2025 S U O M E N LU O N T O 1 | 2 2 5 M U IS TA A K O E L Ä IN K Ä T K Ö J Ä Ä N . Suomen talvi on pullollaan eläinten talvivarastoja, mutta muistavatko eläimet kätköjensä paikat. M E T S Ä H IIR I. metsälle Talvi vuonna 2075 Uusin tieto lumitalvien tulevaisuudesta Suomessa. S U O M E N TA LV IE N T U LE V A IS U U S . METSÄHIIRI VALLOITTAA POHJOLAA LAPSEN KANSSA TALVILUONNOSSA metsälle Kävimme Kainuun parhaissa hömötiaismetsissä pohtimassa syitä tiaisen ahdinkoon. Laulu. Merenpohjien rauha järkkyy Itämerenkin pohja kiinnostaa kaivosteollisuutta. L A P S E N K A N S S A TA LV IL U O N N O S S A . M E R E N P O H J A N K A IV O K S E T . 1 IRTONUMERO 10,90 € KANNATTAAKO LINTUJA RUOKKIA. LI N T U J E N R U O K IN TA . ME KÄTKIJÄT. H Ö M Ö T IA IS E N M E T S Ä S S Ä
TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA VESA HUTTUNEN. Rannat ovat jo jäätyneet, mutta avoimilta vesialueilta nousee vielä kosteutta, joka muodostaa jäätyvän meren ylle usvaa. 2 suomenluonto.fi V I N J E T T I Samettihuntu Samettihuntu TAIVAALTA SATANEET lumitähdet ovat verhoilleet rannikon rantakivet samettiseen lumihuntuun. Eletään vuosisataa, jolloin talven valta on murtumassa: talvella 2019–2020 jäätä oli Itämeren alueella lähinnä vain Perämerellä, laajimmillaan vain 37 000 neliökilometrin alalla, kun enimmillään talvella 2010– 2011 jääkansi kattoi yli 300 000 neliökilometriä
suomenluonto.fi 3 V I N J E T T I
Tavoite tuntuu kovalta, mutta ei kannata lamaantua. Kuten Syken erikoistutkija Eija Ferreira toteaa: ”Erityisesti hyväja keskituloisten kotitalouksien, joilla on tyypillisesti suurempi hiilijalanjälki, tulisi tarttua toimeen ja toimia esimerkkinä kohti kestävämpää arkea.” PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi Uuden vuoden lupaus Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi Tilaa diginä: suomenluonto.fi/digi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T youtube.com/@suomen0luonto Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi, Anna Tuominen, Riikka Kaartinen (toimivapaalla) Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. On myös hyvä pitää mielessä, että kulutusvalintamme ohjaavat toimintaa ja vähentävät päästöjä myös tuottajamaissa. Liikkumisen jälki on pienentynyt –43 %, tavaroiden ja palveluiden kulutuksen –32 % ja ruoan –17 %. ASUMISEN JA LIIKENTEEN, jopa ruuan kulutusta ja valintoja on melko helppoa säädellä viranomaistoimin. Uudistu sinäkin, ja tee tavallista mullistavampi uuden vuoden lupaus: Pienennä hiilijalanjälkeäsi. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. vuosikerta ENERGY G R E E N hiilihelppi.fi J O LA N D A J O K IN E N. 4 suomenluonto.fi SUOMEN LUONTO on uudistunut. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Syke tiedotti viime vuonna, että kotitalouksien hiilijalanjälki on 2000-luvulla liki puolittunut. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. OLLAAN TILANTEESSA, jossa kirittävää olisi vielä paljon. 84. Jatkossakin myös yritysten ja yhteiskunnan toimet auttavat ja kirittävät kotitalouksia hiilijalanjäljen pienentämisessä. On jopa niin, että kulutuksen kasvu ja suuntautuminen enemmän päästöjä aiheuttaviin ja pitkien kuljetusmatkojen takaa saapuviin tuotteisiin on osin syönyt tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutusta. Meidän pitäisi pystyä laskemaan kokonaisjalanjälkemme noin neljännekseen vuosikymmenen loppuun mennessä. TÄRKEINTÄ ON vähittäinen arvostusten ja elämäntapojen muutos joka etenee luonnollisimmin yksilöiden, perheiden ja työyhteisöjen kautta esimerkkien, keskustelujen ja edelläkävijöiden myötä. Eniten ovat 2000-2021 pudonneet asumisen ja siihen liittyvän energiankulutuksen päästöt, –60 prosenttia. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Tavaroiden ja palveluiden osalta se on kuitenkin vaikeampaa. Uudistuminen on tärkeää ja virkistävää. OLEMME SIIS päässeet eteenpäin, mutta: Kotitalouksien hiilijalanjäljen pieneneminen ei juurikaan ole talouksien oman toiminnan tulosta, vaan sitä selittää suurelta osin päästöjen väheneminen kuluttamiemme hyödykkeiden tuotantoketjuissa. Kun Syke tutki puolikestäviin ja kestokulutustavaroihin kuuluvien hyödykeryhmien päästökehitystä kävi ilmi, että tavaroiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on kasvanut kymmenestä kuuteentoista prosenttiin vuosina 2000–2021
