LU M IJ Ä LK IÄ T U N T E M A A N . T U H A T L A JI A V U O D E S S A . TUHAT LAJIA VUODESSA Tiaisten talvi Susi, koira vai ilves. IRTONUMERO 9,70?€ S U O M E N LU O N T O 1 | 2 2 2 R E T K I S U O N TA LV E E N . Töyhtötiainen varastoi saaliitaan, sinitiainen tulee ruokinnalle. Tietopakett i metsäja pihatiaisista. Opastamme lumijälkien tuntemiseen. Suuri jälkikoulu. Minkki vai saukko. TUHAT LAJIA VUODESSA HIRVIKÄRPÄSEN LÄMMIN TALVI VESAKKOMYRKKYJEN JÄLJILLÄ metsäja pihatiaisista. U U S IN T IE T O T IA IS IS TA . Opastamme lumijälkien tuntemiseen. S U O M E N L A JI K IR JO N V A LT IA A T. H IR V IK Ä R P Ä N E N . Susi, koira vai ilves. M U R H IS A LO . V E S A K K O M Y R K K YJ E N JÄ L JE T. Minkki vai saukko
SY D Ä N TA LV I. Kirkkaan tähtitaivaan alla leimuavat revontulet saattelevat yöhiihtäjää Enontekiöllä Käsivarressa. Ilmassa on sähköä. 2 suomenluonto.fi 2 suomenluonto.fi Yöladulla KUVA MIKKO KARJALAINEN / VASTAVALO TEKSTI HEIKKI VASAMIES YLÄ-LAPISSA TALVIYÖ on usein päivää valoisampi
suomenluonto.fi 3 suomenluonto.fi 3
42 Murhisalo pelastui Petri Karttimo retkeili Suomussalmen Murhisalolla, jota hän oli pelastamassa hakkuilta yli 30 vuotta sitten. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Suhteellista: Talveksi lämpöön Uusi juttusarja käsittelee lajien suhteita luonnossa. 62 Kysy luonnosta: Onko tavallista että oravalla on näin upeat värit?. 26 Tiaisten talvi Hömötiainen varastoi, talitiainen käy ihmisen ruokinnalla – ja ehkä hömötiaisen kätköllä. Onnistuiko hän yrityksessään. 32 Monimuotoinen luontomme Millaisista eliöistä Suomen 41 000 lajin luonnon kirjo koostuu. 34 Opi tuntemaan lumijäljet Jänis vai rusakko, susi vai koira. Jäljet näkyvät yhä luonnossa. 44 Myrkyn kylväjät Vesakkomyrkkyjä levitettiin metsiin lentokoneistakin. . H EI KK I ER IK SS O N Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Jasmin Inkinen 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Johannes Enroth 74 Luonnoksia: Paula Humberg 16 Suomen Luonto 1/2022 16 Suoretkemme vie vuodenaikojen kiertoon, vuosien kerrostumien äärelle ja suon eläjien luo. Hirvikärpäsen ja hirven suhde on lämmin. Opastamme lumijälkiin. 54 Tuhat lajia vuodessa Luontoharrastaja Topi Linjama asetti kovan tavoitteen. 16 Suon ajassa Uusmaalainen suo on palanen aitoa, säästynyttä Suomea, jolla teerikin vielä asustaa
oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo. unen ja Marika Eerola Toimi. Eläimistä ja kasveista löytyy paljon mielenkiintoisia muotoja, värejä ja elementtejä, jotka inspiroivat häntä kuvittajana. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) JU H O KU VA JU H O KU VA. Alkoi selvitys, jonka aikana paljastui vuosikymmeniä jatkunut määrätietoinen metsien myrkytys. Esteetikko viihtyy valokuvauksen ja nikkaroimisen parissa sekä kesämökillä, jonne häntä vetävät luomupuutarha ja metsän antimet. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. nen suunnittelija Tero on taittanut lehteä AD:n apuna jo usean vuoden ajan. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Kansikuvassa ketun tammikuiset jäljet Enontekiöllä. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Rakkaus luontoon tekee työstä erityisen merkityksellistä. Lisätietoa saat syö. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. ely A. 68 44 Lähdemme lumijälkien ääreen sivuilla – . Syksyllä 2019 hän sai tietää, että Lappiin kylvettiin aikanaan kasvimyrkky Agent Orangea vesakkomyrkkynä. aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. KUVA: MIKKO KARJALAINEN / VASTAVALO 81. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Jukka Nortio, vapaa journalisti Jukka on luontoharrastaja, joka on kiinnostunut varsinkin metsistä, linnuista, sienistä ja luontokirjoista. ämällä tuo. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar. Perheen kanssa sienimetsään voi vaikka vähän eksyäkin. y Pohjoismainen ympäristömerkki. avissa osoi. o Kroonpressille on myönne. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. Jenni Salminen, graa. kko, kuvittaja, tiedottaja ja muusikko Jos Jennin pitäisi valita vain yksi aihealue, josta tehdä kuvituksia, olisi se luonto. i. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. Tero Jämsä, graa. Vapaa-ajallaan hän katsoo paljon luontodokkareita, joista suosikkeja ovat etenkin meri-aiheiset dokumentit. ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi. i Tilaa diginä: suomenluonto. inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. e Kar. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt
Ylönen kertoo, että ne voi tunnistaa, kunhan tietää, mitkä ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Talvella, kun vaihtoehtoja on vähän, se nakertelee esimerkiksi nuorten havupuiden silmuja. ”Paksun lumipeitteen alle mustikanja puolukanvarpujen väliin muodostuu yhtenäinen ilmatila. Ravinto sen yleensä lumen päälle houkutteleekin. Suuren helpotuksen tuo lumi, joka suojaa sekä purevilta pakkasilta että saalistajilta. Metsämyyrälle kelpaa monenlainen kasviravinto. Myyrän voi huomata myös sen syömäjälkien perusteella. Myyrän jäljiltä voikin löytää poikki jyrsityn latvan. Koko talvea se ei kuitenkaan uppeluksissa pysy, vaikka vältteleekin lumen pinnalla käymistä. Seuraa myyrän puuhia TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Metsämyyrä joutuu piiloutumaan kylmältä ja pedoilta, mu a sen arkiaskareista jää jälkiä. Hiiren jäljet erottaa hännän piirtämästä pitkästä viirusta, kun myyrän hännästä jää vain lyhyitä jälkiä. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi TALVI ON pienille nisäkkäille ankara ja usein kohtalokas. VINK KI Syksyn aikana myyrätiheys oli huipussaan Pohjanmaalla, ja samalla hiiripöllöillä oli voimakas vaellus. Saalistava kettu voi kuulla ripinän hangen läpi, mutta ihmisen aisteilta myyrä on lumen alla piilossa. ”Metsämyyrä kiipeää hyvin puihin, kuten kuuseen. Metsäympäristössä yleisimpiä ovat metsämyyrä, metsäpäästäinen ja metsähiiri. Metsämyyrän käytävän löytää seuraamalla pienten tassujen jättämiä parijälkiä. Siellä myyrät voivat risteillä ilman turhaa energiankulutusta”, kertoo emeritusprofessori Hannu Ylönen. Ne päättyvät usein kiven tai puun juureen, josta suuaukko löytyy. Ravinto houkutteli lintuja asettumaan seudulle, joten hiiripöllön voi nyt löytää tavallista helpommin.. Pienten nisäkkäiden lumijäljet muistuttavat suuresti toisiaan. Päästäisen loikka taas on lyhyempi ja vartalostakin jää usein jälki. ”Sen askel on niin kuin telaketju olisi mennyt yli”, kuvailee Ylönen. Se pudottelee ruoakseen jäkäläpalleroita, joita voi nähdä puun alla”, Ylönen kertoo
Niitä voi nähdä lumella jopa kymmenessä pakkasasteessa, jolloin ne liikkuvat kuin hidastetusti. Suoja pehmittää lumen, eikä narinaa synny. 2 HYPPYHÄNTÄISIÄ. Talvi tarjoaa lunta koko sanaston laajuudelta, joten nyt on paras hetki ottaa termit haltuun käytännössä. Montako lumityyppiä ehdit kokea talven aikana. Ne ovat mielenkiintoisia otuksia, joiden yksityiskohdat näkyvät vasta lähikuvassa. Pipot, huput ja lämpimimmät rukkaset esiin! Sydäntalvi kiristää pakkasen ja saa hengityksen kosteuden huurtumaan ripsiin. Suomen kielessä on runsaasti erilaisia sanoja lumelle. Hyviä paikkoja talvihyönteisten havainnointiin ovat metsäteiden reunat ja rantaniityt. Kylmyyteen hyytynyt hämähäkki jatkaa usein kelin lämmittyä taivallustaan. Uusi lumi helpottaa niiden löytämistä hangelta, sillä etenkin lumikorennot muistuttavat roskaa lumella. Kun pakkanen jälleen kiristyy, lumen pinnalle voi muodostua hyvä hankiainen. Jos leuto keli jatkuu, vetinen loska testaa talvisaappaiden säänkestävyyttä. Pöllyävän kevyt puuteri on etenkin vapaalaskijoiden suosiossa. Talvella liikkuvat hyönteiset ja hämähäkkieläimet kehittävät omia pakkasnesteitä, jotka estävät niiden jäätymisen pienillä pakkasilla. Pieniä yhdestä neljään millimetrin kokoisia hyppyhäntäisiä voi auringoiselta hangelta havaita jopa satapäisinä joukkoina. 