Suomen Luonto 10/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Joensuun botania perhosilla on kesä talvellakin vuoden turhake äänestys oli ennätysvilkas rosa Liksom nauttii kaupunkiluonnosta 10 Irtonumero 7,50 18.12.2009 naalilla on toivoa norjassa ja ruotsissa kanta on kasvussa palaako naali suomeenkin?
Voimakkaimmat luomuilotulitukset syntyvät noin sadan kilometrin korkeudessa. kUva JOrMa LUhTa · TEkSTi JUha hONkONEN. Revontulet syntyvät, kun avaruudessa olevat Van Allenin vyöhykkeet ylikuormittuvat aurinkotuulten energisillä hiukkasilla ja niitä pääsee osumaan ilmakehään. sydäntalvi Hiukkasen tanssia Luonto tarjoaa ilotulituksen. Varsinkin Pohjois-Suomessa luonto saattaa esittää näytöksen, jolle ilotulitteet, Vuoden turhakkeet, häviävät kirkkaasti
Emme kuitenkaan järjestä tapauksen kunniaksi ilotulitusta. yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Markku huttunen toi Joensuuhun mayataivaansiivet ja muita isoja perhosia. 4 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. PääkirJOiTUS TaLvi SUOMEN LUONNOSSa olemmeko ilonpilaajia? 16 V kOrvaTUNTUri. Kaikkialla on tuhottomasti paukuttelun ja räjäyttelyn jätöksiä. Hyvää joulua ja luonnonmukaista uutta vuotta, arvoisat lukijamme! Toivotaan, että saamme lunta ja luonnon järjestämiä ilotulituksia revontulten ja helmiäispilvien myötä. JOrMa LaUriLa PääTOiMiTTaJa erkki makkonen T yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto,www.sll.fi 32 TrOPiikkia. Ilotulitteiden valmistamisesta on ilo kaukana. Haluamme herättää keskustelua, tarvitsemmeko me kaikkea sitä tavaraa, rojua ja krääsää, jota meille joka tuutista tuputetaan. Laitoimme itsemme tuleen, sen tiedämme, koska niin monet rakastavat ilotulituksia. Silloinhan se tuntuisikin joltakin toisin kuin ainainen paukuttelu. Eipä siitä paljon näkynyt mutta kuului kuitenkin. Raketeista ja muista räjähteistä pääsee ilmaan myös paljon raskasmetalleja ja palamiskaasuja. Tuore turhake on nimittäin ilotulite. Suuri osa niistä tehdään Kiinassa ja muualla Aasiassa lapsityövoimalla ja oloissa, joissa ei ole mitenkään huolehdittu työturvallisuudesta. Ilotulituksia järjestetään myös yhä enemmän: syntymäpäivillä, mökkikauden päättäjäisissä, yliopiston lukukauden lopuksi, huvipuistojen sulkeutuessa syksyllä. Meillä on kuitenkin valinnallemme vahvoja perusteita. Sesongeilla ja kohokohdilla on merkityksensä. Olen nähnyt ilotulituksen jopa valoisassa toukokuun illassa. urhakkeen valinnassa on kyse kulutuskritiikistä. Eikö ilotulituskin riittäisi vain vuodenvaihteessa ja ammattilaisten hoitamana. Siellä työ on hengenvaarallista. Jokainen tietää, miltä ympäristö näyttää uudenvuodenpäivän aamuna. yksinäinen, kolmikorvainen tunturi kohoaa kaukana erämaassa liki venäjän rajaa. alitsimme juuri kymmenennen Vuoden turhakkeen. Meluherkille ihmisille ja eläimille uudenvuoden yö tuntikausien paukutteluineen on painajainen
16401828 toimineessa Turun akatemiassa mentiin välillä harhaan, mutta luontohavainnot ovat nykyisen lintutieteen perustaa. 24 42 46 66 Elämä jatkuu pimeydessä. Vuoden turhake on ilotulite "En halua asua maaseudulla." Kasvokkain Rosa Liksomin kanssa. Vakiot 6 12 14 41 51 66 72 73 76 80 81 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Kolumni Tikulla silmään Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Kysy luonnosta Kirjeitä rantavajasta Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KANNESSA Ruotsissa ja Norjassa naalien ruokinta ja kettujen jahtaus ovat elvyttämässä napaketun kantaa. Pesimälintujamme Gambian turistirannoilla. Luonto ja ympäristö 8 Naalin paluu Suomeen Norjan ja Ruotsin varassa 10 Sipoonkorpi tulossa suojeluun 14 Raatokukasta tuli köyhille tulonlähde Tiede ja tutkimus 12 12 12 38 Itämerennorpat tervehtyvät Suppilohämähäkki laajentaa elinalueitaan Joutsen kuoli sydänkohtaukseen Syntyvätkö sepelhanhet hedelmistä? Retkeily ja matkailu 16 Pitkä matka Korvatunturille 52 Utön päiväkirja Ihmiset ja elämäntapa 38 PUUN POIKASIA. 8. Neljä luontokuvaajaa. Kannen naali on kuvattu tarhassa. Uutinen s. ARI PENNANEN Suomen Luonto 10 | 2009 68. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 6 6 32 58 Viherpeippojen määrä romahti Pöllöt vaelluksella Kesä jatkuu lasikaton alla Samalla rannalla. Kuva Asgeir Helgstad / Samfoto. PIIRROS PETRUS HAHNIN KIRJASTA DE AVIBUS (1687) W W W.SUOM E N LUO NTO.FI SUOMEN LUONTO 10 | 2009 5. Kaamoksessa kulkijoita. Vuosi etsimessä
Luonto ja ympäristö nyt TOiMiTTaNUT aNTTi haLkka nyt luontoon! pekka parviainen talviRuokinta Viherpeippojen määrä Kannan pienenemisen syynä on loinen, jota myös likaiset lintulaudat levittävät. Viherpeippojen parvet ovat pienentyneetromahdusmaisestietelä- ja länsirannikon tuntumassa. Sairastuneenlinnunnielutulehtuujatukkeutuu, jolloin nieleminen käy mahdottomaksi, jalintukuoleenälkään.Sairasviherpeippoonhidasliikkeinen,höyhenetpörrölläänjasekuolaa. Esimerkiksi Hangon lintuasemalla Haliaksellaonsaatuintendenttialeksi Harmaahaikara selkämeren talvessa Harmaahaikarat yrittävät talvehtia Suomessayhäuseammin,kutennämä Raumallakuvatutyksilöt.Vesistöjenaukipysyminenonhaikaroilleolennaista,jotenerilaiset voimaloiden lämpimän veden purkualueetovatniidensuosiossa. JUha kaUPPiNEN Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 6 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Pesimäkantakasvoiyliviisinkertaiseksi 1950-luvunjälkeen.Tännetalveksijäävä