Suomen Luonto 10/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

geenipankki kiven sisässä Suomen lapinlehmät ovat vankilan varassa Suomen Luonto. 7,50 pieni hanhi, iso riita luontomies Miten kiljuhanhi pitäisi pelastaa. Pertti Salolainen on puolueessaan yksin 10 30.12.2008 soidinlaulu vaimenee Kanalintujen rivit harvenevat.
SYDÄNTALVI Jäät vähissä joulukuussa suomenlahden vesi oli useita asteita lämpimämpää kuin pitkän aikavälin keskiarvo. "Viime talvena Itämeren jääpeite oli suurimmillaan 49 000 neliökilometriä. Lähes samalle tasolle päästiin 1987, jolloin jäätä oli 405 000 km2 . Itämeri oli viimeksi kokonaan jään peitossa 1947, jolloin sitä oli 420 000 km2 . Se on vähiten koko vuodesta 1720 jatkuneen seurannan aikana", toteaa tutkija ari seinä Merentutkimuslaitokselta. Kuva on Inkoon Kopparnäsistä. kuVa markku nikki · teksti jorma laurila. Toiseksi vähiten jäätä oli 1989, 52 000 neliökilometriä
Hyvät Suomen Luonnon lukijat: kiitos tästä vuodesta. Maisema muuttui lohduttomaksi ojikoksi, jossa oli tuskallista kulkea. Suuri osa ojituksista osoittautui hukkainvestoinniksi ja sadattuhannet hehtaarit päätyivät puskemaan arvotonta "räkämännikköä". Soilta vesistöihin valuva humus samensi veden ja karkotti kalat ja ravut. pääkirjoitus sYDäntalVi suomen luonnossa Hyvää suovuotta 2009! uomessa suot ovat perinteisesti olleet huonossa huudossa. Ennen luonnontilaiset suot tasasivat tehokkaasti virtaamia. Teemajulisteen on piirtänyt arvostettu graafikko Erik Bruun. erik Bruun piirsi suomen luonnonsuojeluliiton alkavan teemavuoden tunnuksen. 70 Yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja jorma Laurila Toimituspäällikkö juha Honkonen Toimittajat Antti Halkka, Alice Karlsson, juha Kauppinen, johanna Mehtola Toimituksen assistentti elina juva (äitiyslomalla), jenni Hänninen Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Kannattaa pysyä mukana; ensi vuonna palaamme uusin, kiehtovin aihein. jorma laurila päätoimittaja S kurjet muistuttaVat soista. Riekot lähes katosivat Etelä-Suomesta ja teeret menettivät soidinpaikkojaan. Viime vuosina turpeelle on yritetty väen väkisin saada EU:ssa uusiutuvan biopolttoaineen asemaa. Arvokkaita elinpaikkoja katosi. Vääntö on vielä kesken. Tulvasuojelu sai töitä, kun vedet hulahtivat suoriksi kaivettuja rännejä pitkin hetkessä alapuolisiin vesistöihin. Erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla soita ojitettiin vimmaisesti valtion avokätisesti rahoittaman Mera-ohjelman avulla. Vuonna 2009 Suomen luonnonsuojeluliitto kampanjoi soiden puolesta. Ojiin hukkui kurjenpoikasia sekä hirven ja poron vasoja lukuisten muiden eläinten ohella. Ojituksista oli valtavasti vahinkoa luonnolle. Suot pitäisi päinvastoin nähdä hiiltä sitovina ilmastonsuojelijoina. Soilla on oma lumovoimansa: sammalen tuoksu, kurkien huuto alkukesän valoisina öinä, korpijuotin viileä kellarimaisuus hellepäivänä, aapasoiden avaruus, lakankukkien ja tupasvillan lumivalkeat kentät. Niitä on pidetty lähinnä vitsauksina, jotka levittävät hallaa viljelyksille, tai veden vaivaamina joutomaina
Kiljuhanhesta syntyi kova kiista. Kolumni. syitä löytyy metsien ja soiden mylläyksestä metsästykseen, s. F I SUOMEN LUONTO 10 | 2008 5. pohjolan uhanalaisimman pesimälinnun suojelukeinoista ollaan vähintään kahta mieltä. JARI PELTOMÄKI W W W. HEIKKI KOKKONEN Suomen Luonto 10 | 2008 67. vuosikerta julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ilmiöt 2 sydäntalvi: jäät vähissä 44 Vangit geenipankin vartijoina Eläimet, kasvit ja sienet 22 Väärin suojeltu. 30 katso majavaa 38 minne kanat katosivat? retkeily ja matkailu 50 lapin ja lannan rajapyykeillä ympäristö 6 longinojan taimenissa epämuodostumia 8 koivutuhot ajavat porotokkia ahdinkoon 16 Yksin kokoomuksessa Onko kansanedustaja Pertti Salolainen väärässä puolueessa. Satu. TOMMI TUOMI 30 ainutlaatuinen. 0 lintujen pitää saada lentää. etäluettava sähkömittari on iso askel kohti energiansäästöä. erik Bruun. 62 polkuenkelit johanna Sinisalo kohtasi Yhdysvaltain Appalakeilla enkeleitä. 1 metsäpropaganda päin honkia. 83 lyydian painajainen. kuva: markus Varesvuo. 22 kiljuhanhesta ilmiriita. tämä heikki kokkosen otos on tiettävästi suomen ainoa majavasta joulutammikuussa otettu kuva. SU O M E N LU O N TO. 20 etälukumittarit avain energiansäästöön tiede ja tutkimus 10 tulokaskalat ovat kovia kilpailijoita 12 kiuru ja peippo tulevat jo reippaasti etuajassa ihmiset ja elämäntapa 56 galápagoksen kasvatti Suomen Luonto tapasi maailman kuuluisimman naisluontokuvaajan Tui de Royn. sähkÖmittari Vaihtoon. 3843. Ville pirhonen työssään. 20 Vakiot 6 10 14 64 2 4 81 81 82 Luonto ja ympäristö nyt Tiede ja tutkimus nyt Maailmalta Oma reviiri Lukijoilta Kysy luonnosta Linnut kansanperinteessä Kirjeitä rantavajasta Palvelukortti jälkikirjoitus kannessa riekot ovat lähes kadonneet eteläsuomesta ja muutkin metsäkanalinnut ovat vähentyneet. 64 "olen aina rakastanut vettä." Kasvokkain Arno Rafael Minkkisen kanssa
Muutoksia edelsi kova kritiikki, johon on yhtynyt yllättäviäkin nimiä. Useilla pienillä poikasilla ei ollut pyrstöevää lainkaan. Asia huomattiin, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rktl teki lokakuussa Longinojalla vuotuisen koekalastuksen. Hakkuita on kuitenkin jo ehditty tehdä. Isommilla poikasilla pyrstö saattoi olla vajavainen, tavallista lyhyempi tai toispuoleinen. "Alkussa on vielä auki monta asiaa. "Metsähallitukselle on kerrottu Riponevan kuukkeleista 1997 alkaen, mutta hakkuita on jatkettu viimeksi 2004, 2006 ja 2008", sanoo metsäasiantuntija Harri Hölttä Luonnonsuojeluliitosta. Virroilla RiponevanLakeisnevankankaan ja Pahalamminvuoren metsissä on viimeisiä kuukkelin elinvoimaisia asuinalueita etelä-Suomessa. Ympäristöhallinnon rahoituksen on tultava omalta ministeriöltä", Pokka painottaa. Ympäristöministeriön nykyinen kansliapäällikkö tähdentää ympäristökeskusten ehdotonta itsenäisyyttä. Vantaalainen Lokapojat-yhtiö on epäiltynä jätelastien tyhjentämisestä sadevesiviemäreihin, joista jotkin johtavat Longinojaan. jäsenmaat velvoitetaan edistämään jätteen kierrätystä niin, että syntyvästä paperi-, metalli-, muovi- ja lasijätteestä kierrätettäisiin vuonna 2020 vähintään puolet sekä rakennus- ja purkujätteestä vähintään 70 prosenttia. "Vastaavanlaisia epämuodostumia on todettu öljyonnettomuuksien yhteydessä", vahvistaa saman laitoksen tutkija Lauri urho, joka myös pitää jätevesipäästöjä varteenotettavana selityksenä epämuodostumille. Ne erottaa luonnonpoikasista leikatuista rasvaevistä." Loppusyksyisin Longinojassa näkee yli puolimetrisiä taimenia kutemassa. Eu ehkäisee jätteen syntymistä euroopan unioni pyrkii edistämään jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä yksinkertaistamaan nykyistä jätesääntelyä. Mikä on esimerkiksi työ- ja elinkeinomi- 6 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. "Kun samassa virastossa käsitellään elinkeinoelämän edistämistä, liikennejärjestelyjä ja ympäristökysymyksiä, intressiristiriitoja syntyy. "Longinojaan ei tehdä istutuksia, mutta sinne hakeutuu Vantaanjoen pääuomaan istutettuja taimenen poikasia. Muutamilla vaurioita oli myös vatsa- ja rasvaevässä. Alueviraston päällikkö ei voi tällaisessa tilantessa ohittaa ympäristöpuolen osastopäällikköä. kuukkelit ovat katoamassa etelä-suomesta. uuSi jäteDirektiivi oon, että puron leveys on enimmillään vain neljä metriä. Suomessa työ on jo aloitettu. juha honkonen ympäristölle torjuntavoitto alkuKaikki 13 ympäristökeskusta säilyvät aluehallinnon uudistuksen (Alku) jälkeenkin. Yksi heistä on keskustalainen Lapin entinen maaherra Hannele Pokka. Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liiitto ja greenpeace vaativat marraskuussa Metsähallitusta lopettamaan Virtain hakkuut ja esittivät, että kuukkelille on tehtävä suojelusuunnitelma. johanna mehtola MARKUS VAReSVUO Longinojan taimenissa Tutkijoiden mukaan syynä voivat olla jätepäästöt, joista vantaalaista Lokapojatyritystä syytetään. Vantaanjoen sivuhaaran Longinojan taimenista on paljastunut epämuodostumia. direktiivi on saatava voimaan viimeistään 12.12.2010. Uuden direktiivin mukaan jätepolitiikassa on noudatettava pääpiirtein seuraavaa viisiportaista tärkeysjärjestystä: jätteen synnyn ehkäisy, valmistelu uudelleenkäyttöön, kierrätys, muu hyödyntäminen, loppukäsittely. "Virroilla ei ole tällä hetkellä mitään Metsähallituksen hakkuita menossa. Vielä keväällä ideana oli sulauttaa ympäristöhallinto elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin (ellu), joista osasta ympäristöasiantuntemus olisi jätetty kokonaan pois. jatkossa hakkuut ja hoito kohdistuvat talousmetsiin", sanoo Metsähallituksen aluejohtaja Heikki Savolainen. "Päästöjen yhteys epämuodostumiin tulee päällimmäisenä mieleen, vaikka sen todistaminen onkin vaikeata. Kaikesta huolimatta Rktl sai vuotuisessa koekalastuksessaan Longinojalla runsaan saaliin: "Poikastiheys on suuri ottaen huomiaLueHaLLinto pakolainen. Nyt keskusten nimeksi on tulossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely). Luonto ja ympäristö nyt toimittanut juha kauppinen uHanaLaiSet jäteveSiPääStöt metsähallitus lopetti hakkuut kuukkelimetsässä Avohakkuut kuukkelin elinalueella Lakeisnevankankaalla Virroilla on toistaiseksi lopetettu. Kunnostusalueella yli 90 prosenttia poikasista oli luontaisesta lisääntymisestä peräisin", Saura kertoo. epämuodostumat ovat mahdollisesti syntyneet alkionkehityksen aikana joidenkin jokeen ulkopuolelta tulleiden aineiden vuoksi", sanoo Rktl:n tutkija ari Saura. "13 ympäristökeskusta eivät olisi säilyneet, ellei asiasta olisi käynnistynyt kriittinen keskustelu muun muassa Suomen Luonnossa", kehaisee Pokka
tutkijat pitävät mahdollisena, että tämänkin taimenen epämuodostuman on aiheuttanut alkionkehityksen aikana jokeen ulkoa tullut aine. "Ydinvoima-nimi on harhaanjohtava, kenties jopa tietoista harhaanjohtamista." "Uraani ja ydinvoima halutaan pitää erillään. Seuraavaksi tietoa pitäisi saada tammikuussa, kun tutkimusalus Aranda lähtee tutkimusmatkalle. Suurimmat kunnostukset tehtiin vuonna 2006. Näin näkee kansainvälisen ympäristöpolitiikan tutkija Mika Flöjt Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Myöhemmin teollisuus alkoi itse puhua ydinvoimasta." juha kauppinen itäMeri RUOTSIN ILMATIeTeeN jA HYdROLOgIAN LAITOS rampa. Siitä tila on Merentutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan kohentunut. Alkuperäinen taimenkanta hävisi Vantaanjoen sivuhaarasta liiallisen perkaamisen takia. Teollisuus puhuu mielellään mitä reaktorissa tapahtuu, ei koko tuotantoketjun elinkaaresta ja polttoaineesta, jota siellä käytetään. Longinoja laskee Tapanilasta Tattarisuolle, Malmille ja Pukinmäkeen; Savelan kohdalla se yhtyy Vantaanjokeen. Matka on epävarma, sillä Merentutkimuslaitos aiotaan lakkauttaa, eikä laivan tulevaa käyttöä ole saatu sitovasti sovituksi. antti halkka hankkeessa nisteriön (tem) rooli tulosohjauksessa, mikä muiden ministeriöiden. Alue on Ruotsin Ilmatieteen laitoksen mukaan suurin 1960 alkaneessa mittaussarjassa. Täysin hapeton alue (musta) on noin Viron kokoinen. Longinojaa ovat kunnostaneet 2000-luvulla Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuoret, Virtavesien hoitoyhdistys, Uudenmaan ympäristökeskus ja Helsingin kaupunki. Poikastiheydet ovat paikoin hyvin suuria; ravintoa on runsaasti. kansliapäällikkö hannele pokka vaatii ympäristökeskusten itsenäisyyden säilymistä. SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Uomaa palautettiin vanhalle kulkureitilleen, ja ojan pohjaan tuotiin eri kokoisia kiviä sekä rakennettiin muutaman neliön kutusoraikkoja. antti koli juha kauppinen Happi loppui itämeren pääaltaan pohjasta Itämeren pääallas kärsii ennätysmäisestä hapenpuutteesta. Happea tulee Pohjanmereltä suolapulssien mukana. Poikaset ovat palanneet jokeen kunnostuksen ja vuonna 1999 alkaneiden istutusten ansiosta. Luonto ja ympäristö nyt energia epämuodostumia ANTTI KOLI tutkija: ydinvoimaa pitäisi kutsua uraanivoimaksi Hiilestä saadaan hiilivoimaa, vedestä vesivoimaa ja uraanista uraanivoimaa. Sitten atomipommista, ja niiden valmistuksen sivutuotteena syntyneestä atomivoimasta. Kunnon pulssista on 15 vuotta. Akuutista hapenpuutteesta (harmaa) kärsii Belgian verran pohjaa. Hapen on vienyt pohjalta eliöiden hajotustoiminta. Huono tilanne on jatkunut kahdeksan vuotta. Tutkimus ei ulottunut Suomenlahdelle, jossa happitilanne oli erityisen heikko 2006. Olemme koettaneet tukea ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä (kesk.) armistamaan ympäristöhallinnon itsenäisyys." Pokka on myös kääntynyt vastustamaan Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaita. mikko niskasaari MIKKO STIg / LeHTIKUVA pokkaa. "1940-luvun lopulla puhuttiin uraanipommeista, u-bomb. Siksi osa ihmisistä ei hahmota yhteyttä uraanin ja ydinvoiman välillä", Flöjt väittää
Luonto ja ympäristö nyt ravinnontuotanto pölyttäjäkadolla ei vielä näkyviä vaikutuksia Pölyttäjähyönteisten viime vuosien maailmanlaajuinen väheneminen ei vielä ole vaikuttanut maailman kokonaissatoihin, kertoo YK:n maatalousjärjestö FAO. Vuosien 1961 ja 2006 välillä sadot kasvoivat keskimäärin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Yhtiön mukaan turvallisuusriskejä ei ole, koska reaktorissa ei ole liikkuvia osia eikä ydinaseisiin sopivaa materiaalia. Yksi minireaktori maksaa noin 20 miljoonaa euroa. VTT:n tutkimusprofessori ilkka Savolaisen mukaan eU:n vaatima päästövähennys edellyttäisi, että turvedieselin valmistuksessa pitäisi käyttää kallista hiilidioksidin talteenottoa (CCS) ja nollapäästöistä sähköä. Merkittäviä eroja ei havaittu myöskään kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä. erotuomari kiistassa on eU, jota virallinen Suomi lobbaa turpeen kannalle. jussi laitinen uraanienergia minireaktorit sarjatuotantoon Yhdysvaltalainen yhtiö alkaa myydä pieniä ydinvoimaloita yksityiskäyttöön. Vapo on vaitonainen turvedieselin hinnasta ja CCS:n toteuttamisesta. Pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien osuus, nykyisin kolme neljästä, yleistyy kuitenkin