Se ei tarkoittaisi nykymuotoisen turkistarhauksen kannattamista, mutta olisi näkyvä viesti siitä, ettei tarhaiskuja hyväksytä. Tällaista on jo selvästi havaittavissa. Suurin osa eläimistä saatiin pyydystettyä takaisin, mutta osa jäi maastoon tekemään tuhojaan tai menehtymään. (03) 7511 815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Luonnonsuojeluliiton jäseni lle määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Kansalaistottemattomuus ei myöskään kohdistu yksittäisiin ihmisiin eikä omaisuutta pyritä vahingoittamaan. Kansalaistottelemattomuustempaukset ja tarhaiskujen kaltaiset tihutyöt eroavat jyrkästi toisistaan. lrtonumero 33 markkaa. Eläinsuojelu ei etene tarhaiskuilla Syyskuisessa iskussa kirkkonummelaiseen turkistarhaan päästettiin häkeistään nelisentuhatta minkkiä. Myös eläinsuojelujärjestöt ovat sanoutuneet irti tarhaiskuja tekevistä ryhmistä, ja lintuharrastajien järjestö BirdLife Suomi on vedonnut aktivisteihin iskujen lopettamiseksi. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Jos isku olisi sattunut keväällä, vahingot luonnolle olisivat olleet paljon suuremmat lintujen ollessa pesimäpuuhissa. Iskut saavat yleisen mielipiteen vastaansa, ja asenteet koko eläinja jopa luonnonsuojelutyötä kohtaan muuttuvat kielteisemmiksi. Pysyviä tuloksia saadaan vain kansalaisyhteiskunnan ja demokratian keinoin. Kunnialliseen kansalaisvastarintaan kuuluvat avoimuus, itsensä alttiiksi laittamjnen omalla persoonallaan sekä väkivallattomuus. (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 56. Joissain lehtikirjoituksissa sekä saamissamme kirjeissä ja puheluissa on vihjailtu, että Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Luonto tukisivat eläinaktivistien iskuja. Turkistarhoihin tehdyt iskut tuomittiin jo Suomen Luonnon pääkirjoituksessa 2/1996. Tosiasiassa voitot ovat negatiivisia voittoja. Seuraavan tarhaiskun jälkeen voi käydä niin, että luonnonsuojelijat, eläinsuojelijat ja lintuharrastajat nähdään entistä laajemmin joukoin pyydystämässä irti päästettyjä eläimiä. 2 Lehtikuva/Tor Wennström Kirkkonummella irti päästetyistä minkeistä suurin osa saatiin pois luonnosta. Tarhaiskuja tekevän joukon toimintatavat eivät täytä näitä kriteereitä. Ehkä aktivistit laskevat voitokseen, kun saavat muutaman tarhaajan lopettamaan toimintansa. Luonnonsuojeluliiton paikallisjärjestön Kjrkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja oli mukana ottamassa kiinni minkkejä, ja ympäristöministeriö toimitti suuren määrän loukkuja. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. z u..J :J Cf) SUOMEN LUONTO Toimi/lis Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Väitteet ovat perättömiä. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Ongelmat ja niiden ratkaisukeinot ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 10/98. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti : sukunimi @sll.fi Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Antti Halkk.a, 228 08203 Saila Tynys, 228 082 16 Juha Valste (virkavapaalla) Markku Tanttu (ulkoasu) Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Tarhaiskuja tekevä joukko vahingoittaa eläinja luonnonsuojelutyötä. Meillä ei ole mitään tekemistä tarhaiskuja tekevien ryhmien kanssa, emmekä kannata sentyyppistä toimintaa. Turkistarhauksessa ja eläinten kohtelussa on paljon korjattavaa. Jos tarhaiskut jatkuvat, ne aiheuttavat entistä enemmän vahinkoa vastuulliselle eläinja luonnonsuojelutoiminnalle. Ne voivat ulottua arkisesta järjestötoiminnasta kansalaistottelemattomuuteen. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 005 10 Helsinki puh. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk
57. Ainutlaatuisuuden ja hävityksen Australia 36 Vakiot: Ajankohtaista 12 Maailmalta 40 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoja 46 Kuukauden ekoneuvo 48 Vastuullinen kuluttaja 48 Multasormet 49 Kysy luonnosta 50 Palvelukortti 56 Tosi-ja makuasioita ravinnosta 57 Luonnonsuojelun voittoja 59 Summaries of the Main Articles 58 3. Puut, pakanat ja kanat hoitoon 35 Aura Koivisto kirjoittaa hoitoaatteesta. Kansikuva: Mikko Pöllänen kuvasi Leocarpusfragilis -limasienen kiipeämässä kuuseen; karikkeessa elävä limasieni muuttuu ylhäällä itiöpesäkkeiksi. Rykimäaikana hirvaat taistelevat ankarasti naaraista muun maailman unohtaen. Tuomaala on keskiaukeaman kuvaajamme, katso sivuilta 28-31. Sadekesän ilmiöistä lisää sivuilla 4-11. Sivut 36-39. Helena Tuomaala Australialaisia liikennemerkkejä et tapaa muualla. Aiemman nousun tuottamia pesäkkeitä näkyy oksalla. Tähdet satavat taivaalta 24 Leonidien tähdenlentomyrskyn odotetaan ilahduttavan pian Maan asukkaita. Nyt kehityksen hintaa maksetaan paikkaamalla luonnon tuhoja. Hetkien metsästäjä 28 Käävät jalostavat metsää 3 2 Kääpä kertoo harrastajalle tai tutkijalle metsän historiasta, luonnontilaisuudesta ja suojeluarvosta. Kiimaajan elämästä sivuilla 18-21. SUOMEN LUONTO 10/98 Sadekesän satoa 4 Etena näytti sarvensa ja tuli sadetta! Peuramailla ryskyy 18 Suomi kikkailee tilastoilla 22 Ilmastopolitiikan keinot ovat kateissa, kirjoittaa tutkija Jarmo Vehmas. Eurooppalaiset maanhanmuuttajat ovat kohdelleet kaltoin Australian omaperäistä luontoa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vuosikerta Turkulainen Helena Tuomaala haluaa vangita filmille vaikuttavia kokemuksia. Antti Leinonen Minna Mäkinen 10 1998 Hormonit hyrräävät syksyllä metsäpeuralaumoissa