joukkomelkein30-kertaistuitalviruokinnanyleistymisenmyötä. Samaan aikaan tärkein ravinto eli myyräkannat romahtivat eteläisessä Suomessa. Suppeampia tuhoja ontodettusiellätäälläjoidempänäkin. "Joukoittain viherpeippoja kuoli LounaisSuomessajokesällä2008trikomonoosi -nimiseentautiin",kertootilannettaalusta asti kartoittanut dosentti Esa LehikoinenTurunyliopistosta. Pöllöjä onkin lähtenyt vaellukselle ja niitä on nähty etelärannikolla jopa saarissa. Peseminen on paikallaan varsinkin lämpimässä säässä,silläkylmätappaataudinaiheuttajaloisennopeasti.Sairastunutviherpeippo onhöyhenpuvultaanheikkokuntoinenja sairaanoloinen. TautiepidemiaontappanutviherpeippojalajinydinalueellaLounais-Suomessaniinpaljon,ettäromahdusnäkyyjo Helmiäispilvien aika alkaa joulukuussa Helmiäispilvet syntyvät, kun matalapaineita seuraavat voimakkaat länsivirtaukset osuvat Kölivuoristoon, alkavat aaltoilla ja nostavat kosteutta muuten kuivaan stratosfääriin, 1530 kilometrin korkeuteen. Helmiäispilviä näkyy joulukuusta helmikuuhunerityisestiaamuinjailloin.Ne ovat tavallisempia Pohjois-Suomessa kuin etelässä. JUha kaUPPiNEN yllättävä havainto ari ahlfors ennätyskin Rikottiin pöllöt vaelluksella aleksi lehikoinen Viirupöllöt saivat tänä vuonna paljon poikasia. "Tautitalttuiviimetalvena,muttatämänvuodenkeväänäjakesänäseeteni entistälaajemmalleitäänjapohjoiseen jaolimyösedellisvuottaankarampi." Tänä syksynä viherpeippoja on vain murto-osa aiemmasta KotkaOulu-linjan länsipuolella. Ennenepidemiaaviherpeippokuului menestyksellisimpiin lintulajeihimme. Tautitappaanimenomaanviherpeippoja,vaikkasitäonhavaittumuutamilla muillakinlajeilla.Ihmisiinjakotieläimiin tautieitartu. Britanniassaonannettuohjeitapuhdistaaruokintalaitteetusein,kuivatane ennen uudelleen ulos viemistä ja vaihdella niiden paikkoja. Trikomonoosi alkoi levitä Britannian viherpeippojen keskuudessa vuonna 2005 ja Pohjoismaissa 2008. ON SUOTavaa rUOkkia viherpeippojajamuitatalvilintujaedelleenkinkylmien säiden alettua, sillä talvisin trikomonoosia aiheuttava alkueläin menehtyynopeasti
Suomen ympäristökeskukseen puolestaan perustettiin talon omasta ja MTL:n väestä Merikeskus. Hankoniemen kärjen lintuaseman kautta etelään muutti vain reilu kym- menesosaedellistensyksyjenmääristä. Suomessa arvioitiin talvehtineen ennen romahdusta 0,51 miljoonaa viherpeippoa, mutta tänä talvena määräjääneeselvästiallepuoleentästä. PErTTi kOSkiMiES suomen Luonto kommentoi ilmastoneuvotteluja Suomen Luontoonseurannutpaikanpäältä Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen kolmeaviimeistäpäivää16.18.joulukuuta.Voitlukeatuoreetkuulumisetinternetsivujenwww.suomenluonto.fiupouudestablogista. Talvilintulaskentojen marraskuisessa aloituksessa monilla läntisillä seuduilla yksilöitä havaittiinvainneljäs-taikolmasosaaiemmasta, idässä kanta ei ole vielä romahtanut. Luonto ja ympäristö nyt ilmasto romahti ruokintaohjeet näin autat viherpeippoa ruokinnan pitäminen puhtaana auttaa viherpeippoja selviytymään. pese ja kuivaa irlanti luopuu turpeen käytöstä Irlannin tärkein energiaturveyritys Bord naMonailmoittaasiirtyvänsäuusiutuvan energian tuottajaksi ja luopuvansa turpeesta. "Aikaisemmilta vuosilta on tapaus. JUha hONkONEN Lehikoisen mukaan syksyllä verkoista kuusiviirupöllöä,jokaonkaikkienaikojentoiseksikorkeinmäärä. "Minunkin poikasistani meni sinne tänä syksynä yksi", sanoo pöllötutkijahannu PietiäinenHelsinginyliopistosta. hangon lintuasemalla pyydystettiin syksyllä peräti 138 varpuspöllöä. Eeva-Liisa Poutanen Mari Walls naiset johtavat itämeren suojelua ja tutkimusta SuomenItämerensuojelujatutkimussaivattänävuonnakaksinaisjohtajaa.Ensin Merentutkimuslaitoksen (MTL) entinen johtaja Eeva-Liisa Poutanen nimitettiin ympäristöministeriöön merten suojelun vetäjäksi. Nyt sitäkutsutaantalonsisällämarikeskukseksi,sillä vajaan sadan hengen yksikön johtajaksi tuli Mari Walls.Suomen LuontoonnitteleejaodottaanaistennytlaittavanItämerenkuntoon. aNTTi haLkka SUOMEN LUONTO 10 | 2009 7. Väyrysenmukaantarkoituksenaeioletavoitteensaavuttamisenhelpottaminen. JUha hONkONEN tomi muukkonen / lintukuva ruokintalaite desinfioi tarvittaessa laimealla kloriitilla ruokintapaikkoja vaihda maamme kokonaiskannassa. Lehtopöllö ylsi peräti ennätykseen, silläkiinnisaatiin26yksilöä.Niistäkahdeksanolirengastettukeväälläpesäpoikasina:pitkämatkaisimmattulivatKuhmalahdeltajaValkealasta. aNTTi haLkka iitämeRi riku lumiaro veikko somerpuro vaELTaJaT. Suomenosuusilmastotuestaonaluksi1525 miljoonaaeuroavuodessajamyöhemminselvästienemmän.Maammekehitysavunsuuruustaas oliviimevuonna830miljoonaaeuroa,mikäon 0,44prosenttiabruttokansantulosta.Kansainvälinentavoiteon0,7prosenttia. Vastaavia muuttajamäärien romahduksia on havaittu Etelä-Ruotsin lintuasemilla. jolloinHartolassarengastettupoikanen tunnistettiinrenkaastaHaliaksella.Seik- kailijailmeisestitotesi,ettäjassoo,tällainenonmeri,jalähtitakaisin.Matkalla kuitenkin loppui eväs, sillä se löytyi myöhemminkuolleenaJärvenpäästä." Tänä vuonna myös varpuspöllöjen määräHaliaksellanousilähelleennätystä. Yhtiöoninvestoimassaetenkintuulivoimaan.Jos Irlanninuusipolitiikkatoteutuu,SuomijääEuroopanainoaksimerkittäväksiturpeenkäyttäjäksi. suomi tulkinnee ilmastotuen kehitysavuksi Suomi haluaa laskea kehitysmaille annettavan ilmastonmuutostuen kehitysavuksi, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo väyrynen(kesk.)
