M IT E N E N N A LL IS TA A LU O N T O A . S Ä Ä N Ä Ä R IIL M IÖ T. E L Ä IN T E N JÄ L JE T. M E T S Ä S O P U LI . Sanginjoki Kävimme Oulun uudella upealla retkikohteella.. IRTONUMERO 9,90?€ 1/2023 Jäljet paljastavat eläinten läsnäolon – jos tietää mistä etsiä. ILVEKSEN JÄLJILLÄ METSÄSOPULI ÄÄREVÖITYYKÖ SÄÄ. S Ä Ä E N N Ä T Y K S E T. ENNALLISTAMINEN PALKOKASVIT S U O M E N LU O N T O 1 | 2 2 3 S O P U LI P U U TA R H U R IN A . P A LK O K A S V IE N K IR JO . O U LU N S A N G IN JO E N S U O JE LU A LU E
SY D Ä N TA LV I. 2 suomenluonto.fi Yhdessä KUVA MARTTI RIKKONEN TEKSTI HEIKKI VASAMIES VALON LISÄÄNTYMINEN kaamoksen päätyttyä saa maakotkapariskunnankin vähitellen kevätmielelle. Vielä on aikaa rauhallisiin yhteisiin hetkiin ennen kuin pesintäkiireet alkavat
suomenluonto.fi 3
38 Luonto lääkärissä Ennallistaminen auttaa, jos luonto on pilattu. 44 Salaperäinen metsäsopuli Tutustumme havumetsien eläjään, josta tietoa on vielä vähän. Sen erikoisuus on naaraiden suuri enemmistö. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Hanna Halmeenpää 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Jenni Räinä 74 Anni Pöyhtärin mökkipäiväkirja 44 Suomen Luonto 1/2023 Harva tuntee korpikuusikoiden metsäsopulia. 24 Säiden huippuhetkiä Suomen pakkasennätys on yli 50 astetta. 16 Luvassa äärisäätä Ilmastonmuutos äärevöittää säätä, mutta ei sen joka piirrettä. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Sopulin talvipuutarha Tunturisopuli on kasvinsyöjä. 26 Palkojen pauloissa Palkokasvien viljelymahdollisuuksia tutkitaan Turussa. Sen laidunnus näyttää olevan hyödyksi monille kasveille. Millaisia ovat maamme säiden ääriluvut. H AN N U H U TT U 62 Kysy luonnosta: Miksi kookosrasva ei kelvannut linnuille?. Yksinkertaista se ei ole, ja ympäristöjen säilyttäminen onkin paras ratkaisu. Eläinten tapojen tunteminen auttaa jäljille ja niitä tuntemaan. Lumijäljet kertovat, mitä nisäkkäitä ja lintujakin seudulla asustaa. 32 Missä eläimet ovat. 52 Sanginjoen mastometsässä Retkellä Oulun itäpuolen uudella isolla retkeilyja suojelualueella. Papujen ja herneiden monimuotoisuus häkellyttää
Tämän numeron juttu Sanginjoen suojelualueesta perustuu lukuisin käynteihin Oulun seudun uudessa hienossa suojeluja retkeilykohteessa. i Päätoimi. i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii o www.sll. Lisätietoa saat syö ämällä tuo een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu b, Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Oona Himanen, kuvittaja ja graa. i Tilaajapalvelu ( ) (ark. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo. Lempipaikkoihin lukeutuvat pienten jokien varret. KUVA: NIKO PEKONEN / VASTAVALO 82. Hän on innokas sienestäjä. i/tietosuojaseloste. Opastamme ilveksen ja muiden eläinten jälkien löytämisen taitoon sivuilla – . i Itälahdenkatu b Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue avissa osoi eessa sll. klo ), tilaajapalvelu@sll. KI M M O RA M PA N EN / VA ST AV AL O , JE N N I RÄ IN ÄN KU VA VE SA RA N TA O O N A H IM AN EN M IK A H O N KA LI N N A, M IK A H O N KA LI N N AN KU VA TI M O PA KA RI N EN O O N A H IM AN EN 68 52 73 Ilveksestä näkyy yleensä vain jäljet. Mika Honkalinna, luontokuvaaja Mika tunnetaan monista kirjoistaan, joista Korppiretki (2015) valittiin vuoden luontokirjaksi. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN (paine u) ISSN (verkkojulkaisu). aja Heikki Vasamies Toimituspäällikkö An i Halkka Art Director Marika Eerola Tai oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi ely A e Kar unen ja Marika Eerola Toimi. Näin on syntynyt muun muassa työryhmässä tehty Metsä meidän jälkeemme, Kulkijat sekä esikoisromaani Suo muistaa. Greenline Print -merkki kertoo painotuo een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. ajat Laura Salonen Annakaisa Vän inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö timo.lepisto@saarsalo. Painolla on myös ISO-ympäristöjohtamisserti ikaa i. i palaute@suomenluonto. i Tilaa diginä: suomenluonto. vuosikerta Jenni Räinä, kirjailija ja toimittaja Kirjoittaminen on lehtemme kolumnistina aloittavalle Jennille tärkeä keino jäsennellä ekokriisiin liittyviä huolia – ja myös kertoa elinympäristömme hienoudesta. 