Suomen Luonto 1/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70 UHATUT NISÄKKÄÄMME Uusin tieto SIIVOUSPARTIOT Varikset ja lokit tekevät hyvää työtä / KOSKIKARA ei pelkää kylmiä kylpyjä Suomen 1 28.1.2011 Irtonumero 7,50 kuvasatoa Luomus 2010 -kisaan lähetettiin 3000 kuvaa. Katso upeimmat otokset! suurkilpailumme
Pakkasta on 27 astetta, ja vaaran laella tykky on vanginnut puut ja rakennukset. Taustalla näkyvät Pikku-Syötteelle johtavan mutkaisen tien valot, jotka korostavat Pohjois-Pohjanmaan avaruutta.. sydäntalvi taivaan valoa KUVa jUhO rahKONEN / TeKsTi aLicE KarLSSON iSO-SyöTTEELLä Pudasjärvellä tammikuinen aamutaivas loimuaa punaisena
Virtaavissa vesissä kuten Laukaan Tarvaalanvirrassa jäätä muodostuu usein vain rannoille sekä kivien ja oksien ympärille.. jääveistos KUVa hENriK LUNd / prO LUONTOKUva / TeKsTi aLicE KarLSSON vETEEN kurottuva oksa pidättelee pientä jäälauttaa paikallaan. Vesi on muuttanut olomuotoaan ja jäätynyt
sydäntalvi
luonto on aarre, jota kannattaa puolustaa. 1/2011 Eläimet ja kasvit 8 Myyrän onni on lumen alla 10 Hilkka-kotka lähti Viroon 16 Kettuhyppyjen aika 18 Uhattuna. lehtemme perustettiin 1941 talvisodan jälkeen vaikeissa oloissa. Siitä on osoituksena myös lehtemme ensimmäisen luomus-valokuvakilpailun suosio. Vapaaehtoiset jätekaapparit keskuudessamme. Hienoa on, että luonnonystävien joukko ja kiinnostus luontoon ovat kasvaneet. suomen punainen lista muuttui. 44 Sukelluspuku omasta takaa. 50 Kultaryntäys. 1980-luvulle asti Suomen luonto oli lähes ainut luontotiedon lähde ja luonnon puolustaja. Yritämme parhaamme mukaan tarjoilla tuoretta tietoa ja hienoja elämyksiä sekä kannustaa liikkumaan upeassa luonnossamme. Sodan karmeat tuhot herkistivät näkemään myös luonnon haavoittuvuuden. Se on hieno saavutus. jatkamme samalla peruslinjalla, ja juhlavuotemme kunniaksi toteutimme myös lehtiuudistuksen. koskikarat puljaavat virtaavissa vesissä pakkasesta piittaamatta. Luonto ja ympäristö 12 Pohjolan isot järvet lämpenevät 41 Urbaanit terveyspartiot. "tapahtuneiden menetysten jälkeen me vasta täysin käsitämme, millaisia arvoja maamme luonto on sisältänyt, ja näiden menetysten valossa meille on myös entistä selvemmin kirkastunut vielä hallussamme olevien luonnon muistomerkkien suojaamisen ja säilyttämisen velvoitus", todetaan ensimmäisessä pääkirjoituksessa keväällä 1941. luonnonsuojelu ymmärrettiin osaksi isänmaamme puolustamista. vanhin. nisäkkäät. Suomen luonnolla on yli 100 000 lukijaa, ja ilahduttavasti myös muu media kertoo nykyisin luonnosta ja ympäristöongelmista. Saimme runsaalta tuhannelta luonnonystävältä yli 3000 kuvaa. Siellä mieli lepää ja terveys kohenee. Pääkirjoitus 70 vuotta luontojournalismia SUOMEN LUONTO on maamme noin kolmesta tuhannesta aikakauslehdestä 90. Siitä huolimatta jaksettiin silloinkin kantaa huolta myös luonnosta. Sanan ja kuvan voimalla luontoa puolustetaan tänäkin päivänä. toivottavasti koette sen mieluisaksi, arvoisat lukijamme. jauhetaanko lappi ja itä-suomi hienonhienoiksi kiteiksi? 6 Suomen luonto 11/2011 sirPa Pellinen jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi Geologi Tuomo Etelämäki johdatti Suomen Luonnon kaivoksen pohjalle. marjaana malkamäki 50
luontokuvaaja juha taskinen etelämantereella suomalaisten tutkijoiden mukana. Ihmiset ja elämäntapa 23 Luomus 2010. suomen luonnon valokuvakilpailun upeaa antia. jukka viitalan kuva osallistui Luomuskisaamme. 58 juha taskinen Suomen Suomen Luonto 1/2011 70. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_01/2011 Hansaprint oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Suomen Luonnon painopaperilla on Joutsenmerkki. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 2280 8217, 040 351 9217 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Antti Halkka (virkavapaalla 31.7.2011 asti) Liisa Hulkko, 2280 8203, 040 717 8550 (ma.) Alice Karlsson, 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen (virkavapaalla) Johanna Mehtola, 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 2280 8234, 050 432 8421 Toimituksen assistentti Elina Juva 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Nina Mansukoski (09) 4559 0097, 045 256 8008 nina.mansukoski@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vaatimuksia on asetettu mm. puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Luomuksen satoa. Arto Ketolan sumuinen merimaisema ylsi kärkikymmenikköön. Retkeily ja matkailu 58 Suuri valkoinen. FSC-sertifikaatti on puolueeton, Joutsenmerkkiä vahvempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoidosta. 11/2011 Suomen luonto 7. Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. Talvi ja pakkanen taiteilevat jääkukkia. Pamela tola. 23 vakiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 40 Kolumni 57 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Havaintokirja 73 Paras juttu 74 76 81 81 Lukijoilta Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti 82 Suomen Luonto 70 vuotta Ketut ovat liikkeellä. Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. Niitä suojaa hyvä höyhenpuku ja paksu rasvakerros. Kuvasarja punaturkin taitavasta saalistushypystä. juha mälkönen 16 kanneSSa Keisaripingviinit lepäämässä Weddellinmeren jäällä. 66 Kasvokkain. Kaikki tuotanto kemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit
Luonto ja ympäristö nyt Pikkunisäkkäät hyötyvät kunnon talvesta, mutta monille linnuille se tietää vaikeuksia. ToimiTTaneeT aNTTi haLKKa ja aLicE KarLSSON Paksu lumi suojaa hangen alla viihtyvää satamiljoonaista myyräkansaa. näin on varsinkin nyt, kun myyräkanta on monin paikoin lapissa suurin 30 vuoteen ja ehti etelässäkin vahvistua ennen lumen tuloa. "Sen paksuinen hanki eristää, eikä enää helposti pakkaannu, kuten tänäkin talvena kävi alkutalvesta vesisateen jälkeen esimerkiksi Suonenjoella." lumiluolasta hakevat näkö- ja lämpösuojaa myös kanalinnut ja pienistä sii-. runsain talvilintu on talitiainen, jota on normaalitalvena suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisia. TäNä vUONNa talvi tuli etelässä juuri niin kuin pitääkin eli pakkanen saapui samaan aikaan lumen kanssa. lumi eristää myyrä-, hiiri- ja päästäisväen talven kylmyydestä ja pöllöjen katseilta. "noin 30 senttiä on jo hyvä lumen paksuus", Huitu pohtii myyränäkökulmaa. Hangen alla on huimasti enemmän väkeä kuin lumipeitteen päällä. Hangen päällä asukkaita on vain joitain kymmeniä miljoonia. esimerkiksi lintuja on talvella vain parikymmentä miljoonaa. "eikä metsäpäästäinen jää myyristä runsaudessa paljoakaan jälkeen." tästä voi laskea, että hangen alla talvehtiva nisäkäsjoukko on nyt satoja miljoonia. Haitaksi pakkastalvi on esimerkiksi rusakolle, hippiäiselle ja puukiipijälle. Myyrän onni on lumen alla 8 Suomen luonto 11/2011 reijo lähteenmäki / kuValiiteri S uomea peittää paksu lumihanki. "metsämyyriä oli etelässä alkutalvesta puolisensataa hehtaarilla ja peltomyy- riä saman verran", sanoo tutkija Otso Huitu metsäntutkimuslaitokselta. Suurimmalle osalle talviluonnon eläimistä kunnon lumipeite merkitsee sitä, että perusasiat ovat kunnossa
linnuista pakkastalvi on aina vaikea hippiäisille ja puukiipijöille. tarjoamalla ruokaa linnut saa lähelleen, elämää ikkunan taakse. hetken päästä lumipallot lehahtivat omenapuun oksille mikä minnekin. seuraavana syystalvena iloinen särinä soi yhtenä aamuna peltomme takana, ja pian pyrstötiaisparvi sujahti talipalloille touhottamaan. esimerkiksi sopii viime talvi. n Myyriä oli alkutalvesta jopa sata hehtaarilla. vekkäistä esimerkiksi urpiainen. aina uudestaan ilahduttavat suloisen pirteät sinitiaiset, tutut mustahuppuiset talitintit, koreat punatulkut, hillitynvihreät viherpeipot, aamuhämärissä loikkivat mustarastaat, talitankoa takovat tikat... omakotipihojen lisäksi ruokinta sopii kerrostaloalueillekin taloyhtiön talkoohankkeena. teeri ruokailee keskitalvella vain muutamia tunteja ja painuu sitten jälleen piiloon lumikieppiinsä. Pyrstötiaisiakin nähtiin vain neljäsosa edellistalven joukosta. tutun maanomistajan metsässä ruokintapaikka houkuttelee harvemmin nähtäviä hömötiaisia, pirteästi tirrittäviä töyhtötiaisia, pikkuruisia kuusitiaisia, veikeästi vilkuilevia närhiä, ehkä pistäväsilmäisen varpusSinitiaisia. Vastoin luuloja talviruokinta ei oikein toteutettuna aiheuta linnuille eikä ihmisille epidemioita, ei runsastuta rottia eikä houkuttele muuttolintuja jäämään pakkasiin. Vanha konkarikin voi saada uutta ihmeteltävää, tänä talvena jymy-yllätyksenä jopa kaakosta vaeltaneen viitatiaisen. pöllönkin. Aleksi Lehikoisen ja Risto A. Hippiäisille, puukiipijöille ja pyrstötiaisille tyypilliset talvitappiot korvautuvat vuodessa tai parissa suuren poikasjoukon ansiosta. jos ruokinnan aloittaa, sitä on ehdottomasti jatkettava kevääseen. moni lintu on ruokinnan varassa. kunnon talvesta on eniten haittaa eteläisille nisäkäslajeille kuten metsäkauriille ja rusakolle, joiden on vaikea kaivaa ravintoa hangen alta. minulle ja monelle muulle sykähdyttävä tulokas ovat olleet pyrstötiaiset. "lutuisia", ihasteli poikani aarni. Puiden oksille ja rungoille paakkuuntunut lumi vaikeutti kohtalokkaasti lintujen ruokailua. KIIKArISSA henrik kettunen / cartina pErTTi KOSKiMiES Kun pyrstötiainen tuli pihaan LiNTULaUdaLTa löytää aina uutta katseltavaa. siitä on kohta kymmenen vuotta, ja joka talvi parvi palasi. Pähkinät, siemenet, talipallot, leivän- ja juustonmurut ja hedelmät houkuttelevat vilinää omalle pihalle. näky oli ensimmäisellä kerralla mykistävä: lyijykynän mittaisia väriseviä pyrstöjä siirotti joka suuntaan, valkoisia palleroita aaltoili talipallon päällä, sirinä ja särinä kimpoilivat korviini. luonnontieteellisen keskusmuseon talvilintulaskentojen reiteillä tavattiin viime talven lopulla 4000 laskentakilometrillä vain 113 hippiäistä eli pienin joukko 1900-luvun kylmimmän talven 1986/1987 jälkeen (tuolloin 96). siksi esimerkiksi tali- ja sinitiainen sekä mustarastas selvisivät viime talvesta suomessa kohtalaisesti. nyt kun pakkastalvia on peräkkäin kaksi, vaikutus voi kestää pitempään. aNTTi haLKKa ja pErTTi KOSKiMiES ruokinnan avulla tali- ja sinitintti selviävät kovista talvista. pyrstötiaisetkin vierailevat lintulaudalla. markus VaresVuo. Väisäsen mukaan puukiipijöitä tilastoitiin laskentareiteillä talven jäljiltä vain 130, vähiten 30 talveen
