SUOMEN LUONTO 1 | 2014 Metsäjänis. arktiset kasvit. 69. luonto televisiossa. käpytikka. lohijoet. lämmin talvi. lintujen lumikiepit. lauri tähkä. v s u ok a a, t on lk lu lu a u ko teemana talvi ja energia metsäjänis hyötyisi kunnon talvista LOHen nousun tieltä raivataan nyt esteitä kuutamoretki Pyhä-Häkkiin 1 17.1.2014 Irtonumero 8,50 € lämpöä lumesta Metsolle ja muille kanalinnuille lumi on paras suoja pakkaselta ja pedoilta.. sau . valosaaste. kuutamoretki pyhä-häkkiin
69).. Tästä numerosta alkaen voit osallistua Hamusen Luontokuvauskouluun, jossa nämä ja muut termit tulevat tutuiksi (s. sydäntalvi Riekon kiire kuva paavo hamunen Teksti Johanna mehtola riekon askelluksen hienosti vangitsevalla Juoksuaika-kuvallaan Paavo Hamunen tuli toiseksi Vuoden luontokuva 2013 -kilpailun Linnut-sarjassa. Eläväinen lintu rauhoittui selvästi pesimäkauden alettua.” Kuva on otettu automaattivalotuksella voimakkaalla laajakulmalla: polttoväli 15 mm, valotusaika 1/3200, aukko 13. ”Viime keväänä Kuusamossa asusteli riekko, jonka elämää seurailin muutaman kuukauden. Lintuparka joutui koirankin hampaisiin, mutta onneksi se selvisi siitä ehjin höyhenin
Näitä yläilmakehän otsonikilpeä tuhoavia kemikaaleja käytettiin laajasti ponnekaasuina, kylmälaitteissa ja vaahtomuoveissa. Otsonikerroksen oheneminen lisäsi eliöille ja ekosysteemeille haitallisen ultraviolettisäteilyn määrää. 26 Tikan paja Syökö käpytikka omia höyheniään. Niin sanottu Montrealin pöytäkirja vuonna 1987 aloitti prosessin, jolla kiellettiin cfc-yhdisteiden eli freonien valmistus. Tervetuloa uudet lukijat! Sisällys 1/2014 Leudot talvet ovat metsäjänikselle pahaksi ja ehkä myös risteytyminen rusakon kanssa. 32 Kiepissä pakkasta paossa vakiot 1/2014 14 Oma jänis ahtaalla 16 Lohen matikka Katso minkälaisia Matti Koutonen / Vastavalo Vuoden ensimmäinen hyvä uutinen saatiin heti tammikuun alussa: yläilmakehän otsonikerroksen tuhoutuminen näyttää kääntyneen kohti hidasta toipumista. Muita vastaavia ovat suotuisa ilmasto ja puhtaan veden tuotanto. Mikrohiukkasia arvioidaan olevan jo erittäin laajasti valtamerissä ja määrä kasvaa koko ajan. Myös muovit ovat suuri kysymysmerkki. Metsäjänisten korvat ovat tärkeässä osassa parhaillaan käynnissä olevassa risteymätutkimuksessa. Tämä osoittaa, että muutoksia saadaan aikaan, jos on tahtoa. mutta sitten kylmeni. talvia meillä on ollut vuodesta 1848 lähtien. Otsonikilpi on hyvä esimerkki ihmiskunnan luonnolta saamista ilmaisista palveluista. Näkyvän muovijätteen ongelmat tunnetaan, mutta juuri mitään ei tiedetä niistä vaaroista, joita aiheutuu terveydelle ja ekosysteemeille muovien hajotessa mikroskooppisiksi hiukkasiksi. Freonit ovat vain yksi esimerkki suurista ympäristöongelmista. Niitä ei saa pitää itsestäänselvyyksinä, vaan niiden toimintakyky on aktiivisesti taattava. 14 Kanalinnuilla ja etenkin teerellä on lumiosaamista. Pääkirjoitus Toivoa on, jos toimitaan sirpa pellinen Jorma Laurila päätoimittaja 4 Suomen luonto jorma.laurila@suomenluonto.fi PS. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan otsonikilpi olisi palautunut ennalleen noin vuonna 2050. Ihminen päästää ympäristöön koko ajan lisää kemiallisia yhdisteitä, joiden pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa. 28 Puoli talvea lämmintä Alkutalvi oli lämmin, Pelastavatko kalatiet luonnonlohen. 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 31 Nylén 51 Nikkanen
CC-000026/FI kansikuva Metso suojautuu kiepissä pakkaselta muiden metsäkanalintujen tapaan. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. 52 Karuuteen mieltyneet Monet arktisen seudun kasvit voivat joutua pulaan, kun pajut ja männyt kiipeävät tunturiin ilmaston lämmetessä. 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Länsirannikolla 11/2014 Suomen luonto 5. markus sirkka Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 1/2014 73. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. 58 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045?117?3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559?2245, 040?544?4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Pyhä-Häkin ikimetsä ja Kuu-ukko tarjoavat rauhaa ja hiljaisuutta. Ensimmäiseksi etsimessä ovat ruokintalautojen linnut. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL14_01/2014 luontokuvauskoulu Opi kuvaamaan! Paavo Hamusen luontokuvaus 69 koulu alkaa. Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Kaunotarta voi vielä ihastella tunturipaljakoilla. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228?08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280?8217, 040?351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280?8214, 050?308?2795 AD Marika Eerola, 050?542?4491 Toimittajat Alice Karlsson, (09) 2280?8205, 044?333?5036 Johanna Mehtola, (09) 2280?8274, 050?308?2186 Jouni Tikkanen, 050?523?9631 Mirva Uotila (harjoittelija) 046 600 6317 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400?359?787 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280?8201, 050?452?2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Kuutamo ja lumi valaisevat hiihtäjän matkaa Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Aarre Leskinen 46 Valon vallassa Lamppu on hieno Vanhassa vara parempi. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. no. Sivut 32–39. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. 52 marika eerola 40 Ruudun takaa Muurahaisista leijoniin. keksintö, mutta liiallinen valaistus häiritsee luonnon ja ihmisen rytmiä. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. 58 Kuu kurkistaa ikimetsään Kuukausi television luonto-ohjelmien parissa. www.climatecalc.eu Cert. Piskuinen kurjenkanerva kohoaa vain 10–15 senttiä alustastaan. Ukkometson kuvasi Jari Peltomäki
