SUOMEN 10 • 1991 Irtonumero 33 mk Elämää ja kuolemaa Kuolassa
Lisäksi tähdennetään ympäristöyhteistyön tärkeyttä, ja erityisesti mainiSUOMEN LUONTO 10/91 50. Kuolankin alueella on laukannut suomalaisia ministereitä ja virkamiehiä jo ainakin parikymmentä vuotta. Tämä on aika omituista, sillä niemimaan raskas ja estoton saastuttaminen on jatkunut vuosikymmeniä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 30.01. (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Irtonumero 33 markkaa. 06.03. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 219 mk ja säästötilaus 193 mk. SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Elämä saastepilvessä on ahdistavaa, monet tuntevat sen konkreettisesti keuhkoissaan. Jlmestymisaikatau/u No 1 2 3 Aineisto toimitukseen 20.12. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Vauriot ovat tietysti räikeimmät jättimäisten Sl,llattojen ja tehdaskombinaattien ympäristössä, mutta osa saasteista leviää Suomenkin Lappiin tekemään tuhojaan kotimaisten päästöjen lisäksi. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 17.03. raskasmetalleja. Joko he ovat olleet sokeita tai suomettuneen arkajalkaisesti vaienneet näkemästään. Sopimusluonnos korostaa rajojen loukkaamattomuutta ja kummankin valtion alueellista koskemattomuutta. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jonna Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Vaurioiden laajuudesta kiistellään, mutta erittäin huolestuttava tilanne joka tapauksessa on. Kuolan kauheus ja kauneus Kuolan ympäristön karmea tila alkoi paljastua suomalaisille vasta nelisen vuotta sitten. Säästötilaus 232 mk. 15.04. Kuolan kaivosteollisuus syytää ilmakehään vuosittain kaksi kertaa niin paljon rikkidioksidia kuin koko Suomi ja lisäksi runsaasti mm. SUOMEN 2 SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Suomen ja Venäjän välillä neuvoteltu, YYA:n korvaava sopimus hyvistä naapuruussuhteista on viimeistelyvaiheessa ja tulee piakkoin hyväksyttäväksi. vsk.. Kuvassa lapsille annetaan ennaltaehkäisevää höyryhengityshoitoa montsegorskilaisessa parantolassa. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 50. 05.02. Tilaus hinnat Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. Lisää Kuolasta sivuilla 30-43. Usein vakavat vauriot ilmaantuvat vuosikymmenten viiveellä ja on muistettava, että Lapin luonto on erityisen haavoittuva ankaran ilmaston ja karun maaperän vuoksi
Tätä saalista ei vahingoiteta, se saa renkaat kinttuihinsa ja pääsee vapauteen. Onneksi koko Kuola ei vielä ole kuolinkouristuksissaan, vaan pelastettavaa on paljon. Suomen ja Neuvostoliiton neuvottelut Kuolan kaivosteollisuuden päästöjen leikkaamiseksi junnaavat pahasti paikoillaan. .45 Ulkomailta ......................................................................... Rajojen yli kulkevat päästöt ovat nykyisin usein kouriintuntuvin tapa loukata alueellista koskemattomuutta, räikein hyökkäyksen muoto. "Tehdaspaikkakuntalaisille luonnonrikkaudet ovat kääntyneet onnettomuudeksi. Leena Viikko. Varsinais-Suomen maakuntakukka.: Tanakka kuin tammi ...................................................... Sieltäkin löytyy suojeltavaa. Kotimaasta ........................................................................... 18 Hitaat hämäläiset ovat ehtineet muokata viljavan maansa komeaksi kulttuurimaisemaksi. Asiantuntija-artikkelimme tekee selkoa niemimaan kiehtovasta ja rikkaasta luonnosta sekä kammottavista ympäristötuhoista, jotka näkyvät satelliittikuvissakin. 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 46 Mielipiteitä, keskustelua ................................................... Julkaisemme tässä numerossa poikkeuksellisen laajan reportaasin Kuolasta. ..... ... Naavaa etsimässä,Aulikki Oksanen ............................. Karu tosiasia on, että Suomen on koskemattomuuttaan suojellakseen satsattava lähivuosina tuntuvasti Kuolan ja muiden itäisten lähialueiden ympäristönsuojeluun. 38 Ihmisen runteleman pinnan alla Kuolan niemimaalla on kauniimmatkin kasvot. 58 Jouluostoksilla .............................................................. Reportaasi on toteutettu Suomen Luonnon juhlavuoden valokuvausstipendin avulla. Paraikaa nämä kaloja syövät petolinnut viettävät talvea Afrikassa. Elämää Kuolassa, Esko Männikkö ja Pekka Turunen. Titaani, nikkeli ja muut sotilaallisesti tärkeät metallit käyvät valitettavan hyvin kaupaksi maailmalla. Kuolan kahdet kasvot, Jorma Mattsson ........................ 16 Hangon lintuaseman verkot pullistelivat saalista tänä syksynä. Jäljelle jää tuhottu ympäristö" valokuvaajat kertovat. Ensi vuoden budjetissa on jo määrärahoja mm. Kuva: Pentti Ojala/LKA. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk. Filosofinen puheenvuoro. 4 Kuluttajan valinnat .............................................................. Häme esittäytyy maakuntasarjassamme sivuilla 18-29. .49 Kirjoja ............................................................................... 30 Kuvareportaasi saasteen ja kuolevan luonnon keskellä elävistä naapureistamme. Kannatettavia asioita, mutta sopimusta ei pitäisi soveltaa ahtaasti sotilaallisen aggression näkökulmåsta, vaan tulkinta pitäisi laajentaa käsittämään myös alueellinen koskemattomuus ilman tai veden kautta. Polku vie Isojärven jylhiin maisemiin, Timo Lavola ... 50. Alkuun siis päästään, mutta toimenpiteet ovat vielä täysin riittämättömät. Valokuvareportaasimme, joka on tehty Suomen Luonnon 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi myönnetyn stipendin turvin, kurkistaa asian inhimilliseen puoleen. Valokuvastipendin saajat Esko Männikkö ja Pekka Turunen kävivät tänä vuonna useita kertoja kuvausmatkalla Kuolassa. .55 Summaries of the Main Articles ........................................ Pietarin ja Karjalan ympäristöinvestointien tukemiseen. 10 Vain ihmislajik:o pystyy arvottamaan maailmaa. Seinämä syvyyteen, Antti Halkka, Jouni Leinikki ja Panu Oulasvirta ................................................................ 59 Kansikuva Kalasääski eli sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu. 8 Onko luonto ilman ihmistä arvoton. .50 Kysy luonnosta .................................................................. Kihlat tuhansille, Pekka Hänninen ................................. Valitettavasti itänaapurimme tilanne on viime aikoina vain entisestään vaikeutunut; poliittisten olojen sekavuus, varojen puute ja vallanpitäjien piittaamattomuus kahlitsevat ympäristönsuojelutoimia. Metallintuotannosta saatavat rahat häviävät jättivaltion pohjattomaan kassaan. Sääksiä pesii Suomessa tuhatkunta paria. Maakunnat tutuiksi: Häme Talonpoikain työ näkyy maisemassa, Seppo Vuokko ... vuosikerta 10• 1991 taan yhteistyö lähialueiden välillä. Tätä tuskin on odotettavissa, varsinkaan kun tuotannolla on erittäin vahvat kytkennät aseteollisuuteen. Luonnonsuojelun kannalta ei ole kyse vain Suomi-neidon koskemattomuuden varjelusta; luonto on aivan yhtä arvokas itärajan takana. 12 Sukellus Suomenlahden pinnan alle. Ihanteellisinta olisi tietenkin, että Kuolan kuolemaa kylvävät kombinaatit suljettaisiin välittömästi. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 3. 28 Patikkamatkalla pohjoishämäläisessä kansallispuistossa
Molemmissa tutkimuksissa näytteet otettiin alle kolmevuotiaista seinäsammalista. Määrä on 40 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Sen tarkoitus on tuottaa erämaiden hoitoa ja käyttöä palvelevaa tutkimustietoa, joka samalla tukee erämaiden säilyttämistavoitteita. Samalla saadaan tietoa siitä, voidaanko erämaametsiä ylipäänsä hakata luonnonmukaisesti, kuten erämaakomitea esitti. " Kaikesta päätellen erämaakokemus on hyvin monitahoinen ja yksilöllinen asia. Pesintätuloksissa on suurta alueellista vaihtelua. Maakotkalle perustettiin syyskuussa suojelutoimikunta, jossa ovat edustettuina ympäristöministeriö, metsähallituksen luonnonsuojeluosasto, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF:n Suomen rahasto, Lintutieteellisten yhdistysten liitto sekä rengastustoimisto. Etelästä ja lännestä tulevat rikkipäästöt ovat Lapissa siis vähintään yhtä suuria kuin idästä tulevat. Tutkimuksessa syvennytään erämaan käsitteeseen ja erämaavaikutelmaan liittyviin tunnuksiin. Osasyynä heikkoon pesimätulokseen pidetään ravinnon saannin heikentymistä. kotkanpesien valvontaa ja tekopesien sijoittamista. Myöhemmin Arktisen keskuksen kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta suositti erämaatutkimuksen ottamista keskuksen tutkimusohjelmaan", kertoo suunnittelija Jukka Jokimäki Arktisesta keskuksesta. Todellinen erämaakokemus voi joillekin