v ir O N v E S ik O T . 32 –36 arktisia näkyjä. 1 Suomen metsäisin metsä merikotkan huikea paluu Kaupunkiluonto hoitaa terveyttä Suomen luonnon juhlavuoSi alkaa! 21.1.2016 Irtonumero 9 € jorma luhta tunturiluonnon muutoksen äärellä. ä h T ä r iN E L ä iN p U iS T O . S U O M E N M E T S ä iS iN M E T S ä . 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä äh tä rin el äin pu ist os sa s. B h U T a N . T U N T U r iL U O N N O N T U L E v a iS U U S . N ä iN M E r ik O T k a p E L a S T U i. S U O M E N L U O N T O 1 | 2 16 T a Lv ia L L iT . k a U p U N k iL U O N T O ja T E r v E y S
s y d ä n t a lv i vieras idästä Kuva vESa hUTTUNEN TeKSTi jOrMa LaUriLa. vaLkOpääTiaiNEN saapui loppuvuodesta venäjältä ilahduttamaan lintuharrastajia helsingin viikkiin. Tästä sinitiaisen lähisukulaisesta on Suomessa tehty 2000-luvulla toistakymmentä havaintoa. kaunis ja harvinainen vierailija on viihtynyt samoilla sijoilla jo useita viikkoja ja houkutellut satoja bongareita ulkomaita myöten. 1970-luvulla todettiin jopa pari pesintää, toinen sinitiaisen kanssa
Haluamme jakaa luonnon ilosanomaa ja saada ihmiset liikkumaan yhä enemmän luonnossa. tällä tiellä jatkamme ja kehitämme Suomen luontoa entistäkin kiinnostavammaksi. Juhlavuodeksi olemme erityisen innokkaasti paneutuneet sisällön kehittämiseen. lukijatutkimuksemme mukaan lukijamme ovat poikkeuksellisen tyytyväisiä lehteensä. kannamme vastuuta ympäristöstä, ja siksi artikkeleita on myös tärkeistä ympäristökysymyksistä. se löytyi yllättäen ruuhka-suomesta. koko sen ajan lehti on tuonut lisää uutta kiinnostavaa tietoa lukijoilleen ja puolustanut luontoarvoja. alkuvuosikymmeninä Suomen luonto oli järjestölehti, mutta 1970 se muuttui erikseen tilattavaksi. pääkirJoitus M A ri k A ee r o LA jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi SUOMEN LUONTO täyttää tänä vuonna 75 vuotta. lisäksi kesän kynnyksellä ilmestyy muhkea juhlanumero. Tuotto menee luonnon hyväksi! Susi on yksi ähtärin eläinpuiston vetonauloista, mutta niin ovat myös lumileopardi, visentti ja pikkupandat. Voit antaa tukesi luonnonsuojelulle myös osallistumalla pian alkaviin Suomen Luonnon Juhla-arpajaisiin. 1/2016 vakiot se pp o ke r ä n en Si Sä ll yS 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 37 petelius 57 Vahtikoira 64 Homo sapiens 66 kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 Vähäisiä tutkimuksia 4 Suomen luonto 11/2016 14 Jään reunan lintu Alli on löytänyt suomenlahdelta talvialueita. Siitä alkaen lehti alkoi vähitellen kehittyä itsenäiseksi aikakauslehdeksi. 32 H A rr i n u rM in en. Suomen luonnon levikki on viime vuosina jopa noussut ja lukijamäärä kasvanut. 16 Tunturin tummat pilvet Jorma Luhta summaa 50 vuoden kokemuksensa tunturiluonnosta. kannattaa pysyä mukana! Hyvää juhlavuotta! PS. Suomen luonto on menestynyt ajassa hyvin. Rinnalla ovat koko ajan kehittyvät verkkosivut, jotka laajentavat lehden antia. 32 Vangitsevia katseita ähtärin eläinpuisto viihdyttää, opettaa ja on mukana suojelutyössä. Myös tulevaisuus näyttää hyvältä. 26 Metsäisin metsä etsimme suomen puustoisimman metsän. Maamme lähes viidestä tuhannesta aikakauslehdestä se on sadan vanhimman joukossa. Merikotkia Saaristomeren talviruokinnalla, kun suojelijoiden apu oli jo tehonnut
64 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ Luonnonystävän ykköslehti kilpisjärvellä yhytetty tunturisopuli tuo terhakat terveiset arktisesta luonnosta, jota ilmastonmuutos nyt koettelee. S u o m e n kanSikuva Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. er JA LA Ak ko n en / VA st AV AL o w iL M A H u rs kA in en Mikä jätti jäljet. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. CC-000026/FI 11/2016 Suomen luonto 5 38 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 37 petelius 57 Vahtikoira 64 Homo sapiens 66 kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 Vähäisiä tutkimuksia 38 Merikotka palasi tarina saariston jo menetetyksi uskotun kuningaslinnun hienosta paluusta. kuva: jorma Luhta. 52 Terveydeksi! Luonto hoitaa terveyttä myös kaupungeissa. no. Suomen Luonto 1/2016 75. homo sapiens -sarjamme ensimmäinen kiinnostava luontoihminen on Teemu järvi. 