11 Kirkasta muttei moitteetonta, Eija Saski ........................................................................ 59 SUOMEN LUONTO 10/93 52. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 45 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Hanriu Niklander ........................................................... 32 Suojelumetsiä tarvitaan lisää, Antti Halkka ......... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 22.11. "[ Kotimaasta ........................................................................ ............. 24 "Mie viihyn", Iiris Lappalainen ........................... z u.J 6 :J (J) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 I 00 Helsinki puh. 36 Metsäyhtiöt ja -laitokset ovat pehmentäneet hakkuuohjeitaan, mutta otteet metsissä ovat yhä kovat. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Tammihiiri ............................................................. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 I 5 I Helsinki puh. 20.01. 52 Kysy luonnosta ......................................................... vsk.. Kansikuva: Punakämmekkä loistaa Koivusuon luonnonpuistossa Ilomantsissa. Saasteiden virrat, Antti Vahtera ............................. 8 Kysy ekoneuvoa .............................................................. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 53. llmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 11 12 I 25.10. Kuvaaja on Heikki Kokkonen. Lue sivuilta 20-23. 17.12. 4 Kuluttajan valinnat .......................................................... 18. 48 Kiljoja ...................................................................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 16 Vantaan Reunan kyläläiset jäivät toiseksi mittelössä suurta voimayhtiötä vastaan valtioneuvosto antoi linjausluvan jälkikäteen. ........................................................ Se viihtyy Siperian lakeuksilla, mutta Suomesta sen pelätään tyystin hävinneen. 34 Suomesta puuttuu vieläkin metsäluonnon suojelusuunnitelma ja suojelualueita. 11. 12 Suomen Luonto testautti asiantuntijoilla kaupoissa myytäviä kivennäisja lähdevesiä. Säästötilaus 265 mk. (90) 228 08 I telefax : (90) 446 9 I 4 Päätoimittaja Jorma Laurila. .1 8 Tunturikiuru, tundran lintu, Olavi Hilden... Hoito-ohjeet vasta matkalla metsätyömaille, J Anne Brax ................................................................. Kalliopiirroksia tekivät todennäköisesti suomalaisten kaukaiset esiisätsivut 40-45. Summaries of the Main Articles ................. Kallioon hakat?_u joutsen Ka,jalasta, Aänisjärven itärannalta. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. 15.12. 10 Menetämmekö pimeyden. ... Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. .. Voimajohto luvatta kylään, Alice Karlsson ........... 2 Tunturikiuru ei kaihda jäätävää tuulta ja pakkasta. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 I 421 lrtonumero 33 markkaa. Vesilinnun kansan jäljillä, Ritva Kupari ............... 228 082 17 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Anni Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki , 228 08218 Väriero/lelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. PohjoisKa,jalan luonnosta enemmän sivuilla 24-33. 20 Maakunnat tutuiksi: Pohjois-Karjala Laulun laaja kotimaa, Seppo Vuokko .............. 40 Ulkomailta ................................................................
Myös jalostusasteen nostoon pitää pyrkiä. Jorma Laurila 3. Ympäristön tärvääminen ei enää lyö leiville. On taattava myös luonnon monimuotoisuuden uudistuminen ja säilyminen. Muutamat ydinvoiman kannattajat sitä vastoin riehaantuivat julkisuudessa huvittavuuksiin asti. Luontoa säästävä metsäteollisuus ei voi rajoittua vain päästöjen vähentämiseen tai kierrätykseen, vaan luontoa kunnioittava toimintalinja pitää ulottaa hakkuutyömailta putken ja piipun päähän ja valmiisiin tuotteisiin asti. Sen keittäminen selluksi on puun häpäisyä. Ilahduttavaa on, ettei edes ydinvoimapiirien ennennäkemätön taustavaikuttaminen pystynyt muuttamaan ratkaisua. Talousmetsiä on joka tapauksessa suurin osa metsistä, joten metsäluonnon rikkauden säilyttämisessä ne ovat keskeisessä asemassa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Suomi ei saa tyytyä pelkästään Euroopan sellunkeittäjän rooliin. Uudesta ydinvoimalasta yritettiin tehdä uuden ajan Sampoa, joka jakaisi kaikille vaurautta, pukkaisi Suomen nousuun, alentaisi korot ja parantaisi jopa uskottavuutta muun maailman silmissä. Metsäyhtiöt ovat viime aikoina teettäneet kilvan erilaisia luonnonmukaisuutta korostavia metsänkäsittelyohjeita. Metsä ei ole pelkkä puuvarasto, vaan elävä ekosysteemi. Ei voi olla oikein, että me ko1jaamme hyödyt ja jälkipolvet saavat perintönä pelkät riskit. Metsäteollisuus saisi päinvastoin kiittää luonnonsuojeluliikettä vetoavusta ympäristökysymyksissä. Yhtä tärkeää on talousmetsien käsittelyn luonnonmukaistaminen. Metsäteollisuudella on paljon suotuisammat lähtökohdat kuin monella muulla teollisuuden alalla: sillä on käytössään uudistuva, luonnollinen raaka-aine, josta valmistetut tuotteet hajoavat biologisesti ja päätyvät luonnon kiertokulkuun. Tosiasia on, että halvan ja yltäkylläisen energian ajat ovat ohi; maapallon terveys ei kestä tällaista menoa. Tarvitaan todellisia tekoja. Ympäristölle myönteistä imagea ei rakenneta tyhjille lupauksille. vuosikerta 10 1993 Metsätalous luonnonmukaistettava! Metsäteollisuutemme on vähitellen alkanut antaa painoa ympäristönäkökohdille myös julkisessa kuvassaan. Mitä aiemmin ryhdymme vähentämään voimakkaasti energiankulutusta ja hyödyntämään uudistuvia energialähteitä, sen vankemmin olemme elämässä kiinni me ja tulevat sukupolvet. Näin ei tarvitse käydä; on muitakin vaihtoehtoja. Päästöjen vähentämisessä ja kierrätysmyönteisyydessä metsäteollisuudessa on viime vuosina edistytty myönteisesti. Kielteinen ydinvoimapäätös osoittaa myös hyvää moraalia. Ydinvoiman vastustajien argumentit on leimattu tunteenomaisiksi. Metsäteollisuuden toiminta ei ole kestävällä pohjalla, ellei riittävän kattavasta metsien suojelusta sovita. Y dinvoimahanke kaadettiin rationaalisin energiaja yhteiskuntapoliittisin perustein. Se SUOMEN LUO TO 10/93 52. Metsäteollisuustuotteiden koko elinkaari on otettava huomioon. Käyty ydinvoimakeskustelu antaa asiasta päinvastaisen kuvan. vsk. Metsäteollisuuden kannattaisi kääntää luonnolliset juurensa voitoksi ja myös huolehtia niiden terveydestä pitkällä tähtäyksellä. Ympäristöä pilaavat tuotteet menevät huonosti kaupaksi. Esimerkiksi Lapin hitaasti kasvanut, vankka puu on erinomainen huonekaluteollisuuden ja muun puusepänteollisuuden raakaaine. 52. Suurimmat puutteet ovat metsien käsittelyssä. Arviot uuden ydinvoimalan työllistävästä vaikutuksesta nousivat imaginaarisiin lukuihin; korkein noteeraus oli 235 000 työpaikkaa. Luonnonsuojelijat on leimattu epäisänmaallisiksi, kun he ovat arvostelleet metsäyhtiöiden toimia. Kestävää metsätaloutta ei ole vielä se, että metsä tuottaa puumassaa saman verran kuin sieltä hakataan. Järki säteili eduskunnassa Eduskunnan syyskuussa selvällä enemmistöllä tekemä kielteinen päätös viidennestä ydinvoimalasta oli jäijen ja vastuullisen politiikan voitto. Pitkälle päästään jo hyvällä tahdolla ja tinkimällä huippuunsa viedystä tehokkuudesta. Ohjeet on saatava toimimaan myös jokaisella hakkuutyömaalla. Ydinvoiman kannattajat väittävät, että Suomi suistuu nyt kivihiilikauteen. Yhtiöt ovat nyt paljon pitemmällä eurokuntoisuutensa kohottamisessa kuin olivat ilman kovaa luonnonsuojelukritiikkiä. Luonnonmukaisuuden huomioon ottaminen mets1ssa ei vaadi mullistusta metsätaloudessa. Tähän __ on pakottanut muun muassa keskieurooppalaisten kuluttaJ1en kasvanut ympäristötietoisuus. on hyvä vaikkei vielä riitäkään. Metsien käsittelyssä on pystyttävä ottamaan huomioon metsän pienipiirteisyys: on jätettävä puronvarret, metsälampien rannat, saaret ja kalliomaat hakkaamatta, suosittava luontaista uudistumista ja luonnon omaa valintaa, säästettävä pökkelöitä ja maapuita sekä annettava elintilaa metsän taloudellisesti vähämerkityksisille puille, kuten raidoille, haavoille, lepille ja lehmuksille. Pienteollisuuden kehittäminen loisi myös työpaikkoja syrjäseuduille. Luonnonsuojelualueet ovat vain jonkinlaisia tapaturmavakuutuksia ja turvapaikkoja uhanalaisille eliöille
Monirnuoto isuussopimus astuu voimaan vasta 90 päivän kuluttua siitä kun 30 valtiota on ratifio inut eli lopullisesti hyväksynyt sen. syyskuuta 1993. Suuressa osassa maailmaa puun puute on ongelma, liiat puut eivät missään. Luonnon ystävä kierrättää niin Suomessa kuin Keski-Euroopassa. Monimuotoisuussopimus kuitenkin astuu voimaan vasta joulukuussa, sillä ratifioijamäärä tuli täyteen syyskuussa. Ilmastosopimuksessa järjeste ly on muuten sama, mutta se vaatii 50 valtion ratifioinnin. Ratifiointia on vii vyttänyt normaali lausuntokierros ja se, että sopimukset päätettiin tuoda eduskunnan hyväksyttäv iksi. Ilmastosopimuksen voimaan astuminen näyttää siirtyvän ensi vuoteen. Todellinen luonnonystävä ei osta kierrätyspaperista tehtyjä tuotteita vaan ainoastaan puhtaasta ensikuidusta tehtyä paperia. D SUOMEN LUO TO 10/93 52. "Strategian valmistelutyössä oli mukana myö kansanedustajia, joten säteil yvaikutus on ollut melko inen", iloitsee luonnonsuojeluliiton pääs ihteeri Esko Joutsamo. vsk.. Myös puhdasta vettä ja energiaa kuluu vähemmän kuin uuden paperin teossa. Nope immin sopimukset hyväksyneiden joukossa on niin kehityskuin teollisuusma itakin. "Sopimukset viedään eduskuntaan muun muassa siksi, että ne vaikuttavat tulevaan lainsäädäntöön", sanoo Pelttari . syyskuuta äänin 107-90 viidennen ydinvoimalan. Suomi liittynee pian joukkoon. Tätä eivät ainakaan suomalaiset luonnonsuojelijat olevaaRion sopimukset hyväksytään vasta loppusyksystä Suomi allekirjoitti Rio de Jane irossa kesäkuussa 1992 ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevat sopimukset. Hyvälaatuinen jätepaperi kannattaa käyttää uudelleen, huonolaatuinen vo idaan