Suot kylpivät vedessä (kuva Pohjois-Karjalasta), kaakkurilampien ja muiden vesistöjen pinta nousi (kaakkuri poikasineen, Evijärvi, heinäkuu). iinpä järvien pinnat nousivat kymmeniä senttejä normaalia korkeammalle, ja joet huhkivat kuljettaessaan vettä mereen. Antti Halkka Sadekesän satoa Vuosituhantemme loppu muistetaan kuuman ja kostean parivaljakon vuorovedosta: vuosisadan hellekesää 1997 seurasi poikkeuksellinen sadekesä. Sienisyksy oli monikerroksinen: kirkkonwnmelaistatin ympäröi home, joka on toinen sieni (yläkuva). Kotilo näyttää sarvensa, kunhan kosteutta on kylliksi, joten vastaus oli "kyllä" ja siis jopa enimmäkseen väärä koko kesän. Osa haihtui taivaalle, joskin haihdunta oli ilman kosteuden takia tavallista vähäisempää. 4 SUOMEN LUONTO 10/98. Mihin kaikki vesi joutui. Keskimäärin vettä lotisi kesä-elokuussa taivaalta puolitoista kertaa tavallinen määrä. Esimerkiksi Vantaanjoessa virtasi vettä viisi "Onko huomenna pouta?" kuului kesän kysymys. Hellekesä jää muistoihin ainokaisena, mutta viime suvea sateisimpiakin kesiä 1900-luvulla on ollut tarjottavanaan. Sateisempi oli vaikkapa kesä 198 1, mutta ei kaikkialla; esimerkiksi Porvoossa, Vaasassa, Niinisalossa, Kuopiossa, Helsingissä ja Rovaniemellä mennyt kesä pesi kesän 1981
Luontokuvaajamme tallensivat kesän ilmiöitä maan eri puolilla.. SUOMEN LUONTO 10/98 Bemjam Pönti Miten luonto selviytyi sadekesästä 1998
Merikotkat pääsivät siivilleen, mutta tiaisenpojat menehtyivät pesänsä pohjalle. Amiraalit tulivat vierailta mailta lisääntymään kesän vehmaudessa. Amiraali bussipysäkin roskalaatikolla ( Helsinki, elokuu), ja tunturipunatäpliä ( Kilpisjärvi, heinäkuu). Tämä paistatteluharrastus ja Iämmönsäätely on niin aktiivista, että ekologit nykyisin vieroksuvat vanhaa termiä vaihtolämpöinen ja puhuvat sen sijaan "ulkolämpöisistä", eksotermisistä, eliöistä. Pieniä poikasia kuoli nälkään ja kylmään. Kesän uljaita merikotkanpoikasia (Saaristomeri), ja hömötiaisen pesän surullinen pohja (Kuusamo). Lokkilinnuista märkyys vaivasi esimerkiksi tiiroja. ratkaisevaa varsinkin näillä leveysasteilla: eläimet pyrkivät nostamaan ruumiinlämpönsä ympäristöä korkeammaksi. Paistattelu on liskojen ja käärmeiden elämässä aivan 6 Hannu Hautala Sisiliskoja paistattelemassa märällä puunrungolla ( KaakkoisSuomi). Kun sisilisko tai kyy ottaa aurinkoa, se kasvaa ja poikaset nahkamunissa naaraan sisällä kehittyvät. Kesä oli sisälämpöisten, ihmisillä tietysti kahdessakin mielessä. Tulviva vesikin vaati uhrinsa: rantapalteelle muni vien kuikkien ja kaakkurien pesiä tuhoutui, kun pesimäjärvien pinnat nousivat liiaksi. Sadekesällä on voittajansa ja häviäjänsä. Edelliskesän lataamin voimin pihlajat nuokkuivat notkollaan marjoista ja koivun kukinta oli mahtavan runsas. Matelijoilla oli vaikeuksia saada kylliksi auringon lämpöä. Huomaa pikkuliskon hyvin harvinainen kaksihaarahäntä. Käärmeet ja liskot käyttivät hyväksi pienimmänkin tilaisuuden paistatella. Varsinkin hyönteissyöjälintujen pesintä meni monin paikoin heikosti . Me nisäkkäät taas olemme sisälämpöisiä, endotermisiä. kertaa niin paljon kuin keskimääräisenä kesänä! Osa sadekesän aineksista oli hellekesän perua. Aivan onnettomasti ei sentään matelijaväelläkään Kesän perhoseloa. SUOMEN LUONTO 10/98. Häviäjiä olivat monet pikkulinnut
Sadekesän selviä voittajia olivat luonnollisesti myös etanat ja kotilot. Reijo Juurinen Vettä riitti yleensä kuivuudesta kärsiville kalliokasveille, ja pe runape lto näytti sopivan lähinnä riisinviljelyyn. Kesällä 1998 kasveja ja sieniä toden totta raastettiin ! Etanat eivät välttämättä tarvitse sadekesää, vaan jo kylRunsaat sateet saivat kalliot kukkimaan poikkeuksellisen kauniisti (Siuntio). Kun kevätsateet alkoivat, tämä nilviäisväki paasi heti syömään ja etenemään. SUOMEN LUONTO 10/98. Kuusamossa töppövilla valtasi alaa kuivempiin oloihin tottuneilta kasveilta. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesän ainoa kolea viikko ajoittui juhannuksen tienoille. mennyt. -Osa kaikkiaan peräti 49 mäntykukan ryppäästä (Savo). Lehtivihreätöntä mäntykukkaa ihmeteltiin eri puolilla maata. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo sai tänä vuonna harvinaisen paljon ilmoituksia sammakoista kesän satona kasvaneiden pikkusammakoiden paljous herätti huomiota. Kosteasta pitäviä samma8 koita kesä suosi. Niiden kutu onnistui, eivätkä matalat kutuvedet kuivuneet. Keskilämpö jäi vain hiukan pitkän ajan keskiarvon alapuolelle. Suurin syy tähän on, ettei kesän keskilämpö lopulta poikennut juuri tavanomaisesta. Etanat ja kotilot ruokailevat hienovaraisesti raaputtamalla kasveja ja sieniä kielellään, joka on kuin pieni raastinrauta