58 Petojen maa Bhutanissa luonnon arvostaminen on maan tapa. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Apuna tämän numeron taittotyössä on ollut Nanna Särkkä. H o m o s a p ie n s Ympäristömyrkyt olivat hävittää merikotkan. palstaa alettiin julkaista 1985 ja 2500:s vastaus julkaistaan todennäköisesti numerossa 3/2016. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Toimittajat Alice Karlsson, 044 333 5036 Johanna Mehtola, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti Arja Blom 045 646 6611 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 48 Vesikko lisääntyy Virossa uhanalaisen vesikon istutus Hiidenmaalle onnistui. Vastausmäärä aiheittain: nisäkkäät 309, linnut 635, matelijat ja sammakkoeläimet 78, kalat 201, hyönteiset 409, muut selkärangattomat 129, kasvit 455, sienet 159, yleiset ja muu luonto 97.. 76 jo lähes 2500 vastausta seppo Vuokko laski, että vuoden 2015 loppuun mennessä Kysy luonnosta -palstalla on vastattu 2472 kysymykseen. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_01/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki
hirvi on oksien ja taimien syöjä, joka on hyötynyt hakkuuaukoista. länsi-Suomen hirvillä muuntelua on selvästi vähiten. Veli-Matti Kankaan väitöskirja aiheesta tarkastettiin oulun yliopistossa joulukuussa. Hirven leukojen puruvoima on suurempi pohjoisessa kuin etelässä, ilmeisesti pitkän talven kovien eväiden takia. TeKSTi piia ahONEN 6 Suomen luonto 11/2016 Luonto, ympäristö ja tiede nyT T o im iT Ta n u T jO U N i T ik k a N E N H en ri k Lu n d. ”tuman dna taas paljasti hieman yllättäen sen, että Suomen ja venäjän karjalan hirvikanta on jakautunut vielä jääkauden jälkeen maantieteellisesti itäiseen, läntiseen ja pohjoiseen ryhmään”, kangas kertoo. kangas arvelee linjojen erilaistuneen jääkaudella. S uomen hirvet ovat jakautuneet perimältään erilaisiin ryhmiin. TIESITKÖ. Jo pitkään on oletettu, että kruunupää valloitti jään alta vapautuneen Fennoskandian kahta reittiä, läntistä reittiä tanskan kautta sekä idästä nykyisen venäjän alueelta. Suomen hirvikanta on romahtanut menneinä aikoina useita kertoja. kankaan tutkimustulokset tukevat tätä käsitystä: valtaosa Suomen hirvistä edustaa mitokondrion dna:n perusteella itäistä sukulinjaa, mutta Pohjois-Suomen hirvissä esiintyy myös läntistä linjaa. Erot heijastelevat todennäköisesti sekä jääkauden jälkeistä levittäytymistä että ihmisen vaikutusta. pEriMäN monimuotoisuus on suurinta venäjän karjalan ja Pohjois-Suomen hirvissä. kankaan tutkimus osoitti, että esimerkiksi hirvillä on historia suomalaishirvien geeneissä näkyy ihmisen ja ilmaston vaikutus
n M A rk u s VA re sV u o. Erilaistuneiden ryhmien olemassaolo osoittaa tämänkin käsityksen vääräksi. TUTkiMUS kumoaa joitakin pitkään vallinneita käsityksiä kuten sen, etteivät aallonpohjat olisi vaikuttaneet hirviemme perimään. nyt on hyvä ottaa planisfääri käteen ja opetella ainakin tutuimmat tähtikuviot. isokoskelo viihtyy sulissa. lauhojen alkutalvien myötä suppiksesta näyttää tulleen meille uusi talvisieni. 3 TähTiyöT / tammikuun kirkkaat yöt ovat parasta aikaa tähtien tarkkailuun. Ei kestä kauaa, kun valojen merestä alkaa hahmottaa uusia kiintopisteitä otavan rinnalle. 1700ja 1800-lukujen tunnetut romahdukset ovat kirjautuneet hirviemme perimään. Etelä-Suomessa loppuvuosi korvasi menetystä, kun suppilovahveroita saattoi kerätä vielä joulun välipäivinäkin. KIIKArISSA Jo u n i tik k A n en V ir V e po H JA n pA Lo 11/2016 Suomen luonto 7 Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. ”Metsästys on todennäköisesti ollut merkittävä romahdusten aiheuttaja”, kangas sanoo. 1 SUppiLOvahvErO / Ruokasienestäjän kesä ja syksy jäivät paikoin laimeiksi kuivuuden takia. tuolla Pieni karhu, tuolla andromeda, tuolla kefeus... Moni laji on myös viivytellyt: vielä vuodenvaihteessa havaittiin laulujoutsenia, kanadanhanhia, alleja, uiveloita, isokoskeloita ja harmaahaikaroita. tämän talven laskennoissa on nähty erityisen paljon harmaapäätikkoja, palokärkiä ja valkoselkätikkoja, joita jäi Suomeen syysvaellukselta. on myös ajateltu, ettei perinnöllisen monimuotoisuuden vähenemisestä tarvitse huolehtia, koska hirvet liikkuvina eläiminä varmistavat geeniensä sekoittumisen. jOUNi TikkaNEN twitter: @jounitik 1700ja 1800-lukujen romahdukset ovat kirjautuneet hirviemme perimään. ilmaston lämpenemisestähän se epäilemättä johtuu, mutta kyllä tammikuussa helähtävä mustarastaan laulu myös elähdyttää. 2 rUNSaSTUvaT LiNNUT / luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskennoista tiedetään, että valtaosa Suomen talvilinnuista on runsastunut