Parhaina vuosina, kuten 2005, 2007ja2008,poikueitaonvuosittainollutRuotsissajaNorjassayhteensäyli40 japoikasiayli200. TätäkirjoittaessaseisovatRinghals1(855MW), Ringhals2(866MW),Oskarshamn3(1152MW, korotetaan1450MW:iin)jaForsmark2(990MW). aNTTi haLkka Pohjoismaiden heikkoa naalikantaa on saatu professori heikki henttosen mukaan jonkin verran autettuakahdessaEU-Life-projektissa. Vaikein vaihe oli Pohjoismaissa 1990-luvulla. "Suomessanaalillameneejuuriketun takia edelleen huonosti. Sen jälkeen kanta on vUOriSTON kETTU. kuolan kanta tunnetaan huonosti. Retkeily norjan kartat ilmaisiksi Norja avasi 1. Perusteena on, että materiaali on alun perin tuotettu verovaroin, jotenkansalaisiltaeivoivaatiaerikseenmaksua karttojenkäytöstä.KarttojasaakuitenkintulostaaitsekorkeintaanA3-kokoonelitämänaukeamanmittaisina.Osoiteonwww.statkart.no/. Pohjoismaiden lisääntyvä aikuiskanta onsiltivähemmänkuin150yksilöä. "Ongelmana on naalinpoikasten suuri kuolleisuus sopulivuoden jälkeen. Suomessa valitettavasti viimeinen varmistettunaalinperintäoli1996,vaikka muutama Norjan ja Ruotsin pesintä onollutmelkolähelläSuomenrajaa. SuomessaKansalaisenkarttapaikka-palvelustavoimyöstulostaakarttoja,muttakokoonalle puoletNorjassanytsallitusta. aNTTi haLkka 8 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. ViimevuosinapyöriäisiäonnähtySuomenkin vesillävuosittain.Tältävuodeltavarmaksiluokiteltuja havaintoja pyöriäisistä on kolme; yhden niistä teki Suomen Luontoa avustanut Markku LappalainenSaaristomerellä. aNTTi haLkka eneRgia ruotsin tuulivoima etenee Tuulivoimayhdistyksen johtajan Mathias rappin mukaan Ruotsissa rakennetaan tänä ja ensi vuonna kumpanakin400megawattiatuulivoimaa,siisylikaksikertaaSuomenkoko kapasiteetinverranvuodessa.Vuosituotantoylittääpiankolmeterawattituntia,jatavoitevuodelle2020on12,515terawattituntia. TäNä vUONNa oli erittäin heikko sopulivuosi.KokoPohjoismaissatodettiin vain kaksi poikuetta, ja ilmeisesti vain paripoikastapääsimaailmalle. Se lähenee 90 prosenttia", sanoo EU-Life -projektien apulaiskoordinaattorina ja SuomenvastaavanatoiminutHenttonen. Tällä vuosikymmenellä muutamina Kölivuoristonhyvinäsopulivuosinamyös Norjanpuolellaonsyntynytmontapoikuetta. "NaalionsaanutRuotsissahyvinpoikasia alueilla, joilla niitä on ruokittu ja samaanaikaanjahdattukettuja." Ruotsissa naaleille on viety koiranruokaa erikoisvalmisteisiin ruokintalaitteisiinluoksepääsemättömiinkiveliöihin, joihinmuutkulkijateiväteksy. Pohjoismaiden naalikanta on pirstoutunut osiin; esiintymät ovat kartassa punaisella. Ruotsissa ja Norjassaonvielälaajojakorkeitatunturialueitanaalinpesinnänonnistumiseksi, muttaSuomionkovinalavaa.Ketutovat nyt valloittaneet esimerkiksi koko KäsivarrenjaUtsjoenpaljakan." "Nyrkkisääntönäonpidettyettäilmastomäärääketunesiintymisenylärajan,ja kettunaalinesiintymisenalarajan." suomeenkin pyöriäisten kuuntelulaitteita EUmyönsisyksyllärahaalaajalleItämeren pyöriäisen levinneisyyden kartoitushankkeelle. joulukuuta kaikille pääsyn digitaalisiin karttoihin. Pyöriäisten liikkeitä selvitetään mereen ankkuroitavillakuuntelulaitteilla,jotkatunnistavatpikkuvalaanäänetautomaattisesti. Luonto ja ympäristö nyt itämeRi antti halkka napakettu naalin paluu suomeen nor Suomen naaleilla on toivoa, koska Pohjoismaiden kanta kääntyi 2000-luvulla nousuun. kääntynyt2000-luvullalieväännousuun. Ydinvoimaakin rakennetaan lisää tehonkorotuksina.Ydinvoimallaonollutkuitenkinvaikeaa, sillätuotantoonjäänytseisokkientakiajopuolen vuodenajanvain3050prosenttiinnormaalista. Suomessayhteistyötahonaovatympäristöministeriö,TurunammattikorkeakoulujaSärkänniemendelfinaario
"Pitäävainodottaa,jossopuleitapiakkoin rynnisi uudelleen", toivoo Henttonen.YksittäisiähavaintojaSuomestaon tältäkinvuodelta,muttapaluupesimälajinaonRuotsinjaNorjanvarassa. aNTTi haLkka eneRgia ääriOLOJEN NiSäkäS. "Kysymys on lähinnä siitä, kuinka raha kulkee. Naali kestää tunturien vaikeita oloja, jotka ovat ketulle liikaa. tuulivoiman ja turpeen syöttötariffi laiton? Valtiovarainministeriö huomasi marraskuussa tuulivoiman syöttötariffin perus tuslainvastaiseksi.Syynäolisise,ettätariffinke rätessäänyksityinentahokerääveronluonteisia maksuja. Jos kannat kasvavat siellä suuriksi, napakettuja riittää lopulta pesimään meillekin. "pallas-laki menee läpi" Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, opposition Susanna huovinen (Sdp) arvelee PallasYllästunturin kansallispuistoakoskevanlakiesityksenmenevänläpi. MikkO NiSkaSaari erlend haarberG / samfoto SUOMEN LUONTO 10 | 2009 juha honkonen 9. "Toisaalta kettukannat eivät romahda myyräromahdusten myötä niin kuin ennenvanhaan,koskamyyrienkannanvaihtelu Lapissa on tasoittunut. VarapuheenjohtajaPentti Tiusanen(vas.)on jyrkästierimieltä.Valiokunnanainoavihreiden edustajaTimo Juurikkalasanookamppailleensaesitystävastaan,muttahänenpuolueensaon asettumassaesityksentaakse. "Kun katsoo, miten lakiesitykset ovat täällä aiem inedenneet,tämäkintaitaavalitettavasti m tullahyväksytyksi",Huovinensanoo. Siksi kettuja riittää esimerkiksi Utsjoella tunturiinjatkuvasti,vaikkaniitäammutaan erikoisluvillanaalienpotentiaalisellapesimäalueella200300vuodessa." "Toivoa naalin paluusta pesimäänkin Suomeenkuitenkinon,koskaniitäpesii rajanlähelläNorjassa." Keväällä2008naalinpaluueikuitenkaan onnistunut, vaikka sopuleita oli runsaastivieläloppukevääseenasti. Eduskunnankäsittelyynlähiaikoinatulevassa esityksessä Pallaksen hotellin annetaan laajentua huomattavasti nykyisestä. Tämä naalinpoikanen merkattiin ruotsissa. Valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen pitää ongelmaa juridisena muodollisuutena. Jos syöttötariffia ei tule, elinkeinomi nisteriMauri Pekkarinen(kesk.)ennakoituulivoiman tukemisen edellyttävän sähköveron korottamista. Pallaksella on jo paikan mittasuhteisiin sopiva hotelli. jari poikonen Lämpeneväilmastosiisosaltaantuo ketuttunturiin. Ministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen esitti jo muun muassa lämmitysöljyn veronnostamista. Suomen naalien tulevaisuus on Norjan ja ruotsin naalien menestyksen varassa. Myös Kolin kansallispuistonhotelliahalutaanlaajentaa. JUha hONkONEN TäMä Ei kELPaa. tiEDE ja tutKimus nyt kansallispuistot jan ja ruotsin varassa kaNTaa vahviSTaMaaN. Maksun tulee perustua lakiinjatoisaalta,josseonvero,sentuleekulkea valtionbudjetinkautta."Turpeensyöttötariffira hoitetaan kantaverkon ylläpitäjän Fingridin sähkölaskuissaankeräämillämaksuilla.Kyseessäon aivan samanlainen tuki kuin tuulivoimalle kaavailtutariffi. "Jotenkinlisämenotonkatettava",TurunenperusteleeSuomen Luonnolle
