseen ennätysvuoteen 2016 verrattuna keskilämpötila on 0,1 astetta korkeampi vastaavana jaksona. Ja sitten syytetään kaikenmaailman kommunisteja ja viherpiiperöitä ja muita, kun ei ensin tehdä mitään ajoissa, ja lopulta on pakko tehdä ennallistamisasetuksen kaltainen työkalu.“ Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen moi ii EPP-ryhmäänsä ennallistamisasetuksen torjunnasta Long Playn jutussa 8.11.2023 2023 kuumin vuosi. Yleiset metsälajit ovat 70 vuodessa runsastuneet kaikissa elinympäristöissä, kun taas eri ympäristöihin erikoistuneet lajit olivat vähentyneet, Biodiversity and Conservation -tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo. Graa. Tekopökkelö syntyy, kun elävä puu katkaistaan korkealta ja jätetään metsään metsähakkuiden yhteydessä. RK ”Ei nähdä niitä kustannuksia, mitä tekemättä jättämisestä tulisi
suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi Misteli on kaksikotinen, eli pölytykseen tarvitt avat hedeja emikukat ovat eri yksilöissä. Yksilöt voivat kuitenkin kasvaa hyvin lähellä toisiaan.. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi Misteli on kaksikotinen, eli pölytykseen tarvitt avat hedeja emikukat ovat eri yksilöissä. Yksilöt voivat kuitenkin kasvaa hyvin lähellä toisiaan
suttaamaa nokkaansa oksaan, jolloin siihen voi tarttua myös siemen. Kenties se on lintujen tuliainen Tukholman seudulta, missä on lajin erillisesiintymä. Kasvi on kaksikotinen, mutta koirasja naarasyksilöt saattavat kasvaa samassa puussa ja joskus jopa päällekkäin samassa kehrässä. Eräs sen suosikeista on omenapuu. Pieni pyöreähkö, ikivihreä pensas alastomassa lehtipuussa on siellä tavallinen näky. Misteli voi elää vuosikymmeniä, jolloin siitä muodostuu puuhun suuri sotkuinen kehrä. Misteli voi elää vuosikymmeniä, jolloin siitä muodostuu puuhun suuri sotkuinen kehrä. Misteli kasvaa lukuisilla lehtipuuja pensaslajeilla. Siemen kykenee heti yhteyttämään. Myös muut rastaat, tilhet ja mustapääkertut voivat levittää misteliä. Linnun ulostaessa siemenet jäävät roikkumaan pitkinä nauhoina oksille. Suomeen misteli rantautui 2010-luvun alussa, ensin Turkuun. Puoliloinen yhteyttää itse, mutta ottaa veden ja ravinteet isäntäpuusta. Englanniksikin linnun nimi on mistle trush, sillä se on tärkein mistelin levittäjä. K ulorastaat viettävät talvet Keskija Länsi-Euroopassa, missä ne saavat syödäkseen mistelin (Viscum album) marjoja. kulorastaita Muun muassa yleisen huonekärpäsen ( Muun muassa yleisen huonekärpäsen ( kulorastaita kulorastaita Misteli houkuttaa kärpäsiä ja kulorastaita Muun muassa yleisen huonekärpäsen (Musca domestica) tiedetään pölytt ävän misteliä.. Linnun ulostaessa siemenet jäävät roikkumaan pitkinä nauhoina oksille. S u h t e e l l i s t a Misteli houkuttaa kärpäsiä ja kulorastaita Muun muassa yleisen huonekärpäsen (Musca domestica) tiedetään pölytt ävän misteliä. Kenties se on lintujen tuliainen Tukholman seudulta, missä on lajin erillisesiintymä. Carl von Linné antoi kulorastaalle nimen Turdus viscivorus, mistelinsyöjärastas. Pikkuruiset kukat avautuvat aikaisin keväällä ja erittävät mettä, joka houkuttaa varsinkin kärpäsiä. Vaalean läpikuultavan marjan sisällä on yksi ”siemen”, joka voi sisältää useamman alkion. Eräs sen suosikeista on omenapuu. Carl von Linné antoi kulorastaalle nimen Turdus viscivorus, mistelinsyöjärastas. Nyt havaintoja on jo satoja Ahvenanmaalta ja lounaissaaristosta sisämaan Jokioisille asti. ärhäkästi oksan sisälle imujuurensa ja alkaa vähitellen versoa. Se on venyvän hyytelön ympäröimä. Suomeen misteli rantautui 2010-luvun alussa, ensin Turkuun. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 TEKSTI RIITTA VAURAS KUVAT ISTOCK JA SHUTTERSTOCK Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä. Mehiläisetkin pörräävät mistelinkukissa. Ei ole varmaa, levisikö misteli Suomeen ihmisten vai siivekkäiden mukana. Se kasvattaa ärhäkästi oksan sisälle imujuurensa ja alkaa vähitellen versoa. Puoliloinen yhteyttää itse, mutta ottaa veden ja ravinteet isäntäpuusta. Englanniksikin linnun nimi on mistle trush, sillä se on tärkein mistelin levittäjä. Mehiläisetkin pörräävät mistelinkukissa. tävät mettä, joka houkuttaa varsinkin kärpäsiä. Myös muut rastaat, tilhet ja mustapääkertut voivat levittää misteliä. men”, joka voi sisältää useamman alkion. Ei ole varmaa, levisikö misteli Suomeen ihmisten vai siivekkäiden mukana. K ulorastaat viettävät talvet Keskija Länsi-Euroopassa, missä ne saavat syödäkseen mistelin (Viscum album) marjoja. Pieni pyöreähkö, ikivihreä pensas alastomassa lehtipuussa on siellä tavallinen näky. äviäkin suhteita. Misteli kasvaa lukuisilla lehtipuuja pensaslajeilla. Nyt havaintoja on jo satoja Ahvenanmaalta ja lounaissaaristosta sisämaan Jokioisille asti. Se on venyvän hyytelön ympäröimä. Marjoja syövä lintu puhdistaa vähän väliä tahman suttaamaa nokkaansa oksaan, jolloin siihen voi tarttua myös siemen. Kasvi on kaksikotinen, mutta koirasja naarasyksilöt saattavat kasvaa samassa puussa ja joskus jopa päällekkäin samassa kehrässä
16 suomenluonto.fi SI LA K A LL E 16 suomenluonto.fi M IT Ä K U U LU U TEKSTI PEKKO-JOONAS RANTAMÄKI KUVAT PEKKA TUURI JA JARI RAITANIEMI Silakka on pohjoisen Itämeren tärkein kala. Sen tilanne heijastaa koko meren vointia.
suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 Silakka elää ulapalla valtavina parvina. PE KK A TU U RI. Nämä silakat on kuvattu troolissa
”Rysät on käytävä tarkistamassa ainakin kahdesti viikossa. Siitä Mäkinen päättelee, että ongelma ei liity silakoiden fysiologiaan, vaan pikemminkin ympäristötekijöihin. Silakan lisääntymisen tutkimus on nykyisin Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen harteilla. Tai ainakin ovat sijainneet Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen aikoinaan tekemien poikasseurantojen mukaan. Sinne ne myös palaavat syksyllä tankkaamaan ravintoa ja valmistautumaan seuraavaan kutuvaellukseen. Turun Ruissalon kärjen Kuuvannokan sileiltä rantakallioilta avautuu näkymä Pohjois-Airiston merialueelle. Silakoiden perässä Selkämerelle suuntaa joka syksy Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda. Laivaväylät ohittavat Kuuvannokan molemmilta puolilta. Silakan mätimunat kiinnittyvät esimerkiksi hapsividan tai rakkohaurun pinnalle emokalan liimamaisen eritteen avulla. Lisäksi määrätyillä alueilla tehdään koetroolauksia tasaisin välein. Luonnonvarakeskuksen tutkijat seuraavat silakoita ja kilohaileja koko matkan ajan kaikuluotaimella. Se syö eläinplanktonia ja siirtää energiaa ravintoketjussa eteenpäin, sillä se on itse tärkeä saalislaji esimerkiksi hylkeille, linnuille ja petokaloille. Maisema on avara, vaikka ympärillä levittäytyvät Saaristomeren kymmenet tuhannet saaret. Myös ihmiselle silakan merkitys on suuri. Täällä, Lounaissaariston sisäosissa, sijaitsevat silakan tärkeimmät poikastuotantoalueet Suomen rannikolla. Silakka on Suomen rannikkovesien runsaslukuisin kalalaji ja olennainen Itämeren ulappaekosysteemin avainlaji. Tutkijatohtori Katja Mäkinen osoittaa Kuuvan nokan kallioilta kaakkoon, kohti mantereen tuntumassa erottuvaa pikkusaarta. Sellainen olisi olennaista, sillä juuri poikastuotanto määrittää viime kädessä koko