polttaakin. Eri asia on kannattaako Suomeen tuoda jätepaperia muualta. KOTIMAASTA Uusi ydinvoimala torjuttiin Eduskunta kaatoi 24. Pyörä on myös sysättävä liikkeelle: "Energiatutkimukseen on löydyttävä rahaa ja viranomaisilta on vaadittava tekoja, jotka vastaavat eduskunnan tekemää päätöstä." Näin kansanedustajat äänestivät viidennestä ydin voimalasta: Ei uutta ydinvoimalaa Keskusta Aho Esko, Alaranta Juhani, Aula Maria Kaisa, Isohookana-Asunmaa Tytti, Jäätteenmäki Anneli, Koistinen Annikki, Komi Arnias, Koski Markku, Kuittinen Tuula, Kuuskoski Eeva, Laivoranta Jarmo, Leppänen Johannes, Lindqvist Maija-Liisa, Mölsä Tero, Pekkarinen Mauri, Puhakka Raili , Rehn Olli, Rossi Markku, Ryynänen Mirja, Saapunki Pauli, Saari Aapo, Vanhanen Matti, Vihriälä Jukka, Väistö Matti Sosiaalidemokraatit Alho Arja, Backman Jouni, von Bel! Aarno, Gustafsson Jukka, Hack lin Iiris, Halonen Tarja, Hurska inen Sinikka, Hämäläinen Tuulikki, Jaakonsaari Liisa, Kasurinen Anna-Liisa, Kautto Tarja, Lahti-N uuttila Pentti , Met ämäki Lauri , Muttilainen Kyllikki , Myller Riitta, Nyby Mats, Ojala Arja, Paakkinen Saara-Mari a, OHO! Luonnonystävä ei kierrätä, otsiko i Suomen Kuvalehti pääkirjoituksensa 10. Suomen luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen työ uusiutuvien kotimaisten energ iavaihtoehtojen ja energ ian säästön puolesta tuotti hedelmää. Sopimuksilla yritetään tarttua kahteen keskeiseen ongelmaan: ilmaston lämpenemiseen ja luonnon monimuoto isuuden köyhtymiseen. Liiton energiastrategialla on ollut suuri vaikutus yle iseen energ iakeskusteluun. sil4 Puisto Virpa, Rajamäki Kari , Rask Maija, Rinne Heikki, Roos Jukka, Skinnari Jouko, Tuomioja Erkki, Tykkyläinen Marja-Liisa, Urpilainen Kari, Vehkaoja Marjatta, Viljamaa Marja-Leena Kokoomus Kaarilahti Marjut, Pieti käinen Sirpa, Taina Anneli, Takala Irmeli Vasemmistoliitto Aho Raila, Andersson Claes, Apukka Asko, Astala Heli, Helle Esko, Korhonen Martti, Laakso Jaakko, Laaksonen Timo, Laine En io, Leppänen Pekka, Ojala Outi , Polvi Iivo, Polvinen Osmo, Rimmi Eila, Seppänen Esko, Stenius-Kaukonen Marjatta, Tennilä Esko-Juhani, Wahlström Jarmo Ruotsalaiset Biaudet Eva, Enestam Jan-Erik, Jansson Gunnar, Malm Håkan, ordman Håkan, Norrback Ole, Pieti käinen Margareta, Renlund Boris, Westerlund Henrik Vihreät Anttila Ulla, Haav isto Pekka, Hassi Satu, Hautala Heidi , Luukkainen Hannele, Nikula Paavo, Paloheimo Eero, Pulliainen Erkki, Pykäläinen Tuija Maaret, Räty Pekka Kristilliset Hiltunen Leea, Jääskeläinen Jouko, Kallis Bjarne, Kankaanniemi Toi mi, Laakkonen Pirkko, Seivästö Ismo Maaseudun puolue Ju rva Marita, Mäkelä Tina, Mäkipää Lea, Suhonen Hannu, Vistbacka Raimo Suomalainen rintama Riihij ärvi Heikki Vaihtoehto Suomelle Laukkanen Vesa Lupa uudelle ydinvoimalalle Keskusta Alaissi lä Olavi, Anttila Sirkka-Liisa, Björkenheim Rose-Marie, Heikkinen Kauko, Huuhtanen Jorma, Jokiniemi Esko, Juhantalo Kauko, Järvilahti Timo, Kalli Timo, Kauppinen Riitta, lä, että jätepaperin siistaukses a käytettävät kemi kaalit rasittavat ympäristöä raskaasti. "Luonnon kannalta ainoa o ikea tapa olisi polttaa jätepaperi voimala itoksissa", päättelee lehti. Ku valehden pääki rjoitus suistuu yksisilmäisyydessään pahasti ojaan . Väitettä perustellaan mm. Suuri sta metsävaroistaan ja hakkuuylijäämästään huolimatta Suomenkin kannattaa kierrättää. Haaskaukseen ei ole mitään syytä. Keski-Euroopassa monet maat ovat keskeisesti kierrätyskuidun varassa, koska niiden omat metsävarat ovat vähäiset. Antti Halkka tineet. Lisäksi prosessi kuluttaa energiaa, joka tuotetaan yleensä fossiilisilla, ilmakehää kuormittavilla polttoaine illa. "Eduskunta saa sopimukset käsiteltäväkseen vie lä tämän vuoden aikana", sanoo Antti Pelttari ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta. Kierrätys ja ensikuidun käyttö eivät sulje to isiaan po is. Periaatteessa sopimusten hyväksym iseen olisivat riittäneet presidentin ja ulkoministerin allekirjoitu kset. Kemppainen Hannu, Korkeaoja Juha, Korva Timo, Kääriäinen Seppo, Laukkanen Markku, Lehtosaari Markku, Liikkanen Raimo, Mattila Kalevi, Morri Helmi, äsi Lasse, Pesälä Mikko, Pokka Hannele, Pura Martti, Renko Tellervo, Röntynen Kalle, Suhola Aino, Viljanen Pekka, Virrankoski Kyösti, Vuorensola Markku, Väyrynen, Paavo Sosiaalidemokraatit Iivari, Ulpu, Kalliomäki Antti, Kekkonen Antero, Koskinen Johannes, Lahikainen Erja, Laitinen Reijo, Lindroos Reijo, Lipponen Paavo, Louekoski Matti, Luhtanen Leena, Luttinen Matti, Paasio Pertti, Ranta Jussi, Roos Timo, Rönnholm Mikko, Savolainen Lea, Törnqvist Kerttu, Vuoristo Raimo, Vähänäkki Matti Kokoomus Ala-Harja Kirsti, Antvuori PirjoRiitta, Dromberg Kaarina, Häkämies Kari, Ihamäk i Timo, Jouppila Ri itta, Kanerva Il kka, Karhunen Minna, Kivelä Pekka, Kohijoki Maunu, Lahtinen Matti, Lamminen Kalevi, Laurila Ritva, Lehtinen Leila, Linnainmaa Tuula, Louvo Anna-Kaarina, Markkula Hanna, Niinistö Sauli, Ollila Heikki, Perho-Santala Maija, Rauramo Anssi, Rusanen Pirjo, Saario Väi nö, Saastamoinen Riitta, Salolainen Pertti, Sasi Kimmo, Savela Oiva, Tiuri Martti, Toivonen Kyösti, Turunen Eeva, Uosukainen Riitta, Varpasuo Päivi, Viinanen Iiro, Zyskowicz Ben Vasemmistoliitto Vähäkangas Juhani Ruotsalaiset Donner Jörn, Lax Henrik, Rehn Elisabeth Kristilliset Moilanen Eeva-Liisa Maaseudun puolue Aittoniemi Sulo Liberaalit Ukkola Tuulikki Poissa äänestyksestä Keskusta Pelttari Seppo Kokoomus Mäki-Hakola Pentti Kuituja voidaan käyttää 3-5 kertaa ja siten vähentää puuraaka-aineen tarvetta. Monet to ivoivat määrän täyttyvän jo kesällä. Jälkimmäisistä nopeimpiin kuului vat Norj a ja Kanada. Kierrätys edistää ki istatta ympäristönsuojelua. Kirjoituksen mukaan jätepaperin kierrätyksellä ei ole paljonkaan tekemistä ympäristönsuojelun kanssa. "Liitto jatkaa energianeuvontaa", sanoo Joutsamo
Anne Brax Kierrätystä ja elämäntapaa Tusinamessuista edukseen poikkeavat toiset valtakunnalliset kierrätysmessut kokosivat Riihimäen historiallisiin veturitalleihin ja junavaunuihin lähes 15 000 vierasta elokuun lopulla. "Vaikka määrärahojen väheneminen on pysähtynyt, suojeluohjelmien toteuttaminen on edelleen rahan puutteen takia vaikeuksissa", Joutsamo toteaa. Kamppailu jatkuu silti", Aimo Nykänen vakuuttaa. Siellä Tieja vesirakennuslaitos (TVL) aikoo ottaa JoensuuKajaani -valtatien perusparannukseen tarvittavaa soraa kylän pohjavesialueelta Vihtakankaalta. "Yksin valkoselkätikan suojelun on arvioitu maksavan vähintään 20 mi ljoonaa", Joutsamo vertaa. Maanviljelijä Johannes Ovaskainen sanoo soramontun vievän veden ihmisten kaivoista. Kävijöiden mieleen olivat jääneet aivan eri_tyisesti kompostikäymälät, eristemateriaalit ja ekorakentaminen. Alueiden hoitoon on varattu 60 miljoonaa. vsk. "Kelvollisia sora-alueita löytyy muutaman kilometrin päässä valtatiestä. äille kylille on rakennettava kunnall inen vesihuolto mitä todennäköisimmin tulevina vuosina. Meidän ylitsemme on kävelty kylmästi. Messupäällikkö Satu Uskali Riihimäen Messut Oy:stä toteaa: "Tarve kierrätysmessuihin on ilmeinen. Monet olisivat toivoneet enemmän tietoa kosmetiikasta, pesuaineista, kodinkoneista ja elintarvikkeista. Ehkäpä nimi rajaa onnistuneesti pois pinnallisen markkinahumun, sillä sellaista ei liiemmälti messualueelta löytynyt. Alueelta olisi helppo johtaa juomavettä Vihtasuon kylän IiYTY Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) haluaa korostaa, että vain lajite11usta biojätteestä syntyy hyvää multaa. Kylän asukkaat käyvät nyt oikeutettua kamppailua kunnan ja valtion byrokraatteja vastan. "Se on varmaa kun vähän matkan päähän kaivetaan seitsemän kahdeksan metrin soramonttu, kuten TVL on suunnitellut." Kivimies Aimo Nykänen puolestaan ihmettelee kunnan virkamiesten ja kunnanhallituksen myönteistä suhtautumista soramontun tekemiseen. Aumat höyryävät YTV:n kompostikentä11ä Ammässuo11a. Nimi kierrätysmessut tuntuukin siis vähän yksipuoliselta. Ede11isessä numerossamme o11ut ku va kompostiaumoista oli YTV:n 1988-1989 tekemästä lajittelemattoman sekajätteen kompostointikokeilusta, jonka tulokset 9livat huonoja. Päätöksistä on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, missä se on parhaillaan käsiteltävänä. Valtion huono rahatilanne saa aikaan jotakin hyvääkin: teiden rakentamiseen varatut rahat vähenevät 500 miljoonalla. Näennäisesti määrärahat ovat kasvaneet; kasvu johtuu kuilenkin siitä, että suojelualueiden hoitorahat on siirretty maaja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriölle metsähallituksen liikelaitostamisen seurauksena. säksi lähellä sijaitseviin Vuokon, Kannaksen ja Paalasmaan kyliin. Näinä aikoina saa olla tyytyväinen, jos luonnonsuojelulta ei oteta rahaa pois", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo. Uhanalaisten lajien suojeluun varatut määrärahat laskevat tämänvuotisesta neljästä miljoonasta kolmeen. Kimmo Repo 5. KOTIMAASTA Luonnonsuojelurahat välttyivät leikkauksilta Luonnonsuojelurahat säästyvät ensi vuoden tuloja menoarviossa suurilta leikkauksilta. Joukkoliikenteen tuki vähenee tämänvuotisesta viidellä prosentilla eli 25 miljoonalla. "Luonnonsuojeluliitto olisi pitänyt bensaveron korotusta käyttömaksua parempana, sillä käyttömaksu ei hinnankorotuksen tavoin vähennä turhaa ajamista", kertoo luonnonsuojeluliiton liikennesihteeri Harri Ajomaa. "Joukkoliikenteen matkustajamäärät vähenevät varmasti , koska myös suunniteltu arvonlisävero nostaa joukkoliikenteen maksuja", murehtii Harri Ajomaa. Luonnonsuojelun kannalta tuhoisia tai arveluttavia, tulvasuojelun nimissä tehtäv iä perkauksia ja pengerryksiä tehdään silti vielä muun muassa Simojoella ja Urjalan Tarpianjoella. Ja yleisön puskuvoimaa tarvitaan, jotta asiat kehittyisivät parempaan suuntaan." Myös toisen pääjärjestäjän, Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo myhäilee: "KoulutustapahtuSUOMEN LUONTO 10/93 52. "Määrärahat eivät viimevuotisesta juuri lisäänny, mutta ainakin niiden väheneminen pysähtyy tällä erää. Iiris Lappalainen Pohjois-Karjalassa Vihtasuon kylässä Juuassa on meneillään vesikahakka. Seuraavien messujen valmistelu ja pitäminen on siis kiinni rahoitusneuvotteluista." Juukalaiset eivät hyväksy pohjaveden vaarantamista Messukyselyjen perusteella näytteilleasettajien enemmistö oli tyytyväinen päivien aikana tavoittamaansa yleisöön. Kysymys on enemmänkin elämäntavasta kuin pelkästä tavaran kierrättämisestä. Vesistöjen rakentamishankkeet saavat ensi vuonna selvästi vähemmän rahaa kuin aikaisemmin. Kyläläisiä ihmetyttää, että Itä-Suomen vesioikeus ja vesiylioikeus ovat suhtautuneet myönteisesti TVL:n soranottoon. Uusia hankkeita ei liikenneministeriön mukaan aloiteta. miin osallistui noin 700 henkilöä, yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisten kierrätysmessujen seminaareihin." Messujen tulevaisuus kuitenkin mietityttää: "Ilman valtion tukea tällaiset erikoismessut eivät olisi mahdollisia. Tällä yli 600 asukkaan kyläryppäällä on monin paikoin suuriakin ongelmia laadukkaan veden saannissa. Hallitus esittää luonnonsuojelualueiden hankintaan ja korvauksiin 161 miljoonaa markkaa. Hanketta on viety eteenpäin kyläläisiä kuulematta. Emme voi oikein korottaa sisäänpääsymaksua. Alueen pohjavesi on todettu vesija ympäristöpiirin tutkimuksessa erittäin hyväksi. Ihmiset kaipaavat tietoa. Käynnissä olev ien tiehankkeiden rahoituksen valtio turvaa lainaamalla 300 miljoonaa Pohjoismaiselta investointipankilta. Autosta joutuu ensi vuodesta lähtien maksamaan muutaman sadan markan vuotuisen käyttömaksun
