ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70
Vuoden laatuleHti 2011
kaNSaLLiSTaULUjEN maisemat ennen ja nyt hippiäiNEN syö talvellakin hämähäkkejä ja hyönteisiä vUOdEN TUrhakE on valittu!
10
Irtonumero 7,50
16.12.2011
mestari
Vesa Huttunen kuvaa luontoa arkkitehdin silmin.
muodon
vuodenvaihde
revontulet palaavat
Kuva jOrMa LUhTa / LEUkU / teKsti aNTTi haLkka
aUriNgON herännyt aktiivisuus valaisee Pohjolan yön taas revontulina, kun aurinkotuuli muutaman päivän matkan jälkeen pääsee ilmakehän yläkerroksiin. Edellinen aktiivisuusjakso oli lopuillaan, kun jorma luhta otti kuvan Syötteellä joulukuussa 2004.
vuodenvaihde
Sivut 2831.. Valitettavasti joudumme laittamaan sen suoraan tilaushintoihin. Eduskunnan päätöksellä tilattaville sanomaja aikakauslehdille langetettiin yhdeksän prosentin arvonlisävero. 46 Tässäkö Lapin tulevaisuus. Hyvät lukijat, kiitos kuluneesta vuodesta. lukijoidemme viestit olivat selkeitä: vessapaperihylsyt kuuluvat kartonkikeräykseen, eivät tukkimaan putkistoja ja jätevedenpuhdistamon riesaksi. tällainen ei ole vastuullisen yrityksen toimintaa. Kaivosbuumi kuumenee. PääKirjoitus
nyt löytyi emäturhake!
SykSyN merkkitapahtuma, Vuoden turhakkeen valinta, herätti jälleen laajaa kiinnostusta. mikä muuttui sadassa vuodessa. aiemmista vuosista poiketen peräti neljännes ehdotuksista kohdistui samaan tuotteeseen: lotus Familyn Flush & Go -huuhtohylsyyn. Pönttö ei ole lajittelukeskus! Erityisen haitallista on huuhtohylsyn vaikutus asenteisiin: poissa silmistä, poissa mielestä. Lumista joulua ja luonnonmukaista vuotta 2012!
28
Tätäkin tarjottiin. tuotteen esimerkin ohjeistamana viemäriin alkaa helposti päätyä muutakin vahingollista roinaa. 32 Typerä kysymys miksi suojella uhanalaisia?
jorma luHta
Luonto ja ympäristö
18 Uusi Suomi Kävimme kansallistaiteilijoiden maalaussijoilla. luontokuvaaja jorma luhta palasi kaivoksen uhkaamalle Viiankiaavalle.
10/2011
Eläimet ja kasvit
16 Kuusikon kuningas Hippiäinen elää kuusen kumppanina. goji-marjat olivat yksi lukijoiden ehdotus vuoden turhakkeeksi. Vuosikerran hinta nousee 56 euroa tilaustyypistä riippuen eli noin 50 senttiä yhtä numeroa kohden. jos yritys ei sitä itse tajua, me kuluttajat voimme siinä auttaa vaihtamalla tuotemerkkiä: se on helpompaa kuin hylsyn huuhtominen viemäriin.
Kestääkö Natura. 52 Paluu Viiankiaavalle Kaivokset uhkaavat lukuisia lapin natura-alueita.
jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi
44 Marraskuu Kymmenet kasvilajit kukkivat harvinaisen lämpimässä loppusyksyssä.
sCienCe PHoto liBrarY / sKoY
110/2011 6 Suomen luonto 18/2011
lauri salminen
PS
painopaperille, kemikaalien ympäristövaikutuksille, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Hansaprintillä on käytössään myös ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä.
Ihmiset ja elämäntapa
28 Vuoden turhake on huuhtohylsy 34 Uutelan Leonardo luonnon muodot nousevat esiin arkkitehti Vesa Huttusen valokuvissa.
hippiäinen painaa vähemmän kuin 20 sentin kolikko.
VaKiot
8 Luontoja 74 Lukijoilta 76 Kysyluonnosta ympäristönyt 81 Pähkinät 14 Maailmalta 81 Palvelu43 Kolumni kortti 51 Vahtikoira 82 Suomen 66 Omareviiri Luonto 72 Havaintokirja 70vuotta 74 Parasjuttu
16
marKus VaresVuo
saKu souKKa
KannESSa
vesi kiehtoo valokuvaaja vesa huttusta olomuodoillaan ja arvoituksellisuudellaan. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Tilaajapalvelun yhteystiedot s. 81 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Juha Kauppinen, (09) 2280 8203, 050 592 2808 Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, (09) 2280 8234, 050 432 8421 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81
52
Retkeily ja matkailu
60 Puuvillan ja veden varassa tadzhikistanin suurilla vesivaroilla tehdään sähköä ja kasvatetaan puuvillaa. luomupuuvilla on tulossa.
Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. kaukolanharjun näkymä on vuoden 2011 kuvassa sama mutta kuitenkin erilainen kuin albert Edelfeltin aikaan.
110/2011 Suomen luonto
7. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_10/2011
Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Vuoden laatulehti 2011
Suomen
Suomen Luonto 10/2011 70. Kaikki tuotantokemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. Vaatimuksia on asetettu mm. Sivut 3442.
18
Uusi Suomi
Vaikka linnut eivät edes olisi vähenemässä, pyynti voi sotkea kannanvaihteluita niin, että paikallinen häviämisriski kasvaa.
aNTTi haLkka
8 Suomen luonto 110/2011. Kainuussa riekon metsästyskuolleisuus näytti tutkimuksen mukaan olevan korkeimmillaan, kun kanta on pieni. toisaalta riekot pystyivät lisääntymään nopeimmin kuolleisuuden ollessa korkea.