ihmisille olla hyvinkin vaikeasti saavutettava, herkkä kokemus", pohtii metsänhoitaja Ville Hallikainen Metsäntutkimuslaitokselta. Tästä on päätelty, että osa kotkapareista on luopunut kokonaan pesinnästä. ja käytön tutkimuksen tärkeyttä. Ensimmäistä kertaa Metsäntutkimuslaitos selvitti myös seinäsammalten rikkipitoisuuksia. Tutkijoita on mukana kolmattakymmentä. Ensimmäisen kerran vastaava tutkimus tehtiin 1985. Pesiltä löytyi tavallistä vähemmän kotkan pääravintona käyttämien kanalintujen jäänteitä. Arto Komulainen säilyttäminen on tärkeää. HeiArktinen keskus tutkii erämaita Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa on aloitettu mittava monitieteinen ja kansainvälinen erämaatutkimus. Projekti koostuu 21 osahankkeesta, jotka liittyvät erityisesti erämaiden historiaan, alkuperäisväestöön, virkistyskäyttöön, luonnollisiin ja ihmisen aiheuttamiin häiriötekijöihin, perusbiologiaan, metsäntutkimukseen ja taloustieteeseen. Metlan tutkimuksen mukaan korkeat rikkipitoisuudet eivät ole Lapin vaan EteläSuomen ongelma. Lähes kolmannes pesinnöistä keskeytyi. Yhteisvaikutusta ei saa unohtaa Lapin metsien heikko terveydentila ei selity pelkästään SUOMEN LUONTO 10/9 1 50. Kimmo Kaakinen rajojemme ulkopuolelle. Tutkimuksessa erikseen esitetyistä sadasta suurimmasta rikkipitoisuusalueesta pohjoisin sijaitsi Oulussa ja painopiste on selvästi Teollisuus-Suomessa. Erämaakomitea painotti mietinnössään myös erämaiden merkityksen, hoidon KOTIMAASTA Joka kolmas kotkan pesintä keskeytyi Luonnonsuojeluliitto on palkannut työntekijän suunnittelemaan mm. Ihmisiltä kysellään esimerkiksi, mitä tunnuksia he mielessään liittävät käsitteeseen erämaa, ja pyritään selvittämään, miten paljon ihmisten erämaakäsitys vaihtelee. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkistanut ennakkotie4 toja 1990 toteutetusta yhteispohjoismaisesta raskasmetallitutkirnuksesta. Hallikaisen mukaan tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millaiset käsittelyja hoitomenetelmät sopivat parhaiten sellaisiin talousmetsiin, joissa myös erämaisen ilmeen Metlan raskasmetallitutkimus: Kuola ei yksin syypää Lapin rikkisateeseen Kuolan alueen rikkipäästöt eivät näy merkittävinä pitoisuuksina Lapin sammalissa. Seurantatutkimus antaa kuvaa siitä, miten raskasmetallipitoisuudet ovat viiden vuoden aikana kehittyneet. Yhden osatutkimuksen aiheena on erämaan käsite ja erämaavaikutelman kokemisen metsälliset edellytykset. Epäonnistumisien syynä oli useimmiten tahallinen tai tahaton häirintä. Etelässä eniten rikkiä Vaikka Kuolan alueen rikkipäästöt jo 1988 olivat noin 590 000 tonnia rikkidioksidia vuodessa koko Suomen vastaavat päästot olivat noin 300 000 tonnia näyttää valtaosa päästöistä ajautuvan läntisten tuulien mukana kauas koimmin pesintä onnistui kolmiossa Kuusamo-PosioSalla, jossa syntyi vain yksi poikanen. Kulunut vuosi oli kymmeneen vuoteen huonoin maakotkan pesinnälle: vain 52 poikasta varttui lentokykyiseksi. vsk.. Seinäsamrnalista tehty rikkiselvitys osoittaa, että rikkipitoisuudet ovat Länsi-Lapissa korkeammat kuin Itä-Lapissa. Lisäksi on suunnitteilla elektronisia valvontavälineitä, joita asennetaan pahiten häirittyjen reviirien pesille. Keväällä pitkään jatkuneet kelkk.akelit mahdollistivat vaivattoman liikkumisen kotkien pesillä juuri pesinnän kriittisessä vaiheessa tuhoisin seurauksin. Synkkiä alueita ovat edelleen Pudasjärvi, jossa tuhoutumisprosentti oli 44, Rovaniemen maalaiskunta, jossa 17 reviiriltä jäi vain kaksi lentokykyistä poikasta sekä Sodankylä, jossa 19 reviiriltä kehittyi viisi poikasta. Paras tulos on Inarin kahdeksan poikasta. "Aihetta alettiin pohjustaa ja tutkia Metsäntutkimuslaitoksessa jo muutamia vuosia sitten
Raportissa korostetaan sitä, että siinä esitetyt suojelutoimet ovat täysin välttämättömiä norpan suojelemiseksi. Saman tien aiotaan rakentaa viereisen Linnanmäen sisus täyteen parkkipaikkoja. Työ ei kestäne kauaa, koska WWF on tehnyt erittäin pitkälle menevän esityön. Kuolan alueen vaikutus näkyy Itä-Lapissa selvimmin korkeissa nikkelipitoisuuksissa. Puisto liikkeen mielestä parkkipaikkojen lisäämisen sijasta, kaupungin pitäisi ohjata yksityisautoilua pois kantakaupungista. Keijo Nevaranta 5. Jos niitä ei toteuteta, norppa kuolee sukupuuttoon. Saasteiden ja muiden ympäristötekijöiden yhteisvaikutus saattaa olla tuhoisa. Saimaanorpan suojelussa on jo saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi verkkokalastusta rajoittamalla, mutta tämä ei tulevaisuudessa riitä. Kokonaisuutena etelästä ja lännestä tuleva vaikutus on ehkä suurempi kuin Kuolan päästöjen vaikutus" , Norokorpi arvioi. Merkittavänä parannuksena tutkimuksessa todetaan EteläSuomen lyijypitoisuuksien selvä lasku, joka selittyy lähinnä lyijyttömän bensiinin käyttöönotolla yhä useammassa autossa. He pitävät merkittävimpinä muutoksina vuoden 1985 tilanteeseen Tornion terästehtaalta peräisin olevan kromilaskeuma-alueen erittäin voimakasta pienentymistä ja Etelä-Suomen lyijypitoisuuksien laskua. Nikkelin kaivosalueen vaikutus näkyy myös kohonneissa kuparipitoisuuksissa. Ympäristöministeriö on asettamassa työryhmää, joka laatii saimaannorpalle virallisen suojeluohjelman. WWF:n raportti ei ota tarkemmin kantaa suojelun kusKatalysaattorit tehoavat Raskasmetallitutkimuksen tekivät Eero Kubin ja AnnaLiisa Issakainen Metlan Muhoksen tutkirnusasemalta. Hän muistuttaa myös, että pohjoisten metsien sietokyky on alhaisempi kuin Etelä-Suomessa. KOTIMAASTA Norpan suojelulle tiukat tavoitteet Saimaannorppa säilyy vain tehostamalla Saimaan suojelua. lättyjä paistaa ja aurinkoa ottaa vilteillä ' '. Tämä olisi suurin yksittäinen luonnonsuojeluinvestointi kautta aikojen, mutta se jakautuisi monen vuoden osalle. Samanaikaisesti saimaannorpparaportin kanssa julkistettiin myös yleisölle tarkoitetu esite: Saimaanorppa maailman uhanalaisin hylje. Summan kohtuullisuuden voi kukin punnita tykönään jos rantojensuojeluohjelman kustannukset otetaan huomioon, suojelu maksaa kaikkiaan parisataa markkaa suomalaista kohden. Norpparaportti sisältää hyvin yksityiskohtaisia tietoja rauhoituksen tarpeessa olevista norppa-alueista ja toimenpide-ehdotuksia liitekarttoineen. Tohtori Yrjö Norokorpi Metlasta muistuttaakin, että pelkkä Kuolan sulattojen kuntoonpano ei riitä pelastamaan Lapin metsiä, vaikka siitä on helpointa lähteä liikkeelle. Puistoliike voitti ja kallioille rakennettiin puisto, joka avat-~ tiin tämän vuoden toukokuussa. tava ja on toiminnan aika. vsk. Edellisessä tutkimuksessa Outokummun Tornion terästannuksiin. Kansanliikkeen huolet ei§ vät kuitenkaan ole ohi, sillä .3 urheiluhalli mielii nyt kallion j Kuolan rikkipaästöillä. Maailman Luonnon Säätiö ja Joensuun yliopisto ovat kymmenvuotisen työn tuloksena laatineet saimaannorpalle suojelutavoitteet. Antti Halkka szsaan. Silloin Josafatinkin puistossa voisi taas " ... Norpan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää luopumista Saimaan säännöstelystä, rantarakentamisen estämistä laajoilla alueilla ja rajoituksia myös kalastukseen. WWF:n raporttisarjan viidentenä niteenä julkaistut tavoitteet ovat varsin kovat. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Asukkaat pelkäävät, että liikenteen haitat, pakokaasut ja melu lisääntyvät entisestään kun autot jonottavat parkkiluolan szsaanja ulostuloaukoilla. ' 'Metsien terveydentilaan vaikuttavat myös otsoni, typen oksidit, äskettäin todettu trikloorietikkahappo ja raskasmetallit. tehtaalta pera1sm oleva kromilaskeuma-alue ulottui Rovaniemen pohjoispuolelle. Lisäksi norpan pesimäjäillä liikkuminen tulisi raportin mukaan kieltää. A. Numminen 1972, jolloin alkoi asukkaiden ja virkamiesten välinen kamppailu Helsingin Alppilassa olevista Josafatin kallioista. Norppakannan koko on edelleen vain ''Kaikki nyt joukolla puolesta Josafatin, jotta me saisimme pitää sen '', lauloi kansantaiteilija M. Asukkaat tahtoivat säilyttää kivisen henkireikänsä, virkamiehet halusivat rakentaa siihen urheiluhallin. 160-180 yksilöä, joista alle 40 on hedelmällisessä iässä olevia naaraita. Sanoma on selvä: nyt tiedetään miten norppaa on suojelNorokorpi muistuttaa kuitenkin, että aina kun rikkiä tulee idästä, sitä tulee haitallisen suurina kertyminä. Uudessa tutkimuksessa selvästi kohonneet kromipitoisuudet rajoittuvat Tornion terästehtaiden lähiympäristöön. Niin esitettä kuin raporttiakin on rajoitetusti saatavissa Suomen WWF:stä ja Joensuun yliopistosta. Suurin osa esitetyistä suojelualueista sisältyy kuitenkin rantojensuojeluohjelmaan, joten saimaanorpan säilyminen luonnossamme saadaan varmistettua arviolta vajaan puolen miljardin markan lisäpanostuksella