nopeinta muutos oli niillä järvillä, jotka talvisin jäätyivät, ilmeisesti siksi, että jääpeitteen aika lyhentyi. Ehkä tiltaltit keksivät vain ärsyttävän hokeman ja sitten kyllästyivät siihen. yhdet sanovat hily ja toiset hihku. Seuraavana vuonna niitä tuli jo 1430 ja huippuvuonna 2012 peräti 2250 kappaletta. tutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -tiedelehdessä. järvien jääpeitteen aika on lyhentynyt. Sen jälkeen alamäki on vain jatkunut. Mutta yhtä nopeasti havaintomäärät romahtivat, niin että vuonna 2013 hilyja hihkutaltteja tavattiin enää 68. tauoton hilytys ja hihkuminen täytti metsät. Sen sijaan ei ole kovinkaan todennäköistä, että lintuharrastajien innostus ilmoittaa oudosti laulavia lintuja olisi kahden vuoden välillä romahtanut niin paljon kuin havaintomäärien ero vuosien 2012 ja 2013 välillä vaatisi. Birdlife:n tiira-havaintopalvelusta selviää, että kun hilyja hihkutaltteja varten lisättiin oma nimike vuonna 2010, havaintoja kertyi 48. linnuista ehdittiin tuskin kuulla, kun ne jo katosivat. Luonto, ympäristö ja tiede nyT LiNTUharraSTajia on vaivannut outo mysteeri-ilmiö: hilyja hihkutaltit. (Jt) ”63 § Kalastusta ei saa harjoittaa siten, että estetään kalojen pääsy niiden kututai syönnösalueelle.” 1.1.2016 voimaan astunut kalastuslaki suojelee entistä paremmin vaelluskaloja. Jopa Birdlifen toimistolla ollaan ymmällä, mistä hetkellinen hilyja hihkuinnostus johtui. poiminta 500 1000 1500 2000 2500 2500 2500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8 10 68 48 1430 2250 2015 hilyja hihku-äänisiä tiltaltteja koskevien havaintojen määrä vuosina 2010–2015. varmaa selitystä ilmiölle ei ole. jOUNi TikkaNEN järvet lämpenevät, levät kukkivat SiSäMaaN mökkiläisille tuli jobinpostia: järvet lämpenevät paljon meriä nopeammin, ja leväkukintojen ennustetaan yleistyvän viidenneksen sadassa vuodessa. Se, että havaintoja tuli eniten syys–lokakuussa viittaisi siihen, että oudot laulajat ilmestyivät muuttomatkallaan idästä ja puhuivat tiltattia vahvasti murtaen. vaellussiika sai oikeutta.. Mukana oli kymmenen suomalaista järveä, muun muassa päijänne, pielinen, kallavesi, saimaa ja inarijärvi. kansainvälinen, 235 järveä käsittänyt tutkimus paljasti, että järvien keskilämpötila kohosi 0,34 astetta vuosikymmentä kohti vuosien 1985 ja 2009 välillä. ti LA st o : Bi rd Li fe su o M i M A rk u s VA re sV u o / Lin tu ku VA hilytalttien outo häviö pe kk A tu u ri JA n n e LA A k so n en / VA st AV A Lo Tiltaltti ei aina laula tilt-talt. ne näyttävät tavallisilta tiltalteilta mutta laulavat kummallisesti
luhdan havaintoja alkaen sivulta 16. aleksi lehikoisen ja raimo Virkkalan tuoreen tutkimuksen mukaan lämpötilat siirtyivät vuosina 1970–2010 kohti pohjoista ja koillista jopa huomattavasti nopeammin kuin niihin sopeutuneet linnut. Moni luonnonystävien merkille panema ilmiö viittaa silti samaan suuntaan. 11/2016 Suomen luonto 9 UUTiNEN TULi ULkOMaiLTa , mutta se koskee hyvin kouriintuntuvasti Suomen luontoa: Pohjoiset alueet lämpenevät yli kaksi kertaa maapallon keskilämpötilaa nopeammin, ja elokuusta 2014 syyskuuhun 2015 yhdysvaltain avaruushallinto nasa mittasi arktisella alueella satavuotisen mittaushistorian korkeimman keskilämpötilan. ilmaston lämpeneminen on kuitenkin äärimmäisen monimutkainen ilmiö, ja tutkijat asettelevat sanansa varovasti, kun puhuvat sen yhteydestä vaikkapa myyräsyklien katoamiseen. Erityisen nopeaa lämpeneminen on ollut 1980-luvun alun jälkeen, ja se on näkynyt Suomen hyönteisja lintulajistossa. kiirunan epäillään joutuvan pian ilmastopakolaiseksi Suomen rajojen ulkopuolelle. luontokuvaaja Jorma luhta voi jo oman elämänsä kokemuksella kertoa, että arktinen luonto on muuttunut. koko maailman keskilämpötila kohosi vuonna 2015 ensi kertaa yli asteen esiteollista aikaa korkeammalle. jOUNi TikkaNEN IL M Iö M ÄI ST Ä Jo rM A Lu H tA / Le u ku huh hellettä poiminta. käyrät menivät katosta läpi. Ennätykset paukkuivat