nopeasti. Valmistaja pitää pienydinvoimaloita keskeisenä ratkaisuna maailman energiapulaan. Voimalan tekniikka on kehitetty Yhdysvalloissa Los Alamosin laboratoriossa, joka kehitti ensimmäisen atomipommin. jussi laitinen SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Vuosivaihtelu oli samankaltaista pölytystä vaativilla ja siitä riippumattomilla viljelykasveilla. Lisäksi voimalaa on vaikea varastaa, koska se koteloidaan betoniin ja upotetaan maahan. Leikkimökin kokoisesta ydinvoimalasta riittää energiaa teollisuuslaitokselle tai esimerkiksi 20 000 kotitaloudelle. Savolainen ja Vapo ovat kiistelleet VTT:n turvetutkimuksista julkisuudessa. Tutkinnassa on puun ja turpeen sekoittaminen polttoaineeksi. "ei vaikuta realistiselta." Valtion puoliksi omistama Vapo uskoo turvedieselin kannattavuuteen. jos pölyttäjakato kiihtyy ja laajenee, riski globaaliin ruokakatoon lähitulevaisuudessa kasvaa moninkertaiseksi. pertti koskimies tokkia ahdinkoon KARI MIKKOLA / MeTLA TIMO HeLLe energia- ja iLMaStoStrategia suomi ajaa yhä virallisesti turvedieseliä Hallituksen ilmastostrategian mukaan Suomen pitää edistää turpeen käyttöä liikennepolttoaineena, vaikka on kiistanalaista, täyttääkö turvediesel eU:n biopolttoainekriteerit
Niin ikään pohjoisamerikkalainen kirjolohi kilpailee monissa suomalaisissa vesissä taimenen kanssa. Kirjolohia on istutettu moniin vesistöihin, ja niitä on päässyt karkuun kalankasvatuslaitoksilta. ehkä ensi kerralla pariskunta saa pitää haaskansa itse. Niinpä jo kolmen korpin kokoonpanolla yhden kannattaa huutaa nokka auki paikalle lisää kuokkavieraita. Ainakin silloin niiden kannattaa taas yrittää ruokailla kaikessa hiljaisuudessa. jonna karhunen puronieriä voi Amerikkalainen puronieriä vie ruuan taimenelta, mutta niin voi tehdä kotimainenkin kala oudossa ympäristössä. Suomeen istutettu pohjoisamerikkalainen puronieriä voi voimakkaana kilpailijana syrjäyttää taimenen suurten jokien pienissä latvapuroissa. tiEDE ja tutKimus nyt toimittanut alice karlsson SaaLiinjako tuLokaSLajit syödäkö hiljaa vai mekastaen? Kraah, kraah, kraah nuori korppi kuuluttaa päättäväisesti kelon latvassa. Huutelu kuluttaa energiaa. Se innoittaa lajikumppaninsa korahtelemaan ja raakkumaan yhä kiihkeämmin. Siinä missä yksinäinen korppi tai korppipariskunta ruokailee viisaasti ja mieluusti kaikessa hiljaisuudessa, useamman korpin päivälliskutsuilta ei yleensä ääntä puutu. Puronieriänaaraat tulevat sukukypsiksi taimenta vuoden pari aiemmin, ja ne myös kasvavat nopeammin. Haaskalta harvoin tapaakaan juuri kolmea korppia, niitä on paikalla paljon todennäköisemmin joko yksi tai kaksi lintua, tai sitten suuri, usein yli 15 linnun mekastava joukkio. Ilma on täynnä korkeita kulauksia, karheita kurahduksia, komentelua, suoranaista rääkynää ja teräviä kiljahduksia. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksistä. Kauas kantautuva huutelu houkuttelee paikalle yhä useampia korppeja, mikä tietää yhä vähemmän ruokaa huutelijoille. Mistä ja milloin löytynee seuraava haaska. Se valtaa tuottavimmat ruokailualueet sekä parhaat suojaja kutupaikat. Sen sijaan, mikäli se onnistuu järjestämään paikalle pienoista sekasortoa, nujinaa, leikkisiä ja riekkuvia lajitovereita, se onnistuu mitä luultavimmin pääsemään itsekin osalliseksi herkuista. Niidenkin on nyt viisaampaa liittyä ruokailevaan nuorisojoukkoon kuin yrittää epätoivoisesti pitää kiinni haaskan omistusoikeudesta. Kirjolohi lisääntyy kuitenkin meillä vain hyvin satunnaisesti ja muutamissa korppeja eLäinten käyttäytyMinen Kalojen pystyvaellus säilyy Suomalaisten järvikalojen talvinen käyttäytyminen on ollut tähän asti melko salattua. Nuoren korpin on melko turhauttavaa yrittää kähveltää yksin reviirin isäntäpariskunnan vartioimalta haaskalta vatsan täytettä. Hän huomasi, että suurten päivälliskutsujen korpit ovat pääosin nuoria reviirittömiä kulkureita. Isäntäpariskunnan into reviirin puolustamiseen laantuu yhä useampien juhlijoiden saapuessa paikalle. Pikaisesti ajateltuna luulisi, että mustatakkien olisi viisaampaa olla hiljaa. Vai tietääkö. Yhdysvaltalaistutkija Bernd Heinrich kiinnostui huutelijoiden motiiveista. Puronieriä kestää jopa taimenta paremmin jokien latvojen matalia lämpötiloja ja korkeaa happamuutta. eikö ensimmäisten haaskan paikallistaneiden korppien kannattaisi salata ruokapöydän sijainti ja elellä sen turvin päivätai jopa viikkokausia. Tutkijakaksikko sai selville Savonrannan Vuokalanjärvellä kaikuluotaamalla, että kalojen vuorokautinen vertikaali- eli pystyvaellus noudattaa talvella pääpiirteissään samaa rytmiä kuin kesälläkin, vaikka talvella lämpötila on melkein vakio koko vesipatsaassa eikä ravintoa ole juuri lainkaan. Kalat oleilivat ylimmissä vesikerroksissa sekä auringon laskiessa että jälleen 10 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. juha jurvelius Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja timo Marjomäki jyväskylän yliopistosta kurkistivat 35 senttiä paksun lumipeitteen ja 60 senttiä paksun jääkannen alle ja tutustuivat muikun, siian sekä kuoreen vuorokautisiin vertikaaliliikkeisiin. Puronieriää on istutettu kymmeniin vesistöihin, ja istuttaminen on edelleen hyvin yleistä. MIKA HONKALINNA Puronieriä on taimenta huomattavasti aggressiivisempi. Puronieriä pystyy hyvin lisääntymään suomalaisissa virtavesissä, ja se on nopeasti levinnyt esimerkiksi Kemijoen latvoilla. Lumisessa talvimetsässä ravinnon löytäminen on hankalaa
Radiopantaseurannoin saadut tutkimustulokset pätevät ainakin naaraisiin. Havaintomme tukevat hypoteesia, jonka mukaan esimerkiksi muikun vertikaalivaellus on peritty vaistonvarainen reaktio, josta sille on etua pitkällä tähtäyksellä. Kirjolohi kutee keväisin virtavesien sorapohjaisilla koskipaikoilla, alueilla, joilla myös lohi ja taimen kutevat syksyisin. Loukkupyynnin avulla tutkijat pyrkivät saamaan edustavan kuvan tarjolla olevasta metsämyyräpopulaatiosta. Öisin kalat hajaantuivat lähes koko vesipatsaaseen, mutta toisaalta ne kerääntyivät välillä sankoin joukoin myös aivan jään tuntumaan. "Valaistuksen vaihtelu näyttää määräävän vertikaalivaelluskäyttäytymisen. Haitallisia tulokkaita voivat olla jopa harmittoman tuntuiset kalat, jotka leviävät ihmisen mukana. Mutu voi saavuttaa vähälajisissa järvissä erittäin suuria tiheyksiä. Muikku ei siis välttämättä osaa vaihtaa käyttäytymistään hetkellisten hyötyjen ja haittojen mukaan", Marjomäki tiivistää. jonna karhunen www.jyu.fi/science/laitokset/bioenv/osastot/wet SUOMEN LUONTO 10 | 2008 11. Mudut syövät vastakuoriutuneita taimenen poikasia ja myös kilpailevat ravinnosta niiden kanssa. tiEDE ja tutKimus nyt LiSääntyMinen jUSSI MURTOSAARI / KUVALIITeRI puronieriä metsämyyränuoriso alttiina varpuspöllön saalistukselle Varpuspöllö varastoi osan saaliistaan reviirinsä koloihin ja pönttöihin pahan päivän varalle. Kaksinkertainen vaikutus mitattiin silloin, kun tutkijat itse olivat nähneet merikotkan vähintään kymmenen kertaa kilometrin säteellä paikallistamastaan minkistä. Sen sijaan saaliseläinten hampaat