Perhosten määrä koivikoissa tuntui aluksi ihanan runsaalta; onpas täällä faunaa ja flooraa. Steriloidut yksilöt kilpailevat lisääntymiskykyisten kanssa ruoasta, elintilasta ja parittelukumppaneista, kun taas rottien tappaminen luo jäljelle jääneille ihanteelliset edellytykset lisääntyä entistä tehokkaammin. AaroHuusko Kissa, laukku, myrkky vai lääketiede. Yllättävältä kuulostava ratkaisu on osoittautunut tehokkaaksi Joensuun yliopiston kenttätutkimuksissa Kiteen ja Kesälahden kaatopaikoilla. Rotat eivät enää synnyttäneet, mutta pöllöt, haukat ja ketut verottivat rottakantaa niin kuin ennenkin. Tunturimittari talvehtii muna-asteella, ja kun lehdet puhkeavat keväällä koivuihin, mittarit ovat valmiita aloittamaan parturointinsa. Rottien määrä alkoi nopeasti pudota. Hormonit hajoavat nopeasti, eikä "hormonirottien" syöminen vaikuta pöllöjen, haukkojen ja muiden saalistajien lisääntymiskykyyn. Vaihtoehto rotanmyrkyille on tervetullut, sillä myrkkyjen käyttöön sisältyy monia ongelmia. AiHelvetinjärvi laajeni Syyskuun alussa Ruovedellä olevan Helvetinjärven kansallispuisto laajeni. Luonnonystävät toivovatkin, että kuoriainen mieltyisi lehmukseen ja hyväksyisi sen useamminkin kodikseen. Etelämpänä havumetsissä kulopalot uudistavat metsiä aika ajoin, ainakin kerran vuosisadassa. Ostetulla alueella on vanhoja metsiä, erämaista suota ja kalliota sekä rantoja, joista osa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Vaikka osa Ruissaloa onkin nyt suojeltu, ei hyönteisen säilymisestä ole takeita. Kunnes tieto alitajunnasta antoi vinkin: ei kai vain tunturimittareita kyllä vain. SUOMEN LUONTO 10/93 52. Puiston pinta-ala lisääntyi 2 200 hehtaarista yli neljänneksellä. vsk.. Ainakin yksi osa luonnosta osasi käyttää nelisiipisten runsauden edukseen. Tunturimittariperhosia oli niin paljon, että kun riekko lähti lentoon, näytti aivan siltä kuin lintuparalta olisi koko höyhenpuku jäänyt leijumaan ilmaan. Tammimetsien laji löytyi lehmukselta Erakkokuoriainen on Suomessa erittäin uhanalainen. Ajan myötä toukkia syövien loispistiäisten kannat runsastuvat, ja tunturimittarin massaesiintymä menee ohi noin kolmessa vuodessa. Suurin osa hyönteisistä kun on asunut suojelualueiden ulkopuolella. Ruissalon alueeUa on merkitystä laajemminkin, koska kuoriainen on erittäin uhanalainen myös Norjassa ja Ruotsissa. KOTIMAASTA Kolmesenttinen, kiiltävänruskea erakkokuoriainen elää tammella, mutta tämä yksilö löytyi yllättäen lehmukselta. Tehokasta rottien torjuntakeinoa on etsitty vuosisatoja. Vastaavan vaikutuksen saa aikaan tunturimittari kalutessaan tunturikoivut lehdettömiksi. 6 Munien talvehtiminen voi epäonnistua, jos pakkaset yltävät 40 asteeseen. Helena Tengvall Helvetinkolun ympäristöstä. Niitä löytyy meiltä vain rajoitetulta alueelta Turun seudulta, lähinnä Ruissalosta, jossa kasvaa vanhoja tammia. Koivikoissa parveili muuttomatkaa miettiviä rastasparvia; räkätit, punakyljet ja kulorastaat saivat matkaevästäydennystä vaativaa muuttoaan varten. Rottien lisäksi hormoniehkäisyä on kokeiltu myös variksiin ja lokkeihin, ja tuloksia on pidetty lupaavina. Aikuiset kuoriaiset elelevät puun rungolla, ja niillä on erikoinen, nahkamainen ominaishaju. Toukkien hyökkäyksen seurauksena koivut kehittävät vasta-aineita, jolloin lehdet muuttuvat epämieluisan makuisiksi. Tunturi koivikot kärsivät harvoin laajemmin mittareiden massaesiintymistä viimeksi 1960-luvulla Utsjoella ja Inarissa noin 5 000 neliökilometrin alueella. Tehoaineina käytetään samantyyppisiä hormoneita kuin naisten e-pillereissä. Myrkytettyjä rottia syövä petoeläin myrkyttyy, ja myös rotalle itselleen myrkytyskuolema on tuskallinen. Erakkokuoriaisemme ovat vaarantuneet keräilijöiden sekä isojen tammien hävittämisen takia. Mielenkiintoinen havainto on, että rotilla, joilla on nopea lisääntymistahti, lyhyt elinikä ja paljon luontaisia vihollisia, tietyn yksilömäärän steriloiminen saa koko kannan romahtamaan paljon nopeammin kuin mitä tekisi saman yksilömäärän tappaminen. Tutkimuksen mukaan ehkäisyhormonit ovat ympäristölle ja petoeläimille turvallisia. Erakkokuoriaisen toukat pysyttelevät puun sisällä ja myös koteloituvat sinne. Jouko Veikkolainen Ropilla valtavasti tunturimittareita Retkeilin Ropin maastossa, Ropinsalmesta Ropitunturille, noin 60 kilometriä Kilpisjärveltä etelään syyskuun ensimmäisen viikonlopun tietämissä. Villirottien ehkäisyhormonit vaihtoehto myrkyille Suomalainen lääketehdas Farmos kehittää parhaillaan uutta, turvallisempaa vaihtoehtoa rotanmyrkyille: rottien e-pillereitä, joilla syntyvyys saadaan pysähtymään. Usein luonnon omat torjuntamekanismit pelastavat: kovat talvipakkaset, epäsuotuisa kesä toukkien kehitykselle ja loispistiäiset pitävät kannat kurissa. Metsähallitus osti Yhtyneiltä Paperitehtailta 600 hehtaaria maata noa varjopuoli on menetelmän työläys: hormonisyötit on tarjoiltava kerran päivässä niin kauan kuin rottia on jäljellä
kapealehdykkäistä nukkeruusua, joka on syksyisin pienten punaisten kiulukoiden koristama. Alice Karlsson teen pölyltä. KOTIMAASTA Vihreys voi sekä ihastuttaa että ärsyttää. Kiulukat ovat parhaimmillaan, kun ne eivät ole enää kivikovia, mutta eivät vielä vetelän pehmeitäkään. "Sammal ei rapauta kiveyksiä Ruusunkiulukoita Kukat ovat lakastuneet, mutta ruusunkiulukat kiiltävät auringossa ensin oranssin sävyisinä, sitten tummanpunaisina ja lopulta himmeän läpikuultavina. Rehevästi kasvavat ryhmäja köynnösruusutkin saattavat tehdä kiulukoita, jos lakastuneita kukkia ei leikata pois. Niistä useimmat on käsittääkseni löydetty komposteista", tietää Helsingin yliopiston eläinmuseon johtaja Olof Biström. Sen arvellaan napostelevan hyvinkin painonsa verran jätettä päivässä. Komeimmat kiulukat on tavallisella kurttulehtiruusulla. Sammalessa nähtiin piha-asetelman tuhoaja. Vaarallisia sammalia Helsingin Ullanlinnassa erään kerrostalon pihalla, uuden laatoituksen ja kiveyksen välistä pinnisteli ilmoille sinnikäs sammal. "Toivottavasti sammalia ei · enää ensi vuonna näy," Itkonen sanoi. Toisinaan jalompi latvaosa paleltuu, ja juuresta alkaa kasvaa villiruusun versoja. Yksinkertaiskukkaiset pensasruusut sen sijaan marjovat runsaasti. Kiulukat eivät kuitenkaan ehdi kypsyä ennen talvea, vaan Euroopansarvikuonokkaan toukka on silmiinpistävän suurikokoinen, lähes kymmensenttinen. Ruusujen piikkiset oksat piirtyvät terävinä harmaanruskeaa maata ja syystalven loskaista lunta vasten, ja pakkasaamujen kuura kimaltaa punaisten marjojen rypistyneellä pinnalla. Joskus kahden kolmen vuoden kuluttua toukasta näet kehittyy aikuinen sarvikuonokas, verrattoman komea kovakuoriainen. Talossa asuvan vanhan rouvan mielestä vihreät sammalet olivat hirveitä. Etenkin kerrottukukkaiset pensasruusut kasvatetaan usein rotevakasvuisten eteläeurooppalaisten villiruusuristeymien juuriin ympättyinä, koska pensasruusujen pistokkaat kasvattavat omia juuria liian hitaasti. Liki kymmensenttinen, valkea ja peräpäästään kuultava jättitoukka mutustaa vahvoilla leuoillaan kompostin jätteitä suuhunsa. Moni kompostiaan pöyhinyt on löytänyt muhevan mullan joukosta kuonokkaan toukan. Kompostikin täyttää lajin elinpaikkavaatimukset mainiosti. matkassa. Siellä sitä kannattaa vaalia huolella. Kerrottukukkaiset ruusut, kuten puutarhamaailman betoniksi kutsuttu puistosuunnittelijoiden suosikki hansaruusu tai perinteinen joka mökin puolikerrottu juhannusruusu tekevät vain vähän kiulukoita. Minä en ainakaan ota sellaista vastuuta." Taloyhtiön hallituksen päätöksellä sammalet päätettiin myrkyttää Kemiran rikkaruohomyrkyllä, simatsiinilla. Otus on siis kompostissa peräti tervetullut ja hyödyllinen ilmestys. "Entäs jos joku liukastuu siihen. Ruusunmarjat pysyvät pensaissa vielä silloinkin, kun ensilumi peittää puutarhan. Monet kertovat saaneensa sen vieraakseen pihamaalle tuodun hevosenlannan Vesa Koivu Elinvoimaisen kurttulehtiruusun makeita kiulukoita. Jari Salonen jäävät vihreiksi. Ne ovat suuria ja meheviä, naurismaisen litteänpyöreitä ja kypsinä melkein öljyisen makeita. Keitä kiisseliä, soseuta hilloksi tai ihaile muuten vain. Niitäkin voi käyttää vaikka kakkujen koristeina, jos pensaat kasvavat suojassa liikenSUOMEN LUO TO 10/93 52. Jos vastaan kömpii aikuinen sarvikuonokas, selviää otuksen eksoottinen nimikin. Yksinkertaiskukkaisella juhannusruusulla kiulukat muuttuvat kypsyessään tyylikkään mustiksi. Rea Peltola 7. Omituisen näköisiä vihreänruskeita kiulukoita voi putkahdella pensasaitojen ruusupöheiköistäkin. Hidaskasvuisena se ei edes ehdi valloittaa laatoitusta, jonka päällä jatkuvasti kävellään." Isännöitsijä Vesa Itkosen mielestä sammal voi koitua kalliiksi. "Täyttä hölynpölyä", sanoo biologi Seppo Vuokko. Jotkut asukkaat ihailivat vihreyttä, mutta kaikki eivät. Koiraan päässä on komean kokoinen sarvi, aivan kuten sarvikuonolla. Kiulukoiden hedelmäliha on hyvää kiisseleissä ja hilloissa; vaaleankellerviä siemeniä ei syödä. Aikuinen yksilö on myös silmiinpistävän kookas; koiraalla on mittaa jopa neljä senttiä. Sarvikuonokas asettui Suomeen alunperin sahanpurukasoihin. "Ne syövät kiveyksen hajalle", hän kauhistui. Otus asettuu erityisen mielellään avokompostiin. vsk. tai laattoja. Muilla ruusuilla on paljon pienemmät ja ohutmaltoisemmat kiulukat, eikä niissä ole paljon syömis• tä. "Eläinmuseolle on saatu viime vuoden aikana varsin runsaasti näytteitä sarvikuonokkaasta. Tienvarsi-istutuksissa näkee nykyään usein matalaa Sarvikuonokas on kompostissa kuin kotonaan Viime vuosina ilahduttavasti yleistynyt kompostointi antaa uutta vauhtia myös joillekin eläinlajeille, joista mainio esimerkki on euroopansarvikuonokas