Metsälajien ahdinko kävi ilmi Ornis Fennica -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa. pErTTi kOSkiMiES ” Petolintujen keinosiemennys vaatii taiturimaista lintujen käsittelyä eikä tällainen puuha suinkaan keneltä tahansa onnistu.” Suomen Luonto 2/1976 huolehti haukoista. tutkija Jussi lampinen kollegoineen julkaisi aiheesta tutkimuksen Plos One -tiedelehdessä. lampinen huomasi, että myös haitalliset vieraslajit asettuvat hanakasti voimalinjojen alle, mikä saa kysymään, kumoavatko linjojen hyvät ja huonot puolet toisensa. vieraslajit suosivat ravinteikkaampaa maata ja sulkeutuneempaa maastoa kuin niittylajit. ”ainakin niillä linjoilla, joita satuin turussa tutkimaan, vieraslajit ja perinteiset niittylajit kasvoivat sen verran erityyppisissä ympäristöissä, etteivät ne kilpailleet keskenään tilasta”, lampinen vakuuttaa. ”Johtoaukean raivaus on ollut sopiva korvike, joka on ainakin hidastanut vanhan laitumen, niityn tai kedon umpeenkasvua.” jOUNi TikkaNEN 10 Suomen luonto 11/2016 Sähkölinja voi korvata vähiin käyneitä niittyjä ja ketoja. Sähköyhtiön miehet tulevat vahingossa jäljitelleeksi entisajan niittomiehiä sekä karjaa, jotka pitivät heinikon matalana ja taittivat puuntaimet alkuunsa. Siksi ne voi raivata pois, ja niittylajien viihtymistä voi puolestaan auttaa. vanhoja 1800-luvun karttoja käyttämällä lampinen sai selville, että kaikkein parhaiten voimalinjoilla onkin niittykasveja sellaisissa kohdissa, jotka ovat ennen olleet maatalouskäytössä. poromiehelle oli myönnetty poikkeuslupa ilveksen metsästykseen, mutta laillisen metsästyksen ohella hän salametsästi laittomilla pyyntiraudoilla, joihin oli hitsattu rautanauloja. rajuimmin 32 yleisestä lajista taantuivat pohjansirkku (–84 %), järripeippo (–78 %) ja hömötiainen (–70 %). Ju ss i LA M pi n en A rt o A H V en A in en / VA st AV A Lo Luonto, ympäristö ja tiede nyT pohjansirkku taantuu.. tuomio oli kuusi kuukautta ehdollista vankeutta ja 360 euroa sakkoa, metsästyskortin menetys ja neljän vuoden metsästyskielto. Raivaaminen on myös perinteisten niittylajien elinehto, sillä ne kaipaavat runsaasti valoa. ULLa räSäNEN Lisää netissä: http://bit.ly/1PNEg3L Metsälinnut hukan tiellä kaSvava osa yleisistä metsälinnuista on vähentynyt eteläja keski-suomessa 2000-luvulla verrattuna 1980–1990-lukuihin. Metsien nuortuminen on suosinut etenkin reheväkasvuisten ja nuorehkojen lehtija sekametsien lajistoa. 10 Suomen luonto 11/2014 10 Suomen luonto 11/2016 75 vuotta aSian viereSSä Sähkölinja käy lehmästä ETSiTkö mäkitervakkoa, mäkikauraa tai ahdekaunokkia. Siellä on turun yliopiston tutkijoiden mukaan niittykasveille sopiva aurinkoinen ympäristö, joka korvaa vähiin käyneitä perinnebiotooppeja. Lisäksi poromies tuomittiin maksamaan valtiolle 1100 euroa korvausta ilveksen arvosta. Jos niityiltä ja kedoilta ei löydy, käy kesän tullen vilkaisemassa voimalinjan alta. iäkkäitä metsiä suosivien lajien yksilömäärä on pienentynyt vauhdikkaammin kuin muiden lajien, mikä johtunee pääosin vanhojen metsien hakkuista. Tuomio ilveksen salapyynnistä pysyi hovissa hyryNSaLMELLa asuvan poromiehen törkeä metsästysrikostuomio pysyi rovaniemen hovioikeudessa
Se vain sitten ankkuroitui sataan metriin. yritämme löytää läpinäkyvän keinon, jonka kaikki osalliset, yhtä lailla alueen asukkaat kuin suojelutahot, edes jollain tavalla hyväksyisivät. Jos jollakin kylällä, jolla ei ole susia ennen ollut, tulee kolme pihakäyntiä viikon sisällä, ei se tarkoita, että susi heti poistetaan. kyse on eläimestä, jonka pitäisi väistää ihmistä, ja epätyypilliselle käyttäytymiselle piti määritellä jotkut metrimäärät. Ylikomisario harri-pekka pohjolainen itäSuomen poliisista kertoo, mitä se tarkoittaa. Vaikuttiko asiaan se, että alueella harrastetaan salametsästystä. jOUNi TikkaNEN JA sM in Aw A d / is to ck pH o to it äsu o M en po Lii siL