paljastivat, että varpuspöllön reviirillä elelevän metsämyyränuorison on syytä olla erityisen varuillaan nuoria myyriä löytyi varastojen kätköistä merkittävästi enemmän kuin mitä olisi voinut olettaa pelkän loukkupyynnin perusteella. Minkin uintireissut lyhenevät keskimäärin viisi prosenttia merikotkan pesän etäisyyskilometriä kohti. Tutkijat havaitsivat, että saalisvarastojen metsämyyrät eivät poikenneet sukupuolijakauman tai painon perusteella loukkupyydetyistä. Ihminen on kuitenkin levittänyt mutua useisiin tunturijärviin, joissa taimen on aiemmin ollut ainoa kalalaji. Mudun alkuperäinen levinneisyys Norjassa käsitti lähellä merenpinnan tasoa olevia alueita etelä-Norjassa sekä muutaman vesistön Pohjois-Norjassa. Päivisin ne vetäytyivät 1015 metrin syvyyteen, ja kevään kuluessa ja lumipeitteen ohetessa yhä lähemmäs pohjaa. Tutkimus viittaa siihen, että merikotkakannan elpyminen voi pienentää minkkien tuhoja ulkosaariston vesi- ja lokkilintuyhdyskunnissa. pertti koskimies talvellakin aamun sarastaessa. Tutkija jukka suhosen johtamassa selvityksessä vertailtiin varpuspöllöjen varastoihin talven mittaan kertyviä ja maastoon viritettyihin loukkuihin jääneitä metsämyyriä Konneveden tutkimusasemalla Keski-Suomessa. Pienikokoisen särkikalan, mudun, ei heti uskoisi uhkaavan taimenta. Koirasminkeistä ei saatu tarpeeksi aineistoa. Viime aikoina mudun ja järvitaimenen välisestä kilpailusta on kuitenkin saatu huolestuttavia tutkimustuloksia. esimerkiksi Vantaanjoen latvoilla on havaittu luonnonkudusta peräisin olevia kirjolohen poikasia. Aikuiset kirjolohet ja kirjolohen poikaset kilpailevat myös ravinnosta ja suojapaikoista taimenten kanssa. Journal of Fish Biology -lehdessä joulukuussa 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan mudusta on tullut useissa Norjan tunturijärvissä taimenen paha kilpailija. Tutkijat epäilevät, että nuoret ja liikkuvaisemmat, mutta samalla myös kokemattomammat metsämyyrät jäävät vanhoja yksilöitä helpommin varpuspöllön kynsiin, koska alempiarvoisina niiden on ehkä ruokailtava myös turvattomammilla paikoilla. jonna karhunen häätää taimenen paikoissa. On esitetty, että kirjolohi aiheuttaisi kutukuoppia kaivaessaan tuhoa soran sisässä olevalle taimenen mädille ja pienille poikasille. Sen seurauksena taimenen lisääntyminen ja kasvu ovat heikentyneet. jani koskimäki, raine kortet ja kai korsu LevittäytyMinen HANNU HUTTU / KUVALIITeRI minkki minkki varoo merikotkaa Turun yliopiston tutkijat havaitsivat Lounais-Suomen ulkosaaristossa, että minkit lyhentävät uintimatkojaan, jos lähettyvillä pesii tai oleskelee merikotkia. Minkit näyttävät varovan lähettyvillä oleskelevia merikotkia etenkin uidessaan, jolloin kotkan on niitä helpoin napata
tiEDE ja tutKimus nyt PeSäPaikan vaLinta MARKUS VAReSVUO / KUVALIITeRI iLMaStonMuutoS Kiuru ja peippo tulevat Linnut pystyvät sopeutumaan melko nopeasti ilmaston lämpenemiseen. Aikaiset saapujat kuten kiuru ja peippo ilmaantuvat nykyään pesimäseuduilleen aiemmin kuin 30 vuotta sitten. "On osoitettu, että linnuilla on potentiaalia muuttaa muuttokäyttäytymistään", hän sanoo. eliöt eivät ole muuttuneet eivätkä muutu kuten Koraanissa kerrotaan. yDinjätteiDen LoPPuSijoituS ydinjäte koetaan uhaksi Yli kolmannes eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaista kokee ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen uhkana jo omana elinaikanaan ja enemmän kuin joka toinen kokee sen uhkaavan tulevien sukupolvien terveyttä ja turvallisuutta, ilmenee jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteisestä kyselytutkimuksesta. Myönteistä laitoksessa on sen vaikutus työllisyyteen ja alueen talouskehitykseen, mutta sen katsottiin vaikuttavan kielteisesti luontaiselinkeinoihin, luonnon tilaan laitoksen ympärillä ja ulkopuolisten mielikuvaan alueesta. Välitankkaukset ovat lämpiminä keväinä tehokkaita ja muutto etenee. Vaikeampaa on sen sijaan ymmärtää, miksi myös Afrikassa talvehtivat lajit ovat aikaistaneet muuttoaan. "Ne lentävät etappi etapilta, syövät päivän ja jatkavat taas. "Muutamia kymmeniä vuosia sitten saksalaiset mustapääkertut alkoivat talvehtia eng- keltaVästäräkki Keltavästäräkit ennustavat tulevan ravinnon maaperän laadusta englantilaisen tutkimuksen mukaan keltavästäräkit pystyvät pesintää aloittaessaan ennakoimaan maaperästä, missä on eniten ruokaa nälkäisille poikasille. Tutkijan mukaan osalla muuttoa aikaistaneilla linnuilla on taustalla evolutiivinen muutos. Mitä kuohkeampi maa, sitä enemmän poikasille on lentäviä hyönteisiä. Tutkija kalle rainio Turun yliopistosta osoitti aikaistumisen jurmon, Hangon, Lågskärin ja Rönnskärin lintuasemien aineistojen perusteella marraskuussa tarkistetussa väitöskirjassaan. Maaperän ominaisuuksien muutokset voivat selittää laajemminkin peltolintujen roimaa taantumista kaikkialla euroopassa. Kiuru on aikaistanut tuloaan kahdella viikolla, peippo viikolla. Myös myötätuuli auttaa." Toinen selitys Afrikassa talvehtivien lintujen kiirehtimiseen voi olla se, että osa linnuista ei enää lennäkään Afrikkaan asti. Ulkoasultaan näyttävän teoksen sanoma selvisi heti alkusanoista: jumala on luonut maailman ja sen kaikki eliöt. ennustus oli väärä. "Näin pyrin välttämään subjektiivisuutta." Työn alkuvaiheessa Rainio otaksui, ettei pitkämatkalaisilla olisi keinoa vastata muutokseen. Myös Afrikassa talvehtivat kirjosieppo ja pääskyt tulevat vähintään muutamia päiviä aikaisemmin kuin ennen. Afrikasta tulevat linnut etenevät hyvissä oloissa loppumatkan nopeasti. "Näyttää siltä, että useimmat linnut pystyvät sopeutumaan aika nopeastikin muuttuviin oloihin." euroopassa talvehtivien lajien muuton aikaistuminen on Rainion mukaan ymmärrettävää. Leutoina talvina linnut jäävät lähemmäksi ja selviävät hyväkuntoisina, jolloin ne pystyvät lähtemään aikaisemmin muutolle. "esimerkiksi räystäspääskyjä on alkanut talvehtia Italiassa", Rainio kertoo. "Otin mukaan kaikki ne lajit, joista aineistoa on kertynyt riittävästi pikkulinnuista vesilintuihin ja varpushaukkaan", Rainio kertoo. Syynä on ilmaston lämpeneminen. "Lajeja on mukana 80." "en halunnut valita lintujoukkoa vaan annoin aineiston valita itsensä", hän selvittää. Painavat koneet, keinolannoitteet ja tuholaismyrkyt ovat maaperän tiivistämisen ja pikkueliöiden elinolojen heikentämisen ohella lisänneet myös sen herkkyyttä eroosiolle ja vähentäneet siinä olevan orgaanisen aineen määrää. LuoMiSoPPi pertti koskimies Lähde: BBC News Kreationismia itäisillä mausteilla Toimitukseen jysähti yllättäen kuusi painavaa pakettia, joista kaikista paljastui yli viisikiloinen teos Atlas of Creation, kirjoittajana harun Yahya. "eihän niillä ole minkäänlaista keinoa tietää, minkälainen talvi euroopassa on ollut, ja matkaa Välimerellekin saattaa olla muutama tuhat kilometriä." Yksi selitys on eurooppalaisen kevään aikaistuminen. n 12 SUOMEN LUONTO 10 | 2008 jUHA HONKONeN. Väitteen Ydinjätteet voidaan turvallisesti loppusijoittaa Suomen kallioperään allekirjoitti 31 prosenttia vastaajista, 46 prosenttia oli eri mieltä