kalakannan tilan. ”Tämä on hyvin rehevöitynyttä aluetta, ja levien pinnalle voi muodostua esimerkiksi jonkinlainen biokalvo, joka häiritsee munien kiinnittymistä.” Myös kovalla aallokolla ja sellaista luovalla vilkkaalla laivaliikenteellä voi olla osuutta asiaan. Tutkimus keskittyy silakan lisääntymisbiologiaan eli siihen, mitkä tekijät vaikuttavat kudun onnistumiseen. Kalat vaeltavat suurina ja tiheinä parvina ulapalta kohti rannikkoa. Se on Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala, jonka saalismäärä vuonna 2022 oli noin 68 miljoonaa kiloa ja osuus merialueen kokonaissaaliista noin 80 prosenttia. Seurannat loppuivat vuonna 1996, eikä silakan lisääntymisen onnistumisesta Airistolla tai muuallakaan rannikolla ole enää yhtenäistä seurantatietoa. KU VA T PE KK A TU U RI. ”Todennäköisesti huuhtoutuminen johtuu veden laadusta”, hän sanoo. Ilmiö on Mäkisen mukaan osittain luonnollinen. Tutkijoille on kuitenkin mysteeri, miksi nykyään jopa 95 prosenttia mädistä huuhtoutuu pois ennen poikasten kuoriutumista. Mäti huuhtoutuu kesken kehityksen Merivesi Kuuvannokan edustalla on sameaa, eikä pohjaa näy enää muutaman metrin päässä rannasta. Laboratoriossa tehdyissä keinohedelmöityskokeissa kalojen mätimunat ovat kiinnittyneet ja kehittyneet normaalisti. Mäkinen kuvailee näkyä samanlaiseksi kuin luontodokumenttien massiiviset sillija sardiiniparvet. Horisonttiin tähytessä vapaata vettä riittää pari, kolme kilometriä. Silakka rakkohaurun suojissa. Normaalisti erite kiinnittää mädin tiukasti, mutta Airistolla tehdyissä mätisukelluksissa on jo parinkymmenen vuoden ajan havaittu mätimunien irtoamista alustastaan kesken alkionkehityksen. Isot silakat nälkiintyivät Vaikka lisääntymisen edellytykset Airistolla eivät ole entisellään, kutupaikkauskolliset silakat palaavat sinne joka kevät. Silakkaprojektin tutkijat vievät rysänsä keväisin samoille kutupaikoille, joista ennen tuli hyviä saaliita. Tutkijat uskovat, että Saaristomeren pohjoisosissa kutevat silakat ovat Selkämeren kantaa. ”Kaloja tuntuu liikkuvan täällä vähemmän kuin vuosia sitten”, Mäkinen toteaa. Siltikään kalaa ei ole aina tullut tarpeeksi. ”Tuolla me ollaan pidetty toista tutkimusrysää.” Mäkinen kertoo, että kalastajat lopettivat rysäkalastuksen Pohjois-Airistolla kannattamattomana vuonna 2018. Alueella on kuitenkin sellaista sorapohjaa ja vesikasvillisuutta, joka sopii silakan kutualustaksi. Laitoksen silakkaprojektin tutkijat ovat seuranneet Airistolla ja sen lähialueilla lisääntyvää silakkapopulaatiota 1980-luvun alusta lähtien. 18 suomenluonto.fi Keskipäivän auringonsäteet kimmeltävät leppeässä tuulessa lainehtivan meren pinnalla. Otamme muovikassillisen kaloja näytteeksi, loput päästetään takaisin mereen.” Tutkimuksen tarpeisiin ei tarvita montaa tonnia kalaa, vaan tuhatkunta silakkaa riittää koko vuoden aineistoksi
Poikasvaiheen jälkeen silakalle tärkeintä ruokaa ovat äyriäisistä massiainen (kuvassa) sekä valkokatka. Trooli kerää silakat pussiinsa, ja pian ne ovat matkalla jalostukseen. suomenluonto.fi 19 Harmaahylkeen (kuvassa) ja norpan pääravintoa Itämerellä on silakka. Massiaisia on sekä ulapalla ett ä rannikkovesissä. Silakan runsaus ja rasvaisuus vaikutt avat esimerkiksi siihen, miten hyvin hallit pystyvät lihott amaan itseään ennen kevätt alven lisääntymiskautt a. Kuva on muutaman vuoden takaa; nykyisin silakoita kalastetaan tätäkin isommilla troolareilla, jotka ovat usein virolaisomistuksessa. Silakka on kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala ja itse saalis esimerkiksi hylkeille, monille linnuille ja petokaloille.