Kalanviljelylaitos sai Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan 1984. Suomessa ei ole innostuttu suojelemaan luontoa öljyvahingoilta, sillä kasviöljy on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin mineraaliöljy. Teräketjuista leviää Suomen luontoon öljyä kuusi miljoonaa litraa eli 240 säiliöautollista vuosittain. Antti Suomi ei aio antaa periksi, sillä hän on pyytänyt KHO:lta valituslupaa. Moottorisahojen teräketjuöljyjen ominaisuuksia on pohdittu pohjoismaisessa ympäristömerkintälautakunnassa ja edellytykset merkin saamiseksi on vahvistettu. Joen veden laatu ei ole hyvä, joskin se kelpaa virkistykseen ja kalastukseen. Asukkaat ja muut asianosaiset eivät nielaisseet tätäkään: Asia vietiin vesiylioikeuteen, joka kielsi viljelylaitoksen rakentamisen tämän vuoden huhtikuussa. Alice Karlsson Maamme ainoa pellavaloukku vapaan kosken partaalla on Kosken kunnalle oiva matkailunähtävyys. Raision Yhtymä tekee Suomessa rypsistä luonnossa hajoavaa, ympäristöystävällistä voiteluöljyä, josta yli 90 prosenttia menee ulkomaille. Tmaatalouskaupoista, Husqvarnan metsäja puutarhatuotteista ja Shellin huoltoasemilta. Hänen mielestään asiaa voisi edistää mm. KOTIMAASTA Rypsiä sahoihin Metsurin työtä ja luonnonsuojelua voidaan lähentää monella tavalla. Putkiston läpi virtaa 7000 SUOMEN LUONTO 10/91 50. Myös hausjärveläisten jätevedet sekä jokivarren maanviljely rehevöittävät Teuronjokea. He olivat sitä mieltä, että jokea ei pidä lopullisesti pilata ja että kalanviljelystä saatu hyöty ei voi olla merkittävämpää kuin kymmenien ihmisten kärsimät vahingot. Kun saha soi niin öljy roiskuu. Työtehoseuran ja metsänhoitoyhdistysten kautta sekä muuttamalla verotusta rypsiöljyä suosivaksi. Joen kunnostamiseen on valtion tuloja menoarvioon varattu rahaa 200 000 markkaa. '' Jos voidaan osoittaa, että mineraalipohjainen öljy on merkittävä haitta luonnolle, niin kyllä meidän täytyy ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin", metsähallituksen metsätyötoimen toimialapäällikkö Tore Högnäs sanoi. vsk.. Pääjärvi on karu ja puhdas samoin kuin Teuronjokikin alkutaipaleellaan. Sen tien katkaisee ensimmäisen kerran pato ja saha, jolta epäillään valuvan kloorifenoleita veteen. Vaatimuksissa on kiinnitetty huomiota mm. Jokivarren asukkaat valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Seitsemän vuotta sitten Hankalankosken omistaja, maanviljelijä Antti Suomi halusi perustaa mailleen kalanviljelylaitoksen ja ryhtyä tuottamaan 33 000 kiloa kirjolohta vuodessa käyttämällä hyväksi Teuronjoen luonnollista virtaamaa. Hankalankosken kalat kasvatetaan halkaisijaltaan 80 senttiä olevissa muoviputkissa, joita on yhteensä 20 metriä. Yhtä kaikki, Hankalankos"' keen rakennettiin tämän vuoden kesäkuussa kalanviljelylaitos kalat tosin ovat siellä putkessa, niistä ei näy pyrstönheilautustakaan ! Hankalankosken putkilaitos on kokeilu, jonka takana ovat maaja metsätalousministeriö, vesija ympäristöhallitus ja ympäristöministeriö. Yksityismetsissä tilanne on valtion maita hankalampi, koska Keskusmetsälautakunta Tapio ei voi puuttua metsänomistajan tekemisiin. Metsähallituksen palveluksessa on 1500-2000 metsuria, joista jokainen kuluttaa noin litran voiteluöljyä päivässä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa teräketjuöljyt ovat kasviöljyjä ja Ruotsissakin jo puolet kaikista moottorisahoista voidellaan luonnossa hajoavilla öljyillä. KHO palautti asian vesioikeuteen ja määräsi hankkeelle katselmuksen. Joki toisi veden kala-altaisiin ja veisi likavedet mennessään. Mu6 seovirasto on arvioinut pellavaloukun merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi suojelukohteeksi. öljyn hajoavuuteen luonnossa, joten Raision kasviöljyllä on mahdollisuus saada kulutusta ohjaava joutsenmerkki tuotteeseensa. Metsänhoitaja Ilppo Greisin mukaan Tapio voi antaa suosituksia, joskin näin yksittäinen tekninen seikka kuin teräketjuöljyt oikeus oli edelleen laitoksen kannalla, mutta pudotti kalantuotannon alle puoleen. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan pellavaloukku olisi hävitetty kala-altaiden tieltä. Rypsit saa sahaansa mm. Katselmuksen jälkeen vesimetsurille maksetaan moottorisahakorvaus ja kukin moottorisahan käyttäjä huolehtii työvälineensä varusteista itse. Hänen mukaansa asiaa on selviteltävä, sillä kasviöljyn ja mineraaliöljyn hintaero vaikuttaa moottorisahakorvauksiin. Yksi keino on valita teräketjun voiteluun kotimainen rypsiöljy. Sitten tulevat Kosken kunnan jätevedet, joiden vaikutus näkyy vesistössä puhdistuksesta huolimatta. Joesta saadaan ahventa ja haukea, sekä istutettua taimenta ja purotaimenta. Luvan saaminen saattaa olla kiven takana, sillä siihen tarvitaan melkoisen painavia syitä. Erittäin harvinaista on myös ..!! se, että vesiylioikeuden pääj tos muuttuu. sillä edellytyksellä, että kasvatettava kalamäärä on alle tuhat kiloa vuodessa. Metsurin tärkein työväline on moottorisaha, jonka on oltava aina teräkunnossa. Muutama kilometri joen luusuasta vesi ryöpsähtää vielä verrattain puhtaana Hankalankoskeen, jonka rannalla seisoo yli sata vuotta vanha, maamme ainoa jäljellä oleva pellavankäsittelylaitos. Ruotsiin selittyy sillä, että naapurissamme työnantajat hankkivat metsurien öljyt ja bensat, kun taas Suomessa Hankalankosken suojelu putkessa Lammin Pääjärvestä lähtevä Teuronjoki kulkee hämäläisen maalaismaiseman läpi verkkaisesti polveillen. Yhtiö onkin hakemassa merkin käyttöoikeutta ja saattaa saada sen rypsiöljyynsä jo tämän vuoden aikana. Shellin mukaan ero kulutuksessa mm. Hankalankoskea esitti kokeilupaikaksi konsultti ja laitteiston kehittäjä Paavo Ristola Oy ja viranomaiset hyväksyivät sen eivät oikein kuulu Tapion toimialaan
Valmisteilla olevassa päätöksessä edellytetäänkin, että eläinkauppiaat valistavat eläinten ostajia salmonellasta. "Kaikilla jotka hankkivat matelijan, pitäisi olla vankat perustiedot eläinten tarpeista ja elintavoista." Matelijaharrastajia ja asiantuntijoita on Suomessa niukasti. Soverin mukaan· sellaisia lajeja, joita on suhteellisen helppo hoitaa. Suomeen salakuljetetaan matelijoita lähinnä Välimeren maista ja Neuvostoliitosta. "Vaikka päätös nimenomaan tähtää siihen, että eläinten tuonti saataisiin valvontaan." Skutnabb ei itse ottaisi ma-= telijaa kotiinsa. Eläin voi siten olla luonnosta napattu. ruumiinavauksien perusteella on saatu selville, että niiden kuolinsyyt ovat nääntyminen, tulehdukset, puutossairaudet ja loiset. "Tilanne on kestämätön", Soveri sanoo. Mutta c meitä ihmisiä on niin monenlaisia.'' CITES-listan ulkopuolella olevista 41 :stä matelijasta ei vaadita todistusta vankeusaj asta. Vesija ympäristöhallituksen ylitarkastaja Erkki Kaukoranta pitää kokeilua tärkeänä, sillä kalanviljelylaitokset ovat pahoja vesistöjen kuormittajia. Alustavien tietojen mukaan pilottilaitoksen lietteenpoisto toimii, eivätkä alapuolisen veden ravinnepitoisuudet ole kohonneet. "Salakuljetukseen se ei kuitenkaan pure. Kokeilun kustannukset ovat noin 350 000 markkaa. Myös Pirkko Skutnabb on sitä mieltä, että kaupan laillistaminen saattaa lisätä eläinten luonnosta pyydystämistä. Kokeilun tulokset valmistuvat vuodenvaihteessa, jonka jälkeen päätetään jatkosta. "Vaikka ne ovatkin mielenkiintoisia, niin J mitä seuraa niistä on. Tarkkaa lukumäärää Gammals ei tunne, henkilökohtaisesti häneen on ottanut yhteyttä neljä-viisi suomalaista matelijoihin perehtynyttä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 10/91 50. Eikä siihen tarvita erityistä näppäryyttäkään, liikkuvathan esimerkiksi kilpikonnat varsin hitaasti. Listaan kuuluu käärmeitä, kilpikonnia ja liskoja. ylitarkastaja Pirkko Skutnabb maaja metsätalousministeriöstä, ylitarkastaja Esko Jaakkola ympäristöministeriöstä, eläinlääkäri Timo Soveri eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta ja matelijoiden ja sarnmakkoeläinten tutkija, herpetologi Björn Gammals Kouvolan terraariosta. Tosin kyseessä on niin pieni kalamäärä, ettei juuri muuta ole odotettukaan! Kaukoranta valittelee, että koelaitos jouduttiin sijoittamaan juuri kiistanalaiseen Hankalankoskeen. Alice Karlsson 7. Eläimet tarvitsevat aurinkoa ja riittävää kosteutta eivätkä ne siedä vetoa. Arvioiden mukaan lähes kaikki lemmikkimatelijoiden sairaudet johtuvat hoitovirheistä. Björn Gammals perää vastuuta myös matelijan hankkijalta. CITES-lajien mukanaoloa Soveri perustelee sillä, että ne ovat yleisiä lemmikkejä, joista monet lisääntyvät vankeudessa. KOTIMAASTA Kuningasboa sängyn alle Maaja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolla valmistellaan parhaillaan päätöstä, joka sallisi 52 matelijan tuonnin Suomeen. Lajeista 11 sisältyy CITESsopimukseen. Matelijoita