otoksiin tallentui myös pieniä kiistoja Hilkan ja vanhemman merikotkan kesken. TUULivOiMa on tappanut lu- Raasepori Hanko kuisia merikotkia esimerkiksi norjassa ja ruotsissa. Paino 47 kiloa, siipien väli 180240 senttiä. Siellä se on nyt toista talvea. MERIKOTKAN TALVI hilkka-kotka H arva on jättänyt jälkeensä komeampaa perintöä kuin Markku Nygård. Helsinkiläinen lintuharrastaja testamenttasi omaisuutensa luonnonsuojeluliiton kotkarahastolle. Siellä Hilkan sai valokuvattua virolainen lintuharrastaja ja luontokuvaaja Mati Martinson. Luonto ja ympäristö nyt mati martinson lähTi Viroon Satellittilähettimet antavat uutta tietoa merikotkien liikkeistä ja tuulivoiman vaarasta kotkille. nygårdin äidin mukaan nimetty merikotka antaa nyt tietoa nuorten kotkien liikkeistä ja tuulivoiman vaaroista linnuille. lähimmillään se kävi viime kesänä vain 50 metrin päässä Saaristomeren Dragsfjärdin tuulivoimaloista. minne Hilkka lähtee, jos itämeri jäätyy myös Saarenmaan tasalla. viime talvena kaksi kotkista oli lähinnä ahvenanmaalla ja kaksi ruotsissa, missä Köressaare Kärdla HIIdeNMAA Haapsalu Ridala SAAReNMAA Leisi Orissaare Kuressaare RIIANLAHTI Suomen pesimäkanta yli 350 paria, Itämeren 1500 paria. muut WWF:n ja luonnontieteellisen keskusmuseon projektin merikotkat merkittiin jo kesällä 2009. komea syyslento vei linnun Hiidenmaalla itämeren vanhimman kõpun majakan seutuville, mistä se jatkoi Saarenmaan Sõrven niemelle. rahoilla hankittiin aluksi satelliittilähetin Saaristomerellä viime kesänä varttuneelle merikotkanpoikaselle. tätä kirjoitettaessa Hilkka on virossa. ne ovat antaneet paljon tietoa merikotkien elintavoista. Suomessa varmoja tapauksia on kolme, kaikki ahvenanmaalta. Kanta kasvanut 1970-luvulta kymmenkertaiseksi, mutta laji on vuoden 2010 uhanalaisluokituksessa yhä vaarantunut. Merikotka junnu-kotka päätyi Pohjanmeren rannikolle asti. kotkia merkataan tänä vuonna lisää, kolme niistä markku nygårdin perinnön turvin. merikotkien liikkeitä voi seurata osoitteessa http://www.luomus.fi/ elaintiede/merikotkat/. aNTTi haLKKa värirenkaat kertovat kotkan identiteetin: suomalainen. mati martinson 10 Suomen luonto 11/2011. Suurin yllätys tutkijoille oli se, että kaikki merenkurkussa merkityt neljä nuorta merikotkaa viettivät viime kesää lapissa
uni on katkonaista, sillä lintu herää keskimäärin 410 kertaa tunnissa venyttelemään, rapsuttamaan ja puhdistamaan höyhennystään. saksalaisen kameraseurannan mukaan naaraat nukkuvat varttitunnin pitempään kuin koiraat. maaja metsätalousministeriö ei lämpene ajatukselle. kanta kasVaa, jos kuutit VälttäVät hukkumisen Verkkoihin. 11/2011 Suomen luonto 11 markus VaresVuo. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ilpo Kojola muistuttaa, että muillakin suurpedoilla on oma osuutensa, sillä etenkin karhu saalistaa metsäpeuroja alkukesästä. muutama vuosi sitten sama taho vaati peurankaatolupia viljelyksille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. TErO pOUKKaNEN tutkittua Tiaisnaaras nukkuu pitempään kuin koiras SiNiTiaiSET nukkuvat talvella viitisen tuntia pitempään kuin keväällä. Yksilöiden väliset erot säilyvät talvesta toiseen. pErTTi KOSKiMiES tero Poukkanen arto hämäläinen / kuValiiteri vuoksen taimenta elvytetään KaaKKOiS-SUOMEN ely-keskus selvit- tää vuoksen kutupaikkojen kunnostusta ruoppauksin ja pengerryksin sekä kalaportaiden rakentamista voimaloiden ohi laatokalta Saimaalle asti. vuoden 2001 laskennassa saatiin 1700 päätä, mutta nyt kanta on tuskin 900. Metsäpeura Metsäpeurojen kato ei ole vain suden syy KaiNUUSSa ja etenkin kuhmossa huolettaa metsäpeuran kannan jatkuva alamäki. vuoksen alkuperäinen taimenkanta kykenee lisääntymään, mutta matalikoille laskettu mäti tuhoutuu usein vedenpinnan rajujen vaihtelujen vuoksi. nYt Yli 50 norPPanaarasta Valmistautuu sYnnYttämään saimaalla. "Sudettoman vyöhykkeen luominen suden pääasialliselle esiintymisalueelle on lähes mahdoton toteuttaa", toppuuttelee ministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Samalla elpyisivät ilmeisesti vedenvaihtelujen takia taantuneet siika- ja harjuskannatkin. naarasvoittoisesta sukupuolijakaumasta on tietoja muualtakin euroopassa. pErTTi