Hanne Valtari käy retkellä asiantuntija Susanna Ylisen kanssa ja käy läpi omia kokemuksiaan. 32 Hömötiaisen mailla Kävimme Kainuussa luontokuvaaja Antti Leinosen hömötiaispaikoilla etsimässä vastausta metsien tiaisten uhanalaisuuden syihin. suomenluonto.fi 5 Hömötiainen on suomalaisen metsän asukki. 22 Talvi vuonna 2075 Uunituore tieto lumitalven muutoksista. KANSIKUVA ANTTI LEINONEN 22 22 Lumimyräkät ja ailahteleva talvisää koettelevat tulevina talvina myös mustarastasta. Ainutlaatuiset tiaiskuvat ja katsaus linnun tilanteeseen sivuilla 32–37. 48 Talviretkellä lasten kanssa Mitä talviretkellä kannattaa ottaa huomioon, kun mukana on pieniä lapsia. Kaivaminen on sotkuista puuhaa, jossa laajan alueen luonto on koetuksella. 44 Metsähiiri levittäytyy pohjoiseen Salaperäinen metsähiiri on jo vahvasti Pohjanmaalla ja sen sisarlajit tuloillaan Suomeen. 30 Tästä puhutaan: Kannattaako lintuja ruokkia Kolme asiantuntijaa kertoo näkemyksensä. 38 Mineraalinnälkä Kaivannaisia hamutaan nyt merenpohjasta valtameriltä ja myös Itämereltä. J A R I K O S T E T. Suomen Luonto 1/2025 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Marko Röhr 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 65 Lukijoilta 66 Kolumni: Emmi Itäranta 62 K YSY LUONNOSTA Miksi mehiläiset sortuvat talvihangelle. 14 Muistin varassa Linnun, nisäkkään ja kimalaisen muisti on yllättävän hyvä – ja muistuttaa omaamme
Yleensä ne tulevat vasta tammikuussa. Kuva: Hannu Rasiranta, Hauho 10.12.2024.. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja TOIMITTANUT ANNAKAISA VÄNTTINEN 6 suomenluonto.fi Pyrstötiaisen piipahdus . 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Nyt poikkesivat vain ja jatkoivat matkaansa johonkin. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Pyrstötiaiset ilmestyivät tänne nyt vähän tavallista aikaisemmin
Hiusjäätä hämärissä . suomenluonto.fi 7 Pakkaspoika koristelee luonnon kauniiksi . Talventörröttäjä aamuauringossa . Kuva: Hannu Tikkanen, Kajaani, 11.12.2024. Kävin vielä pimeällä kuvaamassa hiusjäätä, kun tiedossa oli seuraavana päivänä tuleva myrsky. Upeita pakkaspojan kukkasia Lehmilammen rannalla puron jääpeitteen päällä. Kirkas aamu ja kello lähestyy kymmentä. Kuva: Satu Kuningas, Luumäki 19.11.2024. suomenluonto.fi 7. Pieni peto saalistamassa . Kuva: Markku Saarinen, Paimela 10.12.2024. Kuva: Tuomo Salminen, Helsinki 19.11.2024. Täältä tullaan! . Sinitiainen tuli vauhdikkaasti ruokintapaikalle. Kuva: Maija Savolainen, Nurmes 15.12.2024. Kasvia en osannut määrittää näin talvisessa asussa. Kuvauskohde oli utelias mutta toisaalta hyvin vikkeläliikkeinen. Tämä lumikko oli saalistamassa Helsingin Seurasaaressa päivää ennen ensilumia. Valo on kaunis, vaikka onkin vain muutaman tunnin näkyvissä
Tällainen ennätys toistuu harvemmin kuin kerran sadassa vuodessa. MIKA RANTANEN ”Nykytahdilla luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ei saada pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.” EU ON jäämässä tavoitteestaan pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Kumpikin laji on erittäin suuressa vaarassa kadota Suomesta. ”Myös isojen lokkien jo tovin jatkunut alamäki näyttää varsin synkältä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kim Jaatinen Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa. Samaan aikaan etelärannikolla vedenkorkeus oli selvästi tavanomaista korkeammalla, ja Haminassa mitattiin ylimmäksi vedenkorkeudeksi +125 cm. 8 suomenluonto.fi Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE +25 % 8 suomenluonto.fi Äärimmäisiä vedenkorkeusvaihteluja Suomen rannikolla JARI-MYRSKY PUHALSI torstaina 21. Alamäkeä on jyrkentänyt jätteiden peittäminen kaatopaikoilla. AT Nuoren merilokin puku on kontrastikas. 