Niille siis tärkeintä on, ettei tule hellekesää. Limakko kiipeää suotuisaan paikkaan ja muuttuu siellä itiöpesäkkeiksi. Tässä ei ratkaisevaa ole sademäärä sinänsä vaan sateen sopiva annostelu; sadetta tuli vähän kerrassaan, ja ilman kosteus pysyi g koko ajan korkeana. Ne kukoistivat samaan aikaan kuin kantarellit. mä kesä takaa niille hyvät lähtökohdat seuraavaa vuotta varten. Sekä lahottajat että puiden kanssa yhteiselämää viettävät mykorritsasienet menestyivät. SUOMEN LUONTO 10/98 Jorma Pciponcn Muuttohaukkojen rengastajakin joutui turvautumaan suksiin pohjoisen soilla. MykoITitsasieniä, joihin suurin osa ruokasienistä kuuluu, auttoi puiden kunto; niiltä riitti sokereita sienille annettaviksi. Sateet olivat kaikesta huolimatta etelässä tyypillisesti vain puolitoistakertaiset keskivertoon nähden. Sienimaailman suloisiin merkillisyyksiin lukeutuvista limasienistä tuli havaintoja tavallista enemmän. Perunapelto lainehtii (Ahvenanmaa); myös leipäviljasato pilaantui laajalti. 9. Elokuun alku jo ] nosti suppilovahveroiden piilottelevat hahmot esille. Sienet puolestaan auttavat puita muun muassa vedenhankinnassa. Mitenkähän käy Suomen viljasatojen, kun kesien sateisuus kasvihuoneilmiön saatossa ennusteiden mukaan lisääntyy. Tällaisia olivat muun muassa monet pienet ja pirteät vahakkaat. Sienitieteilijöitä ja kaikkia luonnon rikkaudesta nauttivia ilahduttivat myös harvinaiset sienet, jotka pitkästä aikaa esittäytyivät oikein joukolla. Syyssiel nien kausi alkoi useita viikko'g ja etuajassa. Sienille kesä oli tunnetusti mitä mainioin
Muutaman hellepäivän kesä 1998 1960-1990 1997 Hki-Kaisaniemi 1 6 19 Hki-Vantaa 1 12 33 Turku 3 13 37 Lappeenranta 8 12 32 Utti 5 16 35 Jyväskylä 2 12 29 Joensuu 3 10 25 Oulu 4 9 19 Sodankylä 1 6 14 Kevo 2 6 13 Lähde: Ilmatie1een laitos Hellepäivien lukumäärän vaihtelua. ,;/. Suppilovahverot olivat saatavilla jo elokuun puolivälissä. Vetisyyttään lisäsi eniten Rovaniemi (sademäärä normaalista 201 prosenttia). . Kesän mukaviin muistoihin kuuluu myös kasvimaailman runsaus. Päiväperhoskesä ei ollut muutenkaan niin huono kuin olisi voinut odottaa. lml r J --1 Joenauu Mikkelin mlk Lähde: Ilmatieteen laitos Sadetta sai kesä-elokuussa eniten Pudasjärvi (411 mm). Ero viime vuoteen on niin kylmäävä, että vuoden 1997 luvut näyttävät aluksi lähinnä painovirheiltä, kun hellepäiviä oli yli kuukauden verran. Kasveja vaivasi pölyttäjien puute. 10 Sade täytti myös sienikorit. Nokkosperhoset olivat sen sijaan viime kesän ja ehkä jonkin sairauden perua yhtä ikävästi kadoksissa kuin hellepäivät.D C Kirjoitusta varten on haastaJ teltu muun muassa Jlmao tieteen laitoksen, Helsingin I yliopiston, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoita. Kasvit kurottivat ennätyskorkeuksiin. ' Kauhava Tampere Rusaarö Muonio Nivel• htlln Jyvlakyll Lehti I / Ivalo ) s.u./ KuuN mo ' 1 ; Suomu ... Vaaleansininen pylväs kuvaa keskivertokesää ( 1960-90 keskiarvo), tumma viime kesää. Syyskesän amiraaliarmadat olivat täällä syntyneitä alkukesän vaeltajien jälkeläisiä. Runsaus merkitsi myös sitä, että kasvien välillä oli enemmän ki lpailua kuin keskivertokesänä ekologien mukaan kilpailua usein heikentää se, että kasvillisuus on koko ajan toipumassa jostakin häiriöstä. Sienten ja puiden menestykseen liittyi lehtivihreättömän mäntykukan runsaus. Se elää kangastatin välityksellä yhteydessä mäntyyn. Suruvaippa oli syyskesällä monin paikoin hyvin runsas. Vain Lappeenrannassa helteitä riitti joten kuten; keskivertokesän helteisyyttä kuvaa taulukossa vuosien 1960-90 keskiarvo. Oikealla pikkuruinen möng jävahakas (Helsinki, Musta§ vuori) ja limasienen limakko i (Nokia). Elokuun satoa Vihdin-Espoon Nuuksiosta: kourallinen etelän lakkoja sekä sienikori, jossa suppiloja keltavahveroita, mustatorvisieniä, lampaankääpiä ja vaaleaorakkaita. Koko maassa satoi tavanomaista enemmän. Myös ohdakeperhoset ja gammayökköset olivat joukolla liikkeellä. Hyönteisiä oli niukasti liikkeellä, ne kun ovat myös ulkolämpöistä väkeä. Kesä muistetaan kuitenkin ainakin Etelä-Suomessa ennätyksellisestä amiraaliperhosten määrästä. Lounaisrannikko ja Pohjois-Lappi olivat totutusti vähäsateisimpia, vaikka niissäkin satoi tavanomaista enemmän