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID e3a0 203 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar o Kroonpressille on myönne y Pohjoismainen ympäristömerkki. nen suunnittelija Oonan kuvituksiin on voinut törmätä lehdissä, mainoksissa ja postimerkeissä. i Markus Molenius markus.molenius@saarsalo. Työpäivän jälkeen Oona suuntaa Espoon keskuspuiston metsiin, sillä se on paras tapa rauhoittua. Hän asuu Limingassa. Nyt hän alkaa kuvittaa Suomen Luonnon Kotona -aukeamaa, ja hänen käsialaansa ovat myös Luontokaupan Uhanalaiset -juomapullosarjan kuvitukset
Lintujen keväiseen hyörinään on vielä aikaa, ja lahtien yli kurottaa jää. Esimerkiksi sinisorsat pärjäävät talven yli sulassa. Helle kertoo, että parhaita hetkiä lintujen havaitsemiseen ovat auringon nousut ja laskut, sillä linnut ovat tyypillisesti liikkeellä hämärän aikaan. Monelle talvehtimista yrittävälle linnulle sulat ovat ainoita paikkoja, joista ne voivat löytää ravintoa. ”Jos linnut joskus talvella pitävät ääntä, ne ovat ilman muuta nämä hetket. Jos pakkanen kiristyy ja sula jäätyy, niiden on löydettävä uusi. Kameran kanssa houkutus lähestyä lintuja voi kasvaa, siispä mukaan kannattaa mieluummin ottaa kiikari.. Ensi vilkaisulla lintulahti saattaa näyttää tyhjältä, mutta tarkemmin katsomalla ruovikon kätköistä voi löytää monenlaisia lintuja. Niiden täytyy käyttää aika ravinnon etsimiseen, joten siinä ei paljon meteliä itsestä pidetä.” Etsi sulaa vettä TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUS JUHA ILKKA Talviset sinni. elijät sorsista sirkkuihin löytävät ravintoa ja suojaa lämmön läheltä. Pitkään sulana pysyvät myös rehevien purojen laskupaikat, joita mikrobien hajotustoiminta lämmittää. Hän kertoo, että sulaa vettä löytyy usein teollisuusja voimalaitosten edustalta, sillä niiden lauhdevedet pitävät jäitä loitolla. ”Parhaita ja tunnettuja talvisia lintupaikkoja ovat sellaiset, jotka pysyvät sulana”, kertoo BirdLife Suomen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle. Vielä alkutalvesta ruokojen kimpusta saattaa löytää tutun sinitiaisen tai pikkutikan, sillä ne osaavat etsiä ruo’onkorsien sisällä talvehtivia ötököitä. Nämä talviharvinaisuudet piilottelevat rantary teikön tai ruovikon suojissa. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi LINTUTORNEISSA ON HILJAISTA. ”Sulassa voi myös olla taivaanvuohen, luhtakanan tai kaulushaikaran tyyppisiä viivyttelijöitä.” Helle kertoo törmänneensä myös pajusirkkuun nimenomaan sulapaikkojen liepeillä. Ne kurkottavat vedestä kasvinosia ja selkärangattomia eläimiä. VINK KI Havainnoi huomaavaisesti! Talvi on linnuille aina haastava, joten varo häiritsemästä ravinnon etsintää
3 SEITSEMINEN. Valokuvaamisen kannalta se on aivan ihana paikka. Silloin ne saattavat hakeutua metsistä pihojen lähelle saaliseläinten perässä. Siellä on valmiita reittejä, mutta voi mennä myös puhtaalle hangelle. Siellä on myös valmis talvireitti ja pääsee menemään liukulumikengillä. Koli on eteläisen Suomen ainoita paikkoja, jossa tulee joka vuosi tykkylunta puihin. Talvi on hyvää aikaa vierailla luonnossa, koska paksu lumi suojaa maastoa kulumiselta. Kynttilänpäivä on osa kristillistä perinnettä, mutta aikojen saatossa siihen on yhdistetty talven selän taittuminen ja kevään ensi merkit. Luonnonvarakeskus seuraa myyrien määrää eri puolella Suomea. Kynttilänpäivänä alettiin odottaa myös leutoja säitä, sillä ensimmäisestä suojasta sanottiin olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön. suomenluonto.fi 7 Myyrien määrä vaihtelee usein sykleissä, joissa säännölliset nousuja laskuvaiheet seuraavat toisiaan. Seitsemisen kansallispuisto on vanhojen metsiensä takia ihana. U LL A KE IT U RI / M ET SÄ H AL LI TU S Mitä talvisia kansallispuistoja suosittelet, Tiina Hakkarainen?. Seuraa myyrien runsautta Kuulostele variksen raakuntaa VINK KI Metsämyyrä on Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Seuraavaksi myyrähuippua ennustetaan Turun ja Jyväskylän väliselle alueelle. 