Suomen Luonto 1/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

variksen osa mustanharmaa älykäs veijari Pantanal Jättikosteikko kuhisee elämää Tuleva viherpomo? anni sinnemäki oli jo talaskankaalla 1 Irtonumero 7,50 6.2.2009 silmästä silmään Lintukuvaaja paransi tapansa ja sai hyvän mielen takaisin.
KevättalvI Lumotut tanssijat vaarametsiä verhoavat jäiset kahleet. Ilmassa on kevättä, mutta vaaroilla hallitsee vielä tykky. Ja voi vapautumisen tuskaa. Niissä voi nähdä lumottuja jättiläisiä ja keijukaisia, jotka aurinko on pian herättävä. Jopa tuhansia kiloja painava tykky saattaa viedä mennessään latvan ja oksat. KUva MIKa hONKaLINNa · TEKSTI aLIcE KaRLSSON. Sen syntyyn tarvitaan kosteutta, lunta ja tarttumapinta. Hienoa on vaaroilla hiihdellä ja ihmetellä tykkypuiden jähmeää kauneutta
Entä mitä pieni Suomi voi tehdä. Olemme tärkeä maa, jolla on paljon metsää ja sillä on arvo", Brack sanoi BBC:lle. varikset nokkivat ruokaa vaikka kalasääsken varpaiden välistä. Nyt ne hiilen sitomisen sijaan päästävät sitä ilmakehään. Se huipentuu joulukuussa Kööpenhaminassa, jossa yritetään saada aikaan nykyistä kattavampi ilmastosopimus. Optimismia vuoteen tuo tuoreeltaan se, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on luvannut merkittäviä muutoksia maansa ilmastopolitiikkaan. Varakkaat teollisuusmaat eivät voi vaatia, että kehitysmaat suojelevat ilmaiseksi maailman ilmastoa. PÄÄKIRJOITUS KEvÄTTaLvI SUOMEN LUONNOSSa Jukka-pekka metsÄvainio ratkaisevan tärkeä ilmastovuosi N yt vietetään YK:n ilmastovuotta. Päästöjen vähentämisen ohella pitää myös meillä lisätä hiilinieluja. Se muuttanee myös maailman suurimman kasvihuonekaasupäästäjän Kiinan sekä toisen kehitysmaamahdin Intian asenteita. Pelottoman selviytyjän muotokuva. 22 Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 markus varesvuo. Perun kanta on aivan oikea. Oululaisella tähtiharrastajalla JukkaPekka Metsävainiolla on observatorio kerrostalon katolla. LEIPÄNERO. Niille on maksettava siitä; se on niiden kauppatavaraa maailmanmarkkinoilla. Perun ympäristöministeri Antonio Brack on esittänyt, että maa on valmis suojelemaan metsistään jopa 80 prosenttia kymmenen vuoden kuluessa. Suomen on myös lakattava ajamasta EU:n ilmastopolitiikassa "omia" etujaan, koska pitemmän päälle lyhytnäköinen omaneduntavoittelu on itsepetosta. JORMa LaURILa PÄÄTOIMITTaJa 38 NÄKÖaLa MaaILMaNKaIKKEUTEEN. Päästöjen voimakkaan vähentämisen lisäksi tarvitaan lisää hiilinieluja. Perulla on maailman neljänneksi eniten sademetsiä. "Emme ole köyhä maa, joka kerjää apua. Toinen hyvä keino on lisätä vanhojen metsien määrää. Ehtona on se, että Peru saa 200 miljoonaa dollaria kansainvälistä tukea sen oman viiden miljoonan dollarin panoksen lisäksi. Tehokas keino on ennallistaa turhaan ojitettuja avosoita, joita on ainakin 600 000 hehtaaria
vieremäläiset arja ja Rauno Rönkkö pistivät 20 vuotta sitten itsensä likoon Talaskankaan metsien puolesta. ihmiset ja elämäntapa 30 38 49 66 Pöllökuvaajan rippi Kaupunkien katoilta valovuosien päähän Luopuisinko. Pellosta kotoisin oleva Maria Peura on 38vuotias kirjailija ja dramaturgi, jonka esikoisromaani On rakkautes ääretön julkaistiin 2001. Varis. retkeily ja matkailu 56 Latua! Salpausselänhiihtolenkki. Kolumni. MariaPeurankolumni. Sivut 1419. "Muuttuminen poliitikoksi oli vaikeaa." AnniSinnemäki. antti koli SuomenLuonto1|200968.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto ilmiöt 2 Kevättalvi: Lumotut tanssijat 46 Suomalaisten suo Eläimet, kasvit ja sienet 6 8 10 22 Saimaannorppa kriittisen uhanalainen Eteläinen Suomi pursuaa myyriä Pyrstötiaiset ja puukiipijät tulivat lintulaudoille Menestyjän muotokuvia. SU O M E N LU O N TO. Kuva lapinpöllöstä: Jari Peltomäki. W W W. 83 Se kiva hömötiainen. Satu. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 66 Omareviiri 72 LukijoiltajaParasjuttu 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinät 81 Palvelukortti 82 Jälkikirjoitus 49 CristoFer leka UUSI KOLUMNISTIMME. Euroopanparlamentin jäsenEskoSeppänenkritisoipäästökauppaa. Maailmansuurinkosteikkokuhiseeelämää. ympäristö 10 Metsien lannoitukset lisääntyvät jälleen 16 Taisto kulutusta vastaan. 60 Pantanal. F I SUOMEN LUONTO 1 | 2009 5. 50 Takaisin Talakselle 8 KaIKKIEN aIKOJEN MYYRÄvUOSI: Karvanaamat toivat myös kaikkien aikojen petolintuvuoden! tiede ja tutkimus 12 "Evoluutioteoriaa tuskin kumotaan" 12 Lohet onnistuivat lisääntymään Kokemäenjoessa tommi taipale 50 TaKaISIN TaLaSKaNKaaLLE. 18 Turhia teitä 21 Pyhä verkko ja poro. Intohimoinen kirjoittaja asuu perheineen Porvoossa, jossa hän kaipaa kaamosta, valoisia kesäöitä ja pakkasta. KaNNESSa Pöllökuvaaja kertoo, kuinka hän ajautui kohtelemaan lintu ystäviään huonosti ja kuinka mieli keveni, kun hän paransi tapansa
"Horrospaikkaanontullutvettätailähistöllä onollutlämpöputki,jonkalämpöonnoussut", Saarikiviveikkaa."Liskoonehkälöytänytuudenpaikanhorrostaataipäätynytsaaliiksi." "Ilmastonlämpeneminenlisänneetalvihavaintojasisiliskoista",Saarikiviarvelee. JUha KaUPPINEN ErityisenäuutenatulevaisuudenvaaratekijänäIUCNmainitseeilmastonmuutoksen.Seuhkaanorpanpesimäjäitäja lunta,jostamuodostuneenkatoksenallenorppapesiirantakinokseen. Alkaneella uudella Metso-kaudella varat kuitenkin suunnattiin vain metsien suojeluun sekä puustoisten soiden kutenkorpienennallistamiseen. herra vasemmalla, daami oikealla. tinttien juovia lukemaan! Talitiaiset ovat liian yleisiä, jotta lintuharrastajat voisivat niistä innostua. On surullista, että saimaannorppakuuluunytjoukkoon." Saimaannorppa joutui samaan luokkaan, jossa Suomessa ovat kansallisestiesimerkiksinaalijakiljuhanhi,joiden kantojen rippeet kituuttavat viimeisillään. En muista yhtään tapaustalähivuosilta",sanooHelsingin yliopiston tutkija Jarmo Saarikivi sisiliskosta,jonkaluontoharrastaja Jouni Nygård näkiHelsinginSantahaminassa14.joulukuuta. Luonto ja ympäristö nyt TOIMITTaNUT aNTTI haLKKa arto Juvonen suOmalaIsten vastuulla nyt luontoon! saimaannorppa kriit Saimaannorppa joutui maailman nisäkäslajien kaikkein vakavimpaan uhanalaisuusluokkaan. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN on korottanut saimaannorpan uhanalaisuusluokan äärimmäisen uhanalaiseksi.Uusiluokitustarkoittaa, ettänorppaankohdistuusuurijavälitön uhkahävitäluonnosta.Luokankorotus hyväksyttiinjoviimesyksynä,muttavirallisestisejulkistetaankunIUCN:nhyljetyöryhmänraporttipianilmestyy. "Taustalla on kannan pieni koko ja pirstoutuminen eri järvialtaisiin sekä heikko lisääntymistulos viime vuosina. "Saimaannorpan luokka on raportissammetodellakinCritically endangered eli äärimmäisen uhanalainen", ryhmän puheenjohtaja Kit Kovacs vahvistaa Suomen Luonnolle. Naaraanhailakankeltaisenhöyhenyksenpoikkikulkevaviivaonkapoisempieikäollenkaan niintumma. JUha KaUPPINEN yllättävä hAvAinto Lisko keskellä talvea! "Hyvin harvinaista. Maailman luonnonsuojeluliiton hyljetyöryhmä käytti saimaannorpan luokitustyössä hyväkseen muun muassa Helsingin yliopiston edesmenneen professoriEsa RannanjaLundinyliopiston professori Per Lundbergin Metsähalli- Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. Jouni nYgÅrD sOIden teemavuOsI soiden luonnontilan palauttamiselta