SUOMEN LUONTO 10/98 11
UJytöretkiä lähiluontoon -kirjan voittivat Raila Leino Alastaipaleelta, Airi Asikoski Kouvolasta, Margetta Hulden Blentarpista Ruotsista, Hannu Tuomisto Seinäjoelta ja Siina Leinikka Turusta. Ivalossa kuun puoliväliin mennessä oli satanut jo enemmän kuin koko kuussa normaalisti . Kuutamokurkien jälkeen toiseksi eniten sai kannatusta hänen liito-oravansa ja kolmanneksi eniten sisältä kuvattu lato. 12 Syyskuu on vuoden vilkkainta kalastusaikaa I narijärvellä. Parhaaksi ehdotettiin 20 eri juttua. Erityisesti paikallinen väestö kalastaa siikaa talvea varten. 1938 noin 28 astetta lämmintä. Vuosisadan ennätyksiä ei silti lyöty. Kaikki oli vat elokuun numerossa. Jaetulle kolmannelle sijalle äänestettiin Peter Johanssonin Pallaksen keroilla ja kuruilla ja Marko Pekkolan Salama. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! SUOME LUO TO 10/98. Syys saap_ui Ouluunkin syyskuun myötä nopeasti. Esimerkiksi Lahdessa oli 1.9. Äänet jakautuivat 19 eri jutulle. Sadetta tuli niukasti paitsi aivan itärajan tuntumaan ja Lappiin. Metsistä on voinut palata poikkeuksetta kori täynnä sieniä. Salama-jutun kuvitus arvioitiin kolmanneksi parhaaksi. Paras yksittäinen kuva oli Benga Pöntisen Kuutamokurjet elokuun numeron keskiaukeamalta. Hajonta oli suuri, sillä ääniä annettiin 35 eri kuvalle. Muhoksen pelloilta laskettiin parhaimmillaan yli tuhat lintua. Ainakin kuun puoliväliin mennessä oli kaikilla havaintopaikkakunnillamme tavanomaista lämpimämpää. Parhaaksi kuvitukseksi arvioitiin kesäkuussa julkaistu Mallaneidon morsiuskimppu, joka oli koottu Antti Kolin kuvista. Toiseksi parhaaksi tekstiksi kipusi Jouko Kuosmasen supikoirasta kertova Siirtolainen Mantshuriasta. Syyskuu sytytti syksyn värit Pentu Saksa Syyskuussa tuli sitten kesä, intiaanikesä. Kuvat olivat samassa Pöntistä esittelevässä jutussa. päivänä 21,3 astetta. Parhaat erottuivat selvästi joukosta ja saivat seuraavaksi tulleisiin verrattuina yli kaksinkertaiset äänimäärät, kukin 20 äänen verran. Hillan lehdet värittivät rämeitä keltaisina, punaisina ja violetteina. Myös pihlajanmarjoja oli runsaasti. Vastauskirjeitä ja kortteja tuli kaikkiaan 77 lukijalta. Joutsenperhe ruokaili syyskuisella Lahden Vesijärvellä auringonlaskuun saakka. Lahdessa sen sijaan saatiin samaan aikaan vain kymmenesosa kuun sademäärästä. Viikonlopun jälkeen veneet täyttävät Etelä-Inarin suurimman sataman Veskoniemen. Kurjet kerääntyivät syysmuutolle. Paras kesäjuttu Kesänumeroidemme jutuista lukijoitamme miellytti eniten elokuussa julkaistu Marja Härkösen Sieniperinne elää Tverin Karjalassa. Kuvitukseltaan toiseksi parhaana pidettiin tasavertaisesti heinäkuun numeron Heinien aikaa ja Hännät huiskivat taas Häntälässä -juttua, jossa on Matti Torkkomäen kuvat. Lisäksi arvoimme kymmenen liihiluonnosta nauttimaan -opasta, jotka menivät seuraaville: Maija-Lösa Heikkilä Turku, Aila Ruuttunen Ylivieska, Pirkko Lahti Turku, Milla Mäkelä Hämeenlinna, Sirkka Korhonen Joensuu, Veijo Peltola Pihtipudas, Seppo Hyvönen Klaukkala, Kaija Voutilainen Varpaisjärvi, Virpi Hänninen Riihimäki ja Aulis Hietalahti Kalajoki. Ivalossa lämpimin päivä oli 4.9., jolloin mittari näytti 16,9 astetta, Oulussa 9. Sienestäjille loppukesä ja syksy ovat olleet antoisia. Benga Pöntisen kuvat kiilasivat yksittäisten kuvien suosikeiksi. päivänä oli 19,4 astetta ja Lahdessa 14
Sen sijaan perhoset !epäilevät seinillä ja puunrungoilla hyvän suojavärinsä kätkeminä. Miksi muutamat perhoslajit aloittavat lentonsa vasta myöhäissyksyllä, kun suurin osa perhosista on asettunut talviteloille jo kuukausi tai pari aikaisemmin. niillä on elimistössään glyserolia ja muita väkeviä pakkasnesteitä, joiden avulla ne eivät jäädy. "Tarkoitus on niittää peltoon hehtaarin kokoisia laikkuja, joihin viljankorret jätetään jyvineen maahan", kertoo soveltavan eläintieteen opiskelija Mari Hallikainen, Helena Tengvall 13. Lisäksi varsinkin hallakehrääjä on tanakka ja voimakas perhonen, joka pystyy kohottamaan ruumiinlämpöään värisyttämällä siipiään. Nyt aikomuksena on toteuttaa kokeilu ensi syksynä. Hallakehrääjän tuuhea Juho Rahkonen Jorma Luh1a/Luon1okuvat joka tekee kurkikokeilusta graduaan. Liikkeellä ovat hallaja pakkasmittarit, hallakehrääjät ja jokunen muukin yöperhonen. Lajit myös selviytyvät äärioloista eri tavoin: monet myöhäissyksyn perhoset talvehtivat munana. "turkki" auttanee myös osaltaan pitämään vilun loitolla lajin englanninkielinen nimi December Moth on kuitenkin liioitteleva ainakin meidän olosuhteissamme, sillä hallakehrääjän lento katkeaa eteläisimmässäkin Suomessa viimeistään marraskuussa. Vain