SUOMEN Tammikuu 1 999 lrtonumero 33 mk Kaamos päättyy sarastukseen • Ilves • Ekotehokkuus
Käpytikka käsittelee käpyjä taitavasti. Koputus paljastaa tikan talvisessa metsässä Tikat uurastavat lyhyessä talvipäivässä. Palokärki pöyhii muurahaispesiä ja takoo lahoja puita . Näytelmästä voi nauttia ajoittain jopa Etelä-Suomessa. Taivaankansi leimuaa revontulten väreissä Saturnus loistaa kirkkaana . Viritä korvasi koputustaajuudelle! Luonnossa on monta jäljenjättäjää. Tammikuun puolivälissä planeetta on etelässä alkuillasta ja laskee aamuyöstä länteen. Kaukoputkella voi nähdä myös planeetan renkaat ja suurimman kuun Titanin . Todennäköisimmin taivaanvalkeat roihuavat iltayöstä. Puun juurella lojuva käpykasa paljastaa tikan pajan . Pohjantikka kuorii kuolleita kuusia ja napsii toukkia. Hyppää suksille ja hiihdä jäljille!. Liukuvanat ja tassunpainallukset paljastavat, että saukko on asettunut purolle. Pohjoistaivaalla leimuavat revontulet
36 Vähemmästä enemmän Maapallo ei kestä nykyistä luonnonvarojen nyhtämistä. Sivu 55. 42 Merkkipäiviä metsässä 1500-vuotias mesisieni ja harvinainen kuvasarja yli 30 vuotta vanhasta arinakäävästä! Lue ja hämmästy. llveksestä lisää sivuilla 18-21.. 26 Maailman parhaita luontokuvia BBC Wildlife -aikakauslehden ja Lontoon Luonnontieteellisen Museon kilpailussa ovat esillä luontokuvien helmet. Pahkaharrastuksen voi aloittaa mittaamalla pullistumien ympärysmittoja. 32 Uhanalainen kulkuri Veikeä saukko joutui yllättäen metsästettävien joukkoon. Keskiaikainen forestajärjestelmä takasi kuninkaille ja aatelisille metsästysmaita ja puuta laivanrakennukseen. Lue sivuilta 38-41 . 38 Metsistä kamppailtiin jo keskiajalla 54 Kysy ekoneuvoa VAKIOT 10 11 44 48 52 55 64 66 67 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maailmalta Mielipiteitä, keskustelua Kirjat Multasormet Palvelukortti Summaries of the Main Articles Elämä on ihmeellinen Sienet tulevat ja menevät, niin ajatellaan . Ekotehokkuus, luonnonvarojen tehokkaampi käyttö tuotannossa, voisi olla ratkaisu. Kannessamme !epäilee ilves Lyckselen eläin puistossa Ruotsissa. Marko Pekkola oli meteoriittisateessa Siperian yllä. ' . 30 Umpihanki° on seikkailu Oletko unohtanut, miten hienoa on hiihtää ilman-latuja. Kuvan nappasi Torbjörn Lilja. Lue sivuilta 42-43. Multasormien on aika tarkastaa talvivarastot. [OONTO Tammikuu 1999 LUONTO 4 Viisi päivää auringonnousuun Mies kylmästä ja pimeästä: Luontokuvaaja Martti Rikkonen Inarista, Vuoden Luontokuva -kilpailun kaksinkertainen voittaja. 58 Kysy luonnosta YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 25 Kamppailu muistista Kirjailija Hannu Niklanderin mielestä muistot ovat tärkeitä. 18 Tupsukorvat mouruavat metsissämme Ilves on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan . 22 Suurin pahka odottaa yhä löytäjäänsä Ota mittanauha ·mukaasi, kun menet metsään. Tutkija Tuomo Niemelä löysi käävän, joka on saanut kasvaa paksuutta jo lähes 50 vuotta. 17 Leonidien paluu: Tulipalloja, ei myrskyä. Miten kuningas Rikhard Leijonamieli kytkeytyy tarinaan