Hyvään vauhtiin päässyt ojitettujen avosoiden ennallistaminen suojelualueillauhkaaloppualähestyystinvaltionrahoituksenpuutteeseen.Rahaaavosoidenennallistamiseeneitänä vuonnaenääole. Niissä on muuten jotain, mitä ei vasta-alkajatiedä:sukupuoleterottaatoisistaanvatsan väreistä.Koiraantummankeltaistakupuahalkovavoimakasmustajuovaleveneealaspäin. "Lämmintäolimuutamaaste.Liskoliikkuihitaastiiltapäivänvalossa",Nygårdkertookuvaamastaanliskosta. KitKovacksinmukaansyitäsaimaannorpankriittiseentilaanonuseita. Maailman luonnonsuojeluliitto on huolestunut Suomen norppatilanteesta. PaRISKUNTa. "Tieto julkistetaan raportissamme maaliskuussataihuhtikuussa." "Kokomaailmassavainmuutamahyljelaji tai alalaji on äärimmäisen uhanalainen. Saimaan kalastuskuolevuus on jatkuvastikorkeallatasolla." MaaILMaLLE TÄRKEÄ. Metsähallituksen luontopalveluiden työntekijät ovat ennallistaneet suojelualueiden soita ojia tukkimalla tähän mennessäjonoin20000hehtaaria.Ennallistamistöitäonrahoitettulähestäysin Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma Metson varoista, joilla on voitu myöskattaaSuomenomarahoitusosuus silloinkin,kunEuroopanunionionsaatu mukaanosarahoittajaksi. Metsähallituksen ennallistajien mukaan avosoiden ennallistamisen rahoituksen loppuminen on erittäin ikävää, sillä ojitetut avosuot eivät palaudu kokemusten mukaan takaisin luonnonsoiksi ilman ojien tukkimista. Saimaannorppa on nyt kansallisesti"vain"erittäinuhanalainen,mutta luokitusvarmastimuuttuuuudenraportinjälkeennorpankotimaassakin. Metsähal- 6 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Se on tietenkin vääryys; tintti on kaunis lintu
Syntynyt tilanne on sikälikin erikoinen, että Metsähallitus on jättänyt Euroopanunionillesuurenhankehakemuksen Suomen suoverkoston Life-hankkeesta,jakokomaantasollakäynnistyi juuri suo- ja turvemaiden strategiatyö. Häneiolepelkkähyönteistutkijavaanlaajasti sivistynytluontomies. Norppia arvioidaan nyt olevan Saimaassanoin260.Heikkoatulevaisuutta kannalle ennakoi muun muassa se, ettävuosien2006ja200lisääntyminen epäonnistuiheikkojenjää-jalumitalvien takia.Näiltävuosiltatulikantaankovin vähän yksilöitä, jotka lisääntyisivät ja vahvistaisivat norppien joukkoa ensi vuosikymmenellä. Uusi luokitus korostaakiireellistentoimientarvetta. aNTTI haLKKa moni luopuu hiihdosta, jos talvet lämpenevät Lumen ja jään vähyys vaikuttaa Metsäntutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaanselvästiihmistentalviharrastuksiin.YlipuoletEtelä-Suomenrannikollaasuvistailmoittiheikkojenlumi-jajääolojenhaitanneenharrastuksia ennätyslämpimäntalven2002008aikana.Kun Metla vuonna 200 kysyi maastossa hiihtäjiltä, jatkavatkohehiihtoa,josluntaeiole,viidennes ilmoittiharrastuksenjäävän.Muillevaihtoehtona olimenomaammevielälumisilleseuduille.n PalKIttu vietiin rahoitus lituksenerikoissuunnittelija Jussi Päivi sen mukaan tukkimistöitä olisi suojelualueidenavosoillajäljelläainakin12000 hehtaaria. Saimaannorpanuusiuhanalaisluokka ei ehtinyt vaikuttaa vuodenvaihteessa valmistuneeseen maa- ja metsätalousministeriönSaimaannorppajakalastus -työryhmän raporttiin. "Jonkunverrannäitäennallistamistöitä voidaan rahoittaa Metsähallituksen normaaleista toimintamenoista, mutta ennallistettavien avosoiden määrä putoaasamallavuosittaintuhansistahehtaareistaehkäjoihinkinsatoihinhehtaareihin",Päivinenarvelee. Luonto ja ympäristö nyt IlmastOnmuutOs tisen uhanalainen Juha taskinen / kuvaliiteri Leudot talvet yhä todennäköisempiä Erittäinleutojentalvientodennäköisyyson kasvanut merkittävästi Suomessa. Nythelmikuussanorpatvalmistautu- vatpesintään.IUCN:nraportinmukaan sukukypsiä naaraita on kannassa vain reilut60.Pesintätulosontiedossahuhtikuunloppupuolella. DosenttiJouni RäisänenHelsinginyliopistosta arvioiilmastomallienperustella,ettävastaavan ennätystalven todennäköisyys on nykyisin yksi talvi35:stä,kunnäinlämmintalvimuutenolisi odotettavissavainkerran200vuodessa."Vuonna 2030todennäköisyysonmallienmukaan1:15,ja vuonna2050jojokaviidestalviolisinäinarvioitunavähintäänyhtälämminkuintalvi2002008", sanooRäisänen.n markus sirkka / kuvaliiteri tukselletekemääselvitystä. MyösSuomenluonnonsuojeluliitollaon alkamassa suovuosi. Soiden ennallistaminentyöllistää. Viime talvioliHelsingissäennätyslämmin;jouluhelmikuunkeskilämpötilanousi1,4asteeseen,kunaiempi19241925ennätysolitasanyksiplusaste. Päätös avosoiden ennallistamisen panemisesta toistaiseksi käytännössä jäihintehtiinJussiPäivisenmukaanuusimmanMetso-ohjelmanvalmistelutyöryhmässä. ISMO TUORMaa Kauri mikkolalle tunnustus elämäntyöstä Professori Kauri Mikkolalle luovutettiin tammikuussaTieteenpäivilläBjörnKurtén -tunnustuspalkintoelämäntyöstä.Sekattaasekä mittavantieteellisenuranettämonipuolisetansiottutkimustiedonpopularisoijana. KauriMikkolatoimi30vuottaRadionLuontoillanasiantuntijana.HänonmyösSuomen Luonnon pitkäaikainen avustaja, ja yhteistyö jatkuu edelleen.Lämpimätonnittelut!n SUOMEN LUONTO 1 | 2009
Laskentojenrunsainlajiolitukkasotka,joitalaskettiinyli10000.Eksoottisimpialajejaolivatpikku-uikkusekäkaksikuningaskalastajaa. aLEKSI LEhIKOINEN Eteläinen suomi Myyriä vilisee syksyn huipun jälkeen yhä niin pelloilla kuin puutarhoissakin. "Enoleikinänähnyttällaisiamyyrämääriä",sanooprofessoriheik ki henttonen."Myyräthänvilisevätjaloissa." Jalkoihinsa ovat menneen syksyn ja alkutalven mittaan katselleet muutkin kuin Henttonen. Koko eteläinenSuomionpursunnutmyyriä. Tutkielman aineisto pohjautuu koko maan kattaviin havaintoihin 40 viime vuoden ajalta. Laskennoissa nähtiin tänä vuonna huikeat 89 lajia. Kesäaamujen pyrstönkeikuttaja eiviihdypakkasissa,muttakekseliäänä lintuna se on löytänyt itselleen talvisijoja kasvihuoneista ja jätevedenpuhdistamoilta. Oikealla saalis: peltomyyrä. Meluntorjuntasuunnitelmia on valmiina, mutta niiden toteuttamiselta on puuttunut rahoitus. Oikeassa elämässä myyrät ovat joutuneetosaksiravintoketjua.Neovatpöllöjenpääruokaa.Nytravintoaonriittänyt.Suomeenjäimyyrienhoukuttelemanatalveksiennätysmäärähiirihaukkoja japiekanoja;normaalivuosinanähdään vainyksittäisiähaukkoja. Myyrähuipun toinen laji on metsämyyrä. ahvenanmaalla paljon talvihaikaroita Ahvenanmaallalaskettiintammikuunalussa talvilintuja jo 43:nnen kerran. Jos lunta sataa kunnolla, myyräpaljous piiloutuu. "Siellähuippuolivuottaaiemmin." luOntO muuttuu haRMaahaIKaRa. ymPärIstönsuOjelu Etelä-Suomessa oli edellinen myyrähuippu2005.Seolikomeinsitten1991 muttaeivedävertoja2008huipulle,jonka myyräpaljoutta riittää pitkälle kuluvaantalveen.Etelä-Suomeapuhuttavan huipunlähtömääräolivaltava.Laskemme Henttosen kanssa, että myyriä oli syksylläsatojamiljoonia.Josneasettuisivat ketjuksi toisiaan hännästä pitäen, ketjuolisiriittänytmaapallonympäri. "SensijaanLappijamuuPohjois-Suomi ovat myyristä tyhjänä", sanoo Metsäntutkimuslaitoksessa myyrien kannanarvoistavastaavaHenttonen. Luonto ja ympäristö nyt lIntumaaIlmasta luOntOväKeä Puhuttaa nyt Vetoomus soiden ja riekon puolesta EteläisenSuomensoidenriekoistaonjäljellävainrippeetsatavuottasittenriekon käkätyskuuluietelässäkinhyviensoidenkevääseen. Vaikka Suomessa pysyy yhä enemmän lintulajeja ja yksittäisiä lintujaympärivuoden,kovinmerkittäviä lisäyksiä ei talviseen lajikirjoomme