Professori Harto Lindénin tutkimusten mukaan kanalintuja verotettiin vielä 1960-luvulla kestävämmin eli tehokkaammin nousu- kuin laskuvaiheessa. Luonto ja ympäristö nyt
metsästys säilyy kestävänä, jos syksyn riekoista pyydetään alle seitsemäsosa.
toimittanut jOUNi TikkaNEN
metsästys uhkaa riekkoja
Riekkoja pyydetään tehokkaimmin, kun kanta on pieni tai vähentymässä. näin kannan alamäki sai lisää vauhtia. tiedelehti Oikoksessa julkaistiin kesällä Petri Lampilan ryhmän riista-
kolmiolaskentoihin ja professori Esa Rannan kehittämiin malleihin perustuva tutkimus, jonka mukaan metsästyskäytännöt kaipaavat uudistusta. Kaikkia kanalintuja ja etenkin riekkoa pyydettiin tehokkaimmin, kun linnut olivat vähenemässä. Luontainenkin kuolleisuus kasvaa pyynnin takia.
Lumipuku sulauttaa riekon maastoon sen omimmilla alueilla Lapissa. riekko luokiteltiin Suomessa silmälläpidettäväksi vuonna 2010 kannanromahduksen sekä vuosikymmeniin alhaisimman tiheyden vuoksi. riekkokannan tilanne vaikuttaa suoraan tunturihaukkoihin.
n
marKus VaresVuo / lintuKuVa
ykyinen riekon ja muiden kanalintujen metsästyskäytäntö on uuden tutkimuksen mukaan huono ja voi heikentää kantojen toipumista. lampilan tutkimuksen mukaan ainakin Kainuussa kanalintujen saaliskiintiöt pitäisi määrittää paljon nykyistä huolellisemmin. nyt tilanne on siis toinen
nekin viivyttelivät: isokoskeloita oli loppusyksyn järvillä jopa kymmenen tuhannen yksilön parvina. juhlapuku on Kun katselen upeita uiveloita, ajattelen kuin kirjailivalkoinen. uiveloiden määrä on romahtanut itämeren tärkeimmällä talvehtimisalueella stettinin laguunilla. joulukuu on kuitenkin retkeni aikaan edennyt jo itsenäisyyspäivän tienoille, ja laajalahden pitäisi olla jäässä. ja Veijo Meri suomalaisista: suurta olla pieni kansa. talven 2012 tulo on ollut aivan poikkeava. lintu on sykähdyttävä näky, muttei täälläkään aivan erikoinen, sillä lapin lintu saapuu syksyisin harvalukuisena etelärannikolle ja etelän järville. talvella osa maakotkista ja kaikki tunturihaukat ovat täysin riippuvaisia riekoista. ne eivät huomaa nisäkäspetoja yhtä helposti. Tomas Willebrandin ryhmä tutki jahtia ruotsissa koealueella, jolla riekkojen määrä ja metsästykseen käytetty aika tunnettiin tarkoin. suomessa vietettiin viimeksi yhtä lämmintä syksyä 1938. Pyyntiin käytetty aika vaikuttaa saaliin kokoon jopa kaksi kertaa niin merkittävästi kuin riekkokannan tiheys. KIIKARISSA
aNTTi haLkka
Uiveloiden pieni kansa
kommentti
Myös tunturihaukka vaarassa
TUNTUriaLUEiLLakiN metsästäjät pyytävät tehokkaimmin harvaa riekkokantaa. uivelo on maailman pienikokoisin koskelo. suomalaisten vesilintujen viivyttelystä tuli syksyllä maailmankuulua, sillä Aleksi Lehikoisen ja Kim Jaatisen sorsalintujen syysmuuton muutoksia todentanut tiedeartikkeli noteerattiin BBC:n uutisessa. esimerkiksi tavit, haapanat ja merihanhet viipyivät suomessa 19792009 yhä pitempään. norjalaisen Henrik Brøsethin ja kumppaneiden tutkimukset osoittavat, että metsästys säilyy kestävänä vain, jos syksyn riekoista pyydetään alle seitsemäsosa, jos poikaslintuja on jäljellä paria kohti vähintään 2,5 ja metsästys lopetetaan lokakuussa. metsästys lisää tutkimuksen mukaan myös luontaista kuolleisuutta. norjassa ja osassa ruotsia marraskuu oli mittaushistorian lämpimin ja suomessakin kolmen lämpimimmän joukossa. metsästysalueilla riekot pysyttelevät tiheiköissä keskimääräistä enemmän eivätkä uskaltaudu avomaille syömään mustikkaa ja variksenmarjaa. Vaikka keskisellä itämerellä talvehtivia uiveloita on toisaalta entistä enemmän, koko itämerenkin talvikanta on vasta ilmestyneen selvityksen mukaan vähentynyt. olkaamme vähäväkisten puolella! myös kalaa.
jari PeltomäKi / lintuKuVa
marKus VaresVuo / lintuKuVa
Xxxxxxx xxxxx xxxxxxxxx.