3 ti. Äkkiseltään hämähäkiltä voi näyttää myös lumikirsikäs eli lumivaaksiainen. Parhaimmillaan lumen kuori kantaa sivakoijan ja lumikenkäilijän. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen kertoo, että pitkän ajan tilastoissa kylmin päivä Suomessa on tyypillisimmin tammikuun viimeinen. suomenluonto.fi 7 1 LUMIKORENTOJA. Kylmyys kasvattaa ja vahvistaa kiderakennetta, jolloin kengän alla murenevista kiteistä syntyy ääni. Kittilän mittausasemalla 28.1.1999 rekisteröitiin kipakka –51,5 asteen pakkanen. Kylmyyteen hyytynyt hämähäkki jatkaa usein kelin lämmittyä taivallustaan. Niillä on takaruumiissa pieni hyppyhanko, jolla ne sinkoavat itsensä häirittyinä pakoon. Kertaa erilaiset lumityypit Vuoden hyytävin päivä VINK KI Rapsakalla pakkasella satava lumi narskuu askelen alla. Suomen virallinen pakkasennätyskin on tehty tammikuun lopun tuntumassa. Kameran kanssa liikkujat taas rakastavat huurretykyn painon alla notkuvia puita. Eikä suotta – onhan ihan eri asia, leijuuko maahan kimaltavaa pakkaslunta vai litimärkää räntää. Suojasään pehmentämästä nuoskasta saa rutistettua parhaat lumipallot. Niitä löytää helpoiten nollakelissä ja muutamassa pakkasasteessa. Aluksi en tahtonut löytää niitä, mutta silmien tottuessa niitä alkoi huomata yhä enemmän. Äkkiseltään hämähäkiltä voi näyttää myös lumikirsikäs eli lumivaaksiainen. Talvella liikkuvat hyönteiset ja hämähäkkieläimet kehittävät omia pakkasnesteitä, jotka estävät niiden jäätymisen pienillä pakkasilla. Mitä hyönteisiä voi nähdä keskellä talvea, Juhani Harkas. 31.1.. Luontokuvaajaa innostavat monimuotoisen luonnon pienet ihmeet, kuten ötökät. 3 H Ä M Ä H Ä K K E JÄ
Töyhtötiaisen suosimia vanhoja männiköitä on jäljellä vähän. Kuten luontokuvaaja Heikki Willamo kirjoittaa jutussa Metsä minussa (SL8/2020): ”Muutos on salakavala...Kaikki näyttäisi olevan kunnossa, mutta onko sittenkään?...Onko lahopuiden sisuksissa elämää?…Kätkeytyykö vanhojen puiden rosokaarnan uurteisiin rikas ja monipuolinen selkärangattomien lajisto?” MITÄ MAHTAAKAAN olla tapahtunut siellä kuusen tai käkkärämännyn oksan keskiosien havuilla, joilta töyhtötiainen kerää talviravintonsa. He eivät enää asu täällä Päätoimitt aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T SA AR IN EN UA / M U SE O VI RA ST O -F IN N A JA AN N A RI IK O N EN Töyhtötiaista ei taida löytyä Mäntyniemen lintulaudan lajilistalta?. Töyhtötiainen oli Helsingin Seurasaaressa aikoinaan jopa runsas, niin kirjasi vihkoonsa muun muassa 13-vuotias tuleva metsätutkija Erkki K. Puita ja niillä kasvavia jäkäliä ovat kurittaneet ilmansaasteet, happosateet ja ilmastonmuutoksen myötä myös kuivuusjaksot sekä äärevät lämpötilat. Ehkäpä ravintoja kolokilpailukin runsastuneiden sinija talitiaisen kanssa vaikuttaa taustalla. Sukupuutot eivät yleensä tapahdu salamaniskusta, vaan ne ovat summa pienistä paikallisista sukupuutoista. Kalela vuonna 1923. Syitä on luultavasti monia. Vähemmälle huomiolle jää kädeltä ruokaa hakeva lintu, töyhtötiainen. LISÄÄ TIAISISTA jutussa Tiaisten talvi sivulla 26. 8 suomenluonto.fi VANHASSA MUSTAVALKOKUVASSA vuodelta 1956 katse kiinnittyy Helsingin Seurasaaren sillalla lintuja ruokkivaan presidentti Urho Kekkoseen. Onneksi tiaisia vielä elää metsissämme, mutta kantojen hiipumisen kanssa täytyy aina olla tarkkana. Viime vuosilta lajista on Seurasaaresta hyvin vähän havaintoja, viimeisin tiira.fi :n mukaan vuodelta 2015. TÖYHTÖTIAINEN on hömötiaisen tapaan vähentynyt huomattavasti viime vuosina, ja moni näennäisesti sopiva pesimäpaikka on hiljentynyt töyhtötiaisen pontevan trillimäisistä äänistä. Pelottavimpia ovat kuitenkin silmin vaikeasti havaittavat ympäristömuutokset, jotka toistaiseksi tunnetaan varsin huonosti. Kielteinen kehitys olisi hyvä saada kääntymään ajoissa. Onko hyönteisravintoa enää tarjolla yhtä paljon kuin ennen. Nuoret talousmetsät eivät tarjoa töyhtötiaiselle riittävästi ravintoa saati pesäkoloja