Bio-Saner -liuos sisältää luonnon omia hajottajabakteereita huomattavasti enemmän kuin maaperä. Miten olisikaan käynyt van ongelmattomalta. Katsaus antaa perustietoja käymälän valinnan helpottamiseksi. Säiliö on pieni ja helppo tyhjentää. Eräissä malleissa on sähkölämmitin kompostoitumisen ja nesteen haihduttarnisen tehostamiseksi . Eri mallien käyttömukavuutta ja toimivuutta ei ole tarkemmin tutkittu, vaan tiedot on hankittu suoraan valmistajilta. Iiris Lappalainen Luontoystävällinen kompostikäymälä. Ecora Oy Tara oli vuokranle. Sellaisia löytyy kesämökin yksinkertaisesta "ekovessasta" sähköistettyihin omakotitalon kuivakäymälöihin. Mikäli on hankkinut vaikkapa veneeseensä tai mökilleen kemiallisen vessan, kompostoimishaluaan ei kannata sittenkään upottaa unholaan. (919) 68 132, telefax (919) 68 133.. Johansson Luonto-Laite Oy:stä kertoo Naturum-rumpukompostorin koekappaleen olleen käytössä useita vuosia ja mallin sarjavalmistuksen alkavan piakk,oin. Naturumilla asioiva voi käyttää käsisuihkua, sillä virtsa ja vesi ohjautuvat suoraan viemäriin eivätkä kompostoivaan säiliöön. Kompostoivaa massaa pinut Riihimäen messuille neljä Ekomaster-vessaa. Vaikka jätesäiliö olisi moniosastoinen, suositellaan useimmiten käymäläjätteen jälkikompostointia. Säiliössä on yleensä reikä ilmanvaihtoputkea varten ja säiliön vieressä tai takana ylimääräisen nesteen keräilyastia, joka on myös ilmastoitu. Eikä suuria pömpeleitä voi kuvitellakaan kerrostaloihin sijoitettavaksi. Markkinakatsaus vuoden 1993 malleista. Suomessa on myyty yli vuoden ajan kemiallisia ja kuivakäymälöitä varten bakteeriliuosta. Käymälää valittaessa kannattaa kiinnittää huomio siihen, saako säiliöön laskea vettä virtsan lisäksi. Veden käyttö g käymälän pesuunkin saattaa { vaatia erilliset järjestelyt. mittuvat liikaa, tulee hajuja kuivikkeesta huolimatta." Kaikkien käymälöiden tyhVessat toimivat hyvin. Niin kauan kuin vehjettä ei pääse testaamaan käytännössä suunnittelijan vakuutukset "korkeatasoisen WC-istuimen" lyömättömyydestä jäävät uskonasioiksi. Jätökset säiliöön Kompostikäymälässä ei tarvita vettä, mutta hajujen poistoon ja kompostoitumisen edistämiseen käytetään kuiviketta: turvetta, sahanpurua, kuoriketta, oksahaketta tai valmistajien omia kuivikeseoksia. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Työtehoseura on julkaissut vastikään markkinakatsauksen saatavilla olevista kompostoivista käymälöistä. Jäte hajoaa ja hajut häviävät nopeasti, väittää maahantuoja. Kompostoivan käymälän i huolto ei ole aivan yhtä yk'---''--=..:c.--:...:...-~'-"--=-...::: sinkertaista kuin vesi vessan, Riihimäen kierrätysmessujen 15 000 kävijää sai käyttää häjoka siirtää ongelman toisaaldässään kompostoivaa käymälää. Puuseestä saa ekovessan, jos kerää virtsan ja ulosteet sopivan kuivikkeen kanssa erilliseen säiliöön ja kompostoi jätökset. Hajuja leviää suunnittelijan ja testaajan mukaan vessaan vähemmän kuin vesiklosetista, ja kuiviketta kuluu vain noin neljä litraa käyttäjää kohden kuukaudessa. lareihin, pöntöltähän pitäisi olla jokseenkin suora yhteys alapuolella olevaan säiliöön. Suuria räväkämmissä markkinatunnelmissa. Naturum WC-istuin. j Etsitkö ekovessaa. LuontoLaite Oy puh. Kompostori ei tarvitse toimintaansa lainkaan sähköä ei edes säiliön tuuletukseen. Rumpukompostoria odotellaan Markkinoille on jo usean vuoden ajan odotettu Lasse Johanssonin kehittelemää kiinteät ulosteet hajottavaa rumpukompostoria. Työiehoseuran maataloustiedote 8/1993. säiliöitä voi olla vaikea sijoitMessujärjestäjät laskivat säästäneensä 24 000 litraa vettä taa vanhojen rakennusten kelkompostoivien käymälöiden ansiosta. tää sekoittaa ja kosteutta sääYhtiön esittelijätjännittivät vessojen toimintaa: "Jos ne kuortää tarpeen mukaan. Uloste ja virtsa putoavat yleensä suoraan käymälän alla olevaan säiliöön, jonka koko vaihtelee mallista riippuen 60 litrasta aina 1 400 litraan. Alueella oli tosin vain pieni ravintola jentäminenkään ei vaikuta aija muutenkin vähän virvokkeita ta,jolla
reettisma. Siisti ohje Hedelmien ja vihannesten punnitsemista varten voi ommella vanhoista valoverhoista tai ihka uudesta polyesterkankaasta kestopussin. Sitten vain sopiva nyöri pussin suuhun. Tuija Majasalo vantaalaisesta vaippapalvelu Delfiinistä kertoo vaippapalvelujen keskimääräisen käyttäjän kustannuksiksi vauvan kymmeneltä ensimmäiseltä elinkuukaudelta 2 200 markkaa, kun vaippoja käytetään 50 kappaletta viikos"Vie hedelmät kotiin kestopussissa", neuvoo Ulla Korhonen. Kaksi kiloa tomaatteja mahtuu pussiin, joka tehdään 50x30 sa, ja kahdeksalta seuraavalta kuukaudelta 1 408 markkaa, kun vaippoja käytetään 40 kappaletta viikossa, siis kuluja vaipoista kertyy yhteensä reilu 3 600 markkaa. Likaantuneen pussin voi pestä muun pyykin joukossa 40-asteisessa vedessä. Se on tosin uusi utumattomasta raaka-aineesta tehty, mutta sen elinkaari on verrattomasti pidempi kuin kertakäyttöisen muovipussin, opasti Tekstiiliopettajien liitto yleisöä Riihimäen kierrätysmessuilla. Pol ypropeenisista korkeista palautetaan runsaat 80 prosenttia, vaikka asiasta on tiedotettu vasta vajaan vuoden ajan. Vaippapalvelut todettiin yksiselitteisesti kalleimmaksi vaihtoehdoksi kuluttajatutkimuskeskuksen kestovaippaselvityksessä jopa kalliimmiksi kuin kertakäyttövaipat. Palautetut polypropeeniset korkit kerätään talteen. Tekniikan Maailman (11/93) testi osoittaa, että vastuu ympäristöstä säilyy yhä kuljettajalla. Harkiten Kat-autollakin Moni autoilija näyttää uskovan, että katalysaattori puhdistaa kaiken, mitä pakoputkesta tupruaa. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Kristiina Alanko ei ole halunnut tutkimuksellaan korostaa eri vaihtoehtojen kustannuseroja ja pitää laskelmia teosenttimetrin kangaspalasta. Kestovaippoja käytettäessä säästytään kertavaippojen suurelta jätemäärältä, mutta niiden kotipesuun kuluu paljon sähköä ja vettä. Kertakäyttövaipat ovat kaatopaikkojemme maatumaton aikapommi. Uusia suunnitelmiakin kierrätyspolypropeenin käytölle on: siitä kaavaillaan valmistettavaksi lautasantenneja. Vähiten päästöjä syntyy maantiellä, kun moottori saa polttoainetta tasaisesti ja ajonopeus säilyy kohtuullisena, 80-90 kilometriä tunnissa. Pahiten päästöjä syntyy, kun pakkasella ajetaan katkonaista ajoa ja kun moottori ja katalysaattori ennättävät välillä jäähtyä. Pikku pakkasellakin auto syytää häkää yli kymmenen kertaa ja hiilivetyjäkin kuusi kertaa enemmän kuin kesäkeleillä. D. Parviainen Vaipat imevät rahaa Vaippapalvelun pesemät ja kuivaamat kangasvaipat kuormittavat elinkaarianalyysejä tehneen Pekka Heikuran laskelmien mukaan (Suomen Luonto 9/1993) vähemmän ympäristöä kuin muut vauvan kuivikkeet. Pakokaasujen synnyssä maltin merkitys kasvaa: repivä ajotapa lisää päästöjä moninkertaisiksi, vaikka polttoainetta kuluisi vain 10-20 prosenttia Korkkien muovi talteen muovikorkit pitäisi kiertää takaisin palautuspulloihin. Asia ei ole kuitenkaan aivan niin yksinkertainen. Mainio väline kerrassaan. Hän pitää valitettavana sitä, että näkyvin keskustelu on käyty eri vaippavaihtoehtojen kustannuksista eikä ympäristövaikutuksista. Jos käytössä on tavallinen ompelukone ja rispautuva kangas, täytyy kangaspalan reunat huolitella siksak-ompeleella ennen saumojen ompelua. enemmän! Kylmänä katalysaattori toimii kehnoiten tai ei lainkaan. Jokainen vauva on erilainen erilaisine tarpeineen. Korkki näet suojaa pullonsuuta vaurioilta ja lisää pullon käyttöikää. Omalla ajotavalla ja harkitsevalla auton käytöllä voi päästöihin vaikuttaa uskottua enemmän, eritoten talvisin. Talvella kannattaa siis harkita, milloin turvautuu omaan autoon. Eniten pakokaasuja taas syntyy taajamaliikenteessä, jolloin jatkuvasti kiihdytetään ja jarrutetaan. Jos autoa on käytettävä, se kannattaa pitää tallissa tai kytkeä lohkolämmittimeen. Typen oksidienkin määrä tuplaantuu. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Harkitse tarkkaan ennen kuin käynnistät auton talvella. Jouko T. Liimalaput kiinnittyvät ja irtoavat pussin kyljestä helposti . Katalysaattori vähentää 80-90 prosenttia bensiiniauton hään, hiilivetyjen ja typen oksidien päästöistä. Eroa kuluttajatutkimuskeskuksen laskelmiin on 1 400 markkaa. Alangon mielestä on selvää, että pesupalvelusta joutuu maksamaan, mutta se lisää kestovaippojen käyttömukavuutta. Saumurilla sen saa hurautettua kahdella ompeleella: kangas taitetaan kaksinkerroin pitkittäin, ommellaan toinen sivu ja pohja kiinni ja sitten yläreunaan nau hakuja. Liiton osastolla oli mahdollisuus myös ommella punnituspussi ohjeiden mukaan. Kierrätysmuovista on kokeeksi valmistettu muutamia tuhansia sankoja