110/2011 Suomen luonto
9. Hyvin suomeen keskittyneitä lajeja ovat euroopassa myös muut koskelot. lapissa vuodesta 1998 keräämistäni ja professori Seppo Sulkavan määrittämistä 5919 pesimäaikaisesta saaliseläimestä 66 prosenttia oli riekkoja ja 23 prosenttia kiirunoita. saman Uiveloselvityksen mukaan allikanta on hiipunut yli 60 prosentkoiraan tia vuoden 1993 jälkeen. Vähintäänkin riekonpyynnin kiintiöt, metsästysalueet ja pyyntiteho olisi sovitettava kannan todelliseen elinvoimaisuuteen. talvipaikoilleen ne siten saapuivat yhä myöhemmin. luontaisesti riekon kuolleisuus on korkea syksyllä ja pieni talvella, joten metsästyksen vaikutus kuolleisuuteen ei siksikään voi korvautua. aiLintu syö pohjaeläimiä, kuisia uiveloita on koko maailmassa vähemmän kuin espoolaisia, ja allejakin vain saman verran kuin suomalaitalvella sia. lintujen sosiaalisia suhteita särkyy. kOSka riEkkO on poikkeuksellisen merkittävä ravintoverkkojen avainlaji suomessa, lajin metsästyksessä pitäisi olla erityisen varovainen. Vastuuta sopii perätä niin riistahallinnolta kuin tutkimukseltakin, yksittäistä metsästäjää unohtamatta.
pErTTi kOSkiMiES
uiveloita on maailmassa vähemmän kuin Espoossa ihmisiä.
kaTSELEN UivELOiTa espoon laajalahdella. sitä voi sanoa tosi suomalaiseksi, sillä koko maailmankannasta jopa neljännes pesii meillä. tunturihaukka on täysin riippuvainen riekoista
Silti läntisen Saimaan luonnonvarainen kutukanta on harvinainen ilonpilkahdus saimaannieriän muuten synkässä historiassa. järveen joutuessaan poikaset ovat helppoja saaliita muun muassa mateille. "olemme saaneet näytteeksi poikasia, jotka eivät sovi mihinkään istutuseriin", vahvistaa tutkija Irma Kolari rktl:stä. Luonto ja ympäristö nyt
Tämä 4,6 kilon sukukypsä urosnieriä saatiin saaliiksi 12. jos rktl saa nyt syntymään uuden emokalakannan, istutukset tehdään eri tavalla kuin takavuosina. jo 1800-luvulla Oscar Nordqvist kirjoitti kalan harvinaistuneen. Kalojen on oltava istutettuja, koska luonnonvarainen nieriä on kuollut Saimaalta sukupuuttoon pientä Kuolimojärvessä säilynyttä kantaa lukuunottamatta.
kaLaSTajiEN pyydykSiiN on jäänyt myös pieniä nieriänpoikasia, mikä osoittaa istutettujen kalojen lisääntyneen luonnossa. Kestää kuitenkin vuoteen 2015 tai 2016 ennen kuin niistä tulee poikasia", irma Kolari kertoo.
jOUNi TikkaNEN
Kalojen on oltava istutettuja.
SUUriN Syy nieriän eteläisen muodon uhanalaisuuteen on liikakalastus. luonnollista petojen välttelykäyttäytymistä ei kehity, kun ympäristössä ei ole vihollisia. Syksyllä mataliin rantavesiin kudulle nouseva nieriä oli kalastajille helppo saalis.
10 Suomen luonto 110/2011. nyt Saimaalta saadut kalat ovat osoitus siitä, että istutukset tuottivat tulosta. Professori Heikki Hirvonen Helsingin yliopistosta on havainnut, että nieriän poikaset ovat hyviä oppimaan mutta jäävät perinteisessä laitoskasvatuksessa puolustuskyvyttömiksi. "näiden luonnonvalinnan läpi käyneiden nieriöiden mädistä ja maidista kasvatetaan uusia emokaloja. Kovin loistavana 11 kutukalan saalista ei voi pitää, kun poikasia kaadettiin järveen keskimäärin 35 000 vuodessa. iSTUTUSpOikaSTEN kuolleisuutta onkin pyritty vähentämään muun muassa istuttamalla ne nuorempina luonnonvesiin. lokakuuta.
irma Kolari
Nieriä kutee Saimaalla
Vuosikausia jatkuneet istutukset näyttävät tuottaneen tulosta nyt, kun ne on jo lopetettu.
r
UhanaLaiset
iista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (rktl) kertoo saaneensa lokakuussa kutukokoisia saimaannieriöitä läntiseltä Saimaalta. Yksittäisiä kaloja on saatu muualtakin.
istutuspoikasten suureen kuolleisuuteen voi olla muitakin syitä. Saimaannieriän palautusistutuksia yritettiin Kolarin mukaan valtion sopimuskasvatusvaroin vuodesta 1994 vuoteen 2009, ja ne lopetettiin, kun emokalat olivat jo toisen ja kolmannen polven laitoskaloja, joiden perimä oli pahasti kaventunut.
nieriä ehtii sukukypsäksi kuuden seitsemän vuoden iässä
Vuoden 2009 juttua varten kiertelin kaikki oulujärven vanhat piisamipaikat, mutta en löytänyt jäänteitä yhdestäkään pesästä. myös muualla skandinaviassa puolet kokonaiskuolleisuudesta johtuu salakaadoista.
pErTTi kOSkiMiES
jorma PeiPonen
matti suoPajärVi / VastaValo
peikonmalja
Sipoonkorvesta löytyi sieniharvinaisuus
99,5 %
BiodiVersiteetin ParHaista asiantuntijoista (583) Pitää todennäKöisenä tai Varmana, että luonnon monimuotoisuus romaHtaa läHituleVaisuudessa.
Neidonkenkä on vaarantunut.