A it o s Pohjois-Savossa ja varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. no – sanotaan, että salametsästys ei suoraan vaikuta poistomääräyksiin, tekee niitä sitten riistakeskus tai poliisi. tässä on tultu sivumennen määritelleeksi kriteerit sille, milloin susi voi päästä hengestään. toki kokonaisharkintaa tehdään pitemmälläkin aikajänteellä, eli siihen vaikuttaa se, onko samalla alueella ollut pihakäyntejä aiemmin. aikoinaan 2011–2012 minä aloin omissa päätöksissäni käyttää tällaista metrimääritelmää ja myöhemmin riistahallinto. Se tarkoittaa, että jos saman kylän alueella tulee viikon sisällä pihakäyntejä kolme tai enemmän, petoyhdyshenkilöiden pitää ilmoittaa niistä poliisille. se pp o r o n k A in en poliisin määräyksillä oli tapettu tänä talvena lehden painoon mennessä neljä sutta. 11/2016 Suomen luonto 11 pohjois-savossa ja Varsinais-suomessa alettiin vuoden 2015 lopulla käyttää suden pihakäynteihin niin sanottua ” toimintakynnysmallia”. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Lisäksi riistakeskus on myöntänyt 46 niin sanottua kannanhoidollista poikkeuslupaa. Mistä keksittiin, että pihakäynti alkaa sadan metrin päässä talosta tai tuotantoeläinrakennuksesta. eihän susi metrimääriä käsitä. harri-pekka pohjolainen. tietysti taustalla on se, että susikannan hoitaminen ei ole toiminut yhteiskunnassa ja korpilaki on vuosikymmenten aikana otettu toistuvasti käyttöön. tällä perusteella annettiin sonkajärvelle kuitenkin jo suden tappomääräys. kun yksittäinen poliisi tekee päätöksen, hänen pitää ottaa huo mioon vielä monia asioita. mistä keksittiin sadan metrin raja. Poliisin pitää sitten tilannekohtaisesti harkita, että a) tehdäänkö mitään b) karkotetaanko susi vai c) viimekätisenä keinona poistetaanko eläin. tämä on yksi monista keinoista pienentää painetta salametsästykseen. on silti iso ero siinä, onko etäisyys 99 metriä vai metri, samoin siinä, mihin aikaan päivästä pihakäynnit tehdään. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Mitä se tarkoittaa, ylikomisario harri-pekka pohjolainen
tehokasta toimintaa on tukenut myös riittävä rahoitus: Medesissa käyvät snorklaajat ja laitesukeltajat maksavat viisi euroa sukelluskerrasta. SUOjELUaLUEESTa aLkOi kalakantojen sekä merenalaisten elinympäristöjen elpyminen. Samoihin aikoihin myös l’Éstartitin kalavarannot romahtivat. ”ne tuottavat enemmän haittaa kuin meripuistot hyötyä.” vEdENaLaiSia riNTEiTä taas eivät vaurioita edes ankkurit, sillä kiinteiden venepoijujen ansiosta ankkurointitarTeKSTi ja KuvaT Erkki SiiriLä MEriahvENET paLaSivaT Suojelu auTToi kuihtuva koillisespanjalainen L’Éstartitin kalastajakaupunki sai vedenalaisen puiston ansiosta uuden elämän matkailukohteena. Paikkakunnan harvalukuisiin ammattikalastajiin kuuluva Clemente oliveira on hänkin huomannut suojelualueen parantaneen saaliita. Edessämme avautuvan kallioluolan suulla jököttää itsetietoisena vedenalaisen retkemme odotettu päänähtävyys, vajaan metrin mittainen punaruskea ja valkopilkkuinen tummameriahven (Epine phelus marginatus). yli metriseksi kasvava tummameriahven Medesin vesissä. vyöhykettä ehdottivat niin ympäristön, turismin kuin sukeltamisenkin puolestapuhujat. He ovat tähän halukkaita, koska nähtävää on enemmän kuin rannikkovesissä yleensä. Perinteinen pyynti sekä pinnanalainen harppuunakalastus kuitenkin tuhosivat kannat seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. 12 Suomen luonto 11/2016 e s p a n ja maaiLmaLta T o im iT Ta n u T jO r M a L a U r iL a l askeudumme sukellusopas Carlos Bartomeusin kanssa 15 metrin syvyyteen välimeren sinihämärälle pohjalle Medessaarilla katalonian rannikolla. Takana sukellusopas Carlos Bartomeus.. kun sukelluspioneerit hans hass sekä Jacques-Yves Cousteau alkoivat tutkia välimeren vedenalaista maailmaa 1930-luvulla, yli metrisiä tummameriahvenia näki rannikkovesissä usein. suurin houkutin ovat läheisten medessaarten pelottomat meriahvenet. ”kalakantojen kasvu suojelualueella hyödyttää myös kalastusta lähialueilla”, Marc Marí Romeo korostaa. kertynyt raha kanavoituu suoraan tämän katalonian kuuluisimman meripuiston hoitoon. alkutaipaleen jälkeenkin menestyksen jatkumisen on taannut sujuva yhteistyö: jo vuosia suojelualueen hallituksessa on ollut luontoasiantuntijoiden lisäksi monen elinkeinon edustajia. kaikki ei ole kalavesillä kuitenkaan kunnossa. ”Pohjatroolit pitäisi Espanjassa kieltää”, oliveira sanoo. ”kaupungin talous saatiin uuteen nousuun, kun kilometrin päässä rannasta sijaitsevien Medessaarten ympärille julistettiin 1983 suojavyöhyke, jolla kalastus kiellettiin”, suojelualueen johtaja Marc Marí romeo kertoo