8 suomenluonto.fi Haahka, tukkasotka ja isot lokit taantuvat saaristossa SAARISTOLINTULASKENTOJEN tulokset osoittavat, että haahka ja tukkasotka ovat taantuneet vesilinnuista jyrkimmin 1980-luvun lopulta alkaen. Marraskuista Jari-lumimyrskyä seuranneet rankkasateet nostivat poikkeuksellisen ankaria tulvia etenkin Satakunnassa. Itämeren vesipinta oli kirjaimellisesti vinossa: Haminasta Kemiin oli lähes kolmen metrin alamäki merenpintaa pitkin. Niiden määrää verottaa vieraspetojen ja merikotkien saalistuspaine. Merenpinnan epätasapainon taustalla olivat myrskyn aiheuttamat vastakkaiset tuuliolosuhteet Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. BirdLife Suomen mukaan tulosta heikentää riittämätön rahoitus. Kemissä tehtiin uusi vedenkorkeuden minimiennätys, –161 cm suhteessa teoreettiseen keskiveteen. Ne ovat myös riistalajeja. Voimakkaimmin runsastuneita lajeja ovat hanhet ja kyhmyjoutsen. M A R K K U A LA -K O R P EL A / V A S TA V A LO J U H A S U LI N / V A S TA V A LO TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa kommentoi kansainvälisen kattojärjestön tekemää selvitystä mediatiedotteessa.. Näin suurta vaihtelua kalenterikuukauden aikana ei luultavasti ole aiemmin mitattu Suomen rannikolla. Ilmastonmuutos kasvattaa talvitulvien todennäköisyyttä. marraskuuta vettä pois Pohjanlahdesta kohti etelää. Jaatisen mukaan etenkin merilokin vähenemiseen on vaikuttanut se, että merilokki on harmaalokin tavoin rauhoittamaton pesimäajan ulkopuolella. Seuraavana maanantaina lännestä saapunut Bert-myrsky työnsi vettä Perämerellä niin, että nousua ennätysminimistä tuli 276 cm. Harmaalokin ja selkälokin kannat ovat vähentyneet noin kolmanneksen ja merilokin kanta on puolittunut. TALV EN SA DEMÄ Ä R Ä on kasvanut noin neljänneksellä 1960-lukuun verrattuna, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen
Pikkukäpylinnun pesä on pehmustettu kuppi lähellä havupuun latvaa. Lajeilla on kuitenkin hieman erilaiset äänet, eivätkä sekapesinnät ole yleisiä. Pikkukäpylinnun löytää useimmiten metallisen lentoäänen ”plit” perusteella. Pikkukäpylinnun löytää useimmiten metallisen lentoäänen ”plit” perusteella. KUUKAUDEN LAJI suomenluonto.fi 9. Myös muut kävyt, kuten kuvan lehtikuusi, maistuvat. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA TEEMAR VAINO Pikkukäpylinnun soidin alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen. Sen laulu on vaihtelevaa ja kaunista visertelyä. Pikkukäpylintu suosii kuusen siemeniä. Huonoina käpyvuosina linnut vaeltavat etsimään ruokaa muualta. Pikkukäpylintu LOXIA CURVIROSTR A Naaraan höyhenpuku on kellanvihreä, koiraan punainen. Laji elää havumetsissä koko Suomessa. Tällaisella nokalla on kätevä avata kävyn suomuja, jolloin lintu ulottuu siemeneen kielellään. Laji elää havumetsissä koko Suomessa. Naaras alkaa hautoa keskellä talven kylmintä aikaa, ja koiras tuo sille ruokaa pesälle. suomenluonto.fi 9 YKSI VAI K AKSI LA JIA. Yläja alanokka kaartuvat kärjestä ristiin. 2007 julkaistu brittitutkimus ei löytänyt niiden dna:sta riittävää eroa, jotta niitä voisi geneettisesti kutsua eri lajeiksi. Suomessa elää kaksi hyvin samannäköistä käpylintua: pikkukäpylintu sekä vankkanokkaisempi isokäpylintu
”Kyllä se palkinto reflektoi laajemminkin Suomen mainetta näissä piireissä. Sovittu 300 miljardin summa on heidän mukaansa täysin riittämätön. TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVAT HANNA HÖIJER JA MATTI SUOPAJÄRVI/VASTAVALO TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt. ”Asteikolla 1–10 turhautumisen aste olisi vähintään yksitoista, todennäköisesti kaksitoista. Joka tapauksessa yli asteikon menisi”, Regelin sanoo, ja jatkaa: ”Kuilu keskustelussa nuorten ja seniorineuvottelijoiden välillä näkyy esimerkiksi siinä, että kun vanhemmat puhuvat ilmastotoimien kalleudesta, meidän nuorten mielestä se pitäisi suhteuttaa siihen, miten massiivisia voittoja fossiiliyhtiöt repivät.” Hän vertaa 300 miljardin ilmastorahastoa siihen, että yksi öljy-yhtiö voi vuodessa tehdä useiden kymmenien miljardien voitot. Moitteita tuli etenkin ilmastorahoituksen leikkaamisesta ja hiilinielujen romauttamisesta. Hanna Höijer ja Antti Regelin edustivat kokouksessa Suomen nuoria. Nuoret ovat turhautuneita vanhempiin sukupolviin. Myös kokouksen toinen suuri päätös, ilmastorahoitus, oli Höijerille ja Regelinille valtava pettymys. ”Siitä tultiin aika paljon kyselemään ja huomauttelemaan. Fossiilisten polttoaineiden alasajosta saatiin sovittua