LahON harMaaLEpäN sieniä kuvatessaan Jorma Peiponen ei aavistanut, millainen harvinaisuus hänen edessään kasvoi. Veli-matti Väänänen epäilee, että romahdus saattoi liittyä metsästyk-
lyhyeSti
kiljuhanhi osoittaa elämän merkkejä
SyySMUUTTOa edeltävällä kerääntymisalueella pohjoisimmassa norjassa havaittiin elokuussa 13 kiljuhanhipoi kuetta, joissa oli yhteensä 44 poikasta. Vuonna 2010 poikasia todettiin 35 ja 2009 vain 10. Pentti joHansson / KuValiiteri
piisamia istutettiin Suomeen turkiseläimeksi.
piisami palaa Oulujärvelle
OULUjärvELTä löytyi marraskuussa yllättäen yhdeksän piisamin pesää paikasta, jossa viime vuonna ei varmuudella ollut ainuttakaan. Valtakunnallista tietoa piisamikantojen elpymisestä ei vielä ole. aikoinaan erittäin runsas piisamikanta romahti koko maassa 1990-luvulla, paikoin hyvin nopeasti, ja 2000-luvulla monet piisamijärvet autioituivat kokonaan. Kun metsästys päättyi, kanta runsastui ja lopulta piisameilta loppui ruoka. Kaksi vuotta sitten tilanne oli toinen. Kanta on vajonnut 250:stä alle 150 yksilöön ja pentueiden määrä viidessä vuodessa 25:stä viiteentoista. mikroskooppisesti laji oli helppo tunnistaa peikonmaljaksi, joka tähän mennessä on löydetty vain muuramen Kuusimäen vanhasta metsästä. aikuisia lintuja tilastoitiin 32. Kasvustot pystyivät kuitenkin kesäisin elpymään, kun piisamikantaa harvennettiin keväisin. iso piisamikanta söi lempieväänsä vähiin. lajia on tavattu muualta Pohjoismaista ja euroopastakin vain kymmenkunta kertaa. Varmuuden saamme sitten, kun päästään jään päältä laskemaan", kertoo tutkija Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopiston metsäekologian laitokselta. "Vesistöissä kuitenkin näkyy laitumien kohentuminen, joten on se mahdollista", Väänänen arvioi.
MikkO NiSkaSaari
SUOMESTa SUSiSTa on erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan kadonnut vuosikymmenessä kymmenkunta laumaa salatappojen takia. Piisamin istutukset Suomeen aloitettiin aikoinaan oulujärven vesistössä. lajin romahdus oli selvä. "meillä on maaningalla koeala, jossa piisamia seurataan. luontoharrastajat kertovat pesiä näkyneen pitkästä aikaa myös järven muilla kolkilla. se on äärimmäisen uhanalainen.
LaSSE kOSONEN
110/2011 Suomen luonto
11. Kettujen tehopyynti on luultavasti parantanut pesimätulosta.
pErTTi kOSkiMiES
Skandinavian susikanta puoliintui
sen loppumiseen, vaikka se erikoiselta kuulostaakin. Sieltä on ilmoitettu, että pesiä näyttäisi olevan viimevuotista enemmän. onko piisami palaamassa. Silloin kirjoitin Suomen Luontoon (8/2009) jutun, jossa ihmettelin, mikä piisamit hävitti
Luonto ja ympäristö nyt
PHiliPPe gueissaz / leuKu
turvesoilla rikotaan vesiensuojelun lupaehtoja
Laskeutusaltaat valuvat yli, laitteistoja on pois käytöstä.
S
sUot
aarijärven kaupungin selvitys osoittaa, ettei yksikään sen alueella sijaitseva turvesuo täytä puhtaasti lupaehtoja. toivottomuuden tunnetta on." "jos tarkastuksella havaitaan puutteita, annamme ohjeet niiden korjaamisesta, mutta emme pysty tarkistamaan, tapahtuuko näin", Kirsi Kalliokoski kertoo.
MikkO NiSkaSaari
TyypiLLiSESTi SOidEN sarkaojista puuttuivat lietteen valumista estävät laitteet, tai ne olivat täynnä, särkyneitä tai pois käytöstä. riittääkö Suomessa tarpeeksi väkeä turvetuotannon valvontaan. tarkastaa täytyy paljon muutakin kuin vesiongelmat, ei ole mitään mahdollisuutta tutkia yhtä perusteellisesti kuin Saarijärvellä tehtiin", Sirpa Salo arvioi. PohjoisPohjanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski huokaa pitkään ja hartaasti. laskeutusaltaat olivat usein pullollaan lietettä ja vesi virtasi yli kaikkine ainesosineen. loput selvisivät yhdellä merkinnällä.
"Samanlaista se on koko maassa, ei Keski-Suomi ole mikään poikkeus", kertoo tarkastaja Sirpa Salo Keski-Suomen Ely-keskuksesta. Eräällä suolla turvetuotantoalueet ja laskeutusaltaat olivat yhtä ja samaa järveä, jolla koneiden irrottama turve ajelehti kohti vesistöä. "jokaisessa Ely:ssä on joku, jonka toimialaan tämä kuuluu, mutta resurssit vaihtelevat paljon, ja suunta on huono. Suolla voi olla kymmeniä ojia ja sihtejä."
toisen työaikaa. lisää väkeä ei saada. 1250 neliökilometrin laajuisessa kunnassa on turvesoita peräti 51. jos sarkaojan päästä puuttui sihti, se merkittiin puutteeksi. lähes puolella soista puutteita kirjattiin kahdesta neljään ja kolmanneksella viidestä yhteentoista. ENTä kOkO valtakunnan resurssit. "Kohteita on sata ja käytettävissä yhden henkilön työpanos, kesällä vähän
12 Suomen luonto 110/2011. laiminlyöntien seurauksena turvekaivoksilta valuva vesi oli tummaa, sameaa ja hyvin ravinteikasta.
