28 Veronkantajat palsasuolla .................................... z LJ.J 6 :::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. 48 Kiljoja ...................................................................... 40 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Ananasnautintoja maailmalta sivulla 27. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 15 1 Helsinki puh. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Keisaritamariini .................................................... Kohtaamisia maisemassa ..................................... 2 Kotimaasta ................................................................. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. 16 lintuja mitataan ja rengasMutta villa ja liha pitää osata jalostaa. Kotimainen Mikki Hiiri v,peltää sivuilla 36 -37. 12 Kemiallista sodankäyntiä ..................................... Jatkuva säästötilaus 265 mk. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Metsän hörökorva ................................................. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäri stömerkki. Metsäkampanja puree Kanadassa ...................... 22 Kaivosjätit iskevät suojelualueisiin ..................... 14 Afrikkaan matkaavia lauluLammas elättää ...................................................... 52 Kysy luonnosta ......................................................... Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. 38 Miltä Karjalan taistelutantereet näyttävät 50 vuotta sodan jälkeen. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 51. tetaan. 27 Perhesuunnittelu edistyy ...................................... Lue sivuilta 33-35 minne muun muassa tämä nuori kivitasku katosi. 33 Ratkeaako muuttolintujen mysteerio. Ananaksia auringon alta ...................................... 4 Kuluttajan valinnat .................................................. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Luonto jatkaa taistelua ......................................... 18 Kanadalaisella intiaanipojalla on toivoa, sillä suora toiminta metsäyhtiöitä vastaan onnistui. (90) 228 08 1 telefax: (90) 446 9 14 Pääroimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toim ittajat Ulla Ahonen, 228 08218 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värieroue/111 Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain, paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 10 Kysy ekoneuvoa ....................................................... !/111oitus111yy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kansikuva: Heikki Willamo pääsi nokatusten metsähiiren kanssa. 36 Hiirulaisen hieno maja voi olla vaikka kenkäraja. 24 Ulkomaalaisten yhtiöiden kaivosvarauksia on jopa Kevon luonnonpuistossa. Tilaushi1111a1 Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. vsk.. Summaries ofthe MainArticles ............................. 13 Ojat umpeen ........................................................... Jatkuva säästöti laus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Lisää kamppailusta sivuilla 40-44. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 59 SUOME LUO TO 10/94 53. 29 Siipiniekkamme Afrikassa ................................... (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. Rusasen rakennuslakiesitys: Luonnonarvot jäävät jalkoihin ..........................
Etenkin tummissa vaatteissa liikkuva voi joutua vaaraan etsiessään suppilovahveroita hämyisässä kuusikossa tai kyykkiessään karpaloita suon reunassa. Jahdin aikaistaminen synnyttää turhia jännitteitä ja vaaratilanteita. 53. vuosikerta 10 1994 Hirvijahti alkaa liian aikaisin Hirvenmetsästyksen alkua aikaistettiin tänä vuonna asetuksen muutoksella siten, että pyynti alkaa nyt koko maassa syyskuun viimeisenä lauantaina. vsk. Syksyisessä metsässä voi sattua kohtalokkaita väärinkäsityksiä. SUOM EN LUONTO 10/94 53. Monet metsästäjätkin pitävät asetuksen muutosta huonona. Varaus ja valtaus eivät tietenkään läheskään aina merkitse kaivostoimintaa. Kaivoslain pykälät pystyvät jyräämään luonnonsuojelulain ja luonnonsuojelualueiden säädökset. Kaivoslain ja luonno11suojelulain suhde on selvästi määriteltävä siten, että kaivostoiminta ja sen valmistelu yksiselitteisesti kielletään luonnonsuojelualueilla. Vaaraa lisää se, että hirvestyksessä käytettävät aseet ovat erittäin järeitä. 3. Kohtuuttoman vahva kaivoslaki uhka suojelulle Hieman kärjistäen voisi väittää, että kaivoslaki on perustuslain jälkeen heti seuraava. Sitten vasta tulevat muut lait. Syys-lokakuun vaihteessa hirvet ovat vielä kiimassa ja maanviljelijät pelloilla kyntötoissä. Luonnonsuojelualueiden koskemattomuutta on kunnioitettava, ja tur-ha on silloin niiden malmivaroja tutkiakaan. Etelä-Suomessa monet metsästysyhdistykset ovatkin antaneet omia suosituksiaan jahdin aloittamisesta vasta myöhemmin. Aiemmin jahti käynnistyi Lapissa lokakuun alussa ja eteläisessä Suomessa lokakuun puolivälissä. Luonnonsuojeluarvoja vähätellään korkeallakin poliittisella tasolla. Syysmetsässä on mukava retkeillä ja nauttia sen tunnelmasta ja hiljaisuudesta. Kun Suomi on pitkä ja luonnonoloiltaan vaihteleva maa, on järjetöntä yrittää yhdenmukaistaa metsästysaikoja. Aina on joukossa toheloita ja liipasinsormeltaan liian hätäisiä. Vielä parempi olisi, jos jahtiin ryhdyttäisiin eteläisimmässä Suomessa vasta marraskuun alussa. Uusin ja monin verroin suurempi uhka ovat suurten kaivosyhtiöiden Pohjois-Suomen luonnonsuojelualueille tekemät varaukset. Muutos on luonnossaliikkujille erittäin ikävä. Hirvestyksen alku on syytä palauttaa entiseen ajankohtaansa. Syyskuu ja lokakuun alkupuolisko ovat eteläisessä Suomessa vielä erinomaista marjastusja sienestysaikaa. Muutosta perustellaan maaja metsätalousministeriössä pyyntiajan yhdenmukaistamisella koko maassa. Samoilun nautintoa kuitenkin vähentää pelko joutumisesta hirvimiehen jyvälle. Jorma Laurila Hirvi vai ei. Yhtiöt haluavat tutkia löytyisikö esimerkiksi Kevon luonnonpuiston, Lemmenjoen kansallispuiston ja useiden soidensuojeluja erämaa~alueiden uumenista riittävästi malmia kaivoksen perustamiseksi. Onhan lain turvin muun muassa sallittu luontoa tuhoava koneellinen kullankaivu Lemmenjoen kansallispuistossa. Kaivoslaki ja luonnonsuojelu ovat olleet pitkään törmäyskurssilla. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Esimerkiksi kauppaja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen mielestä luonnon~uojelualueiden säädökset eivät saa olla esteenä "järkevälle maankäytölle" eli kaivostoiminnalle. Luonnonsuojelualueiden tarkoitus ei kuitenkaan ole olla varamaina odottamassa, että niille löytyisi muuta käyttöä
Erityistarkkailussa ovat myrkkykaasujen, palavien kaasujen ja räjähdysaineiden kuljetukset", Sohlman painottaa. Maanomistajien tiehoitokunta raivasi kiireellä tienpohjan Kiviniemeen, valkoselkätikan esiintymisaJueelle. Onkisalossa on noin 900 hehtaaria metsää ja metsänomistajia 36. "Mahdolliset onnettomuudet vahingoittavat luontoa, ihmisille vaarallisia aineita liikkuu roi Hämeen lääninhallituksen ympäristönsuojel utoi miston tarkastaja Ari Jokinen. Puukauppoja varten tarvittaisiin silta ja tie, jotka samalla palvelisivat saaren kolmea kotitaloutta ja 16 kesäasuntoa. Suojelu ja metsätalous sopivat harvoin yhteen. Asiasta kehkeytyneen arvovaltakiistan uhriksi joutui valitettavasti viaton valkoselkätikka. Jari Salonen SUOMEN LUONTO 10/94 53. Kunnassa linjavalintaa perustellaan rahalla. Alice Karlsson rautateillä vähän." VR on kartoittanut ne rataosuudet, joilla myrkkyjä liikutellaan, ja pääreitti kunnostetaan vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Onkisalossa se merkitsee mm. Nyt tulehtunutta kiistaa selvitellään ympäristöministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaikille kunnan rannoille pikku järvet ja saaret mukaan lukien on tulossa kuusi tai jopa kahdeksan mökkiä rantakilometrille. Saman tien alkoivat moottorisahat soida. "Siellä olisi ollut tilaisuus näyttää, miten joustavasti voidaan toimja_" Kiertotie Onkisaloon maksaisi vajaa puoli miljoonaa markkaa suunniteltua tietä enemmän. elokuuta. Saman tien hakopölkylle pantiin luonnonsuojelulaki, valkoselkätikan suojeluohjelma, metsätalouden ympäristöohjelma ja biodiversiteettisopimus. Tänä kesänä valkoselkätikka pesi maassamme 11 paikassa. Näin kävi Onkjsalossakin. sitä, että Kiviniemi jätetään kokonaan rauhaan. vsk.. Längelmäki on valinnut rantakaavoituksessaan muutenkin kovan linjan. "Lääninhallituksen ja metsälautakunnan rakentavassa hengessä käyty keskustelu metsätalouden ympäristönäkökohtien huomioonottamisesta olisi voitu käytännössä toteuttaa Onkisalossa", sanoo Halinen. Ympäristönsuojelutarkastaja Päivi Halisen mukaan Keski-Suomen läänjnhallitus halusi antaa metsälautakunnalle mahdollisuuden osoit" I.E.i=.iiiiii~~ Kotkan ratapihalla on vaarallisia aineita kuljettaneille junille tapahtunut useita onnettomuuksia muutaman vuoden aikana. Metsänparannuslaki antaisi mahdollisuuden saada rahat metsänparannusvaroista. Isojärven