Niiden tarkka tutkiminen teettää valtavan urakan. Atlas of Creationin ensimmäinen englanninkielinen painos julkaistiin 2006, nyt käsillä on jo 12. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 13. "jos aikaisin tulevat pärjäävät hyvin, vähitellen aikaisin muuttavien genotyyppi yleistyy." Kaikkien lintujen muutto ei ole aikaistunut, osalla muutosta ei ole ollenkaan ja joillakin muutto on jopa myöhentynyt. Kirjassa tuodaan painokkaasti esiin kreationistien väite siitä, että ryhmien väliset välimuodot puuttuvat. Kirjan tekijäesittelyn mukaan Harun Yahya on turkkilainen 52-vuotias adnan oktar, joka on opiskellut kulttuuria ja filosofiaa. Seuraavaksi Rainio aikoo ryhtyä selvittämään lintuyhdistysten aineistoista, miten ensisaapujat ovat käyttäytyneet eri puolilla Suomea 30 viime vuoden aikana. Tämä todistaa ensi kertaa, että lintu todellakin kuuntelee omaa lauluaan katkeamatta, ja että sillä on käsitys oikeanlaisesta laulusta. Runsaat 65 000 yritystä eri puolilta maailmaa rekisteröi yli 145 000 ainetta. Sama kuvio toistuu kaudesta seuraavaan aina nykyaikaan saakka. Se on 15 kertaa enemmän kuin odotettiin. Unionin kemikaaliasetuksen Reachin tavoitteena on vähentää aineista johtuvia tapaturmia ja ympäristötuhoja. Haittapuolena saattavat olla rekisteröimättömien kemikaalien pimeät markkinat. Yahya kertoo esimerkiksi kambrikaudella meressä eläneistä monista eri eläimistä. painos. Seeprapeipon aivojen kuuloalueen neuroniaktiivisuus osoittaa, että lintu pystyy laulaessaan kuuntelemaan tuotostaan ja korjaamaan sen virheitä suhteessa mallisävelmään. Niitä ovat esimerkiksi nisäkäsliskot, liskolintu ja Kiinasta 15 viime vuoden aikana löytyneet useat erilaiset alkulintufossiilit. Osa niistä on hävinnyt sukupuuttoon, eräät ovat hänen mielestään säilyneet muuttumattomina nykypäiviin saakka. Kustantajaksi ilmoitetaan global Publishing Istanbulista Turkissa. Tapa yleistyi todella nopeasti, ja osa linnuista alkoi säännöllisesti muuttaa länteen." Potentiaali on todettu myös saksalaiMARKKU LAPPALAINeN Lintu kuuntelee lauluaan ja vertaa mallisävelmään Laululinnuilla on aivoissaan malli, johon vertaamalla ne oppivat lajilleen tyypillisen laulun hienoudet. Tietyt neuronit toimivat aktiivisesti koko ajan linnun laulaessa ja toiset aktivoituvat silloin, kun lintu tekee virheen. Kun niitä vahingoitetaan, laulun tempo tipahtaa jopa puoleen, vaikka aiheet eivät muutu. Teoksessa on esitetty geologiset kaudet ja niiden ikä sekä kuvattu kullekin kaudelle tyypillistä elämää oikein. Aivojen äänentuottoalueilla on puolestaan erikoistuneita neuroneita, jotka säätelevät laulun sisältämien eri äänteiden kestoa. Aikaisemmin teosta on lähetetty lukioihin ja yliopistoihin muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Britanniassa ja Saksassa. juha Valste juha honkonen kemikaalisäkki. kalle rainio selvitti eri lintuasemilla 10-luvulta asti kerätystä aineistosta, että useimmat linnut pystyvät sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen. Kemikaalivirastolla edessään jättiurakka Suomen ei tarvitse enää voivotella, että eU:n elintarvikeviraston sijasta Helsinkiin tullut kemikaalivirasto olisi pilipalipulju. Päinvastoin, välittäviä muotoja luokkien välillä tunnetaan useita. Mielenkiintoista ja monien kreationistikristittyjen uskosta poikkeavaa on, ettei kirja yritä väittää luomisen tapahtuneen melko äskettäin, lyhyessä ajassa tai kerralla. "Pyrkimyksenä on katsoa, onko ensimuuttajien aallon eteneminen nopeutunut." alice karlsson HaitaLLiSet aineet lintumies. Lintujen laulututkimusten tuloksista voi olla hyötyä myös tutkittaessa ihmisen puheen kehittymistä. lannoitteetkin on rekisteröitävä. kemira growhow:n ostanut Yara kritisoi eu:n kemikaalilakia virheistä ja epäselvyyksistä. entisessä aikataulussa ovat pysytelleet muun muassa tervapääskyt, jotka talvehtivat keskisessä Afrikassa. joulukuun alussa loppunut teollisuuden käyttämien aineiden esirekisteröiminen tuotti 2,3 miljoonaa rekisteröintiä. Kirjoja on tänä syksynä ilmestynyt joihinkin Suomen lukioihin ja toimituksiin. tiEDE ja tutKimus nyt oPPiva eLäin jo reippaasti etuajassa lannissa etelä-euroopan sijaan. Kun seuraavalla kaudella meriin ilmestyy uudenlaisia eläimiä, niiden äkillinen ilmestyminen voi olla vain jumalan tekosia. Ihmisen puhe muistuttaa monimutkaiselta rakenteeltaan enemmän linnunlaulua kuin suurten apinoiden ääntelyä. pertti koskimies Lähde: BBC News sissa laboratoriokokeissa, joissa muuttokäyttäytymiseltään erilaisia lintuja on risteytetty
Luontomatkailijalle sen kohtaaminen on onnenkantamoinen. Olemme juuri lähteneet leiristämme Khwaiissa Pohjois-Botswanassa. Ajelemme aamuvarhaisella rauhallisesti eläimiä etsien. "Hyeenakoirat liikkuvat päivässä jopa 40 kilometriä. Heitä varten on jouduttu rakentamaan myös saniteettitilat tietysti samalla pullotekniikalla. leigh plester Hyeenakoira on levoton kulkija, sopuisa ja huolehtiva laumaeläin, hurja saalistaja, vainottu ja suojeltu. Italia on maailman suurin sähkön nettotuoja. Meillä on onnea. Pullot on upotettu kauniiksi mosaiikiksi betoniin. Thaimaassa on pitkät perinteet näyttävien temppeleiden rakentamisesta. Parikymmentä vuotta sitten muuan buddhalaismunkki tuskastui kaupunkinsa roskaantumiseen ja rupesi keräämään ympäristöön heitettyjä vihreitä Heinekenin ja ruskeita Changin olutpulloja. Aiemmin Italiassa oli neljä ydinvoimalaa, mutta ne suljettiin 1987 kansanäänestyksellä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkimainingeissa. maaiLmaLta toimittanut jorma laurila itaLia uHanaLaiSet Berlusconi haluaa useita ydinvoimaloita Viime keväänä Italian pääministeriksi kolmannen kerran noussut silvio Berlusconi haluaa maahan useita ydinvoimaloita. Lauma on hotkinut nopeasti saaliinsa ja jatkanut saman tien matkaansa. Hänellä oli tarkoitus käyttää niitä asuinalueensa koristamiseen. Tien vierestä löytyy urosimpalan pää sarvineen. Kauan ne eivät lepäile, vaan nousevat ja lähtevät taas liikkeelle. Siitä huolimatta temppeli on suosittu nähtävyys, jota tulee katsomaan joka päivä monta bussillista matkailijoita. Ilmapiiri oli siten suotuisa huikealle idealle kierrätyspullotemppelistä. Hyeenakoira (Lycaon pictus, African Wild Dog) on Afrikan uhanalaisin koiraeläin. Rakentamalla ydinvoimaa halutaan lisätä sähkön omavaraisuusastetta ja vähentää riippuvuutta öljystä ja kaasusta. Wat Laan Kuat, miljoonan pullon temppeli, on nimensä veroinen. Ne saalistavat, syövät nopeasti ja jatkavat matkaansa. Temppeli sijaitsee 600 kilometrin päässä Bangkokista Laosin ja KambodZan rajaseudulla, kaukana turismin valtaväylistä. Sähköstä kymmenen prosenttia on peräisin naapurimaiden ydinvoimaloista. Hyeenakoirat ovat koko ajan liikkeellä paitsi päivän kuumimpaan aikaan, jolloin ne hakeutuvat varjoon", Lets kertoo. hyeenakoirat hotkivat saaliinsa ja jatkavat saman tien matkaansa. tHaiMaa LeIgH PLeSTeR Hyeenakoirien elin miljoonan pullon temppeli Khun Hanissa Thaimaassa olutpullot on pantu palvelemaan uskontoa. Voimaloiden rakentamisen on määrä alkaa viimeistään 2013, ja tähtäimessä on kahdeksan kymmenen suurta reaktoria. Aikoinaan hyeenakoiria eli lähes koko mantereella, mutta nykyään niitä 14 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Italiassa ydinvoimalla on myös voimakasta vastustusta, eikä kansan mielipiteen ylikäveleminen ole aivan helppoa. jorma laurila pikaruokaa. Hyeenakoirat", sanoo oppaamme letsweletse "lets" tsele. Savannikorppikotka nousee laiskasti lentoon. Löydämme pian kymmenkunta eläintä makailemassa tiellä. "Se on syöty noin 15 minuuttia sitten