koiraat lentävät, sillä hallamittarinaaras on siivetön. Monien selkärangattomien tavoin Kurjet pois viljapelloista Juho Rahkonen Lampun valo on yöllä houkutellut hallamittareita, ja nyt on päivälevon aika. Alunperin kurkipeltoja oli tarkoitus niittää Vaasassa jo kuluvana syksynä, mutta poikkeuksellinen sadekesä sato-ongelmineen ja vettyneine peltoineen sotki suunnitelmat. Ympäristöministeriö ja Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen laitos ovat räätälöineet idean pulman rauhanomaiseksi ratkaisuksi: järjestetään muutama peltoalue erityisen houkuttelevaksi, jotta kurjet suuntaisivat niille ja muut pellot säilyisivät. Sen vuoksi lajien elinympäristöt, ravinto ja elintavat ovat erilaisia. Tuloksena saadaan mainio taukopaikka kurjille: "Maassa lojuvan korsikerroksen alla viihtyvät kurkien suosimat ravintoeläimet. Myös pedot on helppo havaita ajoissa", Hallikainen sanoo. Pohjanmaan peltolakeuksien syksyyn kuuluvat erottamattomana osana kurkiparvet, jotka pysähtyvät lepäämään muuttomatkansa varrel.Ja. Syyspäivinä perhosia ei lentele, vaikka silloin olisi lämpimämpää kuin yöllä. Näiden perhosten kannattaa siis munia vasta myöhään syksyllä, koska silloin munien energiavarastot riittävät paremmin kevääseen. Vastaavaa ei aikaisemmin ole kokeiltu tiettävästi missään. Levähtävien kurkien määrät ovat viime vuosina selvästi kasvaneet muun muassa Vaasan seudulla. Luonnossa on rajallinen määrä elintilaa. Lintuharrastajia kurjet ilahduttavat, mutta maanviljeliSUOMEN LUONTO 10/98 jöitä pitkäkoivet suututtavat. AJANKOHTAISTA Pakkasta pelkäämättömiä perhosia Vielä lokakuun kylminä öinä voi katulamppujen ympärillä nähdä lentelemässä joukoittain perhosia. meisesti ne lentelevät öisin siksi, että pimeässä ne ovat paremmin turvassa linnuilta ja muilta saalistajilta. Kokeiluun osallistuville maanviljelijöille Länsi-Suomen ympäristökeskus maksaa viljoista korvauksen sekä niitettävältä koealoilta, joita ensi vaiheessa on kolme, että kultakin niitä ympäröivältä kolmen hehtaarin alalta, koska kurkien oletetaan levittäytyvän aukoista myös viljan sekaan. Kuvassa parisenttinen karvaturri [epäilee tiiliseinällä. Hallakehrääjä, hallamittari ja kumppanit eivät aivan pikkupakkasesta lannistu. Koska alue on ehdolla Naturaan, on toivoa saada hankkeeseen myös EU-rahaa. IIJuho Rahkonen Hallakehrääjä on yleinen myöhäissyksyn perhonen. Kun kurjet levittäytyvät peltoon etsimään hyönteisiä, etanoita ja muuta syötävää, ne tulevat samalla tallanneeksi viljaa lakoon ja sotkeneeksi sitä ulosteillaan. Muuttokurjille suunnitellaan viljapeltojen sekaan niitettyjä taukopaikkoja
3. Lokakuussa alkavat monet eläimet vetäytyä talviunille. Laittoman lokinpyydyksen ja kirjolohikassin yhdistelmä. Seppo Keränen/Luontokuvat Benga Pöntinen/Luontokuvat Jarkko Kähkönen/Luontokuvat 2. Tämä luoteisen Saaristomeren kolkka on myös kalankasAJANKOHTAISTA Laiton pyydys Kustavin Ströömillä, Katkurun saaren tuntumassa. Kolmen vuosikymmenen kuluessa Ströömin vesiluonto on muuttunut merkittävästi. Ikimetsää kiertää helppokulkuinen luontopolku. Vastaukset sivulla 58 SUOMEN LUONTO 10/98. Levät peittävät rantaMarkku Lappalainen kiviä. Ja rannat ovat mökkejä täynnä. hevonen tekemään peltotyöt. Elokuussa 1967 satoi Seinäjoella kuitenkin vielä enemmän. vatuksen keskus. Nyt tila on pyritty palauttamaan alkuperäiseen 1910-luvun asuun. Kansallispuisto perustettiin 1956 ja sitä laajennettiin huomattavasti 1980-luvulla. Montako pesivää valkoselkätikkaparia Suomessa on a) 30, b) 80, c) 150. Ströömin vesillä silmiin sattui kesällä surullinen näky. Erotatko nämä karvanaamat toisistaan. Maatiaislehmät, -lampaat, -vuohi ja -kanat viettävät leppoisia päiviä pihapiirissa. Hiljattain Liesjärvellä avattiin Korteniemen perinnetila. Rakennuksia ja pärekattoja on korjattu ja vanhoja huonekaluja on entistetty. Tila on raivattu alun alkaen 1810-luvulla, mutta nykyinen päärakennus navettoineen, riihineen ja savusaunoineen on rakennettu 1870-1910. Kalakasseista kymmenyksiään kärttävien sääksien ja lokkien esteeksi viritetty verkko piti satimessaan rauhoitettuja kalalokkeja, naurulokkeja ja selkälokkeja. Milloin suvi oli ohi Utsjoella. 1. Perinnetilan lähistöllä on komeita jääkauden sulamisvirtojen synnyttämiä muodostumia, muun muassa suppia. Voimakas virta muljaa vesiä suuntaan ja toiseen. Ryytimaalla kasvaa perinnelajikkeita, ja pihapiirin koristekasvit ovat samoja kuin vuosisadan alussa jopa pihasyreenejä uhkaa lähtö autuaammille kasvualustoille, koska ne on istutettu myöhempinä vuosikymmeninä. Eteläisimmässä Suomessa kesä päättyi syyskuun 25. Pekka Hänninen Tilan aukioloaikoja ja opastusta voi tiedustella suoraan tilalta numerosta (03) 436 3612 tai puistonhoitaja Teijo Heinäseltä numerosta 0400-475339 tai paikan oppaalta Annamari Uotilalta numerosta 049-549 644. Nyt on pitänyt vielä turvautua traktoriin. Liesjärven tunnelmaa saattaa häiritä hetkittäin Porin tien humina toivottavasti melutasokin saadaan palautettua 1910-luvun asuun. 