viime vuoden kokouksessa Dubaissa, mutta toimenpiteistä päättäminen jäi tuonnemmaksi. Lasku Suomen maineeseen on aiheutunut hallituksen toimista”, Höijer sanoo. Aivan kokouksen lopussa, kun rahoituspäätös oli nuijittu kasaan, ja EU-komissaari Wopke Hoekstra ”Bakussa nolotti edustaa EU:n toimettomuutta” Suomi ja EU eivät enää ole ilmastoasioissa hyviksiä – päinvastoin. Ylipäätään eurooppalaiset valtiot eivät tässä kokouksessa olleet mitään hyviksiä ihmisten mielessä”, Regelin jatkaa. Kansainväinen ilmastojärjestö Climate Action Network jakoi kokouksessa Suomelle Päivän fossiili -epäkunniamaininnan. Kaikki osallistujat lähtivät kokouksesta pettyneinä. Suomella on historiallisesti ollut tosi hyvä maine, mutta se on mennyt. Yksi tämän vuoden suuri pettymys olikin se, että alasajon konkreettisesta toimeenpanosta ei edelleenkään ole tietoakaan. 10 suomenluonto.fi suomenluonto.fi ”VAIKKA ON SUPERTÄRKEÄÄ, että kokouksessa saatiin lopulta päätöksiä tehtyä, niin olivathan ne todella surkeita”, Suomen nuorten ilmastodelegaatit Hanna Höijer ja Antti Regelin kommentoivat ilmastokokouksen jälkeen videopuhelun välityksellä Bakusta
MP piti päätöksen hienoutta hehkuttavaa puheenvuoroa, salissa alkoi kollektiivinen yskänpuuska. MP "Olivathan ne päätökset todella surkeita." M IK A K IM M O / V A S TA V A LO Hallinto-oikeudet kumosivat kaikki ilvesten tappoluvat Tulvavedet syöksivät valtavan fosforikuorman Saaristomereen. ”Tilanne olisi toinen, jos vastaava tulvapiikki koettaisiin keväällä. Kaikkia yhdisti sama turhautuminen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus teki marraskuun lopussa viimeisen päätöksen, jossa se kumosi Kemin, Keminmaan ja Tornion luvat. Kokoushuoneissa näkyvä jaottelu valtioiden välillä ei Höijerin ja Regelinin mukaan näy nuorten keskuudessa. ”Ensimmäistä kertaa ilmastodelegaatin urallani hävetti olla EU:n jäsenvaltion kansalainen”, Höijer sanoo. Nuoret ovat yhtenäisempiä: globaalin etelän nuoret haluavat päästövähennyksiä, globaalin pohjoisen nuoret haluavat että pohjoinen maksaa, ja öljyvaltioiden nuoret haluavat että fossiilisista luovutaan. Bakun kokouspaikan ympärillä nuoret ympäri maailmaa protestoivat joka ikinen kokouspäivä, aamusta iltaan. Esimerkiksi Turun hallinto-oikeus perusteli lupien kumoamisen näin: ”Riistakeskuksen päätöksistä ei käynyt ilmi, että poikkeus lupa-alueilla olisi ollut olemassa jokin puuttumista vaativa erityinen ongelma tai tilanne, joka koskisi paikallisyhteisön sitouttamista ilveksen suojeluun ja joka olisi ratkaistavissa poikkeusluvalla sallitulla kannanhoidollisella metsästyksellä.” Hallinto-oikeuksien päätösten perusteella näyttää siltä, että tiukasti suojellun lajin metsästykselle pitää olla annettuja selkeämmät ja pätevämmät perusteet. Edellisen kerran vastaava tilanne koettiin vuoden 2020 talvella, jolloin pitkään jatkuneet rankkasateet johtivat vieläkin suurempaan kuormitukseen. On mielenosoituksia, aktivismia ja kannanottoja, niin paljon liikehdintää ja toimia”, Höijer kuvailee. JESSICA HAAPKYLÄ HALLINTO-OIKEUDE T ovat kumonneet kaikki Riistakeskuksen syksyllä 2023 ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen myöntämät luvat. Toivo piilee siinä, että ehkä nämä nuoret ihmiset ovat tulevaisuudessa päättämässä asioista. ”En tiedä johtaako se muutokseen, mutta vaikuttaa siltä että ympäri maailmaa nuoria otetaan nyt laajemmin mukaan ja osallistetaan tähän,” Regelin jatkaa. suomenluonto.fi 11 MARRASKUUN lopun Jarimyrskyn seurauksena Varsinais-Suomen suurimmat joet, eli Paimionjoki, Uskelanjoki ja Aurajoki, syöksivät päivässä Saaristomereen valtavan liki 38 000 kilon fosforikuorman. Riistakeskus määritteli metsästyksen tavoitteeksi ”paikallisyhteisön sitouttamisen ilveskannan suotuisan suojelun tason säilyttämiseen”. Riistakeskus oli myöntänyt kaiken kaikkiaan 167 kannanhoidollista ilveslupaa, joka olisi mahdollistanut yhteensä 296 ilveksen tappamisen. Tällöin korkeat fosfaattimäärät voisivat suoraan vaikuttaa kesän sinileväkukintoihin.” Saaristomeren alueella suurin rehevöittäjä on maataloudesta tuleva hajakuormitus. Vaikka väsyneet nuoret ilmastodelegaatit tunnustavat olevansa pessimistisissä tunnelmissa, yksi pieni