KOSKiMiES imatrankoski juoksutus vaihtelee vuorokaudessakin moninkertaisesti ja eri tahdissa imatran ja Svetogorskin voimaloissa. Syynä pidetään runsastuneita petokantoja, etenkin sutta. Suomen metsästäjäliiton (Sml) toiveena on luoda kuhmoon sudeton vyöhyke metsäpeurakannan turvaamiseksi. naaraat paitsi nukkuvat pitemmät yöunet kuin koiraat myös viivyttelevät valveillakin pari minuuttia pitempään aamulla ennen liikkeellelähtöä. tämä jakauma on säilynyt ainakin yli 30 vuotta suomessa, selviää Aleksi Lehikoisen työryhmän rengastusyhteenvedosta. Sen vuoksi kuhmoon myönnettiin kuluvalle metsästyskaudelle 17 karhulupaa eli tavalliseen kiintiöön nähden kaksinkertainen määrä. metsästäjäliiton peuraystävällisyys vaihtelee. Pinnankorkeus heittelehtii etenkin imatrankosken alapuolisella alueella, koska veden- Suokukot naarasvoittoisia SyKSyN nuorista suokukoista keskimäärin 66 prosenttia on naaraita, 33 prosenttia normaalipukuisia ja prosentin verran kryptisiä, naarasta muistuttavia koiraita. jos taimenen kutu onnistuisi varmemmin, istutuksia voitaisiin vähentää, ja joen kalataloudellinen ja kalastusmatkailullinen arvo kasvaisi. voimaloiden toiminta perustuu Suomen ja venäjän välisiin sopimuksiin, jotka eivät edellytä vesioikeuden lupaa eivätkä siksi kalahaittojen huomiointia. pErTTi KOSKiMiES Suokukko juha taskinen / kuValiiteri 270 on saimaannorPPien määrä suomessa. edelliskesän poikaset nukkuvat yhtä pitkään kuin aikuiset mutta aamuviivyttely venyy neljäksi minuutiksi. linnut nukahtavat nopeammin ja heräävät varhemmin, jos yöpymispaikka on tavallista valoisampi
aineistomme ei siis tue naSan esittämiä johtopäätöksiä." Suomen ympäristökeskuksen mukaan elokuiset pintaveden keskilämpötilat ovat kuitenkin nousseet useissa Suomen järvissä 1960-luvulta tähän päivään: "nousua näkyy muun muassa Saimaalla, jääsjärvellä, Pielisellä, lappajärvellä, Päijänteellä ja oulujärvellä", hydrologi Johanna Korhonen sanoo. mikäli sopulit selviävät talvesta ja lisääntyvät, on Suomen kamaralle etsiy- tyneillä tunturipöllöillä hyvät edellytykset pesintään. lopputalven sääoloista riippuu, miten myyräkantojen käy ja sopiiko valkeita pöllöjä odotella meille pesimään. WiLLiaM vELMaLa 12 Suomen luonto 11/2011 lähde: sYke. metsäntutkimuslaitoksen mukaan sopulien määrä oli lapissa syksyllä kasvussa. "Yksinkertaista ja yleispätevää vastausta ei ole. arvola muistuttaa myös, että lämpötilamuutokset saattavat näyttää hyvin erilaisilta tarkastelujaksosta riippuen. vastaava määrä on nähty etelässä viimeksi talvella 20022003 ja väliin mahtuu vuosia, jolloin on havaittu vain yksi tai kaksi pöllöä. Sen mukaan pintavesi on lämmennyt useimmissa keski- ja länsieuroopan järvissä muttei yhdessäkään tutkimistamme kahdessatoista viron, ruotsin tai Suomen järvessä. lisäksi tuloksiin vaikuttavat mittausmenetelmät ja niiden epätarkkuudet sekä se, mitä tilastollista menetelmää tarkastelussa on käytetty. v Järvivedet ovat lämmenneet Pohjois-Euroopassa viime vuosikymmeninä nopeammin kuin missään muualla maailmassa, väittää marraskuussa julkaistu NASAn satelliittitutkimus. PINNAN ALLA 20 Oulujärven pintaveden lämpötila elokuussa 19852010 15 lämpötila ( c ) 10 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 Wikimedia commons Tunturipöllöt lentävät äänettömin siivin. valkeat pöllöt liikkeellä TUNTUripöLLöjä nähtiin alkutalvella etelä-Suomessa useampia kuin vuosiin; marraskuun puolivälin ja vuodenvaihteen välisenä aikana niitä havaittiin ainakin seitsemän yksilöä. "millään havaintopaikalla ei näy viilenemistä. julkaisimme vuosi sitten analyysin, jossa kävimme läpi 25 eurooppalaisen järven pitkän aikavälin lämpötila-aikasarjoja. laji pesii Suomessa vain kaikkein runsaimpien myyrävuosien aikaan. lämpenevätkö Suomenkin järvet, ympäristöntutkimuksen professori Lauri Arvola Helsingin yliopistosta. Suomen ympäristökeskuksen elokuiset havaintosarjat samalta jaksolta näyttävät jopa 0,10,15 asteen lämpenemistä vuotta kohti. toisaalta kesäheinäkuun keskilämpötiloissa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta." naSan tutkimuksen mukaan järvien pintavedet ovat lämmenneet maapallolla 25 viime vuoden aikana keskimäärin 0,045 astetta vuotta kohti, Pohjois-euroopassa liki kaksi kertaa nopeammin. joulukuun loppupuolella ei löytynyt enää uusia yksilöitä, joten ukulit lienevät toistaiseksi jatkaneet matkaansa vähälumisemmille seuduille myyräjahtiin. viimeksi tunturipöllö pesi Suomessa 2007 ja sitä ennen 1980-luvun lopulla. Luonto ja ympäristö nyt Pohjolan isot järvet lämpenevät änern ruotsissa sekä laatokka ja Ääninen venäjällä nousivat kärkeen tutkimuksessa, jossa selvitettiin 167 järven pintaveden kesäaikaisia lämpötilamuutoksia vuosina 19852009. "tuon jakson nopeaa lämpenemistahtia järvissämme ei kuitenkaan pidä yleistää, 25 vuotta on ilmastonmuutoksen ilmentäjänä liian lyhyt aika. Pidemmällä tarkastelujaksolla lämpeneminen on ollut selvästi hitaampaa, noin puoli astetta kymmentä vuotta kohti", korhonen sanoo. mittaukset on tehty pohjoisella pallonpuoliskolla heinäsyyskuussa