V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Vieläkö saamme jäätalvia. Kovalla pakkasella jäätyminen on nopeampaa, koska silloin on usein myös tyyntä. Nollakelit ja varsinkin tuuli hidastavat jääkannen muodostumista. Merijää laajenee kuitenkin äkkiä, kun vesi on kerran jäähtynyt. Pitkän ajan ennuste povaa meille hieman tavanomaista lauhempaa talvisäätä, mikä voi merkitä joko tasaista ”ikuista marraskuuta”, tai kunnon pakkasjaksojen ja leutojen jaksojen vaihtelua. Välillä pakkasjaksot muodostavat laajoille alueille uutta ohutta jäätä, jota tuulet rikkovat ja kasaavat sään lauhtuessa. jäätalvia. VESI ALKAA jäätyä, kun se on ensin jäähtynyt nolla-asteiseksi, ja sitten ilma pakastuu. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA MIKKO SUONIO / VASTAVALO. Itsenäisyyspäivän jälkeen jään laajuus Itämerellä hipoi alkutalven 2011 ennätystä, kertoo Ilmatieteen laitoksen merijääasiantuntija Jouni Vainio. Siksi pitkän ajan ennusteiden perusteella on vaikea povata millainen jäätalvesta lopulta tulee. Mutta sitten sää lauhtui. Vainio kertoo, että keskitalvella jään määrä harvoin vähenee, mutta sen laajuus vaihtelee. Sama määrä jäätä asettuu paljon pienemmälle alueelle. Alkutalvi oli tavallista kylmempi
Tavoi eet on, nyt toimintaa! OECD:n rapor i kiri ää Suomen ympäristöpolii isia toimia. Kari näkee luonnonsuojelussa samanlaista yhteiskunnallista heräämistä, mikä ilmastopuolella tapahtui muutama vuosi sitten. Emma Kari on parhaillaan nimittämässä työryhmää EU:n biodiversiteettistrategian mukaisten toimien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Suomessa. ”Kun edellinen hallitus aloitti toimintansa, luonnonsuojelun määrärahoista katosi 70 prosenttia”, hän sanoo. Hän korostaa, että nykyisen rahoituksen tulisi jatkossa olla perustaso. Järjestön mukaan ympäristöpolitiikan kehitys on ollut maassamme myönteistä, mutta puheet ja teot eivät kohtaa. OECD:n raportti listaa 36 suositusta, joihin Suomen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Tällä hallituskaudella luonnonsuojelun määrärahat on tuplattu, mutta Kari näkee ne edelleen riittämättöminä. Ministeri toivoo, että luonnonsuojelun määrärahat olisivat bruttokansantuotteeseen sidotut, samaan tapaan kuin esimerkiksi tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden määrärahat. Suomen pitää antaa sitoumuksensa strategian toteuttamisesta EU:n komissiolle vuoden 2022 loppuun mennessä. Luontokadon pysäyttäminen tarvitsisi puitelain, joka ilmastolain tapaan sisältää selkeät ja mitattavat tavoitteet eri sektoreille. Ne koskevat muun muassa monimuotoisuuden seurantaa ja luontokadon pysäyttämistä 2030 mennessä, turpeen käytön lopettamista, yksityisautoilun suosimisen vähentämistä ja julkisen liikenteen parantamista. Työryhmän tehtäviin kuuluu määritellä, kuinka Suomi pääsisi 30 prosentin suojelutavoitteeseen sekä saisi suojeltua jäljellä olevat vanhat metsänsä. Edelleen kuitenkin Suomen valtion rahoista käytetään alle promille luonnonsuojeluun. Jo alkaneista ja tulevista toimista ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari nostaa esiin luontokadon pysäyttämisen. ”Olemme sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä, mutta käytössä ei ole samanlaista lainsäädäntövälinettä, kuten esimerkiksi ilmastokriisin torjumisessa ja toimien vaikuttavuuden seurannassa”, hän sanoo. Se on riippumaton ja näyttöön perustuva. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTIT RIIKKA KAARTINEN KUVAT EERO SAARELA/VASTAVALO JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi SUOMI EI OLE PÄÄSEMÄSSÄ asettamiinsa ympäristöpoliittisiin tavoitteisiin nykytoimilla, kertoo joulukuussa julkaistu talou dellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arvio