kansallispuiston erämaamaisema rikkoutuu, jos Längelmäen kunnan rantaosayleiskaava toteutuu. Puiston kylkeen on odotettavissa useita 4 §. VR:n liikennetarkastajan Arto Sohlmanin mukaan 90 prosenttia rautateillä kuljetettavista vaarallisiksi luokitelkymmeniä loma-asuntoja. luontoon. Toisa~lta lääninhallitus ei myöskään halunnut painostaa Kiviniemen maanomistajaa. Metsäautotien suunnittelu annettiin Keski-Suomen metsälautakunnalle, joka ryhtyi edistämään hanketta. Kouvolassa sekä Kotkan ratapihalla, jossa maahan valui huomattavasti polttonestettä. Vaunuja on kaatunut lähiaikoina mm. Kimmo Repo mäen puoleiset rannat ovat erityisen arvokkaita, pitää keskustella suojelualueen laajentamisesta", arvioi kunnan rakennustarkastaja Ossi Alanen. Mökkiläiset tuovat verotuloja ja laittavat palveluihin uutta liikettä. Muutkin Längelmäen arvokkaat rantakohteet saavat kaavassa kolkon kohtelun. "Luonnonarvoista ei tällaisen mökkislummin jälkeen voida paljoa puhua ja puiston suojaalue rikkoutuu pahasti", puntaluista aineista on erilaisia öljyteollisuuden tuotteita. Kotkan ratapihalla vuosina 1990 ja 1994 tapahtuneet O[ilnettomuudet johtuivat vanhojen ratapölkkyjen pettämisestä raskaiden junayhdistelmien alla. Valkoselkätikka paljasti luutuneet asenteet. "VR on jo alentanut nopeuksia vaaraJlisilla rataosuuksilla. Jos Isojärven Längettaa, että tielinjaus voidaan tehdä luonnonarvot säilyttäen. Ratkaisua etsittiin siis herrasmiesperiaatteella. jaa kymmenen hehtaaria. "' E E KOTIMAASTA Onkisalon tiehoitokunta kävi tikkametsän kimppuun heti maaoikeuden hylättyä tiesuunnitelmasta tehdyt valitukset. Onkin odotettavissa, että lääninhallitus jättää sen vahvistamatta. Luhangan Onkisalon saaren eteläkärki, Kivinjemi, on niistä yksi. Samaan aikaan Onkisalon metsänomistajat ovat rhielineet myydä puitansa alueelta. Puuvarannoksi on laskettu 121 000 kuutiometriä. Lisäksi kiskoilla liikkuu noin kaksi miljooonaa tonnia kotimaisten valmistajien myrkkyjä. Ympäristöministeriö on määrännyt alueen ensimmäisen luokan suojelukohteeksi ja asian edistämjnen annettiin aikanaan KeskiSuomen lääninhallitukselle. Hän olisi joutunut tien paikan ratkaisijaksi, mikä olisi ehkä pannut naapurisovun koetukselle. Viime vuosikymmenen aikana on vuosittain sattunut kaksi kolme erilaista junaturmaa, joissa vaarallisia aineita on karannut Mökkikylä kansallispuiston kylkeen. VR:n suunnitelmjssa on myös poistaa tasoristeykset tai muuttaa ne vartioiduiksi myrkkyreitillä. Valtaosa vaarallisista aineista kuljetetaan Vainikkalasta Kouvolaan, Haminaan ja Kotkaan. Metsäautotiesuunnitelmista tehtiin neljä valitusta, jotka Maaoikeus hylkäsi 31. Lääninhallitus pystäytti työt ja alue pantiin toimenpidekieltoon. Valkoselkätikan tarvitsema alue metsästä on vaMyrkkyjä kiskoilla Maahamme tuodaan vuosittain ulkomailta rautateitse viitisen miljoonaa tonrua erilaisia vaarallisia aineita. "Kansallispuisto on Kuhmoisten puolella ja meidän maankäyttöämme ei voi rajoittaa sen mukaan, mitä naapurikunnassa tehdään
"Mitä järkeä on hakata tutkimustarkoituksessa alueita, joita ei nykyisten metsänkäsittelyohjeiden mukaan pitäsi käsitellä ollenkaan", hän ihmettelee. Koirille lainsäätäjät lähettävät myös iloisia terveisiä: haukut saavat pitää häntänsä, sillä typistämisestä tulee lainvastaista. Suomen Luonto ei tavoittanut tutkimushankkeesta vastaava metsäntutkimuslaitoksen Eero Kubinia. "Esimerkiksi Sotkamossa on tarkoitus hakata ainakin kaksi arvokasta aluetta, joista toinen rajoittuu Hiidenportin kansallispuiston laajennukseen", sanoo metsäaktivisti Janne Kumpulainen. Katoava raidankeuhkojäkälä rönsyää, pohjantikka on tikannut ikääntyneen kuusen. Kun esiintymässä on mukana savukvartsia, täältä löytyy varmasti myös kultaa." Pumppuvoimala tuhoaa Vaarunvuoren länsipuolen ja kaivos itäpuolen voisiko sellainen tulevaisuudenuhka toteutua. Päijänteeseen oli ehditty ajaa kymmeniä tuhansia kuutioita malmipitoista kalliota, kun paikalle osui jämsäläinen malminetsijä Jaakko Forsman. Kultakaivoshan Vaaru on." Kaivosvisioista ja luontoväen pumppuvoimalamurheista huolimatta Vaarunvuorelle kuuluu myös hyvää: Vuorelta esitetään 59 hehtaaria vanhojen metsien suojeluohjelmaan. On kuparija magneettikiisua ja arseenikiisua ja savukvartseja. Kansanedustajat saavat lain ja sitä yksityiskohtaisemman. Tämä on täyttä malmia. Vaaru yllättää jatkuvasti ja sieltä löytyy uutta. Vaarunvuori-liikettä vetävästä Juhani Paavolasta malmilöydöt tuntuvat surkuhupaisilta. Esimerkiksi kanat joutuisivat edelleen sulloutumaan ahtaisiin häkkeihin. Muun muassa lypsylehmillä on nyt toiveita päästä oikeille laitumille. Uhanalaisista kasveistaan ja eläimistään tunnettuun Korpilahden Vaarunvuoreen kätkeytyy malmeja ja mahdollisesti kultaa. Tielaitoksen urakoitsija louhi poikkeusluvalla syyskuussa kalliota Vaarunvuoren korkeimmalta huipulta Kärkistensalmen siltapenkerettä varten. Jos Vaarun esiintymän hyödyntäminen osoittautuisi kannattavaksi, ohittaisi kaivoslaki ns. Valmisteilla oleva eläinsuojelulain uudistus tuo tullessaan monia muutoksia kotieläinten sekä seuraja harrastuseläinten oloihin. Jarmo Pyykkö pitää tutkimusta kummalli sena. asetuksen pureskeltavakseen vielä tämän vuoden aikana. KOTIMAASTA OHO! Luonnontilainen puronotko Taivalkoskella Kainuun ja Koillismaan rajalla kiehtoo. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Antti Halkka Jarmo Pyykkö ei pidä mielekkäänä tutkimusta, joka uhkaa hävittää mittapadon takana näkyvän puronotkon. Tarkoituksena on tutkia, miten avohakkuulta liikkelle lähtevät vedet suodattuvat, kun ne valutetaan puron alapuolisen kosteikkopläntin läpi ennen Iijoen latvoille päätymistään. Jarmo Pyykölle hän oli todennut tutkimuksen olevan perusteltua, koska "on hyvä tietää". vsk. En.na Tasanen-Laakso 5. "Olen etsinyt malmeja 23 vuotta, enkä ole sinä aikana tehnyt vastaavaa löytöä. "Pato tietänee koko puronotkon menoa", sanoo oppaana oleva Koillismaan metsäluonnon arvoja parina viime vuonna selvittänyt Jarmo Pyykkö. "Totta kai olen huolissani. Selviää, ett.ä kyse on metsätalouden vesistövaikutuksia tutkivan projektin (METVE) niin sanotusta mittapadosta. Eläintensuojelijat eivät ole lakiesitykseen kuitenkaan täysin tyytyväisiä. Vaarunvuori kultaa kalliimpi. Nyt on tutkittu kovakuoriaislajistoa ja se voi olla hyvinkin arvokas. kovana lakina Vaarun luonnonarvot. Hän tietää kansainvälisten kaivosyhtiöiden kiinnostuksen heränneen Suomea kohtaan. "Näin tapahtuu, vaikka puronvarsikorpi on ainoa laatuaan näillä seuduin ." Tutkimussuunnitelman mukaan saniaiskorven käsittelynä on tosiaan avohakkuu sekä aurauslmätästys. "Tavallaan on johdonmukaista, että toisena tutkimualueena täällä Taivalkoskella on lakialue jota ei ilmeisesti myöskään hakattai si." Samankaltaista ihmetystä on METVE -projekti herättänyt muuallakin. Malmin löytöpaikka on niin lähellä arvokkaita alueita. Alanotkolla puron soljunnan kuitenkin katkaisee omituisen näköinen laite
Sitten siemenet karistellaan paperipusseihin odottamaan kevätkylvöjä. Tieleikkauksiin ja tienpieliin on 13 kilometrin matkalla siirretty hakkuuaukeilta turvelevyjä, jotka muuten olisivat tuhoutuneet metsäaurauksissa. Suomen Luomu-liitto asetti myös äskettäin tavoitteeksi luomuviljelyalan kasvattamisen vuoteen 2002 mennessä 10 prosenttiin Suomen peltoalasta. Luomuviljely pohjoismaissa Ruotsi Suomi Tanska luomuviljelyssä siirtymävaihe mukaanlukien (ha) 48 000 22 137 18000 prosenttia viljelyalasta 1,7 1,3 0,7 /uomutiloja kpl 2 000 1607 658 heinity, Määtän mukaan turvealat pysyvät kuosillaan vuosikausia ilman hoitoa. Tällä hetkellä yli prosentti viljellystä peltoalasta on luomutuotannossa. Tammenterhot ja hevoskastanjat eivät kestä kuivumista, joten ne istutetaan saman tien. Myös monet perennansiemenet ja melkein kaikki puiden ja pensaiden siemenet hyötyvät kylmäkäsittelystä, ja itävät parhaiten, jos ne kylvetään jo syksyllä. Antti Hovi SUOMEN LUO TO 10/94 53. Anne Kärkkäinen päällä. Luomuviljelyn säännösten asiantuntija, agronomi Sampsa Heinonen Kasvintuotannon tarkastuskeskuksesta kertoo, että luomuviljelyllä me6 piirtyvät pystyinä linjoina sumuiseen puutarhaan. Rea Peltola Luomuviljely etenee Suomessa 400 hehtaarin vuosivauhdilla. Tämä on tulosta Ruotsin luomutuotteiden viljelijöiden ja välittäjien "10 prosenttia" -kampanjasta. vsk,. Ehkä maatalouden päättäjät On hauska keräillä oman puutarhan siemeniä ja katsoa, mitä ni istä kasvaa. Ylläpito tylee halvaksi, sillä paikkoja ei tarvitse niittää, Juuman tiellä on kokeiltu ensimmäistä kertaa Suomessa myös turveja kenttäkerroksen hakettamisesta saatavaa mursketta, jota on lev itelty joillekin paikoille, Siementen toivotaan säilyvän hakkeessa ja alkavan itää. Turpeella maisemoitu tien penger Juuman tiellä Kuusamossa. Nurmikko on vielä vihreää, mutta sillä käveleminen tuntuu epävarmalta seikkailulta; polkujen pehmennyt pinta ja märkä ruoho sotkeentuvat jalkojen alla livettäväksi liukuradaksi, Lakastuneista perennoista on vielä jäljellä jäykkiä kukkavarsia, jotka kannattelevat siemenkotia. Siemenkodat