lintuja elää pelloilla neljänneksen enemmän kuin 10 vuotta sitten. "naaras valitsee koiraan monen signaalin perusteella", kekäläinen sanoo. ne varastoivat lämpöä enemmän." piia ahONEN 13 noin 40:stä eurooPassa eläVästä lePakkolajista taVataan suomessa kuten kuVan korVaYökkö. Pelkästään ornamentit eivät ratkaise." aLicE KarLSSON antti koli / kuValiiteri peltolintujen ahdinko helpottunut KiUrUT, töyhtöhyypät, tuulihaukat, pensastaskut ja monet muut tutut viljely-ympäristössä elävät linnut ovat hyötyneet suomen eu-jäsenyydestä. Pääosa euroopan uhanalaisista lajeista on viljelyseutujen lajeja. pErTTi KOSKiMiES lauri arVola Wikimedia commons Naali ei pysty enää pesimään Suomessa NaaLia on suojeltu 80 vuotta, mutta silti laji uhkaa kadota suomesta. tärkeää on sukupuolten yhteensopivuus, johon vaikuttavat monet asiat. osa lePakoista muuttaa talVeksi etelämmäksi, mutta meillekin niitä jää horrostamaan luoliin sekä rakenteisiin ja onkaloihin. kylän yliopistosta otti väitöskirjatyössään ison haasteen, niin sanotun soidinparadoksin tarkastelun. Komeimmat ornamentit eivät aina ratkaise TUTKija Jukka Kekäläinen jyväs- Tuulihaukka markus VaresVuo / kuValiiteri tutkittua Mittauslautta vanajanselällä talvella 20092010. "laatugeenit eivät ole kaikille naaraille samoja. kala pystyy myös vaihtamaan väriään salamannopeasti." Siian kutuasuun kuuluvat kutukyhmyt, nieriällä kirkkaanpunaiset evät ja vatsa. kesannointialan kasvattaminen ja muut ympäristöä monipuolistaneet toimet soivat linnuille lisää elintilaa. Yhteispohjoismainen tutkimus osoitti, että naali pystyy lisääntymään ketun takia nykyisin vain tarpeeksi korkealla olevilla ja tarpeeksi laajoilla alueilla. "jos naaraat suosisivat aina vain komeimmin koristautuneita koiraita, pitäisi sekä huonolaatuisten koiraiden että parinvalinnan hyötyjen hävitä." näin ei todellisuudessa tapahdu. koe-eläiminä kekäläisellä oli nieriä, siika ja mutu, joka osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi. Sen antureilla selvitettiin muun muassa veden ja jään lämpötilaa. "Sitä paitsi vesistöt ovat erilaisia. "ruotsissa ja norjassa havaittiin kuitenkin viime kesänä 44 poikuetta, joissa oli pitkälti toistasataa pentua", metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen sanoo. niistä kuusi lisääntYY oloissamme. jos naaraskala valitsee parittelukumppaninsa aina komeimpien ornamenttien kuten punaisimpien evien perusteella, mikseivät ornamenteiltaan vaatimattomat koiraat häviä joukosta. Soidinparadoksi ei ratkennut, mutta lisätietoa parinvalinnasta saatiin. Sillä on kutukyhmyjä, vatsa muuttuu punaiseksi ja evät saavat valkoiset reunukset. lisäksi sen kyljet välkehtivät metallinhohtoisina. naaras voi pariutua muitta mutkitta pienikyhmyisen tai hailakan värisen koiraan kanssa, vaikka ornamenttien näyttävyys saattaisi viitata vaikkapa parempaan loiskestävyyteen tai taitavampaan petojen välttelyyn. esimerkiksi todella suuret vesimassat, kuten naSan tutkimuksessa mukana olleet laatokka ja Ääninen, käyttäytyvät eri tavalla kuin pienemmät ja vesitilavuudeltaan vähäisemmät altaat. suomen tunturialueet ovat tässä suhteessa liian matalia. "itse asiassa ainakin ruotsissa naalikanta on noussut 1990-luvun pahimmasta aallonpohjasta." pErTTi KOSKiMiES Nieriän kutuasua. 11/2011 Suomen luonto 13. "Se viestii hyvistä ominaisuuksistaan monimuotoisesti. napakettu pesi maassamme viimeksi 1996, mutta nykyisin kettu on vallannut kaikki naalin entiset pesimäalueet. Viime vuosikymmenen kuluessa 20 lajia on runsastunut, 14 säilynyt samalla tasolla ja 6 taantunut varmasti tai luultavasti
nuoret naaraat ovat kaikkein halutuimpia. Mongolia on niiden suurimpia kauppiaita. aaviKKOhaUKKa on kookkaana ja komeana jalohaukkana erittäin haluttu Persianlahden valtioissa yhä ku- William Velmala aavikkohaukka on roteva, mutta samalla ketterä peto. 14 Suomen luonto 11/2011 William Velmala k eskiaasialainen mongolia myy uhanalaisia aavikkohaukkoja (Falco cherrug) lähi-itään haukkametsästäjien urheiluvälineiksi. loput laitettaisiin lintujen suojeluun ja tutkimukseen. Yhtenä suurimmista aavikkohaukkojen myyjistä mongolia on nyt asettanut laillisen 240300 yksilön kiintiön viennille. ihmisen suora toiminta, eli metsästyshaukaksi pyydystäminen tai pesien tuhoaminen ja aikuisten lintujen tappaminen, on myös merkittävä uhka. aavikkohaukka on Suomen pesimälajistoon kuuluvan tunturihaukan eteläinen lähisukulainen, joka nimensä mukaisesti pesii aavikoilla ja aroilla keski-euroopasta itä-aasiaan. kuten usean muunkin ravintoketjun huipulla olevan lajin aavikkohaukankin alamäkeen ovat vaikuttaneet myös elinympäristön