Hiilen kysyntää kasvattaa maakaasun hinnan nousu. äminen on kohtuuton vastuu yksi. Sen pysäy ämiseen tarvitaan samanlainen suunnitelma kun ilmastonkriisin torjumiseenkin. Yhtiö sulkee voimalaitoksensa Hanasaaressa 2023, jolloin kivihiilen käyttö puolittuu. Kyselyssä tärkeimmäksi nousivat selvästi arkiset luontokokemukset, lähiluonnossa oleminen ja sen tarkkailu, sekä kiinnostava luontotieto ja vaikuttavat luontokuvat. ä yrite. Kysely myös paljasti, että vastaajilla on valmiutta suosia kulutuspäätöksissään luontoa säästäviä tuotteita ja palveluja, ja että he ymmärsivät, että teoilla, kuten kulutustottumuksilla, on vaikutuksia luontoon. Viime kesänä sitoudu iin maatalouden päästöjen 30 prosentin leikkaukseen. Hiilen poltto on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen lähde. Osallistumisohjeet löytyvät verkosta: lintuatlas.fi Suomen neljäs lintuatlas, eli maanlaajuinen pesimälinnuston kartoitus, alkaa tänä vuonna. Ei ole salaisuus, e. ä luontoja ilmastotyöhön lii. ää 2020 mennessä, mu. uu. Samaan aikaan kun sitoumus oli tehty, luontokato kiihtyi. Aja. Luonto ei siis ole suomalaisille paikka, jonne erikseen matkustetaan, vaan tärkeintä on luonto, joka ympäröi meitä. yy isoja vääntöjä. Silloin lopputulos ei aina ole se, mitä Vihreä ympäristöministeri on tuonut pöytään. Niin kauan kuin edetään parlamentarismissa ja monipuoluejärjestelmässä, hallitusyhteistyö on aina neuvo elujen tulos. iinkö tätä edes oikeasti. . äiselle ihmiselle.” Suomalaisten moninainen luontosuhde Neljäs lintuatlas käynnistyy Kivihiilen käyttö huipputasolle 2022 HIILIN EUTR A ALI H ELSINKI 2030 Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen tähtää hiilineutraaliksi 2030 mennessä. Lintuatlaskartoituksia koordinoivat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus sekä BirdLife Suomi. elu kuitenkin muu. Luontokato piti Suomessa pysäy. Tänä vuonna hiilen käytön ennustetaan saavuttavan kaikkien aikojen huipputason, ja käytön odotetaan pysyvän samalla tasolla 2024 saakka. Ei voida odo aa, e ä ihminen, jonka omaisuus on kiinni elinkeinossa, investoisi luontokadon ja ilmastokriisin pysäy ämiseen niin, e ä se olisi hänelle aina tappiollista. Aikaisempiin lintuatlaksiin vertaamalla tuoreet tiedot paljastavat lintujen levinneisyyksissä tapahtuneet muutokset. Hiilen käytön kasvaminen hidastaa entisestään pyrkimyksiä päästä hiilineutraaliin energiantuotantoon ja kohti nollapäästöjä. Salmisaaren voimala sulkeutuu 2024. a nyt voidaan kysyä, e. On poliitikkojen vastuulla muu aa järjestelmä sellaiseksi, e ä luontoja ilmastotyötä tuetaan. ”Luontokadon pysäy. . RK Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa erittäin tai melko tärkeänä omassa elämässään ja arjessaan, kertoo Sitran teettämä kyselytutkimus. Ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n laskelma kertoo, että hiilen kulutus nousi pandemian aiheuttamasta taantumasta yhdeksän prosenttia 2021. Aloite siihen tuli ruoantuo ajilta itseltään, ei pää äjiltä tai viranomaisilta. ”Sitra käyttää kyselyn tuloksia taustatietona, kun etsimme laajasti hyväksyttyjä keinoja luontokadon hillitsemiseen”, kertoo ilmastoja luontoratkaisujen johtava asiantuntija Lasse Miettinen. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Kartoituksen avulla selvitetään pesivien lintulajien nykyistä levinneisyyttä. RK Atlaskartoitukset pohjautuvat pitkälti vapaaehtoisten lintuharrastajien tekemiin havaintoihin. RK PE N TT I SO RM U N EN / VA ST AV AL O. Mutta mitä on se luonto, jota suomalaiset arvostavat