1 KOLI. 2 RIISITUNTURI. Parhaillaan myyriä vipeltää runsain määrin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueella. Olen itse käynyt Riisitunturilla juuri talviretkeilemässä. Jos myyriä on vähän, kuten tällä erää Metsä-Lapissa, pöllöillä voi olla vaikeuksia löytää riittävästi ruokaa. 2.2. Jos tarvitsee lumikengät, ne voi vuokrata luontokeskuksesta. Tiina Hakkarainen on Metsähallituksen luontopalvelujen viestintäpäällikkö. En ole valmiiden latujen tyyppi, vaan pidän lumikenkäilystä ja liukulumikenkäilystä. Siellä on Multiharjun aarnimetsä, jonka polku on yleensä tamppaantunut hyvin, koska siellä on paljon kävijöitä. Riisitunturin kansallispuistossa erityisen hienoja ovat tykkylumiset puut ja niiden muodostamat hahmot. Talvella myyrähuipun voi huomata esimerkiksi pienten hampaiden nakertamista puiden taimista. Myyräsykli vaikuttaa hiukan viiveellä niitä syövien petojen määrään. Olen metsänhoitaja, ja metsät ovat minulle tärkeitä. Yksi sykli kestää muutaman vuoden. Multiharjussa näkee helposti oravia, ja talvisin voi löytää myös niiden jälkiä ja syötyjä käpyjä. Toisesta yleisestä myyrästämme, peltomyyrästä, sen erottaa punaruskea selkä sekä häntä, joka on myyräksi melko pitkä: noin puolet ruumiin pituudesta. Asuin aiemmin Kolilla, ja se on lumikenkäilijän paratiisi. Vanha kansanuskomus kertoo, että kun kynttilänpäivän jälkeen varis huutaa ensimmäistä kertaa, kuukauden päästä huutaa jo vasikka laitumella
Tienviittoja Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA AN N A RI IK O N EN , IN FO GR AF IIK KA SI TR A Tulevaisuuden mahdollisuudet / Sitra Megatrendit 2023. näyttäisi siltä, että ihmiskunta rakentaa määrätietoisesti tulevaisuutta, jossa ihmisten ei tarvitsisi lainkaan kohdata toisiaan eikä muuta elollista luontoa. Milloin me sovimme tällaisesta. Trendien keskiössä on luontokato, asia, jossa jo lupaavasti edistyttiin joulukuussa Montrealin kokouksessa. Voimme aina muuttaa pinttyneimpiäkin tapojamme, emme ole tuomittuja niihin. Yhteiskunnat ovat viime vuosina natisseet liitoksissaan megatrendien muutosvoimien jyllätessä. S ITR A J U LK AIS I vuoden alkajaisiksi Mega trendit-katsauksen, joka hahmottelee haasteita joihin pitäisi vastata, jos mielimme maailman kehittyvän myönteisempään ja kestävämpään suuntaan. Kaikki tapahtunut rouhii asioiden järjestystä kuin maantiehöylä, pysähtyneisyyden aika on ohi. Reilu some, demokratian puolustaminen, sote, ekologinen jälleenrakennus ja luontokadon torjunta, kestävät elämäntavat sekä korjaava ja uusintava talous vaativat elämäntapojemme päivittämistä. Se luo otollista pohjaa yhteiskuntien uudelleen järjestäytymiselle ja uusien tavoitteiden asettelulle. Sekin luo toivoa. 8 suomenluonto.fi Kiertotalous Datatalouden pelisäännöt Digivihreä siirtymä Digitaalinen sivistys Ylisukupolvisuus Kestävät elämäntavat Uudet vaikuttamisen tavat Hyvinvointi investointina Kokonaisvaltainen hyvinvointi HM SET Vahva luottamus ja osallisuus VALTA Reilu digimaailma TEKNOLOG A Ekologinen jälleenrakennus LUONTO Korjaava ja uusintava talous TALOUS VASTEN MAAILMAN valtavia haasteita vuoden 2023 alussa ilmassa väreilee jotain oudon myönteistä ja toiveikasta. yhteiskunnan suhde metsiin on vain metsätaloutta, mainostajien ehdoilla kehitetty digimaailma syö aikaa oikeilta kohtaamisilta ja voimistaa vastakkainasetteluja, asiakkaiden ei enää haluta kohtaavan oikeita ihmisiä vaan pelkkiä älykkäitä tai älyttömiä botteja... TIINA RAEVAARA kirjoitti Helsingin Sanomien vuodenvaihteen kirjailijapuheenvuorossa: ”Kaikkein tärkeintä olisi päivittää ihannekuva ihmisyydestä ja tavoiteltavasta elämästä... Voimme vielä valita tulevaisuutemme. Kuka sen päätti?” TOIVEIKKUUTTA LUO SE , että keskustelemme vihdoinkin oikeista asioista. Tuntuu innostavalta nähdä edes joskus kokonaisvaltainen esitys ja tavoitteet sille, miltä parempi maailma voisi näyttää. Asioihin vaikuttaminen on helpompaa kun joku kertoo, mitkä muutosvoimat kaipaavat huomiotamme. VUODEN ALUN mietintäharjoituksena meistä kukin voi pohtia mitä itse voi tehdä, jotta asiat kehittyisivät myönteiseen suuntaan