valonsäde Bakussa pilkahti. ”Poliittinen pelleily on ollut raskasta seurattavaa, mutta kun lähtee kokoushuoneesta ja kulkee kokouspaikalla, löytää muut nuoret ja kansalaisyhteiskunnan. ”(Tulevan) kesän mahdollisiin sinileväkukintoihin tämä tulvahuippu ei merkittävästi vaikuta, sillä kevääseen mennessä ravinteikas vesi on kulkeutunut jo kauemmas ja sekoittunut Itämerellä, eikä vaikuta kevätkukintaan”, sanoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Anna Soirinsuo. ”Saaristomeren tilan parantamiseksi tarvittaisiin tehokkaita vesiensuojelutoimia sekä niiden toteuttamiseen riittävä rahoitus”, toteaa Soirinsuo. Fosforia on pelloissa liikaa johtuen vuosikymmeniä jatkuneesta ylilannoituksesta
Tutkijat seurasivat yksivuotiaiden suomalaishanhien matkaa GPS-lähettimin ja osoittivat, että niiden kannattaa lyöttäytyä kokeneempien joukkoon. Sen sijaan kolme alkuperäisestä parvestaan tarhavankeuden vuoksi myöhästynyttä hanhea asettui sulkasatoajaksi paikallisten pesimäparien kanssa 30 kilometrin säteelle pyyntija vapautuspaikasta. Kaksi niistä ei tavannut muita hanhia ja jäi yhdessä Lounais-Suomeen, kolme asettui aikansa yksin kierreltyään sulkimaan paikallisten pesivien aikuisten kanssa 150–329 kilometrin päähän vapautuspaikoiltaan. Nämä yksivuotiaat lensivät aluksi vaihteleviin suuntiin. TEKSTI PERTTI KOSKIMIES KUVA EERO VILMI / VASTAVALO 12 suomenluonto.fi Nuoret metsähanhet muuttavat kokeneempien mukana Turun ja Saskatchewanin yliopistojen tutkijat selvittivät nuorten metsähanhien muuttoa. Kaksi yksivuotiasta lensi Novaja Zemljalle ja kolmas Kaninin niemimaalle. Lisäksi tarhassa pidettyjä yksivuotiaita vapautettiin kahden yksilön ryhminä 180–610 kilometriä pyydystyspaikoilta ja 50–300 kilometriä pesimäalueen etelärajoilta etelään, jotta ne eivät kohtaisi muita metsähanhia. Tämän varmistamiseksi lintuja tarkkailtiin myös maastossa. Ne lensivät Novaja Zemljalle. 12 suomenluonto.fi Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE PESIVÄT FABALIS-ALALAJIN taigametsähanhet pysyvät sulkasadon ajan pesäpaikoillaan, mutta 1–3-vuotiaat ja pesinnässään epäonnistuneet aikuiset muuttavat alkukesällä pääosin Novaja Zemljan saarelle. TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI. Vanhempien ja kokeneempien yksilöiden opastuksella yksivuotiaat säästyivät siis turhilta mutkilta lentomatkallaan. Ilman aikuisia nuorten lentomatkat vapautusja sulkimisalueen välillä olivat selvästi pidempiä kuin alkuperäiseen parveensa vapautettujen nuorten. Neljä nuorta yksilöä vapautettiin pyydystyspaikoilla saman tien. Tutkijat merkitsivät metsähanhia Sallassa ja Vaalassa
Sen sijaan, että suojavyöhykettä olisi levennetty, palautettiinkin koko kohde metsätalouden piiriin. Uudessa tulkintatavassa kriteerit suojeltavalle puronvarsimetsälle ovat entistä tiukemmat, minkä myötä osa aiemmin suojelluista metsistä on tippunut suojelun ulkopuolelle. Pennun turkki on syvän tummanruskea. NOIN KOLMIVIIKKOISENA menehtynyt pentu kuuluu Homotherium latidens -lajiin ja eli radiohiiliajoituksen mukaan noin 36 000 vuotta sitten. Löytö todistaa, että Euraasiassa eli yhä sapelihammaskissoja viime jääkaudella. Odottamattoman värin arvasi jo vuosikymmeniä sitten suomalainen paleontologi Björn Kurtén. Tutkimuksen mukaan vauva-aika maatilalla ja siellä saatu kosketus monimuotoiseen mikrobilajistoon vähensi muun muassa allergisen nuhan ja allergisen sidekalvontulehduksen esiintyvyyttä. Anna Haarala Oulun yliopistosta tutki väitöskirjassaan maaseudulla vietetyn varhaislapsuuden vaikutuksia atooppisten sairauksien puhkeamiseen. Tulos on linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa joissa on selvitetty monimuotoisuuden kytköstä allergioihin ja muihin autoimmuunisairauksiin. Aiemmin ainoa todiste oli Pohjanmerestä naarattu leukaluu, jonka ajoitusta on epäilty virheelliseksi. Homotherium oli parisataakiloinen kissapeto, joka eli avoimissa ja puoliavoimissa ympäristöissä Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Atooppiset sairaudet ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenien aikana ympäri maailmaa samaan aikaan, kun luonnon monimuotoisuus hupenee ja ihmiset altistuvat yksipuolisemmalle