"Kansallispuistoontähänparastapa." Nykyinen kansallispuistoverkko täydentyisi myös hienoilla kulttuurimaisemillasekähistoriallisillajaesihistoriallisillamuinaisjäännöksillä. Sipoonkorvesta on tavattu esimerkiksi peräti noin 130 kääpälajia, mikälieneeSuomenennätys." Ormion mukaan Sipoonkorvesta on löydetty noin 30 uhanalaista ja 47 silmälläpidettävääeliölajia. Laajimmassa vaihtoehdossa puistoon liitettäisiin myös korven eteläpuoliset, josuojellutalueetkutenHelsinginMustavuorenlehtosekäÖstersundominnatura-lintuvedet. Syy lienee monimutkainen. Luonto ja ympäristö nyt muutto kansallispuistot Lapintiira ja tuhannet joutsenet viivyttelivät Suomeenonjäänytlokakuunkylmästäjaksosta huolimatta yllättäviä lintuviivyttelijöitä. Lapintiirat muuttavat yleensä viimeistään syyskuussa. Ilmaston lämpeneminenlieneeedesauttanuterityisestinuorten yksilöidenselviämistätalvesta.Niidenontyytyminen huonolaatuisiin elinympäristöihin, joissa naarasmuniimyöhemminjapienempiäpesyeitä, mikäpuolestaanviivästyttäämuninta-ajankeskiarvoajaalentaapesyekokoa. PErTTi kOSkiMiES saimaannoRppa norppakuolemat jäävät ehkä viiteen MetsähallituksentietooneitutkijaTero Sipilänmukaanoletullutheinäkuunjälkeen uusiaverkkoonhukkuneitanorppia.Näintietoon tulleet kuolemat jäävätviiteen,joistakolme oli kuutteja.Hukkumisistavainosapaljastuu. Kansallispuiston perustamisedellytyksiäselvitellytMetsähallituksenentinenerikoissuunnittelija,nyteläkkeellä olevahannu Ormioonsitämieltä,ettäSipoonkorpitäyttääkaikkikansallispuistonperustamisedellytykset. Puistoon liitettäviksi ehdotettavat laajat rannikon natura-alueet tuovat mukaan hienoa merenrannikkoa sekä senreheviärantalehtojajalintulahtia. SUUrTEN väESTökESkiTTyMiENja retkeilypaineen takia korpeen on joka tapauksessa pakko kehittää palveluita jaretkeilyrakenteita. Kansallispuistoavoidaanvielätämän tutkimus markus varesvuo talitiaisen pesintä ei aikaistunutkaan YksittäisettalitiaisetmunivatTurunyliopiston Markus aholan johtaman tutkimuksen mukaan Lounais-Suomessa aikaisin silloin, kun alkukevät on lämmin, ja silloinkin, kun tiaisiaonpaljon.Vaikkakeväätovatlämmenneetja tiaismäärät kasvaneet 1950-luvun jälkeen, munintaeiolekeskimäärinaikaistunut. Myös kurkia ja laulujoutsenia oli Suomessa marraskuunlopulla.Joutseniaolisatojenparvina myös sisämaassa, missä linnut kerääntyivät aukiolevienvesistöjenohellapelloille. aNTTi haLkka sipoonkorpi tulossa Pääkaupunkiseudun itäpuoli saamassa oman, monipuolisen kansallispuistonsa. Metsähallituksen vielä julkaisematon selvitys käsittelee kansallispuistonperustamistaSipoonkorpeen. löytämä tiira nähtiin vielä joulukuun alussa; myös vuonna 1999 nuori lapintiira nähtiin Kristiinankaupungissajoulukuunpuolella. Tapio Meren Yyteristä 24.11. "Sipoonkorven luonnonarvot perustuvat laajaan ja yhtenäiseen metsäalueeseen,jokaonlajistoltaanerittäinmonipuolinen. Vapaaehtoisiaverkkokieltoalueitaonsaatusovittuajoulukuunalkuunmennessä1240neliökilometriäeliviisikuudennestatavoitteesta. aNTTi haLkka 10 SUOMEN LUONTO 10 | 2009
Metsää luonnehtii suuri koivulahopuunmäärä. Pienetnisäkäspedotjahirvieläimetolivatpuolestaanrunsaimpiasiellä,missäsuuretmetsäalueetovattehometsätaloudenjäljiltäpirstoutuneitajanuoriakehitysvaiheitaonpaljon. PErTTi kOSkiMiES ismo tuormaa SUOMEN LUONTO 10 | 2009 11. Liito-orava ja kanalinnut ovat runsaimpia alueilla,joillaonenitenvanhojajamonimuotoisiatalousmetsiä. MetsähallituslaatiselvityksensäosanahallitusohjelmaankuuluvaavelvoitetMETSää Ja kULTTUUria. Vuonna 1995 perustetulla Luonnonperintösäätiölläonhankittunakokomaassa20kohdetta. iSMO TUOrMaa ikimetsä suojeluun urjalassa Urjalalainen ikimetsä on päätynyt suojeluunLuonnonperintösäätiönkautta.Liisa gröndahlin perikunta myi tarjouskilpailun voittaneellesäätiölle13hehtaariametsää. jää entiselleen. kirkkonummi Puistoolisinäinmahdollisimmanyhtenäinenjahelpottaisialueensuunnitteluajaeläintenliikkumista. Urjalanmetsässäesiintyysuuriakuusia,sekapuinakilpikaarnamäntyjä,jonkinverranvanhoja koivujasekämuutamahuomattavankookasraita.Säätiönedustajatlöysivätmetsästärunsaasti liito-oravan papanoita. taselvittääSipoonkorvenkansallispuisTulevan Sipoonkorven ton perustamismahdollisuudet. "Liito-oravansekämetson,teeren,pyynjariekonpärjääminenmetsäalueellaosoittaaelinympäristön soveltuvan monille muillekin vaateliaillemetsälajeille",sanootutkimustavetänytkati vierikko. Tänä vuonna säätiö on ostanut maata 160000 eurolla ja saanut noin 70 000 euron maalahjoituksen. JUSSi karvONEN kaRtoittajan apulainen jussi murtosaari Liito-orava kertoo metsän laadusta Suomalaisettutkijatvertasivat16riistalajin ja liito-oravan esiintymistä metsän rakennetta ilmentäviin tekijöihin halki Suomen Satakunnasta,MerenkurkustajaEtelä-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan. Nurmijärvi SiPOONkOrPi LisäksijoaiemminUudenmaanjaItävihti Uudenmaanmaakuntakaavoissaosoitetutviheryhteydetjaviheryhteystarpeet Sipoo vantaa rannikon natura-alueille Mustavuori Espoo Kasabergetiin ja ÖstersundomKapellhelsinki vikeniinolisimahdollistatoteuttaa. Luonto ja ympäristö nyt koskemattomuus jatkuu suojeluun jälkeentäydentääetelärannikonläheisillänatura-jamuillasuojelualueillasekä hyvinkää hankkimalla vapaaehtoisin kaupoin arvokkaimpialuontokohteita.Näinpuisto ulottuisimonipuolisenamyösHelsingin alueelle. "Metsääolihyödynnettyvainkeräämällärisujapolttopuiksi.Avohakkuitaeimetsässäoletehtykoskaan,jasielläonyli200-vuotisiarunkoja", sanoo Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja anneli Jussila. Kankansallispuiston alue on osin sallispuistolla on laaja kannatus muun vanhaa kulttuurimaisemaa, joka muassaHelsingissäjaVantaalla