"Samanlaista se on koko maassa, ei Keski-Suomi ole poikkeus."
kESki-SUOMESSa turvekenttien määräaikaisia tarkastuksia pystytään tekemään kolmenneljän vuoden välein. "tosin tuossa selvityksessä oli paikat tutkittu hyvin tarkkaan ja mukaan oli otettu pienetkin rikkeet. Eläkkeelle lähtevien tilalle ei palkata uusia kuin korkeintaan puolet lähtijöistä
syyskuun loppuun mennessä kaikki 15 tänä vuonna haettua lupaa olivat lykkääntyneet valitusten takia. tapion ruotsinkielisen yksikön päällikkö Johnny Sved korostaa, ettei metsänhoidon suositusten muuttaminen ole pakon sanelema vastaveto vaihtoehtoista metsänhoitopalvelua tarjoavalle innoforille tai muillekaan kilpaileville metsänhoidon yrityksille. asia käy ilmi Vapon lakimiehen Martti Patrikaisen kalatalouden edunvalvontapäivillä pitämästä esitelmästä.
jOUNi TikkaNEN
KuVat Pertti Harstela
jatkuva kasvatus tulossa metsänhoitoon
METSäTaLOUdEN kehittämiskeskus tapio on taipumassa paineisiin ottaa metsien eri-ikäisrakenteinen eli niin sanottu jatkuva kasvatus osaksi metsätaloutta. Kaikkien ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen aiheuttama lämmitysvaikutus eli säteilypakote kasvoi raportin mukaan 29 prosentilla 19902010.
aNTTi haLkka
martti londén / VastaValo
Oho!
"He tul eVat loP ulta Pol Vil laa n PYY täm ään , että men Kää me tsä lle niin saatte sus ilu Vat, Kun ma ant eill ä ei enä ä KuK aan usK all a aja a Hir ViVaar an taK ia." Sav on San om at ker toi 23. jatkuva kasvatus tarkoittaa menetelmää, jossa kaadetaan lähinnä suurimpia tukkipuita ja metsä pysyy koko ajan peitteisenä. kan san edu sta ja Pen tti Oin ose n (pe rus .) ehd ott ane en Kiu ruv ede n sus ipä ivillä viis ivu otis ta hirv enm ets äst äjie n lak koa .
korvameduusoita kesällä valtavasti
viiME kESäNä suomen ympäristökeskukseen tuli 1780 ilmoitusta meduusoista, kun niitä edellisenä kesänä saatiin vain sata. 11. "olemme saaneet uutta tutkimustietoa ja suhtaudumme nyt siihen aiempaa myönteisemmin. luonnonmukaisempaan metsätalouteen suuntaava muutos tulisi tosin voimaan vasta 2014. meduusat viihtyvät lämpimässä, eikä niitä ei ole selkämerta pohjoisempana.
aLicE karLSSON
Metsän pohjalta on alkanut ponnistaa nuori kuusentaimikko.
110/2011 Suomen luonto
13. tutkimusten mukaan hyvin suuri osa metsänomistajista olisi halukkaita kokeilemaan jatkuvaa kasvatusta. Katsomme kuitenkin, mihin kohteisiin menetelmää voi suositella." Svedin mukaan tapion linjaus liittyy myös valmisteilla olevaan uuteen metsälakiin. jatkuvan kasvatuksen koeala hakkuun jälkeen.
lyhyeSti
vapon juoksu tyssäsi valituksiin
vapO ON kuluneen vuoden aikana saanut ympäristöluvan vain 190 suohehtaarille toivomansa 5000 hehtaarin sijaan. "suurin osa kasvusta selittynee ilmoittajien määrän lisääntymisellä, mutta havainnoitsijoiden mukaan meduusoja oli tänä vuonna selvästi enemmän", tutkija Maiju Lehtiniemi sanoo. mikäli uudessa laissa ei sallita nykyistä selväsanaisemmin jatkuvaa kasvatusta, myös käytännön muutokset metsien hoidossa jäävät tapiossa vähäisiksi. metsä myös siementää itse itseään, jolloin taimien istutuksia eikä rajua maanpinnan muokkaamista tarvita.
iSMO TUOrMaa
Metaanin päästöt kasvussa
MaaiLMaN ilmatieteen järjestö ilmoittaa metaanipitoisuuden taas kasvaneen, vuosien 20092010 välillä 0,28 prosentilla. tapio tiedotti marraskuussa ottavansa metsien eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen mukaan Hyvän metsänhoidon suosituksiin
Bambun on nimittäin todettu olevan ympäristön kannalta parhaita rakennusmateriaaleja, ja sen uskotaan myös ratkaise-
van osan indonesiaa vaivaavista ympäristöongelmista. Bambun hyötyviljelyä on tutkittu tarkasti etenkin Balin saarella, missä eroosio on valtava ongelma. luonnonvoimat eivät ole ainoa syy, jonka takia indonesia on viime vuonna panostanut bambun viljelyyn. hEiNäkaSvEihiN kuuluvan bambun etuna on, että se kasvaa nopeasti. myös indonesian hallitus on lähtenyt mukaan kannustamaan bambun viljelyä. Parhaat lajikkeet voivat kasvaa jopa yli metrin päivässä, ja keskimäärin bambu yltää täyteen pituuteensa kolmessaviidessä vuodessa. Lisäksi bambutalo kestää jopa maanjäristyksen.