Se on kuitenkin kestämätön peruste tappoluville. He eivät ahneuksissaan haluaisi kilpailijoita saaliinjaolle. llveksiä tassuttelee selvästi alle tuhat. (03J 1511 815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Susia jolkuttelee Suomessa vaivaiset satakunta. Onneksi metsäpeuroja säilyi itärajan takana. Metsästysasetuksen muutos teki uhanalaisesta saukosta erityisluvalla metsästettävän lajin. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi@sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Juha Valste (virkavapaalla] Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierattelut Offset-Kopio Oy Painapaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puli. Karhun kanssa on paikoin tullut ongelmia. Luonnonsuojeluliiton "jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Myös sudella, karhulla ja ahmalla on oltava oikeus elää metsissämme. Saukko on jo kaksi kertaa hävitetty Suomesta lähes sukupuuttoon. E rityisen vaikeaa on ym~ärtää, miksi saukosta tehtiin metsästysasetuksen muutoksen myötä taas metsästettävä laji. Tällaiset saukot voidaan siirtää muualle tai kalanviljelylaitokset aidata. Vain muutama pari pystyy pesimään. (09) 228 0821 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Miten ihmeessä on mahdollista, että Suomessa voidaan sallia tällaisen eläimen pyynti. Yhtenä pontimena tähän on se, että jotkut saukot käyvät kalanviljelylaitoksilla. Metsäpeuraa ei ole kuitenkaan vielä pelastettu, sillä niitä on vasta puolitoistatuhatta. Pedot kuuluvat suomalaiseen luontoon. Näin vältyttäisiin vaaratilanteilta ja karhut oppisivat pelkäämään ihmistä. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tu.ki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Sittemmin joutsenet ovat tulleet takaisin monille entisille pesimäalueilleen eteläisintä Suomea myöten. Onnistuneen siirtoistutuksen ansiosta sarvipää saatiin palautettua myös Suomenselälle. JORMA LAURILA SUOMEN LUONTO 1 /99. Viiksiniekka pitää kiireesti palauttaa suojeltavien eläinten joukkoon. 1950-luvulla ensimmäiset tiedustelijat uskaltautuivat Kuhmon Elimyssaloon. Suurpetoihin metsästäjät suhtautuvat nihkeästi. Jos yksittäiset pedot tekevät huomattavia tuhoja, ne voidaan poistaa erikoisluvin. Ehkä eläimestä voi joskus tulla riistalajikin, mutta siihen menee kauan. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Jos tämä on vain pienen vähemmistön ajattelua, metsästäjäkunnan enemmistön olisi syytä reagoida. Osa Lapin metsästäjistä on vaatinut kansallislintumme laulujoutsenen pyynnin sallimista. Eikö siitä jo voitaisi ottaa opiksi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 0051 Helsinki puh. Jos ilvekset vievät metsästäjiltä osan jäniksistä ja valkohäntäpeuroista, se pitää hyväksyä. Tappamisen meininki. Komea eläin tapettiin ryöstöpyynnillä Suomesta sukupuuttoon noin sata vuotta sitten. Uhanalaista viiksiniekkaa saa erityisluvilla tappaa marraskuun alusta huhtikuun loppuun. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. EU:ssa saukko määritellään erityistä suojelua vaativaksi lajiksi. Joutsenet kun kuulemma häiritsevät Lapin soilla metsähanhien perhe-elämää, ja tämän takia metsä.miehillä olisi syksyllä vähemmän ammuttavaa. On tietenkin selvää, etteivät pedot saa aiheuttaa vaaraa ihmisille. Metsästäjien on tunnettava sekä eettistä että ekologista vastuuta harrastuksestaan. lrtonumero 33 markkaa. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Laulujoutsen saatiin sodan jälkeen pelastettua sukupuutolta kirjailija Yrjö Kokon ansiosta. Niitä pesii jopa Helsingin seudulla. Käyttämällemme painopaperille on >myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Se ei saa olla huvittelua, jossa on tappamisen meininki. Vähitellen kanta alkoi kasvaa Itä-Suomessa. Karhukanta kestää säädeltyä pyyntiä, ja jahti olisi ensisijaisesti syytä kohdistaa asutuksen liepeille ilmaantuviin yksilöihin. Uhanalaisten tai harvalukuisten lajien vaatiminen metsästettäviksi osoittaa huonoa makua ja on kehnoa mainosta metsästäjäkunnalle. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa] 170 mk. Varmasti syynä on myös miehisen röyhistelyn halu, kun voi päästä kellistämään irvistävän pedon. Saukko pitää kiireesti rauhoittaa luonnonsuojelulailla. P arhaimmillaan metsästys voi olla asiallista luonnonvarojen verottamista. Metsästäjillä on myös kova hinku päästä kaatamaan metsäpeuroja. Tällä menolla saukoille voi käydä huonosti. M etsästäjäkunnasta pulpahtaa julkisuuteen aika ajoin hämmästyttäviä ehdotuksia. T upsukorvat eivät Suomessa aiheuta edes porovahinkoja, mutta silti tappolupia myönnetään joka vuosi useita kymmeniä
Pikkuruokkeja on kävellyt vastaan etenkin Pohjois-Suomen hangilla, mutta enemmän niitä on löydetty verkkoihin hukkuneina. Jos satut kuulemaan viher, konnan luonnossa ilmoita siitä museoon. Vesa Hyyry/äinen Juhani Terhivuo 11. On epäselvää, mitä pikkuruokit Suomen vesillä syövät. lnkerissä viherkonnia oli vielä vuosisadan alussa. Touko-kesäkuun iltoina ja yön hämärissä rannoilla liikkuvien kannattaa pitää viherkonna mielessä. Laji voi siis selviytyä Suomen talvesta. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin muuttohaukka pesi myös Savossa, missä havaittiin kaksi lentopoikasta. Vähenemisen syynä olivat ympäristömyrkyt Suomen muuttohaukkojen määrä oli alhaisimmillaan 1970-luvun alussa, vain 20Pikkuruokkeja liikkeellä Pikkuruokki , aito valtamerilintu, on vuosittainen harhailija maassamme. Viherkonna [Bufo viridis] on kotoisen rupikonnamme sukulainen. Juha Kauppinen SUOMEN LUONTO 1 /99 30 paria. Suurin osa linnuista havaittiin loppuvuodesta Pohjanlahden rannikolla matkalla Jäämerelle. Laji on tavattu maassamme aiemmin vain kolme kertaa , kaikki Helsingissä. Ääntä voit kuunnella Luonnontieteellisen keskusmuseon internet-sivulla osoitteessa, http://www.fmnh.helsinki.fi/fin/ seurantal uutiseUbufoviridis.ht m. Tarkempi tutkailu paljasti , että hyönteinen oli huippuharvinainen korvakärsäkäs, Otiorhynchus porcatus. Tällä kertaa löytyivät parittelevat porcatukset! Nyt oli varmaa, että monen sadan kilometrin päässä aiemmista löytöpaikoista elää lajin "etäispesäke". Tämän jälkeen määrä on hitaasti kasvanut noin sataan pariin. Syysmyrskyt heittivät pikkuruokit Suomeen. Konna voi elää myös murtovedessä. Pikkuruokki