V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Sinileväkukinnat värjäsivät jäätä Suomenlahdella LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt suomenluonto.fi 9 LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt Nyt Nyt N Y T IT T O IM IT TA N U T R IIK K A K A A R T IN E N Sinilevät värjäsivät jäätä Loviisan Pernajanlahdella 31.12.2018. Vaikka Aphanizomenon -suvun sinilevät voivat muodostaa massakukintoja jäässäkin, esiintyvät runsaimmat kukinnat silti kesäisin, kun valoa on paljon. Fykosyaniini värjää vettä ja rantoja turkoosiksi sinileväkukinnan jälkeen myös loppukesällä. Ajankohtaan nähden lämpimät vedet edesauttavat sinileväkukintojen muodostumista. Sinilevät erittävät muun muassa hermoja maksamyrkkyjä, ja myrkyllisten yhdisteiden lisäksi levät tuottavat silmiä ja ihoa ärsyttäviä yhdisteitä. Aphanizomenon tuottaa myrkyllisiä kantoja järvissä, mutta ei Itämeressä. JOULUKUUN ALUSSA havaittiin Helsingissä ja Virolahdella turkoosia ja sinistä merijäätä. Syyskuussa 2022 sinilevää esiintyi runsaasti sekä merillä että järvillä. Levien kuollessa sitä vapautuu veteen. Hyväkuntoiset sinilevät ovat väriltään vihreitä tai kellertäviä. Väri johtuu sinilevien sisältämästä fykosyaniinista, joka on yhteyttämisen väriaine. Suomenlahdella JOULUKUUN ALUSSA havaittiin Helsingissä ja TEKSTI JESSICA HAAPKYLÄ KUVA PIRJO PAJARINEN. Luonnossa liikkujien on silti syytä suhtautua varoen sinilevien värjäämään jäähän
Kevään hallitusneuvotteluihin von Weissenbergillä on kolme toivomusta. Suomen pääneuvo. Ensinnäkin Suomeen tarvitaan kaiken kattava laki luonnon monimuotoisuuden elvyttämisestä ja säilyttämisestä. Sopimusta ollaankin viilattu pitkään, yli kolme vuotta. Nyt tarvitaan johtajuutta ja kova poliittinen tahtotila.” Monimuotoisuus keskiöön YK:n luontokokous linjasi toimet luontokadon taltu. Marina von Weissenbergin mukaan suojeluasioissa Suomi on kokoaan suurempi. Ne koskevat muun muassa ekosysteemien toimintakyvyn turvaamista ja luonnon hyödyntämisen laskemista kestävälle tasolle. ”Emmehän me halua, että paperilla suojellaan mitä tahansa tarvittavat 30 prosenttia”, hän linjaa. ”Olemme olleet EU:ssa aktiivisesti mukana tekemässä sopimusta ja vaikuttaneet sen linjauksiin”, hän kertoo. Sopimuksessa linjattiin pitkän aikavälin päämäärät, jotka toteutetaan 2050 mennessä. Esimerkiksi sekä maaettä merialueista 30 prosenttia tulee suojella ja 30 prosenttia ennallistaa. amiseksi. Pandemia viivästytti ja muutti prosessia. Toiseksi hän toivoo metsälain uudistamista ripeällä aikataululla. Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo, että tulevien suojelualueiden tulee olla luontoarvoiltaan keskeisimmät alueet. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT KIMMO RAMPANEN / VASTAVALO JA JANI LAUKKANEN Luonnolle haitallisiin tukiin kuuluu muun muassa teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta.. elijan mukaan toimien tulee läpäistä koko yhteiskunta. ”Meillä on faktat. Muutenkin von Weissenberg odottaa, että sopimuksen toimet otetaan päätöksenteon keskiöön ja niiden huomioimisesta tehdään valtavirtaa – kaivostoiminnasta kalatalouteen ja metsäteollisuuteen. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi YK:N LUONTOKOKOUS Kanadan Montrealissa päättyi jouluviikolla. ”Luonnonsuojelulaki ei yksin riitä valtavirtaistamisen osalta”, hän sanoo. ”Ne uudistukset, jotka aikaisemmin tehtiin, eivät tuottaneet luonnon monimuotoisuuden kannalta toivottuja tuloksia.” Kolmas seikka on, että luontosopimuksen tavoitteet tulee kirjata läpäisevästi hallitusohjelmaan. Päämäärien lisäksi linjattiin 23 tavoitetta, joista osa on tuttuja EU:n biodiversiteettistrategiasta