Ylä-Lapissa elää 35-45 ja etelämpänä noin 355 yksilöä suuressa osassa havumetsävyöhykettämme. Useimmat vieraslajit levittäytyvät tehokkaasti, mikä uhkaa alkuperäistä lajistoa ja johtaa ihmistäkin vaivaavien tautien levittäytymiseen. Kanta on kasvanut rauhoituksen ja suojelun ansiosta, nopeimmin viimeiset 20 vuotta. Metsästys myöhentää suden lisääntymisikää Susinaaraiden mediaani-ikä ensimmäisen pentueen synnytykseen on 40 viime vuoden aikana ollut Skandinaviassa kolme vuotta. Ihminen muovaa nisäkkäiden levinneisyyksiä ja kantoja kaikkialla Euroopassa. Ahmakanta kasvaa Kevättalvella 2021 Suomessa eli 390?400 ahmaa eli kymmenkertainen joukko 1990-luvun alkuun verrattuna. Poronhoitoalueella on viime vuosina pyydetty luvallisesti 4?8 yksilöä vuodessa, Luonnonvarakeskus tiedottaa. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Vieraat nisäkäslajit valtaavat Eurooppaa Euroopan nisäkäslajistoon kotiutui 36 vieraslajia vuosina 1981–2020, pääosa luontoon karanneita lemmikkieläimiä ja eniten Ranskaan, Saksaan, Italiaan ja Venäjälle. Naaraat alkavat poikia vanhempina, kun kanta pienenee luontaisten syiden tai metsästyksen tähden, sillä lisääntymiskumppanit kuolevat useammin ja uutta on vaikeampi löytää. Vähintään 27 maahan ovat asettuneet piisami, minkki ja supikoira. VIER A SL AJIT ME TSÄ S T YS SUOJELU 12 suomenluonto.fi TEKSTI PERTTI KOSKIMIES KUVA NIKO PEKONEN / VASTAVALO. Uroksilla mediaani-ikä on kaksi vuotta
Myöhemmin 26 000 hehtaaria uudisojituksista osoittautui kunnostusojituksiksi. Lisäksi ministeriö antoi asetuksen ennen kuin Luonnonvarakeskuksen arvio suden suotuisasta suojelutasosta ja sen saavuttamisesta ehti valmistua. Lähes puolet ojitetuista soista kuuluu ohutturpeisiin korpiin, jotka ovat erittäin uhanalaisia luontotyypejä. Suuri osa sopivista pesäpaikoista sijaitsee suojelualueilla, mu a merki ävä määrä niiden ulkopuolellakin, joskin tehometsätalouden tähden yhä uhatumpina kiihtyvään tahtiin. ES A ER VA ST I / VA ST AV AL O BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y Jokainen kadonnut pai kallispopulaatio vähentää myös geneettistä monimuotoi suutta, joka on lajin resilienssin elinehto. Ojituksia on tehty vuosikymmenessä 580 000 hehtaaria, josta uudisojituksiksi kirjattiin 46 000 hehtaaria. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T SOITA UUDISOJITETAAN edelleen, paljasti joulukuussa valmistunut analyysi Valtakunnan metsien inventoinnista (VMI12). PERTTI KOSKIMIES Luhta ja Willamo palki. Pesäpaikkojen tuntomerkit täy äviä metsiä on etsittävissä näistä aineistoista murto-osalla niistä kustannuksista, joita koituisi maastoinventoinneista. Näin he ovat edistäneet luonnonsuojelutyötä ja asennemuutoksia. Näissä tapauksissa ojituksesta oli kulunut niin kauan, ettei ojia havaittu. Twi erissä HS:n mielipidekirjoitusta lajien uhanalaisuudesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.. Ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Tanja Suni kommentoi 4.1. Haukat ja tikat paljastavat arvokkaita metsiä Vaateliaat indikaa orilajit ilmentävät metsäalueiden yleistä suojeluarvoa. iin Suomen Luonnonsuojeluliiton ansiomitalit myönne iin valokuvaaja Jorma Luhdalle ja kuvataiteilija Heikki Willamolle. RK Uudisojitukset jatkuvat 10 vuoden aikana luonnontilaisia soita uudisojitettin 20 000 hehtaaria ja jo ojitettuja soita ennallistettiin 14 000 hehtaaria. Tulokset herättivät huomiota, sillä soiden uudisojitusten on kuviteltu loppuneen jo 1990-luvulla. He ovat olleet Suomen Luonto -lehden yhteistyökumppaneina jo vuosikymmenten ajan kuvaten suomalaisen luonnon rikkau a ja ahdinkoa. Yliopistotutkija Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopistosta kommentoi viestipalvelu Twitterissä, että jos ojat ovat niin umpeenkasvaneita, että niitä ei huomaa, suo on luonnontilaiseen verrattava. RK SUSI Canis lupus Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF kantelivat EU-komissiolle maaja metsätalousministeriön asetuksesta, joka sallii 20 suden kannanhoidollisen metsästyksen. Luontojärjestöt näkivät ministeriön päätöksen rikkovan EU:n luontodirektiiviä. RK POLIIT TINEN ELIÖ Luonnontilaisia korpia on jäljellä vain vähän. Tutkijat selvi ivät rengastusaineiston avulla, millaisissa metsäympäristöissä mehiläis-, hiirija kanahaukka sekä valkoselkä-, pikkuja pohjantikka pesivät Suomessa, ja miten nämä pesämetsät näkyvät satellii ikuvissa ja muissa kaukokartoitusaineistoissa
TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT HEIKKI MUSTONEN / VASTAVALO JA TAPIO KUJALA. Hirvi on täyden palvelun majatalo, jossa loinen elelee verta imien. 14 suomenluonto.fi Talveksi lämpöön H yönteiset odottavat kevättä talven armoilla, piiloihinsa jähmettyneinä. Turkin suojissa hirvikärpänen etsii parittelukumppanin ja alkaa kasvattaa seuraavaa sukupolvea. Vain harvat lähtevät liikkeelle leutoinakaan päivinä, ja pakkasen kiristyessä viimeisetkin kitiinipintaiset jalat pysähtyvät. Kun ilma kesän korvalla lämpenee tarpeeksi, koteloiden sisällä alkaa muodonmuutos aikuiseksi hirvikärpäseksi. Kun monet lajit satsaavat munien määrään ja jättävät jälkikasvun oman onnensa nojaan, hirvikärpäsnaaras ei muni vaan kasvattaa jälkeläisensä yksi kerrallaan ruumiinsa sisällä. Se synnyttää toukan, joka on heti valmis koteloitumaan. Taivasalla kotelot voivat joutua pikkulintujen suihin tai paleltua kuoliaaksi, mutta uusi lumi peittelee ne suojaan vaaroilta. S u h t e e l l i s t a Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä äviäkin suhteita. Hyönteiselle talvi on poikkeuksellinen aika lisääntyä, ja tämän lajin kohdalla tapa kasvattaa jälkeläisiä on sekin erikoinen. Kiiltävänmustat kotelot kokevat melkoisen ilmaston vaihdoksen, kun ne varisevat matkan varrelle. Uusi sukupolvi hajaantuu hirven kyydissä uusille elinalueille. Hirvikärpästä kylmä ei kuitenkaan hetkauta, sillä se elää metsän suurimman lämpöpatterin turkissa. 14 suomenluonto.fi V I N J E T T I XX XX XX XX XX XX XX Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä äviäkin suhteita. Hirvikärpänen on etsiytynyt isäntäeläimensä iholle syksyn aikana, pudottanut siipensä ja asettunut taloksi
suomenluonto.fi 15 V I N J E T T I suomenluonto.fi 15 Hirven turkissa voi elää satoja, joskus tuhansiakin hirvikärpäsiä.
16 suomenluonto.fi SUON AJASSA TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT HEIKKI ERIKSSON Vierailimme säästyneellä suoluonnon sirpaleella, teerien, tiaisten ja tikkojen tyyssijassa. 16 suomenluonto.fi Mustikka ja muut varpukasvit talvehtivat parhaiten hangen sisällä.
suomenluonto.fi 17 SUON AJASSA TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT HEIKKI ERIKSSON suomenluonto.fi 17 Jää on vanginnut ilmakuplat sisäänsä.
Yhtäälle se rakentaa vuoria, toisaalle tasamaita. Koko paikan historia on läsnä, kunhan osaa nähdä ajan jättämät merkit, joihin silmämme ovat tottuneet. Vain tietyt kasvit sietävät sellaista jatkuvasti märkää kasvupaikkaa. Etelän vähälumisena alkutalTammikuun alussa ohut lumipeite verhosi itäuusmaalaisen keidassuon.. Tämä pieni suo lienee näyttänyt samalta ainakin satoja vuosia, sillä suurin osa siitä on säästynyt ojitukselta. Hiljaisena talvipäivänä aika näyttää seisahtuneen, vaikka se tekeekin työtään taukoamatta. Täällä aika käytti työkalunaan ensin mannerjäätä, joka painoi maankuoren alas, jyräsi sen tasaiseksi ja jätti jälkeensä vain vähäisiä kuoppia ja painanteita. Ilmasto oli jään väistyttyä viileä ja kostea, ja vettä satoi enemmän kuin sitä haihtui. Jokainen vuosi on muokannut tätä paikkaa, joskus enemmän, toisinaan vähemmän. Olen Porvoonjoen latvoilla itäisellä Uudellamaalla. Aika unohti veden seisomaan. 18 suomenluonto.fi H ämärä on juuri väistynyt, kun saapastelen suon luoteislaitaan. Hän kertoi ajan töistä Escudilla-vuorella Arizonassa, mutta aika on arvaamaton ja oikukas tekijä. Ajan töitä Juuri tässä kohtaa Uuttamaata ollaan tasamaalla. Niin syntyi ajan toinen saavutus: suokasvien yhteisö. Tulin tänne paitsi tutkimaan merkkejä talvisesta elämästä suolla, myös pohtimaan niukan lumipeitteen merkitystä eläimille ja kasveille. Kesäisin vesi kimmelsi auringossa ja talvisin se jäätyi. ”Aika rakensi tänne kolme asiaa”, kirjoitti amerikkalainen ekologi, kirjailija ja metsänhoitaja Aldo Leopold. Näissä paikoissa kukoistavat rahkasammalet vihreän ja punaisen sävyissä