olesaatu.Uusiatalvehtijoitaonilmaan- 8 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Ilmeisestileudonalkutalvenansiostatalvehtijoita olijäänytsaaristoonpoikkeuksellisenmonipuolisesti.Ennätysrunsainaesiintyivätmuunmuassa taivaanvuohisekälehto-jajänkäkurppa.Ylisata havaittuaharmaahaikaraaolimyösuusiennätys. "Meluntorjunnasta on tehty useita suunnitelmiajapäätöksiä,muttaneovatpääosinjääneet unholaan. Riekko on myös säilyneen suoluonnon indikaattorilaji.Ylä-Satakunnanympäristöyhdistys jaPirkanmaanluonnonsuojelupiirikeräävätnetissänimiäriekkosoidensuojelemiseksi.Uhkanaon nykyisinennenkaikkeaturpeenkaivu,jaadressin perusvaatimusonkinsiitäluopuminen.www.adressit.com/riekkosuot.n PIEKaNaN TOTUUDEN hETKET. Västäräkkejä on tavattu eri puolilta maata, kertoo kotkalainen lintutieteilijäMikko Pöyhönen,jokajulkaiseepiakkointutkielmansaSuomentalvilintuharvinaisuudet.LintuharrastajienTiira-verkkopalveluun oli nytkin tammikuussa ilmoitettu kasvihuonevästäräkki KaarinastajaSeinäjoelta. Nyt on erinomainen aika nopeuttaa niidentoteuttamista",meluntorjuntaanperehtynytliitonhallituksenjäsen Pertti Sundqvistsanoo.n markus varesvuo Västäräkkejä jää talvehtimaan Västäräkki voidaan tätä nykyä lukea Suomessa talvehtivaksi lintulajiksi. "Loppiaisen tienoilla laskin läntisellä Uudellamaalla2030piekanaajasaman Luonnonsuojeluliitto: meluntorjunta elvytyspakettiin Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että maan hallitus tai viimeistään eduskunta edistäisi väylien meluntorjuntaa osana elvytyspakettia
EsimerkiksiKeski-SuomessajaPohjanmaallaolisyksyn2002huipunjälkeenvielä 2003kesälläpaljonmyyriä." aNTTI haLKKa pekka komi KaSvaMaaN. VaellukseltaniinsanottuinalasiankeriainaEurooppaan palaavienpoikastenmääräonromahtanut,mihin EUnytsiisvoimakkaastihakeeparannusta.n antti koli pursuaa myyriä verranhiirihaukkoja",sanoolintuharrastajaPekka Komi.Paljonpiekanojajahiirihaukkoja lensi myyrien kannatteleminamyösmuuallaeteläisessäSuomessa. Pöyhösentutkimukseenpiiriinkuuluvatne142lajia,joistaontehty40vuodenaikanajoulu-,tammi-,jahelmikuussaenimmillään500havaintoa. "Myyrätiheydenperusteellaarvioituna lumenaltapaljastuuvielähurjatmyyrätuhot",ennakoiHeikkiHenttonen. Selkeimmin muutos näkyy vesilinnuissa.Kunmeriontalvenaikanaauki, yhäuseampiuikku-jakuikkalintutalvehtiiSuomessa.Laulujoutsentavoidaanjo Suomessa pitää ympärivuotisena lintuna. Pöyhönenkertoohiemanyllättyneensä siitä, että alati lämpenevien talvien vaikutuspikkulintujentalvehtimiseenon verrattainvähäinen. Myyrähuipunvaikeimminarvioitaviin seikkoihinkuuluusenhiipumisenhetki. Puutarhureita ja metsänomistajia myyrähuippuharmittaa:istutustyömeneeuseinhukkaan. "Tilanne vaihtelee paikallisesti. "Petolinnut saivat saalista äärimmäisenhelposti",sanoolintujentoimiaseurannutKomi.Tilannemuuttuujoslunta tuleepysyvästi,silläpäiväpetolinnuteivätosaasaalistaakuulonsaavulla. Henttonenarvioimyyrienjälleenkatoavankeväänmittaan. "Ontärkeää,ettäelinkeinotoimintapitääottaa luvissahuomioon",sanoo Tuomo PirttimaaKarhu-Kuusamosta."Vielätärkeämpääon,etteikohdentamatonlupaollutlainvoimainen." Lupaaeisuunnattuerityistävahinkoaaiheuttaviinkarhuihin,kutenlakiedellyttää.KHO:nratkaisuvaikuttaakaikkiinlupapäätöksiinjatkossa. aNTTI haLKKa tunutvainSuomeneteläisimpiinosiin. Onko myyriä vielä, kun pöllöillä on keväälläpoikaset?Tätäeipystykukaanennakoimaan.Yleensämyyräthäviävätennen loppukevättä osansa ottavat pedotjaerilaisetsairaudet. Tavoite on, että näistäkin ankeriaanpoikasista mahdollisimman moni suuntaa Sargassomerelle. tärKeä lInjaratKaIsu Kuvauskarhujen tappolupa laiton Korkeinhallinto-oikeus(KHO)päättitammikuussa, että maa- ja metsätalousministeriömenetteliväärinantaessaankolmellekarhulletappoluvatKuusamossakesällä200.Luvista valittaneellaKarhu-Kuusamo-yhtiölläolivalitusoikeustoisinkuinministeriöväitti.Yhtiöjärjestää karhuturismiaKuusamonKuntivaarassa. Vakavin myyrähuipun seuraus on myyräkuume,jokaleviäämetsämyyrän ulosteistaihmiseenhengitysteitse.Kansanterveystieteen laitoksen mukaan myyräkuumeeseensairastui3200ihmistä,mikäonuusiennätys.Tutkijoillaon tiedossakaksikuolemantapausta,joista toinenolinuorihyväkuntoinenmies. PunarintaonyksiesimerkkiSuomeen toisinaantalveksijäävistäpikkulinnuista. Luonto ja ympäristö nyt uusI suunnItelma heikki henttonen ankeriaalle toivoa Ankeriassaihoitosuunnitelmanviimevuodenlopulla.SuunnitelmaavaatiEuroopan unioni,jonka200hyväksymäasetuspyrkiipelastamaanhupenevatankeriaskannat.Suomiehdottaa EU:lle istutusmäärien nopeaa lisäämistä vapaanvaelluksenalueella.TätäonetenkinSuomenlahdenjamaanlounaisosanrannikko.Ankeriaanpoikasia istutetaan suoraan mereen ja pieniinjärviin,joistaonmereenvaellusyhteys. Vuosittainenistukasmääräkaksinkertaistetaan suunnitelmassa aluksi puoleen miljoonaan poikaseen.EU:ntavoitteenaon,ettäistukkaista40 prosenttiaeikalasteta,jolloinnepääsevätaikanaankutuvaellukselle.NythelmikuussaSuomestakesällälähteneetankeriaatovatjoAtlannilla matkalla länteen kohti Sargassomerta. Jostalvetlämpenevätedelleen,seuraavia uusia talvilajejamme saattavat olla esimerkiksiluotokirvinen,virtavästäräkkijamustaleppälintu. vILLE vaNhaLa SUOMEN LUONTO 1 | 2009 9
Uuttaon,ettäluonnolleaiheutuneetvahingot onkorvattavaesimerkiksiennallistamalla.Velvoitevoikohdistuatekopaikanulkopuolellekin. Ympäristövastuuta sovelletaan saastuttajiin sekä tahallisesti aiheutetuissa että huolimattomuudesta johtuvissa vahingoissa. Lannoitus katsotaan yhdeksi kannattavaksi keinoksi", sanoo Metsähallituksen Itä-Suomen aluejohtajaheikki Savolainen. Kolmivuotiskaudeksi nimitettyyn johtajistoonvalittiinneljäjäsentä. "Pyrimme tehostamaan puuntuotantoa. Lannoitukset voivat vähentää sienisatoja.. Pyrstötiaisetsyövätvarmimminiltahämärissä.Myöspuukiipijäonkäynytlähespäivittäinrasvaanokkimassa. Alansa kärjessä toimivanyksikönvuosibudjettion10miljoonaa dollaria. muttasuuntaonkasvava.Sitä rajoittavat hinta ja pula lannoitteita levittävistä yrittäjistä. "Itä-Suomeen onhaettuhelikopterilevittäjiäRuotsistaasti", Hynönenkertoo. Luonto ja ympäristö nyt laKIesItys metsäluOntO saastuttajat maksamaan? Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tuomitsi joulukuussa Suomen ympäristövastuudirektiivinviivyttelemisestä.Samaanaikaanhallitus sai asiasta valmiiksi lakiesityksensä, jota eduskuntakäsitteleeensikeväänä.Direktiivinpiti astua voimaan viimeistään huhtikuussa 200 elimyöhästymistäkertyyparivuotta. Niistä määristä ollaan vielä kaukana, PahaSTUUKO TaTTI?. "Metsänomistajat ajattelevat yritysmäisesti. "Hallituksen esityksessä on outoa se, että se rajoittaakorvausvastuunkoskemaannatura-alueidenulkopuolellaniinsanottujadirektiivilajeja, mutta ei luontotyyppejä", sanoo luonnonsuojelusihteeri Tapani veistolaSuomenluonnonsuojeluliitosta."Tämäjättääluonnonpilaajilleliikaa vapauksia." aNTTI KOLI metsien lannoitukset Yleistyvä lannoitus vie metsältä luomustatuksen ja voi näkyä sienisadoissa. Metsähallituksen maille Itä-Suomensaloseutujenteidenvarsille oli ilmestynyt autokuormittain lannoitesäkkejä.Metsälannoituksetnostavat päätäänmuutamanvuodenjälkeen. Alkutalvella parvessa on yleensä 1015 yksilöä, lopputalvella pakkasistariippuenkolmasosataipuolettästä. Vaikutuksiametsäkasvillisuuteenon nImItys jari Kouki päättämään