”Kiertoaikaa pitäisi siis pidentää, jotta saavutettaisiin hiilen sidonnan optimi”, tutkija Matthias Peichl toteaa. Alueen metsät kuitenkin hakataan jo 80–120-vuotiaina. Jalkanaruun jäänyt eläin oli hakenut suojaa kuusen alta, minne metsästäjä ampui sen. Hän pitää tapausta metsästäjälle yllätyksellisenä. Hän lopetti haavoitetun eläimen ja ilmoitti siitä poliisille. Jos metsät hakattaisiin nykyistä vanhempina, ne ehtisivät sitoa hiiltä entistä pidempään. Suomen pääneuvottelija YK:n luontokokouksessa, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö Metsähakkuiden lykkääminen vahvistaisi hiilinielua. Kuusisen mukaan työn laajuutta ei heti alussa hahmotettu. Kultasakaali on rauhoitettu laji. Sopimuksen tavoitteet tulee toteuttaa läpäisevästi. . Sen mukaan metsät pitäisi hakata Ruotsissa Uumajan seudun tutkimusalueella keskimäärin 138-vuotiaina, jos halutaan maksimoida hiilen sidonta. ”Tätä sopimusta pitää alkaa panemaan toimeen NYT.” Sodankylän sakaalin ampuikin metsästäjä Metsät tulisi hakata vasta 138-vuotiaina HIILINIELU KUTISTUI Suomen metsien hiilinielu kutistui 2021 niukimmilleen sitten vuoden 1990. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Tapaus osoittaa ongelmat jalkanarupyynnissä, sillä se ei valikoi saaliseläintä. Yhteiskunnassa täytyy saada aikaan systeeminen muutos. RK Suomen Luonnossa 10/2023 uutisoitiin Sodankylässä ammutusta kultasakaalista. Haitallisten tukien määrä tulee selvittää. AH Suomi myöhästyi sitoumusten laatimisessa EU:n biodiversiteettistrategian sitoumuksissa kukin jäsenvaltio määrittelee, millä keinoilla se aikoo osallistua luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä. Metsien hoidon hiilioptimoinnista julkaistiin tutkimus Global Change Biology -lehdessä. Tämä on vakavaa ilmastolle: päästöt eivät ole kokonaisuutena laskeneet, vaan ovat samalla tasolla kuin 30 vuotta sitten. Poliisi katsoi, että tapaus oli vahinko, eikä nähnyt syytä epäillä luonnonsuojelurikosta. Valtioneuvosto hyväksyy sitoumukset ennen kuin ne luovutetaan komissiolle syksyllä 2023. Jotta luontokato saadaan pysäytettyä, pitää ymmärtää, että se edellyttää mittakaavan nousua sekä Suomessa että maailmalla. . YK:n luontosopimuksella pitää olla vaikutuksia lainsäädäntömuutoksiin, kuten metsälain uudistamiseen, hiilinielupolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tapaus selvisi, kun luontokuvaaja Antti Haataja teki tapauksesta poliisille tietopyynnön. Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä kertoo, että sitoumuksia ei saada valmiiksi tällä hallituskaudella. Haitallisista tuista saadaan lisäresursseja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen ja saadaan toimintaa muutettua siten, että luontokato vähenee. Toisin kuin jutussa kerrottiin, kultasakaalin ampuikin metsästäjä itse, ei poliisi. ”Kyseessä oli tulokaslaji, jota ei ole ennen näin pohjoisessa tavattu”, perustelee rikoskomisario Iikka Rantahalvari Lapin poliisista. Edellisen selvityksen mukaan haitallisia tukia maksettiin yli kolme miljardia euroa. Suomen oli määrä päättää EU:n biodiversiteettistrategiaan liittyvät sitoumukset vuoden 2022 loppuun mennessä. RK. Ensimmäinen laukaus ei tappanut eläintä, minkä jälkeen metsästäjä tajusi, että eläin ei ehkä olekaan kettu. Luonnon monimuotoisuuden pitää olla päätöksenteon keskiössä. Se tarkoittaa, että luonnon ja luontopääoman arvostus pitää nostaa uudelle tasolle
12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA PASI PARKKINEN / VASTAVALO L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Marjat houkuttavat taviokuurnia Taviokuurnat vaeltavat Etelä-Suomeen hyvinä pihlajanmarjavuosina. MARJALINNUT VE SILINNUT VARPUSLINNUT 12 suomenluonto.fi. Allit vähenevät Itämerellä Itämerellä talvehtivien allien määrä väheni 65 prosentilla vain 14 vuoden aikana. Talvilintujen tutkimus paljastaa ympäristössä tapahtuneita muutoksia. Aikaisemmin luultiin, että kuurnat saapuvat etelään vasta, kun ruoka pohjoisesta on loppu. Linnut hakeutuvat kaupunkiin talviruokintojen sekä marjapuiden ja -pensaiden perässä. Linnut hakeutuvat talvella kaupunkiin Kaupunkialue vetää lintuja puoleensa talvella, Lahdessa tehty tutkimus paljasti. Tuore Journal of Ornithology -lehdessä julkaistu tutkimus paljasti, että kuurnat saapuvat etelään, vaikka niillä olisi ruokaa tarjolla pohjoisessakin. Nuorten lintujen kato johtuu allin heikosta pesimämenestyksestä harvenevien sopulivuosien seurauksena. Vanhoja lintuja verottaa metsästys talvehtimisalueilla. Vasta kun etelän marjat on syöty, taviokuurnat palaavat pohjoiseen. Ornis Fennica -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan taantuminen johtuu sekä nuorten että vanhojen lintujen vähenemisestä. Runsaimmat lajit olivat sinija talitiainen sekä pikkuvarpunen. Lintumäärä on kaupunkialueella keskimäärin jopa nelinkertainen verrattuna metsäisiin alueisiin, Journal of Urban Ecology -lehden tutkimus kertoo