Vanhimmilla on ikää 8500 vuotta. Tähän mennessä Norjan vesistä on löytynyt 15 suurta koralliriuttaa. Hyeenakoiria on myrkytetty ja ammuttu, ja niiden elinympäristö on pirstaloitunut. Vaivihkaa se vetää sikiön pensaan taa suojaan alkaa syödä nopeasti, koko ajan levottomasti vilkuillen hyeenakoirien suuntaan. "Ne eivät vain voi sietää muita koiraeläimiä lähellään", Lets sanoo. Lajistoa selvitetään nyt tarkemmin, ja lajeja uskotaan löytyvän lisää. Yksinäinen vaippasakaali on tullut norkoilemaan lähistölle. China Dailyn mukaan hallitus aikoo jatkaa saasteiden vähentämistä. Suurin uhka riutoille ovat pohjatroolit, jotka ovat tuhonneet jo 3050 prosenttia Norjan syvänmeren Lophelia-koralleista. Riutta löydettiin vuonna 2002. Paljon pienemmästä sakaalista ei ole mitään vaaraa hyeenakoirille. Sakaali saa mahdollisuuden. Olympialaisten aikaan Pekingin saasteet putosivat jopa 60 prosenttia, kertoo kaupungin ympäristöviraston johtaja Du Shaozhong valtiolliselle China Daily -sanomalehdelle. Se jää kuolleena hiekalle, kun hyeenakoirat raahaavat emon kauemmaksi. Hyeenakoiria on jäljellä 35005000. Se on leimallista hyeenakoirille. onni roikkuu sitkeästi mukanamme. n maailman pohjoisimmat korallit ovat sØrØyassa hammerfestin lähellä. gReeNPeACe tila on vähissä on lähinnä vain eteläisen ja itäisen Afrikan suojelualueilla. Autojen päästöjä leikattiin sallimalla liikenteessä vuoropäivin parittomat ja parilliset rekisterinumerot. Pian hyeenakoirat ovat kylläisiä ja taas matkalla, levottomat kulkurit. jorma laurila kiina pekingin ilmanlaatu parani tänä vuonna Kiina sai parannettua pääkaupunkinsa ilmanlaatua olympiavuonna 2008. Hyeenakoira on tappanut impalan aivan leirin taakse!" Useimmiten lauma saalistaa yhdessä, mutta tällä kertaa voimakas hyeenakoira on yksin tappanut saaliin ja repii siitä vimmaisesti suupaloja. Myös taudit kantavat veronsa. Villikoiria on vainottu ankarasti, koska niitä on pidetty karjan ja riistan hävittäjinä. Ympäristöjärjestö greenpeace korostaa kuitenkin, että kaupungin ilmanlaatu jää yhä selkeästi Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksista. Hetken perästä se lähtee juoksemaan pensaikkoon ja palaa sieltä pian lauman muut jäsenet mukanaan: sen lisäksi kuusi aikuista ja viisi pentua. Lauma syö sopuisasti, ja pennutkin saavat osansa. Maailman tähän mennessä löydetyistä kylmän veden koralliriutoista suurin on Røstrevet Lofoottien ulkopuolella. Vain osa riutoista on suojeltu, eikä kaikkia ole merkitty edes merikortteihin, greenpeace toteaa "Vaadimme, että kaikki tunnetut koralliriutat suojellaan", sanoo truls gulowsen, järjestön Norjan ohjelmajohtaja. maaiLmaLta norja YVeS FOReSTIeR / CORBIS / SKOY Kylmän veden korallit vaarassa Norjan ja Ruotsin länsirannikoilla on pitkään tuntemattomana pysynyt biologinen aarre: suuret kylmän veden koralliriutat. Se oli jo paremmin kuin minään muuna vuonna tällä vuosituhannella. Kylmän veden koralleja on muuallakin Atlantin valtameressä, mutta greenpeacen mukaan suurimmat ja hienoimmat riutat ovat Norjassa. Lisäksi hiilivoimaloita suljettiin. Muutama päivä myöhemmin Choben kansallispuistossa olemme juuri kömpineet teltoistamme, kun meille huudetaan kiihtyneenä, että "tulkaa äkkiä tänne. Äkkiä aikuiset ovat kuitenkin niskakarvat pystyssä ja murisevat. Pekingin viranomaisten mukaan päiviä, jolloin taivas oli sininen, oli marraskuun loppuun mennessä kertynyt 256. Aamun näytelmässä on tällä kertaa kaksinkertaista tragiikkaa. Toisen tragedia on kuitenkin toisen onni. Noin 300400 metrin syvyydessä oleva muodostuma on lähes 40 kilometriä pitkä ja kolme kilometriä leveä. Ympäristöjärjestö greenpeacen mukaan riutat ovat ainakin 1300 lajin elinympäristö. Tehtaita aiotaan siirtää lisää pois ja paljon saastuttavat autot kielletään. juha honkonen SUOMEN LUONTO 10 | 2008 15. Impala oli kantava naaras, jonka vasa olisi syntynyt pian
Valitettavasti tähän ei ole päästy missään päin maailmaa, ei myöskään Suomessa." T 16 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Näen että vihreätkin ovat muuttuneet sosiaalireformistiseksi puolueeksi, jossa luonnonsuojelua on yllättävän vähän. oletko väärässä puolueessa. Kannatan sellaista markkinataloutta, joka omaa ekologisen ja sosiaalisen omantunnon. "Erittäin kielteisesti." pitäisikö suomeen avata uraanikaivoksia. Kysymys on siitä, voimmeko tässä energiaköyhässä maassa tulla toimeen ilman ydinvoimaa." "Uskon että jäteongelma voidaan ratkaista sijoittamalla ydinjäte syviin kalliolouhoksiin. Markkinatalous voitti tämän ottelun, ja olin siinä mukana. kokoomuksessa kovat arvot jyräävät ja luonnonsuojelua pidetään toisarvoisena. "Koen olevani aika yksin kokoomuksessa, mutta en koe olevani kovin kotonani myöskään koko eduskunnassa. On laskettu, että vaihtamalla kaikki hehkulamput säästölampuiksi voidaan säästää yhden ydinvoimalan verran sähköä." jäteongelmaa ei kuitenkaan ole ratkaistu. "Sitä on vaikea sanoa, koska niiden rakentaminen on äärettömän hidasta. Ydinenergia oli joka tapauksessa tulossa Suomeen, ja ajatukseni oli, että sen vastapainoksi voidaan pelastaa kosket." montako uutta ydinvoimalaa suomeen tarvitaan. Edellisenä päivänä pertti salolainen (kok.) oli tehnyt kirjallisen kysymyksen ympäristöjärjestöjen määrärahojen riittävyydestä. Tiedän että turpeen poltto on erittäin hai- apaamme eduskunnan lisärakennuksessa. luonnonsuojelijat ovat antaneet siitä hänelle tunnustusta. Tulin tänne aikanaan vastustamaan kommunismia ja vasemmistososialismia, kun ne puuhasivat vallankumousta ja talouselämän ja pankkien sosialisoimista. olet eduskuntaryhmäsi ainoa luonto- ja ympäristöihminen. "Olen alun perin kannattanut ydinvoimaa. "Erittäin vaikea kysymys. Kyllä kai meidän on lähdettävä siitä, että jossain tapauksessa tännekin on jokin kaivos avattava. "Ei ole yhtäkään energiantuotantomuotoa, joka olisi hyvä luonnolle. Eduskunnan luontoja ympäristöryhmä sai aikaan koskiensuojelulain 1987, kun olin sen puheenjohtaja." kannatat kuitenkin ydinvoimaa, jonka säätövoimaksi Vuotoksen ja kollajan altaat haluttaisiin rakentaa. On lähdettävä siitä, että kannamme vastuun raaka-aineen tuotannosta." mikä on kantasi turpeen energiakäyttöön. Sen lisäksi on tehtävä massiiviset maalämpö- ja energiansäästökampanjat. eikö tämä ole ristiriitaista. "Ei ole realistista ajatella, että se heti lopetettaisiin. "Suhtaudun ehdottoman kielteisesti Vuotoksen ja Iijoen rakentamiseen. Niillä on lainsuoja, jota olen itse ollut säätämässä. Täytyy katsoa, mikä on realistista lähimmän 20 vuoden aikana ja arvioida, olisiko