Kanadan suojelututkimuksesta Joensuun yliopiston metsäekologian professori Jari Kouki onnimitettyneuvonantajaksi University of Albertan biodiversiteettiyksikön tieteelliseen johtajistoon. Havainnotpuukiipijästäjapyrstötiaisistaovatkuulemammemukaanmuutenkin yleistyneet, mutta ilmiön laajuuseioletiedossa.Pyydämmelukijoiltatietoa:onkolintulaudallannekäynyt tänätalvenataiedellisinätalvinapyrstötiaisiataipuukiipijöitä. PERTTI KOSKIMIES hannu eskonen / kuvaliiteri JaRI KOUKI Vastauksia voi lähettää osoitteeseen pertti.koskimies@kolumbus.fi. PUUKIIPIJÄ 10 Jarmo manninen / kuvaliiteri. Myös yksityisissä metsissälannoituksetlienevät kasvussalähivuosina.Kansallisessa metsäohjelmassatavoitellaan80000hehtaarinvuotuisialannoitusmääriä. Metsien lannoitukset olivatkiihkeimmillään1980luvulla. Pihallani Kirkkonummellapyrstötiaistenparvionvieraillutsäännöllisestijoviitenätalvena. Direktiivi koskeeelinkeinotoiminnanharjoittajia. JariKoukinmukaanKanadastalöytyvätmaailmanhienoimpiinkuuluvat,vieläjäljelläolevat boreaalisetmetsät. "Kanadassasijoitetaannytpaljonnäidenmetsiensuojeluun,jotenpohjoismaalaisellatieteelliselläosaamisellaonkäyttöä.JuuriAlbertassaon valtavat öljyhiekkaesiintymät eikä metsienkään arvoolevähäinen,jotenpainettaluonnonvarojen liialliseenkinkäyttöönonkovasti." ISMO TUORMaa PIhaPIIrIn IlmIö pyrstötiaiset ja puukiipijät Etelä-Suomessa pyrstötiaiset ja puukiipijät ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla. Lannoitus on nopeasti tuottava investointi", Ten ho hynönen Pohjois-Savon metsäkeskuksestalinjaa
"Pelso säilyy maatiaislehmien ja lampaiden geenipankkina,muttajosvankimääräpienenee 90:lläkutenonkaavailtu,myöstyöpaikkojamenetetään." Isomaatilaeläimineenolisijatkossahoidettavakahdellakolmasosallanykyisestähenkilökunnasta.Pelsolaistentavoitteenaonnytsitouttaa maa- ja metsätalousministeriö geenipankin säilyttämiseenjasenkustannustenjakamiseen. aLIcE KaRLSSON PYRSTÖTIaISIa SUOMEN LUONTO 1 | 2009 11. Tatti ottaa toimistaherkästinokkiinsa",Salokuvailee.Vankintutkimusonhänenmukaansakangasrouskusta,jonkakasvuvoimistuumuutamanvuodenlannoituksenjälkeen, mutta putoaa sitten lannoitusta edeltänyttäalemmalletasolle. Vankilan tilanhoitaja Reijo virkkunen on päätöksen"5-prosenttisesti"tyytyväinen. Erityistä haitallista vaikutusta marjojen laatuun eiolehavaittu",selvittääMetlantutkija Jorma Issakainen. "Huippuvuonna 2003herkkutattituottiItä-Suomenkangasmaillarahaatuplastienemmänkuin puu",sanootutkijaKauko SaloMetsäntutkimuslaitosMetlasta. Nythyväksytytnormitastuvatvoimaan2010 alusta.Neparantavatmerkittävästitalojeneristystä.Normiensuuripuuteympäristöasiantuntijoidensilmissäonse,etteivätnepuutuilmastonmuutoksen kannalta erityisen haitalliseen suoraansähkölämmitykseentoisinkuinTanskanja Ruotsinuudetmääräykset.n arto Juvonen tulivat lintulaudoille geenIvarat pelso jatkaa geenipankkina PelsonvankilaVaalassasaajatkaatoimintaansa supistettuna 120-paikkaisena laitoksena.Hallituspäätyiratkaisuuntammikuussa. Mustikan ja puolukan satoa lannoituskasvattaa."Kangasmaillatyppilisää marjasatoa 14 vuoden ajan. Saastuttavalauhdetuotantopoistuukäytöstäensimmäisenä.Tänävuonnasähkönkulutuksenlasku jatkuneeteollisuudenrakennemuutoksenjataantumanvaikuttaessakokovuoteen.n tutkittuvähän.Ruokasientenreagoinnistalannoituksiineiolekattavaatietoa. "Tulee sellutikkua, ei kunnon rakennuspuuta", epäilee Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntijaharri hölttä. SaMPSa OINaaLa rakentamisen energianormeihin selvä tiukennus Ympäristöministeriöhyväksyiviimevuoden lopullauudetrakennusmääräykset.Uudisrakennusten energiatehokkus paranee noin 30 prosenttia nykyisestä minimitasosta. Aihe ei ole mitätön. Luonnonmarjoille on omaluomustandardinsa.Suomessaon ,5miljoonaahehtaarialuomumarjojen keruualueeksi sertifioituja metsiä. "Joslannoituksetleviävätlaajasti,se heikentääluomumarjojensaantia",arvioi Arktiset aromit -yhdistyksen toiminnanjohtajaSimo Moisio. Luonto ja ympäristö nyt PäästövähennyKset lisääntyvät jälleen tommi taipale paperitehtaiden lopettaminen vähensi sähkönkulutusta Suomen sähkönkulutus oli viime vuonna noin 8 terawattituntia. Oma vaikutuksensa voi olla puuhunkin. Typpipäästöt voivat lannoitusta seuraavana vuonna kasvaa 12-kertaisiksi. Sähkönkulutuksessa näyttää olevan meneilläänhistoriallinenkäänne,jossakulutuksenjatalouskasvunsidekatkeaa,kutenministeri Mauri Pekkarinenviimevuonnaennakoi.Muutoshelpottaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Määräyksiä lievennettiin huomattavasti ympäristöministeriönalkuperäisestäesityksestä. Lannoitusten suurin riski on vesistöjen ja pohjaveden saastuminen. Lannoitetusta metsistä kerätyt marjat eivät täytä luomukriteereitä. Laskua edellisvuoteennähdenkertyilähesneljäprosenttia. Teollisuudensähkönkäyttövähenijyrkästi.Pääsyynäolisuurtenmetsäteollisuudenyksiköiden sulkeminenjaloppuvuodestamyöstaloudellinen taantuma. Mielikuvissa luonnonmarjat rinnastetaan luomutuotteisiin. "Sienet ovat hyvin herkkiä; typpilannoitus ei ole niille hyväksi. AsuntoministeriJan vapaavuorenmukaanuusitiukennusnormeihinontulossavuonna2012, jolloinsamallasiirryttäisiinkokonaisenergiankulutukseenperustuvaansäätelyyn
Löytö herättää toiveita paremmasta tulevaisuudesta. MaastotyötjoellatekiTurunammattikorkeakouluniktyonomiopiskelijaKim mo Puosi,jokatunnistiluonnonkudusta syntyneetkalatsuomuista. tiEDE ja tutKimus nyt TOIMITTaNUT aLIcE KaRLSSON IlmastOnmuutOs tIeteen hIstOrIa Kiista valtameren lannoituskokeesta Voisikomertalannoittamallasitoailmakehän hiiltä valtameriin ja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. "1859 julkaistun Lajien synnyn myötä jo 1860-luvun aikana suurinosabiologeistatunnustautuidarvinisteiksi", kertoo emeritusprofessori anto Leikola,jokaonkoonnutDarwininjuhlanäyttelynKansalliskirjastoon. RannikonmukaanKokemäenjoenvesi oli190-luvullaaivanhirvittävässäkunnossa, mutta nyt se on huomattavasti puhdistunut,eikävedenlaatuenäära- 12 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Laaksoista on löytynyt niin hyvin säilyneitä kasvinosiakutenetelänpyökinoksia,ettäkuvittelisiniidenkuolleenvastamuutamavuosisitten. Löytöihinkuuluumyös14miljoonaavuottasitten eläneidenlahnanruohonjanäkinsammalenjäänteitä.Seosoittaa,etteilaaksossaoleollutnestemäistävettäkokotuonaaikana! Itse maisemakin on maapallon vanhimpia. tammikuuta tätä selvittämään. Polarstern-tutkimusalus lähti Kapkaupungista . n geOlOgIa "Evoluutioteoriaa Darvinismia vastustetaan fundamentaalisjulistuksellisin perustein." 200vuottasittensyntynytchar les Darwinoliharvinainentoisinajattelija:hännauttityönsähedelmistä jo elinaikanaan. awi.de/en/infrastructure/ships/polarstern/where_ is_polarstern/. "Suomussaonrenkaita(strioja),joistavoidaanpäätelläonkokalasyntynyt luonnossa vai laitoksessa", Puosi kertoo. 