veijo vilska L Taimen hyppää Kangaskosken voimalan alla. Laatokanlohen mierontie päättymässä Teksti ismo tuormaa Lohen kutureitti Hiitolanjoella voi aueta sadan vuoden tauon jälkeen. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen kalastusbiologi Kauko Poikola ja Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus ovat helpottuneita Vantaan Energian kanssa käytyjen oikeusriitojen päättymisestä. Ohitusuomat toisivat uhanalaisille kaloille lisääntymiseen soveltuvia koskialueita 40–50 aaria voimalaa kohti. Hiitolanjoki-yhdistyksen lausunnoissa korostetaan lisäksi smolttiohjureiden tarvetta joessa alaspäin vaeltavien vaelluspoikasten. Lahnasenkosken omistava Vantaan Energia on nyt siis toimittanut viranomaisille esityksensä kalatie- ja ohitusuomaratkaisuista. Kalojen lisääntymistä Laatokkaan laskevassa Hiitolanjoessa ovat jo yli sata v uotta vakavasti haitanneet kolme vesivoimalaa, jotka sijaitsevat Simpeleellä Lahnasenkoskessa, Kangaskoskessa ja Ritakoskessa. Kalaviranomaiset ja vapaaehtoiset toivovat joen voimaloiden ohi rakennettavaksi mieluummin luonnonmukaiset ohitusuomat kuin perinteiset kalatiet. Hiitolanjoki on ainoa virtavesi Suomessa, jossa luonnonvarainen järvilohi lisääntyy. 6 Suomen luonto 11/2014 aatokanlohen sadan vuoden alennustila Simpeleen Hiitolanjoella saattaa olla päättymässä. Vantaan E nergia antoi joulun alla esityksen omistamansa Lahnasenkosken voimalan kalatie- ja ohitusuomavaihtoehdoista. Joen kalakantojen elpymisellä on kuitenkin vielä monta estettä. Vantaan Energian esittämiin kahteen vaihtoehtoon heillä on kuitenkin kommentoitavaa. Hiitolajoen Voiman esityksiä Rita- ja Kangaskosken kalateistä ei sen sijaan ollut vielä toimitettu viranomaisille lehden mennessä painoon. Toimittanut jouni tikkanen Luonto ja ympäristö nyt TIESITKÖ. Joen arvokalastoon kuuluu myös järvitaimen. Hiitolanjoessa on nyt kolme vesivoimalaitosta: yksi Lahnasenkoskessa, toinen Kangaskoskessa ja kolmas Ritakoskessa. Lisäksi Hiitolanjoessa elää viisi muuta EU:n erityissuojelua edellyttävää kalalajia: toutain, kivisimppu, nahkiainen, pikkunahkiainen ja rantanuoliainen
Lunta tai ei – aina löytyy hyviä syitä lähteä ulos luontoon. Ilman ohjureita osa kaloista uhkaa silpoutua turbiineihin. Kiikarissa aapo niininen mirva uotila Talvitouhuja mustassa maassa Vaikka talvi on jo pitkällä, Etelä-Suomessa on viime päiviin asti näkynyt lähinnä leutoja päiviä ja sadetta. Äkkiä ajateltuna alkutalven hiljainen, lumeton, pimeä ja kylmä luonto ei tunnu tarjoavan paljoa elämyksiä. Mutta rehellisesti: kadehtivat terveiset pohjoisempien seutujen lukijoille. Erottaakseen jälkiä lumettomasta ja routaisesta maasta pitää olla melkoinen intiaani. Suomen Luonnon tietojen mukaan ajatuksella on vankka tuki Etelä-Karjalan maakunnassa, ja idea saattaa hyvinkin toteutua. ”Tähtitaivas elää omaa elämäänsä kesät talvet.” turvaksi. riitta weijola / vastavalo turbiinien ohi kalateihin tai ohitusuomaan ohjattavan veden määrä Vantaan Energian suunnitelmissa on Hiitolanjoki-yhdistyksen mielestä myös liian pieni ja ajallisesti liian suppea. Pimeänä vuodenaikana siihen voi tutustua, kunhan pääsee valosaastetta karkuun. Parikymmentä kilometriä kaupungista korpeen, niin johan tähdet näkyvät. Aikaisin laskeutuvassa hämärässä on se hyvä puoli, että tähtiä voi ihailla useita tunteja, ja vielä ehtii illaksi kotiin. Mutta tähtitaivas elää omaa elämäänsä kesät talvet. 11/2014 Suomen luonto 7. Sekä kalatalousviranomaiset että joen puolesta kamppailleet vapaaehtoisjärjestöt ja luonnonsuojelijat ovat toivoneet Kangaskosken voimalan vapauttamista voimatuotannosta, ennallistamista ja kosken ostamista kalastus- ja virkistyskäyttöön. Kun järvet ja meri jäätyvät myöhemmin, kannattaa avovesi ottaa hyötykäyttöön. Pilvisen lämpimällä talvisäällä voi lähteä pimeälle melonta- tai souturetkelle. Villahousut jalkaan, otsalamppu päähän ja vene synkkiin virtoihin! Seikkailusta voi tehdä jännittävämmän hankkimalla vedenkestävän lampun ja kurkkaamalla välillä pinnan alle. n Kun vesi on vapaa, sukset voi vaihtaa kanoottiin. Tämä etelän alkutalvi ei tosiaan ollut kummoinen. Hiihtoretket saa mustassa maassa korvata suunnistuksen iltarasteilla tai pyörälenkeillä. Pääkaupunkiseudulla vaikkapa Porkkalanniemi on tähän tarkoitukseen sopivan pimeä. Ei ole ollut syytä kaivaa suksia ja pulkkaa esiin. Metsä terävöittää aistit ja liikkuminen raikkaassa ilmassa tuntuu hyvältä. Kauko Poikola arvelee, että Hiitolanjoen arvokalojen sadan vuoden mierontie voisi päättyä jopa jo kevättalvella 2014, jos kaikki etenisi vauhdikkaasti. Onhan hangenkin peittämä maa hiljainen, mutta sen hohdosta pystyy ihmettelemään eläinten jälkisigneerauksia ja tuntemaan niiden läsnäolon. Kalateistä lisää lehden sivuilla 16–25