5. Ensi kesäksi on tarkoitus saada 14 Pekka Hänninen Korteniemen perinnetilalla kanat tepastelevat vapaina. Hengiltä hirttynyt naurulokki oikealla. päivä. Vesi on sameaa. Mikä (tai mitkä) seuraavista nukkuu talviunta: a) mäyrä, b) tammihiiri, c) maamyyrä, d) siili. Tuliko vettä tuolloin noina) 300, b) 400 vai c) 500 milliä. Sen eläviä lajikumppaneita sekä selkälokkeja ja kalalokkeja ruokinta-automaatin ponttoonilla. Ruiskin on vielä nykylajikkeita, mutta ruiskukat viihtyvät silti sen seassa. Verkot limoittuvat niin, ettei niitä tohdi uittaa kalan toivossa. Elokuu on yleensä sateisin kesäkuukausi. Myös veneilijöiden virta on vilkas. Markku Lappalainen Liesjärvellä aika on pysähtynyt Liesjärven kansallispuisto Tammelassa on ainutlaatuinen henkireikä Etelä-Suomessa. Arvokkaimmat osat ovat olleet luonnonsäästiöinä jo 1920-luvulta. 4. Mitkä seuraavista ovat palkokasveja a) soijapapu, b) herne, c) linssi, d) kahvi . Tänä vuonna elokuun sade-ennätys mitattiin Pudasjärvellä ( 163 mm). 6. Kuuluvatko nimet kultasopikka, oravuotikka ja toraturkki a) kovakuoriaisille, b) kääville, c) linnuille. 7. , OHO! Kustavin Ströömi on hieno luonnon muodostuma: kaakon-luoteen suuntainen repeämä, kapea salmi, jossa Selkämeren ja Saaristomeren vedet sekoittuvat. Jäärät ja muut ötökät pörräävät pihapiirin kukkaloistossa, järveltä kantaa kuikan huuto
Liike ihmettelee lisäksi kaupungin intoa käyttää yliopistolta ylijäävää rakennusoikeutta asuntotuotantoon viheralueen kustannuksella kaupungin päättäjien intressit ovat luonnollisesti taloudelliset. Nimiä alueen säiJuho Rahkonen lyttämistä vaativaan adressiin on kerätty viitisentuhatta. Tällä hetkellä paikalla on vain polkuja ja kevyen liikenteen raitti . Arkisin 9.00-16.00. 15. Toisaalta kaavoitukseen liittyi alunperin myös lupaus palvelutalosta, joka on sittemmin karsiutunut suunnitelmista. Uusi kaava on päättäjien siunattavana marraskuussa siihen saakka se on salainen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston piirustuspöydillä Kumpulanmäki on buukattu täyteen elementtiä. Taustalla näkyy Kasvitieteellinen puutarha, jonka vasemmalla puolella on Kumpulanmäki. Nervanderinkatu 11. Kumpulalaiset ovat perustaneet rakennushanketta vastustavan Kumpulanmäen puolesta -liikkeen. Yliopisto on nyttemmin tarkentanut tilantarvettaan ja alkuperäisestä varauksesta on pudonnut pois 22 200 kerrosneliömetriä. Kun asemakaavaa tehtiin 1970-luvulla, kuultiin myös asukkaita. Kadunvaltaajat tahtoivat muistuttaa ihmisiä autoilun haitallisuudesta ja saasteettomista tavoista liikkua. Suunnitelmat ovat 1970-luvulta, ja nykyinen kaava on valmistunut 1984. Helsingin Kumpulan kaupunginosaan on kuin ihmeen kaupalla unohtunut rakentamattomana kallioinen mäki. Näyttely kätkee sisäänsä myös monia pieniä tarinoita erilaisina valon hetkinä. Sen 15 hehtaarista vain kaksi jäisi rakentamatta. Sinne suunnitellaan yliopiston matemaatti s-1 uonnontieteel I isen Valtauksella rallia vastaan Samaan aikaan kun MM-ralli ulvoi maakunnan sorateillä elokuun lopulla, valtasi parisataa nuorta kadun autoilta Jyväskylässä. Seuraavaksi rakennettavaksi aiotusta fysiikan laitoksesta on tehty valitus, koska se on osin nykyisen kaavan vastainen. Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto. Kumpulanmäen puolesta -liike on vaatinut, että rakennushankkeen vaikutukset ympäristölle arvioidaan. SUOMEN LUONTO 10/98 Pekka Hänninen Kumpu/aan suunniteltu tie kulkisi muun muassa tämän polun kohdalla. Näyttely rakentuu pääosin metsäja jokirnaisemista. tiedekunnan laitoksia. Merkillisin rakennushankkeen kylkiäinen on tie, joka luikertelisi Kätilöopistolta Pietari Kalmin kadun jatkeena Kumpulan kartanon sivuitse Kumpulanmäelle ja edelleen Kustaa Vaasan tielle. Helsinki, (09) 409 238. Vapautuneesta kerrosneliömäärästä haluttaisiin käyttää 8000 asuntorakentamiseen. Yhdessä Vallilan siirtolapuutarhan ja yliopiston Kasvitieteellisen puutarhan kanssa se muodostaa kaupunkioloissa melkoisen vihersaarekkeen. Vaikka mielenilmaus oli luvaton, poliisi ei ryhtynyt rettelöimään vaan tyytyi ohjaamaan autot tanssivien protestoijien ohi. Alueen kaakkoisosaan ovat jo kohonneet kiihdytyslaboratorio ja kemian laitos. Se jyräisi varsin tehokkaasti alleen koko Kumpulanmäen. Tuolloin rakentamatonta luonnontilaista maata oli runsaasti eikä Kumpulanmäellä ollut yhtä suurta merkitystä virkistysalueena. AJANKOHTAISTA Menettääkö Helsingin Kumpula vehreytensä. Tietä on perusteltu bussiliikenteen väylänä sikäli merkillistä, että nykyinen bussilinja 55 kiertää kaavaillun asuinja kampusalueen kautta. Katsoja voi löytää useita samoista paikoista otettuja kuvia, joita erottaa vain vuoden kiertokulku. Kumpulanmäki on myös kaunis tausta historiallisesti arvokkaalle Kumpulan kartanolle. Lisäksi uusi tie on houkutteleva oikoreitti kahden Helsingistä pohjoiseen kulkevan pääväylän välillä. Pekka Hänninen Valoa erämaassa Luonnonkuva-arkistossa on lokakuun ajan esillä luonnonkuvaaja Tauno Kohosen valokuvia Kuusamon luonnosta ja pohjoisesta valosta