On mielenkiintoista lukea ekoneuvoja, mutta mieltäni on usein jäänyt vaivaamaan kysymys, ovatko neuvot omiaan ohjaamaan kuluttajia näpertelemään pienten kysymysten parissa. Ympäristöministeriön julkaisu // 1992. Kevytsora, yleisimmin tunnettu kauppanimi Leea-sora, valmistetaan polttamalla pyörivässä "rumpu-uunissa" savea. Seinärakenteita ei ole tietojeni mukaan missään vertailtu. Se ja varsinkin saippualiuos ovat varmasti ympäristösyistä parempia vaihtoehtoja kuin yleisimmin käytetyt natriumhypokloriitti ja formaliini. Sari Lempiäinen Ormax Oy:stä kertoi, että yhtiön valmistamille betonikattotiilille suositellaan usei n laimeaa saippuatai To/u-liuosta. Erityisesti poltettu tiili sammaloituu helposti . Tietenkin olennaista on myös se, miten energiaa tuotetaan. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00 J 00 Helsinki. Sammalta katolla Tiilikatollamme on ollut ongelmana sammaloituminen. Kotitalouksien käyttämästä energiasta noin 55 prosenttia on välillistä, tuotteiden valmistukseen ja palveluihin kulunutta energiaa. Eikö esimerkiksi lentomatkailu rasita ympäristöä hyvin paljon. Se on myrkyllinen myös eläimille. Kyseisessä tapauksessa rakennetta pitäisi verrata Suomessa yleisimpään puurunkoiseen pientaloon. Lentomatkailu kuluttaa foss iilisia polttoaineita ja synnyttää merkittävän osan otsonikatoa aiheuttavista päästöistä. Ormax suosittelee myös emäksistä kuparikarbonaatin vesiliuosta. Tolulla on saatu hyviä tuloksia. Ekoneuvotko näpertelyä. Sitä voidaan verrata esimerkiksi betonielementtiin, jonka vastaavat arvot ovat 0,34-0,52 kWh/kg ja tiheys 2,300 kg/dm3. Yleensä alkoholi desinfioi varsin tehokkaasti. Kysymyksestä ei selvinnyt, onko talossanne poltettu kattotiili vai betonikattotiili. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 10/93 52. En ole nähnyt m1ssaan arviota yksittäisen kuluttajan eri toimien vaikutuksesta ympäristökuormitukseen. Pelkän energiankulutuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että hirsirakenteinen talo on ympäristöä säästävämpi vaihtoehto kuin esitetty ratkaisu. Jos neljän hengen perhe lentää lomamatkalle Kanarialle Charter-lennolla, kuluu energiaa saman verran kuin heidän omakotitalonsa ja käyttövetensä lämmity 1 ·en menee puolessa vuodessa. Yleensä viranomaisten on vain helpompi puuttua teollisuudesta tulevaan pistekuormitukseen kuin kulutushyödykkeistä aiheutuvaan hajakuormitukseen. Jmalla tavallisessa kerrostaloasunnossa energiaa kuluu noin puolet ve1i-attuna omakotitaloasumiseen. Ylitarkastaja Pentti K. Rakennusmateriaalien ekovertailusta voi lukea lisää: Häkkinen ja Ruohomäki: Rakennusmateriaalien ja tuotantoprosessien ympäristöja terveysvaikutukset. Kannattaisi varmaan kokeilla myös alkoholipohjaisia puhdistusaineita. Kuparikarbonaatti on kuitenkin erittäin huono vaihtoehto, si llä kupari on myrkyllinen raskasmetalli ja kertyy kasveihin. Kulutuksen ympäristökuormitus syntyy monista purosista, jotka yhteenlaskettuna ovat mahtavia virtoja. Kevytsoran valmistus kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa vastaavasti paljon valmistusaikaisia päästöjä, joten sitä ei voida pitää kovin "ekologisena" rakennusmateriaalina. Kevytsoraharkko ei voita puuta Olemme rakentaneet talomme kantavat seinät harkoista, väliin tulee villaa ja ulkovuoraukseksi keltamullalla maalattu puupaneeli. Miksei ekorakentamisliitteessä puhuttu kevytsoraharkoista mitään. Kevytsoran valmistuksessa kuluva energia on 1,28 kWh/kg ja tiheys 0,650 kg/dm3. Väisänen ympäri stöministeriöstä kertoi, että Ruotsissa on laskettu naisten kynsilakkojen käytöstä aiheutuvan enemmän hiilivetypäästöjä kuin koko Ruotsin maaliteollisuudesta. Mikä on suurin yksittäisen kuluttajan aiheuttama ympäristökuormitus. Mielestäni on hyvä kiinnittää huomio myös elämän pikkuasioihin. Sammalen poistamiseksi olisi hyvä pestä katto ennen syyspakkasia, sillä märät tiilet saattavat haljeta jäätyessään. Kuluttajien ostopäätökset ja ostamatta jättämiset vaikuttavat hyvin paljon si ihen, miten ja mitä tuotetaan. A'. Monissa ohjeissa neuvotaan sammalen mekaanisen poistamisen jälkeen käyttämään niiden itiöiden tappamiseen klooria. Mitä enemmän käyttää autoa, sitä enemmän kuormittaa ympäristöä. Tilastokeskuksen tutkija Juha Nurmela on selvittänyt kotitalouksien energiankulutuksen jakautumaa. Välittömästi energiaa kuluu asunnon lämmittämiseen, henkilöautoliikenteeseen, kotitaloussähköön, käyttöveden lämmittämiseen ja valaistukseen. vsk.. Yksityisauto kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa paljon päästöjä ilmaan. Olisiko mitään luonnolle ystävällisempää tapaa käsitellä katto. Saven sisältämät orgaaniset aineet kaasuuntuvat ja näi n muodostuu kevytsoran kuplamainen rakenne. Mitä elintapoja pitäisi muuttaa, jotta tavallinen kuluttaja vähentäisi merkittävästi ympäristöongelmia. Ensin sammal, lehdet ja muut irtonaiset roskat haijataan tai pestään esimerkiksi painepesurilla pois katolta. Juha Nurmelan mukaan lentomatkai lun vähentäminen on todellakin helpoimpia tapoja vähentää energiankulutusta. Kui valle tai enintään kostealle katolle neuvotaan usein levitettäväksi kysyjän esittämiä klooriyhdisteitä, mikä ei todellakaan ole suositeltavaa. Tuntuu siltä, että pesuaineen valinnalla eivät ympäristöongelmat ratkea. Asunnon koko ja lämmitysjärjestelmä vaikuttavat mer kittävästi kotitalouden ympäristökuormitukseen. Asiaan saa hyviä viitteitä energiankulutuksen kautta. En tosin voi vannoa sel10 laisten tehoa, sillä tietääkseni kokemusta alkoholin käytöstä sammalentappotarkoituksessa ei ole
Hannu Niklander Menetämmekö pimeyden. Jos kauppa ja pankki ovat iltayöstä kiinni, miksi niiden valomainosten pitää palaa. Ei vain itse taivaankappale vaan myös sen heijastama valo, kuinka se muuttaa maiseman toiseksi. Ei ihme, että moni mökin mummo miettii, kuinka hankkisi eläkerahoilla pihavalon. Kauempana taivaanrannassa hohtaa oikein kunnolla. silmä ei kunnolla totu pimeään. Ne tosin eivät juuri valaise ympäristöään, ja ehkä on hauskaakin, että niiden Öinen maisema, kuutamo ja tähtitaivas alkavat olla menetettyjä luonnonarvoja, aprikoi Hannu Niklander. Jonkinmoiseksi neutraaliksi perusajankohdaksi mielletään helposti kesäinen päivä, ikään kuin talvinen yö olisi jotenkin poikkeuksellisempi . Tuli vielä kunta taloudellisesti tienhoitokuntaa vastaan. Mikäli vallitsee matalapaine, valo leviää ilman kosteuden myötä ympäri taivaan. Sen huomaa. Valaistuista tienvarsimainoksista kirjoittamattakaan. Polkupyörissä ja autoissa on lyhdyt omasta takaa, kävelijä voi mainiosti pitää taskulamppua, ja ajonopeuksia voi pimeällä pienentää. Toki suon mummolle lamppunsa, ja vaarillekin. Maisema se on öinenkin maisema, vaikkei paljoa puhutakaan maisemansuojelusta pimeänä vuorokauden aikana. Erityisen ikävää valosaaste on silloin kun mielii tähyillä tähtiä, tuota näköpiirimme ainoaa taatusti saastumatonta luontoa. 11. Mutta ei, yhä synkempää kohti mennään. Jos tietää missä masto seisoo, käy kartan luku kovin paljon helpommin. Hangen sijasta on saatu liukkautta. Paljo valo vaikeuttaa luonnon havainnoimista. Esimerkiksi mainonta on riittämätön syy. Viime vuosina ainakin eteläinen Suomi on kokenut useita euroharmonisoituja talvia. Kuutamo on elämys. Sopii odotella lunta, se heijastaisi valollaan maisemalle ääriviivat. Vastustan valon lisäämistä silloin kun sille ei ole kunnon syytä. Siellä on laskettelurinne. Lamppujen myötä saatiin myös kohennus kyläläisten paikalliselle SUOMEN LUONTO 10/93 52. En välitä tässä paneutua jo itsessään riittävään perusteluun eli sähkön säästön tarpeellisuuteen yleensä. Missään ei ole pimeää. Syysiltojen pimettyä voi hyvinkin ajatella, että loppui si jo pian tai valkenisi edes hiukan. Jos kuulokokeinuksena arvostamme luonnon hiljaisuutta, miksi emme näköelämyksenä arvostaisi maiseman pimeyttä. Sitä ei moni kaupunkilainen ole kunnolla kokenut, eikä pian aikaa maalainenkaan. Suomi on muuttunut savupiippuyhteiskunnasta linkkimastoyhteiskunnaksi. Tutuissa kylissä pitkin Suomen maaseutua olen viime vuosina havahtunut muutokseen: enää ei tienpätkä häämötä pimenevässä illassa niin kuin ennen. Entä mikä siinä valon leviämisessä niin kauheaa on. avulla pystyy jäsentämään öistä maisemaa. Ylivarustelu ärsyttää. Harvassapa on enää eteläsuomalainen vuori , jonka laelta ei männyn oksien välistä näkisi kaukaa pilkottavia matkapuhelinmaston rubiinilamppuja. vsk. Lama lisää rikollisuutta, ja valaistus tuo turvallisuuden tunnetta. Mutta loppuvatko päästöt. identiteetille, mikä ei sinänsä ole vähäteltävää. Ja kyläläiset ovat mielissään: saatiin katuvalot. Ennen muuta huoleni liittyy ympäristön ulkonäköön. Nyt kulkee pellon halki rivi loisteputkilamppujen televisionsinisiä tuikkeita. Onhan valo melun tavoin sikäli vaivaton saaste, että vaikutus loppuu samalla kuin päästötkin
vsk.. Etelämpänä Euroopassa kallioperä on toisenlaista: suoloja rapautuu herkästi ; EteläEuroopan pohjavesi onkin luonnostaan mineraalipitoista. Lähes 80 prosenttia tutkituista 94 vesilaitoksesta syötti vesijohtoverkkoon vettä, jonka POC oli alle 1,5 milligrammaa litrassa. Aina ei auta, vaikka veden pullottaja suojelisi lähdettään kuin silmäterää. Laboratoriossamme tutkittiin sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta suomalaisia vesijohtovesiä. Orgaaninen hiili on tarkemmin määrittelemätöntä ainesta, josta ei voi ilman lisätutkimuksia sanoa, onko se ihmiselle myrkyllistä, vaaratonta vaiko peräti terveellistä ravintoainetta. Tuntematon hiili Non-purgeable Organic Carbon (NPOC) on orgaanista hiiltä, joka jää jäljelle, kun epäorgaaninen hiili on kuplitettu pois happamasta vesinäytteestä. Kivennäinen tarkoittaa "kiveä", elotonta eli epäorgaanista ainetta. Klooria, ei kiitos Vedessä oleva AOX (Adsorbable Organic Halogen) on SUOMEN LUONTO 10/93 52. Naapuriin voi tulla sora-asema, tie tai vaikka kaatopaikka. Kivennäisvesi on neste, joka sisältää veden lisäksi epäorgaanisia suoloja. Orgaaninen hiili on kivennäisaineen vastakohta. Kivennäinen voidaan määritellä myös vaikkapa ihmisen tarvitsemaksi mineraaliksi, ja siksi kivennäisvesiä sanotaan myös mineraali vesiksi. Suomessa pohjavettä ympäröivästä ki viaineksesta irtoaa niukasti mineraaleja. Pullotetun kivennäisveden pitäisi toki olla yhtä puhdasta, mieluummin vielä puhtaampaa kuin vesijohtoveden. Joihinkin "kivennäisvesiin" on I isätty mausteeksi sitruunahappoa eli sitraattia, joka on orgaaninen aine; tällöin tuote ei olekaan enää oikeaa kivennäisvettä. Tässä voimme kutsua NPOC:a orgaaniseksi hiileksi. Koska luonnontilainen pohjavesi jota myös lähdevesi on sisältää vain maaja kallioperästä veteen liuenneita mineraaleja eikä juuri lainkaan eloperäistä ainetta, pohjavesikin on mineraalivettä. Kuplat kivennäisvedessä ovat hiilidioksidiksi muuntunutta hiilihappoa, joka pyrkii vapautumaan kaasuna ilmaan sitä kiivaammin mitä lämpimämpää vesi on. Mitä vähemmän tuotteessa on orgaanista ainetta, sitä huonommin vii htyvät bakteerit ja homeet, jotka saattavat aiheuttaa pulmia. Kivennäisvettä tehdään Suomessa 12 lisäämällä veteen suoloja. Teksti: Eija Saski Kuvat: Hanna Hentinen Suomen Luonto testasi kivennäisja lähdevedet Kirkasta Dluttei Dloitt Lähdevedet ovat pohjavettä, jota ei saisi vaarantaa