Yli 40-vuotiaistakin 72,5 prosenttia hyväksyy salametsästyksen. Vaikka kanadanmajavia tuotiin Suomeen euroopanmajavia vähemmän, laji on nyt huomattavasti runsaslukuisempi. Sen voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://bit.ly/1dFEndr. tehtiin yllättävä havainto, kun kisaajat huomasivat Hangon tiilitehtaalla jääkuikan. Jääkuikka pesii Jäämerellä mutta talvehtii Pohjois-Norjan rannikolla ja joskus harvoin Itämerellä. joulukuuta. Majavat metsästettäisiin pois sieltä, missä kaksi maassamme esiintyvää lajia elää päällekkäin. Suomen riistakeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) sekä Helsingin yliopisto kaavailevat Suomeen majavista vapaata vyöhykettä euroopanmajavan suojelemiseksi. Suomessa alunperin asuneet euroopanmajavat metsästettiin loppuun 1860-luvulla. marraskuuta tavalliseen nähden moninkertaisesti vettä Pohjois-Karjalan Koitereesta Ala-Koitajokeen. Kala-aktiivien synnyttämä Vattenfallin vastainen nettikampanja ei jäänyt kuitenkaan yhtiöltä huomaamatta. Kanadanmajava lisääntyy tehokkaammin kuin euroopanmajava.. lassi rautiainen TRINGAN eli Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen talvirallissa 6.12. Ennen käytännön toimia lajien levinneisyys on selvitettävä. Se lupasi pian korvata aiheuttamaansa vahinkoa osallistumalla järvilohen kutualueiden kunnostukseen yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. markus varesvuo Jääkuikka Jääkuikkia rannikolla Suomeen majavista vapaa vyöhyke. Lahopuutarhureille näppärä opas lahopuut ovat metsäteollisuuden mielestä vihattavia tuhonlähteitä, mutta luonnolle ne ovat korvaamattomia monimuotoisuuden synnyttäjiä. ?Sitten annettaisiin euroopanmajavan levittäytyä alueelle ja estettäisiin kanadanmajavan leviäminen?, kertoo tutkija Kaarina Kauhala Rktl:stä. Amerikkalaisperäiset majavat tulevat sukukypsiksi nuorempina ja saavat suurempia poikueita. Pelkkien kanadanmajavien poistaminen alueelta olisi hankalaa, sillä lajeja on luonnossa hyvin vaikea erottaa toisistaan. Sama lintu on voinut lentää pitkin rannikkoa, sillä Birdl ife Suomen Tiira-havaintojärjestelmään on merkitty havainto jääkuikasta Turun läheltä Jurmosta 17. Päivää myöhemmin tehtiin myös kaksi havaintoa yhdestä linnusta, joka uiskenteli Kokkolan lähellä Mustasaaressa, mutta tuo lienee eri yksilö. tiin vahingossa kaksi keskenään kilpailevaa lajia. Juoksutus tuhosi äärimmäisen uhanalaisen järvilohen kutupesiä. Virhe paljastui vasta 1970-luvulla, kun hyvin samannäköiset lajit erotettiin toisistaan. pertti harstela / vastavalo Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Vattenfall korvaa järvilohen kutupesien tuhoutumisen voimayhtiö vattenfall sai kalaaktiivien vihat niskaansa juoksuttamalla yllättäen 21. Vuoden ikäinen naarassusi. Kantaa alettiin elvyttää 1930-luvulla Yhdysvalloista ja Norjasta saaduilla majavapariskunnilla, mutta tilalle istutet- 75 % 8 Suomen luonto 11/2014 mirva uotila Kolme neljästä eli 75 Prosenttia alle 40-vuotiaista metsästäjistä pitää Helsingin Yliopiston ruralia-instituutin gallupin mukaan susien salakaatoja hyväksyttävinä. Elinpiirejä kartoitetaan majavalaskennoilla sekä keräämällä metsästäjiltä kallonäytteitä euroopanmajavan esiintymisalueelta Satakunnasta, Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta sekä Länsi-Lapista, jonne euroopanmajavia voi vaeltaa Ruotsista. Suomen luonnonsuojeluliitto tahtookin lisätä tietoisuutta lahopuiden merkityksestä ja on julkaissut näppärän oppaan Lahopuusta elämää
Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) esitti asiasta eduskunnassa tuoreeltaan kirjallisen kysymyksen: ”Mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, että Kontiolahden Jouhtenisen saaren metsätuhoalueen puunkorjuu aloitetaan viipymättä ja siten pelastetaan myrskyn jäljiltä se, mikä vielä on pelastettavissa, ja että estetään enempien, jopa laajempien tuhojen sekä tapaturmien syntyminen?” Hoskonen pelkäsi hyönteis- ja sienituhoja. ”Niin kuin muuallakin vastaavissa tilanteissa, ytimennävertäjiä eli kaarnakuoriaisia esiintyi vain muutaman vuoden ja vain alueen reunoilla. jouni tikkanen 11/2014 Suomen luonto 9. elokuussa 2004 trombi eli pyörremyrsky teki pienen käytännön pilan ja pyyhkäisi Pohjois-Karjalassa lainehtivan Höytiäisen yli. Päinvastoin, Metsähallitus oli jo aiemmin suunnitellut kaatavansa saaresta puita myrskytuhojen jäljittelemiseksi, mutta luonto ehti ensin. Mäntymetsää lakosi 25 hehtaaria. ilmiömäistä ?Männiköissä isotkaan tuoreen kuolleen puun keskittymät eivät näytä lisäävän tuhoriskejä.” hannu vallas / lehtikuva Jouhtenisen pila Trombin jälkiä Höytiäisen Jouhtenisessa pian myrskyn laannuttua 2004. Koska Jouhteninen on sattumalta Natura 2000 -alue ja kuuluu sekä harjujen- että rantojensuojeluohjelmaan, ei puita tietenkään korjattu. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ottivat alueen seurantaan, ja nyt alkaa olla tietoa siitä, millaista tuhoa lahoava puu ympärilleen levitti. ”Männiköissä isotkaan tuoreen kuolleen puun keskittymät eivät näytä lisäävän tuhoriskejä.” Sen sijaan Jouhteniselle jääneet rydöt ja lahopuukeskittymät ovat suojanneet etenkin lehtipuun taimia hirven laidunnukselta. Sen jälkeen niiden kanta hupeni”, kertoo metsäekologian professori Jari Kouki. Aueelle on kehittymässä entistä monipuolisempi puusto. Järven selällä se osui Jouhtenisen saareen ja kaatoi puita kuin tulitikkuja