välimerellä juuri Medesiä pidetään hyvänä esikuvana. lisäksi suuri joukko matkailijoita katselee merenalaisia ihmeitä turistikatamaraanien vedenalaisista ikkunoista. niitä verrattiin maanpäällisiin havaintoihin sekä lumisuusja ilmastomalleihin pilvisyyden nettovaikutuksen selvittämiseksi. käytännössä tämä tarkoittaa suojelualueiden laajentamista käyttäjäryhmien yhteistyönä. paikallaan pysyvä ilmamassa estää saasteiden kulkeutumisen muualle varsinkin kesäisin. jOrMa LaUriLa Meriahvenet kiinnostavat matkailijoita, Manuel Morales ja jesús aliagas kertovat. ilmiötä ei ole todennettu aiemmin. täällä merenpohjan uhanalaiset Posidonia-ruohikot kukoistavat. Grönlannin jäätiköillä pilvisyys voimistaa sulamista yli kolmanneksella verrattuna pilvettömään säähän. ilmiö on havaittavissa etenkin öisin: tutkimuksen mukaan lumi on kuin jäinen sieni, joka imee sulamisvettä päivisin. Muun muassa simpukkatroolit tuhoavat merenpohjaa. korkea hiukkaspitoisuus laajalla alueella on monen tekijän summa. tutkimuksessa käytettiin satelliittihavaintoja kartoittamaan pilvisyyttä Grönlannin jäätiköiden yllä vuosina 2007– 2010. 11/2016 Suomen luonto 13 A fp / Le H tik u VA vetta Medesissä ei ole. Miesten opastettavilleen pitämistä ympäristötietoiskuista on hyötyä: sukeltajat eivät potkuillaan vaurioita esimerkiksi kalliorinteiden Gorgonioita, vaan punaiset ja keltaiset pehmytkoralliviuhkat säilyttävät kauneutensa vuodesta toiseen. tämä selvisi suomen ilmatieteen laitoksen ja kiinan meteorologisen akatemian (Chinese Academy of Meteorological Sciences) yhteisessä tutkimuksessa. kUN yk:SSa sovittiin maailmanlaajuisista, vuoteen 2030 ulottuvista kehitystavoitteista syyskuussa 2015, meretkin saivat osansa: yk-maiden on määrä suojella kymmenen prosenttia merten pinta-alasta vuoteen 2020 mennessä. kuten Medesin esimerkki osoittaa, ympäristönhoitoon kuuluvat luonnon käyttörajoitukset voivat kääntyä hyödyiksi kaikille. yhteensä 60 000 sukeltajaa sekä snorklaajaa käy seitsemän pikkusaaren muodostamassa meripuistossa joka vuosi. jOrMa LaUriLa pilvisyys lisää jäätiköiden sulamista kansainvälisessä, belgialaisen ku Leuvenin yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin, että Grönlannissa pilvisyydellä on aiempaa suurempi merkitys jäätiköiden sulamisessa. noin 500 kilometrin säteellä mittausasemasta asuu yli 400 miljoona ihmistä, joten liikenne, teollisuus ja maatalousjätteiden poltto tuottavat valtavan määrän pienhiukkasia ilmakehään. Meriahventen ja yli 1300 muuta merieläinja -kasvilajia kattavan ekosysteemin vetovoima on valtava. ”tutkimuksessa ilmeni, että hiukkasten lukumäärä kuutiosenttimetrissä ilmaa oli tutkimusjakson aikana jopa kymmenkertainen verrattuna vastaavalla korkeudella tehtyihin mittauksiin muualla maailmassa”, ilmatieteen laitoksen tutkija niku Kivekäs toteaa. n uutiSia ilmansaasteet piinaavat koko itäistä kiinaa kiinassa ilmansaasteet eivät ole pelkästään kaupunkien ongelma, vaan huono ilmanlaatu vaivaa koko itäistä kiinaa ja yltää maanpinnalta useiden kilometrien korkeuteen. pienhiukkaSet grönlanti heimdalin jäätikköä Grönlannissa.. Pääosa vierailijoita onkin ulkomaalaisia Ranskasta, Saksasta, Belgiasta, Hollannista sekä Englannista. Jos taas yöllä taivas on kirkas, vesi jäätyy, mutta jos on pilvistä, se jäätyy vain osittain, jolloin sulamisvettä valuu mereen. Marc Marí romeo on Medesin meripuiston johtaja. Sukellusoppaat Manuel Morales ja Jesús aliagas kertovat, että valtaosa l’Éstartitin matkailusta on vedenalaiseen maailmaan liittyvää turismia. pilvisyydellä on ilmiössä kaksijakoinen rooli: toisaalta lumisateet kasvattavat jäämassaa ja pilvikatos viilentää päivisin estämällä auringonsäteilyä, mutta toisaalta se nostaa lämpötilaa maanpinnalla etenkin öisin. ilmakehän pienhiukkasten määrää ja kokojakaumaa selvitettiin kahden vuoden ajan itäisessä kiinassa tai shan vuoren huipulla 1530 metrin korkeudella merenpinnasta