muuttuminen ja maatalouden torjunta-aineet. tuoreimman kannanarvion mukaan maailmassa pesii 17 000 aavikkohaukkaparia, mutta luku voi olla selvästi pienempikin. vastapalveluksena Persianlahdelta virtaa öljyrahaa kehitysavuksi. lisäksi niitä salakuljetetaan kiinasta ja muualta aasiasta. ToimiTTanUT jOrMa LaUriLa maaiLmaLta Mongolia METSÄSTySHAUKAT käy kauppaa aavikkohaukoilla Aavikkohaukat ovat haluttuja haukkametsästäjien keskuudessa. euroopassa pesii noin 500 paria. euroopassa pesimäkanta on viime vuosikymmeninä kääntynyt pienoiseen nousuun, mutta aasiassa etenkin etelään talveksi muuttavien populaatioiden epäillään vähenneen. aavikkohaukat elävät ja saalistavat avoimilla mailla. Haukkametsästäjät ovat kiinnostuneempia naaraista kuin koiraista naaraiden suuren koon vuoksi. mongolian ympäristö- ja matkailuministeri Luimed Gansukhin ehdotuksen mukaan yhdestä aavikkohaukasta saatavasta noin 12 000 Yhdysvaltain dollarista paikallisiin hallintokuluihin jäisi noin 1000 dollaria. aavikkohaukka on taantunut voimakkaasti viime vuosisadan kuluessa ja esimerkiksi hävinnyt kokonaan monen maan pesimälajistosta euroopassa. kiintiössä pitäisi huomioida myös tasapuolinen eri sukupuolten verotus, mikä on käytännössä hankalaa. Maisema Mongoliasta. koistavan haukkametsästyksen harrastajien keskuudessa. rotevuudestaan huolimatta se on vauhdikas ja ketterä saalistaja, jota pyydystetään metsästyshaukaksi lähi-idässä jopa 8000 yksilöä vuodessa. keski-aasiassa se asuttaa myös vuoristoja. toiminnan laillisuus helpottaa eittämättä sen seuraamista, mutta ympäristöjärjestöt syyttävät silti mongoliaa
tutkijat epäilevät, että taustalla on useita tekijöitä: torjunta-aineiden liikakäyttö, pölyttäjien elinympäristön katoaminen ja pilkkoutuminen sekä loisten ja sairauksien leviäminen. ErKKi MaKKONEN australia Tulva tuhoaa koralleja aUSTraLiaN tammikuiset tulvat ovat vahingoittaneet myös ison valliriutan koralleja ja muuta meren elämää Queenslandin rannikolla maan koillisosassa. Qatarin puolustusministeriö puolestaan osoitti 700 000 dollaria uhanalaisen Gobin autiomaassa elävän karhun gobiensisalalajin suojelemiseksi. öljynporauskielto puistossa on ollut voimassa pitkään, mutta hiljattain presidentti Joseph Kabila myönsi koeporausluvat. kuwait on antanut miljoonia dollareita uutta parlamenttirakennusta varten ja rahoittanut 22 miljoonan dollarin lainan tiehankkeeseen. "nykyisin tulvat ovat voimakkaampia, likaisempia ja vaarallisempia metsien laajojen hakkuiden, ylilaidunnuksen ja maan tiivistymisen takia", WWF:n tiedottaja Nick Heath sanoo. intian maataloussektori antaa elinkeinon yli 600 miljoonalle ihmiselle. niiden vaikutuksia voidaan hillitä metsittämällä valuma-alueet uudelleen ja suojelemalla kosteikkoja tulvavesien tasausaltaiksi. jOrMa LaUriLa Maailman yli sadasta viljelykasvista suurimman osan pölyttävät mehiläiset ja muut hyönteiset. aFP / lehtikuVa KaSvEja pölyttävien hyönteisten väheneminen intiassa pienentää maan vihannessatoja ja johtaa väestön ruokavalion köyhtymiseen, kertovat BBC:n verkkouutiset. mongolian asettamaa kiintiötä on pedattu jo muutamia vuosia. aavikkohaukan taantumisesta. kaiken kukkuraksi petolintujen vaihdon epäillään olevan jossain määrin vastavuoroista. uusilla kotkilla on kysyntää, jota kyetään osin tyydyttämään lähi-idän vuoristoissa syntyneillä yksilöillä. WWF vaatii maan hallitusta perumaan luvat. jOrMa LaUriLa gerrY ellis / minden Pictures / skoY vuorigorilla intia pölyttäjät katoavat intialaistutkijat ovat kenttäkokeissa vertailleet tavanomaista maanviljelyä luonnonmukaiseen ja havainneet, että luomupelloilla pölyttäjähyönteisiä on runsaasti. nyt asetettu vuosikiintiö edustaa yhtäkahta prosenttia lajin koko maailmankannasta. eräs itä-mongoliassa asuvan kazak- kivähemmistön väkevistä perinteistä on jänisten, kettujen ja jopa susien metsästys maakotkan avulla. Vesimassat ovat huuhtoneet runsaasti maata viljelyksiltä ja asutusalueilta, ja veden laatu riutalla on huono. hänen mukaansa ilmastonmuutos voimistaa entisestään tulvia ja kuivuuskausia. Pölyttäjähyönteisten väheneminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eikä syytä siihen tiedetä. näiden tarkoituksena on helpottaa siinä sivussa käynnistettyä aavikkohaukan tutkimusprojektia, mikä sinänsä antanee arvokasta lisätietoa tästä uhanalaisesta lajista. afrikan vanhin kansallispuisto on kuulu etenkin vuorigorilloistaan, joita tuliperäisten vuorten rinteillä elää kongossa noin kaksi sataa. Yk:n elintarvike- ja maatalousjärjestön Fao:n mukaan maailman hieman yli sadasta merkittävimmästä viljelykasvilajista 70 prosenttia on mehiläispölytteisiä ja lisäksi monien muiden viljelykasvien pölytyksestä huolehtivat muut hyönteiset. myös laitonta kaupankäyntiä tapahtunee kiintiöstä huolimatta. SUOSiONOSOiTUKSENa ystävällisestä aavikkohaukkojen myymisestä mongolia on saanut lähi-idän öljyrahaa rakennusprojekteihinsa. intia on maailman toiseksi suurin vihannesten tuottaja heti kiinan jälkeen. 