14miljoonaavuottasittenEtelämantereensisäosissaolijolaajajäätikkö,muttarannikkoseuduillaolisulaamaata,purojajajärviä.Etelänpyökitmuodostivattundrallepensaikkoakin.MaisemajaolotolivatkuinnykypäivänGrönlannissa. SEPPO vUOKKO Lohet onnistuivat lisääntymään Kokemäenjoen koekalastuksissa löydettiin viime syksynä ArantilankoskeltajaKortteeltaluonnonkudusta peräisin olevia lohenpoikasia. Niin tutkijat luulivat, mutta Saksan ympäristöministeriökeskeyttikokeen.Kansainvälisetsopimukseteivätehkähyväksysitä.Lähes200valti ta allekirjoitti viime toukokuussa päätöksen, o jonkamukaanmertenlannoittamiseentuleesuhtautuahyvinvarauksellisestijakokeisiinkinkuuluuympäristövaikutustenarviointi.Tätäkirjoitettaessa pika-arviointi on tekeillä ja lannoite yhä laivalla.Kokeentulisipäättyämaaliskuussa.Polarsterninsijaintiavoiseurataosoitteessawww. "Vedenpinnankorkeusvaihteleesähkönhinnanmukaan.Semäärää,miten paljon vettä juoksutetaan, ja lohikalat lisääntyvät huonosti tällaisissa oloissa.Lisäksivesimeneekoskistaläpiettä solahtaa,eikäpoikatuotantoalueitaole juuriollenkaan." Jokeennousevienlohikalojenjavaellussiikojen kulku tyssää ensimmäiselle eliHarjavallanvoimalaitokselle36kilometrinpäähänmerestä. Mukana on 48 lähinnä intialaista ja saksalaistatutkijaaja20tonniarautasulfaattia,sillä merilevilläonpuutettaraudasta.Siisrautaamereen!Kolmesataaneliökilometriävaltamertalannoitettaisiinjakatsottaisiin,mihinhiilipäätyy. "Sitä ennen biologit ajattelivat yleisesti,ettäeliötonluotusellaisiksikuin neovat." Tunnetumpi Darwinin kahdesta biologian mullistaneesta ajatuksesta on luonnonvalintateoria: eliöissä on vaihteluajavalintajättääjäljelleyksilöt,jotkaovatsopivimpiajuurisiihenaikaanja paikkaan. Darwin päätteli, että luonnonvalintaatapahtuu,vaikkaeitiennytsenmekanismistamitään.Genetiikkayhdistettiinluonnonvalintateoriaanvasta1930luvulla. "Suurinosakaloistajäävoimalanläheisyyteen, mutta syksyllä ne hakeutuvat myös voimalaitoksen alapuolisiin koskiinjavirtapaikkoihinetsimäänsopivaakutupaikkaa",Puosikertoo. Kokemäenjoenvedenlaatuonparantunut huomattavasti, mutta olot ovat erittäinepävakaat."Joentärkeinkäyttömuotoonvoimatalous",kalastusbiologi Leena RannikkoVarsinais-SuomenTEkeskuksestasanoo. ToinenDarwininydinajatuksista,eliöidenperimmäinensamuus,kehittyminen yhdestä alkupisteestä, oli kenties vielä kaiken kattavampi yksinkertaisuudes- SCIENCEPHOTOLIBRARY/SKOY aNTO LEIKOLa saan: "Darwin esitti kirjassaan huikean määräntieteellistänäyttöäerieläinryhmienvälisistäyhteneväisyyksistä." "Niitäonesimerkiksieliöidenanatomiassa, käyttäytymisessä ja ekologias- vaellusKalOjen Paluu maailman kuivin paikka MaailmankuivimmatpaikatovatEtelämantereenvuoristojenjäättömissälaaksoissa, jonnejäätiköltälaskeutuukylmäjakuivatuuli. Vaintuulikuluttaakallioihinjaisoihinkivenjärkäleisiinonkaloitajauurteitasekäkasaahienoimmanaineksendyyneiksilaaksojenpohjalle
Mutta siitä ei pidä päätellä,mitenihmisentulisitoimia." "Ihmiselläonkykytoimiamoraalisesti, eikä meidän pidä tästä kyvystä luopua,vaikkaluontoeräällätavallavaikuttaakinjulmalta." Leikolan mukaan Darwin on ennen kaikkeahistorianmerkkihenkilö. Kyse on tavallaan huonosta tuurista. "Soraa lisäämällä saadaan kutu- ja poikasalueita laajennettua. Näin naaras varmistaa poikasilleen parhaat mahdollisetgeenit. Sisäsiitoksen estää naaraiden levittäytyminen synnyinseudultaan melko kauaskin. ViimeinenKokemäenjoenomalohipyydystettiinHarjavallanvoimalanalapuolelta194. Tutkija christophe Lebigre Jyväskylän yliopiston evoluutiotutkimuksen huippuyksiköstä osoitti,ettäsoitimenrakennettarikkovathäiriöt kutenvalikoivametsästysvoivatvaikuttaahaitallisestiteeripopulaationperinnölliseenrakenteeseen: Jos syyssoitimelta ammutaan hallitsevia kukkojamuitaenemmän,seuraavankeväänsoidinareenoiden hallitsijat eivät välttämättä enää oleparhaitakoiraita. "Kunnostus edellyttää yhteistyötä voimalaitostenkanssa.Hyötysoraikkojen rakentamisesta jää vähäiseksi, jos säännöstely säilyy yhtä voimakkaana kuintähänasti",Rannikkototeaa. aLIcE KaRLSSON KIMMOPUOSI TODISTE. Teerinaaras valitsee poikasilleen terveimmän isän. MARKUSVARESVUO/KUVALIITERI sa",Leikolaluettelee. Lisääntymisalueitaonmyösmuokattavaasiten, etteivätnejääalhaisellakaanvirtaamallakuiville.Poikashabitaattejavoidaanlisätätekemälläkoskiinkivistäpoikasille sopiviasuojapaikkoja",Puosiluettelee. "Evoluutioteoriaa vastustetaan fundamentaalis-julistuk- Darwiniana Lajien synty ja kumppanit. tiEDE ja tutKimus nyt tähtItaIvas TAPANIPIKKARAINEN tuskin kumotaan" sellisinperustein:koskasesotiiMooseksenensimmäistäkirjaavastaan." "Luulen,ettäyhtälaillavaikkapasoluteoriaavastustettaisiin,josRaamatussa sanottaisiin,ettäihminenonyksiklimppi,jossaeiolesoluja",Leikolasanoo. Koekalastuksen yhteydessä Puosi Teerinaaraat valitsevat parittelukumppaninsajavalintaosuuuseimmitenhallitsevaan koiraaseen, joka onkin lähes jokaisen soitimella käyneen naaraan jälkeläisten isä. Näyttely avoinna 7.3.2009 asti. soitimen eheys takaa hyvät poikaset Kokemäenjoessa kartoittiTE-keskuksenpyynnöstämyös vaelluskalojenlisääntymisalueidenkunnostustarpeen. Luonnonkudusta syntynyt poikanen mitattavana. Soitimellakäyvätnaaraatjahuippukukkoovat Lebigrenmukaanyleensävainkaukaisiasukulaisia. Kansalliskirjasto, Unioninkatu 36, Helsinki. Puhdistumisen myötäkalojaryhdyttiinistuttamaanjokeen, ja nyt löydetyt lohet ovat todennäköisestiNevantaiTornionjoenkantaa. Sosiaalidarvinismi,ajatussiitä,ettäihmistenmaailmassaheikommatansaitsevatkinhävitävahvemmilleen,onLeikolan mukaanhelppotorjua:"Darvinismikertoo,mitenluontotoimiijasiinäohessa osin myös ihminen. joita kalojen ja rapujen elin- ja lisääntymismahdollisuuksia. Saman soitimenkoiraatkaaneivättavallisestiolesukulaisia,koskahuippukukollehävinneetkoiraatetsiytyvätmuihinmaisemiin. JUha vaLSTE SUOMEN LUONTO 1 | 2009 13. Evoluutioteoria on aina herättänyt myös vastustusta. "Hänen opeistaan versoo suuri osa nykyisestäkin biologiasta, mutta ei kukaan silti tarkista Lajien synnystä, että mitenkätämäasianytolikaan." On mahdotonta tietää, mistä suunnasta seuraava luonnontieteellinen suurteoria putkahtaa, mutta yhdestä Leikolaonvarma:"Enusko,ettälöytyy sellaisia todisteita, jotka kumoaisivat evoluutioteorian." JUha KaUPPINEN Venus ja kuu lähekkäin helmikuun taivaalla Helmikuussailtataivaallaloistaakirkkaana planeettaVenus,ja2.ja28.päivänäseon lähelläkuunsirppiä.Helmikuunyötaivaallanäkyy myöskomeettaLulinsekäkiikarillaettäkuunlopullapaljainsilminkin.Pyrstötähdenaiemmasta vierailusta aurinkokunnan sisäosissa on luultavastikymmeniätuhansiavuosia. TE-keskus haluaisi tehdä Puosin kalastamille koskille kunnostussuunnitelman; toistaiseksi päätöksiä asiasta ei ole. Lähde: Ursa ParInvalInta JANNEBJöRKLUD RaTKaISIJa