MetsähallituksenylitarkastajaTuomo Ollila toimitti linnut Elintarvikevirastoon tutkittaviksi. Tutkija heli routti vertasi Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatyössään jäämerennorppaa ja itämerennorppaakeskenäänjahavaitsi, ettäItämeressäelävällänorpallaon myrkkyjäelimistössään1020kertaa enemmänkuinHuippuvuorillaelävällänorpalla. itämerennorppa toipuu ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta kohdunkuroumataudista. pihkan tallentama Verkko 140 miljoonan vuoden takaa MaailmanvanhinhämähäkinverkkolöydettiinmeripihkaansäilöytyneenäSussexista Etelä-Englannista. Neljä viidestä satelliittilinnusta palasi pesimäänseuraavanakesänäsamallemaaonkalolle. Hallilla korkeat myrkkytasot aiheuttivat luuston haurastumista, suoliston haavaumia ja lisämunuaisen kuoren liikakasvua, mutta myös hallienterveydentilaonkohentunut. aLicE karLSSON joutsen kuoli sydänkohtaukseen Joutsenmenehtyikeskenlennonsydänkohtaukseenjatoinentörmättyäänsiihen.HarvinainentapaussattuiRovaniemenpohjoispuolella Molkolammella 29. MyrkkyjenvaikutusnäkyynorpallakorkeinakilpirauhashormonitasoinajaA-vitamiinipitoisuudenalenemisena.Hylkeetpystyvätkuitenkinkompensoimaanmyrkkyjenvaikutuksia. Rengaslöydötosoittavattoisaaltalunnienoleskelevantalvisin5001900kilometriäpesäpaikoiltaan etelään ja lounaaseen. Norpanjahallinhormonisysteemit reagoivat eri lailla myrkkyihin, ja lajien erot on havaittu myös patologisissaoireissa. Metsälammellakalaverkoillaollutpariskuntanäki,kuinka lammenylilentäneestäneljänjoutsenenparvestakaksiyhtäkkiäputosiveteen. Yllättävä suunta paljastui, kun viidenLofoottienRøstilläpesineenaikuisenliikkeitäseurattiinsatelliittilähettimillä.Kaukaisinhavaintopiste saatiin 1200 kilometrin päässä lähtöpaikasta. Luultavasti ennen varsinaista syysmuuttoa lunnit seurailevat Lofoottienohikoilliseenmatkaaviasillejä. Aikuisenkoiraankuolinsyyksivarmistuiäkillinen sydämenvajaatoiminta.Vieressälentänytnuori koirasolisaanutpäähänsäjarintaansakuolettavatmurtumat.Ollilaarvioijoutsentenjoutuneen vaarankatveestayhtäkkiäihmistenlähelle,mikä saattaisiselittääsydänpysähdyksen. PErTTi kOSkiMiES eRikoinen muuttosuunta Lunnit kohti koillista LunnitlähtevätLofooteiltasyksyksiBarentsinmerelle,missäonrunsaastikalaravintoa tarjolla. tiEDE ja tutKimus nyt TOiMiTTaNUT aLicE karLSSON yllättävä kuolinsyy tomi muukkonen / lintukuva ympäRistÖmyRkyt itämeren hylkeet Ympäristömyrkyt stressaavat edelleen Itämeren hylkeitä, mutta ne voivat jo selvästi paremmin kuin aikoihin. Itämerennorpat voivat paremminkuin20vuottasitten,muttaniidenterveydentilavoidaanedelleenluokitellastressaantuneeksiympäristömyrkkyjenkutenddt:njapcb:n vuoksi. Liitukaudella kudottu verkko on140miljoonaavuottavanha.Näinvanhanhämähäkinverkon ja sen säilöneen meripihkanpalanlöytyminennykyiseltämerenrannaltaonainutlaatuista.Pihkaonsäilönytmyösverkonpyyntitehoaparantaneettahmeatpisarat. PErTTi kOSkiMiES jaakko kullberG vErkkOPyyTäJä. Lunni on Norjan rannikoiden runsaslukuisin merilintu, jota pesii 3540 yhdyskunnassa yhteensä1,7miljoonaaparia.Niistäneljäsosaelää Røstilla. PErTTi kOSkiMiES ParaNEMaaN PäiN. verkolle laskeutunut heinäsirkka päätyi saman tien suppilon syövereihin. 12 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. syyskuuta. Noin60prosenttianorppanaaraistakärsilisääntymisenestävästäkohdunkuroumataudista 19701980-lukujen vaihteessa, mikä yhdistettiin ympäristömyrkkyjen korkeisiin pitoisuuksiinItämeressä.Tautiaonnykyisin neljänneksellä lisääntyvistä naaraista. "Kymmenen vuotta sitten ero oli vielä80-kertainen",hänsanoo
Suppilohämähäkkiasustaaerityisesti lämpimilläsuojaisillakedoillajaniityillä,muttasitävoilöytäähakkuuaukeiltakin.Kuvanyksilöolivirittänytverkkonsa asemiin Örön linnakkeella, jossa se oli hyväksynytsaalistuspaikakseenMetsähallituksen muutama vuotta aikaisemminraivaamankedon. tiEDE ja tutKimus nyt tervehtyvät seppo keränen pinnan alta kuultua saimaannorppa luultua äänekkäämpi Joensuun yliopiston tutkijat ovat havainneetsaimaannorpillaSaimaanHaukivedelläkahdenlaisiavedenalaisiakoputusääniä,joista eiaiemminolluttietoa. Poikastiheyksien kasvun lisäksi lohi on levittäytynytentistäselvemminuusillealueille. kadonneeksi luultu aLicE karLSSON suppilohämähäkki laajentaa elinalueitaan Suurehko (913 mm) suppilohämähäkki (Agelena labyrinthica) ehdittiinjojulistaaSuomestasukupuuttoonkuolleeksi,muttaselöydettiinuudestaanvuonna2000Tvärminnestä.Lajiehtiollakadoksissa45vuotta. Silloin sen halkaisijaltaan 2050-senttinen verkko on helposti havaittavissa varsinkin aamukasteessa.Litteätyynymäinenverkkoonlähellämaanpintaa,jasenkeskiosassaonkoloonpäättyväsuppilo,jossa hämähäkki luimuilee odottaen saalista. JaakkO kULLbErg Luonnonlohi elpyy 1980 1985 1990 1995 2000 2005 150 000 kpl Istutusperäiset 100 000 50 000 Villit smoltit hyvä SUUNTa. Syyskesällä2009Simojoessahavaittiinluonnonkudustaperäisinoleviaeri-ikäisiälohenpoikasiaselvästienemmänkuin2000-luvullakeskimäärin,erityisestikesänvanhojapoikasiaolipaljon.Merivaelluksellelähteneidenvaelluspoikastenmääräolikeskinkertainenjajokeennousseidenemojenmäärähiemankeskimääräistäsuurempi. Suppilohämähäkkejä on sittemmin tavattumuunmuassaAhvenanmaalta, Varsinais-SuomensaaristostajaHankoniemeltä, joten se on ilmeisesti hyötynyt2000-luvunalkupuolenlämpimistä vuosista. Simojoesta merivaellukselle lähteneiden lohenpoikasten määrä 19792009. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 13. Hämähäkitleviävätyleensälentäen, sillä vastasyntyneet hämähäkin poikaset kehräävät seittiä ilmaan ja antautuvattuultenkuljettamiksi.Myösaikuisetvoivatsuotuisissaoloissakulkeutua meillemerenylietelämpää. Saimaannorpankuutitääntelevätaktiivisemminjamonipuolisemminkuinemonsa.Aiemmin saimaannorppaapidettiinvaiteliaimpananorppalajina,joltatunnettiinvainsatunnaisiamörinöitäjayksittäisiänaksahduksiajonkinlaisenvihamielisyyden osoituksena kahden yksilön välillä. PErTTi kOSkiMiES luonnonlohi simojoki tuottaa taas itse lohensa Simojoenlohikannantilaonselvästiparantunut.Istutuksistaonvoituluopuajavaelluspoikasmääräonviimevuodetollutmelkovakaa. Emopäästääyksittäisiäkoputtaviaääniä,toisinaanmurinansäestämänä,juuriennentuloaan pesäonkaloon.Porakonemaistakoputussarjaaon puolestaankuultumaaliskuussaemonjapoikasenuidessalähekkäin.Varsinkinyksittäisetkoputuksetmuistuttavatlaatokannorpanjajoidenkin merissäelävienharmaahyljelajienääniä. Helpoimmin suppilohämähäkin löytää heinäelokuussa
ibrahima Tinean mehiläistarha on saanut tukea Suomen partiolaisten kehityshankkeesta. 14 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Joka kerta Borneossakäydessäniyritänlöytääkukkivan r afflesianjasamallasaankiertokäynninpaikallistentakapihoillejatiluksille. ESSi kESkiNEN Lisätietoa: www.partio.fi/woomal juha honkonen TarhUri. Paikalliset tietävät, missä raatokukkiakasvaajapitävätkirjaanupuista ja auenneista kukista. Kun kukka avautuu, he ilmoittavat siitä tienvarsikylteillä ja kertovat myös paikallisille turistioppaille. maaiLmaLta TOiMiTTaNUT JOrMa LaUriLa senegal malesia Hunajatila pitää puut pystyssä Valokuvaaminenonhiemanhankalaa,kun ympärilläpörrääparviärsyyntyneitämehiläisiä.Pyydänkuitenkintarhanhoitajaibrahima Tineaseisomaanhetkenpesälaatikoidenluona. Suomalaisten tuntemat partiopojat ja -tytöt tekevät Mborossa ympäristötyötä myös istuttamallaeroosiostakärsivällerannikollemangrovepuidentaimia.Mangrovettäyttävättehokkaasti ympärilläänolevaavesialuetta,kuivattavatsitäja tekevätrannoilleuuttahedelmällistämaata.Synt tyvästäaluees atuleeomaeloyhteisönsä. TUTkiJaT Ja SUOJELUSTa huolehtivat viranomaiset käyvät aika ajoin keräämässä paikallisten tiedot heidän maillaankukkineistaraatokukista.Kaikkituristiensisäänkantamatringgitit,rahat,jäävätalueenomistajalle. Aidansisäpuolellakukkiiupeinrafflesia, jonkaoleneläessäninähnyt.Kukkaon halkaisijaltaanyli60senttiä. Hiekkatiellä on kyltti "Rafflesia kukkii 1. LäNSiMaiNEN TiEDEyhTEiSö löysi rafflesiatvastavuonna1818,kunluonnontutkija Joseph arnold löysi valtavan punaisen kukan Jaavalta yhdessä SingaporenkuvernöörinThomas Stamford rafflesinkanssa.Sukunimettiin rafflesiaksi,jaensimmäisenälöydetylle lajille, maailman suurimmalle raatokukalle,annettiinnimiRafflesia arnoldi. Rafflesiat kuitenkinkukkivatniinharvoin,ettäyhtäaikainenkukkiminenkärpästenlentokantamansisällätuntuuuskomattomalta. rafflesian nuput ja kukat on suojattu aidalla. OLEMME bOrNEOSSa Malesiassa, Poringin kansallispuiston liepeillä, missäuhanalaisenrafflesiansuojeluonjalkautettupaikallistenkeskuuteen. Raffle ialla ei s olevartta,runkoa,lehtiäeikäoikeinjuuriakaan.Seloisiisienirihmastoamuistuttavillarihmoillakastanjaviinin(Tetrastigma)köynnöstensisällä.Ainasillointällöin rihmasto päättää kukkia, ja silloin köynnöksen kuoren läpi puhkeaa pienitummanpunainennuppu,jokaalkaa paisua.Rafflesiakypsytteleenuppuaan 912kuukauttalajistariippuenjaaukaiseelopultaviisiterälehteäänäänekkäästipaukahtaen.Kukanloistonpäiviäkestäävainviikon,sittensekuihtuumätäneväksimustaksiläjäksi. Rafflesioita eli raatokukkia löytyy Kaakkois-Aasiastavajaat30lajia,joista kolme kasvaa Sabahissa Borneon saarella.Kaikkimaailmanrafflesia-lajitovat uhanalaisia eikä helpotusta näy, koska niidenelinympäristöthäviävätnopeasti. "Eukalyptus, filao, niaouli, prosopis, cordia, liekkipuu...", Tine listaa ympärillämme olevia puulajeja. Niidensiementenlevittäjäeioletarkastitiedossajapölyttyminenkinonmystinentapahtuma.Jokainenauennutkukka on joko naaras- tai koiraspuolinen, jotenmelkopienelläalueellatäytyysiis kukkiavähintään yksikumpaakinsukupuolta, muutoin raatokärpästen suorittama pölytys ei onnistu. Onhienoa,ettäpaikallisetonomasta tahdostaan saatu valjastettua raatokukkien suojeluun. Maksan talon emännälle noin viisi euroa,jahänhuutaamiehelleentakapihalle.Minutkuljetetaanhiekkatienpäähänovettomassapakettiautossajaneuvotaanseuraamaanpaikallistapoikaa. Mätänevänlihan hajutuntuuselvästi. SenegalinMborossaasuvanTinenmehiläistarhaonmonenkirjavienpuidensiimeksessä.Seon silmiinpistävää,sillähetimetsiköntakanaonkuivaaaavikonjaaronvälimuotoa.Puutonhakattupolttopuiksijaalueraivattukarjanlaitumeksi. Tänä vuonna aloitettu Suomen partiolaisten Woomal-kehitysapuhanke hoksasi, että tukemalla hunajantuotantoa saadaan ihmiset pitämäänmetsätpystyssä.Ilmanniitäkuneimehiläisilläolisisiitepölyäjamettämitähakea.Woomalmyöntäätarhureillemikroluotoiksikutsuttua edullistalainarahaa. NoinpuoletSenegalinpinta-alastaonluokiteltupuolikuivaksialueeksi,jokaonaltistanopealle aavikoitumiselleylilaiduntamisen,väärienviljelytapojensekäliiallistenmetsähakkuidenvuoksi. JUha hONkONEN raatokukasta tuli Rafflesia, kaakkoisaasialainen raatokukka, houkuttelee paitsi raatokärpäsiä myös turisteja. Olen onnekas. Rafflesian nuppuja kerätään myös edelleen kiinalaista ja malaijilaista lääketiedettä varten Malesian niemimaallarafflesiannupustakeitettyäteetä juotetaan juuri synnyttäneille äideillevoimienpalauttamiseksi.Suurinosa r afflesia-lajeistaeläämyösympäristöissä, jotka soveltuvat hyvin sekä viljelykseenettäkarjankasvatukseen. Rafflesiataiheuttavatyhäihmetystä. Napsnapsjapikavauhtiakarkuun. Se paitsi elättää lintuja, ostereita ja lukuisia muita eläinlajeja myös ehkäisee ilmastonmuutosta.Ylipuoletmaailmanhiilestäonsitoutuneenamerellisiinekosysteemeihin,joihinmangrovemetsikötkinlasketaan. päivä". Sabahissaongelmaaonlähdettypurkamaan paikallistasolta. Poikavieminutmaatilanlaidallaolevaanpieneenmetsikköön,jonkakeskellä on piikkilanka-aidalla eristetty alue. Jos maata ei voikääntääviljelystävarten,tulottäytyy saadamuualta.Turistithaluavatnähdä maailmansuurimmankukankukkivana jaovatvalmiitamaksamaansiitähyvät rahat. Laskenaidansisältämyösviisierikokoistanuppua.Seuraavaaukeaakuulemma aikaisintaanpuolenvuodenpäästä. Rafflesiallaonpaitsimaailmansuurin yksittäinenkukkamyöshyvinerikoinen kasvutapa.Seonloinen,jollaeiolelainessi keskinen Ei TäMäN LähEMMäS. kaan omaa lehtivihreää