BamBu
KuVat Kalle Heino
K
indonesia
un maa järisi jaavan saarella indonesiassa vuonna 2009, eräs kylä tuhoutui täysin lukuun ottamatta huonekalutehdasta. tehtaan pelasti se, että se oli rakennettu bambusta. He myyvät metsän satoa joko eteenpäin tai käyttävät omiin tarkoituksiinsa. Pieneen 750 asukkaan Penglipuranin kylään itä-Balilla on perustettu tutkimusmetsä, jota valittu joukko kyläläisistä hallitsee. toimittanut jOrMa LaUriLa
maaiLmaLta
voi pelaStaa Balin
Bambu on erinomainen, luontoa säästävä rakennusaine. Suurin osa trooppisista puista saavuttaa saman noin 3050 vuodessa.
14 Suomen luonto 110/2011. tutkimusten taustalla ovat Balilla pitkään asuneet arkkitehti Linda Garland sekä entinen hopea-alan liikemies
John Hardy, joka lopetti bisneksensä ja sijoitti rahansa ympäristöä tukeviin projekteihin
Yleisin rakennusmateriaali indonesiassa on silti edelleen puu ja kivi, ja kaukana ollaan esimerkiksi Bangladeshista, missä kolme neljäsosaa ihmisistä asuu bambutaloissa. Eri lajikkeita tunnetaan maailmassa noin 1500.
Oikein tehdyssä bambutalossa seinät huojuvat maanjäristyksessä mutta eivät kaadu.
jättiliskon saalistustavasta kiistellään
aUSTraLiaLaiSET TUTkijaT esittivät pari vuotta sitten, että maailman suurin lisko, komodonvaraani, erittäisikin purressaan veren hyytymistä ehkäisevää myrkkyä tappavan tulehduksen ja verenmyrkytyksen aiheuttavien bakteerien sijasta. uutiSia
ilmasto
Bambu parantaa maaperää ja estää eroosiota. rakentaminen on myös nopeaa. niitä elää muutama tuhat neljällä saarella indonesian Pienten sundasaarten alueella.
kaLLE hEiNO
paksukuorinen amppelibambu on erinomainen rakennusaines.
Firdia lisnawati / aP / sKoY
110/2011 Suomen luonto
15. Bambun vahvuudesta kertoo jotain, että se oli ensimmäinen kasvi, joka alkoi kasvaa Hiroshimassa atomipommin räjähdyksen jälkeen. lisäksi koulun lähistölle nousee parhaillaan suklaatehdas, josta tulee maailman toistaiseksi suurin bambusta tehty tuotantolaitos.
kaLLE hEiNO
hiili karkaa ikiroudasta
ikirOUdaN SULaMiNEN saattaa vapauttaa kasvihuonekaasuja ilmakehään luultua huomattavasti enemmän. uuden tutkimuksen arvio kasvihuonekaasujen vapautumisesta on kahdesta viiteen kertaa useita aikaisempia mallituksia suurempi. Edward A. silloin noin kymmenesosa arktisen alueen maaperän hiilestä olisi karkuteillä, mutta sulaminen jatkuu tutkijaryhmän mukaan tulevina vuosisatoina. rakentaminen perustuu siihen, että bambupylväiden ympäriltä kulkevat bambusuikaleet asetetaan seinissä ristiin, jolloin mahdollinen maanjäristys huojuttaa seiniä ilman, että ne kaatuvat. OikEiN TEhTyNä bambutalo kestää maanjäristyksen. john Hardy on kuitenkin rakennuttanut esimerkiksi Sibang Kajan kylään eteläiselle Balille noin 300 oppilaan valtavan koulun, joka on tehty pelkästään bambusta. isojen luonnonkatastrofien jälkeen hätämajoitukseksi on voitu helposti pystyttää satoja bambusuojia parissa päivässä. G. Schuur ja Benjamin Abbott julkaisivat joulukuun alussa Nature-tiedelehdessä ison tutkijaryhmän arvion, jonka mukaan ikiroudan vaikutus vastaa jopa 380 miljardia hiilidioksiditonnia vuoteen 2100 mennessä. Vaikka tutkijat löysivät varaanilta kaksi myrkkyrauhasta, bakteeriteoriaa esitetään edelleen paikkansa pitäväksi. Yleensä komodonvaraani saalistaa puremalla esimerkiksi puhvelia tai kaurista jalkaan. saalis kuolee hitaasti, ja varaani palaa syömään sitä vasta pari viikkoa myöhemmin. myös metaania karkaa aiemmin arvioitua enemmän.
aNTTi haLkka
niCK rains / CorBis / sKoY
indonesia
Bambuja penglipuranin tutkimusmetsässä Balilla. Varaanin suusta on tunnistettu yli 60 bakteerilajia. Komodonvaraani kasvaa jopa yli kolmimetriseksi. lisäksi se vapauttaa kolmasosan enemmän happea kuin trooppiset puut
kaksi kovaa talvea romahdutti Suomen hippiäiskannan, mutta pian lintujen äänet taas täyttävät kuusikot.
kuusikon
K
aNTTi haLkka
ukapa voisi olla pitämättä hippiäisestä. iso hippiäinen voi painaa kahdenkymmenen sentin kolikon verran. kuukauden laji: hippiäinen
kuningas
euroopan pienin lintu on kuusen uskollinen seuralainen. miten pieni miten sinnikäs! Elopainoa on vain neljäviisi grammaa. metsän täyttää sen äärimmäisen korkea yhteysääni, jonka kuuleminen on haaste korvalle. talvipäivänä sen voi joskus nähdä hyvin läheltä hyörimässä oksan kärjessä. maailman pienin se ei sentään ole, sillä pienin kolibri painaa vain puolet hippiäi-
HiPPiäinenetsiikuusenoksienkätköistäruokaakokolyhyen talvipäivän.Valoisanajanaherrusriittääenergiaksiyön pitkäänpimeyteen.Yöllähippiäinenkuitenkinlaihtuugrammankinverraneliviidenneksen painostaan.Aikuinenhippiäiskoiraspainaakeskimäärin5,9grammaa,naarashieman vähemmän.Kuusenulko-oksistollahippiäisenseuralaisenahyöriiuseinkuusitiainen.Seon yhdeksällägrammallaanpienintiaisemmejapeukaloistapienempi.Kuusitiaistaisommat hömö-jatöyhtötiainenpitäväthallussaanoksistonsuojaisempiaosia.