ei pidetä meidän oloissamme missä tahansa, vaan niillä pitää olla kunnollinen laatikko, vitriini, jossa on eläimelle sopiva lämpö ja kosteus. Siitä huolimatta &l riski luonnosta pyynnin lisääntymiseen on olemassa", Soveri myöntää. Matelijoiden tuonti on ollut tähän asti kiellettyä, koska ne ovat salakavalia salmonellan kantajia. Pilottilaitos on mitoitettu 300 kalakilolle vuodessa. Matelijoiden kohtaloa ovat olleet valmistelemassa mm. Valtion eläinlääketieteelliselle laitokselle 1989 lähtien tulleiden matelijoiden &l Uhanalainen kuningasboa on parimetrinen kuristajakäärme, joka nielee saaliinsa kokonaisena. Uhan-= alaisten matelijoiden tuonti edellyttää lisäksi lupaa lähtö,;j maasta sekä todistusta siitä, että eläin on syntynyt terraao rio-oloissa. Siinä määritellään uhanalaiset eläinja kasvilajit, joiden luonnosta pyydetyt, elävät ja kuolleet yksilöt sekä kaikki niiden tunnistettavat osat on kielletty kaupalta. Ne katkaisevat häntänsä kun siihen tartutaan. "Kilpikonniakaan ei saisi pitää lattialla, Matelijoiden tuontiin hyväksyttävät CITES-listaan kuuluvat lajit: Kuningasboa Keisariboa Sateenkaariboa Haitinboa Kuningaspyton Tumma tiikeripyton Egyptin hietaboa Vihreä leguaani Nelivarvasmaakilpikonna Espanjankilpikonna Kreikan kilpikonna sillä ne saavat siellä vetoa ja voivat vilustua." Gammalsin mukaan matelijoiden pito on niin vaativaa, että siihen täytyy kunnolla antautua. Ajoittain ne erittävät salmonellaa ja toisinaan taas eivät, mutta pysyvät itse oireettomina. "Kaikki matelijat tarvitsevat tuontiluvan maaja metsätalousministeriöstä. Putki järjestelmän poistoaukolla on alipaineimu, joka kerää ylimääräisen kalanrehun ja kalojen ulosteet lietetaskuun. Eläimiä tuotaisiin edelleen salaa ja paljastumisen pelossa niitä ei uskallettaisi tuoda eläinlääkäriin." Huonelämpötilamme ei ole eksoottisille matelijoille riittävä. Kosken olot ovat hänen mukaansa kuitenkin kokeelle niin edulliset, että samanveroista paikkaa oli vaikea löytää EteläSuomesta. vsk. "Vaihtoehtona oli joko täyskielto tai rajoitettu tuonti." "Totaalinen kielto on varteenotettava", sanoo Soveri. Lajilistaan valittiin Timo kuutiota vettä vuorokaudessa. Salamannopeat liskot ovat taitavia piiloutujia
kuristamalla, litistämällä ja ylösalaisella giljotiinilla. Paitsi että on kehitetty mitä moninaisimpia tapoja saada milloin mikäkin otus satimeen, on keksitty myös lukemattomia tapoja käyttää eläimiä tuotteiden koemateriaalina ja raaka-aineena. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAl Alice Karlsson Myötätuntoa eläimille Pikkunisäkästutkija Asko Kaikusalolla on metsäntutkimuslaitoksen Ojajoen koeasemalla Lopella muhkeansurullinen kokoelma hiirenja rotanloukkuja, joilla eläin saadaan pois päiviltä mm. Niistä Suomen osuus on noin 20 000 koe-eläintä. vsk.. Yksi liikuttavimmista kokeista on kanien silmätestit: paikoilleen kahlitun kanin silmään tiputetaan esimerkiksi pesuainetta tai shampoota, jonka jälkeen tarkkaillaan minkälaisia vaurioita silmään syntyy. Osa koe-eläimistä elää laitoksissa vuosikausia, joiden aikana niille aiheutetaan lukuisia kärsimyksiä. Puntari loukussa pikkunisäkäs pannaan jyrsimään narua, jonka katkettua eläimen päähän jysähtää kivi. lukemattomia kaneja, marsuja, kissoja, koiria ja apinoita lähtee maailmasta tuskallisesti rääkättynä. Kanin epäonnena on omistaa suuret silmät, jotka eivät kyynelehdi! Apinavauva on jätetty yksin pimeään ja kissan silmiä ärsytetään valolla. Kani ei kyynelehdi Tyydyttääkseen uteliaisuuttaan ihminen tappaa laboratorioissa tieteen varjolla noin 20 miljoonaa eläintä vuodessa. 8 SUOMEN LUONTO 10/91 50. Ihminen on kekseliäs. Monimutkaisessa saksalaisessa rakennelmassa hiiri joutuu ensin eteiseen, sitten hissillä ylös peräkamariin, jossa luiskahtaa salaluukun kautta purkkiin. Yleisimmin ihmiskunnan kehittymisen nimissä antaa henkensä hiiri tai rotta, mutta mm. Käytön jälkeen kumpikin koe-eläin tapetaan
Kilpailu niin hajuvesikuin kosmetiikkamarkkinoilla on kova. Deodorantti ehkäisee kehon normaalia kuonanpoistoa ja silmämeikeissä saattaa olla lyijyä. Siitä huolimatta joissakin tuotteissa sitä on. Kaksivuotiaina apinat tapettiin. Vaikka tuotteita ja niiden osia testataan eläimillä on niissä edelleen ihmisillekin myrkyllisiä aineita. Esimerkiksi Suomessa tehtiin neljä vuotta sitten väitöskirja, jota varten kuusi vastasyntynyttä apinaa sokeutettiin ompelemalla niiden silmäluomet kiinni. Jättiläiskilpikonnan kilpikonnaöljyä käytetään puolestaan erilaisissa voiteissa. Monesti eläinkokeissa on kysymys myös pelkästään tutkijan oman maineen kasvattamisesta. Frantsilan yrttitilan tuotteita saa luontaistuotekaupoista sekä postiennakolla (93 1) 715065. Sarjojen laatu: Täydellinen kosmetiikkasarja (X), ihonhoitoja hygieniatuotteita (I), Kauhistuttavimmat kokeet puolestaan liittyvät psykologiaan ja sotaan. Monien kosmetiikkateollisuutta arvostelevien mielestä kauneudenhoitoon riittää mainiosti kaksi asiaa vaseliini ja auringolta suojautuminen! Suomalaisissa talouksissa käytetään puhtaudenja kauneudenhoitotarvikkeisiin noin tuhat markkaa vuodessa. Ihmiset testattaviksi Eläinkokeille on kehitetty vaihtoehtoisia menetelmiä. Elävä ihminen on myös käyttökelpoinen. Cites-sopimus kieltää mm. Yhteensä yrttitilan tuotteisiin käytetään yli kahtasataa kasvilajia. Chanel No 5-, Gurelain-, L' Heure Bleue'ja Rochasin Madame Rochas -hajuvesissä. Hämeenkyröläinen Frantsilan yrttitila viljelee luonnonmukaisesti kotimaisia yrttejä, joista valmistetaan kauneudenhoitoaineiden lisäksi myös teetä, rohtoja ja mausteita. myskin käytön ja maahantuonnin myös Suomessa. Yhdysvalloissa AIDS-potilaat ovat vaatimalla vaatineet päästä rokotteiden ja lääkkeiden testaukseen mukaan. Eläinten oikeuksia puolustavien väitteiden mukaan myskiä on mm. Kanien ja muiden karvanaamojen sijaan voidaan käyttää soluviljelmiä, tietokonetekniikkaa sekä vapaaehtoisia. Arvioiden mukaan eläinkokeita voitaisiin vähentää 10 prosentilla jos tutkimukseen saataisiin lisää ihmiskudosta ja -soluja. Kotimaan yrttejä kauneuden hoitoon Ihmiset ovat osanneet käyttää vuosituhansia luonnonkasveja kauneudenhoitoon. Cajanderin mukaan esimerkiksi ihotesteihin löytyisi varmasti halukkaita, joille laastarilapun pitämisestä käsivarressa maksettaisiin korvaus. Permanenttiaineissa on ammoniakkia ja joissakin hiusväreissä syöpää synnyttäviä aineita. Myrkyllistä ja tappavaa kauneutta Suomen kosmetiikkateollisuus ei saatujen tietojen mukaan testaa tuotteitaan eläimillä, mutta tuontitavarassa testattuja löytyy runsaasti. Kokeen tuSUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk. Eri maiden armeijat ampuvat, räjäyttävät ja kaasuttavat eläimiä, jotta tappamisen tehokkuus selviää. Kauneudenhoitoon käytetään mm. Psykologit testaavat mm. Päähän ruuvattiin samalla teräsvanne, josta apinat voitiin kiinnittää tuoliin mittausten ajaksi. 9. Kansainvälinen uhanalaisten lajien kauppaa säätelevä Vogel (lu) I, S, H Wala (lu) I Weleda (luo, ap, kos, suo) I, S, H Kodin puhdistusaineet: Ecover (lu, ei) Hofa (lu, suo) Nixe (lu) Sonett (lu) Swipe (suo) Uniren (lu) Lisätietoja eläinten suojelusta ja mm. Esimerkiksi hajuvesissä on kaskelottivalaan sisälmyksistä saatavaa ambraa ja myskihirven myskiä. Sarjojen saatavuus: kemikaliot (ke), tavaratalot (ta), elintarvikeliikkeet ( ei), omat liikkeet ( ol), kampaamot (kam), kosmetologit (kos), luontaistuotekaupat (lu), suoramyynti (suo), postimyynti (pos), apteekki (ap). Esimerkiksi kynsilakoissa saattaa olla tolueenia, fenolia, formaldehydiä ja ksyleeniä, joita löytyy myös hammastahnoista. :ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Kauneutta ja puhtautta tuskattomasti Seuraavia tuotteita ja niiden aineosia ei ole testattu eläinkokeilla. Animalia-lehden päätoimittajan Veli-Risto Cajanderin mukaan eläinkokeita tehdään runsaasti päällekkäin, koska ei vaivauduta ottamaan selvää, olisiko jossakin päin maailmaa jo tehty vastaavia kokeita. Englannissa ja Yhdysvalloissa ihmiset voivat testamentata elimiään korvaamaan eläinkokeita, Suomessa tähän ei ole vielä mahdollisuutta. kehäkukkaa, ruusua, piharatamoa, kamomillaa ja porkkanaa. Tuotenimikkeitä on valtavasti, Cutex (ke, ta) M Dr Hauschka (lu, kos) I, H Freeman (ta, kos) H, I Holzinger (lu, kos, ke) I Joe Blasco (kos, su, ol) M Louis Widmer (ke, ta) I Lysmina (ap) I Marja Entrich (lu, ko, suo) I Midani Erbe (ta) I NatureCare (suo) I, H NaturNära (kam) H, I Oriflame (suo) X Pure (suo) H Revlon (ke, ta, ei) X Silverline (ta) M SuperGlandin (lu) I Tiki (suo) I, H Urtekram (lu) H, S, I Vevay (pos) X mutta eri tuotteiden koostumuksessa ei välttämättä ole eroja juuri nimeksikään. Eläinkokeet usein