mikrobilajistolle. MP Lapsena kannattaa laittaa kädet multaan.. Hakkaamalla luvattomasti suojellulla alueella saattoi siis saada koko alueen pois suojelusta. MAIJA KARALA M A IJ A K A R A LA M A R IK A EE R O LA S H U T T ER S TO C K suomenluonto.fi 13 Siperian jäästä löytyi sapelihammaskissa Purometsien suojelu heikkeni Vauva-aika maalla vähentää allergioita VAUVANA SAATU kosketus monipuoliseen mikrobilajistoon ehkäisee allergioita, ja vaikutus jatkuu keski-ikään asti. Jos vuosituhannet ikiroudassa ovat haalistaneet sitä, se on voinut elossa ollessaan olla musta. suomenluonto.fi 13 -27 % METSÄ PUROJA POISTETTIIN metsälain muuttuneen tulkinnan vuoksi suojelusta vuosien 2018 ja 2021 välillä yhteensä 14 518 kappaletta. Tutkittavat henkilöt ovat vuonna 1966 Pohjois-Suomessa syntyneitä, ja he ovat osallistuneet pitkäaikaisseurantaan, johon kuuluu kyselytutkimuksia ja terveystarkastuksia. Kurténin ansiosta Luonnontieteellisen keskusmuseon Muutosta ilmassa -näyttelyssä komeilee yhä musta sapelihammaskissan rekonstruktio, joka nyt osoittautui realistiseksi. MP SUOJELLUT PUROMETSÄT vähenevät, ja se on seurausta siitä, miten metsälakia tulkitaan, vahvistaa Jyväskylän yliopiston tutkimus, joka julkaistiin Scandinavian Journal of Forest Science -tiedelehdessä. On hyvin mahdollista, että se kuului ajoittain Suomenkin alueen lajistoon. Tämä on 27 % kaikista metsälakikohteena suojelluista purometsistä. Nykyihmiset ja sapelihammaskissat kohtasivat jääkauden Euraasiassa. Puolet suojelun piiristä pudotetuista kohteista poistettiin liian kapean suojavyöhykkeen takia. Nykyinen metsälaki on vuodelta 2014, mutta sitä alettiin tulkita uudella tavalla vuonna 2018. Muita syitä poistoille olivat muun muassa hakkuut suojavyöhykkeen sisällä. Suussaan sillä oli vielä maitohampaat, mutta lajin paljastavat leveät nenäluut, pitkä ja voimakas kaula, vahvat etujalat ja järeä leuka
14 suomenluonto.fi TEKSTI JOHANNA MEHTOLA KUVAT VESA HUTTUNEN JA SHUTTERSTOCK Hömötiainen kaivaa tapahtumamuististaan tiedon siitä, missä yksi sen lukuisista ruokakätköistä on. MUISTIN VARASSA 14 suomenluonto.fi VARASSA. Eläinten muistia tutkitaan yhä enemmän
DIGITILA AJILLE Meijerin kellarin tuoksu. suomenluonto.fi 15 Katso videolta, miten kimalaisten, tiaisten ja närhien muistia tutkitaan: suomenluonto.fi. Hän on tutkinut niiden kognitiivisia taitoja, kuten esimerkiksi kykyä oppia uusia asioita. ”Se tuoksui hyvälle”, hän muistelee ja miettii samalla, mitä muisti oikeastaan on. M V ES A H U T T U N EN . ”Ehdotin ohjaajalleni Lars Chittkalle, että haluaisin kokeilla, miten kimalaiset oppisivat käyttämään työkaluja – siis superälyn indikaattoria. On ihmeellistä, miten asioita varastoituu aivoihin ja niitä voi pitkän ajan päästäkin nähdä mielessään kuvana tai haistaa tuoksuna.” Ihmisen muistia on suhteellisen helppo tutkia, mutta millainen muisti mahtaa olla oravalla, närhellä, hömötiaisella tai vaikkapa kimalaisella. Pitkään ajateltiin, että eläimillä ei ole kognitiivisia kykyjä, vaan ne toimivat robottimaisesti vaistojensa varassa. Aivojen koko vaikuttaa siihen, millaista muistia ne pystyvät ylläpitämään. Se, että hän päätyi opettamaan niitä pelaamaan jalkapalloa oli sattumaa. Hömötiainen muistaa pitkänkin ajan päästä talviruokakätköjensä paikat. Ja oppimiseen tarvitaan muistia.” Kimalaisella on 850 000 aivosolua Kimalaisen nuppineulan pään kokoiset aivot ovat toista luokkaa kuin vaikkapa kuusi kiloa painavat norsun aivot. ”Tästä ajattelusta on onneksi päästy jo eteenpäin. ”Ne alkoivat siis leikkiä.” Kun palloiluun yhdistettiin sokerivesipalkinto, kimalainen kuljetti pallon haluttuun pisteeseen – ja teki maalin. ”Kimalaiset oppivat myös vetämään narusta ja siirtämään legopalikkaa yhdessä kaverin kanssa. Lars nauroi ja sanoi, että kuulostaa sopivan kreisiltä.” Niinpä Loukola alkoi koluta lontoolaisia askarteluliikkeitä, joista hän löysi monenlaisia miniatyyrityökaluja. Ilmapiiri oli vapaa ajatella asioita kimalaispesälaatikon ulkopuoleltakin. ”Mutta kimalaisen aivoissakin on 850 000 aivosolua, kun ihmisen noin kilon painoisissa aivoissa niitä on yli 80 miljardia”, Loukola sanoo. ”Onko se aivojen hermokimppujen muutos vai aivosolujen verkostojen