11/2011 Suomen luonto 15. WWF:n mukaan öljynporaus tuhoaisi vuosikymmenten mittavan suojelutyön hedelmät. taustalla on abu Dhabin tukema projekti, jonka päämääränä on rakentaa mongolian aavikkohaukoille 5000 tolpan nokkaan asetettavaa tekopesää. loput vajaat 600 asustavat ruandan ja ugandan puolella vuoriketjua sekä ugandan impenetrable-metsässä. epäilemättä projektin avulla voidaan myös varmistaa, että mongolia jatkossakin myöntää kiintiön haukkojen myynnille. WiLLiaM vELMaLa uutiSia kongo öljynporaajat havittelevat pääsyä kansallispuistoon yMpäriSTöjärjESTö WWF vaatii soco- ja dominion-öljy-yhtiöitä luopumaan suunnitelmistaan tehdä koeporauksia Virunga-vuorten kansallispuistossa kongon demokraattisessa tasavallassa
kun tarjolla on erilaisia ravintokohteita, ketut eivät ole niin riippuvaisia myyräkantojen vaihteluista. se kuuntelee. Se etsii tihentymiä ja tulee uudestaan jos löytää hyvän paikan. yhtäkkiä se ponnistaa ilmaan ja pudottautuu pää edellä hankeen. "tällä hetkellä kettuja on varmasti paljon, sillä ne pesivät parhaiten myyrien kannan nousuvaiheessa", metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen metsäntutkimuslaitokselta sanoo. kettu kuulee ja myös haistaa saaliinsa. "kyse ei ole vain yhdestä onkalosta vaan koko reviiristä, joka on halkaisijaltaan Kettu hiipii lumisella pellolla ja kallistaa päätänsä puolelta toiselle. kettuja on maassamme vuodenajasta ja saalistilanteesta riippuen 70 000150 000. Pohjois-Suomessa myyriä oli paljon jo viime syksynä ja etelä-Suomessa ollaan vahvassa nousuvaiheessa. peltomyyrä on kiikissä. k juha mälkönen aLicE KarLSSON etulla ei ole talvella hätäpäivää, jos sillä on ruokaa, ja tänä vuonna on myyriä. kuukauden laji: kettu kettuhyppyjen aiKa on jopa esitetty, että kettu pystyisi aistimaan myyrien lisääntymishormonit ja käyttämään tietoa hyväkseen. "kun myyrähuippu on korkeimmillaan, ketun lisääntymisteho laskee. kettuja on eniten lounais-Suomessa, mikä johtuu peltopinta-alan suuresta osuudesta ja leudommasta ilmastosta. kettujen suosituin saalis on peltomyyrä ja siksi punaturkki kiertelee pelloilla. myyrien lumenalaisista käytävistä johtaa hangelle ilmareikiä, joista myyränhaju leijuu ketun sieraimiin. jollakin tavalla se vaistoaa tulevan saaliseläinten määrän romahtamisen." 16 Suomen luonto 11/2011. elinympäristöt ovat siellä myös muuta maata monimuotoisempia, joten saalistakin on paljon. kettu osaa käyttää hyvin monipuolisesti ympäristöään ja on ruvennut 1980-luvun loppupuolelta lähtien pesimään Pohjois-lapissa yhä enemmän myös tunturissa
myyräekinokokki aiheuttaa rakkulamaisen kasvaimen lähinnä maksaan. kettu tappaa sekä aikuisia naaleja että niiden pentuja." nyrkkisääntö on, että ilmasto määrää ketun ylärajan ja kettu naalin alarajan. alatunturissa on heinikkoa ja purolaaksoja, joissa elää myös peltomyyriä. tauti on ikävä, mutta siihen kuolee harvoin. "Pöllöt, lumikot ja kärpät syövät niin ikään myyriä mutta eivät sairastu. kettuihin liittyy myös myyräekinokokki, joka on ihmiselle hengenvaarallinen loinen. toisaalta ketut pistelevät poskeensa uutterasti metsämyyriä, joten ne vähentävät myyräkuumeen vaaraa. Kiima-aikana kevättalvella voi kuulla kuinka repolainen karjaisee selkäpiitä karmivasti. 11/2011 Suomen luonto 17. Ketut ovat sopeutuvaisia. naalien pesintöjen turvaaminen Suomessa edellyttääkin Henttosen mukaan kettujen vähentämistä tunturissa. "jos kettu vielä valtaa naalin pesän, ei Suomen uhanalaisimmalla nisäkkäällä naalilla ole ketun reviirillä mitään toivoa. Tosiasiassa kettu painaa vain viisikuusi kiloa, suurimmat kymmenen kiloa. myyräkuumeeseen sairastuu Suomessa pahimpina vuosina jopa yli 3000 henkilöä. myyräekinokokin pääisäntä on kettu, supikoira tai koira ja väli-isäntiä ovat yleensä myyrät. mutta ylhäällä pesivät naalit joutuvat tyytymään tunturisopuleihin, joita on epäsäännöllisesti. Ketut pesivät mielellään luolissa ja muissa onkaloissa ja tulevat sukukypsiksi jo vajaan vuoden ikäisenä. Eläin liikkuu yleensä ravaamalla ja jättää jälkeensä suoran jälkijonon. "kettu ei itse saa myyräkuumetta eikä moni muukaan peto", Henttonen sanoo. naalit eivät pääse talvellakaan hyödyntämään alatunturin saalisvarantoa, koska kettu valtaa ne paikat. Pasi snellman useita kilometrejä", Henttonen huomauttaa. ihminen voi saada loisen elimistöönsä koiraeläinten ulosteiden saastuttamista marjoista tai sienistä. n KETTU on koiraeläin, jonka pöyheä talviturkki saa näyttämään isommalta. Sitä ei ole vielä Suomessa mutta virossa jo on. Ne elävät hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ja vaikka pikkujyrsijät kettu rePolainen ovat yksilömääräisesti pääruokaa, ne pistelevät poskeensa myös jäniksiä, kaniineja, lintuja ja haaskoja. ihmisistä sen sijaan 20 prosenttia infektion saaneista sairastuu." myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama kuumetauti, johon liittyy munuaisoireita