syytä saada lupa yhdelle ydinvoimalalle. Meillä ei ole öljyä eikä kaasua, ja Suomi energiaköyhänä maana tarvitsee jonkin massiivisen energiantuotantomuodon. Siihen en ole koskaan saanut vastausta." miten suhtaudut ehdotukseen, että suomeen tuotaisiin ydinjätteitä muista maista. Yhdestä asiasta ollaan kuitenkin jyrkästi eri mieltä: ydinvoimasta. tekSti jorMa LauriLa kuvat janne BjörkLunD mikä on kantasi Vuotoksen ja iijoen rakentamiseen. Suomi ei ole pahinta maanjäristysaluetta. Sen voin sanoa, että jos olisin keskustapuolueessa, oloni olisi vieläkin yksinäisempi." "En kuitenkaan koe arvoiltani ristiriitaa siinä, että olen kokoomuksessa. Vastakysymykseni on, että mikä on Suomen perusvoimaratkaisu, jos se ei ole ydinvoima. Yksin kokoomukses kansanedustaja pertti salolainen on pitänyt luonto- ja ympäristöasioita sitkeästi esillä lähes 30 vuotta. Tämä on moraalinen kysymys, koska nyt me olemme vieneet ongelmat muualle. Tapaamisaamunamme hän on tuohduksissaan, kun hallitus lykkäsi eduskunnan vaatimaa Itämeri-selontekoa vuodella eteenpäin
En usko että perustaminen olisi paikallisen vastustuksen takia onnistunut ilman metsästysoikeutta." onko etelä-suomessa suojeltu tarpeeksi vanhoja metsiä. Ympäristöministeriö valmistelee siitä lakimuutosta. Lähellä on erittäin hyvä Olostunturin lomakeskus, josta voidaan tehdä matkoja Pallakselle." miten suhtaudut keskustan sirkka-liisa anttilan esitykseen metsästyksen sallimisesta etelä-suomen kansallispuistoissa. "Se olisi pilottihanke. Metsähalli- SUOMEN LUONTO 10 | 2008 1. "Vastustan metsästystä kansallispuistoissa. sa tallista ja päästöt ovat verrattavissa kivihiileen. Jos siellä ruvettaisiin rakentamaan, voitaisiin alkaa vaatia samaa muihinkin puistoihin. Pohjoisen puistoissa metsästysoikeus on annettu niiden perustamisvaiheessa, se on vakavampi asia. Suomen vanhat metsät ovat kuolemanvaarassa. Se on siltä täysin riittämätön panostus. Hyväksyttävää on vain se, että ajan vaatimat kunnostustoimet Pallaksella voidaan tehdä. Turpeen energiakäyttöä ei pitäisi ainakaan laajentaa, ja suot, joista sitä otetaan, tulisi valikoida tarkemmin." nyt on käyty keskustelua pallas-hotellin laajentamisesta pallasYlläksen kansallispuistossa. "Paineet kotimaisen puun käyttöön lisääntyvät. mikä on kantasi tähän. Metso-ohjelman esitys on heikko, esimerkiksi vapaaehtoisiin kauppoihin ei saatu riittävästi varoja." "Kun minä ja luontojärjestöt vaadimme Metsähallitukselta suojeluun 50 000 hehtaaria, saatiin 10 000 hehtaaria. On vakavaa ja huolestuttavaa, että suojelutilanne on niin huono. Sen voin hyväksyä, että niissä nykyiseen tapaan ajetaan hirviä ja peuroja
Silloin 30 vuotta sitten siihen oli vaikea saada puolueista jäseniä, kun kukaan ei halunnut sotkeutua niin hölmöön asiaan. Niiden kanssa pitäisi käynnistää aktiiviset neuvottelut. Saatiinhan esimerkiksi Repoveden kansallispuisto perustettua UPM:n maalahjoituksen ansiosta." mitä mieltä olet alku-hankkeesta, joka lopettaisi itsenäiset alueelliset ympäristökeskukset. Tulee kuitenkin hieman mieleen se, mitä tehtiin Venäjällä, kun lakkautettiin ympäristöhallinto ja siirryttiin luonnonvarainministeriöön. "meidän kaikkien suomalaisten luonnonsuojelijoiden koko tarmo pitää suunnata kotimaan viimeisten alkuperäisen luonnon rippeiden pelastamiseen." tuksen tulisi myös maita vaihtamalla olla aktiivisempi." "Suuret metsäyhtiöt eivät myöskään ole osoittautuneet niin kovakorvaisiksi kuin on luultu. Isot asiat ovat hukuttaneet alleen pienet suojelussa, vaikka Suomi on per capita sen suurin saastuttaja." olet ollut pitkään eduskunnassa. "Olen perustanut eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän. "Minulla ei ole vielä asiasta niin selkeää kuvaa, että voisin esittää perustellusti vakaata kantaani. Tiedän että luonnonsuojeluväki on tästä erityisen huolissaan. "Kun minut hirtetään (naurua)." "Minulla on myös oikeus tuoda karjani London Bridgen yli." oletko ajatellut käyttää oikeuttasi. "On hyvä, että isot asiat kuten ilmastonmuutos ja energia-asiat ovat saaneet julkisuutta. Ihmiskunta on menossa suoraa päätä päin helvettiä mutta ensimmäisessä luokassa. Siihen liittyy monia oikeuksia." "Lähdetään tärkeimmästä päästä. Pelko on, että pyrkimyksenä on heikentää ympäristöhallintoa." olet ollut tekemisissä urasi aikana monen ympäristöministerin kanssa. Kun minut hirtetään, sen täytyy tapahtua silkkiköydellä." jos sinut hirtetään... Siksi kannan edelleenkin merikotkaa kravatissani ja takkini rintapielessä. Meitä on nyt kuusi miljardia ja pian yhdeksän miljardia. Jos meitä olisi kaksi tai kolme miljardia, tulisimme aivan hyvin toimeen. Suurin ongelma on se, mistä ei kehdata puhua: meitä on liikaa. "Suurin yksittäinen asia on ollut se, että onnistuimme pelastamaan merikotkan. "Näytöt puuttuvat. mikä on merkittävin muutos luonto- ja ympäristöasioissa. Tulemme vääjäämättä myrkyttämään ja tuhoamaan maapallon." mikä on merkittävin oma saavutuksesi. Ympäristöministeri paula lehtomäki (kesk.) taannoin kovasti vakuutti, ettei vaaraa ole. Se oli vaarallinen ja poliittisesti arka aihe." "Olen myös perustanut WWF:n Suomeen, olen sen kunniaperustajajäsen. Sitten on tämä jatkuva vaikuttaminen ja puhuminen. minkä arvosanan annat lehtomäelle. "Olen ensimmäinen suomalainen, jolle vapaakansalaisuus on myönnetty jostain 1200-luvun alusta lähtien. Mutta se ei olisi ollut Suomen suurlähettiläältä parasta mainosta Suomelle." "Olen myös liveryman, minulla on oikeus olla valitsemassa Lontoon pormestaria, ja teoriassa voisin itsekin olla ehdokas." n luontomies. Muutos on koko ajan huonompaan suuntaan. "Joskus olen ajatellut, että vuokraan lammaskatraan. Voi olla iloinen jostain, jossa on onnistuttu." "Kysyit sitä muutosta. Ei myöskään se, että mitään ei ole tapahtunut EU:n ympäristötukien ohjaamisessa ympäristö- ja luonnonsuojelutarkoituksiin maataloudessa. Yksi kansanedustaja ei voi tietysti kaikkea kääntää, mutta arvioin, että minulla on ollut yhtä kansanedustajaa huomattavasti suurempi painoarvo eduskunnassa ja puolueessani." entä mitkä ovat mielestäsi suurimmat tulevaisuuden haasteet. Tämä on suurimpia ongelmia. Isot asiat hoituvat EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Ne ovat kuitenkin totaalisesti hukuttaneet alleen sen, mitä meidän pitäisi tehdä Suomessa alkuperäisen luontomme suojelemiseksi. Meidän kaikkien suomalaisten luonnonsuojelijoiden koko tarmo pitää suunnata kotimaan viimeisten alkuperäisen luonnon rippeiden pelastamiseen." olit kahdeksan vuotta lontoossa suurlähettiläänä ja sinulle myönnettiin lontoon cityn vapaakansalaisuus. Ei ole kovin hyvä asia, että Itämeri-selontekoa lykättiin vuodella eduskunnan tahdon vastaisesti. Ei ole saatu riittävästi aikaan Itämeren 18 SUOMEN LUONTO 10 | 2008