Pyramidejakuluttavatmyösturistit,jotkakiipeilevätkivienpäällekielloistahuolimatta.Välillävartijatjopayllyttävätsiihenpikkutippientoivossa. JUha hONKONEN JUHAHONKONEN RYhÄvaLaITa. Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC)totesiviimevuonna,ettämerivedenpH:nlaskujalämpötilannousuuhkaavat tuhota suurimman osan koralliriutoistavuosisadanloppuunmennessä. IPCC:n kuten muidenkin lähteiden arviothappamoitumisestaovatperustuneet teoreettisiin mallinnuksiin ja ennustaneetvarsinhidastamuutosta. Afrikansuurimmankaupunginliikenteessäon vieläpaljonvanhojaautoja,joistapuuttuukatalysaattori.Näinilmaanpääseerunsaastitypenoksideja,jotkasyövyttävätpyramidienkalkkikiviä. Vedessä ääni kulkee viisi kertaa nopeamminjakantaanointuhatkertaa kauemmas kuin ilmassa. Jatkuva melu aiheuttaa eläimille stressiä,haittaalisääntymistä,karkottaa neasuinalueiltaanjaruokailupaikoiltaan sekäharhauttaamuuttoreiteiltä. JORMa LaURILa Ihminen meluaa maailman merillä yhä äänekkäämmin. KolmasonSamoa-saariinkuuluvaRosenatolli. Yhdysvaltalaisen Monterey Bayn ak- 14 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Vedessä äänet kulkevat noin tuhat kertaa kauemmas kuin ilmassa. Niillä on havaittu samanlaisia kudos vaurioita kuin sukeltajantaudista kärsivillä sukeltajilla. melu häiritsee merten yhdysvallat jättimäisiä suojelualueita tyynellemerelle LähesviimeisenätyönäänYhdysvaltainpresidenttinä Georg W. ILMaSTON MUUTTUMINEN näyttää pahentavanmeluongelmaaentisestään. maaiLmaLta TOIMITTaNUT JORMa LaURILa egyPtI melua merIllä yhä enemmän ilmansaasteet nakertavat Gizan pyramideja Lähes 5000 vuotta luonnollista eroosiota kestäneidenGizanpyramidienonhavaittu rapistuvannopeastiilmansaasteidentakia.Peräti 20miljoonanasukkaansuur-Kairoonlevittäytynytpyramidienympärille. Mariaaniensuojelualueeseenkuuluusaariketjumerenalaisinetulivuorineen,erinomaisestisäilyneitäkoralliriuttojajaatollejasekä11kilometriäsyväMariaanienhauta,maailmansyvin. Melusaasteuhkaaesimerkiksimerinisäkkäitä,jotkakäyttävätääniäsuunnistamiseen,keskinäiseenkommunikointiin, ravinnonetsintäänjapuolisonlöytämiseen. Kansainvälisen eläinten hyvinvointia edistävänsäätiönIFAW:n(International Fund for Animal Welfare) mukaan melunlisääntyminenonjohtanutsiihen,ettäesimerkiksisinivalaidenkeskinäiseen kommunikointiin käyttämät välimatkat ovat lyhentyneet peräti 90 prosenttia 40viimevuodenaikana. Bush hyväksyi kolmenvaltaisansuojelualueenperustamisenliittovaltionterritorioihinTyynellemerelle. Ilmakehänhiilidioksidipitoisuudennoustessayhäsuurempimääräsitäliukenee meriveteen ja muodostaa hiilihappoa, jokalisäävedenhappamuutta. Luonnonsuojelijatovatkorostaneet,ettäilman kasvihuonekaasujen voimakasta vähentämistä mertensuojelullaeiolemerkitystä,koskamuun muassalämpenevämeritappaakorallit. vedenalaisen melusaasteen epäillään harhauttavan valaita ajautumiseen rannoille. Matalataajuisetäänetkuuluvatetäämmällekuinkorkeataajuiset.Jajuurimatalilla,alle1000 hertsintaajuuksillaihmiskuntametelöi eniten.Laivojen,räjäytystenjakaikuluotainten äänet kantavat veden alla jopa tuhansienkilometrienpäähän. Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolosäilyyjasuojelusäädöksissäonotettuhuomioonmaanturvallisuusintressit. Tuoreimmat, Tyyneltä valtamereltä saadut tutkimustulokset kertovat paljon radikaalimmasta muutoksesta; niiden mukaan happamoituminen etenee 1020kertaanopeamminkuinnykyiset mallitennustavat. Meret eivät enää ole hiljaisia paikkoja. Laivaliikenne, öljyn- ja kaasunetsintä, seismiset tutkimukset, vedenalainen rakentaminen sekä suuritehoiset kaikuluotaimet kuormittavat äänisaasteellaan vedenalaista ekosysteemiävuosivuodeltayhäenemmän.Asiaa käsiteltiinYK:nalaisessaympäristökokouksessaRoomassaviimejoulukuussa. Alueilla on kielletty kaupallinen kalastus ja kaivostoiminta. ToinenalueonJohnstoninatolli,jotaaiemmin käytettiinkemiallistenaseidenvarastopaikkana. Joukossa on myösmaailmansyrjäisimpiäsaaria,joidenvedet ovatsäästyneetryöstökalastukselta. Yhteensä500000neliökilometrinkansallisiksi monumenteiksikutsuttuihinsuojelualueisiinkuuluu sekä saaria että merenpohjaa
(The Whale and Dolphin Conservation Society) johtaja Mark Simmonds toteaa, että melusaaste on synnyttänyt eräänlaisenakustisensumunjaäänten kakofonian maailman merillä. Viimejoulukuussatulipitkästäaikaailoisiauutisia. Vedenalaista äänikuormitusta voitaisiintutkijoidenmukaanpienentäämuun muassaasentamallalaivoihinhiljaisempiamoottoreitajasuuntaamallalaivaliikennevähemmänhaitallisillereiteillesekätiukentamallasäädöksiä,jotkaohjaavatöljyn-jakaasunetsinnöissäkäytettäviäseismisiätutkimuksia.Lisäksitehokkaidenkaikuluotaintentestausjakäyttö tulisikieltääsellaisillamerialueilla,joilla asustaauhanalaisiaeläimiä. ERKKI MaKKONEN vIRUNGavUORILLa. maaiLmaLta KOngO FLIPNICKLIN/MINDENPICTURES/SKOY Vuorigorilloille sotavauvoja Kongondemokraattisentasavallan12vuottajatkuneestakriisistäovatkärsineetpaitsi ihmiset myös uhanalaiset vuorigorillat. Tutkijat pitävät todennäköisenä, ettäkaikuluotaintenjaseismistenräjäytystenäkillisetjavoimakkaatäänetovat säikäyttäneet valaat ensin sukelluksiin ja sitten pintaan liian nopeasti, jolloin seurauksetovatkohtalokkaat. Suur-Lontoossa on 32614pientäpuutarhaa.Jokaistakahta lontoolaistakohdenonsitennoinyksipuutarha. Kun riistanvartijat pääsivät 15 kuukauden jälkeenkansallispuistoontarkastamaanvuorigorillojentilannetta,helöysivätilokseen28yksilön Kabirizi-hopeaselkäuroksen johtamasta laumastaviisitervettäpikkugorillaa. Niistänoin200onKongonpuolella.Loputasustavat Virungan gorilloista erillään Bwindi-ImpenetrableForest-kansallispuistossaLounais-Ugandassa.Vuorigorillojaonauttanutse,ettäkunyhdessämaassaonollutlevotonta,muissaonollut rauhallisempaa. JORMa LaURILa BARCROFTMEDIA/SKOY eläimiä vaariontutkijatpitävättodennäköisenä, että vedenalainen meluongelma vain paheneehappamoitumisenmyötä.Meriveden kemian vähittäinen muuttuminenonjojohtanutsiihen,ettäny yään k vesi vaimentaa matalataajuisia ääniä noin 10 prosenttia heikommin kuin ennenteollistavallankumousta. Kampanjalla on tarkoituskehittääkolmestamiljoonastapuutarhastaminisuojelualueidenverkosto. JORMa LaURILa GAMMA/SKOY SUOMEN LUONTO 1 | 2009 15. Noin1100riistanvartijaasuojeleeitäisenKongon kansallispuistoja salametsästäjiltä, kapinallisryhmiltäjaluvattomiltatunkeutujilta.Heovat tehneetsenkokosisällissodanaikanailmanpalkkaa.Työonvaarallista:kymmenenviimevuoden aikanaontapettuyli150vartijaa! VirungavuorillaKongossa,RuandassajaUgandassa elää 380 maailman 00 vuorigorillasta. Elleikasvihuonekaasupäästöjäkyetä leikkaamaan riittävästi, merten happamuus kasvaa 2050 mennessä sellaiselle tasolle, jossa laivojen ja seismisten räjäytysten äänet kantavat vedessä 0 prosenttiakauemmaskuinnykyisin. Kuvassa yksi viidestä löydetystä pikkugorillasta. BrItannIa Lontoossa 3 267 174 pientä paratiisia Ne on nyt laskettu. Vuonna200Virungankansallispuistoissakapinalliset tappoivatuseitavuorigorilloja.Tapauksiakuvailtiinkansainvälisessämediassa"gorillamurhiksi". vapaaehtoiset kastelevat rantautuneita pallopäävalaita cape codissa Yhdysvalloissa. Valaiden ja delfiinien suojeluliiton ENSIaPUa. "Tilanne on samantapainen kuin koktailjuhlissa, jossa puhetta kuullakseen on huudettavakovempaajakovempaa,kunneslopultakukaaneikuuleenäätoisiaan." TODISTEITa KERTYYSimmondsinmukaanjatkuvastisiitä,ettämelusaasteon enemmäntaivähemmänyhteydessävalaidenajautumiseenrannoille.Eläimiltä onlöytynytsamanlaisiakudosvaurioita kuin sukeltajantaudista kärsivillä sukeltajilla. Surullinen uutinen on se, että tammikuussa jälleenyksipuistonriistanvartijatapettiin.AsiallaolivatpaikallisetMaiMai-kapinalliset. LondonWildlifeTrust-luonnonsuojelusäätiöllä on meneillään kampanja Garden for a Living London, jossa puutarhojen omistajia kannustetaanhoitamaankeitaitaansiten,ettänelisäävät luonnonmonimuotoisuuttajatoimivatpuskureina ilmastonmuutosta vastaan