Kiinassa ja Intiassa lihansyönti on lisääntynyt 7,4 % vuodesta 1961. Se on paljon rahaa. 10 Suomen luonto 11/2014 nä 1300 lintua ja Siuntion Pikkalahdessa 1285. TROFIATASO ERI MAISSA. Samalla tutkijat korjasivat sitkeän väärinkäsityksen, että pisara olisi pisaran muotoinen. Oho! ”Epäon nis tu nu t ym pä ris tö ns uoje lu la ki uh ka kotim aisill e työpaikoill e .” Bioenergia ry, jon ka suurin jäsen on turpeenn ostaja Vapo, kommento i tuoreeltaan 19.12 .2013 esitystä uudeksi ympäristönsuojel ulaiksi. Entä ne suorat. Tarkkailemme ympäristöä. Suomen teollisuudelle on työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2012 arvion mukaan myönnetty kieroja verotukia noin seitsemän miljardin edestä. Länsimaissa, kuten Yhdysvalloissa, lihansyönti on hiipunut vuodesta PNAS / Bonhommeau & Co. Tukkasotkien on aiemmin huomattu alkaneen hengailla muun muassa Tukholman satamassa. Mittalaitteet rekisteröivät 0,3–5 millin kokoisia pisaroita. Birdlife:n Tiira-havaintojärjestelmästä käy ilmi, että Ahvenanmaan lisäksi tukkasotkia on nähty tämän vuoden tammikuussa entistä enemmän myös manner-Suomen rannoilla. Saharan eteläpuolella selvitään lähinnä kasviksilla. Poikkeuksellisen leuto talvi on saanut sukeltajat kuhnailemaan maan etelärannikolla. 2 Tukkasotkat viivyttelevät. Laki rajaisi turpee nnoston luonnonarvoiltaa n muuttuneille so ille. Se lienee siis kieroa. Yrittäjä haluaa yhdistää Purnunlahdessa olevan hotellin keskeneräiseen kylpylärakennukseen lasisella sillalla ja valaista julkisivun ulkoa. Pietarinen on laskenut, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuettiin kierosti energiaverotuen kautta vuonna 2011 peräti 320 miljoonalla eurolla. Robert Churchill / istockphoto isoveli valvoo Luonto ja ympäristö nyt Suuret lihansyöjät tulevat Skandinaviassa ja Mongoliassa on syöty perinteisesti liharuokaa, mutta sen osuus on vähentynyt. Tukimuksessa huomattiin, että pieniä vesipisaroita voi olla kymmenessä kuutiossa sadeilmaa jopa 5000, kun suuria, kahden millin kokoisia, on vain yksi. PNAS-tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo nyt tämän lukeman ihmisellekin. Muun muassa Eero Järnefeltin tallentama Ukko-Kolin maisema voi rikkoutua, jos ranta-asemakaavan muutos Lieksassa menee läpi. Ne olivat pääasiassa erilaisia kehitystukia. Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomessa on ympäristölle haitallisia tukia noin 4,9 miljardin euron edestä. Kasvit yhteyttävät itse ja ovat ykköstasolla, lehmä syö kasveja ja on tasolla 2, mutta jääkarhu syö lähes pelkkiä lihansyöjiä, ja sen trofiataso on 5,5. Kehysriihessä, joka on kamala sana, mietitään keväällä, mistä valtiolle saataisiin rahaa. Ilmatieteenlaitos ja Helsingin yliopiston fyysikot mittasivat viiden vuoden ajan vesipisaroita parantaakseen säätutkien tarkkuutta. MOT-ohjelma selvitti vuonna 2012, että pelkästään Talvivaaran kaivosta oli tuettu vuoteen 2011 mennessä seitsemällä miljoonalla eurolla. teuvo juvonen Suora ja kiero tuki pinnalla Tämä maisema muuttuisi. Raportin kirjoittaja teollisuusneuvos Matti Pietarinen suosittelee kaikkien niiden perkaamista ja turhien tukien poistamista. Ympäristölle haitallisia tukia on tarkoitus hallitusohjelman mukaan poistaa. 1 Kolilla kaavaillaan rakentamista. Eliöiden paikkaa ravintoketjussa kuvataan trofiatason avulla. Myös Ylä-kolin hotellia ollaan laajentamassa. Oma lukunsa ovat rakennemuutosta hidastavat tuet. Espoon Nuottalahdessa laskettiin uudenvuodenpäivä- maailmankuva 1990 lähtien. Valtionvarainministeriön finanssineuvos Outi Honkatukia pitikin 4.12. Se on keskimäärin 2,21, mutta eri maiden välillä on merkittäviä, vauraudesta ja kulttuurista johtuvia eroja.. aiheesta esitelmän, mutta siinä lukee: ”Ympäristön kannalta haitallisia suoria tukia ei Suomessa ole.” Vitsi on siinä, ettei valtionvarainministeriö pidä verotusta suorana tukemisena. 3 Vesipisarat eivät ole pisaran muotoisia. Pieniin, kaikkein yleisimpiin pisaroihin ei muodostu ”häntää” vaan ne muistuttavat lähinnä pihvitomaattia
lassi rautiainen Nuori susi kerjää ruokaa Perseenpurijaksi kutsutulta urokselta. Se ei ole Metsästäjäliiton vaan Suomen riistakeskuksen. Sillä tavalla minä erotan nämä. Onko tapporaha metsästäjien idea. Tämä on vielä julkaisematonta tietoa, mutta väittelen aiheesta keväällä ja voin kertoa, että ahman, karhun ja ilveksen kohdalla tapporaha on lisännyt intoa lähteä pedon perään mutta suden kohdalla ei ole ollut mitään vaikutusta. Näin salakaatajista tulee yhteisönsä pahantekijöitä. Vihreä Lanka kertoi (18.12.), että ympäristö- ja luontojärjestöjen edustajat pääsivät vain yhteen ns. Pelkään, että yhteiselo suden kanssa ei koskaan onnistu, jos sille ei rakenneta arvoa. Arvioinnissa esitetään, että enää ei tavoiteltaisi ekologisesti kestävää susikantaa, vaan ”sosiaalisesti kestävää kannan kokoa”. Mitä järkeä siinä olisi, raportin kirjoittaja Mari Pohja-Mykrä. Kun susi on nähty, se on poistettu. Mari Pohja-Mykrä mari pohja-mykrä Eikö historiassa ole esimerkkejä lähinnä siitä, että tapporaha on johtanut susien hävittämiseen. Sen sijaan metsästäjien edustajia oli joka kokouksessa. suora linja Miten tapporaha suojelisi sutta. Me lisättiin sinne sanktiopykälä, että salakaato on pois seuraavasta laillisesti tapetusta sudesta. Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa arvioinnissa esitetään sudelle ja ahmalle tapporahaa. Tämä oli Reijo Oravan ehdotus. 11/2014 Suomen luonto 11. Jos yhteisön olisi mahdollista saada sudesta ihan selkeää rahaa ja jakaa se parhaalla mahdollisella katsomallaan tavalla, asetelma voisi muuttua. Mutta en henkilökohtaisesti usko, että suden kohdalla saavutetaan ekologista kestävyyttä ilman sosiaalista kestävyyttä. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. No se ei pidä itse asiassa ihan paikkaansa. Tämähän tarkoittaa suden suojelusta luopumista. Jasmin Awad / istockphoto Maa- ja metsätalousministeriön tilaama ”suurpetopolitiikan kehittämisarviointi” suosittelee, että poikkeusluvan ehtojen mukaan ammutusta sudesta maksettaisiin ”suuruudeltaan huomattava tapporaha”. Logiikka tulee siitä, että sudesta ei ole susialueilla eläville ihmisille mitään hyötyä, ja sitä kautta syntyy vääryyskokemus. jouni tikkanen Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Ei, ei. Projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin. ”riskiverstaista”, joissa arviointia valmisteltiin
Jokaisen pesun tai hoitokerran yhteydessä säikeitä ja rakeita päätyy vesistöihin puhdistamojen ohi suuret määrät. Samoin kosmeettisissa ihonkuorinta-aineissa on muovisia rakeita tehoa parantamassa. Kun raemainen, kuitumainen tai kappaleiksi hajonnut materiaali jatkaa kulkuaan ulapalle, se varastoituu rantojen tai merenpohjan maa-ainekseen. Uusimmat tutkimustulokset koskevat hietamatoa, joka syö paljon mutaa ja hiekkaa. Mikromuovien vaikutuksista näihin ketjuihin ja niiden eliöstöön on tähän asti ollut vain hyvin vähän tietoa. Elintilaansa ravinnoksi pöyhiessään se M 12 Suomen luonto 11/2014 wikimedia Commons Toimittanut jorma laurila Erkki Siirilä muovihiukkaset maailmalta Hietamatojen ravinnokseen siivilöimää sedimenttiä Pohjanmeren rannikolla.. Keinokuituvaatteissa kuten nailonissa ja polyesterissä on lähes näkymättömiä muovisäikeitä. Sedimenteissä on kuitenkin monen ravintoketjun perusta. Tiedot tulivat esille Current Biology -tiedelehdessä vuoden 2013 lopussa. Suomalaista kastematoa ulkonäöltään muistuttava eliö on yleinen Atlantilla sekä Itämeren eteläosissa. Näiden pienten hiukkasten pitoisuus on monilla suurkaupunkien läheisillä rannoilla yllättävän suuri: kolme sadasosaa maa-aineksen painosta. Kaksi julkaisun artikkelia kertoo, mitä alle millimetrin läpimittaiset muovinkappaleet saavat aikaan jouduttuaan eliöiden sisälle. Tähän asti on tiedetty isokokoisen jätteen haitat esimerkiksi merikilpikonnille: ne voivat menehtyä syötyään meduusoiksi luulemiaan läpinäkyviä pusseja. muovijäte valtaa meriä Uraauurtavat brittitutkimukset ovat osoittaneet, että meriin päätyvän muovijätteen vaikutukset ovat vakavampia kuin on luultu. Muoviroskaa Hondurasissa Karibianmerellä. uoveja on ollut merissä vasta noin puoli vuosisataa, eikä niiden vaikutuksia juuri tunneta. Mikroskooppisen roskaantumisen lähteet ovat lukuisammat kuin yleensä muistetaan
Parannusta on jo tulossa kosmetiikkavalmisteisiin, sillä päivittäistavaroita valmistava Unilever-yhtiö on ilmoittanut lopettavansa haitallisten rakeiden käytön maailmanlaajuisesti vuoteen 2015 mennessä. Tapaus on merkittävä, sillä edellisen kerran uusi tapiiri löytyi 1865. Englannin kanaalissa mikromuoveja on löydetty kymmenestä kalalajista. Tapiireja elää Kaakkois-Aasiassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. aiemmissa näytteissä, jotka Mark Browne otti 18 merenrannan sedimenteistä ympäri maailmaa, ei löytynyt yhtään paikkaa, jossa mikromuoveja ei olisi ollut. Jorma Laurila 11/2014 Suomen luonto 13. Juuri suuret yksilöt ovat erityisen merkittäviä kannan vahvistumiselle. Turska voi hävitä Kattegatista Kiintiöt EU:n kalastusministerit sopivat viime joulukuussa Koillis-Atlantin pyyntikiintiöistä vuodeksi 2014. Vaikka kyseinen tapiiri nimettiin nyt ensimmäisen kerran tieteellisesti, paikalliset asukkaat ovat pitkään tienneet sen olemassaolosta. Uutta lajia pidettiin pitkään amerikantapiirin (kuvassa) alalajina. Amazonia Nisäkkäät tunnetaan jo niin hyvin, että uusia lajeja löydetään hyvin harvoin. Työ keskittyi muovien joukkoon lisättyjen ainesosien sekä pienten palasten pintaan takertuneiden muiden yhdisteiden haittoihin. Jälkimmäisiä, muovikappaleisiin ympäristössä tarttuvia ja niiden mukanaan kuljettamia yhdisteitä ovat pesuaineet sekä hyönteismyrkyt. Kattegatin tilanne Pohjanmeren suulla on huonoin, ja on vaara, että turska häviää sieltä kokonaan. Kalakannoista lähes puolta pyydetään selvästi liikaa, järjestö kritisoi. uutisia Uusi tapiirilaji löytyi viidakosta erkki siirilä Vähitellen mikroskooppiseksi pilkkoutuva ja ravintoketjuihin kerääntyvä muovijäte on jo maailmanlaajuinen ongelma. Tutkimustulokset merkitsevät uusia haasteita jätehuollolle, jätevesien