turhia Eläinsuojeluyhdistys Animalia kantaa huolta eläinten kohtelusta. Kosmetiikka: Allison of Denmark (lu, kos) I, H,M Anne-Marie Börlind (lu) I Arya Laya (lu) I B'Box (ta) M, I Beaty Without Cruelty eli BWC (lu, kos, pos) X Bipro (lu) I Bodyline (suo) H, I The Body Shop ( ol, pos) X Constance Carrol (ke, ta, ei, kos) M Creightons (ta, lu) I, H !oksia ei voitu soveltaa ihmisiin. Frantsilan tuotteissa ei ole keinotekoisia lisäaineita, niitä ei testata eläimillä eikä niissä ole eläinkunnasta peräisin olevia aineksia lukuunottamatta mehiläisvahaa ja lampaan villarasvaa. hiustenhoitotuotteita (H), meikkejä (M), parfyymeja (P), suuhygieniatuotteita (S). Oman tilan lisäksi Frantsila työllistää ympäristön viljelijöitä, joiden kanssa yrttitila tekee viljelysopimuksen. Tappotuomio tuoksun tähden Monia hienoja kosmetiikkateollisuuden käyttämiä aineita saadaan eläimistä, joista jotkut ovat uhanalaisia. apinoiden käyttäytymistä tilanteissa, joissa apinavauvoilta riistetään emo tai emo muuttuu yhtäkkiä hirviöksi. Vuoden kuluttua apinat eristettiin emostaan, niiden silmät avattiin ja kalloon porattiin terässylinteri aivojen sähköisiä mittauksia varten. tuotteista, joita ei ole testattu eläimillä, saa Eläinsuojelu/iitto Animaliasta osoitteesta Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, puh: (90) 148 4866
Viimeisen ihmisen ongelma Luonnonsuojelijat tuntuvat usein puolustavan vielä vahvempaa käsitystä itseisarvoista: Luonnon itseisarvo on jotakin minusta täysin riippumatonta. Sen elämällä ei ole merkitystä sille itselleen. Keski-Euroopassa luonto ehkä todellakin on enää utopiaa tai muistuma menneestä, mutta Suomessa tilanne ei ole näin huono. Sen mukaan esimerkiksi Kessin erämaan kasvi yhdyskuntien ja kelohonkien arvo on siinä, että ne toimivat elinympäristönä tunteville ja tajuisille eläimille. Monet filosofit, etiikan tutkijat sekä eläinsuojelijat ja ympäristönsuojelijat ovat kyseenalaistaneet tämän ihmiskeskeisen arvoja moraalikäsityksen. Työlleen antautuva tutkija voi pitää tieteen harjoittamista ja tiedettä tässä mielessä itseisarvoisena. Meillä on vielä runsaasti niitäkin alueita, joista ihminen on käytännöllisesti katsoen poissa ja eläinja kasviyhdyskunnat läsnä. Myös eläinten tietoisuuden tutkimus on osoittanut, ettei ihminen ole ainoa arvottamiseen kykenevä olento. Itseisarvoisella ei ole hintaa; se ei ole vaihdettavissa eikä korvattavissa. Voimme antaa luonnolle itseisarvon Luonnonsuojelija voi nähdä luonnonsuojelutyön ja luonnon itseisarvoisena. Miltä tuntuu olla mäntykukka. Oletamme, että mäntykukalla ei ole mitään tuntemuksia itsestään. vsk.. Hän ei ole kiinnostunut, onko hänen työstään konkreettista hyötyä; hänelle tiedolla tai totuuden löytämisellä on itseisarvo. PUHEENVUORO Fil. Filosofisia iäisyysongelmia Kysymys itseisarvoista, kuten muistakin arvoista, kuuluu fiolosofisen aksiologian eli arvoteorioiden alaan. Voin asettaa päämääriä, jotka ovat sellaisenaan arvokkaita eivätkä välineitä minkään muun tavoittamiseksi. Mitä viimeisen ihmisen on tehtävä. Sen mukaan ihminen on ainoa olento, joka voi arvottaa asioita. Hänellä on hallussaan virus, jonka hän voi tuhota mutta joka vapaaksi päästessään tuhoaisi kaiken elollisen maan päältä. Itseisarvoja ei ole maailmassa 10 Onko luonto il01~ samassa mielessä kuin kasveja ja eläimiä. lis. Asiayhteydestä yleensä selviää, käytetäänkö käsitettä abstraktiona vai viittaako se konkreettiseen maailmaan kuten Hyvinkään Kalkkivuoren lehtoon, jossa kasvaa tikankontteja. Näin ymmärrettynä voin pitää jotakin luonnon aluetta tai eliötä itseisarvoisena samoin kuin rakastettuani tai hyvin tärkeää esinettä. Ihmisen antamana arvona itseisarvo voidaan siis liittää sekä yksilöihin että kokonaisuuksiin. Luonto-käsitettä voidaan tietysti käyttää varsin abstrakteissa yhteyksissä esimerkiksi kemiassa ja fysiikassa. Tämä pätee myös luonnon kokonaisuuksiin. Silloin se ei voi olla itseisarvoinen itselleen. Erämaan välineellistäminen loukkaa häntä. Muodissa tuntuvat olevan sellaiset hokemat kuin alkuperäisluontoa ei ole olemassa tai luontoa ei ole olemassa. Kuitenkin Kessillä erämaana voi olla itseisarvoa myös ihmisen antamana arvona, joka ei ole sidoksissa kohteen tietoisuuteen tai yksilöllisyyteen. Vai katoavatko kaikki arvot ihmisen myötä. Eläin tai kasvi, jolta puuttuu kyky välittää siitä, mitä sille tapahtuu, ei ole tässä mielessä itseisarvoinen olento. Kessin erämaalla on arvonsa, vaikka maailmassa ei olisi ainoatakaan ihmistä. Arvojen logiikan mukaan arvot edellyttävät arvottajan ja vain tuntevat ja tajunnalla varustetut yksilöt kelpaavat arvottaj iksi. Niin kutsutulla viimeisen ihmisen ongelmalla voidaan valaista tätä käsitystä. Ihmisen myötä katoaisivat siis kaikki arvot. Kysymys itseisarvoista on tällainen; filosofit eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, millaisia olioita itseisarvot oikeastaan ovat. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Leena Vilkka on filosofi, joka työskentelee Suomen akatemian tutkimusassistenttina. Oletamme, että ekosysteemillä ei ole minkäänlaista tajuntaa tai tietoa itsestään. Tällaisia päämääriä voidaan kutsua itseisarvoisiksi. Onko moraalisesti yhdentekevää, mitä hän tekee. Samassa mielessä eläimetkin ovat itseisarvoisia. Tämä arvokäsitys painottaa tietoisuuden merkitystä. Niistä päätellään, että luonnonsuojelijat suojelevat jotain, mitä ei ole olemassakaan. Viimeinen ihmisen olisi vapaa tuhoamaan maapallon, koska hänellä ei olisi mitään moraalisia velvollisuuksia maapallon eläimiä, kasveja tai muuta elämää kohtaan. On normaalia ja jopa inhimillistä elämää ylevöittävää pitää jotakin itsensä ulkopuolista tässä mielessä itseisarvoisena. Filosofiset ongelmat ovat usein ratkaisemattomia, vaikka niitä olisi pohdittu vuosisatoja. Hän voi jopa käyttää itseään välineenä päämäärälle, jota pitää tavoittelemisen arvoisena; hän voi esimerkiksi puolustaa Kessin erämaata syömälakolla. Ihmisellä voidaan ajatella olevan itseisarvoa siinä mielessä, että hän on oman elämänsä päämäärä ja pyrkii suojelemaan olemassaoloaan ja oman hyvänsä toteutumista. Onko maapallon luonnolla tai elämän jatkumisella ilman ihmistä itseisarvo, josta viimeisellä ihmisellä on vastuu. Oletetaan, että maapallolla on jäljellä yksi ainoa ihminen, joka ei voi lisääntyä ja tietää kuolevansa tietyn ajan kuluessa. Hän voi pitää Kessiä tai Talaskangasta arvokkaana sellaisenaan eikä hyväksy alueiden puuston käyttämistä paperin tai muun metsäteollisuustuotteen valmistamisen välineenä; samoin tiedemies ei hyväksy tieteen alistamista pelkäksi teollisuuden ja tuotantoelämän palvelijaksi. Jos näin on, se ei välitä, miten sitä kohdellaan. Samaa emme voi sanoa hyvin alkeellisista eläimistä, kasveista tai ekosysteemeistä. Itseisarvo sen sijaan on melko puhdas abstraktio. Eläin välittää omasta elämästään: se on tunteva, kärsivä ja omalla tavallaan tietoinen olento. Välinearvot vain palvelevat niiden päämäärien toteuttamista, joita pidämme itseisarvoisina. Arvot voidaan luokitella karkeasti välinearvoihin ja itseisarvoihin. Biologiassa samoin kuin perinteisessä luonnonsuojelussa luonnon käsitteellä viitataan kuitenkin useimmiten varsin konkreettisiin oloihin, kuten metsiin, niittyihin, soihin, järviin, kasveihin ja eläimiin. Perinteisten ihmiskeskeisten arvokäsitysten mukaan on moraalisesti yhdentekevää, mitä viimeinen ihminen tekee
Tämä käsitys kuitenkin säätelee pitkälti sitä tapaa, jolla maamme erämaita kohdellaan. Ihminen voi myös pitää mäntykukan itseisarvoa täysin itsestään riippumattomana. t ihmistä arvoton. Erämaat monine uhanalaisine ja harvinaisine eliöineen eivät ole rahalla korvattavissa. Luonnolla on myös välinearvoa Suomalaista luontoa metsiä monine kasvija eläinlajeineen, vesiekosysteemejä, tuntureita, kulttuuriympäristöjä pitää puolustaa ja suojella myös niiden välinearvojen vuoksi ja puhtaasti ihmiskeskeisistäkin syistä. Nämä yksin ovat riittäviä perusteita Kessin ja muiden arvokkaiden erämaa-alueiden suojelemiseksi, varsinkin kun hakkuiden puolustajilla ei ole menetettävänään korvaamattomia etuja. Onko luonto vain raaka-ainetta. Silloin tällöin luonnonsuojelijat ja ympäristökysymyksistä kiinnostuneet puhuvat luonnon itseisarvosta puolesta tai vastaan mutta harvoin perustelevat kantaansa. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Todetaan että luontoa on suojeltava, koska sillä on itseisarvo tai väitetään, että luonnolla on vain ihmisen antamaa välinearvoa. Yhden arvokäsityksen mukaan mäntykukal/a ei voi olla itseisarvoa, jos sillä ei ole tuntemuksia itsestään. Käsitystä, että luonnolla ei voi olla muuta arvoa kuin välinearvoa ihmiselle, ei ole missään pätevästi perusteltu. vsk. Samoin se on alusta pitäen rajannut erämaista käytävää keskustelua, jossa puolin ja toisin vedotaan erilaisiin välineja hyötyarvoihin Leena Vilkka 11. luonnon elämää ylläpitävä toiminta fotosynteesin ja aineiden kiertokulun avulla, geenivarannot, erilaiset biologiset, historialliset ja uskonnolliset sekä taloudelliset arvot. Luonnon itseisarvoista ei ole syytä vaieta, vaikka luontoa voidaan puolustaa monin muinkin tavoin. Tällaisia luonnon arvoja ovat mm. Luonnon suomille virkistysja tutkimusarvoille sekä kauneusja kulttuuriarvoille perinteinen luonnonsuojelutyö onkin rakentunut alusta alkaen. Myös niiden, jotka näkevät luonnon pelkkänä välineenä ja loputtomiin hyödynnettävänä raaka-ainevarastona, pitäisi joutua perustelemaan käsityksensä