Rannikkosademetsistä on jäljelläallekahdeksanprosenttia,jahuomattava osaonhajanaisinapirstaleinavuortenjakukkuloidenrinteilläjakainaloissa. rannikkosademetsät ovat huvenneet ja pirstaloituneet pahoin. Vuonna2006säädettylakikieltäähakkuutsademetsiksimääritellyilläalueilla.NytLandsat-satelliitinottamistakuvistaonpystyttyluotettavastianalysoimaanmuutoksetmetsäpeitteessä1,2 hehtaariasuuremmillametsäkuvioilla. Maailmangolfkentillähukkuuvuosittainsatojamiljooniavalkeitapalloja,joistaajanmittaan vapautuumyrkyllisiäkemikaalejavesiinjamaaperään.EsimerkiksigolfinsyntyseudullaSkotlan nissakuuluisanLochNessinjärvenpohjallamakaasatojatuhansiagolfpalloja. Osa kadonneista palloista saadaan takaisin, sillä niiden etsimiseen ja jälleenmyymiseen on syntynyt yrityksiä. Maria cecilia Wey de britoBrasilianympäristöministeriöstäkertooTerra da Gente-lehdelle antamassaanhaastattelussa,ettälakionpantu todenteollakäytäntöönvastavuoden2008lopussa.Tulevaisuudessapaikallistasonseurannan javalvonnanodotetaanpurevanjahakkuidenpitäisiollalaskusuunnassa. JUha hONkaLa ympäRistÖmyRkyt satoja miljoonia golfpalloja kateissa Golffarit eivät läheskään aina osu reikiin. Rannikkosademetsissäeliölajistonmonimuotoisuusonerityisensuuri,janiitäpidetäänyhtenä maapallonmonimuotoisuuskeskuksista.Neulottuivataikoinaanitärannikonmyötäisenä3000kilometriäpitkänävyönämaaneteläosistakoillisen aurinkorannoille asti. Tulevaisuuden arkeologeilla onsiltivarmastiihmettelemistä. JOrMa LaUriLa raaTOkUkka. Pallojahautautuuhiekka-javesiesteisiin,ja niitäsinkoaamyösviheriöittenulkopuolelle. hakkuut yritetään nyt saada loppumaan. rannikkosademetsiä hakataan yhä Brasilian rannikkosademetsiä on kaadettu laittomasti 103 000 hehtaaria vuosina 20052008.TämäilmeneeympäristöjärjestöSOS MatâAtlanticanraportista. maaiLmaLta BRasilia köyhille tulonlähde frans lantinG / Corbis / skoy TiLkkUTäkkiä. viisi terälehteä ympäröivät rafflesian kukan keskustaa, johon kukan pölyttävät raatokärpäset hakeutuvat mädän lihan hajun houkuttelemina. SUOMEN LUONTO 10 | 2009 15 juha honkala
ari pennanen 16 SUOMEN LUONTO 10 | 2009
pitkä matka korvatunturille SUOMEN LUONTO 10 | 2009 Hämärän valoa Savukoskella korvatunturi kohoaa itä-Lapin erämaassa. Jäljistä päätellen tunturilla tallustelevat niin karhu, susi, ilves kuin ahmakin. johanna mehtola 17. Sen terävät huiput kuulostelevat Suomen ja venäjän rajavyöhykkeen rauhaa
Työnsä puolesta tunturin rinteillä on useasti kavunnut Värriön tutkimusaseman tutkimusteknikko Teuvo hietajärvi. PiTkä MaTka kOrvaTUNTUriLLE K TEUvO hiETaJärvi orvatunturi on joululauluista ja joulusaduista tuttu nimi mutta harvoille tuttu paikka. Mukana pitää olla myös opas joko rajavartiostolta tai paikallisilta matkailuyrittäjiltä. Tunturilla on kolme huippua, joista keskimmäisen kohdalla kulkee Suomen ja Venäjän raja. Se on hyvin erikoinen tunturi. Uskomus perustui siihen, että Korvatunturin "korvat" kuulevat kaiken ja asiat kantautuvat niiden kautta myös Joulupukin tietoon. Matka taittuu moottorikelkalla. "Vanha rajalinja näkyy vieläkin, nyt siinä kulkee Petsamon ja Kuolan metsänhoitoalueiden raja", Hietajärvi sanoo. tuntuRilla on koRvat Korvatunturin kolme huippua ovat korvamaisia; ne näyttävät suden tai ketun korvilta taivasta vasten. Tunturin laella erottuvat kaksi mustaa pistettä ovat seudulla reviiriä pitävä maakotkapari. suutensa. Tutkimusasemalta Värriötunturista Korvatunturille on matkaa 50 kilometriä. Jos se olisi parempien kulkuyhteyksien äärellä, niin varmasti sinne olisi jo muuttanut ainakin Joulupukki. Jos sen näkee ensimmäistä kertaa sopivassa valos- petri piisilä 18 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. Lähimmälle tielle on matkaa parikymmentä kilometriä ja Savukosken kuntakeskukseen yli sata. Hän on käynyt Korvatunturilla riekkotutkimuksen ja petoseurantojen vuoksi. Se, että Joulupukin uskotaan asuvan Korvatunturilla, on perua vasta vuodelta 1927, jolloin Markussetä eli Markus rautio sanoi sen Yleisradion lastentunnilla. "Ei Korvatunturi huono valinta Joulupukin asuinpaikaksi ole. Tästä raja jatkui ennen talvi- ja jatkosotaa noin 200 kilometriä koilliseen Petsamoon, joka muodosti Suomi-neidon toisen käsivarren. Jos on hyvä käpyvuosi kuten tänä vuonna, niin käpylinnut voivat olla äänessä." Korvatunturi sijaitsee Savukoskella Urho Kekkosen kansallispuistossa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä, jonne retkeilijä tarvitsee rajavartiostolta erikoisluvan. Vaikeasti tavoitettava ja vielä rajavyöhykkeen varjelema Korvatunturi on saanut säilyttää erämaikOrvaTUNTUri rakiTSaLTa PäiN. Aina ei kuulu edes linnunlaulua. "Keskitalvella siellä kohtaa hiljaisen erämaan. Siellä käy vuosittain pari sataa retkeilijää