jari PeltomäKi / lintuKuVa
Pieni ja sinniKäs
16 Suomen luonto 110/2011. Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. tulipäisenä se rientää kuusen oksistossa
ruotsalaisen Cecilia Kullbergin tutkimuksen mukaan varpuspöllö tarkkailee parvea sen yläpuolella valmiina iskuun. Yhdessä kuusitiaisen kanssa hippiäinen häärii oksiston kärjen seutuvilla, kun isot hömö- ja töyhtötiainen liikkuvat lähempänä runkoa. Hämähäkeille koko talvi on laihdutuskuuria.
varpuspöllö uhkana Päivän aikana kertynyt rasva pitää linnun hengissä pitkän talviyön. aamuhämärissä ne lähtevät taas ylös oksistoon. Samalla kuusen oksien ruokavarasto vähenee, sillä talven ruoka ei ole uusiutuvaa. Päivässä se saa nokkaansa lähes painonsa verran ruokaa. Suomeen jäävät talvehtimaan eten-
kin vanhat hippiäiset; nuorista valtaosa muuttaa leutoon länsi-Eurooppaan. löytöjä on myös keskeltä Pohjanmerta. Kuusen suojiin rakentuu sammalella, naavalla ja seitillä vuorattu pesä. niiden tapa kerätä ravintoa muistuttaa kolibreja, sillä lintu pysyttelee ilmassa paikallaan ja napsii hyönteisiä nokkaansa. Sen vilkas olemus on täysin sopeutunut kuusten seuralaiseksi. Kun naaras hautoo ja ruokkii ensimmäisen pesueen poikasia, koiras valmistelee kiireellä jo seuraavaa pesää. n
hippiäiset muuttavat läntiseen Eurooppaan. lämminverisistä elämistä hippiäistäkin pienempiä ovat Suomessa havumetsän alakerran asukit vaivaispäästäinen ja kääpiöpäästäinen. Hippiäisen paluun salaisuus on kymmenenkin munan määrä. luonnontieteellisen keskusmuseon William Velmala etsii pyynnöstäni tiedot Suomessa rengastetuista hippiäisistä. Muuttaa jopa välimerelle asti näin talvella Suomen hippiäiset hankkivat elantoaan sekä Suomessa että etelämpänä Euroopassa. ruokaa lienee keväällä hyvin tarjolla, kun talvehtivia lintuja on niin vähän. sen painosta. ravintoarvokin heikkenee, sillä oksiston hämähäkit ja muu pikkuväki kuluttavat omia rasvavarastojaan. Suomi on hippiäiselle yksi Euroopan tärkeimmistä maista. Samaan aikaan Suomen talvehtijat virittyvät kohti pesintää. Pienen linnun tarkat elintavat selvitti suuri norjalainen lintumies Svein Haftorn. Hippiäiset alkavat saapua Euroopasta maaliskuulla. naaras siirtyy sinne hautomaan ja koiras hoitaa samaan aikaan edellisen pesueen siivilleen. Pienet siivet antavat melkoisen vauhdin, sillä hippiäinen voi edetä satojakin kilometrejä päivässä. osa hippiäisistä on päätynyt Välimerelle asti, jossa menorcan lintu (kartan eteläisin piste) on matkannut linnuntietä Hangon lintuasemalta 2579 kilometriä. Saaristomeren jurmosta on muutettu Etelä-ranskaan ja isokarin majakkasaarelta roomaan. Suomalaisen Jukka Suhosen selvityksen mukaan saaliiksi joutuvat useimmiten kuusitiainen tai hippiäinen, sillä ne ovat ulko-oksilla parhaiten tarjolla. Paino voi yössä laskea viidenneksen. Varsinkin pakkasella hippiäiset voivat kyyhöttää oksalla kylki kyljessä, jolloin lämpimänä pysyminen helpottuu ratkaisevasti. Hippiäinen poimii kuusen oksistosta siellä talvehtivia pikkueläimiä kuten hämähäkkejä. Löytöjä on myös välimereltä ja pohjanmereltä.
110/2011 Suomen luonto
Kartta luonnontieteellinen KesKusmuseo
17. Syynä on kuusen runsaus, sillä hippiäinen on kaikista linnuistamme ehkä eniten kuuseen erikoistunut. mietoisissa syksyllä 2005 rengastettu hippiäinen tavoitettiin Puolasta kolmen päivän kuluttua.