Maaja metsätalousministeriö laati 1970-luvulla luettelon erityistä suojelua vaativista vesialueista ja Pohjoismaisen ministerineuvoston työryhmä luokitteli luettelosta osan vuonna 1984 myös pohjoismaisesti arvokkaaksi. Suojelu ei Suomessa ole juuri edennyt veden alle. Mitään toimenpiteitä vedenalaisen luonnon suojelemiseksi ei näilläkään alueilla ole toistaiseksi toteutettu", sanoo merialueiden vedenalaisen suojelun tavoitteita ja mahdollisuuksia metsähallituksen toimeksiannosta tutkinut Panu Oulasvirta. Pienelläkin ulkosaaristoalueella voi olla sekä merelle avoimia tyrskyrantoja että suojaisia poukamia ja pohjana voi olla kalliota, louhikkoa, liejupohjaa ja hiekkapohjaa." Vedenalaisen luonnon suoj eluperusteeksi kelpaa Oulasvirran mukaan myös se, että alueella on harvinaisia kasvitai eläinlajeja tai tärkeitä lintujen syönnöstai kalojen kutualueita. Esitelläkseen suojelun mahdollisuuksia Suomen Luonto lähetti sukeltajat pitkin jyrkännettä vuodenaikojen tuolle puolen. "Yhtään varta vasten vedenalaisen luonnon suojelukohteeksi perustettua aluetta ei Suomessa ole. Teksti: Antti Halkka Kuvat : Jouni Leinikki ja Panu Oulasvirta Seinämä s teen Vedenalaisen luonnon suojelu on unohtunut Suomessa. Esitelläkseen lukijoilleen vedenalaisen maailman suojeluarvoja Suomen Luonto lähetti lokakuun lopussa Panu Oulasvirran ja Jouni Leinikin tutkimaan ja valokuvaamaan Stor-Sundharun saaren kalliojyrkännettä Hankoniemen itäpuolella. Simpukka pysyy kalliossa erittämiensä kiinnitysrihmojen turvin. Suojelukohteiksi sop1s1vat hyvin myös erilaiset luonnonmuodostumat kuten kallioseinät ja vedenalaiset harjut. "Veden alla on monipuolista luontoa. fladojen ja glo-järvien vedenalaista elämää olisi syytä suojella. vsk.. ilmaantuvasta kalanviljelylaitoksesta tai pysyvästä rysäpaikasta. Oulasvirran mielestä eri12 ty1s1ä vedenalaisen luonnon suojeluohteita tarvitaan ehdottomasti. Yleensä suojelu loppuu siinä missä vesi alkaa. Suunnitelmat ovat kuitenkin jääneet paperille. "Harjuja uhkaa merihiekan nosto. Kuitenkin saariston ekosysteemi on kokonaisuus, johon kuuluu sekä maanpäällistä että vedenalaista luontoa." Merihiekan nosto uhkaa soraharjuja Tammisaaren kansallispuisto on kansallispuistoistamme ensimmäinen, jonka vedenalaisen luonnon suojelua suunnitellaan varta vasten. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueelta on jo nostettu merihiekkaa Kotkan suursataman täyttömaaksi ja myös Saaristomeren kansallispuistoalueella on samanlaisia suunnitelmia." Esimerkkinä biosukeltajien koulutuspaikka Kallioseinät eivät ole välittömässä vaarassa, mutta niidenkin vedenalainen luonto voi kärsiä esimerkiksi yläpuolelle Yksittäinen sinisimpukka on kiinnittynyt rotkon pohjan kallioon 35 metrin syvyydessä. Esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ei sisälly vesialueita lainkaan. Senkin suojelussa vedenalaiset osat ovat kuitenkin mukana vam kylkiäisinä. "Suomen olemassa oleviin ja suunniteltuihin merikansallispuistoihin sisältyy vesialueita vajaa 300 neliökilometriä. Panu Oulasvirta nousee seinämää pitkin. Myös maankohoamisen myötä syntyneiden ns. Huomaa muovilevy, johon voidaan lyijykynällä tehdä muistiinpanoja. Aluetta on aikaisemmin pitänyt hyvänä esimerkkinä mahdollisista SUOMEN LUONTO 10/9 1 50
13. SUOMEN LUONTO 10/91 50. vsk
Oli myös uutta, että paikalla oli piikkisimppu, joka esiintyy Suomessa hyvin rajallisella alueella." Sundharun seinämän sukeltajat saavat varoa läheisellä väylällä liikkuvia veneitä. Miehille alue on tuttu, sillä he ovat jo vuosia pitäneet Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla biologisen sukelluksen kursseja. Veneet ovat paitsi sukeltajien myös vedenalaisen luonnon uhka. "Vähäistäkin veneilyn rajoittamista luonnonsuojeluSUOMEN LUONTO 10/9 1 50. Samalla päivä vaihtuu yöksi ja pipnan yläpuoliset äänet vaimenevat, kunnes seurana on vain meren hiljaisuus. Kulkusuunta ei pouk:koile. Leinikki ja Oulasvirta käyvät pohjalla asti. Miehillä on mukanaan pleksilevyt, joihin he tekevät merkintöjä leväja eläinlajistosta. Simpuilla on seinämällä omat alueensa vedenalaisen luonnon suojeluohteista Biosukeltajat ry, luonnontieteilijäsukeltaj ien yhdistys. vsk.. "Saaren länsipuolelta löytyi uusi seinämä, joka on aivan yhtä jyrkkä kuin länsijyrkännekin. Jään 24 metrissä. Yli sata sammakkomiestä tai ennemminkin -naista, sillä opiskelijatyttöjä on kursseilla ollut poikia enemmän on saanut Leinikin ja Oulasvirran opastamina ensikokemuksensa syvyyteen tunkeutumisen nemusta ja kauhusta. Miehet jättävät seinämälle köyden, jota myöhempinä aikoina seuraamalla saadaan selville, millaisia muutoksia vuodet tuovat mukanaan; miten lajit ja niiden olinpaikat muuttuvat. Seinämä laskeutuu kohti pohjaa yli kymmenkerroksisen talon korkeuden verran. Parin päivän kartoitus tuo uusia tietoja saaren vedenalaisesta elämästä. Oulasvirta ja Leinikki työskentelevät vedessäoloaikansa keskittyneesti. "Se vajoaa syvyyteen aivan pystysuorana ja kaartuu kymmenestä metristä alaspäin jopa holvimaisesti kohti yllä kohoavavan saaren sisäosia." Matkalla alas kolmeenkymmeenseitsemään metriin maisema muuttuu radikaalisti. "Sundharu on hyvä esimerkki vedenalaisen maailman monipuolisuudesta Pohjanpitäjänlahden-Tammisaaren-Hankoniemen aluella", Oulasvirta selvittää. "Seinämä yllättää aina jyrkkyydellään", kertovat sukeltajat. 14 Merirokkoja, simppuja, meduusoita ... Siellä ei ole juuri aikaa viipyä, sillä nousuun on varattava aikaa puoli tuntia, jottei sukeltajien kudoksiin muodostuisi vaarallisia typpikaasukuplia. Rakkolevävyöhyke lakkaa viiden metrin syvyydessä ja viimeiset merirokot hyvästelHarvinainen piikkisimppu mulkoi/i ympäristöään suojastaan puna/evien keskeltä. Piikkisimppu on siitä erikoinen kala, että sillä on sisäinen hedelmöitys
Kalojen kutu vaarantuu. Ne harovat pieneliöstöä jaloillaan suuhunsa; simpukat siivilöivät ruokansa läpi pumpatusta vedestä. Heillä on väylästä selkeä mielipide: "Syväväylä rakenteineen ja öljykuljetuksineen on ilman muuta kansallispuistolle liian suuri riski." "Luonnonarvojen pitäisi voida voittaa, kuten 1970-luvun alussa, kun suunniteltiin Hankoniemelle öljyjalostamoa." Stor-Sundharu oli öljyjalostamon torjunnassa tärkeässä asemassa, sillä Hankoniemen itäpuoliselle Lappohjan selälle ulkomereltä johtava laivaväylä tekee saaren kohdalla jyrkän mutkan. "Esimerkiksi Tammisaaren saariston kansallispuistossa voi keskikesän viikonloppuna liikkua jopa 1000 venekuntaa. Sundharu oli Neste Oy:n mielestä niin harmillinen saari, että yhtiö poisti sen tulevien öljynkuljetusten turvallisuudesta kertovasta esitteestä. Jo kolrnikymppinen perämoottori sekoittaa pohjalietettä kolmen metrin syvyyteen. Öljynjalostamon vastustajat saivat julkisuuden sympatiat puolelleen. Jalostamoa ei rakennettu. Merirokkojen ja sinisimpukoiden niitty. Kuvan alaosassa näkyy sammaleläinten runkokuntien jäänteitä. Rokot ovat kalkkikuoressa eläviä äyriäisiä. Tämä ja yhtiön harjoittama muu vääristely tuli ilmi. SUOMEN LUONTO 10/91 50. alueilla vastustetaan", Oulasvirta valittaa. Koska ääni etenee veden alla viisi kertaa niin nopesti kuin ilmassa, melulla voi olla hyvin ikäviä vaikutuksia kalojen keskinäiseen viestintään." Oulasvirta on löytänyt aikaisemmissa tutkimuksissaan Tammisaaren kansallispuiston alueelta kolme silakan kutualuetta. "Ne täytyisi ehdottomasti rauhoittaa veneilyltä." Öljykuljetukset vaarana Oulasvirta ja muita biosukeltajia oli viime kesänä Suomen Meren sekalaista seurakuntaa. 15. vsk. luonnonsuojeluliiton rahoituksella Saaristomeren kansallispuiston alueella kartoittamassa suunnitellun Kihdin syväväylän ympäristön vedenalaisia rikkauksia