saavat kuivahtaa sisällä sanomalehtien huomaavatkin, että koko Suomen maatalouden siirtyminen luomuviljelyyn olisi taloudellisesti edullisinta, maamme pellot kun ovat kuin luodut luomujuustoja, luomuru isleipiä ja luomuvihanneksia varten eikä suinkaan vehnän ja sokerijuurikkaan tehotuotantoon. Uusi budjetti lupaa luonnonmukaisen tuotannon neuvontaan kaksi miljoonaa markkaa ja valvontaan 1,3 miljoonaa. Maatuvien lehtien alta löytyy tammenterhoja, joiden punertavat idut työntyvät jo maata kohti. Akileijan ja ritarinkannuksen kruunujen pohjalta saattaa vielä löytyä varisemattomia siemenia; malvankukkien pyöreät, vaanisi melko hyv in myös Euroopan unionissa; siirtymävaihetukea maksettaisiin 1 600 markkaa hehtaarilta ja pysyvä luomutuki olisi 600 markkaa hehtaarilta. Pakkasöinä muta kovettuu valkean kuuran koristamaksi, halkei levaksi kuoreksi, Maankääntö ja muut syystyöt alkavat olla tältä vuodelta ohi on aikaa vaellella puutarhassa ja katsella vuodenajan värejä, Pensaat ja puut ovat varistaneet lehtensä, Sateiden myötä lehdet muuttuvat kiiltävän harmaanruskeaksi matoksi, joka tuoksuu mehevälle maalle. Peltovainio-osuuksille on puolestaan kokeiltu tielaitoksen vakiosiemenseoksen sijasta pohjoissuomalaista nurmiseosta, josta poroja houkutteleva timotei on jätetty pois. Koealoilla testataan, voisiko murskeesta tulla metsäisten tienpätkien helppotekoinen ja kohtuuhintainen maisemointikeino. Määttä Kuusamon tiemestaripiiristä, Ensimmäisenä talvena turvelevyt painuvat lumen alla ja asettuvat aloilleen, Seuraavana kesänä, kun kasvit vähitellen juurtuvat uuteen paik kaan, siirrossa kärsineet varvut alkavat toipua, Turvetettu tienpieli ei juurikaan vesoitu tai Mutaa ja myöhäisiä kylvöjä leanruskeat hedelmystöt ja liljojen paperinohuet siemenet odottavat kärsivällisesti sadonkorjuuta. Siirtymävaiheen luomutukea on maksettu vuosittain 15-40 miljoonaa markkaa. Hyvin suuret siemenet tarvitsevat vähän enemmän katetta päälleen. Syyssateet ovat jatkuneet kauan; kukkapenkkien kuohkea multa on muuttunut mudaksi, joka tarttuu kengänpohjiin ja lapion terään. Toinen asia on, miten Suomen muulle maataloudelle kävisi unioniin siirryttäessä. Juuman tie on tielaitoksen Oulun tiepiirin ensimmäinen pitkä maisemointikokeilu, jossa käytetään hyväksi turvetusta, Kuusamossa metsänpohjan siir tämistä on kokeiltu parilla paikalla aikaisemminkin, mutta alat ovat olleet huomattavasti pienempiä, kertoo tiemestari Teuvo KOTIMAASTA Vaikka luonnonmukaisuus onkin muodikasta, muoti tuskin yksin olisi riittänyt tielaitokselle. Punaruskeat, harmahtavat ja mustat puunrungot Luomuviljely etenee Pohjolassa Ruotsissa valtiopäivät teki huhtikuussa päätöksen, jossa se vaatii hallitukselta ohjelmaa, jolla luonnonmukainen viljely saavuttaisi 10 prosentin osuuden Ruotsin maataloudessa vuoteen 2 000 mennessä. Niinpä siemenet tiputellaan hiekkaisen maan pinnalle, ja niiden päälle sirotellaan sentin verran hiekkaa tai turvetta. Joskus taimien joukosta löytyy somanvärisiä risteymiä tai hyvin kestäviä kantoja. Eikä haittaa vaikka maa olisi jo roudassakin. Ruokamullaton piennar myös maksaa vähemmän kuin nurmikko. Pensastot rapisevat mustanharmaaksi pitsiksi. Luonnonmukaisia tien pientareita Matkailijoiden ~uosima tie Juumaan Kuusamon pohjoispuolella on maisemoitu ympäristöönsä sopivilla ja _sieltä saatavilla aineksilla. Itse kasvatettu vaahtera tuntuu_ erityiseltä puulta, ja omasta siemenestä kasvaneet heleänsiniset ritarinkannukset antavat puutarhalle henki lökohtaisen tunnelman
Ne auttaisivat maaseutua säilymään elinvoimaisena ja hoidettuna. Hoidon tarpeessa arv101daan olevan 1500--2000 hehtaaria erilaisia tielle näkyviä maisemia. Anne Kärkkäinen 7. "Saaristomerihän on nykyisin matkailun kannalta kehitysaluetta. Saaristomeren biosfäärialue hakee muotoaan Suomi sai vuoden alussa toisen biosfäärialueensa. Pihapiirit ja rapistuneet rakennukset eivät komistu rahatta. "Maanhankinta on kriisitilassa. Taimi Mahosenaho korostaa, että projektin tarkoituksena on käynnistää jatkuva maisemanhoito alueella. Biosfäärialueiden periaatteen mukaan mukana on tiukasti suojeltuja ns. Siihen eivät kuulu Nauvon ja Korppoon kuntakeskukset. "Lähtökohtana on luoda kestävän kehityksen mallialue", sanoo Saaristomeren biosfäärialueen tulevaisuutta Suomen Akatemian rahoituksella suunnitteleva Kari Lehtilä Turun yliopistosta. Samoin perinteisiä rakennuksia ja latomaisemia yritetään säilyttää. Projektisihteerin mukaan myös kunnat ovat olleet kiinnostuneita tositoimista. Oulun läänin nelostien maisemanhoitoprojekti kestää kolme vuotta. Sykähdyttävimpiä näistä ovat Limingan lakeudet, jotka kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemakokonaisuuksiin. Alueen status onkin jo tuonut Saaristomerelle uutta tutkim_usta, jossa on mm. Kireän ostomäärärahatilanteen takia puistossa uhkaa jäädä lunastamatta alueita, jotka tulevat vain kerran myyntiin. YK:n tiedeja ympäristöjärjestö UNESCOn biosfäärialueohjelmaan kuuluu eri puolilla maailmaa yli 300 kohdetta, joilla ihmisen ja luonnon toiminta on mahdollista saattaa sopusointuun. "Tavoitteeseen pyritään tutkimuksen ja koulutuksen avulla." Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus tekee parhaillaan biosfäärialueelle kestävän kehityksen suunnitelmaa. KOTIMAASTA ton johtaja Jouko Högmander. Ekomatkailu hyödyttää myös luonnonsuojelua, koska se omalla tavoillaan osoittaa alueen luonnon ainutlaatuisen arvon." Jouko Högmander toivoo, että biosfäärialuenimitys toisi puhtia kansallispuiston maanhankintaan. "Suunnitelma ei sido ketään, vaan perusidea on vapaaehtoisuus. Tärkeintä on saada alueen kunnat sitoutumaan hankkeisiin", Lehtilä kertoo. Se perustettiin Saaristomerelle ensimmäinen on PohjoisKarjalassa. Varoja odotetaan valtiolta EU:n ympäristönja maisemanhoidon tukena, jos Suomi liittyy unioniin. ydinalueita, jotka sijaitsevat Saaristomeren kansallispuistossa. Antti Halkka etenee parhaillaan yksityisten maille. Karttaan merkitty kansallispuiston raja osoittaa puiston maanhankinta-alueen; rajan sisällä olevista saarista ja vesistä vain pieni osa kuuluu puistoon. Kuntia voisi hänen mielestään innostaa esimerkiksi ekomatkailu. Samaa mieltä on biosfäärialueeseen sisältyvän Saaristomeren kansallispuisNelostien maisemia kunnostetaan Oulun läänissä Pusikoitunutta peltoa ja risuuntunutta metsää on tarkoitus saada raivattua nelostien maisemista Oulun läänissä. Meillä ei ole seutukeskuksen maisemanhoitohankkeeseen. Projektisihteeri Taimi Mahosenahon mukaan yksittäisiä kunnostuskohteita on lisäksi vielä satoja. kartoitettu kansallispuiston vedenalaista luontoa. tää, löytyisikö ympäristönhoidosta ja maiseman parantamisesta rahanarvoisia sivutyömahdollisuuksia maaseudulle. Metsänparannusvaroista on puolestaan saatavissa korvausta nuoren metsän kunnostukseen tai taimikon hoitoon. Metsälautakunnan ohjaama tienvarsimetsien maisemanhoito on jo alkanut Haukiputaalla Tielaitoksen alueilla, ja varaa lunastaa edes merikotkan pesäpaikkoja." UNESCOn pyrkimyksenä on, että valtiot suuntaavat biosfäärialueille monipuolista tutkimusta. Kohentuneilla tienvarsimaisemilla kunnat yrittävät parantaa matkailuilmettään ja houkutella nelostietä ajavia pysähtymään alueelleen. Saaristomeren biosföörialueen tuleva luonne on vielä auki. Ne ovat luvanneet suunnata työllistämisja ympäristönhoitovaroja projektin kohteisiin. Mai semanhoi toprojektin tarkoituksena on myös selvitBiosfäärialueen koko on noin 4 200 neliökilometriä. Nelostie kulkee 250 kilometriä Oulun läänissä läpi 11 maaseutukunnan, jotka Pohjois-Pohjanmaan metsälautakunnan kanssa osallistuvat Tielaitoksen ja Oulun maaSUOMEN LUONTO 10/94 53. Limingan niittyjen ohella hienot jokimaisemat odottavat vaalijaansa. vsk. Biosfäärialueen poikki suunnitellun Nauvo-Parainen -tieyhteyden suunnitteluprosessia selvitetään ympäristösosiologian alaan kuuluvassa tutkimushankeessa