Meren eteläosat ovat ympäri arktista aluetta esiintyvän lajin tärkein talvehtimisalue maailmassa. kun rannikon vedenalaista luontoa kartoitettiin niin sanotussa velmuhankkeessa, sukeltajat löysivät valtavat määrät sinisimpukkaa juuri siltä alueelta, jolla alleja näkee nyt eniten. ”Pääsyy on tällä hetkellä varmaan sinisimpukkojen runsaus”, Markku Mikkola-Roos sanoo. Jäätön meri ei silti kokonaan selitä allin yleistymistä Suomenlahdella. Metsähallituksen tutkija Mats Westerbom kertoo, että vuonna 2013 simpukkaa oli enemmän kuin koko Jään reunan lintu Sula meri ja sinisimpukan runsastuminen saivat allin jäämään talveksi Suomen etelärannikolle. laji pesii Jäämeren rantojen tundralla, vain osittain Suomen puolella, ja talvellakin se viihtyy kutakuinkin niin pohjoisessa kuin avovettä riittää. kauempaa ääntely kuulosta konserttiyleisön innostuneelta pulinalta hetki ennen kapellimestarin tuloa. k u u k a u d e n la ji : a ll i TeKSTi jOUNi TikkaNEN / Kuva MarkkU MikkOLa-rOOS 14 Suomen luonto 11/2016 helsingin edustalla talviset alliparvet ovat käyneet tutuiksi.. alli on runsastunut Helsingin ja Porkkalan välisellä merialueella vuoden 2010 jälkeen monikymmentuhatpäisiksi parviksi, jotka laulavat kuorossa aa-aa-alli-lauluaan. 14 Suomen luonto 110/2015 A lli on jään reunan lintu, tutkija Markku Mikkola-roos sanoo huomaamattaan moneen kertaan. yhä useammin alleja on voinut nähdä myös pohjoisella itämerellä, kun talvet ovat olleet lauhoja ja jatkuva laivaliikenne on pitänyt väyliä avoinna. itämerelle alleja kertyy eniten
allin pesimäonni romahti, ja sen talvikannan koko itämerellä pieneni vuosien 1993 ja 2009 välillä 4,5 miljoonasta linnusta alle 1,5 miljoonaan. koska vuodesta 2009 on jo aikaa, Markku Mikkola-Roosia kiinnostaisi kovasti päivittää tietonsa al lien määrästä. aLLi TaaS ON erittäin hyvin sopeunut saalistamaan sinisimpukoita. Muiden merilintujen tapaan se syö pohjasta nappaamansa simpukan kokonaisena, murskaa sen kivipiirassaan ja kakkaa kuoret pois valkoisena kalkkipölynä. ääNi: Tunnusomainen aa-aa-alli-huuto. Teräväkärkiset siivet. näille Gotlannin eteläpuolen matalikoille kerääntyy joka talvi jopa miljoona allia. Talviparvissaan laulaa kuorossa. Pituus 40–47 cm, paino 400–860 g. ”Meillähän ei ole esimerkiksi mitään laskentoja matalikko alueille Saaristomeren eteläosissa tai ahvenanmaan ulkopuolella.” tammikuussa kaikki itämeren maat ovatkin kuvanneet alliparvia lentokoneesta. MUUTTO: Kevätmuutto toukokuussa pohjoisen pesimäpaikoille, syysmuutto syys– lokakuussa Itämeren talvehtimisalueille. Suomen rannikolla alleja ar vioidaan olevan vähemmän, 50 000– 100 000, mutta tämä on uusi ilmiö ja siksi uutisarvoinen. raviNTO: Etupäässä nilviäiset ja äyriäiset, joita sukeltaa pohjasta. Lä H d e: Bir d Lif e in te rn At io n A L ALLi Clangula hyemalis TUNTOMErkiT: Pienehkö sukeltaja, jolla on monta pukua. Suomen pesimäkanta 1500– 2000 paria etupäässä Tunturi-Lapin järvillä. Viihtyy siellä, missä on sinisimpukkaa ja avovettä. äLä SEkOiTa: Talvilinnustoomme ei kuulu toista yhtä runsasta, allin oloista lajia. Allihaahka on hyvin harvinainen.. kaikkiaLLa alli ei suinkaan ole runsastunut. Se pääsee sukeltajasorsista kaikkein syvimmälle, jopa 30 metriin asti. Pian allista tiedetään taas enemmän. pESiNTä: Touko–kesäkuussa Jäämeren rantojen tundralla. tämä tarkoittaa peräti 65 prosentin pudotusta, pahempaa kuin millään muulla merilinnulla. n alli pesii tundralla (tummanvihreä) ja talvehtii siellä, missä on avointa merta (sininen). 110/2015 Suomen luonto 15 Jään reunan lintu 11/2016 Suomen luonto 15 hänen 1993 alkaneen sukellusuransa aikana. Rehevöityminen on ehkä auttanut planktonia siivilöivää lajia runsastumaan. tundran pesimä alueilla myyräja sopulisyklit katosivat 1980-luvulla, minkä takia naalit, ketut, tunturikihut, haukat ja pöllöt hyökkäsivät vesilintujen kimppuun. Syvyyssukeltajan ominaisuuksista on allille etua, koska näin se pystyy talvehtimaan itämeren suurilla matalikoilla, Hoburgilla ja kahdella Midsjöbankenilla. Laikukas, valkean– harmaan–ruskea väritys ja koiraan pyrstössä pitkä, jouhimainen sulkapari