Tuolloin Haliaksella toimittiin kaksivuorotyössä, osa rengastajista kiersi verkkoja päivin, osa läpi yön. Kun aurinko on painunut mailleen, suoritetaan merkillinen riitti, iltahuuto. Linnut eivät takerru verkkoon, vaan putovat paulan alle jäävään pussiin. Asemat ovat yleensä paikallisten lintuyhdistysten ylläpitämiä ja muutamilla asemilla on pystytty maksamaan pientä päivärahaa vastaavalle rengastajalle ja havainnoijalle. Uurastusta vapaaehtoisvoimin Haliaksen lisäksi maassamme toimii 11 lintuasemaa, osa aavan ulapan saarilla, muutama tuorein sisämaassa suurten vesistöjen äärellä. Väsyttää. Tänä syksynä Hangon lintuaseman verkot ovat täyttyneet ennätysmäisesti vaeltavista tiaisista. Vaelluslintujen yllättävät esiintymiset ovat aina herättäneet huomiota. Menneinä vuosisatoina niiden ilmaantumista kaupunkeihin pidettiin Hollannissa ruton merkkinä ja ranskalaisille tilhet toivat sotaa. Iltahuudossa kootaan asemakaavakkeelle päivän säätiedot sekä muuttavien, rengastettujen ja paikallisten lintujen määrät. Määrissä on tosin vuosittaisia heittoja. Vaelluslinnut karttavat sysimetsien asukkeina meren ylitystä mahdollisimman pitkään ja siksi Hanko on vaelluslintujen kannalta otollinen paikka. Rengastetuista linnuista suuri osa on ollut tiaisia; kuusitiaisia miltei 5000, hömötiaisia 2700, sinitiaisia 2000 ja talitiaisiakin reilut 1300. Eteläisten tiaisten joukkoon mahtui lisäksi I O lapintiaista sekä hösitiainen kuusija hömötiaisen risteymä. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 10/91 50. Useat syksyisistä vaelluslinnuistamme saapuvat kaukaa itärajan takaa. Rengaslöytöjen avulla on saatu paljon uutta tietoa lintujen liikkeistä. Enemmistö vaeltajista onkin yleensä juuri nuoria lintuja. Hangon lintuasemalla, Haliaksella, rengastettiin syksyn mittaan 17 000 lintua, joka on ehdoton ennätys aseman 13-vuotisen historian aikana. Muuton havainnoijan tuskin tarvitsee enää laskea lampaita maate käydessään, mutta rengastajan päivä ei ota loppuakseen. Onneksi asemalla on sesonkiaikoina yleensä useita rengastaj ia ja yökierroksia voidaan jakaa. Osa kannasta lähtee vaellukselle silloin, kun ruoka ja elintila käyvät kortille. mivat hieman eri tavoin kuin kalaverkot. Myös urpiainen, vihervarpunen, järripeippo ja räkättirastas saattavat ajoittain liikehtiä vaelluksenomaisesti. Saadakseen rengastaa lintuasemilla on suoritettava erityinen tentti. Käpylinnut ja -tikka, taviokuurna, tilhi, puukiipijä, punatulkku, pähkinähakki ja -nakkeli sekä helmipöllö ja muutamat muut pöllöt ovat myös vaelluslintuja. Alueella Pyrstötiaiset vaelsivat syksyllä suurina parvina. Tulliniemessä viihtyvät lintujen lisäksi myös lukuisat erikoiset kasvit ja hyönteiset. syksyn rengastettu j en varpushaukkoj en määrä 350 oli huima. Syksyllä 1989 oli hillitön pöllövaellus ja parhaina öinä rengastettiin kymmeniä pöllöjä. Suotta ei Hangon lintuasemaa pidetä Suomen ja koko Pohjolankin parhaana vaelluslintujen seurantapaikkana. Lintuasemien havainnoij ilta ja rengastajilta edellytetään tietenkin erinomaista lintujen tuntemusta. Ainutlaatuinen kasvillisuus Tulliniemen luonnontilassa säilyneet osat ovat hienopiirteisyydessään hyvin kauniita ja Suomen mantereen eteläisin kärki on luokiteltu maisemallisesti arvokkaaksi. Näin eri vuosilta ja asemilta kertynyttä aineistoa voidaan vertailla. Syksyisin, kun pöllöt ovat vaelluksella, on verkot kierrettävä yölläkin. Lintujen turvallisuus on edellytyksenä rengastukselle. Hörpitään kahvia ja murahdellaan jotain säästä. Tilhi yltää harvoin vaelluksillaan Länsi-Eurooppaan saakka. Pyrstötiaisia rengastettiin loka-marraskuussa vielä 2000. Lintuasemat toimivatkin linnustomme muutosten ilmentäjinä. Parhaina päivinä lokakuun alussa rengastettiin yli tuhat lintua ja muutolta laskettiin I O 000-15 000 tiaista. Toki Haliaksella nähdään ja rengastetaan muitakin kuin vaelluslintuja. Valoisana aikana verkot on kierrettävä vähintään kerran tunnissa. Hangossa on käytössä 15 pikkulintuverkkoa ja 12 petolintuverkkoa. Säätä on myös jatkuvasti tarkkailtava, sadekuuro ei tee hyvää verkossa makaaville linnuille. Rengaslöytöjä on kertynyt kotija ulkomailta lähes 800. Vaelluslinnut eivät ole sen kummemmin muuttokuin paikkalintujakaan. Tiaiset ja helmipöllö vaeltavat melko säännöllisin välein ja säännölliseen aikaan. Haliaksen päivä on pitkä Haliaksella herätyskellot pirahtelevat ennen auringon nousua. Muuttoa seurataan tietty tuntimäärä, !epäilevät linnut lasketaan samoilta alueilta tai reiteiltä ja rengastuksessa käytettäviä verkkoja pidetäänkin samoilla paikoilla vuodesta toiseen. vsk.. Lintuasematoiminta on tarkkaan vakioitua ja muidenkin asemien päiväohjelma noudattelee samoja linjoja kuin Hangossa. Kuusitiaisen lisäksi myös tali-, sini-, ja hömötiainen lähtevät ajoittain sankoin joukoin vaellukselle. Tfksti ja kuvat: fekka }fänninen Kihlat tuhansille Tulliniemeen perustettiin lintuasema I 979, viides helmikuuta kiurun silloisen Suomeen saapumisennätyksen muistoksi. Mm. Haliaksella seurataan muuttoa säässä kuin säässä neljä tuntia auringonnoususta. Vaellukset ajoittuvat yleensä syksyyn, sillä silloin ravinnosta ja elintilasta kilpailevat vanhojen lintujen lisäksi myös nuoret yksilöt. Jos sää on hyvä, muuttoa seurataan koko valoisa aika. Yhteensä aseman historian aikana on ehditty rengastaa jo 120 000 lintua. Vaeltajia Kuusitiainen on vaelluslintu. Pähkinähakki ja käpytikka lähtevät joskus liikkeelle valtavin laumoin ja välivuosina ne jättävät vaellukset miltei sikseen. Rengastaja lähtee tarpomaan verkkopolulle, vastaava muuton havainnoija kömpii läheiselle bunkkerille laskemaan ohi kiitäviä lintuja. Useissa Euroopan maissa asemien toiminnasta vastaavat palkatut työntekijät. Mutta ehkäpä esimerkiksi tieto varpushaukan löytymisestä Italiasta on oiva palkkio elämäänsä lintuasemalla tuhranneelle rengastajalle. Suomalaiset lintuasemat toimivat täysin vapaaehtoisten harrastajien voimin. Pyrstötiainen ei ole nimestään huolimatta varsinainen tiainen, mutta vaelluslintu sekin. Myös vesilinnut lasketaan päivittäin samoin kuin paikalliset !epäilevät linnut. Muutkin suomalaiset lintuasemat toimivat melko idyllisissä puitteissa vanhoissa luotsien ja majakanvartioiden rakennuksissa. Hangossa lintuasemarakennuksena toimii 1930-1 uvulla rakennettu kalastaj atorppa, punainen tupa omenapuutarhassa. Tämä syksy oli siitä merkillinen, että kaikki tiaislajit olivat vaelluksella. Ainakaan se ei ole yksin ajatustensa kanssa, sillä samaisessa verkossa riippuu muutama kymmen, jopa muutama sata lajitoveria. Jos sää on huono tai lintuja liikaa liikkeellä, on verkot suljettava. Lintuverkot toi16 Mitä mahtaakaan pienen tiaisen päässä liikkua, kun se killuu lintuverkossa meren äärellä Hangossa. Hankoniemi toimii suuren suppilon tavoin ja johdattelee linnut suoraan lintuasemalle
Oli miten oli, tiaiset vaelsivat suuremmin joukoin kuin koskaan ja todistivat näin omalta osaltaan Tulliniemen ja lintuaseman erinomaisuutta. vaarantunut sinisiipisirkka ja silmälläpidettävä nummijuuriyökkönen. Harvinaisia kasveja ovat myös tyräruoho ja merenrantavieras. Pekka Hänninen on lintuasemarengastaja ja majaillut Hangon lintuasemalla yhteensä miltei vuoden. Tulliniemen erikoinen ja kaunis luonto on ollut tähän saakka vain harvojen etuoikeutettujen ilo. Alueella on myös poikkeuksellisen komea merikaalikasvusto. dyynimänniköitä ja komeita rantalehtoja. Tulliniemi on lisäksi säilynyt lähes luonnontilaisena vapaasataman takana ne osat jotka eivät ole jääneet sataman alle. Viime vuosien tai_ston tuloksena Tulliniemen j9_ aikaisemmin suojellut ja säilyneet osat saivat ajanmukaiset suojelumääräykset 1990. Kirjoittaja rengastaa viherpeippoa lintuasemalla. Pitkään jatkunut taistelu Tulliniemestä on loppusuoralla; Korkein hallinto-oikeus tehnee näinä päivinä päätöksensä junalauttalaiturin rakentamisesta. vanhojen vitriinien keskellä. Hyönteisistä mainittakoon mm. Suojelu vai bisnes. Ruotsissa Öölannin eteläkärjessä toimiva Ottenbyn_ lintuasema on ollut vuosia suosittu retkikohde. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Tulliniemen kärjessä olevat valtion maat siirtyivät merenkulkuhallitukselta metsähallitukselle 1988. V anukehirvenjuuri on tulokas kasvilajistoomme ja Tulliniemi on tällä hetkellä sen ainoita kasvupaikkoja. yo. on mm. Mutta marraskuun aurinko kiertää yhä alemmas, samaan tahtiin kuin ihmisten ostovoimakin. Miten se vaikuttaa satamatoimintaan, sitä ei tiedä vielä kukaan. Toiset odottavat vuoroaan verkon poimuissa. Tekeillä olevassa käyttösuunnitelmassa yleisö liikkuisi merkittyä luontopolkua pitkin niin, ettei siitä olisi haittaa linnuille ja muulle herkästi haavoittuvalle luonnolle eikä toisaalta lintuaseman toiminnalle. D Fil. Halias olisi hyvä koulujen retkikohde. Uhanalaisista kasveista mainittakoon otakilokki ja laukkaneilikka. vsk. Hangon kaupunki ja vapaasatamayhtiö ovat suhtautuneet penseästi vierailijoihin ja yhtiön kanssa tehdyn kauttakulkusopimuksen mukaan Haliaksella saa oleilla vain kuusi henkilöä kerrallaan. Sinänsä melko merkillinen seikka, sillä luulisi aamupäivän lintuasemalla olevan paljon mieluisampi vaihtoehto hankolaiselle koululuokalle kuin tylsä oppitunti Helmipöllö tutustumassa Kati Könöseen. 17. Eikä Tulliniemen ja lintuaseman lopullinen kohtalokaan ole oikein selvillä. Lintuasema turvaa sen, etteivät ulkopuoleiset hiippaile satamaalueelle mereltä päin, toisaalta nykyinen verkkorengastus olisi tuskin mahdollista, jos lintuasema rajoittuisi suoraan Hangon kaupunkiin. Vaikka lintuasemalla ja satamalla ovat napit olleet hieman vastakkain, löytyy myös yhteisiä etuja. Pelkkä sattumako. Lausunnossaan ministeri ehdottaa harkittavaksi vapaavarastoalueen siirtämistä kokonaan Hangon itäiselle teollisuusalueelle ja Tulliniemen palauttamista luonnonsuojelun ja virkistyksen käyttöön. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen vieraili Tulliniemessä elokuussa. Hiekkarannat jatkuvat niemen sivuilla veden alle, missä kasvavilla laajoilla meriajokasniityillä elää erittäin monipuolinen elölajisto