Tämä käy ilmi vastailmestyneestä kirjasta Polaris nuorten tähtiVAELI.US ETELÄÄN ELO-LOKAKUUSSA Seuraava sukupolvi syntyy Keski-Euroopassa syksyn kuluessa ja lähtee edelleen kohti Välimerta. vsk.. Kun tähän lisätään vielä onkija!, veden viljan pyytäjiä on liki 700 000. Ne olivat levittäytyneet sopiville elinpaikoille ja venyneet pituutta 15 senttiin. Pitkään omanamme tuikkinut Otava 8 KOTIMAASTA on vaeltanut kohti etelää ja samalla niitä kerääntyi joukoittain etelärannikolle. Suomen päällä tähtikuvio on täsmälleen kerran vuorokaudessa. Tänä kesänä niitä löytyi jo useista paikoista. Tämä yksilö lensi elokuussa Ahvenanmaalla Amiraaleja poistui meren yli Komeita amiraaliperhosia oli loppukesällä ja syksyllä Suomessa poikkeuksellisen paljon. Suomi ja muut pohjoismaat ovat kartalla juuri samassa paikassa kuin Kassiopejan tähdistö on taivaan kartalla. Lajit syövät osittain samaa ravintoa, mutta Vantaassa sitä on yllin kyllin. Koemielessä vantaanjoelle istutettiin 1990 pieni erä noin 10-senttisiä harjuksenpoikasia. 1980-luvun alkupuolella epäilijöitä oli paljon. Vantaanjoen vaelluskalatutkimuksien käynnistyessä tieto. Syksyisin sen havaitsee parhaiten illan pimetessä korkealla itätaivaalla. Myös sopivista saalislajeista on ollut pulaa. "Amiraaleja tuli Suomeen toukokuun alussa lämpimien säiden aikaan", sanoo hyönteisten vaelluksia tutkinut dosentti Kauri Mikkola Helsingin yliopistosta. D SUOMEN LUONTO 10/94 53. Suomen kymmenistä tuhansista järvistä valitettavasti vain rippeet ovat Uudellamaalla ja virkistyskalastusalueista on kova kysyntä. Kalastajat ottivat innostuneesti vastaan tämän lähinnä pohjoisten vesien asukin. Luonnonpoikaset ovat toistaiseksi niin pieniä, että istutuksia on jatkettava, jos halutaan luoda kalastusta kestävä harjuskanta Vantaanjoel le. Näin vain kävi. Kauri Mikkola onkin selvästi innostunut kertoessaan nähneensä syyskuun puolivälissä Porkkalan eteläpuolella Suomenlahdella joko neitotai am iraaliperhosen matkalla etelään. hoset pyrkivät jatkamaan matkaansa edelleen kohti eteläistä Eurooppaa meren yli , set löydettiin Vantaanjoesta 1993. "Todennäköisesti se oli am iraali. "Loppukesän ja syksyn amiraali! ovat näiden vaeltajien täällä tai lähiseuduilla syntyneitä jälkeläisiä." Syksyn mittaan am iraaleja Harjus pärjää Vantaanjoessa Tiheään asutulla Uudellamaalla asuu noin neljännes Suomen virkistyskalastajista. Antti Ha/kka Kevätkutuinen ha,jus ei kilpaile syksyllä kutevan taimenen kanssa kutupaikoista. Perlöydettiin lähes kaikissa istutuspaikan alapuolisista koskista. Se paineli Viroon päin kolmen boforin vastatuuleen alle 14 asteen lämpötilassa." Mikkolan mukaan am iraali! voivat ennen merenylitystään kaarrella satojen metrien korkeuteen, "aivan kuten monet petolintulajit tekevät." Amiraalin toukat syövät nokkosta monien muiden perhoslaj ien toukkien tavoin . Nämä perhoset ovat siitä erikoisia, etteivät ne pysty lainkaan talvehtimaan Suomessa vaan saapuvat mei lle 'ke'säksi etelästä. Aikuisten talvehti1ninen onnistuu vasta Yälimerenmaissa. .J Meiltä asti perhoset eivät kui:B tenkaan sinne asti ilmeisesti -~ :i: lennä, vaan Välimeren saavuttavat perhosten Keski-Euroopassa loppusyksyllä syntyvät jälkeläiset. Alueilla, jonne mereiset vaelluskalat eivät pääse nousemaan, on virkistyskalastajien iloksi istutettu pääasiallisesti kirjolohta. Kuinka kuusamon ja Lapin erämaiden asukki voi pärjätä rehevässä Yantaassa. mutta niitä nähdään vetten yllä vain harvoin. Myös harjusistutukset aiheuttivat kummastusta. Jukka Mikkola Kassiopeja on helppo tuntea kaksoisveen muodosta. Kassiopejan viidestä kirkkaimmasta tähdestä kirkkain, Alfa, on juuri Kööpenhaminan kohdalla, maarianhaminalaisia valaisee Delta ja iisalmelaisia Epsilon. Ensimmäiset luonnonkudusta peräisin olevat harjukjoutui luopumaan asemastaan. Syksyn leimallinen perhonen oli amiraali. Seuraavan vuoden sähkökalastuksissa harjuksen poikasia Hyvästi Otava Tähtitieteilijät ovat nimittäneet Kassiopejan Suomen nimikkotähdistöksi. Nyt jokeen nousee vuosittain suuri joukko taimenia ja lohia kutemaan
Lintu valikoi asuinpaikakseen järvestä pari sopivaa, matalapohjaista lahtea, joissa se viihtyi pari viikkoa. Imatran vieras lienee tullut meille jostakin sieltäpäin lämpimien ilmavirtausten avustamana. D Liito-oravahavaintoja otetaan edelleen vastaan ja niitä voi lähettää osoitteella Päivi Eronen, Koisthuhdantie 147, 31410 Ylöjärvi, tai puhelimella (924) 483920. nun kohtaloa. Myös kallis lähetin voidaan käyttää uudelleen. KOTIMAASTA Todennäköisesti jostakin keskieurooppalaisesta eläintarhasta karannut j7amingo oli elo-syyskuun vaihteessa parin viikon visiitillä Imatralla. Väitetään, että muutama lusikallinen tymiä pari kertaa päivässä karkottaa vilustumisoireet. Keski-Euroopassa, mm. Tymiä saa poimia lokakuun alusta lähtien ja sitä voi keräillä melkeinpä jouluun saakka, sillä kypsyttyään. Se vatkasi jaloillaan pohjaa ja keräsi sieltä nousevan ravinnon komealla siivilänokallaan. Ennen marjoja poimittiin katkomalla oksia, mutta onneksi se kiellettiin asetuksella 1974. Pitkäkoipi koikkelehti jatkuvasti ruoan etsinnässä. Flamingo on vieraillut aiemmin Suomessa vain muutaman kerran. Flamingo ei pahemmin häiriintynyt lukuisista rannalla seisoskelevista ihailijoista ja vaikka tarkkaa varmuutta linnun alkuperästä ei saatu, sen arvellaan olevan tarhakarkulainen. ullakolta turkin taskusta ja makuuhuoneesta tapetin takaa. Tymin marjat sisältävät erittäin paljon vitamiineja, kivennäisiä ja hivenaineita, joten ne ovat haluttua herkkua. Pekka Hänninen netaan liito-oravakartastoori, jota valmistellaan Maailman Luonnon Säätiössä. Flamingo Imatralla Eksoottinen lintuvieras, flamingo, ihastutti Imatran Immalanjärvessä elo-syyskuun vaihteessa paikallisia asukkaita ja kauempaa tulleita bongareitakin. Aasian eteläosissa, Afrikassa, Etelä-Euroopassa ja Amerikoissa. Flamingo elää luonnonvaraisena lähinnä lämpimällä ja kuumalla vyöhykkellä, mm. Kiljuhanhityöryhmä huolestui, kun Sitnu oli ollut Sköjholmenissa jo pari viikkoa paikoillaan ja lähetti erikoisryhmän selvittämään IinSUOMEN LUONTO 10/94 53. Vaikka Sitnun ura jäi lyhyeksi, se ehti jo antaa uutta tietoa tutkijoille ennen ei ole havaittu, että kiljuhanhet muuttavatkin pohjoiseen pesimäseuduiltaan Suomen Lapista. Lähetin kiinnitettiin hanhen selkään elokuun alussa ja sen avulla oli tarkoitus selvittää uhanalaisen kiljuhanhiemme muuttoreittejä ja talvehtimisalueita. Se on vähintä, mitä liito-oravan hyväksi vo~daan tehdä. Suurin osa havainnoista on tämänvuotisia ja valtaosa tuli pihapiireistä. Ensi vuonna lähetetään mahdollisesti tarkkailijoita Pohjois-Norjaan selvittämään hanhien liikkeitä. tyrninmarjat säilyvät poimintakunnossa kolmisen kuukautta. Kolopuita ja etenkään kolohaapoja ei pitäisi koskaan kaataa. Tyrni kasvaa Suomessa merenrannikolla Ahvenanmaalta Pohjanlahden perukkaan. Monet suosivat esimerkiksi puristinta, jonka avulla mehu tiristetään suoraan astiaan. Pihapuiden lisäksi oravia löytyi mm. Marjat ovat tiukasti kiinni oksissa, ja ne menevät irroitettaessa rikki. Tyrni hehkeimmillään Tymi kukoistaa karuilla ja kivikkoisilla merenrannoilla ja leviää jopa kymmenmetristen juuriensa avulla laajalle alueelle läpitunkemattomaksi piikkiseksi pöheiköksi. Tällä konstilla tulos jää yleensä melko laihaksi. Hannu Tikkanen Jonna Pciponen Liito-oravilla on asuntopula. Jäätyneitä marjoja on melko helppo rapsutella astiaan rukkaset kädessä, mutta pakkasia odotellessa linnut ehtivät usein ensin. Tyrnillä ja lepällä on sama salaisuus: niiden juurinystyrät kykenevät sitomaan typpeä ilmasta. Liito-oravatyöryhmän loppuraportti ja kartasto on tarkoitus julkistaa tämän vuoden lopussa. Saksilla napsaistaan marjan kanta poikki, jolloin marjat rapisevat alla kannateltavaan astiaan. Saksassa, on eläintarhoja, joissa flamingotkin liikuskelevat vapaina ja lentokykyisinä. Hyväksi havaittu, vaikkakin hidas keino ovar pienet sakset ja kevyt astia. Liito-ora vien esiinliito Pirkan maalla Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Pirkka-Hämeen metsälautakunnan järjestämässä · "Tarkkaile liito-oravaa" -kilpailussa saatiin siipioravasta yhteensä 142 havaintoa. Sitnu löytyi ilmeisesti merikotkan tappamana. Skjöholmenilla oli merkkejä myös muista hanhista. 1 1 Liito-oravahavainnot tallenSitnu löytyi kuolleena WWF:n satelliittihanhi Sitnu on löytynyt kuolleena Skjöholmenin saarelta Varanginvuonolta N01jasta. Marjojen talteenottoon onkin keksitty monia konsteja. Aija Noponen 9. vsk. Sijainnin merkitseminen esimerkiksi yhtenäiskoordinaatistoa käyttäen helpottaa tietojen kokoamista. Kunnan ja kylän tarkkuudellakin ilmoitetut havainnot ovat toki tervetulleita. Tyrnin marjoissa on erittäin runsaasti C-vitamiinia ja karoteenia
Esimerkiksi kuusenkerkkäsiirapissa on erikoinen " metsäinen" aromi. Tavallisessa ruokakaupassa kotimaisista metsän raaka-aineista valmistettuja tuotteita on aniharvoin. Sitäpaitsi ne ovat erinomaisia lahjoja. Yksittäisiä pieniä liikkeitä löytyy suurimmista kaupungeista. Vain kovin viitseliäs kuluttaja kuitenkin löytää niitä. Myös joidenkin tavaratalojen herkkuosastoilla on huomattu kotimaisten makujen merkitys. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 10/94 53. Luonnon Aromit -yrttijuomapurkki tyhjenee yhtä nopeasti kuin appelsiinimehutetrakin. Myös 10 kotimainen hyvä raaka-aine on kalliimpaa kuin hyvin suurina eri nä ulkomailta ostettu." Mukavasti kotimaiset herkut kuitenkin piristävät tavanomaista ruokavaliota. Oman perheeni makutuomarit ovat hyväksyneet sen varauksettomasti vaniljajäätelön, lettujen ja vohveleiden mausteeksi. Valitettavasti monet kotimaiset herkkutuotteet ovat aika arvokkaita. Mutta ihaninta kaikista on ollut pahvinen Runsaudensarvi, jonka sisältä löytyy metsämarjamehuista valmistettuja marmeladeja. Variksenmarjoista, puolukoista, mustikoista, lakoista, pihlajanmarjoista, · metsävadelmista, karpaloista, yrteistä ja jopa kuusenkerkistä valmistetaan myös maistuvia mehuja, marmeladeja, hilloja, hyytelöitä ja siirappeja. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN/ Metsäisiä makuja Metsänantimia kerätään enimmäkseen myytäväksi toreilla ja tukkuliikkeissä. Variksenmarjamehu ja -marmeladikin maistuvat lapsille. "Kyllä ulkomai lle on helpompi myydä kuin suomalaisiin elintarvikeliikkeisiin", toteaa yrittäjä Heikki Ritavuori Töysästä. Tuotenimiäkin on monia, kuten Luomuset, Luonnon Aromit, Mantsin Makiat, Sini. vsk.. PohjoisSuomessa on kaksi kuntien käynnistämää projektia, joiden tavoitteena on kehittää uusia tuotteita, tutkia markkinoita sekä auttaa yrittäjiä tuotannon aloittamisessa. Kainuun liitolla, Puolangan, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnilla on yhteinen Ylä-Kainuun Erikoiskasviprojekti. Heikki Ritavuori laskee pientuotannon kalliimpia kustannuksia: "Pienissä erissä ostettuna sokerin, pullojen, purkkien ja jopa etikettien hinta on suurempi kuin rekkakuormittain hankittuna. Maisteltaessa joku vertasi siirappia appelsiinin makuun . Ranuan kunta, Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki ovat puolestaan perustaneet PohjoisSuomen Biologisen Keskuksen, joka kehittelee Lapin omia uusia tuotteita keräilytuotteista, kalasta ja porosta. Tuotteita kehittelevät yleensä rohkeat ennakkoluulottomat yrittäjät. Ritavuori kiittelee joitain kauppoja, jotka ovat erikoistuneet suomalaisiin herkkutuotteisiin