Se on yhtä vähemmän kuin 2010. tällaisia ovat euroopanmajava, ahma, ilves, hilleri, saimaannorppa ja karhu, jotka kaikki on katsottu nyt uhanalaisemmiksi kuin vuonna 2000. monen lajin uhanalaisuusluokka on kuitenkin muuttunut. "tästä syystä niitä ei tuolloin pidetty niin uhanalaisina kuin lajien kantojen pienuus olisi edellyttänyt." nykyisin petoja siirtyy Henttosen mukaan rajojen yli suunnilleen yhtä paljon molempiin suuntiin. "Siksi ahman, ilveksen ja karhun katsotaan tulleen uhanalaisemmiksi." ilves ja karhu ovat nyt vaarantuneita, susi on erittäin ja ahma äärimmäisen uhanalainen. pyöriäinen hävinnyt Suomesta uuden luettelon mukaan Suomesta ovat hävinneet jo mainittujen vuoden 2000 listan tammihiiren ja pyöriäisen lisäksi vesikko, mustarotta ja tunturipeura. syitä on monia, mutta yleensä ne liittyvät tavalla tai toisella ihmiseen. jUha vaLSTE 18 Suomen luonto 11/2011. jotkut ovat ihmetelleet, miksi runsastuneiden ilveksen ja karhun uhanalaisuusluokkaa on nostettu. useimmat ovat tuttuja jo edellisestä luettelosta. tuolloisen listan uhanalaisista on hävinneiksi siirretty tammihiiri ja pyöriäinen, joten uhanalaisia tai lähes uhanalaisia on kolme uutta lajia: metsäjänis, kenttämyyrä ja pikkulepakko. arvion laatineen Suomen nisäkästieteellisen seuran työryhmän puheenjohtaja professori Heikki Henttonen kertoo, että vuonna 2000 suurpetokantojen arvioitiin saavan täydennystä maan rajojen ulkopuolelta. Uhanalaiset lajimme osa 1: Nisäkkäät Vuonna 2000 laaditussa edellisessä luettelossa uhanalaisiksi katsottuja tai silmälläpidettäviä eli lähes uhanalaisia nisäkäslajeja oli 15. viimeiset nisäkästieteellisen seuran tiedossa olleet havainnot tammihiirestä ovat 1980-luvulta, joten vuonna 2000 erittäin uhanalaiseksi luokiteltu, talvihorrokseen vaipuva jyrsijä katsotaan nyt Suomesta hävinneeksi. Suomen 74 nisäkäslajista 16 on uuden arvion mukaan uhanalaisia tai lähes uhanalaisia
Kaunis näätäeläin hilleri joutui punaisen kirjan uhanalaisiin. mikko Pöllänen / kuValiiteri 11/2011 Suomen luonto 19
naalin häviäminen johtuu lähinnä ketusta, joka on levinnyt naalin entisille asuinmaille. uhanalaisuuden luokat UHANALAINEN LAJI kuuluu aina johonkin kolmesta luokasta: se on vaarantunut, erittäin uhanalainen tai äärimmäisen uhanalainen. suomen punaiseen listaan kuuluvat uhanalaisten lisäksi lähes uhanalaiset eli silmälläpidettävät, hävinneet ja puutteellisesti tunnetut lajit. mutta eroaako sen asema Suomen luonnossa olennaisesti esimerkiksi naalin tilanteesta. erittäin uhanalaisilla vastaava kynnys on 250 ja äärimmäisen uhanalaisilla 50 lisääntymiskykyistä yksilöä. aNTTi haLKKa Punaisen listan nisäkkäät Hävinneet: vesikko, mustarotta, tammihiiri, pyöriäinen ja tunturipeura Äärimmäisen uhanalaiset: naali, ahma ja saimaannorppa Erittäin uhanalaiset: susi ja ripsisiippa Vaarantuneet: euroopanmajava, ilves, hilleri, pikkulepakko, liito-orava ja karhu Silmälläpidettävät: metsäjänis, saukko, kenttämyyrä, itämerennorppa ja metsäpeura naalin jäljet ovat hävinneet tunturista. lisäksi ilmastonmuutos vai- jari Peltomäki / lintukuVa ilmastonmuutos on yksi ahman uhkaajista.. tunturipeura ei ole elänyt meillä 1800-luvun jälkeen. Saimaannorpan ongelmat liittyvät ihmiseen ja ilmastoon. Naali ja ahma ovat äärimmäisen uhanalaisia. Pyöriäinen hiukan ihmetyttää, sillä pikkuvalas vierailee yhä vuosittain Suomenkin vesillä. Poromiehet vainoavat pääasiassa haaskoja, pikkunisäkkäitä ja marjoja syövää petoa; he pitävät sitä tehokkaana porojen tappajana, mitä se joskus onkin. ahmakanta kituu pitkään jatkuneesta täysrauhoituksesta huolimatta. naali pesi Suomen tuntureilla viimeksi 1996 jopa havainnot vaeltelevista naaleista ovat vähentyneet jyrkästi. Poro on kesytetty tästä peuran alalajista, jota tavataan edelleen puhtaana luonnonkantana Skandinavian tunturiylängöllä ja poroihin sekoittuneena kuolan niemimaalla. ahma ja saimaannorppa nyt äärimmäisen uhanalaisia tähän luokkaan on tullut kaksi lajia lisää: vuonna 2000 äärimmäisen eli kriittisen uhanalaiseksi katsottiin vain naali, nyt se on saanut seurakseen ahman ja saimaannorpan. koko itämeren kanta on kutistunut vain ehkä muutamaan sataan yksilöön. hyvin pieni ja rajoittunut kanta voi joutua uhanalaiseksi, vaikka se olisi kasvussa. Suurin syy ahmakannan pienuuteen on salametsästys. verkkoihin ja muihin kalanpyydyksiin kuolee joka vuosi osa niistä. karhu- ja ilveskannat katsottiin nyt uhanalaisiksi, koska niiden lisääntyvä kanta on alle 1000 yksilöä: vaarantuneen lajin kriteeri täyttyi. luokkiin sijoittamisen kriteereistä tärkeimmät ovat kannan koko ja levinneisyysalueen laajuus sekä näiden muutokset