Toisaalta päästökauppakin on hintoihin lisättävä vero, mutta sen perivät yritykset eivätkä valtiot." "KOmIssIO rOhmuaa lIsää valtaa" "Teollisuuden päästökaupasta olen eri mieltä monen vihreiden edustajan kanssa. Kyllä komissio kaikessa hiljaisuudessaan vetää sinne eri osapuolia." "Mikään sellainen toimivallan lisäys ei ole perusteltavissa, joka tehdään EU:n omasta aloitteesta. Suurimmaksi ongelmaksi koen kuitenkin päästökaupan markkinamekanismin. EU:n yksi kärkkäimmistä kriitikoista on muun muassa unionin energiavaliokunnassa vastustanut päästökaupassa syntyviä ansiottomia miljardeja. Onko EU:n ilmastotavoitteilla joitain negatiivisia vaikutuksia? "Ei sillä, etteikö ilmastoa pitäisi suojella. Voisiko parempaa aasinsiltaa energia- ja ilmastokysymyksiin saada, mietin ja alan esittää niitä europarlamentaarikko Esko Seppäselle (vas.). Suomen Luonnon turhakekilpailussa ääniä saanut terassinlämmitin paahtaa oranssina kuumuutta ympärilleen. viekö EU:n komissio ympäristöasioita EY tuomioistuimeen? Onko EU:n toimivallan lisäys ympäristöasioissa hy vä vai huono asia? "Esimerkiksi tämä Brysselin kaupunki, joka rikkoo systemaattisesti jätevesidirektiiviä, on tuomioistuimessa. Loppuvuonna ne myyvät sitten oikeudet kalliilla." Mutta eikö windfallvero puuttuisi juuri tuohon kei notteluun? EUdirektiivejä on kritisoitu tehottomiksi monissa maissa. Miksi? rysselin illan viileys tunkee luihin ja ytimiin. Maksamaan joutuisivat yritykset, jotka eivät parhaita keinoja käytä." "Päästöoikeuksia taas ostavat (2013 lähtien) alkuvuonna yritykset, jotka eivät niitä tarvitse. Muuten kyse on vallankaappauksesta." Mutta eikö ympäristönormien tiukentuminen kui tenkin ole hyvä asia? "Sitä veroa ei ole tulossa." (Suomen hallitus selvittää asiaa, toim. Ilmastolla on hintansa, joka maksetaan erilaisten sopeutumiskeinojen kautta. Koska 500 miljoonan ihmisen yhteisössä on paljon erilaisuutta, komission pitäisi kuunnella kaikkia jäsenmaita." "muu maaIlma eI seuraa eu:n esImerKKIä" Miksi vastustat EU:n päästötavoitteiden kiristämis tä 30 prosenttiin (2020 mennessä)? 16 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 taisto kulutusta vastaan "Mielestäni se ei ole näin lyhyessä ajassa mahdollista. Poliittisilla päätöksillä ei voi muuttaa. B Olet viime aikoina kritisoinut paljon päästökauppaa. Vallan pitää olla jäsenmaiden unionille luovuttamaa. Siinä yritys palkittaisiin parhaan (ympäristöystävällisimmän) menetelmän käyttämisestä. Siirrymme kahvilan terassille, ja heti tulee lämmin olo. huom.) Eläkkeelle kesällä siirtyvä Esko Seppänen vastustaa päästökaupan varjolla tapahtuvaa keinottelua ja ympäristöä tuhoavaa elämäntapaa. JuhA honkonen "Kyllä, mutta siinäkin tulee ongelmia, jos kaikki harmonisoidaan samanlaiseksi. Vero olisi ollut helpompi tapa, mutta kaikki jäsenmaat eivät olleet sen kannalla. Päästöjä voitaisiin leikata niin sanotulla benchmarking-menetelmällä, jolloin päästäisiin samaan lopputulokseen
Lisäksi alan mittaamaan tavallisen kansalaisen äänen kuuluvuuden rajoja." "Olen kesämökkiläinen Saimaan rannalla. Kiina ja Intia käskevät meitä ensin vähentämään asukaslukuun suhteutettavat päästömme heidän tasolleen." Eikö ympäristöteknologia voisi olla EU:lle suuri ta loudellinen mahdollisuus? Oletko säästellyt vielä jotain poliittista tavoitetta loppusuoralle? "Eniten olen saavuttanut 1990-luvun alun pankkikriisin selvittelyssä. Joskus järjestöt tosin ovat väärässä, kuten aluksi kaikkien biopolttoaineiden puolustamisessa." Miten 12vuotinen urasi europarlamentissa on muuttanut suhtautumistasi EU:hun? Jos tavoitteeseen päästään, voidaanko ajatella, et tä EU onkin onnistunut? "Tuotantolaitoksia pitää uudistaa järkevällä investointipolitiikalla. Lisäksi voin hoitaa metsää, minulla on sitä puolitoista hehtaaria." n Juha honkonen SUOMEN LUONTO 1 | 2009 1. Luonto tulee lähemmäksi, kun minulla on aikaa olla siellä erämaaluonnossa norppien elinalueiden läheisyydessä. Olin keskeisessä roolissa, kun suomalaisten talletuksia pelastettiin. Niillä on jäsenmääräänsä tai taloudellisiin resursseihinsa verrattuna suuri ase- Onko sinulla luontoharrastuksia? "Minulla on sata kirjaa lukematta. Muuten EU saattaa itsensä ongelmiin taloudessa." Pystyykö EU olemaan suunnannäyttäjä muulle maa ilmalle? "Ei, muut tekevät päätöksensä omista lähtökohdistaan. Alan tehdä sitä myös kansainvälisillä foorumeilla enkä pelkästään eläkeläisenä Suomessa. Tavoite on 50 prosenttia 2050 mennessä." Miten siihen päästään? ma, sillä ne puhuvat koko ihmiskuntaa koskettavista ongelmista. Kohtalon ratkaisevat loput 86 prosenttia. Unionin pitää saada muut maat mukaan. En lopeta politikointia." Mitä aiot tehdä eläkeläisenä kesän jälkeen? "Se on merkittävä. Lisäksi öljyn kallistuminen aiheuttaa pakollisen rakennemuutoksen; uskon kaaosteoriaan. Olin myös ensimmäinen eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja." "En usko siihen. Tavoitteeseen ei päästäisikään ilman ihmisten radikaalia elämäntavan muutosta." "Suurilla mailla on vielä enemmän valtaa kuin kuvittelin. Sellaista teknologiaa ei ole näköpiirissä, joka vapauttaisi meidät henkilökohtaisesta vastuusta." Millaisena näet ympäristöjärjestöjen roolin EUko neistossa? "En aio enää radikaalimmaksi muuttua. Mitkä ovat olleet suurimmat saavutuksesi? "EU edustaa vain 14:ä prosenttia maailman väestöstä. Ekologisestikaan ei ole järkevää hylätä olemassa olevia tuotantolaitoksia. Tämä talouskriisi sentään säästää luonnonvaroja. Minua ei ole rajoittanut mikään. Se on vain markkinointikeino, jolla luodaan katteettomia unelmia. Pienillä sitä on hyvin vähän tai ei ollenkaan." "luOnnOnhelmaan saImaalle" Jätät kesällä politiikan ja siirryt eläkkeelle. maailmaa ja sen tuotantorakenteita niin nopeasti. Siitä ei vielä ole merkkejä. Olen sanonut asiat suoraan, ja puolue ei ole siitä aina pitänyt. Ehkä hieman enemmän alan ajaa mainitsemaani elämäntavan muutosta, mikä on keskiluokan näkökulmasta kiusallinen asia
Mutta kun lama uhkaa ja taloutta elvytetään, on vaarana, että työmaita käynnistetään paniikkipäätöksillä. Ei sellaista kukaan päivittäin ajele. Siis yksityisautoilun edistäminen. Summa on ollut vuodesta toisen vakaa, mutta sen reaaliarvo laskee koko ajan. Esittelemme kolme kiistanalaista tiehanketta. Vanhin niistä täyttää pian 40 vuotta. Se lyhentäisi automatkaa Saariselän ja Levin matkailukeskusten välillä 60 kilometrillä ja 50 minuutilla, joten turistit voisivat piipahdella päivittäin keskuksesta toiseen. Tänä vuonna summaa korotetaan: uusiin teihin upotetaan jo lähes 400 miljoonaa euroa. Näin syntyy niin sanottua korjausvelkaa. Uusia tiehankkeita on käynnistetty vuosittain puolella tästä summasta. Suomen tieverkko nimittäin rapistuu rahan puutteessa: "Teitä päällystetään vuosittain 3000 kilometriä, kun tarve olisi 4000 kilometrille. Tien suunnitteleminen on pitkä prosessi. Ongelmaa on väistelty pitämällä huolta ensi sijassa päätieverkosta ja jättämällä alemman tason väylät vähemmälle kunnostukselle. AstinlAutA erämAAn pirstomiseen Hammastunturin erämaa-alueen kyljessä kyyhöttävästä 20 asukkaan Kutturan kylästä on Lapin maakuntakaavaan piirretty tielinja erämaa-alueen etelä-osan läpi Repojoelle, Inarin ja Kittilän väliselle maantielle. "Ei tämä ole uskottavaa. Menetelmä on tuttu 1960luvulta. 18 SUOMEN LUONTO 1 | 2009. Tarpeesta jäädään jälkeen joka vuosi", kertoo Olli Pent tinen tiehallinnon tienpito-osastolta. Sitä paitsi InariKittilä-yhteys on huonokuntoinen soratie. V aikuttaa siltä, että kunnallis- ja maakuntapolitiikassa on hohdokkaampaa vaatia uusia teitä kuin metelöidä olemassa olevan verkoston kunnossapidosta. Se pitäisi korjata Kittilään turhia teitä mikko niskAsAAri Taantuma vauhdittaa: hallitus aikoo elvyttää rakennuttamalla teitä ja siltoja. Tien päätarkoitukseksi on esitetty matkailun edistämistä. Perustienpitoon, käytännössä kunnossapitoon, käytetään 510 miljoonaa euroa vuodessa. Jotkut hyödyttävät vain yhtä tai kahta yritystä, joillakin kuvitellaan hoidettavan syrjäseutujen rakenteellista työttömyyttä. YVA-selvitysvaiheessa oleva tie on Inarin kunnan ykköshanke. Valtateitä matkustavan silmille tieverkkomme hiljaa etenevä rapistuminen ei siksi hyppää. Matkaa olisi silti edestakaisin 400 kilometriä. Usein tavoitteena on yksityisautoilun mukavuuden lisääminen. Vireillä on valtava määrä teitä, joiden tarvetta on vaikea perustella