Kun lämpötila kohoaa yli 21 asteen, alkaa usein kurkku ja silmät kutista, iho kuivua ja päätä kolottaa, erityisesti pakkasella. Limakalvojen kuivuminen puolestaan altistaa viruksille ja bakteereille. Traktorinsa äänenvaimentimen Mäki sai vanhasta Datsunista. Omakotitalon asuja voi arvioida kulutuksensa, kun lasku tipahtaa postiluukusta. Silloin on parasta alentaa lämpötila suositustasolle vasta tämän konstin epäonnistuttua kannattaa kostuttaa ilmaa. Laskemalla lämpötila suositusarvoon 21 asteeseen voitaisiin Suomessa säästää lämmityskustannuksissa 500 miljoonaa markkaa vuodessa. "Pääasia on, että ihmiset tiedostavat, mikä on sopiva lämpötila ja tekevät tietoisen päätöksen, jos haluavat pitää sen korkeampana", Härkönen sanoo. Kerrostaloasukin on mahdotonta tietää, maksaako hän yhtiövastikkeessaan tai vuokrassaan naapurin vai omaa kulutusta. Mervi Tiitinen Lämpölaitosyhdistyksestä ei innostu Keski-Euroopan patterimittareista. Asukkaat voivat säätää itse patteriensa lämpötilan. Joissakin kilpailuehdotuksissa tarjottiin jopa äänija hajumerkkejä herätteeksi. Kierrätystraktorin hallintalaitteet Mäki otti Opelista. Järjestelmä mittaa myös lämpökulkeutumat huoneistosta toiseen, joten asukas maksaa todella vain omasta kulutuksestaan. Kaupungissa säädettiin vero kertakäyttöastioille. Myös muut palkitut energian säästämiseen kannustavat lämpömittarit ovat olemassa vain suunnitelmina. Motivan kilpailun voittaneessa "Piippu"-mittarissa alkaa vilkkua valo, kun lämpötila ylittää 21 astetta. Neljän kasselilaisen "Macin" piikkiin oli kertynyt veroa jo kahden miljoonan Suomen markan edestä. "Järjestelmä on kytketty noin 7 OQO asuntoon", johtaja Jorma Alander Aitec Automationista kertoi. Kauppaja teollisuusministeriön rahoittama Energiansäästön palvelukeskus Motiva etsi viime keväänä kilpailun avulla lämpömittaria, joka innostaisi tarkkailemaan huoneen lämpötilaa. Ladan ohjausvaihde sekä Mercedes Benzin jousenkorvat ja olkatapit ovat laitteen kääntömekaniikkaa. Motivan projektipäällikön Heikki Härkösen mielestä nykyiset kaupan olevat mittarit eivät kelpaa: usein liikelahjaksi saadut tai matkamuistoina ostetut mittarit ovat epätarkkoja. giankulutuksen mittaaminen kannustaisi säästämään, mutta asia ei ole Suomessa edennyt. Yhtiö haastoi kaupunMotivan suunnittelukilpailun voittanutta Piippu-mittaria ei mikään yritys ole vielä innostunut valmistamaan. Suomessa on ollut käytössä noin kymmenen vuotta järjestelmä, joka mittaa huoneistokohtaisesti lämmitysenergian sekä kylmän ja lämpimän veden kulutuksen. Yleisin menetelmä on patterin päälle pantava nestetäytteinen ampulli, joka haihduttaa vettä patterin lämpötilan mukaan. Asiakkaita laskutetaan mittarin lukeman perusteella. Nykyisten mittarien ongelma on siinä, ettei niiden näyttö kiinnitä huomiota liikalämpöön. ins. Päätös on merkittävä Saksassa, mutta se vaikuttanee myös muualla. Pekka Heikura 11. vsk. Pestävien astioiden kilpailukyky paranee huomattavasti, kun kertakäyttöisyydestä maksetaan ylimääräinen vero. Keskieurooppalainen mittausjärjestelmä ei edes tekniikaltaan sopisi Suomeen. Kun huoneessa on lämpimänpää kuin 21 astetta, talon piipusta alhaalta ylöspäin nousevat punaiset valomerkit tuikkivat nopeammin kuin alhaisemmissa lämpötiloissa. Asia meni lopulta liittovaltion hallinto-oikeuteen, jolta tuli päätös elokuun lopulla. Esimerkiksi Saksassa on määrätty lailla huoneistokohtaisista kulutuksen mittaamisesta. Moni ei tiedä, että turhan lämpimässä eläminen haittaa terveyttä. Ulla Ahonen gin oikeuteen. Tiitisen mielestä on paljon järkevämpää valistaa kuluttajia säästömahdollisuuksista ja alentaa huoneenlämpö sopivaksi kuin rakentaa kalliita ja huoltoa vaativia mittausjärjestelmiä. Jokaisesta kertakäyttölautasesta menee 1, 70, -mukista, -pullosta ja tölkistä 1,50 sekä -aterimista 0,35 Suomen markan suuruinen maksu kaupungin kassaan. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Hän otti puutarhatraktoriinsa moottorin ja etupyörät hylätystä Morris Ministä. jonka vastuulla on hoitaa asia kuntoon. Kerrostaloissa ei välttämättä edes pysty säästämään energiaa omatoimisesti, jos patteri verkoston perussäädössä on vikaa. rakennusja sisustusmateriaalien päästöjä, esimerkiksi formaldehydin erittymistä. Hampurilaisketju M cDonalds ei kuitenkaan tyytynyt päätökseen, vaan kieltäytyi maksamasta veroa. Dipl. Hänen mukaansa lämmityskulujen osuus vastikkeesta on noin kolmasosa. Suomen ilmastossa yhden asteen pudotus huoneen lämpötilassa vähentäisi rakennuksen lämmityskustannuksia viisi prosenttia. Liian lämmin ilma lisää mm. "Yhtiövastikkeissa pitäisi näkyä lämmityskulujen osuus, mikä voisi herättää asukkaan huomion", Tiitinen keksii. Hallinto-oikeus katsoi veron lailliseksi. Huoneistokohtainen enerEi vanhoja autoja kannata kokonaan romuttaa, todistaa virolahtelainen Matti Mäki. Takarenkaat sekä taka-akseli ovat peräisin Toyotasta. Kuiva sisäilmakin saattaa johtua liiasta lämmöstä, koska lämmin ilma tuntuu kuivemmalta kuin kylmä. Hänen tiedossaan ei ole, kuinka moni taloyhtiö on hyödyntänyt järjestelmää laskuttaessaan asukkaita. Ellei patteriventtiilin vääntäminen pienemmälle auta, voi liian kuumasta tai kylmästä lämpötilasta valittaa isännöitsijälle, Kertakäyttöveroa saksalaisittain Saksalainen Kasselin kaupunki päätti 1991 ryhtyä sanoista tekoihin jätteiden synnyn ehkäisyssä. "Kahdenkymmenen vuoden kokemusten jälkeen ei ole yhtään tutkimusta, jossa olisi selvitetty mittarien vaikutusta energiansäästöön", Tiitinen ihmettelee. Kokouksissa väsähtäminen ei johdu suinkaan hapen puutteesta, vaan siitä, että lämpötilan nouseminen huonontaa sisäilman laatua. "Piipun" talonmallinen mittari näyttää huonelämpötilan digitaalisesti. Ihannelämpötilassa ihminen on virkeimmillään. McDonalds joutuu maksamaan veronsa. Saksalaismittarit ovat myös epätarkkoja. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTA AT Liika lämpö haittaa terveyttä Joka kolmas suomalainen kärsii liian korkeasta huonenlämpötilasta. Mittarin pitäisi myös houkutella seuraamaan huonenlämpötilaa ja herättää katsoja säästämään energiaa
UV-suotimien vaikutusaika muutenkin on hyvin rajallinen, enintään pari vuotta. Pellavaöljypohjaiset, niin sanotut luonnonlakat eivät estä kellastumista, pikemminkin päinvastoin. Mitään kovin syvällistä tutkimusta asiasta ei ilmeisesti ole tehty. Mitä nämä myrkyt voivat aiheuttaa. Yleensä viranomaiset myöntävät kompostointiluvan helposti. Alkydilakkoja en sen sijaan suosittele sisätiloihin. Dioksiinin on todettu aiheuttavan koe-eläimissä syöpää. Vastaavasti Nissisen mukaan puuvillapyyheannostelijaa käytettäessä kuluu vähemmän energiaa, mikäli pesulassa on käytössä energiaa säästävä pesutekniikka. Mikäli haluatte käyttää sisätiloissa kellastumista hiukan hidastavaa lakkaa, kannattaa valita vesiohenteinen vaihtoehto. Lakkabensiiniä sisältävistä alkydilakoista haihtuu sisäilmaan siinä määrin haitallisia yhdisteitä, että siinä menee pian pää sekaisin. Jätteiden lajittelun edistäminen vaatisi kuitenkin voimavaroja valistustyöhön nykyistä paljon enemmän. Lakkaamalla saadaan likaa ja kosteutta hylkivä pinta. Yleensä puuvillapyyhkeitä huoltavien pesuloiden on siirryttävä energiaa säästävään tekniikkaan jo pelkästään kustannussyistä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Vaaleat mäntyseinät. Suorakaidevaippoja voi kompostoida sellaisenaan. Perheessämme on viime aikoina kokeiltu kertakäyttöisiä suorakaidevaippoja, joissa ei ole muovia. Jätelaki velvoittaa kunnat ensisijaisesti estämään jätteiden syntymisen, toissijaisesti järjestämään jätteiden kierrätyksen ja vasta viimeisenä keinona turvautumaan perinteisiin jätehuollon keinoihin kaatopaikkaan ja jätteiden polttoon. Erikoistutkija Pi1jo Ahola VTT:n puutekniikasta kertoo, että vastoin yleistä luuloa puun kellastuminen ei aiheudu näkymättömästä UV-säteilystä vaan näkyvän