puhdistamiselle sekä teollisuuden materiaalivalinnoille. Jo yhden sadasosan muovipitoisuus ravinnossa riittää vähentämään madon kasvuun, lisääntymiseen ja ruuanhankintaan käytettävissä olevaa energiaa 30 prosenttia. Koska meritähdillä ja merimakkaroilla on samanlaiset ateriointitavat, on syytä olettaa, että niidenkin elintoiminnot voivat likaantuneilla pohjilla häiriintyä. Tuolloin se luokiteltiin kuitenkin toisen lajin, amerikantapiirin (Tapirus terrestris), alalajiksi. Löydön myötä lajeja on nyt viisi. EU:n sitoumusten mukaan kalastuksen tulee olla unionin alueella kestävää vuoteen 2015 mennessä. Ruotsissa käytetään jo pääosin valikoivia pyydyksiä, joista suuretkin turskat pääsevät uimaan pois. Tanskassa tilanne on Oceanan mukaan yhä huono: sikäläisiin hummerinpyydyksiiin päätyy erityisen paljon suuria turskia. Toista Current Biologyssä julkaistua tutkimusta johti Mark Browne Plymouthin yliopistossa. On siis mahdollista, että muovinkappaleet heikentävät meressä ja rannikoilla jo nykyisin ekosysteemien elinvoimaisuutta. Edellisiin kuuluvat värit, hiilivedyt, palonestoaineet ja antimikrobiset kemikaalit. Kansainvälinen meriensuojelujärjestö Oceana toteaa, että tieteellisten suositusten ja pyyntikiintiöiden välillä ero on edelleen huomattava. Uusi laji on sukunsa pienin, vain vähän yli metrin pituinen ja alle metrin korkuinen. Stephanie Wrightin johtamassa laboratoriotutkimuksessa Exeterin yliopistossa todettiin, että pvc-muovia sisältävää sedimenttiä syövien hietamatojen paino nousee selvästi hitaammin kuin puhtaassa ympäristössä elävien lajitoverien. Myös eräs metsästäjä, muuan Theodore Roosevelt, josta tuli myöhemmin Yhdysvaltain presidentti, lähetti jo sata vuotta sitten näytteen ampumastaan yksilöstä New Yorkin luonnontieteelliseen museoon. Erkki Siirilä Jorma Laurila Mary Evans Picture Library / Lehtikuva pitää matalanmeren pohjan ja rannat kuohkeina sekä hapekkaina muille pikkueläimille. Tutkijat käyttivät määritykseen eläimen ulkoisia ominaisuuksia ja dna-tutkimusta. Kaikki tapiirit on luokiteltu uhanalaisiksi. Hummerinpyynnissä turskia joutuu runsaasti sivusaaliiksi. Hiljattain tutkijat määrittivät uudeksi tapiirilajiksi (Tapirus kabomani) eläimen, joka elää sademetsissä osissa Brasiliaa ja Kolumbiaa. Niiden kasvu, lisääntyminen sekä toimintakyky ovat vaarassa. Turskan kalastus ei ole Kattegatissa sallittua, mutta sivusaaliiksi joutuville turskille on kiintiö. Tapiirilöydöstä kertoi tiedelehti Journal of Mammalogy (6/2013). Ne kärsivät liikametsästyksestä ja elinympäristön tuhoutumisesta. Kun Brownen hypoteeseja testattiin, työ osoitti, että muovihiukkasten kuljettamat muut aineet siirtyvät ruuansulatuksessa hietamatoihin. Hietamadon hyvinvointi vaikuttaa myös kaloihin ja kahlaajalintuihin, sillä se on niiden tärkeää ravintoa. Tutkijat pyrkivät nyt kiireesti selvittämään uuden lajin suojelutilanteen, levinneisyyden ja elinpaikkavaatimukset, jotta voidaan ymmärtää, miten ihmistoimet vaikuttavat siihen
Risteymätutkimus on jo täydessä vauhdissa. Eniten metsäjäniksiä asustaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lumijälkilaskentojen mukaan Pohjois-Savossa ja KaakkoisSuomessa. Myös rusakolla voi olla osuutta metsäjänisten vähenemiseen. Rusakko saapui Suomeen kaakosta Venäjältä vasta runsaat sata vuotta sitten ja levittäytyy edelleen kohti pohjoista. Etelä-Ruotsista metsäjänis on hävinnyt kokonaan, ja sama kohtalo saattaa olla Etelä-Suomen metsäjäniksillä. ”Ensin katsomme, kuinka paljon metsäjänis ja rusakko risteytyvät Suomessa.” Seuraavaksi on tarkoitus tutkia lajien elinympäristöihin ja kanssakäymiseen liittyviä kysymyksiä sekä niiden luontaista taudinsietokykyä. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopiston tutkija Jaakko Pohjoismäki, joka tutkii parhaillaan kahden jänislajin suhdetta. Lajia tavataan vielä koko maassa, mutta määrä on vähentynyt etenkin Länsi- ja Etelä-Suomessa, missä lumentuloa on nykyisin hyvin hankalaa ennustaa. 11/2011 14 Suomen luonto 11/2014 ”Työryhmämme haluaa selvittää kolme asiaa”, Pohjoismäki sanoo. Rusakko kilpailee metsäjäniksen kanssa ravinnosta, mutta heikentää kantaa myös risteytymällä sen kanssa. Saattaakin olla, että lauhojen talvien ja ravintovesakoiden vähenemisen lisäksi myös rusakolla on osuutensa metsäjäniksen heikkoon menestykseen. Kuukauden laji: Metsäjänis Teksti Mirva Uotila Kuva Marko Junttila / Vastavalo Kun lumipeitteen tulo viipyy, valkea metsäjänis on pulassa. Pohjoismäki kerää parhaillaan metsästäjiltä rusakoiden ja metsäjänisten korvia lajien geneettisen ja ekologisen vuorovaikutuksen selvittämiseksi. oma jänis ahtaalla M etsäjäniskanta on kolmenkymmenen viime vuoden aikana taantunut. Siellä missä metsäjänis on taantunut, rusakko on puolestaan runsastunut. Metsäjäniksen väistyessä uuteen ilmastoon sopeutuneempi laji pomppi Eurooppaan Aasian aroilta. Metsäjänis asutti koko Eurooppaa vielä 12 000 vuotta sitten, mutta ilmaston lämmetessä elinolot muuttuivat suopeammiksi rusakolle. Met-