Kuplat vedessä syntyvät hiilihaposta. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella heinä-elokuussa. Oitin vedenottamo jouduttiin sulkemaan näiden ihmiselle haitallisten orgaanisten aineiden vuoksi. Natriumkloridi on epäterveellistä Kohonnut kloridipitoisuus luonnonvedessä kertoo yleensä, että joko meri on lähellä tai tieltä valuu suolaa veteen. Lähdevedet sen sijaan tulevat suoraan luonnosta. Maassa olevat metallit ovat liukoisia klori13. Suomen Luonto selvitti, onko kaupallisista vesistä vaihtoehdoksi, jos oma vesi epäilyttää. Korkea AOX-pitoisuus on varoitussignaali, joka kehoittaa ryhtymään tarkempiin tutkimuksiin. osa vedessä olevaa orgaanista hiiltä aivan samoin kuin sekaleivässä oleva grahamjauho on osa leipään käytetyistä jauhoista. Myös maa syöpyy maantiesuolan vuoksi. Sosiaalija terveyshallitus on määritellyt vesijohtoveden kloridin raja-arvoksi teknisin perustein 100 milligrammaa kloridia litrassa. Lähes kaikki tutkituissa näytteissä oleva orgaaninen halogeeni on orgaanista klooria. Siksi "vissy" maistuu suolaiselta. ~tonta Suomessa suurin osa kivennäisvesistä tehdään tehtaissa kunnalliseen raakaveteen, samaan jota kotona valutetaan hanasta. Esimerkiksi Hausjärven kunnan Oitin pitäjässä AOXvaroitussignaali auttoi löytämään trija tetrakloorieteenin vesijohtovedestä. Laite, jolla AOX:a mitataan, on herkkä. Lähdevesien kloridi on usein natriumkloridia, joka on terveydelle haitallista. vsk. Kloridi syövyttää metallisia vesijohtoputkia, jolloin putkissa kulkeva vesi alkaa kuljettaa metalleja mukanaan. Kotimaiset kivennäisvedet eivät ilmennä ympäristön tilaa siinä määrin kuin lähdevedet, jotka ovat "vain" vettä. Tosin joistakin vesistä suola puuttuu. Mittaamalla AOX: n tiedämme enemmän veden orgaanisen aineen laadusta. AOX: lle sosiaalija terveyshall itus ei ole määritellyt raja-arvoa. vesimäärästä (mikrogramman litrassa). Orgaaninen kloori on kokoelma aineita, joista jotkut voivat olla ihmiselle myrkyllisiä hyvin pieninä pitoisuuksina. Sen sijaan kivennäisvesiin lisätään suoloja, myös natriumkloridia. Kupla syvistä kivennäisvesilähteistä kuitenkin puhkesi. Kun NPOC:a mitatessamme havaitsemme yhtä sokeripalaa vastaavan määrän NPOC:a liuenneena tankkiautosäil iölliseen vettä (milligramman litrassa), löydämme yhtä sokeripalaa vastaavan määrän AOX:a tankkilaivan säiliöön mahtuvasta SUOMEN LUONTO 10/93 52. Muun muassa Hartwallin Vichy Novellessa ja Olvi Mineralessa ei ole lainkaan natriumkloridia. Edellä mainitussa ves ijohtovesi tutkimuk sessa 7 1 prosenttia vesijohtovesistä sisälsi AOX:a vähemmän kuin viisi mikrogrammaa litrassa. Kivennäisvesien raaka-aine on usein kunnallisen vesilaitoksen vettä, johon on lisätty epäorgaanisia suoloja. Kuluttaja halunnee ostaa kaupasta vesijohtoveden veroista tai sitä parempaa juomavettä
Olvi Minerale ja Olvi Vichy tehdään Iisalmen kaupungin raakaveteen, joka on pohjavettä. Harva asutus on eduksi Pellon kunnan ympäristönsuojelusihteerin Pauli Orren mukaan Pellossa on hyvää vettä ja useita vedenottamoita. Kivennäisvettä teollisesti Hartwall käyttää Helsingin vesilaitoksen eli Päijänteen vettä sekä Kaarinan pohjavettä. Jotkut valmistajat ryydittävät juomaansa myös orgaanisella aineella, sitruunahapolla, joka parantaa juoman makua. Toistaiseksi niiden suosio ei kuitenkaan ole kovin suuri. Kasveille nitraatti on elintärkeä ravinne, ihmiselle myrkky. Niitä, jotka haluavat kivennäisvetensä kivennäisvetenä ja limonadinsa limonadina, kehotamme tarkkailemaan orgaanisen hiilen (sitruunahapon) määrää. Laboratoriomittaukset tekivät yo. Kaikki kivennäisvesien vaimistajat puhdistavat raakavettä edelleen ja saisivat laitteillaan puhdasta vettä vaikka Kymijoesta kalliiksi se kyllä tulisi. Mallasjuoman Launeen tärkein raaka-aine saadaan Lahden kaupungin vesilaitokselta Salpausselän mittavista pohjavesi varastoista. Lähde kaivossa Mäntsälässä sijaitsevan Nepatek Oy: n pullossa lukee, että Drinking water sisältää puhtaana luonnontuotteena tutkittua Pihlajaharjun lähteenkirkasta pohjavettä. Hän arvelee niiden liittyvän sateiseen kesään. Saksassa on imeväisikäisten vedelle tätä tiukempi suositus, alle 10 milligrammaa litrassa. Vaikka vedenottamoiden vesiä tarkkaillaan, näytteenotto on vasta viime vuosina vastannut todellisia tarpeita. hyvää onnea. Pohjavesialueen kupeessa on lisäksi Kouvolan kaatopaikka, joskin pohjavesi virtaa poispäin yrityksestä. Erityisen vaarallista happivajaus on kasvuiässä olevan lapsen aivoille. Jotakin on sentään voitu tehdä: pohjavesialueita uhkaavat ja likaavat toiminnot saadaan kartoitettua vielä tänä vuonna. Vesiä tarkkaillaan entistä paremmin Pohjavedenottamoiden veden pilaantumiset mm. Kivennäisvedet ovat tuotteita, joissa veteen lisätään epäorgaanisia kivennäissuoloja. Keski-Euroopassa on ihan tavallista, että vesi ostetaan kaupasta jokainen ranskalainen ja italialainen kumoaa kurkkuunsa luontaisia kivennäisvesiäänkin jopa runsaat sata litraa vuosittain. Edullista on jos vesilähde on mahdollisimman hyvä, sillä kivennäisvesitehtaat joutuvat joka tapauksessa poistamaan vedestä raudan ja mangaanin suolojen sakkautumisen estämiseksi. Lähdevettä vai soraa. Nitraattia käytetään mm. Saastumattomassa pohjavedessa on yleensä nitraattia vähemmän kuin viisi milligrammaa litrassa. Sinebrychoffin kivennäisvesiä ovat Aqua, Vichy ja Pirkka kivennäisvesi. Päijänteenkin vesi tosin suodatetaan sorapatjan lävitse ennen käyttöä. Maitokaari on asettunut nimittäin todella vaaralliselle paikalle: sorakuoppaan rakennetulle teollisuusalueelle, mm. Lähdevesien pullottajia on lukuisia, ja yrittäjiä tulee koko ajan lisää. Oitissa, Harjavallassa ja Kärkölässä ovat pelästyttäneet monet. Toistaiseksi vedessä ei kuitenkaan ole ollut liikaa kloridia. D Suomen Luonnon vesitutkimuksesta vastasi professori Mirja Salkinoja-Salonen, raportoinnista ja kenttämittauksista tutkija Eija Saski. Tämän vuoksi sosiaalija terveyshallitus on säätänyt, että talousvedessä saa olla enintään 25 milligrammaa litrassa nitraattia. Vesi viedään laboratorioon usein vasta sitten, kun sen ha14 ju tai maku muuttuu selvästi. Monesti pohjaveden uhkana on soranotto. Niihin ei saa lisätä mitään, joten ne kuvastavat herkästi luonnon tilaa. Myöhemmin tilanne on taas normalisoitunut. Kivennäisvesiä valmistavat Suomessa Hartwall, Sinebrychoff, Olvi ja Mallasjuoma. Mahdollisena riskinä yrityksen käyttämälle pohjavesialueelle Karvinen näkee Oitti Mäntsälä -tien, jota suolataan talvella. Epäilykset veden laadusta saattavat heijastua kivennäisja lähdevesien kulutuksessa. vsk.. Tutkimuksiin tai kunnostuksiin ei kuitenkaan ole varaa. Nitraatin tiedetään muuntuvan suolistossa nitriitiksi, joka tuhoaa veren punasolujen hapenkuljetuskyvyn. Pasi Jalonen sekä yo. Sinebrychoff tekee juomansa veteen, josta puolet on Päijänteestä ja puolet keravalaisesta maankuoresta. Vesipakkaamo soramontussa Kun pelkkä maan muokkaaminen pohjavesialueella tai sen läheisyydessä voi muuttaa veden tilan, on kouvolalaisella Maitokaari Oy:llä kosolti sen terveydelle. Kärköläläisetkin joivat vuosikausia terveydelle vaarallista vettä, koska läheisen sahan kemikaalien ei uskottu valuvan pohjaveteen. typpilannoitteissa, ja sitä voi valua esimerkiksi ylilannoitetulta pellolta kaivoon. Yksi on Puonavaaran pohjavesiesiintymä, josta pellolainen North Fresh Water Oy valuttaa vettä pulloon ja myy Lapin raikasta lähdevettä eri SUOMEN LUONTO 10/93 52. Sen tuote, Salpausselän raikasta vettä, on tähän asti pysynyt suhteellisen hyvänä. Teiden suolauksesta saattaa valua pohjaveteen kloridia tai tankkiauto kaatuu ja öljy karkaa luontoon. Lähdevedet ovat vain vettä sellaisenaan. Nitraatti ei sovi lapsille Myös nitraatti on epäorgaaninen aine. AnnaHelena Mykkänen. diin liittyessään, joten syntyy metallipitoista pohjavettä. Sen sijaan mm. Elimistö alkaa kärsiä happivajauksesta. Suomessa pohjavedet ovat vaarassa, ja moni pohjavesilähde on jo pilattu. Kirkasta muttei ... Etiketissä ei ole virhettä, mutta Nepatek on oikeastaan kaivo Pihlajaharju-nimisellä tilalla. Lisäksi se tuo maahan luonnollista kivennäisvettä, Ramlösaa. romuttamon ja betonituoteyrityksen naapuriin. Saksalaisten suositusten mukaan yli 20 milligrammaa kloridia litrassa sisältäviä vesia ei pitäisi antaa imeväisikäisille. Hartwall tekee Vichy Originalia, Vichy Novellea ja Victoria. Liekö pelkkää sattumaa, että Suomen Luonnon tutkimassa Tuusulan lähdevedessä oli liikaa nitraattia. Mäntsälän terveystarkastaja Tellervo Karvinen ihmettelee Nepatekin kohonneita nitraattiarvoja. Omasta kaivosta joutuu jokainen huolehtimaan itse, eivätkä kaikki osaa pyytää rutiinista poikkeavia tutkimuksia. Kivennäisvesien valmistajat tekevät vedestä tuotteen suoJoilla ja hiilihapolla, mutta lähdevesien pakkaajat ovat luonnon ja luontoa pilaavien ihmisten armoilla. Kaikki toiminnot vesilähteen lähialueilla saattavat vaarantaa veden. Mitatuista laatuluokittelijoista nitraatti, kloridi ja AOX ovat niitä, joiden rajoista erityisesti kannattaa pitää kiinni , koska niillä on tässä tapauksessa eniten merkitystä ihmiPullo pöytään vai hana auki. Suomalainen juo kivennäisvettä kuusi litraa vuodessa pullotettua lähdevettä maistellaan huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi tuusulalainen Tuus-Lähde on joutunut kamppailemaan pohjavesialueen reunamilla myiJäävää sorayhtiötä vastaan