valon aiheuttamista muutoksista puun pinnalla. Kertakäyttövaippojen kompostointi onnistuu, mikäli muoviosat revitään vaipasta pois. Valossa puun pinnalla oleva aine, ligniini, hapettuu. Kuumailmapuhallin levittää selvästi enemmän bakteereja kuin pyyhkeet. Nissisen laskelmien paperipyyhkeiden energiankulutus vaihteli , mutta oli kuivausta kohti selvästi alle puolet kuumailmapuhaltimen kuluttamasta energiasta. Joidenkin lakkojen sisältämät mikropigmentit hidastavat jonkin verran männyn kellastumista, mutta eivät kokonaan estä sitä. Kumpi käsienkuivaustapa on ympäristöä säästävämpi: paperipyyhe vai sähköllä toimiva kuumailmapuhallin. Puuvillapyyhkeitä pesevien pesuloiden päästöjä ei ole tutkittu. Taajaan asutulla alueella ulosteperäisen jätteen kompostointiin tarvitaan viranomaisten lupa. Jos kompostointi hoidetaan huonosti, voivat haitalliset bakteerit levitä ympäristöön. Pellavaöljypohjaisista lakoista kannattaa valita sisäti lakäyttöön sitruunatärpätillinen vaihtoehto. Käytämme niitä potalle opettelevalla tyttärellämme yöaikaan lisäsuojana pestävien vaippahousujen sisällä. Itämeren rasvai issa kaloissa silakassa ja !ohessa on havaittu muun muassa PCB :tä ja dioksiinia. Kalojen myrkkymäärät osoittavat taas kerran ympäristönsuojelutoimien tärkeyden. Myrkkylähteet on tutkittava. Lajittelu ja kierrätys eivät ole lisääntyneet. PCB on myrkyllistä ja sen on todettu aiheuttavan merinisäkkäillä lisääntymishäiriöitä. Millä saa mäntyseinät pysymään vaaleina ilman pahempia myrkkyjä. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 10/94 53. Kuntalaisten kannattaa vaatia lain mukaista jätehuoltoa. Mitään pahoja "myrkkyjä" nämä lakat eivät ole, mutta on makuasia, onko niistä sen suurempaa hyötyäkään. muuntajaöljyissä, kondensaattoreissa, jäljentävässä paperissa ja väreissä. Lakkaamisen suurin hyöty on puupinnan helpompi puhtaanapito. Suosin itse pellavaöljylakkoja, si llä niiden raaka-ainetta pellavaöljyä voidaan tuottaa Suomessakin varsin haitattomilla viljelymenetelmillä. 12 Vaipat, bakteerit ja kompostit Saako kertakäyttövaippoja kompostoida bakteerivaaran takia. Uusi jätelaki astui voimaan viime vuoden vaihteessa. Kohu nousi Ruotsissa siitä, että Itämeren kalastajien lasten syntymäpainot ja pään ympärysmitta olivat selvästi pienemmät kuin Atlantin kalastajien lapsilla. Jos pestään perinteisin tavoin, uusiopaperiset paperi pyyhkeet ku luttavat jopa vähemmän energiaa kuivauskertaa kohti. Myrkyt Itämeren kaloissa. Mistä männyn kellastuminen johtuu. Säästävä käsien kuivaus. Ruotsalaiset suosittelevat Itämeren silakan ja lohen syönnin rajoittamista ympäristömyrkkyjen vuoksi. PCB:tä on käytetty mm. Ari Nissisen 1991 tekemässä tutkimuksessa "Espoon kaupungin materiaalihankinnat ja ympäristö" on tarkasteltu eri vaihtoehtojen energiankulutusta. Uuden jätelain mukaan myös haja-asutusalueet kuuluvat kunnallisen jätehuollon piiriin. Puun kellastumista pyritään usein estämään lakkaamalla. Uusimmat julkisuuteen tihkuneet tiedot Yhdysvaltojen ympäristöviraston EPA:n tutkimuksista kertovat dioksiinien olevan jopa haitallisempia kuin tähän asti on kuviteltu. Sen sijaan lakkojen paljon mainostetuilla UV-suotimilla ei ole merkitystä. Ainoa ero näytti löytyvän kalojen sisältämistä myrkyistä. Jos suosituksia tu lee, ne koskevat imettäviä ja raskaana olevia naisia. Terttu Vartiainen Kansanterveyslaitokselta painottaa, ettei Itämeren kalan syömistä kannata myrkkyjen vuoksi lopettaa. Käsien kuivauksessa on hygieeninenkin puolensa. Ei kierrätyksen järjestäminen maaseudulle ole kohtuuton vaatimus. Epäillään, että dioksiinei lla saattaa olla vaikutuksensa lisääntyneisiin hedelmällisyyshäiriöihin. Myös selluloosassa tapahtuu muutoksia, ja puu kellastuu. Uusi jätelaki maaseudulla Miksi uusi jätelaki ei näy ainakaan täällä maaseudulla. Paperipyyhe on siis selvästi ympäristöä säästävämpi vaihtoehto. vsk.. Pidän vaaraa kyllä hyvin pienenä ja teoreettisena. Dioksiineja syntyy muun muassa jätteen poltossa ja paperin kloorivalkaisussa. Vartiainen vähentäisi vain päivittäistä suurten silakoiden ja lohen syöntiä. Yleensä laitospesu voidaan saada hyvin vähän ympäristöä kuormittavaksi. Tiettävästi Ruotsin viranomaiset vasta harkitsevat, onko uusiin syöntisuosituksiin aihetta. Luulisin, että puuvillapyyhe on paras vaihtoehto. Pestävistä vaipoista ja kertakäyttövaipoista tehdyissä vertailuissa on kuitenkin huomattu, että pesutavat vaikuttavat hyvin paljon. Kunnilla on kuitenkin kaks i vuotta aikaa järjestää jätehuolto uuden lain hengen mukaisesti eli ensi vuoden loppuun mennessä. Lupaa vaaditaan juuri bakteerivaaran takia
Jos ne pystyisivät puhumaan. Eivät metsälannoitukset ole historiaa, eivät toki , niitä jatketaan yhtä lailla valtion kuin yksityistenkin mailla. Niinpä niin, minä ajattelen katsellessani tuota kemiallista ilmestystä. Talousmetsien käsittelyssä otetaan luonnonarvot huomioon, säilytetään metsien monimuotoisuus. Seuraavana päivänä ilmatilassa jyrisee enää yksi valtakunnan rauhasta ja otsoniaukon laajenemisesta huolehtiva torjuntahävittäjä. Minut valtasi kummallinen, hyytävä tunne. Sotaa tämä on, ajattelin, sotaa luontoa vastaan, ja tuossa on hävittäjä matkalla tehtäväänsa suorittamaan. Pakko siis myöntää järven levämössöt metsätaloustoiminnan sivutuotteiksi. Sitten ovat tonniset kertakäyttömuoviset säkit viimein tyhjentyneet ja lentolevitys loppuu. Vain talvilevitykset ja taimikoiden lannoittaminen ovat jääneet. Esimerkiksi sopii läheinen Sivakkajärvi: sen vesi on luokiteltu välttäväksi, vaikkei rannoilla ole viljelyksiä eikä muuta asutusta kuin yksi kesämökki. Se tekee kierroksen ja palaa kohta takaisin, laskeutuu tankkaamaan uuden lastin, nousee taas ilmaan, tekee kierroksen, palaa takaisin, laskeutuu, tankkaa, nousee ... äänet kuuluvat sisälle asti. Yleisenä seurauksena on yksipuolistuminen; jotkut lajit, kuten esimerkiksi pulkkosieni, runsastuvat selvästi", kirjoitetaan uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietinnössä. Ne kyllä huutaisivat suureen ääneen: sota on alkanut, ilmapommitukset ovat alkaneet! Ja metsä täyttyisi itkusta ja kauhunhuudoista myrkyllisen pilven laskeutuessa kaiken ylle. SUOMEN LUO TO 10/94 53. Kemiran lähetti on aloittanut työnsä. Myöhään eräänä iltana alkaa kuulua lentokoneen vonkunaa. Hieman myöhemmin seisomme tien reunassa ja katselemme, miten kone kaartaa matalalla metsän yllä, miten tunkeannäköinen kemikaalipilvi suihkuaa koneesta alas metsään, vasten verenpunaista iltataivasta, vasten kaulattujen haapojen mustia siluetteja tätä on "kestävä metsätalous" vuonna 1994. Ilmeisesti Metsähallitus on oikein tosissaan paneutumassa pulkkosienen suojeluun. Näin meille selvittää lentolevitystä valvova Metsähallituksen työntekijä. Metsähallitus on taas aloittamassa lentolannoitukset. Tätähän olemme viime aikoina kuulleet, miten kaikki on muuttunut. Vesistöjen kuormittumisesta ei tarvitse huolehtia. Haittoja ei tule vaikka lannoitteita levitetään rantametsiin, jopa kahden järven väliselle kannakselle, eivätkä lannoitteet valu ojia ja puroja myöten järviin, vaikka alue on nurmekselaisittain supertehokkaasti ojitettu. Meille on tullut Helsingistä vieraita tänne syrjäseudun rauhaan, luonnon helmaan istumme tyyniä, kauniita kesäiltoja pihakoivujen alla, ja hirvittävä koneen pörinä säestää puheitamme. Aura Koivisto seurasi lannoituskoneen ilmapommituksia Nurmeksessa heinäkuussa 1994. Vertaus voi tuntua rienaavalta, ainakin todellisen sodan kokeneesta. "Runsas typpilaskeuma on monin paikoin tehnyt typpilannoituksen tarpeettomaksi , jopa haitalliseksi. Toimintaa valvotaan ja vesien tilaa seurataan, ja Pohjois-Karjalan vesija ympäristöpiiri on antanut siunauksensa. Hävittäjä! Niin, vaikken ole elänyt sota-aikaa, sota tuli mieleeni, kun hämärässä kesäillassa seisoin lentokentäksi raivatun metsäautotien päädyssä ja kone nousi huumaavasti pöristen ylitseni, kohosi korkeuksiin ja lähti kierrokselleen kemikaalisuihkuaan levittämään. Mutta se, että nyt järven ympärillä lannoitetaan lisää, ei tietenkään haittaa, koska virheitä ei enää tehdä; nyt tiedetään ja osataan ja kaikki on muuttunut! Seuraavan viikon illan ja aamun tunteina kuuluu lentokoneen loputon pörinä. Kyllä typpeä sopii tänne latvavesistöjä ympäröiviin metsiinkin. vsk. Lentolevityksessä pystytään viiden metrin tarkkuuteen . Aiemmin tehtiin virheitä, muttei enää. Se on kyllä totta, että aiemmin ei osattu tehdä näin tarkkaa työtä. Lannoituksen lajistovaikutuksia on tutkittu pääasiassa sienillä. Viimei• senä iltana lentokone pyyhkii melkein talon kattoa hipoen, se käy lannoittamassa naapureiden rajalla olevan metsän ja yhden lähteenkin siinä samalla. 13. Mutta'" entä tatit, haperot, keltavahverot, seitikit, limanuljaskat. Tosin pulkkosieni ei ole uhanalainen eikä edes harvinainen, mutta ennaltaehkäisevä hoito on tietysti tärkeää sekin. Aura Koivisto Kemiallista sodankäyntiä Metsäautotie on raivattu lentokentäksi, ja sen laidalla on röykkiöittäin jättiläismäisiä muovisäkkejä: typpilannoitetta, Oulun salpietaria, metsälannoitetta ..