Arandalla mukana ollut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Raitaniemi näyttää Teams-puhelussa valokuvaa, jossa noin 18-senttisten silakoiden pään jatkeena näyttää olevan pelkkää nahkaa ja pyrstö. Seitsemänvuotiaiden silakoiden keskipaino oli pudonnut alemmas kuin se oli ollut kuusivuotiailla.” Kaloja ja massiaisia taas enemmän Syyskuun lopussa 2023 Raitaniemi astui jälleen Arandaan lähtösatamassa Helsingissä. PE KK A TU U RI. ”Talven aikana kalat palautuivat hyvään kuntoon.” Miksi silakat sitten nälkiintyivät. 20 suomenluonto.fi Vuonna 2021 näky Arandan luotaimessa ja troolissa oli huolestuttava: silakoiden määrä oli vähentynyt huomattavasti, minkä lisäksi varsinkin isot yli 16-senttiset kalat olivat silminnähden nälkiintyneitä. Kaikuluotaimessa näkyi matkan alusta lähtien selvästi enemmän silakoita kuin kahtena edellisenä vuonna. Rysä on täytt ynyt silakoista. Raitaniemi muistelee, että yhtenä vuonna 2010-luvulla oli oikea massiaisten massaesiintymä. ”Niitä oli saaliin seassa joka vedossa massoittain ja tursusi silakoiden suista.” Sitä seurasi useita normaaleja vuosia, kunnes 2021 massiaiset näyttivät kadonneen. Vuoden 2021 nälkiintyneitä silakoita esittävän valokuvan rinnalla on kuva tänä syksynä Arandalla troolatuista 16–17-senttisistä kaloista. Ne näyttävät sopusuhtaisilta. Hän oli mukana tutkimusmatkan ensimmäisen viikon Suomenlahdelta Selkämerelle, Ruotsin puolta ylös Merenkurkkuun ja sieltä kotimaan rannikkoa etelään Kaskisiin asti. ”Kalojen kasvu oli pysähtynyt. Valkokatkojen (Monoporeia affi nis) määrä romahti Selkämeressä jo kymmenisen vuotta sitten eikä ole sen jälkeen palautunut. Tilanne oli sama myös seuraavana syksynä. Ne ovat läpikuultavia parisenttisiä äyriäisiä. Erityisen tärkeä ravintokohde isoille silakoille ovat Mysis-suvun massiaiset, joita nousee tavallisesti Arandaan troolisaaliin mukana. ”Sitten jännättiin, miten silakoita on Suomen puolella, mutta sama jatkui sielläkin”, hän kertoo. Suomessa niistä suurin osa päätyy rehuksi. Raitaniemen mukaan ero Pohjanlahden kalamäärissä oli huomattava jo Selkämeren reitin alkuvaiheessa Ruotsin merialueella. Raitaniemi kertoo, että silakoiden kunnon paraneminen alkoi näkyä jo viime talvena kaupallisilta kalastajilta saaduissa näytteissä. Laji on herkkä ympäristömuutoksille ja sitä käytetään pohjaeläimistön hyvinvoinnin indikaattorina. Raitaniemen mukaan syy on todennäköisesti ollut kahden keskeisen ravinnonlähteen jonkinasteinen kato