tihentymä, sitä ei tarkkaan tiedetä. ”Minua kiinnosti se, miten kimalaisen päätöksenteko etenee.” Hän pääsi tekemään post doc -tutkimusta Lontooseen Queen Maryn yliopistoon monitieteelliseen ryhmään, jossa oli psykologeja, biologeja, matemaatikkoja, fi losofeja, näytelmäkirjailijoita – ja kimalaisia. Lopulta hän päätyi ostamaan pieniä styroksisia, puisia ja muovisia palloja. Mutta edelleen ajatellaan, että isot nisäkkäät, kuten vaikkapa norsu ja delfi ini ovat pyramidin huipun älykköjä ja selkärangattomat, kuten kimalaiset, pyramidin pohjimmaisina eivät niin älykkäitä.” Kimalaiset ovat Loukolalle vähän kuin työkavereita. Kun pallot päätyivät kimalaisten jalkoihin, ne alkoivat pyöritellä niitä huvikseen. Se on jäänyt vahvana lapsuuden muistija tuoksukuvana mieleen Oulun yliopiston dosentti Olli Loukolalle. Siihen tarvitaan yhteistyötaitoja. S H U T T ER S TO C K M
”Tarvitsemme muistia sopeutuaksemme muuttuvaan ympäristöön. O LL I LO U KO LA . ”Esimerkiksi varislinnuilla ja tiaisilla on jo tehty samanlaisia tutkimuksia kuin kimalaisilla. . 16 suomenluonto.fi ”Jos eliöllä on hyvin pienet aivot, se ei kerta kaikkiaan pysty muistamaan asioita pitkään. Kimalaisetkin muistavat niille opetettuja asioita vain joitakin päiviä.” Muisti on yksinkertaistettuna tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen jo koettuja ja opittuja asioita sekä opitaan uutta. Mutta miksi me muistamme. K U V A T S H U T T ER S TO C K V ES A H U T T U N EN. Mutta sitten jos halutaan tutkia ei-sosiaalisia hyönteisiä, vaikkapa perhosen muistia, siinä voi tulla motivaatio vastaan. Kimalainen oppii laboratorio-oloissa pyörittämään palloa. Siinä on haastetta.” Muisti kuin mustekalalla Ennen päätymistä kimalaisten maailmaan Loukola tutki väitöskirjassaan varpuslintujen sosiaalisen informaation käyttöä. Se muistaa kätköpaikat tapahtumamuistinsa avulla. Silläkin on 300 aivosolua. Siihen tarvittiin vain kopio sukkulamadon 12 hermosolusta sekä tekoälyä. Wienin teknillisen yliopiston ja MIT-yliopiston tutkimuksissa (2018) selvisi, että sukkulamadon aivojen tehoilla pystyisi parkkeeraamaan auton – ja vielä taskuparkkiin. NÄRHI piilottaa maahan tammenterhoja, siemeniä ja marjoja talven varalle. Näitä ruokakätköjä lintu saattaa ahkeroida jopa sata päivässä. Siksi se on evoluution myötä kehittynyt kaikille eliöille”, Loukola sanoo ja miettii, millainen muisti sukkulamadolla mahtaa olla. Loukola toteaa, että vaikka kimalaiset ovat pieniä hyönteisiä ja yhteiskuntaeläjiä, voi niiden kognitiivisten taitojen tutkimuksesta saatuja tuloksia hyvin soveltaa myös muihin eliölajeihin. Perhonen saadaan kyllä oppimaan, mutta miten se saadaan motivoitumaan koulutukseen. Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola on tutkinut kimalaisten kognitiivisia taitoja
Tieto säilyy siellä pisimmillään joitakin kymmeniä sekunteja. Tapahtumamuisti Kyky tallentaa ja palauttaa mieleen henkilökohtaisia kokemuksia, jotka ovat tapahtuneet tiettynä aikana tietyssä paikassa. LÄHDE: TERVEYSKYLA.FI NÄRHI TIETÄÄ, MILLOIN RUOKAKÄTKÖ ON PILALLA. MUISTI PITKÄKESTOINEN MUISTI LYHYTKESTOINEN MUISTI Aistimuistit Työmuisti Tietomuisti Asiamuisti Tapahtumamuisti Taitomuisti . Asiamuisti Sisältää yleistä tietoa maailmasta: ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa, kielellistä käsitteistöä ja sanavaraston. Taitomuisti Tallentaa tiedostamatonta ja sanallisesti tavoittamatonta ainesta. Työmuisti Työmuistiin tallentuu asioita lyhytkestoisesti. Se jaotellaan tapahtumamuistiin eli episodiseen muistiin ja asiamuistiin eli semanttiseen muistiin. suomenluonto.fi 17 Pieni muistisanasto LYHYTKESTOINEN MUISTI Aistimuisti Aistitieto säilyy sensorisessa muistissa vain hetken ja häviää, ellei se valikoidu tarkempaan käsittelyyn työmuistiin. Näitä muistin muotoja ilmennetään tekemällä, näyttämällä ja kehon reaktioilla – ei kielellisesti selittämällä. PITKÄKESTOINEN MUISTI Tietomuisti Tietomuistiin kuuluvat asiat voidaan tavoittaa tietoisesti ja kuvailla sanallisesti tai kuvallisesti. Taitomuistiin tallentuvat motoriset taidot, omaksutut tavat ja tilannekohtaiset reaktiomallit. Muisti koostuu erilaisista lyhytkestoisen ja pitkäkestoisen muistin toiminnoista.