”Mitään peruutt amatonta ei tehdä”, Sääksjärvi vakuutt aa. Biodiversiteett iyksikön johtaja Ilari E. Seilin ja Kevon seurannat jatkuvat Turun Sanomat uutisoi 27.12., ett ä Turun yliopisto ajaa alas Saaristomeren tutkimusaseman Seilissä, ja ett ä toiminta Kevon tutkimusasemalla supistetaan minimiin. Asemien käytt öä mahdollisesti tehostetaan ja yhteistyötä lisätään, mutt a niin, ett ei tieteellisesti arvokkaista pitkäaikaisseurannoista jouduta luopumaan. Hän toteaa luonnon siirtyneen politiikan pehmeistä aiheista koviin. tammikuuta. Taigametsähanhi luetaan vaarantuneeksi, sillä sen kanta on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. RK POLIIT TINEN ELIÖ BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y AN DE RS AL BR EC H T ”Jos asiaa pysähtyy ajattelemaan, ei oikeastaan voi päätyä muuhun johtopäätökseen kuin että ympäristönmuutos on puhtaasti fyysisenä ilmiönä ”kovempi” kuin iso osa talouskeskustelujen kysymyksistä.” Toimi aja Petja Pelli analysoi Sitran megatrendit -rapor ia Helsingin Sanomissa 2. RK Muurahaisristeymät auttavat ennustamaan evoluutiota Risteymän tuloksena syntynyt kekomuurahaislaji kehittyi Hangossa noin 125 vuotta eli 50 muurahaispolvea sitten. Sääksjärven mukaan tutkimusryhmät käytt ävät asemia lyhyen ajan kesällä, ja ylläpitoja remontt ikulut ovat korkeat. RK TAIGAMETSÄHANHI Anser fabalis fabalis Riistakeskuksen tietojen mukaan viime syksyn metsästyskaudella Suomessa ammuttiin noin 50 taigametsähanhea. Miltei puolet suomalaisten pienhiukkasaltistuksesta aiheutuu kuitenkin puun pienpoltosta. Yliopistolla käydään muutosneuvott eluja, joissa myös tutkimusasemien käyttöä tarkastellaan. Helsingin yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen kansainvälisenä yhteistyönä ja se julkaistiin PloS Biology -tiedelehdessä. Tutkijat myös havaitsivat, että risteymänä syntyneestä uudesta lajista karsiutui pois alkuperäislajien haitallisia mutaatiota. Metsästys kohdistui Suomen pesimäkantaan. Vuorokauden vaihdutt ua pienhiukkasmäärät nousivat esimerkiksi Kotkan keskustassa ja Vantaan Tikkurilassa liikenteen ruuhka-aikoja vastaavalle tasolle. Pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkorakkuloihin ja ovat siksi vaarallisia. RK Ilotuli. Metsästyksen ollessa käynnissä Luonnonvarakeskus tiedotti, että taigametsähanhen pesinnät kesällä onnistuivat edellisvuotta heikommin, ja että kotimainen pesimäkanta on harva. eet lisäävät pienhiukkaspäästöjä Ilotulitt eiden pienhiukkaspäästöt näkyivät selvänä piikkinä uuden vuoden yönä Ilmatieteen laitoksen mitt auksissa. Uusi laji syntyi kahden yleisen muurahaisen, tupsuja kaljukekomuurahaisen, risteymänä. Tupsukekomuurahaisia.. Geneettiset erot eri populaatioiden välillä olivat melko pieniä, mutta tieteellisesti uusi löydös oli se, että populaatioiden evoluution ennustettavuus oli suurta. Sääksjärvi kertoo, ett ei tilanne ole näin yksioikoinen. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T KAHDEN MUURAHAISLAJIN risteymän tuloksena syntyneet erilliset populaatiot kehittyvät samaan suuntaan, tuore tutkimus paljastaa. Risteymälajeissa geneettinen materiaali yhdistyy uudella tavalla, mikä voi auttaa niitä sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön
Henkensä pitimiksi ne syövät etenkin ainavihantia sammalia. Tunturisopulien määrä vaihtelee muiden myyrien tavoin sykleissä. Pohjoismaisessa tutkimuksessa laskettiin, että huipputalvena tunturisopulit söivät yli puolet ympäristönsä sammalista. Pitkä historia sopulien hampaissa on saanut kasvit sopeutumaan tuhoihin. Tunturisopulit ovat kaivaneet luolastonsa paksuimpien hankien suojiin, mihin paukkupakkaset eivät yllä. Sen seurauksena tihentyneeseen kasvillisuuteen iskivät ensin perhoset ja sen jälkeen sienitauti. Ne korvaavat katkotut varret pian uusilla versoilla. Eräässä tutkimuksessa sopulit suljettiin ulos koealueelta. S u h t e e l l i s t a. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT ANTJE NEUMANN JA ANJA VEST / VASTAVALO Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä. Erot huipun ja aallonpohjan välillä voivat olla jopa satakertaiset. Loppujen lopuksi sopulihuippu ei ole katastrofi edes jyrsijöiden suosimille ravintokasveille. Sopuleille talvi ei ole lepokausi, vaan ne lisääntyvät vuoden ympäri. äviäkin suhteita. Ne verottivat myös ruohovartisia kasveja. Ne siis pitävät huolta kasvillisuuden monimuotoisuudesta. Luonnonvarakeskus ennustaa Ylä-Lappiin myyrähuippua tälle vuodelle. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi Sopulin talvipuutarha N ietosten alla käy vipinä. Äkkiseltään sopulit voisi mieltää tuholaisiksi, mutta seurantatutkimuksissa huomattiin, että ne ovatkin tunturiluonnon puutarhureita. Sopulit syövät tukahduttavan tiheään sammalikkoon aukkoja, joissa kasvien siemenet pääsevät itämään myyrähuipun hiipuessa
Vain parin sentin korkuinen vaivaispaju kasvaa tunturisopuleiden suosimissa paikoissa, joilla. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Vain parin sentin korkuinen vaivaispaju kasvaa tunturisopuleiden suosimissa paikoissa, joilla lumi säilyy pitkälle kevääseen
16 suomenluonto.fi Monet sään ääri-ilmiöt voivat voimistua ja näyttäytyä useammin ilmastonmuutoksen myötä. LUVASSA TEKSTI JOHANNA MEHTOLA KUVAT VESA HUTTUNEN 16 suomenluonto.fi ÄÄRISÄÄTÄ LUVASSA ÄÄRISÄÄTÄ LUVASSA
suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 ÄÄRISÄÄTÄ
”Sään ääri-ilmiö voi olla harvinainen tai aiheuttaa vahinkoa. Väitöstutkimuksessani tein eri ajankohdilta ennusteita myrskyn reitistä ja saapumisajankohdasta. Se sai nimekseen Debby. 18 suomenluonto.fi yyskuun 22. Toinen niistä sai alkunsa 13. päivänä 1982 Perämeren rannikolle oli sääennusteen mukaan luvassa navakkaa etelän ja lounaan välistä tuulta. syyskuuta se aloitti etenemisen Atlantin yli itään kohti Englantia. ”Lähellä oli toinen matalapaine, joka antoi voimaa tälle Debby-hurrikaanin jäänteelle. 18 suomenluonto.fi ”Lapissa taisi yksi tuulimittarikin mennä rikki siinä myrskyssä.”. Sen seurauksena kuoli kaksi ihmistä. Eri sääilmiöiden kohdalla poikkeussäitä käsitellään hieman eri tavalla. Se nimettiin nimipäiväsankarin mukaan Mauriksi. ”Mauri-myrskyn elinkaari oli monimutkainen ja siksi myös hankala ennustaa. Siihen sisältyi kuusi trooppista myrskyä, joista kaksi oli hurrikaaneja eli trooppisia hirmumyrskyjä. Matkalla se heikkeni, kunnes äkillisesti alkoi taas voimistua myrskyksi Englannin yllä. Puita kaatui miljoonia kuutioita ja merivesi nousi kaksi metriä. Sään ääri-ilmiöllä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä määritelmää. Esimerkiksi tuhoa aiheuttavaa ukkosta voi kutsua ääri-ilmiöiksi, vaikka ukkosia esiintyykin meillä paljon, eli sääilmiönä se ei ole harvinainen.” Yleisesti sään ääri-ilmiöt yhdistetään ilmastonmuutokseen, mutta ne eivät kuitenkaan johdu siitä. Tulos oli, että myrskyn saapuminen Suomeen voitiin ennustaa vasta kaksi päivää ennen sen iskemistä”, Laurila kertoo. Hurrikaani tarvitsee syntyäkseen lämmintä merivettä, josta se saa voimansa. Väitöskirjassani tutkin nykyajan säämallin avulla myrskyn kehitystä ja ennustettavuutta.” Perämeren rannikolle 40 vuotta sitten puhaltaneet myrskytuulet olivat kaikuja vuoden 1982 Atlantin hurrikaanikaudesta. Seuraavana päivänä se oli jo kehittynyt hurrikaaniksi eli trooppiseksi hirmumyrskyksi, ja 19. Korkein mitattu lukema oli 23 metriä sekunnissa, vaikka jossain oli varmasti kovempaakin tuulta”, sanoo tutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitoksen Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos -ryhmästä. Muistelen kuulleeni, että Lapissa taisi yksi tuulimittarikin mennä rikki siinä myrskyssä, joten kattavia tuulilukemia ei saatu. syyskuuta Dominikaanisen tasavallan pohjoisrannikon trooppisesta matalapaineesta. Kun hurrikaani liikkuu pohjoisemmaksi kylmemmille vesille, sen rakenne muuttuu. ”Tuolloin sääasemia oli vähän ja ne ottivat mittaustuloksia harvoin. ”Suomeen tulee jonkin verran hurrikaanin jäänteitä, jotka ovat laantuneet meille tutuiksi keskileveysasteiden matalapaineiksi, mutta Mauri voimistui yllättäen myrskyksi asti.” Odotettavissa lämpeneviä talvia Mauri-myrsky on vain yksi esimerkki maapallon säähistorian ääri-ilmiöistä ja siitä, kuinka monet eri asiat ja tekijät niihin vaikuttavat. Niinpä Tornion ja Kemin seudulla ei oltu varauduttu siihen, että iltapäivällä mereltä nousi nopeasti myrskymatalapaine. Myrsky riehui kaksi päivää. Hän tuntee Mauri-myrskyn ja sen syntymekanismin kuin omat taskunsa, sillä hän väitteli aiheesta tohtoriksi kesäkuussa. ”Osa sään ääri-ilmiöistä on äkillisiä, kuten myrskyt ja ukkoset, ja osa taas hitaasti kehittyviä, kuten hellejaksot ja pakkasjaksot”, Laurila sanoo