Väitetään myös, että pöytäkirjat olisivat väärennettyjä. Paliskuntain yhdistyksen tuorein tilasto kertoo, että 1997 löydettiin petoeläinten jäljiltä 3346 poron raadot. :,: Helena Tengvall SUOMEN LUONTO 10/98. Kuollutta ei pidä leikkiä, ellei karhu todella käy kiinni. Tähän saakka korvaukset on maksettu maastosta löydettyjen vasavainajien lukumäärän perusteella. Suomessa kotkat kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan, karhut, sudet ja ahmat maaja metsätalousministeriölle. Karhu löi miestä käpälillä raajoihin sekä hartioihin, ja karhun kynsi vahingoitti kaulalaskimoa kohtalokkaasti. Kaulaan syntyneestä haavasta paasi verenkiertoon ilmaa, mihin uhri menehtyi. Myös maaja metsätalousministeriössä on käyty keskustelua Ruotsin mallista, mutta se ei ole johtanut käytännön muuttamiseen. 16 suojelemaan kotkia. ARVANNUT 1 'mÅ SIITA 1'UI.-ISI AMMA111 ,,. ·,1' ::.~ e' +,; ..l: ; Mies oli yrittänyt paeta karhua. Ruokolahden karhu tappoi käpäläniskulla Ruokolahden surullisenkuuluisasta karhun ja miehen kohtaamisesta liikkuu kaikenlaisia huhuja. \ . Kuolleena löydetyn poron arvo korvataan nyt kaksinkertaisesti puolitoistakertaisen sijaan. ... Tarkoituksena on kannustaa poromiehiä Syys-lokakuu on kiireistä aikaa lintuasemilla. a. Jos kohtaa hyökkäävästi käyttäytyvän karhun, on poistuttava paikalta rauhallisesti mitä pikimmin. \1) V) 1 ....... Erään tarinan mukaan karhu olisi syönyt miestä eikä poliisi uskaltaisi kertoa tapahtumien todellista kulkua. Vastaava järjestelmä on käytössä Ruotsissa. Riku Lumiaro Syysrengastusta Kotkat tuovat rahaa paliskunnille Kotkien poronhoitoalueella aiheuttamista vasojen menetyksistä maksettavia korvauksia uudistetaan. Hän oli ollut pystyssä saadessaan kuolettavan lyönnin joko takaa tai sivuviistosta. Tavallisin verkkoon lentävä päiväpetolintu on varpushaukka. Tutkija punnitsee, mittaa ja rengastaa linnun ja päästää sen vapaaksi. Nyt ympäristöministeriössä on valmisteilla päätös, jonka mukaan poronomistajille maksettaisiin korvausta sen mukaan, kuinka monta kotkaparia kussakin paliskunnassa pesii. Kamppailussa karhu pyrkii raatelemaan hartioita, niskaa ja päätä. .. Vuodenvaihteessa korvausjärjestelmään on sen sijaan tulossa joitakin pienempiä muutoksia. Samaan aikaan auto runnoi hengiltä 2670 ja j juna 294 poroa. Juha Höykinpuro Rengastaja irrottaa hellävaroen varpushaukan verkosta. Vastaavassa tilanteessa on erittäin tärkeätä suojata käsillä niskaa ja kaulaa. Rannikolle tullessaan muuttava lintu seuraa luontevasti niemenkärkeä tai saariryhmää, laskeutuu levähtämään ennen merenylitystä ja lentää rengastajan asettamiin lintuverkkoihin. Siellä sitä sovelletaan kotkien lisäksi muun muassa karhuihin ja ahmoihin. Puremajälkiä vainajasta ei löytynyt. Suomalaisen poron riski joutua pedon ateriaksi on lähes yhtä suuri kuin riski menehtyä liikenteessä. AJANKOHTAISTA ·. VMN ENP.1. Pakoon suin päin ryntääminen saattaa laukaista karhussa saalistusvietin. Kevätmuuttoon verrattuna lintuja on nyt selvästi enemmän, kun myös jälkikasvu suuntaa talvehtimisalueille. 4u :, , • VI • 1 ;\ V 3: ',/ 3: ' ....... Esimerkiksi Hangon lintuasemalla nähdään hyvänä syyspäivänä 500 muuttavaa yksilöä; verkoista niitä saa poimia useita kymmeniä
"Tämä on 1980-luvun alusta hyväksytty käytäntö. Valtaus on voimassa viisi vuotta. Viiden hehtaarin valtaus kahdeksaksi vuodeksi maksaa veroineen, vakuuksineen ja vuokrineen alle kymppitonnm. Nopea siirto pelasti kasvit tällä kertaa. Monimuotoisuuden lisäksi Hökkelit pilaavat Ivalojoen maisemaa Kutturan jälkeen kynttiläkuusista tummat vaaran kyljet kaartuvat jokeen. ta ja jopa nahkatakkiin puettu puu-ukko vahtimassa valtausta. Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan laitoksen tutkija Pertti Ranta kertoo, että tämä johtuu enemmän tietämättömyydestä kuin puhtaasta välinpitämättömyydestä. "Vaikka arvokkaat kasviesiintymät tunnetaan, ei tieto välttämättä kulje kaupungin organisaation sisällä." Tähän ongelmaan haetaan ratkaisua Helsingin ja Joensuun yliopistojen Ecoplan -hankkeella (ekologia kaupunkisuunnittelussa), johon myös Keravan kasvikartoitukset kuuluvat. AJANKOHTAISTA Luontotietoa kaupunkien suunnittelijoille Keravalla kesällä tehdyssä kasvikartoituksessa löydettiin yllättäen uhanalaisia lajeja. Tällä kertaa tarinalla oli onnellinen loppu. Ivalojoen varrestakin voi siis saada soman kesäpaikan maksamalla tuhatkunta markkaa vuotta kohti. Anne Kärkkäinen 17. Saman tien selvisi, että puskutraktori jyräisi alueen radan laajennustöiden takia lähipäivinä. Louhuisen harmaat rakkarinteet kohenevat tylyine kivineen. Keravan rautatieasemalta löydetty idänsara oli jäädä junan alle. tutkitaan taajamametsien pirstoutumisen vaikutuksia lajistoon, kulutushäiriöitä ja puuston luonnollista uudistumista taajamametsissä sekä ekologisten ja esteettisten tekijöiden yhteensovittamista taajamametsien suunnittelussa ja hoidossa. Valtausoikeuden perusteella kaivajat saavat pystyttää lautatai riukurakenteisen teltan, laavun tai kodan. "Tulevaisuudessa kaupunkisuunnittelija näkee tietokoneeltaan yhtälailla maanalaisten kaapelien kuin suojeltavien kasvien esiintymispaikankin", Ranta uskoo. Jos kultaa löytyy ja siitä vaivautuu kirjoittamaan raportin, kauppaja teollisuusministeriö myöntää "aika helposti" muutaman vuoden jatkoajan. Ivalojoki on Lemmenjoen ohella Suomen kullankaivuun keskuksia. Koskissa kanootin pohja nirskuu, mutta kuin korvaukseksi syöntihaluinen harri nappaa iltapäivällä perhoon. On pressumajan kehikkoa, kenttäsaunan kiuasSUOMEN LUONTO 10/98 Anne Kärkkäinen Kullankaivajan kyhäämä asumus lvalojoella. Niitä tulee vastaan lähes joka kaarteen takaa usean kymmenen kilometrin matkalla. Näin oli käydä idänsaran kasvupaikalle Keravan rautatieasemalla. Esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn tien varrelta läheltä keskustaa löydettiin punakämmeköitä. On Pentti Johansson Kaupunkiluonto muuttuu nopeasti. Vastaavanlaiset läheltä piti -tilanteet ovat kaupunkiluonnossa yleisiä. Teltta pystytetään hiekkatörmälle. Ecoplan koostuu kaikkiaan neljästä osatutkimuksesta. Ollaan yhdellä hienoimmista ja vaihtelevimmista jokimaisemista, Ivalojoella Suomen Lapissa. Kasvit kaivettiin varovaisesti ylös ja istutettiin muualle. Idänsarakasvusto löytyi kesäkuun lopussa aivan muutaman metrin päästä radasta. Mikko Savelainen haluttu tulla kaivajia vastaan, sillä on katsottu, että heidän on liian hankalaa purkaa ja pystyttää rakennelmat joka vuosi." Kaivoslain mukaan EU:n kansalainen saa vallata itselleen alueen huuhtoakseen kultaa. Tällaiset rakennelmat täplittävät jokivartta kymmenien kilometrien matkalla. Mutta mitä nämä riukuhökkelit ovat. Alavirralla kosket levenevät vilkasliikkeisiksi nivoiksi ja maa tasoittuu paikoin mäntyisiksi hiekkakankaiksi. Pitää vain muistaa vähän tonkia maata, jotta näyttäisi siltä, että kultaa kaivetaan ja kaivoslain henki täyttyy. Väliaikaisten asumusten suojapressut täytyy ottaa alas syyskuun loppuun mennessä, mutta tukirakenteet saavat jäädä pystyyn, kertoo alueita valvova metsänhoitaja Olli Osmonen Metsähallituksesta. Ympäristö muuttuu kuitenkin Keravalla niin nopeasti, että uhanalaisen kasvin paikalla voi jo huomenna olla junarata. Joen varrella on kolmisensataa valtausta, mikä myös näkyy
Kuvat ja teksti: Antti Leinonen 18 Peuramailla ryskyy
Valtahirvas kokoaa haaremin ja pitää kiinni oikeuksistaan viimeiseen asti. SUOMEN LUONTO 10/98 Valtahirvaan ja laumaan pyrkivän hirvaan välille syntyy joskus verinen kamppailu. 19. Metsäpeuroilla on rykimäaika. Luontokuvaaja Antti Leinonen pääsi seuraamaan alkuvoimaista menoa Kuhmossa. Vallasta taistellaan kaikin voimin, silmät pullistellen ja karmealle haisten
Metsäpeura oli helppo metsästettävä. Kiimapuuskutuksessa, ryskeessä ja sarvien kalahtelussa sykkii luonnon alkuperäinen mahti. Rykimäpeurojen seuraaminen tarjoilee hienoja hetkiä. Metsäpeurojen syysmetsästystä harjoitettiin Sompion Lapissa aina 1800-luvun puoliväliin asti. Tuolloin peurat ovat saattaneet tulla uteliaina aivan viereen. Olen päässyt lähestymään peuralaumaa sopivalle katseluja kuunteluetäisyydelle jonkin suon reunarinteeseen. Eteläisestä Suomesta peurat oli tapettu vähiin edellisen vuosisadan loppuun mennessä. Silloin hankittiin talven varalle peuran lihaa. Voi kuvitella, miten helppoa entisaikain metsästäjän oli tapsuoMEN LUONTO 10/98. Ja koska syksy oli pitkällä, 20 liha oli helppo säilöä talveksi. Nuo hetket säilyvät muistoissa todellisina aarteina. Siinä, kuin hienoimmassa teatterissa, olen parhaimmillaan voinut katsoa peurojen touhuja yli neljä tuntia. Joskus olen joutunut peuralauman keskelle. Lyhyessä ajassa oli mahdollista saada runsas saalis laumoittain liikkuvista, kiimaajan hu!Jaannuttamista peuroista. Metsäpeurojen kiima oli aikoinaan metsästäjille syksyn tärkein tapahtuma. Metsäpeurojen palattua 1960-luvulla Suomeen niiden syksyisiä kiimajuhlia on ollut mahdollista taas seurata