Kirjosieppo käyttää lyhytkestoista työmuistia sopivan pesäpaikan valinnassa.” Ja ottaa samalla aikamoisen riskin, sillä talitiainen voi jopa tappaa kirjosiepon, jos se tapaa sen pesältään. Se kuulostaisi perin inhimilliseltä. Osaako kirjosieppo laskea, sitä ei tiedetä. Tapahtumamuistia ajateltiin pitkään olevan vain ihmisillä, ja vasta parikymmentä vuotta sitten sitä on alettu tutkia myös muilta lajeilta. Muuten vaikkapa närhi voisi joutua toteamaan, että mihin mä ne tammenterhot nyt oikein laitoin. Tätä närhien satunnaisten yksityiskohtien muistamista on tutkittu Iso-Britanniassa kätkemällä ruokaa kupin alle, sitten merkityn kupin alle ja sitten eri paikkaan, mutta merkityn kupin alle. ”Odotan innolla, että tekniikan kehittyessä voidaan kuvantaa elävän kimalaisen aivoja vahingoittamatta eläintä. Asiamuisti taas käsittelee koko maailmaa koskevaa yleistietoa. V ES A H U T T U N EN. Ne oppivat testitilanteissa muistamaan missä ja milloin ovat saaneet auringonkukansiemeniä tai maapähkinää. ”Tapahtumamuisti vastaa kysymyksiin mitä, missä ja milloin. Jos on, kätkö on pilalla.” Suomen rankka talvi vaatii eläimiltä paljon, ja muistinkin on syytä olla silloin terässä. Susilla taas laumaeläiminä on pitkäkestoista ei-deklaratiivista muistia eli taitomuistia. Nyt en voi edes ajatella, että elävien kimalaisten aivoihin kajottai. ”Kirjosiepponaaras menee talitiaisen pesään ja hinkkaa haudontalaikkuaan talitiaisen muniin, kenties tunnustellen niiden määrää. ”Sopivan paikan löytäminen vaatii karhuilta pitkäkestoista muistia. Äh, ruokakätkö on pilalla Talvikätköjä ja muita ruokavarastoja tekevillä lajeilla täytyy ainakin olla hyvä paikkamuisti. Niiden on todettu tietävän, milloin ruokakätkö on jo pilaantunut – avaamatta kätköä lainkaan”, Loukola paljastaa ja kertoo, kuinka närhet ovat myös tarkkoja kätköreissuillaan. Juuri nyt karhut nukkuvat talviunta, mutta nekin tarvitsevat muistia köllähtääkseen hyvään nukkumapaikkaan. Loukolan lapsuusmuisto meijerin kellarin hajusta on esimerkki tapahtumamuistista, sillä se sisältää henkilökohtaisesti koetun tapahtuman ja tunteisiin liittyvän muistiaineksen. Kirjosiepon voi siksi olla kannattavaa pesiä lähellä tiaista ja jäljitellä tämän valintoja. Ne voivat tosin kärsiä kätköhävikistä, sillä muut eläimet ovat voineet pölliä ruokaa. Närhellä on siis todistetusti tapahtumamuistia – tai ainakin sen kaltaista muistia. Jos taas tiaisella on vähän munia, kirjosiepon kannattaa välttää tekemästä samoja valintoja ka mahdollisesti jopa toimia vastakkaisesti. Se vaatii tietoisuutta, että pystyy menemään menneisyyteen”, Loukola vahvistaa. ”Monien talvikätköjä tekevien lajien, kuten hömötiaisen ja oravan muistia ja kykyä löytää kätkönsä on tutkittu ja todettu, että niillä on tapahtumamuistia. Närhet muistivat ruokakupin merkinnän ja löysivät ruokakätkön sen perusteella. ”Ne vilkuilevat olkansa yli, että onko joku näkösällä. Pitkäkestoinen muisti voidaan jakaa episodiseen eli tapahtumamuistiin ja semanttiseen eli asiamuistiin. Ne siis muistavat vielä pitkän ajan päästäkin, minne ovat kätkönsä piilottaneet. Karhu muistaa hyvät ruokaja talviunipaikat. Hitaalla oppijalla on huonompi muisti ja siten pienemmät mahdollisuudet selvitä. Jos talitiaisella on paljon munia, se on todennäköisesti tehnyt hyviä päätöksiä pesän valinnassa. ”Närhihän pystyy matkustamaan mentaalisessa aika-avaruudessa. Tapahtumamuistia on löydetty esimerkiksi mustekaloihin kuuluvalta seepialta, jolla ei kuitenkaan ole pitkäkestoiselle muistille olennaisena pidettyä hippokampusta aivoissaan. Eläimetkin kamppailevat muistamisen kanssa. Mutta kätköpaikan ne löytävät.” Tuore englantilainen tutkimus paljastaa, että myös sinija talitiaisilla on tapahtumamuistia. Sudet tunnistavat tuon muistin perusteella lauman hierarkian sen tarkemmin sitä miettimättä – kuten ihmiset vaikkapa polkupyörällä ajon.” Kimalaisten ahaa-elämyksiä Tutkimalla muiden eliölajien kognitiivisia taitoja opimme ymmärtämään myös itseämme sekä toisiamme paremmin. Riski mitä ilmeisimmin kannattaa ottaa, sillä muuttolinnun pesimäikkuna ei ole kauan auki. Meidän kotoinen lajimme närhi muistaa sellaisia asioita, joilla ei juuri sillä hetkellä ole linnulle merkitystä. Tutkimuksen mukaan lintujen ruokinnan arvellaan edistävän näiden tiaisten muistipiirteiden kehittymistä. Yhdysvalloissa Sierra Nevadassa selvitettiin, että oppimisnopeus sekä muisti vaikuttavat vuoritiaisten (Poecile gambeli) selviytymiseen talven yli. 18 suomenluonto.fi ”Selvisi, että tänne keväisin muuttavat kirjosiepot käyttävät talitiaisia, siis paikkalintuja, tiedon lähteenä valitessaan pesäpaikkaa”, Loukola valistaa
suomenluonto.fi 19. suomenluonto.fi 19 KARHULLA ON HYVÄ PITKÄKESTOINEN MUISTI