Sammalista kerrostui tämän paikan perusta. Se saa suon laidan koivikot hohtamaan hillityn hopeanvalkoisina vasten tummanvihreitä kuusia. Raatt een edelliskesäiset kukkavarret Täällä aika käytti työkalunaan ensin mannerjäätä, joka painoi maankuoren alas ja jyräsi sen tasaiseksi.. Aika synnytti enemmän ja enemmän turvetta ja unohti sen pohjimmaiseksi. Linnuilla on kiire hakea ravintoa lyhyen talvipäivän aikana. Ihmispolvet jättivät jälkensä suohon, ja nämä jäljet ovat nähtävissä sekä luonnossa että eri aikakausien kartoilla. suomenluonto.fi 19 vena punaiset sammalet pilkahtavat esiin jalanjäljissä. Niin aika toi pyytäjät keihäineen ja katiskoineen, uudisraivaajat kuokkineen, ojankaivajat koneineen ja lopulta retkeilijät ja luonnonsuojelijat kiikareineen ja termospulloineen. Se toi rahkasammalten, allikoiden ja turvejänteiden valtakuntaan suokirjosiipiä, rahkahopeatäpliä, mustapäämuurahaisia, rämeloviniskoja ja taigatytönkorentoja. Pakkasta on alle kymmenen astetta ja taivasta peittää paksu pilvikerros. Se toi kettuja, kärppiä, hirviä, jäniksiä ja myyriä, ja lopulta ihmisiä. Täällä itäisellä Uudellamaalla lunta on nyt ehkä nelisen senttiä. Lumi toimii kasvien suojapeittona pakkaselta ja se tuo soille kevättulvan. Ohuen lumikerroksen läpi työntyy Suopursukasvuston läpi kävellessä kasveista irtoaa tuoksua talvellakin. Vähitellen aika synnytti kolmannen asian, turvematon päälle sopeutuneen eliöyhteisön. Kului tuhansia vuosia. Aamurusko ei näyttäydy pilvien läpi, mutta on harmaudessa hyvääkin, eräänlaista lempeyttä. Tänä vuonna joulu oli valkea koko maassa, vaikka rannikolla lunta oli paikoin hyvin vähän. Ne kasvoivat hitaasti ja niiden kuoleva tyviosa ei hapettomassa vetisessä maassa päässyt maatumaan. Kylmä ja vähäluminen alkutalvi Kuusikosta kuuluva hippiäisten ja tiaisten sipatus palauttaa minut tähän hetkeen. Se toi liroja, metsähanhia, riekkoja, kurkia ja laulujoutsenia
Kartat kertovat Vanhin kartta jonka löydän, on vuodelta 1855. Jää on vanginnut sisäänsä ilmakuplien rykelmiä, jotka näyttävät planeetoilta avaruuden tyhjyydessä. Tutkin suota kännykän kartalta ja ilmakuvista. Jää on kirkasta, mutta vesi tummaa. KalmReunametsä avautuu rämeeksi, jolla kasvaa harvakseltaan kitukasvuisia mäntyjä.. Tässä olisi kurkistusaukko suon sisuksiin, mutta valoa riittää vain rantojen lähellä. Lumipenkalle on unohtunut lätkäkiekko. Itsetehty luistinrata! Kolaajat ovat paljastaneet lumen alta jäänalaisen maailman. Yli puolet maamme soista on tällaisia rämeitä. Ajatukseni palaavat eri aikakausien karttoihin. Railoista päättelen jää on kymmenestä pariinkymmeneen senttiin paksua. Ilmatieteen laitoksen mukaan alkutalvi onkin ollut normaalia kylmempi. 20 suomenluonto.fi tupasvillan rihmamaisia lehtiä, mutta varhain kukkivat tähkät odottelevat jo tulevaa kevättä lumen alla. Jään alle jääneellä rantapenkalla sarojen heilimöinti on seisahtunut kuin pysäytetyssä kuvassa. Jäisellä ja vähälumisella suolla kulkeminen on helppoa, mutta allikoiden kohdalla täytyy varoa liukastumista. Keskellä lampea saa seistä kuin mustan aukon päällä. Suon keskellä puita on tiheämmin, mikä onkin keidassuolle tyypillistä, koska suon keskiosa on kuivempi kuin sen reunat. Saavun pienen lammen rantaan, jonka jää onkin yllättäen kolattu lumesta puhtaaksi. Se on alle kilometrin päässä. Suuntaan kohti läheistä lampea. Jatkan matkaani kohti suon etelälaitaa. Se on osa Gustaf Adolf Kalmbergin kartastoa. Reunametsä avautuu rämeeksi, jolla kasvaa harvakseltaan kitukasvuisia mäntyjä. Suksilla täällä ei tekisi vielä mitään, sillä lunta on liian vähän. Länsipuolella on pieniä avosuon kaistaleita, itäosaa peittää harva männikkö. Siihen loppuu suojelualue ja alkaa ojitettu suo, jonne ei huvita lähteä rämpimään. Lehdet ovat kuuran peitossa, kuten oranssinkeltaiset saranlehdet, suokukan varret ja variksenmarjat. Pieni seisovavetinen lampi jäätyy muutenkin nopeasti. Mitä ne paljastavat tästä suosta. Jossain ronkkuu korppi