(016) 841 351, www.samperi.com. "Korvatunturi on hyvin erikoinen tunturi. "Korvatunturi on vuorimainen, ja terävät huiput tekevät siitä poikkeavan muihin tuntureihin verrattuna. Kallioperä muodostuu pääosin kiilleliuskeesta, jota eroosio on kuluttanut niin, että kovemmat kvartsipitoiset kärjet ovat nousseet huipuiksi. "Eräs rajamies näki joku vuosi sitten keskitalvella neljä ahmaa Korvatunturissa. Huippu on juuri valtakunnan rajalla. Korvatunturi kohoaa korkeimmalta, keskimmäiseltä huipultaan 483 metriin merenpinnasta. Siellä päin on komeat maisemat", Hietajärvi sanoo. Alkutalvesta susia on ollut normaalia enemmän. Nimenhuutojajatkammekipuamallakelkkaletkanperässätunturinlaelle. Siksi sinne on päästävä. Venäjän puolen Korvatunturilla ei talvisin juuri retkeilijöitä käy. "Pari viikkoa sitten kävin kuuntelemassa susia Korvatunturista etelään. Niitä on myös metsästetty enemmän; ilveksiä on kaadettu parikymmentä ja karhujakin kymmenkunta tänä vuonna. Taisi olla poikue liikkeellä. sa, se voi näyttää taianomaiselta." Lapin luonnonpuistossa rajan toisella puolella taas asuu Pakkasukko, jota venäläiset sanovat Joulupukin veljeksi. Jos sen näkee ensimmäistä kertaa sopivassa valossa, se voi näyttää taianomaiselta." SUOMEN LUONTO 10 | 2009 19 markus sirkka. "Raja katkaisee Saariselän alueen. Laellapettymyspyrkiivaltaamaanmielen:maisemaonniinsakeansumunpeitossa,ettäpukinpajanoveeneivoitörmätäkuinvahingossa.Rajavartijatesittelevättunturiajarajavartiostontoimintaa.Korvatunturinlaella onrajavartiostonpienitaukotupa,valvontatornijaulkohuussi,jossa"eiauta paljonpyöriskellä",niinlähelläjyrkkäärinnettäsenököttää.Syömmeeväät tuvanlämmössä.TakaisinVieriharjunkämpälläolemmeiltapimeällä.Pakkanenonkiristynytniin,ettäsaunanlattiallavesisaavitjäätyvät. MarkUS Sirkka Korvatunturin kupeessa on rajavartioston vartiotorni, josta voi tähyillä myös naapurin puolen maisemia. korvatunturin mukavuuslaitos on jyrkänteen reunalla. Korvatunturilla aika pysähtyy Korvatunturiaympäröisatujenjatarinoidenvärittämäsalaperäisyys. Alue on myös karhuille tyypillistä kairaa. Tunturin etelärinne on hyvin jyrkkä ja pohjoisrinne loiva. Tiesin, että siellä oli tehty Lisätietoja: Ainijärven rajavartioasema, p. VieriharjunautiotupasijaitseepuolimatkassatieltäKorvatunturillejaon hyväperusleiritunturinvalloituksessa.Matkaanonlähdettäväaikaisin,sillätuvaltaonreilutkymmenenkilometriämerkittyäretkeilyreittiärajavyöhykkeentakarajalle.Kaamosmaisemaonharmaajahiljainen.Sillointällöin hiihtäjänhäiritsemäriekkohyppääkiepistä,kuukkelisanootavuntaikaksi. Venäjän puolelle itään jää entinen Petsamon Saariselkä. Rajavyöhykeluvan lisäksi vierailu Korvatunturilla edellyttää rajavartiolaitoksenopastuspartiota.Vyöhykkeentakarajallatapaammeoppaamme, ylirajavartijaPekka Mularin januoremmanrajavartijaMika Salmelan. Lapin luonnonpuisto on UKKpuiston ystävyyspuisto, ja sinne on Korvatunturilta matkaa satakunta kilometriä. Soitto Ainijärven rajavartioasemalle selvittääpelisäännöt:Joulupukinkotitunturilletarvitaanrajavyöhykelupa,joka kannattaahakeahyvissäajoin,ainakinmuutamaaviikkoaennenmatkaa. 071 872 5000, www.raja.fi. Varmaan siellä joku karhu köllöttelee parhaillaan talviunillaan." Hietajärven mukaan suurpedot ovat lisääntyneet Korvatunturin seudulla Sallassa ja Savukoskella. Porotkaivelevathangenaltajäkälääjasäikkyvätharvojakulkijoita.Muuten eikuulumitään.Tuntuukuinaikaolisipysähtynyt. 071 872 5260, 1.1.2010 lähtien Lapin rajavartioston esikunta, p. Lähistöllä on samantapaisia lakia, mutta ne ovat pyöreämpiä ja matalampia, muristoja." kaRhuja ja susia ULkOhUUSSi TUNTUriNäköaLaLLa. Geologisten piirteiden perusteella tunturin on arveltu muodostuneen noin kaksi miljardia vuotta sitten. Hän on kulkenut tunturilla suurpetojen jäljillä ja jälkiä on löytynyt: karhun, suden, ahman ja ilveksen. Opastuskeskus Korvatunturi, Savukoski: www.luontoon.fi Retkiä tunturille: Kemihaaran Loma, p. (016) 842 700, www.kemihaara.fi, Samperin Savotta, p
Muita Korvatunturin lintuasukkaita ovat tunturihaukka, lapintiainen, kuukkeli, urpiainen ja hiiripöllö. Koska porot eivät pääse aivan vapaasti kulkemaan tunturissa, jäkäläkasvustot ovat runsaita. "Näädät taas ovat tyypillisiä kuusikon asukkaita. "Kiirunankin olen siellä joskus nähnyt", Hietajärvi sanoo ja kertoo kiirunasta, joka ei ollut moksiskaan valokuvauksesta. "Se päästi minut yllättävän lähelle, parin metrin päähän. Puissa kasvaa paljon luppoa. eRilaista valoa Joulukuun 10. Kirkkaalla säällä kaamosyötä voivat komistaa revontulet, joita Hietajärvi kuvailee ainutlaatuisiksi. "Kirkas keli, revontulet ja tunturi varsinkin Korvatunturi korvineen ovat hieno yhdistelmä." 20 SUOMEN LUONTO 10 | 2009. päivän paikkeilla aurinko ei enää näy Korvatunturilla. Tuttuja marjoja sieltäkin voi poimia kuten variksenmarjoja, mustikoita, puolukoita ja juolukoita. PiTkä MaTka kOrvaTUNTUriLLE havaintoja. Se olikin ensimmäinen kerta, kun kuulin susien ulvovan." Suurpetojen lisäksi tunturilla tassuttelee pienempiä karvanaamoja: kärppä, lumikko, orava ja kettu. Kanalinnuilla on ollut pari kehnoa vuotta peräkkäin." Metsästäjät ovat havainneet riekoissa suolistoloisia, mutta niiden merkitystä katoon ei ole vielä tarkemmin tutkittu. Kotkilla on hyvät kannat, sekä maakotkalla että merikotkalla, jonka voi nähdä jopa keskitalvella", Hietajärvi kertoo. Lumella on suuri vaikutus. "Kaamosaikaan on hyvin hämärää, kun kaksi pimeää on silloin vastakkain. vasemmalla venäjä, oikealla Suomi. "Täällä näkee myös hienoja erämaalintuja. Päivän pituus on tuolloin lähes nolla. Alkaa noin puolitoista kuukautta kestävä kaamos eli polaariyö. Ihmettelin sitä ja katselin ympärilleni. Katsoin myös taivaalle, jossa sekä piekana että tuulihaukka kaartelivat. korvatunturin laet häämöttävät rajalinjan päässä. Niitä näkee tunturin juurella olevassa metsässä." eRämaalintujen tähystyspaikka raJaLLa. Korppeja saattaa Korvatunturin maisemiin ilmaantua paljonkin, jos ne sattuvat sopivasti haaskalle. Korvatunturi on karua ylänköä, joten sen kasvisto ei ole vaateliasta. Se selitti, miksei lintu uskaltanut juuri liikkua." Riekkotutkimuksia tehneenä Hietajärvi on huomannut lajin huonon jaman. "Riekkokannat ovat nyt todella heikot. On kuitenkin sanottu, että kaamos ei ole pimeyttä vaan erilaista valoa. Jos lunta ei olisi, olisi paljon pimeämpää." Etelän asukas voi saada tuntumaa kaamoksesta, jos katselee maisemaa juuri ennen auringonnousua tai juuri auringonlaskun jälkeen