Lobbarit pyörittivät "päättäjien metsäakatemioissa" ja valistusilloissa ajat sitten vanhentuneita kalvojaan ja hokivat "Suomi elää metsästä". Avohakkuissa, joita sievistellen kutsutaan päätehakkuiksi, puolet puusta on tukkia, jopa enemmän. "Turvemailla on valtava hakkuupotentiaali", julisti otsikko Kainuun Sanomissa viime talvena. Pahimpia väärän tiedon lähteitä ovat siipiveikot ja liehakot, joita metsäalalla riittää: MTK, metsäkeskukset ja niin edelleen. menet metsäpropagandan tavaramerkki: puuta kasvaa enemmän kuin koskaan metsiä ei ole varaa suojella lainkaan. Puun korjaaminen turvemailta on vaikeaa ja kallista, usein mahdotonta. Missään 60. Tämä jakomielisyys on ollut vuosikym- atteetonta propagandaa olivat myös esko ahon (kesk.) työryhmän ehdotukset teollisuuden puunhuollon turvaamiseksi. Aikaansa seuranneille ne eivät olleet yllätys. "Metlan kirjoituspöytämiesten puuhasteluja", naureskeltiin MTK:ssa. Lisähakkuiden mahdollisuudet ovat pääosin suometsissä, ojitetuilla soilla. Metsäalan propaganda vain oli pitänyt ongelmat piilossa. En moiti joutopuheista ensisijaisesti metsäyhtiöitä. Mikko Niskasaari Metsäpropaganda päin honkia K un paperikoneet pysähtyvät lopullisesti ja ison tehtaan ovet teljetään kiinni, menevät hiljaisiksi muutkin kuin ne yli 500 ihmistä, joilta katoaa työpaikka alta. kolumni Tikulla silmään. leveyspiirin pohjoispuolella, napapiirin kupeessa, ei harjoiteta niin voimaperäistä metsätaloutta kuin Suomessa. Eikä tämä ole edes suurin ongelma. Kotimaiset hakkuut ovat olleet pitkään samalla tasolla. Sitten todellisuus kolhaisi kovaa. Samaan aikaan ulkomaankauppaministeri paavo Väyrynen (kesk.) ja eräät etujärjestöt vaativat suojelualueiden hakkaamista teollisuuden tarpeisiin. Eikä pohjaa ole vielä nähty, uusia sulkemispäätöksiä tulee. Kajaani oli sata vuotta merkittävä metsäteollisuuden keskus, mutta jouluna se kaikki on pelkkää historiaa. Ensimmäiset uutiset paperi- ja sellutehtaiden sulkemisesta tulivat suomalaisille täytenä yllätyksenä, tehdaspaikkakunnille rajuina sokkeina. Parina viime talvena ei Etelä-Suomen turvemailta montaa mottia korjattu. Eivät niiden johtajat hölmöjä ole, eivät ainakaan kaikki. Juuri kovahintaisilla tukeilla myyjä tekee tilinsä. Oikea slogan olisikin: "Turvemailla on valtava hakkuupotentiaali ja siellä pysyy". K M etsäpropagandasta leipänsä tienaavat eivät oppineet kolhuistaan mitään. Niitä ei pystytä lisäämään merkittävästi muutoin kuin nostamalla rutkasti puun hintaa, mikä puolestaan johtaisi siihen, että amerikkalaisten eläkesäätiöiden omistamat metsäjätit siirtävät tuotantonsa muualle. Metsäalalla tuhahdeltiin teoriaherrojen ajatuksille. Näyttää mahtavalta, mutta ei ole, kun muistetaan myös ne tosiasiat, joista lobbarit vaikenevat. Tämä on propagandan luonne ja ongelma. Odotan mielenkiinnolla, milloin löytyy suoraselkäinen ministeri tai metsäyhtiön johtaja, joka uskaltaa sanoa tämän ääneen. Yhtiöiden johdossa on pitkään nähty ne samat uhat, jotka tutkijat huomasivat; joskaan yhtiöt eivät ole pyrkineet kansaa ongelmista valistamaan. Tällaisissa hetkissä aikakausien vaihtuminen on todella kouraantuntuvaa. Puuta kasvaa vuodessa 100 miljoonaa kuutiota, sitä hakataan 60 miljoonaa. Vuonna 2000 joukko tutkijoita, pääosin metsäntutkimuslaitokselta ja yliopistoilta, julkaisi kirjasen Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Pitkän päälle ei Suomessa säily kuin sellainen metsäteollisuus, joka saa puun kotimaisista metsistä kohtuuhintaan ja ilman pakkoa. Sen voisi ripustaa metsämuseon seinälle. Vanhat suot tuottavat pääosin halpaa kuitupuuta, jonka kauppaaminen ei myyjää paljon kiinnosta. Puuta kasvaa, mutta harvassa ja hitaasti, ja siihenkin tarvitaan yhteiskunnan tukea. Maasto upottaa. n JUHA HONKONEN Kirjoittaja on oikeus- ja ympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 10 | 2008 1. Maakuntalehtien sivuille vedetään edelleen otsikoita metsiemme valtavista hakkuumahdollisuuksista. Olisi aika tunnustaa tosiasiat. Se siirtyy kuluttajien keskelle Aasiaan ja Keski-Eurooppaan, jossa paperin tärkein raaka-aine on jätepaperi. Aikansa sillä voidaan piilottaa totuus, mutta sitä kylmempi on kohtaaminen todellisuuden kanssa. Nostalginen paperi, kaikki esitykset ovat 1980-luvulta tai vanhempia. Siinä ennakoitiin, hyvin maltillisesti, niitä markkinoiden muutoksia, jotka nyt realisoituvat tyhjinä tehtaina
Toistaiseksi laki kieltää tavallisen sähkön pienkuluttajan (3 x 63 ampeerin ja sitä pienemmillä pääsulakkeilla varustetut käyttöpaikat) sähkön laskuttamisen todellisen tuntimitatun kulutuksen perusteella. Näin myös sellainen kuluttaja, joka on välttänyt vaikkapa sähkösaunomista ja yletöntä sähkölämmittämistä kulutushuippujen aikaan, on joutunut maksamaan osansa tuhlareiden laskusta, sillä hinnan pitää kattaa markkinoiden hankintakustannukset. kiinteä Hinta SuoSii tuHLauSta Mistä on kysymys. Toinen asia on, halutaanko ja osataanko tätä mahdollisuutta käyttää, kun mittarit vähitellen yleistyvät suomalaiskodeissa. Mietinnön perusteella Suomessa valmisteltiin loppuvuodesta sähkömarkkinoihin liittyvien lakiasetusten muutoksia, joiden pitäisi tulla hyväksytyiksi eduskunnassa pikapuoliin. Etälukumittarit avain E sähkön oikea hinnoittelu korvaisi monta voimalaa. iSMo tuorMaa tälukumittareissa piilee luontoa ja rahaa säästävä valtava mahdollisuus. Hinta voi siis kalleimmillaan olla jopa tuhansia euroa megawattitunnilta tai laskea periaatteessa jopa nollaan, kuten Tanskassa on silloin tällöin käynyt. Asetusta seuraavat siirtymäajat jatkuvat useita vuosia tästä eteenpäin. Onhan sähköenergian hankintakustannukset pitänyt piilottaa jonnekin. Säästetty tai ajallisesti siirretty sähkönkäyttö tuottaisi kuitenkin huomattavat yhteiskunnalliset ja yksityistaloudelliset säästöt ja vaimentaisi osaltaan puheita uusien, luontoa tuhoavien tekoaltaiden rakentamistarpeesta. Lakien ja asetusten sisältämät muutokset tulevat voimaan 2012. Sähkön kulutuksen reaaliaikaisella mittaamisella ja sähkölaskun muuttamisella tuntihinnoitteluun perustuvaksi voitaisiin leikata sähkönkulutuksen huippuja jopa monikymmenkertaisesti verrattuna kaavailtujen Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden antamaan tehonlisäykseen. Sähkön todellinen ostohinta voi kuitenkin todellisuudessa olla sähköpörssissä jopa monikymmenkertainen eri ajankohtina. Otetaanpa avuksi kuluvan vuoden maaliskuussa ilmestynyt mietintö Sähkön kysyntäjouston edistäminen. Koska kuluttajan maksama sähkön hinta kilowattituntia kohti on kiinteä, on korkeiden kulutuspiikkien hinta nostanut selvästi kuluttajan maksamaa yleistä sähkönhintaa. LiikennevaLoja ja autoMaattioHjauSta Haamurahastus voitaisiin välttää, jos kaikkiin talouksiin ja kaikille muille sähkönkäyttäjille asennettaisiin sähkön kulutusta seuraavat reaaliai- 20 SUOMEN LUONTO 10 | 2008. Jos hintapiikkejä on paljon, sähkön tuottajat saavat suuret voitot sähkön vähittäismyyjien ja etenkin kuluttajien kustannuksella. Kuivilta kuulostavat termit kuten sähkön kysyntäjousto, sähkömittareiden etäluenta ja sähkönkulutuksen ohjaus eivät saa luonnosta kiinnostunutta nousemaan barrikadeille. Suurin osa sähkönkuluttajista on tällaisia. Siihen asti suurin osa asiakkaista maksaa käyttämästään sähköstä kiinteän, kulutukseen perustuvan hinnan riippumatta siitä, millaisen hintapiikin aikana sähköä on käytetty