Poikueet: Naaraalla on kesän aikana yhdestä kolmeen poikuetta, joissa kussakin on kahdesta kuuteen jänöä. Ne viettävät päivät lepäillen piiloissaan ja ruokailevat yöaikaan. Metsästys: Metsästysaika koko maassa syyskuun alusta helmikuun loppuun. 11/2014 11/2011 Suomen luonto 15. määrä on vähentynyt. Ravinto: Kesällä ruohokasvit ja pensaat. Tämä olisi linjassa vastaavien ruotsalaisten tutkimusten kanssa. Nykyisen aineiston perusteella risteymiä esiintyy erityisesti Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Aineisto on vielä suppea, mutta vaikuttaa siltä, että jopa kymmenen prosenttia Etelä-Suomen rusakoista olisi risteytynyt metsäjäniksen kanssa. Ulkoisista piirteistä risteymiä on hankala erottaa alkuperäisistä lajeista. ”Oletettavasti risteymiä esiintyy eniten alueilla, joilla lajit kohtaavat useimmin, eli missä metsäjäniskanta on vahva ja rusakkoja tavataan ainakin alueellisesti”, Pohjoismäki sanoo. Ikä: Voi elää jopa 13-vuotiaaksi. Siksi talvipuku voi olla yllä jo ennen lumentuloa, jolloin Metsäjänistä tavataan suojaväri on kääntynyt päälaelleen, vielä koko maassa, mutta huomioväriksi pedoille. Talvella puiden ja pensaiden kuori, versot, silmut ja urvut. Jänöjen korvia on kerätty helmikuusta 2013 asti ja näytteitä on analysoitu runsaat sata kappaletta. Kylmillä säillä metsäjänis voi kaivaa pehmeään lumeen kiepin tapaisen suojan ja vetäytyä lämmittelemään. säjänis ja rusakko risteytyvät keskenään, ja niiden poikaset puolestaan voivat risteytyä takaisin kumpaan lajiin tahansa. Metsäjäniksen talviturkin vaihto ei ala sään kylmetessä vaan päivien lyhentyessä, kun eläimen melatoniinin tuotanto vähenee. tiesitkö. Metsäjänisnaaraiden kiima-aika alkaa vähän rusakkonaaraita aiemmin, mutta rusakkokoiraille kelpaa kumpi tahansa naaras ja koska vain. Koiraat käyvät naaraista koviakin taisteluita. Suomen jäniseläimet: Metsäjänis, rusakko ja ihmisen tuoma kaniini. Metsäjäniksen ensimmäiset kiiman merkit näkyvät Etelä-Suomessa jo helmi–maaliskuussa ja Lappiin päin mentäessä myöhemmin huhtikuussa. n Metsäjänis Lepus timidus Koko: Ruumiin pituus 50–60 cm, paino 2,5–5 kg. Tutkimuksen edetessä nähdään, miten rusakoiden ja metsäjänisten risteytymisalttius jakautuu maantieteellisesti. Nyt jänöt ovat vielä talvitunnelmissa. Kiiman alkaessa metsäjänisten liikkuminen lisääntyy ja ne alkavat muodostaa pieniä ryhmiä. Ne pelmuuttavat toisiaan niin, että karvatupot sinkoilevat. Nyt Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen on tarkoitus selvittää, kuinka yleistä risteytyminen Suomessa on
teksti jouni tikkanen Lohi voi palata jokeen kalatien avulla, mutta helppoa se ei ole. Lohenpoikaset ovat juuri aloittaneet elämänsä joessa. Suomessa on merkittävä lohijoki, jolla tempun voi laskea onnistuvan, ja toinen, jolla se on vähintäänkin erittäin vaikeaa. Lohen m 16 Suomen luonto 11/2014
pekka tuuri matikka 111/2014 1/2014 Suomen luonto 17
@_PolarFox tätä se on jatkuvalla syötöllä tuossa Uumajan portaassa. Ehkä suomalaistenkin tuottama vesivoima olisi jonain päivänä vihreää. Lohen haluavat ottaa sekä meren ammattikalastajat että kotitarvekalastajat, ja vielä jokivarren vapakalastajatkin, ne sellaiset kuin Jasper Pääkkönen.. Ruuhkaista. Lohen vaellus on tuhansia kilometrejä pitkä, ja siihen se tarvitsee isot lihaksensa, joiden takia se on niin arvostettu saalis. syyskuuta – 16?143 kalaa! äyttelijä Jasper Pääkkönen eli nimimerkki PolarFox tweettasi viime kesänä kuvan, joka oli kaapattu Ruotsissa Stornorrforsin kalaportaassa olevasta nettikamerasta. Sen jäsenet levittivät kesällä nettikameran linkkiä sosiaalisessa mediassa, kadehtivat ruotsalaisia ja lukivat kuvan alla nakuttavaa laskuria epäuskoisena: 30. kesäkuuta – 310 kalaa noussut 20. Yleensä kolmen merivuoden jälkeen lohi on sukukypsä ja valmis palaamaan kotijokeensa kudulle. Lohi kuoriutuu suuresta, joen pohjasoraan haudatusta mätimunasta kevääl- lä ja luikahtaa vapaaseen veteen muutaman viikon kuluttua, kun ruskuaispussin ravinto on loppunut. Pääkkönen kuuluu Nopean toiminnan joukko -nimiseen kala-aktiivien ryhmään. Kesän kuluessa se valtaa itselleen joesta reviirin, jolla viettää ensimmäiset kaksi–kolme vuotta napsien pieniä äyriäisiä, vesiperhosia ja päivänkorentoja. Jos Suomen padottuihin jokiin saataisiin yhtä hyvät kalaportaat, ehkä niihinkin alkaisi nousta tällaista kalaa: säärenmittaista, leveäpyrstöistä ja koukkuleukaista. Kevättulvilla vaelluspoikasten parvi lähtee kohti merta, jossa lohet viettävät seuraavat pari vuotta, ahmivat silakkaa ja kilohailia ja kasvavat kamalalla tavalla. panu Orell Nollikas eli ensimmäisen kesän jokipoikanen valtaa joesta pienen reviirin. Kyljen läiskät katoavat, väri muuttuu hopeiseksi ja aiemmin erakkoluontoinen poikanen liittyy jengiin. pic.twitter.com/lvNZ92p4kC 18 Suomen luonto 11/2014 Ruotsalaiset näyttivät keksineen jotain niin nerokasta, että sitä kannattaisi käydä vähän vakoilemassa. Pääkkönen on selvästi varsin hyvin perillä siitä, että lohi on elintapojensa vanki. elokuuta – 12?716 kalaa noussut 16. Sitten koittaa se kevät, jona lohi tulee murrosikään. Kuvassa kolme lohta ui ylävirtaan