SUOM EN LUONTO 10/94 53. Viime vuosina olen turhaan yrittänyt löytää maapallolta valtion, joka olisi yhtä tunnottomasti ojitettu ja kaivettu kuin armas suomineitomme. Vaikutukset ulottuvat takamaiden lähteistä Itämereen. Siniviivojen ''maihinnousu'' peruskartalle Kukaan päättelykykyinen ei voi katsoa karttaa kauhistumatta, mutta esteettisen mielen omaava kenttäbiologi vasta kärsii. Uusia kaivetaan jatkuvasti, mutta vanhoja ei juuri tukita kuin salaojituksen yhteydessä pellolla. Näennäisesti kutupaikkoja on keväällä paljon, mutta ihmisen ojissa vedellä on tulenpalava hoppu. Ojia on jo kaikkialla. Kun se on rikottu laajoilla alueilla ja vedet juoksevat herkästi kuluvia kaivantoja pitkin, paha on pitelemätön. Miten onkaan niin, juuri kun tarvitsisimme elävän maaperän suojaa kaikkein kipeimmin, tuhoamme elämämme filtteriä ennennäkemättömän raa'asti. Lähes ainoa ja paras suoja happamoitumista vastaan on maaperän elävä pintakerros. Luonnon oloissa yhtäkkinen veden poistumisuomien ilmestyminen on täydellinen shokki. Se menee ja kerääntyy tavalla, josta ei ole hyötyä ihmiselle eikä luonnolle. Kaivureista on tullut maaseudulla jokamiehen leluja, joiden käyttö on kirjoittajan mielestä vallan villiintynyt. Luonto ei voi mitenkään valmistautua sellaiseen. 14 Ojat uIDpeen Saarijärven Paavon perimän soisi kansassamme vähitellen lientyvän. Luonnon muistissa on "kaava" lievän happamoitumisen varalle, mutta ojituksen äkillisiin tuhoihin ei löydy lääkettä. Lätäkkö on vain saatava kuivaksi. Happohyökkäys ojia pitkin Pelottavan laajoilla alueilla on luonnon oma veden säätelyja puhdistusjärjestelmä tuhottu tai sitä on ainakin vakavasti vahingoitettu. Enpä olisi aavistanut, että isäntien leikkikaluksi kohonneen hydraulisen kaivurin tuhovoima olisi niin valtava ja järjetön. Siksi vastaanotto on aina jääkylmä tai vihamielinen. PUHEENVUORO Jaakko Heinonen on kirjoittava ja valokuvaava luonnonharrastaja ja maanviljelijä Turun läänin Koskelta. Aarin suonotkelma kuivataan sadan, kahdensadan metrin massiivisella ojalla. Veden kulku on tempoilevaa. Kuivina kausina pohjaveden pinta metsissä voi laskea liian alas ja puut alkavat kärsiä. Mikä merkillisintä, nykyään ojia kaivetaan läpäiseville moreenija hiekkamaille, joiden ojitus katsottiin ennen täysin älyttömäksi. Sammakon lisääntyminen ei taivu siihen rytmiin. Kun ojissa ei vieläkään ole vettä kuin joskus keväällä tai kaatosateen jälkeen, sellaisten kaivantojen hyöty on jäänyt arvoitukseksi. Nyt on ennallistamisen aika. Hän tietää nykyään kovin hyvin, ettei niin enää suositella touhuttavaksi. Seuraavan peruskartan julkaisupäivää odottelen valmiiksi sieluani kovettaen. Jos tällaiselta ihmiseltä menee kysymään, onko tullut ajateltua kuivatuksen hyötyä kaikilta osin, saa yleensä vihamiehen siltä puheelta. Kun omatunto mesoo, ihminen hermostuu helposti. Pellonojia, viemäreitä, salaojia, metsäojia, kaivettuja puroja ja ojitettuja hakkuuaukeita. Ehkä kenttäbiologiakin vahvemmin kärsii sammakko. Maamme on täynnä ojia. Seuraavaan karttaan on piirretty ojia lukematon määrä lisää, eikä sekään ole ajan tasalla. Mutta tilastojen ulkopuolisia ojia kaivetaan yhä enemmän ja vanhoja perataan ja syvennetään. Monesti linjalta kaadetaan useita puita, mutta se ei näytä huolestuttavan omistajaa ollenkaan. vsk.. 1950-60-luvun kartta oli vielä siisti, mutta seuraava painos parikymmmentä vuotta myöhemmin antoi selvän osoituksen Saarijärven Paavo -hengen elinvoimasta kansamme keskuudessa. Aivan yhtä käsittämättömiä hyötyajattelun ilmentymiä ovat yhä jatkuvat pienten tulvalampien ja kosteikkolänttien ojitukset. Ei paljon lohduta, vaikka tietääkin sen merkitsevän juuri teon järjettömyyttä. Yhtä lailla ei kannata mennä ihmettelemään lähteikössä kaivurinsa kanssa mellastavaa isäntämiestä tai emäntää. Luonnolla ei ole mitään tehokasta ja nopeaa konstia moista tuhoaaltoa vastaan. Ojien määrä siis lisääntyy, vaikka tilastot antavat kaunistellun kuvan. Tottakai se on vähentynyt, kun kahta ojaa ei voi kaivaa päällekkäin. Ojia kaivetaan hyötyjä ja haittoja laskematta. Lähivesistöissä happokuorma lisääntyy ennennäkemättömällä tavalla. Olemme tuhonneet pienvetemme ojittamalla ja möyrimällä lähes totaalisesti. Nykyisellä happamoitumisen aikakaudella karujen maiden ojitukset ovat vielä oma lukunsa. Tilastoihmiset ovat jo jonkin aikaa kuuluttaneet, että metsien ojitus on lähes loppunut
Siirsin mökin huussin rannasta pitkälle mettään ja matot pesin rannalla enkä laiturilla. Merietettyjä lampia kaivetaan uudelleen. Ihminen voi tekniikallaan puhdistaa juomavettä pintavesistä, mutta meidän elämämme tukijalka, monipuolinen luonto, on "ison altakasteluruukun" varassa kuivina kausina. Usko ihmiseen ei ole vahvistunut, mutta markkinatalous on. vana vuonna alkoi lammen vesi kirkastua. Heti seuraaSUOMEN LUONTO 10/94 53. Idealistia jollain tavalla heikottaa se asia, että muutoksen sai viime kädessä aikaan rahan ja markkinoiden menettämisen pelko, eivät luonnon arvot. Kuva on otettu viikko keväisen isonveden jälkeen. Tulva voi olla katastrofi mutta myös siunaus. Ojalla on rikottu täysin turhaan muinaisen Itämeren Yoldiavaiheen rantadyyni. Nyt lopulta virallinen metsäajattelu on nopeasti muuttunut, oikeastaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Uhatuimpia biotooppeja ovat tulvamaat, joille vesi voi haitatta nousta. Suuret järvet vastustavat pitkään happamoitumista. Lähes kaikkialla Euroopassa ehkä koko maailmassakin pohjavettä kulutetaan ja suorastaan pilataan enemmän kuin uutta syntyy. Ainakin näihin päiviin asti arvokkaita luonnonalueita on tärvelty tavalla tai toisella, jos on hiukankin saatu vihiä siitä, että pian turmeleminen kielletään. Kosteat biotoopit kunniaan Eräissä valtioissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, on alettu viime aikoina pelätä ja ymmärtää liiallisen ojituksen tuhovaikutuksia. Ojia jo tukitaan ja kosteikkoja perustetaan. Ilman niitä on turha puhua luonnon monimuotoisuudesta. Palautuminen vie kauan, jos se yleensä on mahdollista. Jaakko Heinonen 15. Jotkut lajit ovat aika helpostikin palautettavissa, mutta ainakin Saksassa ollaan kohtuullisen huolestuneita pohjaveden tilasta ja määrästä. Hyvä että mukulat enää uimaan uskaltavat. "Kyllä luonnonsuojelu näköjään kannattaa. Mutta pienet karut järvet ja lammet saattavat kokea yllättävän muutoksen. Näitä kirkastumisia on tapahtunut maassamme jo kymmeniä, ellei satoja. Näin toi eräs mökkiläinen julki tyytyväisyytensä. Meillä ojituskieltoja ja luonnontilan palauttamista pidetään kansalaisten perusoikeuksiin kajoamisena. Kaloja ei ole paljon, mutta kiinni saadut ovat sitten helkkarinmoisia petoja. Tämän nykyaikana selvästi yliarvostetun talousmallin huonoihin puoliin kuuluu muutosten pitkittyminen sietokyvyn äärirajoille. vsk. Luonnontilan palauttaminen on alkanut ja laaja tutkimustyö toipumisen vauhdista ja tekniikasta on käynnistynyt. Niiden ongelma on pikemminkin rehevöityminen. Ei aavistanut ehtoinen emäntä, että hän iloitsi ympäristökatastrofista, eräänlaisesta seestyneestä kuolemasta. Tämän järjestelmän peukaloiminen on ihmiskunnan suurinta hulluutta. Nätti sammalpohja näkyy syvältä ja vesi on kirkasta kuin kaivossa". Maailman turhimpia ojia
Lammastalouden edistämiseksi ja hoidon helpottami16 Pienet karitsat elelevät ensimmäiset viikot emon kanssa omassa karsinassa lämpölampun alla. Mirjam jätti hallintopäällikön paikkansa kansainvälisessä tietokoneyrityksessä, ja vanhoja rakennuksia korjannut Jari sanoutui irti museovirastosta, vaikka kaikki tuttavat pelottelivat, että lammastila olisi luonnonmukaisin tapa tehdä konkurssi. vsk.. Tällä hetkellä Suomessa on 65 000 emolammasta ja kiintiöksi on määrätty 80 000. Kaikista Suomessa käytetyistä eläimennahoista vain muutama prosentti on kotimaista perua, loput tuodaan ulkomailta. Virallisten laskelmien mukaan 30 emoa riittäisi elannoksi, mutta Mirjamin ja Jarin mielestä se on liian pieni katras. Yilloista Mirjam ja Jari kehruuttavat pienessä pohjalaiskehräämössä pehmeää ja aidon rasvaista lankaa, joka vetoaa käsityöihmiseen. Mielekkäiden lammastuotteiden miettiminen on ollut lampureiden tärkeimpiä tehtäviä, koska tavaralle on oltava kysyntää. Nyt tilan vuosibudjetti on puoli miljoonaa, ja sen ennakoidaan kasvavan viidessä vuodessa kaksinkolminkertaiseksi. Lampaalle kunnon eväät Koivulehdon 60 hehtaarin tila on parikymmentä kilometriä Kuusamon kirkonkylästä etelään. Karitsanpaistista on tullut sellaista herkkua, että lampurit ovat joutuneet myymään ei oota. Tähteeksi jäävät vain luut, jotka nekin tilan koirakolmikko kaluaa vi imeistä murua myöten. Talouden pystyssä pitämiseen tarvitaan heidän mukansa kaksinkertainen määrä emoja. Kokemuksiensa pohjalta he myös uskaltavat rohkaista uraa harkitsevia. Pateeta purkkiin Osa lihoista menee Suomen ensimma1sen lammaspateen valmistukseen Rantsilaan Oulun lähelle ja palaa purkitettuna Kuusamon keskustan suoramyymälään, jonka Mi rjam SUOMEN LUO TO 10/94 53. Näillä muonilla karitsat kasvavat nopeasti ja emot säilyvät terveinä. Tilaa 300 lampurille Lammastaloudelle on tilaa ylituotannon vaivaamassa maassamme, sillä vain kaksi kolmannesta Suomessa syötävästä lampaanlihasta on kotimaista. Lisäksi ruokaa on ollut ta1jolla messuilla ja markkinoilla. Tosin lampaan puolesta joudutaan vielä puhumaan paljon: suomalaisille lampaan maku on vieras, koska lihaa ei saa kaupasta ympäri vuoden. Menestys on vaatinut lammastalouden opettelua sekä tuotteiden ahkeraa kehittämistä ja markkinointia. Lampaiden ruokavaliota täydennetään vielä islantilaisella merilevällä. Lammastaloutta ei ole sotien jälkeen pidetty todellisena tuotantosuuntana vaan se on jäänyt pienpuuhastelun asemaan. seksi pitäisikin tiedot kerätä, jotta lammasalaa aloittelevien ei enää tarvitsisi oppia kaikkea kantapään kautta. Lampaasta kaikki irti Kuusamon Lampurit jalostavat lampaiden lihan, villan ja nahan mahdollisimman pitkälle. Teksti: Anne Kärkkäinen Kuvat: Paavo Hamunen Lallllllas elättää Kuusamon Kuparivaarassa asuvat Mirjam Mäenpää ja Jari Rantanen ovat yhdistäneet mielekkään elämäntavan ekotuotantoon ja tervejärkiseen kauppaan. Lumisessa metsässä liikkuj ille on tarjolla paksut ja kuivina pysyvät sarkahousut, jotka