"Repokairan erämaa-alueen virkistyskäytön mahdollisuudet paranevat", liikenneselvitys hehkuttaa. Vastassa ovat kuitenkin naturasäädökset ja rahapula. Erämaalain mukaan "erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä." KutturaRepojoki-tiestä on kuitenkin poikkeussäädös. Näistä inarilaisia on 1440. aluePOlItIIKKaa 1960-luvun mallIIn KutturaRepojokitie on Lapin liitolle astinlauta: tavoitteena on tie Lemmenjoen kansallispuiston läpi. INaRI Lemmenjoen kansallispuisto Nunnanen Lisma Repojoki Kuttura KutturanrePOjOen tIe 30 Km Paltamo Oulujärven ylItystIe KaJaaNI 10 Km Kainuun tiepiiri julkisti Oulujärven ylitystiehankkeen vuonna 1969. Lapin liiton tavoitteena on selvityksen perusteella jatkaa tietä sieltä läpi kansallispuiston ja Puljun erämaaalueen 40 kilometrin päähän Nunnaseen. Se lyhentäisi Kajaanin ja Oulun välistä maantiematkaa 24 kilometriä, noin 1/8-osalla nykyisestä. Repojoelta edelleen länteen, Lemmenjoen kansallispuistossa, on piskuinen Lisman kylä. Tie vedettäisiin Oulujärven poikki Suomen suurimman sisävesiselän, Ärjänselän, vierestä maisemaan, jossa rantoja nyt rikkovat vain kesämökit ja muutamat harvat maatilat. Tien todellinen tarkoitus paljastuu Lapin liiton asiakirjasta Pohjois-Lapin maakuntakaavan liikenneselvitys. Keksittiin Oulujärven ylitystie. Tie on tähän mennessä kompastunut ennen kaikkea hävitykseen, jota se aiheuttaisi maisemalle ja luonnolle. TUUSULa hyrylän OhItustIe 1 Km SUOMEN LUONTO 1 | 2009 19. Kutturan tie on kirvoittanut vastustusaddressin (www.adressit.com/kutOulujärvi tura-repojoki-tiehanke). ville vauras saakka, jotta ajoaika lyhenisi", sanoo inarilainen vesa Luhta. Siis pirstoa erämaat ja avata ne massaturismille. "Lapin tiepiirillä ei ole rahaa tien rakentamiseen, eikä tämä ole meille mitenkään keskeinen hanke", sanoo Lapin tiepiirin suunnittelupäällikkö Jorma Leskinen, jolla on suurempiakin murheita: "Tiestön kunnossapitovarat ovat 10 vuodessa pudonneet reaaliarvoltaan neljänneksen. Sen paperi- ja internetversioissa on yhteensä yli 6000 nimeä. Maakunnan päätieverkko oli valmis tai valmistumassa, ja tiepiiriä uhkasi lakkauttaminen tarpeettomana. Tiestöstä suuri osa on rakennettu 1960-luvulla ja vaatisi jo huomattavalta osin järeämpiä kunnossapitotoimia, mutta näillä varoilla se ei ole mahdollista". Tie vaatisi kaksi siltaa, ja liki 40 kilometriä kokonaan uutta tietä. Oli keksittava suunnittelijoille jotain uutta, jolla perustella heidan olemassaoloaan. Ilmeisesti siksi hanke yritetään käynnistää juuri tästä tieosuudesta
Käytännössä Hyrylän itäpuolen metsiin ja pelloille vedettäisiin moottoritie. Pohjoi- 20 SUOMEN LUONTO 1 | 2009 mikko niskasaari KUIN TOUKKa. Rappio jatkuu, mutta etuajassakäynnistetäänneljäuuttatiehanketta,joistakolmeonministeriVehviläisenreviirillä,Joensuunohitustiejopaomassavaalipiirissä. Sitä paitsi Järvenpäätä ja Helsinkiä yhdistää jo junarata, muistuttaa "Ei ohikulkutietä" -liike. Kunliikenneministerianu vehviläinen (kesk.)ilmoittimittavastaelvytyssuunnitelmasta,kansalainenodottirahaarappionpysäyttämiseen.Katinkontit. Listalla oli Oulujärven ylitystie. Erona on vain se, että 40 vuotta sitten moni uusi tie tuli todelliseen tarpeeseen. Noista päivistä on muuttunut kaksi asiaa. Tiehallinnon selitys ontuu ainakin siltä osin, että Järvenpää on jo Lahden moottoritien varrella, eikä uusi tie avaisi uutta vaihtoehtoa. Liikennemäärä olisi noin 1000 autoa vuorokaudessa, mikä on vähän 5080 miljoonaa euroa maksavalle väylälle. n monumentti sen olla pitää Tiestörappeutuu.Tuhatrapistunuttasiltaaodottaaperusteellistakorjausta,kiirekinolisi.Onsuunniteltujopatiepäällystyksenpoistamisia,kunhalkeamiajamonttujaeipystytäkorjaamaan.Tuhansillatiekilometreilläonlaskettu ajonopeuksia.Kansakunnantieomaisuusonheitteillä. Kansalaisellenykyistenteidenkehnokuntoonpaljonpahempiongelmakuin jostainvälistämukapuuttuvatie.Muttaministerihaluaakinmonumentin. MIKKO NISKaSaaRI Tuusulassa on kiistelty vuosikausia Hyrylän itäpuolelle suunnitellusta itäisestä ohitustiestä. Kun tien taloudelliset vaikutukset tutkittiin 1985, koko maakunnasta löytyi täikammalla haravoiden viisi yritystä, joille tiestä olisi mitattavaa hyötyä. Jottei Järvenpäästä Helsinkiin kulkeva liikenne ruuhkautuisi Tuusulaan, perustelee tiehallinto noin 40 miljoonaa euroa maksavaa, kahdeksan kilometriä pitkää tien pätkää, jota käyttäisi arviolta noin 20 000 autoa vuorokaudessa. Viimeksi viime syksynä Kajaanin kaupunki jätti hallitukselle nipun toiveita työllisyyden parantamiseksi. Silti ylitystiestä on tullut Kainuun maakuntapoliitikassa Vuotoksen kaltainen ikiliikkuja, jota ehdotellaan valtiovallalle jatkuvasti, KHO:n ratkaisusta piittaamatta. TaaNTUMa vaUhDITTaa: TURhIa TEITÄ Ympäristöministeriö poisti ylitystien Kainuun seutukaavasta ja korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti päätöksen vuonna 1991 todeten: "Laadittujen ympäristöselvitysten mukaan tien rakentaminen on ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen säilyttämiseen nähden." Asetelma ei ole muuttunut. Tie kulkisi eteläosassaan läpi Keravan ja Tuusulan asukkaiden suosiman metsäisen ulkoilualueen ja halkaisisi sitten laajan peltomaiseman. Tiehallinto on esittänyt tien rakentamista ensin kaksi-, ja myöhemmin nelikaistaisena. Maakunnan väki on vähentynyt viidesosalla, ja Kajaani oy, sittemmin UPM:n Kajaanin tehtaat, on lakkautettu. yKsItyIsautOIlua edIstämässä Oulujärven ylitystie on Kainuun maakuntapolitiikassa Vuotoksen kaltainen ikiliikkuja. sessa se yhtyisi Järvenpääntiehen, Tuusulan kulttuuristaan kuulun rantatien alkupäässä. Mutta miksi. Rantatien ja Tuusulan muiden vanhojen kulttuurimaisemien vaarantumisen vuoksi tietä on vastustettu muun muassa kahdeksan akateemikon adressilla. Yli puolet olisi saanut metsäyhtiö Kajaani, jonka liikevaihdossa summa olisi ollut alle promillen. Se on tyrkyllä myös Kainuun uuteen, vielä vahvistamattomaan maakuntakaavaan. Ylitystiesuunnitelma palauttaa mieliin 1950- ja 1960-luvut, jolloin syrjäseutujen työllisyysongelmia ratkottiin suurilla tietyömailla. Tieidean toinen heikkous on talous. Sen voisi tehdä Järvenpään ja Lahden jo olemassa olevan moottoritieyhteyden parantaminen. Sitä olisi kertynyt nykyrahassa yhteensä 570 000 euroa. Oulujärven Toukansalmen ja Toukansaaren yli halutaan siltoja ja pengertietä.