SUOMEN LUONTO 10/93 52. Rosengrenin mukaan harjun sorakin on niin karkeaa, ettei se onneksi kelpaa rakentajille. Luonnontilainen kloridipitoisuus on alle kymmenen milligrammaa litrassa. Juhlallisen nimen takana on pieni yritys, jossa pakataan muutaman työntekijän voimin vettä ja puikulaperunoita. Syrjässä on turvassa Puolet markkinoilla olevasta pakatusta lähdevedestä on pahvi pakkauksessa olevaa Valion Fonsia. Suomalaisissa kivennäisvesissä on sitraattia Hartwallin ja Mallasjuoman tuotteita lukuun ottamatta. ton kirkasta lahdevetta. ~ **= Mallasjuoma luopui sitraatista kesän alussa. Tähän tutkimukseen valitulla ankarammalla arvolla verrataan kivennäisvesiä saastumattomaan pohjaveteen. Metsäisellä luonnontilaisella soraharjulla sijaitseva pohjavesialue on antoisa. Askolassa pakataan Kivis.. Sitä tuotetaan Kristiinankaupungin Dagsmarkissa puolitoista miljoonaa litraa vuodessa. puolille Suomea. . vsk. Kaupungin ulkopuolella pienessä kylässä s1Ja1tseva pohjavesialue on turvassa likaantumiselta. *= veteen lisätty sitraatti nostaa lukua. Fonsin toimitusjohtajan Stig Rosengrenin mukaan tehtaan tuotanto voitaisiin nostaa ainakin 70 miljoonaan litraan vuodessa. Yntyksen "pääoma" lymyää rengaskaivossa peltojen keskellä. .. Kaivon vesi on hyvää. Tässä on ilmeisesti analysoitu "vanhaa" vettä. Laatuluokituksessa käytetyt arvot: Orgaaninen hiili (NPOC)::; 1,5 mg/litra Orgaaninen kloori (AOX) < 5 µg/litra Kloridi < 20 mg/litra Nitraatti < 5 mg/litra Jokaisesta tuotteesta tutkittiin kaksi näytettä, jotka hankittiin eri kaupoista. maantiesuolasta. 15. Asetuksen mukaan kivennäisveteen saa lisätä ainoastaan alkaaIija maa-alkaalisuoloja (sitraatti ei kuulu niihin). Muiden kuin kivennäisvesien pakkauksista on asetuksen mukaan ilmettävä, mistä vesi on otettu. Lähdevedet ilmentävät herkästi ympäristön tilaa. Näyte Tutkimukseen valittu arvo KIVENNÄISVEDET: Hartwall: Vichy Novelle Hartwall: Vichy Novelle Hartwall: Vichy Original Hartwall : Vichy Original Hartwall: Victor Hartwall: Victor Olvi: Minerale Olvi: Minerale Olvi: Vichy Olvi: Vichy Oy Mallasjuoma: Laune Oy Mallasjuoma: Laune Pirkka: Kivennäisvesi Pirkka: Kivennäisvesi Ramlösa Ramlösa Sinebrychoff: Aqua Sinebrychoff: Aqua Sinebrychoff: Vichy Sinebrychoff: Vichy nitraatti NPOC AOX mg/1 mg/1 * µg/1 <5 1,5 <5 2 1,1 10 1 1,0 12 3 1,6 36 14 1,3 23 10 0,8 7 11 1,2 22 4 7,6 6 5 7,8 4 6 8,3 10 11 9,9 4 3 29,7** 7 12 1, 1 17 3 48,6 10 9 54,0 11 3 1,6 3 2 1,5 6 2 47,4 10 6 47,1 19 2 23, 1 5 9 23,9 4 Kivennäisvesien nitraattiarvot eivät ylitä sosiaalija terveyshallituksen talousvesille asettamaa rajaa (25 mgll). . Testissämme mukana oleva ainoa ulkomainen lähdevesi oli Skoonessa, Ruotsissa pullotettava Carl von Linne. veden nitraattipitoisuutta. Mahdollinen uhka tulee peltojen lannoituksesta, joka voi nostaa mm. Kohollaan oleva kloridi voi olla merkki mm. Sinebrychoff lopetti sen tuonnin elokuussa. Alice Karlsson Näyte kloridi nitraatti NPOC AOX mg/1 mg/1 mg/1* µg/1 Tutkimukseen valittu arvo <20 <5 1,5 <5 LÄHDE VEDET: Valio: Fons lähdevesi 3 2 1,0 1 Valio: Fons lähdevesi 3 2 1,2 3 Kivi~tön lähdevesi Oy: Kivistön kirkasta lähdevettä 5 4 0,9 3 Kivistön lähdevesi Oy: Kivistön kirkasta lähdevettä 7 7 1,2 3 Nepatek Oy: Drinking water 10 31 1,0 2 Nepatek Oy: Drinking water 10 28 0,9 3 North Fresh Water Oy: Lapin raikas lähdevesi 2 1 4,8 5 North Fresh Water Oy: Lapin raikas lähdevesi 2 1 4,4 5 Carl von Linne 40 3 1,5 6 Carl von Linne 40 2 1,6 4 Maitokaari: Salpausselän raikasta vettä 70 12 1,4 8 Maitokaari: Salpausselän raikasta vettä 70 12 1,1 5 Tuus-Lähde Oy: Tuusulan lähdevesi 20 31 1,6 8 Tuus-Lähde Oy: Tuusulan lähdevesi 30 31 1,6 5 Kaikki vedet eivät täytä tutkijoiden asettamia tiukkoja laatutavoitteita. Tutkituista lähdevesistä tämän vaatimuksen täyttivät tarkasti vain Kivistön kirkas ja Carl von Linne
"Mutta pelkkä epäilys siitä, ettei kaikki ole kunnossa, riittää tervershaitaksi." Höglundin mukaan on pelattava varman päälle. siinä, ettei tiedetä millä mekanismilla magneettikentän ja syövän yhteys toimii. Vakava haitta on myös magneettikenttä, jonka epäillään lisäävän lasten sairastuvuutta syöpään. Kuitenkin kysymys oli omakotialueen halkaisevasta isosta sähkölinjasta, joka vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin kyläläisiin. 16 Sähkölinja saattaa lisätä lasten syöpiä Lähes 50 metriä korkeat teräspy lväät rumentavat maiseman. Vanha linja purettiin tämän vuoden kevättalvella. Vantaan kaupungin terveysinsinööri Krister Höglund sanoo ongelman olevan Vanha 1 JO kilovoltin linjakaan ei ollut mikään kylän kaunistus, mutta matalat puupylväät ovat ikään kuin ihmisen mittaisia. Kyläläisiä ihmetyttää etteivät kahden yhtiön sähköt mahdu samalle johtokäytävälle. Kun tämän vuoden huhtikuussa Vantaan Reunan kylässä rakenteilla olevalla sähkölinjalla vierailivat Teollisuuden Voimansiirto Oy:n edustajat ja valtion virkamiehet, oli pelkästään sattuma, että jotkut asukkaat osasivat tulla mukaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lasten riski sairastua leukemiaan on kaksinkertainen alueella, jossa magneettivuon tiheys on 0,2 mikroteslaa. Reunan kylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Ensio Lauren meni katselmukseen pyytämättä. Varsinkin kun aivan liki, kuitenkin kylän kiertäen, kulkee jo Imatran Voiman sähkölinja. Tämä alue ulottuu Reunassa noin 50 metrin päähän sähkölinjasta. Hän kysyi ympäristöministeriön ylitarkastaja Markus Alapassilta, onko kylän kiertämiseen mitään mahdollisuuksia. Myös puuttuvien tolppien perustukset on jo valettu. "Niin kauan kun ei varmuudella voida todistaa, että magneettikentällä ja lasten syöpien lisääntymisellä ei ole yhteyttä, on voimajohdot vietävä riittävän kauaksi ihmisistä." SUOMEN LUONTO 10/93 52. Alapassi empi, mutta vastaus oli "kyy-11-ää", sen sijaan ylitarkastaja Osmo Haltia kauppaja teollisuusministeriöstä sanoi: "ei minkäänlaisia". Vantaan yleiskaava edellyttää, että kylä kierretään. Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle kaava ei merkitse mitään. Alice Karlsson Voiinayhtiö lu, Uusi sähkölinja on rakennettu Reunan kylän laitaan saakka. vsk.. Näin eri ministeriöissä ajetaan ihmisten asioita. Lisäksi on edelleen epäselvää, onko niillä todellista yhteyttä
Linjaus kylän läpi hyväksyttiin valtioneuvostossa 23. vuodenajat, mutta myös erilaisten laitosten, kuten ydinvoimaloiden, seisokit. Kauppa -ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen veti sen kuitenkin pois neuvoteltuaan ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen kanssa. Lupa tuli, mutta siinä ei suinkaan otettu kantaa yksityiskohtiin. Lupia ei jääty odottelemaan Teollisuuden Voimansiirto Oy (TVS) on sähköntuottajien omistama yhtiö, jonka tehtävänä on sähkön siirto. Tätä lupaa TVS ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan vaan lähti kentälle. Seuraavaksi yhtiön piti saada valtioneuvostolta lunastuslupa. Kiistanalainen linja tulee Porin läheltä Ulvilasta ja päättyy Vantaan LänsisalReunan kylässä Vantaalla ollaan järkyttyneitä. Luulisi kuitenkin lähes nelinkertaisen jännitteen lisäyksen vaativan lisäluvankin. Reunan kylässä lähin talo on 14 metrin päässä sähkölinjasta. Yhtiön mukaan sähkön siirSUOME LUONTO 10/93 52. Sen mukaan sähkölinjan on oltava yleiskaavan mukainen ja kierrettävä asutus. Kaavasta viis Voimansiirtoyhtiö t1es1, että Vantaan yleiskaavassa uusi sähkölinja kiertää Reunan. Ja mehän emme kierrä Yhtiön kanta kiertämiseen on selvä: "Vuodelta 1939 oleva sopimus johtokäytävän käyttöoikeudesta pätee yhä", väittää TVS:n projektipäällikkö Jaakko Alaviitala. Ylimääräisiä kustannuksiakin siitä koituu." Yhtiöllä on vielä toinenkin valtti: asukkailta saadut suostumukset. TVS vetosi jääräpäisesti yli viisikymmentä vuotta vanhaan sopimukseensa, josta reunalaisten onnettomuudeksi puuttuu maininta kilovolttimäärästä. Kun yhtiö ryhtyi rakennuspuuhiin, se haki kauppaja teollisuusministeriöltä rakentamislupaa. "Alunperin olisi selvitty muutamalla lisätolpalla", sanoo Lauren. Siitä huolimatta yhtiö keräsi kyläläisiltä suostumuksia linjan rakentamiseen juuri puretun 110 kilovoltin suuruisen linjan tilalle. Kansanvallan etujen valvojat tuomitsivat lähes kaksisataa kyläläistä epävarmuuteen ja pelkoon. Kun vielä nimien kerääjänä toiminut TVS:n edustaja muisti mainita, että muutkin ovat allekirjoittaneet, ei juuri kukaan halunnut olla hankala. Iso sähkönsiirtoyhtiö saapasteli teräskengillä ikkunan alle vastoin kaavamääräyksiä ja asianmukaisia lupia. Ruotsalaistutkimuksen mukaan voimajohtojen vaikutuspiirissä ei ole terveellistä asua. Se lähetti miehiään kyliin ja kaupunkeihin, myös Reunaan. Siihen tarvitaankin jos jonkinlaista lupaa ", ihmettelee Reunan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Ensio Lauren. Nimet paperissa ovat mustaa valkoisella peruutuspaperilla ei luonnollisesti ole mitään merkitystä. Kyläläiset pelästyivät ja peruivat suostumuksensa. Samaan aikaan kun asioiden oikea laita paljastui, saatiin Ruotsista tietoa sähkölinjojen syöpävaikutuksesta. ttta kylään Kylän lapset saattavat voimajohtojen takia olla vaarassa. D 17. Yhtiön lunastuslupahakemus oli ensimmäisen kerran hallituksen esityslistalla syyskuun alkupuolella. Nyt kun pylväiden perustukset on jo juntattu maastoon, kiertämisen kustannuksetkin ovat moninkertaistuneet. Reunankyläläiset eivät tienneet. Suurin osa kyläläisistä allekirjoitti . Sitäpaitsi kyseessä oli kokonaan pääkaupunkiseudun kiertävä linja. vsk. Kuinka moni tietää, mitä tarkoittaa 110:n tai 400 kilovoltin jännite kuinka korkeita pylväitä se edellyttää tai mitä terveydellisiä vaikutuksia sellaisella voimajohdolla on. meen. Virkamiehet pantiin vielä kerran neuvottelemaan voimayhtiön kanssa, mutta mikään ei liikahtanut. "Jättimäisen sähkölinjan saa rakentaa näköjään ilman lupaa ihmisten pihoille, mutta ryhdypäs väsäämään itsellesi mökkiä. ron tarve on lisääntynyt kaiken aikaa. Imatran Voima Oy:n rahoittama vastaava tutkimus ei vahvistanut ruotsalaishavaintoa, mutta ei myöskään sulkenut vaaraa pois. syyskuuta 1993 ja työt jatkuvat. "Uuden maapohjan lunastaminen on vaikeaa. Siihen vaikuttavat mm. Myös Vantaan kaupunki närkästyi. Suomalainen, mm