kovat talvet vahingoksi Kuluneet kaksi kovaa pakkastalvea romahduttivat Suomen hippiäiskannan. muuttajat jäävät melko pohjoiseen, mutta jotkut hippiäiset jatkavat etelämmäs. Yhtä vähän hippiäisiä on ollut talvella Suomessa 1980-luvulla. Palmgrenin mukaan siltä on jopa fyysisesti hävinnyt hömötiaisen kyky roikkua koivun oksilla pää alaspäin. Silloin kanta kasvoi muutamassa vuodessa jälleen lähes ennätyssuureksi. Pöllön elinpiirillä hyörivällä tiaisparvella on päivän aikana peräti 12 prosentin mahdollisuus menettää yksi jäsenensä pöllön ravinnoksi. Pesyeitä on usein kaksi. Varpuspöllö seuraa ruokailevia parvia, joten hippiäisenkin päivä on vaarantäyteinen. ruokaa kannetaan pesälle jopa 200 kertaa päivässä. Hän sai puolestaan perustiedot suomalaisen Pontus Palmgrenin uraauurtavista 1930-luvun alun tutkimuksista. Hippiäisen ja päästäisten on syötävä paljon jokaisena talvipäivänä. jälkimmäinen on kilpaillut maailman toiseksi pienimmän nisäkkään asemasta
alBert edelFelt: KauKolanHarju auringonlasKun aiKaan, 18891890. KuVa Valtion taidemuseo, KuVataiteen KesKusarKisto, matti janas.
18 Suomen luonto 110/2011
Ellanissa Edelfelt oli saanut Helsingin kauneimman naisen. Se on muuttunut tavalla, jonka huomaisi heti, ellei Edelfelt olisi jättänyt paria olellista asiaa taulusta pois.
Edelfelt maalasi taulunsa 21 metriä alempaa kuin tämä näkymä, joka on kuvattu kaukolanharjun näkötornista. lopputulos oli kuitenkin vaivan arvoinen. Harjun muoto on kyllä tuttu ja pienet saaret sijoillaan. Ellania pidettiin kuitenkin myös kaupungin kalseimpana naisena, ja vaikka Ellan voisi olla tästä arviosta eri mieltä, liitosta tuli molemmin puolin onneton. Edelfelt antoi taululle nimen Kaukolanharju auringonlaskun aikaan ja vei sen Helsinkiin, josta se jatkoi matkaansa Pariisin taidepiirien ihasteltavaksi ja tuli ennen pitkää yhdeksi niistä kuvista, jotka nähdessämme me heti ajattellemme, että tällainen on Suomi ja juuri tämän takia me olemme vähän tämmöisiä. tyynenä kesäiltana aurinkokin painuu aivan oikein luotee-
1800-luvun taidemaalareiden ihailema suomi on pusikoitunut. olisi pitänyt olla onnellista. Tornin juurelta vesi välkkyy vain arasti kuusten lomasta. Kuivajärven rannalla seisova Saaren kartano kuului hänen tuoreen puolisonsa Ellan de la Chapellen isälle. katso kuva osoitteessa www.suomenluonto.fi.
kaUkOLaNharjUN laelta katsoen Suomen kasvot ovat vanhenneet arvokkaasti. taulu ei ottanut valmistuakseen: Kirjeessä äidilleen Edelfelt selitti etsineensä tiettyä ilta-auringon sävyä ja sutanneensa sen takia monta kertaa valmiin maalauksen päälle. maalarikin on saattanut seisoa jonkinlaisella korokkeella, horisontti kohoaa nimittäin paikoilleen vasta, kun on kiivennyt jonkin matkaa jyrkkiä portaita. Syyt tiedetään.
uuSi Suomi
jOUNi TikkaNEN
110/2011 Suomen luonto
19. Edelfeltin maalauspaikalle on pystytetty vuonna 1926 näköalatorni, jonka huipulta näyttää, että alla avautuva järvimaisema on lähes entisellään. mutta Suomi ei ole enää sellainen. Vai onko metsä vain kasvanut. Ehkä siksi hänellä oli tammelan-iltoinaan aikaa hiippailla läheisen harjun laelle maalaamaan. saKu souKKa
lbert Edelfelt oli kesällä 1889 Forssan lähellä tammelassa vaimoa sukuloimassa. aviovuoteen iloja ei kestänyt Edelfeltin mukaan kahta viikkoa kauempaa
ja sama lehti valitteli, että Sadetta, sitä nyt hartaasti ikäwöidään. Vasta tovin tuijottamisen jälkeen huomaa, että metsänraja on tuuheampi kuin taulussa. Kullervon takaa pilkistää kolme pikkiriikkistä lehmää.
Taiteilija A. Vuoden 2011 kesäkuussa satoi tilastojen mukaan paljon enemmän kuin kesäkuussa 1889, ja puut saivat muhkeamman lehtipeitteen. ateneum. Edelfelt oli näkevinään sen välkkeessä rubiinin, topaasin ja onyksin hohtoa. Edelfelt wiettää kesäänsä Saaren kartanossa Tammelassa ja maalaa isonlaista taulua. Edelfelt oli oman aikansa nHlkiekkoilija, julkkis, jonka kesänviettoa kotimaassa seurattiin herkeämättä. Sille voi olla selitys. lämpötilatiedot viittaavat samaan: kesä 1889 oli lämmin, mutta tämän vuoden kesäkuussa Helsingin mittausasemalla keskilämpötila oli liki asteen korkeampi. Saman verran on vuoden keskilämpötila yleensäkin Etelä-Suomessa noussut.
20 Suomen luonto 110/2011
aKseli gallen-Kallela: KullerVon Kirous, 1899. KuVa Valtion taidemuseo, KuVataiteen KesKusarKisto, Pirje mYKKänen.
seen ja värjää veden kullankeltaiseksi. Siksi Aamulehti tiesi heinäkuun neljäntenä 1889 kertoa, että. aatelismiehenä hän ehkä tiesi, miltä sellaiset jalokivet näyttävät. Vaikka Edelfeltillä oli kevyt, Pariisissa koulutettu sivellin, voi olla, että metsänrajan keveys johtuu juuri kuivuudesta