Tunturin tum. 16 Suomen luonto 11/2016 16 Suomen luonto 11/2016 kolmen hiljaisen vuoden jälkeen tunturisopulit vaelsivat keväällä 2015 kilpisjärven ympäristössä
Hallamittarin toukat olivat popsineet lehdet kahtena peräkkäisenä kesänä ja lopulta tappaneet puut. 11/2016 Suomen luonto 17 Tunturin tummat pilvet Tunturin tum. valon ja ravinteiden lisääntyminen sai puolestaan metsälauhat rehottamaan haaleina heinäpeltoina. TeKSTi ja KuvaT jOrMa LUhTa tunturiluonto muuttuu, mutta kaikki ei etene tasaista takapakkia. sopuli palasi kahden vuosikymmenen hukkaretkiltä. Parin viikon sateettoman kauden jälkeen ohuet oksanritvat katkesivat hipaisusta. Muistan yhä vesipääskyt, joita pyrähteli kaikissa pikkulammissa. Rinteissä se oli syöpynyt syväksi kevätpuroksi, minkä takia kulkupelille oli etsitty aina uusi reitti. koivut törröttivät mustina ja lehdettöminä kilometri kilometrin perään. Seuraavan kerran kuljin reppuineni samaa keinoa viisikymmentä vuotta myöhemmin. Ensimmäisen peninkulman se luikersi tunturikoivikossa, joka oli aluksi sakeaa, vähän myöhemmin kuin harvaa omenapuutarhaa. Jänkien kohdalla väylä leveni satoihin metreihin, kun jokainen kuski oli halunnut ylittää vetelikön ajamattomasta kohdasta. toukkatuho ylti myös varpuihin ja variksenmarjamättäisiin. Maastoliikenneuraa ei tehnyt mieli kutsua poluksi. tulin surulliseksi, en oikeastaan kulkuväylän vaan metsän vuoksi. 11/2016 Suomen luonto 17 k ahdeksanvuotiaana patikoin isäni perässä utsjoen vetsijärvelle vievää poropolkua
tunturikiurukin lienee kadonnut pesimälinnustosta. Tunturimittarin toukat voivat syödä koivikot paljaiksi. Suurpetoja elää nykyisin ylimmässä lapissa vain satunnaisina tai hyvin lyhytikäisinä läpikulkijoina. arktiset lajit kiljuhanhi ja naali pesivät Suomessa viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten. tavallistenkin tunturilintujen kannat ovat hiipuneet: varpuslinnuista lapinkirvinen, keltavästäräkki, sinirinta, pulmunen, jopa lapinsirkku, kahlaajista kevesipääskyn kotimainen pesimäkanta on puoliintunut muutamassa vuosikymmenessä. jOS TUTkii valtakunnan suojelualuekarttaa, etelän ja pohjoisen epäsuhta on suunnaton. teoriassa tunturiluonto vaikuttaakin turvatulta, mutta jo lintuja nisäkästilastojen vilkaisu hämmentää. Hallamittari, jonka munat eivät kestä yli 36 asteen pakkasia, on ylä-lapissa uusi tulokas. Tunturikihu on saalistanut lapinmyyrän.. lapissa yksikään autotie ei halkaise puutonta tunturiylänköä, jyrkkänä vastakohtana etelän metsätieviidakolle. 18 Suomen luonto 11/2016 talvet leudontuvat. Etelästä löytää vain pistemäisiä täpliä, ja aivan pohjoisessa suojelualueet yltävät yli puoleen pinta-alasta. Sen sukulaislaji tunturimittari aiheutti 1960luvun puolimaissa vielä laajempaa ja ihmisiän mittapuulla peruuttamatonta koivutuhoa
räkurmitsa, lapinsirri, suokukko ja vesipääsky. 1970-luvulla utsjoen ja Enontekiön puuttomilla ylängöillä kaikui kevättalven öiden pimetessä kolmitai nelitavuinen haukku – usein monelta suunnalta. Seuraavalla vuosikymmenellä se vaihtui muutamassa vuodessa karheisiin räyhtäisyihin. Suomessa tunturihaukkojen ulkonäkö on lähempänä muuttohaukkaa kuin monilla arktisilla alueilla, eikä äänessäkään. kettu valtasi naalien ikiaikaiset pesäluolastot ja suurensi käytävät itselleen sopiviksi. kettu karkottaa naalin ja sieppaa mielellään nuoret poikasnaalit omaksi ravinnokseen. aivan viime vuosina yhä useammalle arktisen tunturihaukankin pahdalle on asettunut tropiikista tundralle yltävä kosmopoliitti, muuttohaukka. Mutta on myös yksi yhteinen syy, jonka johdosta häviäjät ovat poikkeuksetta arktisia ja menestyjät eteläisiä lajeja. naalin elämää vaikeuttivat poronhoidon muutokset, monen muuttolinnun ongelmat löytyvät Pohjois-afrikasta. Jokaisen lajin häviämiselle tai harvinaistumiselle on oma erityinen syynsä, ja keskenään ne ovat aivan erilaisia. 11/2016 Suomen luonto 19 Naali pesi Suomessa viimeksi 20 vuotta sitten. lämpeneminen