RAJUILMA Paikallinen säätila, missä esiintyy voimakasta ukkosta, salamoita, tuulenpuuskia ja sadetta sekä mahdollisesti rakeita tai trombeja. Suomessa se on 21 m/s (noin 76 km/h), mutta kansainvälisesti käytetään arvoa 25 m/s (90 km/h). SÄÄRINTAMA Kahden ominaisuuksiltaan erilaisen ilmamassan rajapinta. Käytännössä myrskytuulia esiintyy voimakkaiden matalapaineiden yhteydessä. suomenluonto.fi 19 Pieni sääsanasto SÄÄ Säämuuttujien, kuten lämpötilan, sademäärän, tuulen nopeuden ja suunnan ja ilman kosteuden tila määrätyssä paikassa tiettynä hetkenä. ILMASTO Jonkin paikan säämuuttujista laskettu pitkän ajan keskiarvo. Lähde: Tieteentermipankki.fi suomenluonto.fi 19. RANKKASADE Hetkellinen runsas vesisade, esimerkiksi 2,5 mm 5 minuutissa tai 20 mm 24 tunnissa. MATALAPAINE Ympäristöään alemman ilmanpaineen alue. MYRSKY Tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona tietyn kynnysarvon. Rajuilmoja esiintyy kesällä. KORKEAPAINE Ympäristöään korkeamman ilmanpaineen alue
Esimerkiksi Suomessa kylmiin lämpötiloihin liittyvät, hyvin äärevät lämpötilat ja pitkät pakkasjaksot tulevat vähentymään.” Yleisesti Suomen säähän vaikuttavat suursäätila sekä matalaja korkeapaineiden sijainnit ja reitit. Esimerkiksi nopeasti kehittyvän yksittäisen ukkoskuuron syntypaikkaa ei pystytä ennustamaan.” Pitkän tähtäimen ilmastoennusteita pystytään kuitenkin tekemään ja ne kertovat, että esimerkiksi Poh20 suomenluonto.fi ”Lämpenevän sään myötä jotkut sään ääri-ilmiöt voivat myös vähentyä.” LÄ H DE : IL M AT IE TE EN LA IT O S Helteet lisääntyvät, pakkasjaksot lyhentyvät Kartassa (vas.) kuvataan maksimilämpötilaltaan yli +25 asteen hellepäivien lukumäärän muutosta verraten havaintoja ajanjaksoilta 1961–1990 ja 1991–2020. 20 suomenluonto.fi ”Ääreviä tilanteita on kaikissa ilmastoissa. ”Ilmakehä on kaoottinen, ja sään ennustettavuus riippuu sääilmiön koosta ja eliniästä. Hellepäivät ovat lisääntyneet etenkin Etelä-Suomessa. Talvet ovat lämmenneet 2–3 astetta ja kesät runsaan asteen. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin kaksi astetta. Eniten se näkyy helleaalloissa. Ilmaston lämpeneminen voi kuitenkin vaikuttaa nykyilmaston ääri-ilmiöiden esiintyvyyteen tai voimakkuuteen”, Laurila selventää. Meitä ihmisiä tietenkin kiinnostaa muuttuvan sään ennustettavuus. Samoin sateisuudessa ja sen lisääntymisessä nähdään ilmastonmuutoksen osuus selvemmin.” Myrskyjen ja ukkosten osalta ilmastonmuutoksen vaikutus Suomessa on epävarmaa, eikä niiden esiintyvyydessä tai voimakkuudessa ole ainakaan lähivuosikymmeninä näkyvissä suuria muutoksia. ”Niistä pystytään tunnistamaan, että ne ovat ilmastonmuutoksen voimistamia. Täydellistä sääennustetta ei kuitenkaan voida tehdä, vaikka nykypäivän ennusteet ovat jo varsin hyviä. ”Lämpenevän ilmaston myötä jotkut sään ääri-ilmiöt voivat myös vähentyä. Ilmastonmuutos näkyykin jo nyt lämpötilaan liittyvissä ääri-ilmiöissä. Talvimyrskyt ovat myös keskimäärin laajempia ja voimakkaampia, joten niitä on helpompi ennustaa kuin kesämyrskyjä, jotka ovat pienempikokoisia ja heikompia”, Laurila perustelee. Esimerkiksi myrskyt ovat yleisesti paremmin ennustettavia kylmänä kuin lämpimänä vuodenaikana. ”Talvella on selvästi enemmän myrskypäiviä kuin kesällä ja siten niistä on olemassa myös isompi mittausaineisto. 6 4 2 1 -1 -2 -4 -6 20 15 10 5 -5 -10 -15 -20. Maksimilämpötilaltaan alle asteen eli niin sanott ujen jääpäivien lukumäärä (oik.) on samoilla ajanjaksoilla vähentynyt etelässä yli 15 vuorokautt a ja pohjoisessakin yli viisi vuorokautt a