Omituista on, että tähän hymyilevään maisemaan kansanperinne sijoittaa hitaan ja jäyhän ihmistyypin vai saako jukolanjussimainen hämäläiskuva voimansa juuri maiseman ja ihmistyypin ristiriidasta. SUOMEN LUONTO 10/91 50. Toisaalta Häme pilkkoutuu helposti kolmeksi maakunnaksi: Kanta-Hämeeksi, Päijät-Hämeeksi ja Pirkanmaaksi, joiden keskuksina ovat Hämeenlinna, Lahti ja Tampere. Kuhmoinen kuuluu nykyään Keski-Suomen lääniin, 18 mutta maakuntajaossa se luetaan Hämeeseen. vsk.. Hämeessä maiseman ilme on vauras ja leppeä: aaltoilevat vainiot, vehreät metsät ja kimaltelevat vedet luovat tasapainoisen kudelman. Maaston keskikorkeus on 125-135 metriä, ja se jo tuntuu: lumi Hämeessä on paljon metsiä ja vettä ja myös metsäteollisuutta. Lounaassa on Tammelan ylänköalue, joka on loivapiirteistä, laakeaa metsäseutua. Metsä-Lappi on esittäytymisvuorossa numerossa 2/92 . Siihen kuului osia Turun ja Porin, Uudenmaan, Kymen, Mikkelin ja Keski-Suomen lääneistä. HAME Maakuntasarj amme jatkuu ensi vuonna joka toisessa numerossa. Vanha historiallinen Häme oli paljon nykyistä Hämeen lääniä suurempi. Tässä artikkelissa Häme on nykyinen Hämeen lääni vahvistettuna Kuhmoisten kunnalla. Vantaan latvoilta Suomenselälle Valtaosa Hämeestä on tyypillistä sisäsuomalaista järviseutua, mutta maisema on keskisuomalaista tai savolaista vastinettaan vehreämpi ja lehtoisempi: järviä reunaavat leveät ruovikkovyöt, pellot ja lehtimetsät; synkkä havumetsä jää syrjemmälle. .. Seppo Vuokko MAAKUNNAT TUTUIKSI 10 Talonpoikain työ näkyy • maisemassa Rapolan seutu Sääksmäellä on historiallisesti merkittävin kansallismaisemamme; siellä oli asutusta jo 4000 vuotta sitten ja se oli satojen vuosien ajan Hämeen keskus. Taivaanrannassa erottuu Mänttä tehtaineen. Salpausselän eteläpuolella alueeseen kuuluu uusmaalaisen tyyppistä maisemaa savikkoineen, jolta metsäiset kukkulat ja vuoret kohoavat kuin saaret merestä. Läänin reunaosat poikkeavat jo tästä yleiskuvasta. Suhteelliset korkeuserot ovat vähäisiä, mäet kohoavat soiden ja järvien pinnasta enimmilläänkin vain pari-kolmekymmentä metriä. Hämeessä maakuntarajat ja lääninrajat eivät oikein käy yksiin
19. Viljelyn jälki näkyy hämäläisessä ·~ maisemassa. vsk. Juupajoki. i ----------------------------------------------------'! SUOMEN LUONTO 10/91 50
Juuri harjuilla olosuhteet eniten muistuttavat aroja: kesä on kuiva ja kuuma, vettä on ylenpalttisesti vain lyhyen aikaa keväällä. Suuremmilla harjuilla veden virtaukset rehevöittävät alarinteitä. Kuuluisin Hämeen harjuista on Hämeenkankaalta Salpausselälle ulottuva harju, jonka osia ovat niin Tampereen Pyynikki, Kangasalan Vehoniemi ja Keisarinharju kuin Pälkäneen Syrjänharju. Somerolla rannikkoseudun savikot yltävät jälleen Hämeeseen. Jäätunneleissa tai -railoissa syntyneet harjun osat kohoavat kapeina, jyrkkärinteisinä sianselkinä, ja jään edustalle jokisuihin kerrostuneet suistomaat muodostavat jopa kilo20 metrien levyisiä soraja hiekkalaakioita. Jäätunnelissa paineenalaisena virtaava vesi kuljetti mukanaan irrottamaansa maa-ainesta: kiivaassa menossa isotkin murikat hioutuivat lähes pyöreiksi ja sileäpintaisiksi. Reunamuodostumat syntyivät jäänreunan pysähtyessä kymmeniksi tai sadoiksi vuosiksi samaan asemaan. Jääkausi kasasi harjut Maisemaa rytmittävät korkeina selänteinä juoksevat harjut. Osa harjukasveista on jääkauden jälkeisen arovaiheen muistoja, ainakin ne kasvit, joiden päälevinneisyysalue on kaakon suunnassa. Soralla ja moreenilla on kaksi selkeätä eroa. Harjurnme ovat kutakuinkin samanikäisiä, vain noin 10 000 vuotta vanhoja jäätikön lapsia. Lähes samoihin lukemiin yltävät Juupajoen Venäläisenvuori (220 m), Kuoreveden Koivuselkä (218 m), Padasjoen Majuanvuori (217 m) ja Vilppulan Kankaanpäänvuori (215 m). lnha kuvaa syntymäkuntansa kaikkein synkeimmäksi nälkäperäksi. Harjun juurella voi olla suuria lähteitä ja niiden yhteydessä laajojakin lehtoja tai reheviä korpia. Syksyn ja talven hiljaisen virtauksen aikoina vain hienoin aines, savi ja hiekka, kulki veden mukana, mutta suuret kivet laskeutuivat uoman pohjalle. Ensimmäinen Salpausselkä on komeimmillaan Hollolan tienoilla ja vie osan Tiirismaan hohdosta. Vesi myös lajittelee eri kokoiset kivet eri paikkoihin tai eri kerroksiksi. Auringon paahde tehostaa hajottajien toimintaa, ja rinteeseen syntyy multamaisen muruinen maannos eikä tavanomaisen kangasmetSUOMEN LUONTO 10/91 50. Sisä-Suomen reunamuodostuma ulottuu kutakuinkin yhtenäisenä kaarena Satakunnan Hämeenkankaalta Ruoveden Siika.kankaan kautta Jyväskylään ja Laukaaseen asti. Ne syntyivät syvällä mannerjään alla virtaavien jäätikköjokien uomissa. HAME tulee Tammelan ylängölle varhemmin ja sulaa myöhemmin kuin muualta Etelä-Hämeestä. Harj ukasvistossa muistoja arovaiheesta Valtaosa harjujen rinteistä on karua puolukkatyypin metsää, Harjumme ovat suunnilleen samanikäisiä jäätikön lapsia kymmenentuhannen vuoden takaa. Varvut antavat tilaa ruohoille. Paisterinteillä voimakas haihdunta tuo karustakin harjusta maan pintaan ravinteita. .. Eniten ainesta laskeutui sinne, missä jäätikköjoki purkautui mereen tai jääjärveen. Ja luoteessa Virtain pitäjä kurkottelee jo Suomenselän laakeille suoerämaille, joita I.K. Veden kuljettama aines hioutuu matkan varrella pyöreähköksi. Suistojen hiekkaan hautautui usein suuria jäälohkareita, "kuollutta jäätä", jonka sulaessa harjumaastoon syntyi suuria kuoppia, suppia eli hämäläisittäin lukkoja. jossa männyt kohoavat juuri sellaisena pilaristona kuin kansallisromanttisten maalausten mukaan pitääkin. Tyypillinen harju on kapea, jopa satoja kilometrejä kaakosta luoteesen kaarteleva soraja hiekkaharjanne. Niiden laakea yläpinta osoittaa jään edessä auenneen ulapan vedenkorkeutta suiston syntyhetkellä. Toinen Salpausselkä muodostaa muun muassa Päijännettä ja Vesijärveä erottavan Vääksyn harjanteen. Hyyppäränharju, Kiikala. Mannerjään neljä pysäkkiä Ainoana maakunnista Häme ulottaa alueensa kaikille mannerjään synnyttämille suurille reunamuodostumille. Lounaisen Suomen korkein vuori on Hollolan Tiirismaa, joka kohottaa kovan kvartsiittisen lakensa 223 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jää kyllä liikkui, mutta sulaminen ja jään liike olivat tasapainossa: reuna pysyi paikallaan ja sen eteen syntyi komea valli sekä jäätikön tuomasta moreenista että jäätikköjokien kuljettamasta hiekasta ja sorasta. Samantapainen levinneisyys on myös jalkasaralla. vsk.. Hämeen korkeimmat vuoret eivät suinkaan ole Tammelan ylängöllä, vaan ne kohoavat Järvi-Hämeen itäosissa. Paljaat harjut saivat vähitellen kasvipeitteen. Pienillä harjuilla ei usein muuta olekaan; korkeintaan alarinteiden mansikka tai paisterinteen häränsilmä kertovat harjualustasta. Kolmas Salpausselkä leviää Lopen Pernunnummella laajaksi kumisevaksi kankaaksi, jota elävöittävät kuolleen jään kuoppiin syntyneet kirkasvetiset järvet. Hiljalleen pinnan tuntumassa tihkuva vesi synnyttää myös kuivia puolilehtoja, joissa mäntyvaltainen puusto ja ruohoinen kenttäkerros linnunherneineen ja sinivuokkoineen näyttävät olevan ristiriidassa. Komein ja hämäläisin on toukokuussa kukkiva hämeenkylmänkukka, joka jo Lammin tienoilta itään jättää paikkansa kangasvuokolle. Jään tuomassa moreenissa kivenmurikat ovat särmikkäitä ja moreeni sisältää erikokoisia kallionsirpaleita aina millimetrin murtoosan mittaisista savihitusista kuutiometrien kokoisiin lohkareisiin. Usein jokien tuomaa ainesta on runsaammin, eikä reunamuodostumia ole aina ihan helppo erottaa harjuista