Kumpikin niistä suosittelee, että istutuksista luovutaan mahdollisuuksien mukaan ja lohen luonnollinen elinkierto palautetaan. Forssén vastaa töikseen Vattenfallin kalankasvattamosta ja kalaportaan toiminnasta, joten hän on sopiva mies selittämään kalaportaan teknisiä yksityiskohtia. Ajamme ensin pimeän kaupungin läpi, sitten 10 kilometriä Uumajajokea ylävirtaan, Stornorrforsin kalaportaalle, jonka luona Forssén pysäyttää auton. Åke Forssén esitteli smolttiohjurin. Ilmeisesti viljeltyjen lohien perimä on köyhtynyt, kalat ovat saavimaisissa kasvatusaltaissaan typeröityneet ja istutuksia on tehty liian varhain keväällä. On selvää, että Suomeen tarvitaan tulevina vuosina aika paljon sellaisia kalateitä kuin Uumajassa on. Saan tietää, että samalla paikalla oli ensimmäinen kalaporras jo 1930-luvulla. Että enin osa joen vedestä ohjataan tietysti kauemmas vesivoimalaitokseen, mutta myös täällä kalaportaalla suurin 11/2014 Suomen luonto 19. Että portaan suulle virtaa kesällä jopa 50 kuutiota vettä sekunnissa ja vie- jouni tikkanen Kaikkien kalastajien pitäisi olla yhtä huolissaan siitä, että vesivoimapato katkaisee lohen elinkierron kahdesta kohdasta: pienten vaelluspoikasten pyrkiessä kohti merta ja aikuisten lohien yrittäessä takaisin kudulle. Se ei ole ihan helppo homma. Että nykyinen voimalaitos rakennettiin 1958 ja uusi kalaporras vähän myöhemmin. åke forssén Stornorrforsin kalatien suulle johdetaan houkutusvirtaus vedellä, joka on ensin kulkenut vasemmalla näkyvän pienvoimalan kautta. Että entisessä kalaportaassa oli allasmaisia levähdyspaikkoja, kun taas nykyinen on amerikkalaistyylinen, lähes suora betoniporras. Suomen maa- ja metsätalousministeriö onkin asettanut kaksi työryhmää, jotka ovat tuottaneet kaksi hienoa paperia, kalatiestrategian ja vastikään valmistuneen lohistrategian. Siksi on paras lähteä katsomaan, mihin Uumajan ihme perustuu. Tuulee ja vihmoo jääkylmää vettä. Niitä on paljon. ON syyskuun loppu, kun Vattenfallin työntekijä Åke Forssén tulee hakemaan laivalta pommacin värisellä Volkswagenilla. Että kolme vuotta sitten tuota uudem- paa kalaporrasta alettiin parannella, mutta työt ovat yhä kesken. Merikalastajien kannalta huoli on alkanut tulla kuitenkin ajankohtaiseksi vasta, kun on käynyt ilmi, että ongelman lääkitseminen ei enää toimi, vaan voimayhtiöiden mereen laskemien poikasten eloonjäänti on romahtanut 1980-luvun jälkeen. lä syyskuun loppuun saakka 10 kuutiota, mutta sitten sitä oltiin panemassa kiinni. Olimme tulleet yhdennellätoista hetkellä
Suomen ensimmäinen sähköä antava vesivoimala rakennettiin samoihin aikoihin Tampereelle. Mutta se on vain pintaa. Entä kalatiet?. Että kalaportaassa on islantilainen skanneri, joka kuvaa jokaisen kalan ja mittaa sen korkeuden. Sen takana virtaa vesi. Niitä isompia myllyjä on vain 60. Ei saa joutua sellaiseen harhauskoon, että Ruotsi olisi jotenkin merkittävästi pyhimyksellisempi vesivoima-asioissa kuin Suomi. ”Okei”, minä sanon. Että korkeudesta voidaan arvioida pituus. Ja niin edelleen. Eikä siinä kaikki: Kun ehditään takaisin ylös, Forssén esittelee siivousrobotit ja hydraulisen emokalaloukun ja punnitushuoneen ja säätöportit ja smolttiohjurin. Näyttää siltä, että ruotsalaiset ovat suunnanneet merkittävän osan kansantaloutensa tuotosta vaelluskalojen suo- Käy ilmi, että Uumajassa on ongelmia. Vertailun vuoksi: Meillä vesivoimalaitoksia on 221 ja patoja 331, tai kymmenen kertaa enemmän, riippuen siitä, kysyykö Energiateollisuus ry:ltä, maa- ja metsätalousministeriöltä vai Virtavesien hoitoyhdistykseltä. Että kesän pisin lohi oli ollut 149-senttinen. Ei ole vuoria, joten ei myöskään yhtä paljon alaspäin virtaavaa vettä. jeluun. Ruotsissa on nyt vähintään 12?200 patoa ja yhteensä 30?000 ihmisen rakentamaa estettä vaelluskalojen tiellä. Forssén pudottautuu edeltä rämiseviä metalliportaita pitkin kaksi kerrosta alaspäin, ovelle, jonka edessä on pimennysverho. pekka tuuri Tenojoen kaksivuotias jokipoikanen on vielä pilkukas ja läikikäs. Oven pie- 20 Suomen luonto 11/2014 lessä on palleatyrän muotoinen kamera ja seinällä uutuuttaan kiiltävä kosketusnäyttö, jolla voi selata videolle tallentuneita kaloja. Johan Kling Ruotsin meri- ja vesivirastosta (HaV) kertoo, että Ruotsissa rakennettiin paljon patoja jo keskiajalla. Että tässä uudessa keksinnössä voittavat sekä lohet että ihminen. Ruotsalaisten historia on samanlainen kuin meidän, mutta Ruotsissa on ollut teollisuutta pi- dempään ja jokia on valjastettu aiemmin. osa vedestä kulkee uuden pienoisvoimalaitoksen kautta. EU:kin on auttanut, ja Vattenfall ja lähialueen kunnat. Maamme on tasaisempi. Toinen buumi tuli sekä Ruotsissa että Suomessa 1930-luvulla ja kolmas 1960-luvulla. Että vasta suuaukolla pienvoimalaitoksen vedet yhtyvät takaisin kalaportaan veteen, ja näin saadaan aikaan niin sanottu houkutusvirtaus mutta otetaan siitä samalla energiaa. Sanalla sanoen kaikessa haisee raha. ”Eihän tämä nyt ole se huone, jossa teidän nettikamera on?” ”Jåå-å.” Forssén astuu verhon raosta hämärään huoneeseen, jonka yksi seinä on lasia. Juttua näköjään riittäisi, mutta tässä kohden Forssén lopulta huomaa katsahtaa kysyäkseen, onko asia selvä. Vesivoimalaitoksia on 2100, ja 206 niistä tuottaa vähintään kymmenen megawattia sähkötehoa. Ensimmäinen sähköä tuottava voimalaitos pystytettiin kuitenkin vasta 1882, ja siitä alkoi buumi, jonka aikana, vuonna 1898, myös Stornorrforsiin tehtiin sähköä tuottava voimalaitos