Suomeen tulee jonkin verran saasteita läntisen Euroopan teollisuuskeskuksista, mutta pahempi ongelma on itäisen ja eteläisen rajan takana, Kuolassa ja Itä-Karjalassa sekä Virossa, sijaitsevien saastepesäkkeiden läheisyys. Norjalaisia tuskin ilahduttaa se, että Britannia on uusimmissa tutkimuksissa paljastunut metsävaurioiden johtavaksi maaksi Euroopassa. Sen vaikuttimena on norjalaisten suuttumus siitä, että Britannia kieltäytyy puhdistamasta saasteitaan. Projektin kokonaiskustannukset ovat arviolta 15 miljoonaa markkaa, josta yli puolet rahoitetaan paikallisella valuutalla; työvoimasta yli puolet on paikallista. Niinpä Kuolan saastelähteiden, erityisesti Montsegorskin ja Nikelin sulattokombinaattien, saneeraukseen ei ole päästy käsiksi vaan nämä hankkeet ovat yhä tutkittavina. Tosin Suomella on onneakin siinä, että vallitsevat tuulet puhaltavat poispäin. Välikohtaus tuo esiin yhden kansainvälisen ympäristönsuojelun hankalimmista kysymyksistä: saasteiden kulkeutumisen valtakunnasta toiseen ilmaja merivirtojen myötä. Suomi on aloittanut Venäjän, Viron ja Puolan kanssa ympäristöyhteistyön, joka pääsi käyntiin 1991 . Tapaus osoitti dramaattisesti modernin yhteiskunnan haavoittuvuuden. Vaikeimmassa asemassa ovat itäiset ja koilliset maat, sillä vallitsevat tuulet puhaltavat Euroopassa lounaasta koilliseen. Britannia taas saattoi pitkään olla itsekkäästi välittämättä omista saastepäästöistään tietäen, että ilmavirrat puhaltavat merelle päin. Kuudestakymmenestä merkittävästä kohteesta valittiin 16; pääpaino on hankkeilla, jotka vaikuttavat merkittävästi Suomen ympäristön tilaan. Keskeisiä kohteita ovat Pietarin ja Tallinnan jätevesien puhdistus, Pietarin ongelmajätehuolto sekä Narvan voimaloiden ja Kostamuksen rikinpoisto. Kalat kuolivat, ja Reinistä raakavetensä ottavat vesilaitokset jouduttiin sulkemaan, kunnes myrkyt olivat kahden viikon kuluttua purkautuneet Pohjanmereen. an. Jotkut projektit kangertelevat rahoitusvaikeuksien ja Venäjän sekavan sisäpoliittisen tilanteen takia. Tuulten yläpuolella, merivirtojen alkupäässä tai joen yläjuoksulla sijaitsevat maat ovat paljon edullisemmassa asemassa kuin loppupäässä tai alajuoksulla sijaitsevat. Tämä on syytä ottaa avustustyössä huomioon niin kuin itäisessä ympäristöavussa on tehtykin mutta ympäristökriisin vakavuutta ajatellen se on sittenkin toisarvoista. Lähes 60 prosenttia Britannian metsistä on enemmän tai vähemmän sairaita, ja jos lievätkin vauriot otetaan huomioon, luku nousee 90 prosenttiin. Tilanne voi siis johtaa siihen, että jotkut maat joutuvat kärsimään kohtuuttomasti toisen maan leväperäisyydestä. Pahimmassa tapauksessa apua saava maa laskee avun jatkuvuuden varaan ja laiminlyö omat puhdistustoimensa. Vaikeimpia tapauksia ovat maat, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa puhdistaa saasteitaan edes tyydyttävästi. Puolassa ja Tsekissä on edetty samaan suuntaan maiden siirtyessä markkinatalouteen. Sandozin kemiantehtaalla Sveitsissä Reinin yläjuoksulla sattui 1986 tulipalo, jonka seuraukset ulottuivat Hollantiin asti. Tilanne on paljon pahempi kuin Saksassa ja ainakin yhtä paha kuin Tsekissä. Pohjoismaissa rikkidioksiditonnin vähennys maksaa nykyoloissa noin 12 000, Puolassa vain 1 200 markkaa. Kansainvälinen oikeuskäytäntö noudattaa yleensä periaatetta, jonka mukaan saastuttaja maksaa aiheuttamansa saasteet. vsk.. Puhdistuksen pääpainon suuntaaminen suuriin rajantakaisiin saastelähteisiin v .a siinä mielessä viisasta politiikkaa, että niitä puhdistettaessa saadaan samoin kustannuksin paljon suurempi hyöty kuin suuntaamalla ne kotimaisiin kohteisiin. Suomen maantieteellinen sijainti takaa sen, että saasteiden kaukokulkeutuminen on meille ongelmallista. Ympäristön saastepitoisuudet ovatkin ruskohiilialueilla jonkin verran vähentyneet, mutta kyseenalaista on, riittääkö se estämään asteittaista rappiota. Tuulet eivät tietenkään aina puhalla samaan suuntaan. Itätuulella havaitaan helposti saastemäärien kasvu ympäristössämme, mutta onneksi itätuulet ovat harvinaisia. Varsinkin hiilivoimaloiden päästöt leviävät ilmavirtojen mukana Norjaan ja hävittävät siellä luontoa. Periaate vastaa epäilemättä yleistä oikeustajua, mutta sen noudattaminen onkin jo toinen juttu. VAHTERA Saasteiden virrat Kun Norjan ympäristöministeri Thornbjörn Berntsen hiljakkoin käytti brittiläisestä virkaveljestään sangen epädiplomaattista nimitystä "sontasäkki", hänen purkaustaan voi ymmärtää. Joskus niiden arvaamattomuus saattaa vaikuttaa ratkaisevasti suuronnettomuuden seurauksiin. Ympäristöministeriö, siis valtio, avustaa suomalaisesta osuudesta korkeintaan puolet. Sellaisia ovat entiset itäblokin maat, joissa stalinismin kausi synnytti kuvottavia saastepesäkkeitä. Noin kolmannes Norjan rikkisaasteista tulee Britanniasta. Antti Vahtera SUOMEN LUONTO 10/93 52. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimaonnettomuudessa hiljainen tuuli kuljetti radioaktiivisia saasteita pohjoiseen, harvaanasuttujen metsien ja soiden yli; jos tuuli olisi kuljettanut saasteet esimerkiksi Kiovan yläpuolelle ja jos olisi satanut, onnettomuuden mittasuhteet olisivat olleet moninkertaiset. Etelä-Norjan metsät ovat rikkisaasteiden heikentämiä ja monet pienet järvet ovat kuolleet. Myös kansainvälistä rahoitusta odotetaan ja toivotaan. Tällainen ympäristöapu sotii kuitenkin saastuttaja maksaa -periaatetta vast ... Pahimpia ongelma-alueita on Puolan ja entisen DDR:n eteläosien sekä pohjoisen Tsekin muodostama ruskohiilivyöhyke, jossa metsät ovat monin paikoin kuolleet ja ihmisten terveys kärsii ilmansaasteista. Altaita joudutaan ruoppaamaan säännöllisesti, mutta jätelietteen sijoituksesta on tullut vaikea ongelma, sillä myrkyllisyytensä takia sitä on käsiteltävä ongelmajätteenä. Juuri siksi EteläNorja on niin altis brittien saasteille. Niinpä Rotterdamin 18 satama-altaat Hollannissa joutuvat ottamaan vastaan Reinin jokivarsi lta kuutisen miljoonaa kuutiometriä saastelietettä vuodessa. Merivirrat sen sijaan kulkevat aina tiettyyn suuntaan, mikä saattaa varsinkin suurten jokien suistoissa sijaitsevat maat vaikeaan asemaan. Niiden vaikutukset tuntuvat niin naapurimaiden ympäristössä kuin ilman tilan yleisenä heikkenemisenäkin. Itäinen Saksa on yhdistymisen myötä joutunut soveltamaan Saksan tiukkaa ympäristölainsäädäntöä ja joutunut sulkemaan tehottomimpia ja pahiten saastuttavia tehtaita tai voimaloita. Saneeraus olisi erittäin tärkeätä, sillä itärajan takaa tulee Suomeen kaksi kertaa enemmän saasteita kuin päinvastaiseen suuntaan kulkeutuu
• Luonnonkalenteri 1994 kertoo luonnon monimuotoisuudesta! Suomen luonnonsuojeluliiton perinteinen seinäkalenteri, Luonnonkalenteri esittelee vuonna 1994 ajankohtaista luonnonsuojeluteemaa, luonnon monimuotoisuutta, upein kuvin ja asiantuntijatekstein. Luonnonkalenteri 1994 maksaa 68 mk. Oheisella tilauskortilla saat Luonnonkalenterin suoraan kotiisi. Tai kenties kuluttajasivujen vaippa-artikkeli tuleekin yhtäkkiä ajankohtaiseksi. ja lisäksi saat Suomen Luonnon tilaajana erikoisedun (ks. Kansiosta ei tietoa tarvitse kauan hakea!. Suomen Luonnon tilaajana saat erikoisedun tilatessasi Luonnonkalenterin 1994! T Jlatessasi Luonnonkalenterin 1994 oheisella tilauskortilla saat lisäetuna pahvisen säilytyskotelon Suomen Luonnon vuosikerralle. Luonnonkalenteria myyvät myös Suomen Luonnonsuojelun Tuen Luontopuodit ja suurimmat kirjakaupat. tilauskortin alle). Luonnonkalenteri on oikea valinta niin omalle seinälle kuin lahjaksikin: Se on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin-, saksan-, vironja ranskankielisenä. Kun säilytät lehtesi, saatat palata lukemaan maakuntasarjaa ensi kesän retkiä suunnitellessasi. Kalenterin koko on 37 x 56 cm, ja sen päivyriosassa on runsaasti kirjoitustilaa muistiinpanoille. Tai muistat luontoillan sivuilla käsitellyn juuri sellaista 'aarrematoa', joka tulee vastaan saunapolulla ensi kesänä
Sisällä meillä sentään on lämmintä, kiitos nokeavan ja haisevan öljykaminamme, mutta ulkona on pakkasta pari astetta ja tuuli piiskaa jäistä tuiskua vaakasuoraan pitkin tundran pintaa. Pääosin lumen kattamassa maisemassa sulapälvetkin alkavat saada valkeanki1javan peitteen. Pesä löytyi täysilukuisena 18. Olavi Hilden Tunturikiuru, tundrai Tunturikiuru hautoo heinikossa. kesäkuuta, joten pesänteko oli alkanut heti ensimmäisten päivien puhjettua lumen keskelle. Pesä suojatta säiden armoilla Pyyhin huurun jurttamme pikkuisesta ikkunasta ja katselen kolkkoa lumista maisemaa. vsk.. Siellä se hautoo! Tunturikiurun kahden piikkitöyhdön koristama pää pilkistää laakean, lumen ki1jaileman kumpareen laelta, missä pesä on pelkkä kuivista saroista punottu vähäinen syvennys tundran pinnassa, vailla pienintäkään suojaa jäätävältä tuulelta ja tuiskulta. Tuuli ujeltaa ja von kuu ulkona, jurttamme seinäkangas jyskyttää tukiseipäitä vasten, koko rakennelma natisee liitoksissaan. Laji on levinnyt kaikkialle pohjoisella pallonpuoliskolla; Pohjois-Amerikassa se on ainoa kiuru/aji. En voi muuta kuin ihmetellä ja ihailla tunturikiurun sopeutumista arktisii n oloihin. Vain ajoittain on aurinko valjuna kajastanut sumupil vien läpi, kuin lupauksena kesän saapumisesta joskus tännekin Pohjan perille. Linnun ruskea selkä sulautuu täysin ympäröivään maastoon, eikä ki1java pääkään erottuisi jäkälien, sammal ien ja paljaan savimaan kuvioinnista, jos ei tarkkaan tietäisi mihin kiikarin suunnata. Tuulen tuiverruksen läpi erotan koiraan hauraan viserryksen se laulaa tässä säässä! Tunturikiuruparilla oli jo SUOMEN LUONTO 10/93 52. Ennen haudonnan alkamista munat oli vat joutuneet olemaan suojatta pakkasessa, välillä varmasti lumeen peittyen, ja nyt emon lämmössä uusi elämä oli niissä kehittymässä ympäröivästä kylmyydestä ja pesän alla muutaman sentin syvyydessä huokuvasta ikiroudasta huol imatta. Tämä on arktisen Siperian kesää, juhannuksen alusviikkoa Taimyrin niemimaan 20 pohjoisosassa. Kunnon kesästä ei toistaiseksi ole ollut tietoakaan, päivästä toiseen jäätävää viimaa ja tuiskua