kuten muutkin vaatteet ommellaan tarvittaessa myös mittojen mukaan. Kaiken tämän perusta märehtii pihalla: satapäinen suomenlammaskatras. Koivulehdon tilalliset muistuttavat, että Suomeen mahtuisi ainakin 300 lampuria lisää, vaikka maa liittyisikin Euroopan unioniin. Huomattava osa lihoista palvataan taivalkoskelaisessa piensavustamossa. Siellä on 1950-luvulla rakennettu päärakennus ja hyväkuntoinen, vedoton navetta, joka riittää sadalle emolampaalle. Jari valmistaa myös tilauksesta lammasruokaa Kuparivaarassa vieraileville. Ruokavalio on kuitenkin pitänyt kasata itse, sillä Jarin mukaan Suomesta ei saa riittävän yksityiskohtaista kirjallisuutta lampaanhoidosta. Kaura, ohra ja kivennäiset joudutaan ostamaan, kuten myös soijarouhe, jonka asemesta Jari toivoisi kotimaista rypsiä. Heinät saadaan omilta pelloilta, ja lehdekset vesotaan tilan pusikoista. Mirjam on kuulostellut ihmisten toiveita, ja vähitellen tuotevalikoima on kasvanut. Pari vuotta sitten Mirjam ja Jari muuttivat Kuusamoon ja perustivat lammastilan Kuusamon Lampurit. Kirjaa odottaessa Koivulehdon emäntä ja isäntä lupaavat auttaa uusia lampureita. Lampaat hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti . Lampureiden menestys on ollut kelsiturkiksinen lentäjänlakki, talvi-ihmisten toivepäähine, joka suojaa tiiviisti pään ja niskan. Lampaanhoidolla voi elää Suomessa, jos osaa jalostaa tuotteensa viisaasti. Myös lämpimät kelsiliivit, -tossut ja -kintaat sekä irtovuorinen kalastajanliivi ovat menneet kaupaksi. Paikkakunnan neulomataitoiset saavat ostaa lankaa sopuhintaan, ja siitä sukeutuu villapaitoja, lapasia, sukkia ja torkkuhuopia myyntiin. Lampaannahallekin on kysyntää
Kuusamon Lampuritkin työllistää ompelijoita, neulojia ja kankureita, ja se on antanut tuloja pienteurastamolle, palvaamolle, purkittamolle ja kehräämölle. Maaseutukeskusten liitto on myöntänyt kaikille Kuusamon Lampureiden tuotteille Maakuntien parhaat -laatumerkin käyttöoikeuden. Lisäksi kehräämö ja luonnonvärit osaava värjäämö saattaisivat puolustaa paikkaansa. ari Rantanen keritsee lampaat ja lähettää villat kehräämöön, Jsta ne tulevat takaisin lankoina. ja Jari perustivat noin vuosi sitten. Niin ... Myymälä elää turisteista, joita Kuusamossa käy noin miljoona vuodessa. Lammastaloudesta toimintakeskus Mirjamin ja Jarin mielestä lammastaloudella ja sen sivuelinkeinolla on mahdollisuus muodostaa toimivia kokonaisuuksia laajemminkin. ja ajatuksissa siintelee vielä purkittamo, jossa lammaspateen ohella säilöttäisiin Kuusamon muiden herkkuvalmistamoiden erikoisuuksia: riekkoa, muikkua ja siikaa. Mirjam Mäenpää paimentaa lammaslaumaansa Kuparivaaran kedoilla. vsk. 17. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Olemassa olevaa toimintaa käytetään hyväksi eikä perusteta mitään uutta, joka voisi viedä jo toimivilta mahdollisuuksia. Kaupassa myyvät omia tuotteitaan myös muut kuusamolaiset käsityöläiset, kokit ja leipurit ilman välikäsiä. Kannatettavana sijoituksena lampurit pitävät kuitenkin kuusamolaista nahkamuokkaamoa, koska Suomen nykyiset muokkaamot eivät pysty käsittelemään kaikkia maassamme kertyviä nahkoja. Mirjam puhuukin mielellään verkostoitumisesta. Myös melkein kaikki suoramyymälän muut tuotteet ovat saaneet kunnan antaman laaduntakeen ja alkuperää osoittavan Kuusamo-tuotemerkin. Verkostoitumisella vältytään myös uusilta investoinneilta
Se maisema, joka on lumonnut monet suomalaistaiteilijat, on ehtymätön innoittaja vielä tänäänkin. • 01a1se01assa Mitä kaikkea maisemasta ja maiseman takaa löytyikään kansainvälisessä ympäristöestetiikan konferenssissa. Onko maisemalla yhteyttä kansallisidentiteettiimme. Mikä on maisema. Ukko-Kolin kallioilla maiseman palvojat kääntävät selkänsä rumille betoniportaille syventyessään yhteiseen nautintoon. Maallikkokin herää, kun pohditaan ympäristöestetiikan soveltamista käytäntöön. Onko luonnolla itseisarvoa. Miten kasvatetaan ymmärtämään maisemaa ja ympäristöä. Mitä luonnon kauneus on. Vaikeita kysymyksiä vailla yksinkertaisia vastauksia nousee esiin väsyttävyyteen asti. FilosofinenSUOMEN LUONTO 10/94 53. Keitä ovat maiseman kokijat. Miten erotamme itsemme muusta olevasta. Äkkiseltään ympäristöestetiikan peruskysymykset saattavat vaikuttaa turhankin moneen kertaan pohdituilta. Miten mielikuvitus vaikuttaa maiseman kokemiseen. Miten metsänhoito muovaa maise18 Maisemien ihailuunkin liittyy väistämättömiä risitiriitoja. Iiris Lappalainen Kohtaantisia Mikä saa ihmiset vaeltamaan maailman aarnn ihastelemaan kaunista maisemaa. maa. Konferenssi oli erittäin ajankohtainen, ja se kuvastaa laajempaa yhteiskunnallista murrosta. Oivallus siitä, että olemme osa luontoa ja kaipaamme yhteyttä siihen, vaikka olisimme kuinka kaupunkilaisiksi tai teknokraateiksi asettuneetkin, on sittenkin murtautunut monille yhteiskunnan alueille. vsk.. Kolille kokoontui juhannusviikolla likimain sata taiteen, filosofian , rakentamisen, metsäalan, luonnon, kasvatuksen sekä matkailun ammattilaista ja opiskelijaa pohtimaan maiseman ja luonnon arvostusta. Y mpäristöestetiikan konferenssin olivat suunnitelleet ja toteuttivat Suomen Estetiikan Seura, Joensuun yliopisto ja kesäyliopisto. Mikä ihmisen mielikuvituksessa vaatii tällaisia kokemuksia, mitä maisema antaa mielikuvitukselle, pohti ympäristöestetiikan konferenssi. Miten lait ja politiikka vaikuttavat ympäristöömme
19. Miten ne vaikuttavat havaintoihin. Tennistä pelasivat taiteilija Erkki Pirtola ja maakuntajohtaja Matti Puhakka. vsk. Jokainen kansainvälisen konferenssin osallistuja toi Kolille mukaansa omat kokemuksensa, muistonsa ja tietonsa. SUOMEN LUONTO 10/94 53. Taiteilija Pekka Purhonen selittää installaatiotaan Pelikenttä: "Halusin tehdä yhtä älyttömän ja ympäristöönsä sopimattoman rakennelman kuin mitä Kolilla on jo muutama." Paha-Kolin jyrkässä rinteessä konferenssiyleisö jännitti huvittuneena. Onko siis jokainen luonnon tulkitsija taiteilija. Älytön ottelu onnistui taide voitti. Luonnon kokemus muistuttaa taide-elämystä. Maiseman taustoja voi myös tulkita yleisölle kuten taideteosta
Tietön taival on monelle arvo sinänsä vaeltaminen luonnossa arstrt valppaina saattaa olla ehdoton elämän välttämättömyys. Tie kieltämättä tekee maiseman kokemisen helpoksi, mutta samalla myös vaikuttaa harjun luonnontilaan. Amerikkalaisella tutkijalla ei vastaavia muistoja ole eikä hän ilmeisestikään ehtinyt tarkkaan paneutua paikallisiin ristiriitoihin sen paremmin kuin suomalaiseen maisemaankaan. Tarvitsemmeko kokemuksia luonnosta, yhteyttä alkuperäiseen ympäristöön, luonnon kauneutta. Kuitenkin kansallispuiston luonto on parhaimmillaan ilman tietä. 20 Kauniin maiseman katsoja saattaa olla myös sen tuhoaja. vsk.. Amerikkalainen esteetikko ihasteli samaisen hotellin tunnelmaa ihanan nostalgiseksi. Kolin maiseman ristiriidat Koli sopi hyvin konferenssipaikaksi. Valitettavasti esteetikko ei voi antaa sellaiseen suoraa vastausta, mutta hän kyllä haluaisi olla mukana keskustelemassa, kun asiasta päätetään." Viikko oli sanojen tulitusta. Se rakennettiin viisi vuotta sitten metsäautotienä, mitä luonnonsuojelijat vastustivat. Arvioiden taustalla ovat kokemukset T austatietomme ja muistomme vaikuttavat esteettisiin arvioihin. Tie yhdessä Pielisjärven rantatien kanssa lyhentää Kolin kyläläisten yhteyksiä etelään. Ehkäpä suomalainen arvioija on käynyt Kolilla nuoruudessaan, noussut kauniina kesäpäivänä Ukko-Kolin laelle, upottanut katseensa siniseen maisemaan . Helppoa liikkumista arvostava nauttii tiestä. Halutaanko siitä yleistä tietä, ihmettelevät luonnonsuojelijat. Vanhoihin polkuihin, betoniportaisiin ja kaiteisiin on totuttu . Miten ottaa luonto ja muu maisema huomioon uutta rakennettaessa. Kaskenpoltto Kolilla toi historian nykypäivään ja hurmasi. Huikeimmat suunnitelmat matkailun kehittämisestä ovat jäissä. Metsäpalo synnyttää pelon ja pakokauhun, mutta samalla myös kiihottaa mieltä. Niinpä hän voi suhtautua neutraalimmin hotelliin kansallismaisemassamme ja kaivautua omiin lapsuusja nuoruusmuistoihinsa kesälomaan jossain metsän keskellä kenties. Se näkyy ja tuntuu Kolillakin. Mutta uusi tie harjulla Kolin vaaroilta etelään on kiperä ongelma. Eräs suomalainen taidekasvattaja nimesi Kolin matkailuhotellin yksiselitteisesti ympäristörikokseksi. Toisaalla on suunniteltu rinnealueen laajentamista. Konferenssin johtaja dosentti Yrjö Sepänmaa totesi: "Ympäristöesteetikoilta kysellään usein ratkaisuja käytännön ongelmiin kuten esimerkiksi, miten metsä pitäisi hakata. Onhan tie kapea ja mutkainen. Taidekasvattaja ymmärtää myös myöhemmin hankittujen tietojensa varassa maiseman merkityksen suomalaisten identiteetille ja uskaltautuu sen vuoksi jyrkästi tuomitsemaan laatikkomaisen rakennuksen. Vaikka Kolille on perustettu kansallispuisto, siellä syntyy lähes vuosittain uusia mieltä kuohuttavia ristiriitoja. Tuli tuhoaa ja luo uutta. Luonnonsuojelijat ovat vaatineet voimakkaasti UkkoKolin laskettelurinteiden sulkemista. Mikä merkitys maisemalla on rakennusperinteessämme. Perinteiden arvostus Rakentamiseen liittyvä estetiikka oli konferenssin keskeisiä aiheita. Suhde SUOMEN LUONTO 10/94 53. Monet ki viin kaiverretut muistokirjoitukset ovat muuttuneet kulttuurihistoriaksi. Hän varmasti puolustaa sen kunnostusta ympäri stövaurioista piittaamatta. Se on myös hyvä oikotie joillekin kesämökin omistajille. Kolin vaaroilta avautuvilla näkymillä ja alueella varsin myöhään päättyneellä kaskitaloudella on katsottu olevan voimakas yhteys kansalliseen identiteettiimme ku vataiteen, kirjallisuuden ja musiikin kautta. Vastikään on käyty laaja kiista alueen kehittämisestä ja suojelusta. Ulkomaiset vieraat, kaikki kansainvälisesti merkittäviä esteetikkoja, yhdessä nimekkäiden kotimaisten luennoitsijoiden kanssa puhuivat kilpaa ajan kanssa. kin pohdinta on välttämätöntä. Se on tänä vuonna luetteloitu virallisesti yhdeksi arvokkaimmista kansallismaisemistamme. Vaikka se on periaatteessa julkiselta liikenteeltä suljettu, sitä käytetään myös matkailutienä. Tällä hetkellä rintamalla vallitsee aselepo. Maiseman vaurioiden lisäksi tie tuo luontoon autojen äänet. Tietä on korjailtu ja kunnostettu . Matkan on ehkä kruunannut käynti vanhan hotellin ravintolassa