syö planktonia, äyriäisiä ja muita meren pikkueläimiä. Ääni saatiin tallennettua ja ääntelijäkin pyydystettyä. Todennäköisesti konna on kulkeutunut Virossa mereen ja edelleen virtailujen mukana Kotkaan. Lokapuolivälistä lähtien saatiin tietoja noin kolmestakymmenestä pikkuruokista, kun niitä kaikkiaan on tähän asti löytynyt 1 60. Tänä kesänä Ahlrothin pihalta kuului jälleen riemunkiljahdus. Videonauha päätyi viime syksynä Eläinmuseoon, jossa lajiksi selvisi viherkonna. Vesa Hyyry• Iäinen suunnisti järviruokoviidakkoon videokameran kar:issa. Suomi on valtamerilinnuille usein kohtalokas: monet harhailijat löydetään kuolleina tai henkihieverissä. Tanskan saarilla, Puolassa ja Etelä-Ruotsissa sitä on monin paikoin, mutta uhanalaisena. Vlherkonna vieraili Suomessa Juhannuksen tienoilla 1 993 kotkalaisten lintumiesten huomion herätti satama-alueelta kuuluva outo ääni. AJANKOHTAISTA Muuttohaukka sai poikasia myös Savossa Kesällä 1 998 tehdyissä tarkastuksissa todettiin 50 muuttohaukan onnistunutta pesintää, joissa oli yhteensä 1 08 poikasta. Suomesta oli näin löytynyt seitsemäs sammakkoeläinlaji. Pikkuruokkeja löydetään maastamme vielä pitkin talvea. Sen mukaan muuttohaukat saivat tänä vuonna siivilleen 1 08 poikasta. Ötökkä on luultavasti tullut Jyväskylään etelästä kevätesikoiden mukana puutarhaa perustettaessa 1 950-luvun alussa. Viimesyksyinen vaellus oli kuitenkin erityisen voimakas. Se on itäinen laji, joka puuttuu suuresta osasta LänsiEurooppaa ja on yleensä rauhoitettu, koska kannat ovat taantuvia. Lajin läsnäolosta kertoo tavallisesti 51 sekuntia kestävä, nopeahko, nouseva ja hieman huirumainen pärinä tai puputus, joka usein kiihtyy loppua kohden. ViViherkonnalla on maastopuku aina päällä rossa sitä on Peipsijärvessä ja Pihkvajärvessä. Teho"stettu seuranta jatkuu 1 999 loppuun, jonka jälkeen tehdään arvio jatkotoimista, esimerkiksi mahdollisesta suojelusuunnitelmasta. Metsähallitus, luonnonsuojelujärjestöt ja lintuharrastajat aloittivat keväällä 1 998 työn, jonka tarkoituksena ön selvittää Suomen muuttohaukkojen nykyinen määrä ja levinneisyys. Jari Kontiokorpi . Pesistä oli Lapin läänissä 35 ja Oulun läänissä 14. Heti sodan jälkeen muuttohaukat vähen ivät kaikkialla maailmassa nopeasti. Kärsäniekka matkusti Jyväskylään Jyväskylän yliopiston hyönteistutkija Petri Ahlroth ei arvannut millaisen harvinaisuuden löysi, kun hän keväällä 1 997 kevätesikkopenkkiä kitkiessään huomasi pienen kärsäkkään . Tuomo Ollila Muuttohaukkojen pesintätulos julkistettiin loppuvuodesta. Sitä kuului myös muutamina kesä-heinäkuun 1 994 iltoina ja öinä. Ennen toista maailmansotaa muuttohaukkoja arveltiin pesivän maassamme noin tuhat paria
FSC on Kivisen mukaan lähtenyt nimenomaan kuluttajista ja heidän tarpeestaan saada tietoa metsänhoidon tasosta. Pahimman saalistajan pesältä on löytynyt 40 uutuuttaan kiiltävää rengasta." liman harmaalokkeja jopa 70 prosenttia Söderskärin untuvikoista kuolisi tauteihin. Erkki Santama/a Aikuisista selkälokeista mitataan jopa 40kertaisia PCB-pitoisuuksia terveisiin harmaalokkeihin verrattuna. Hanna Kivinen toivoo rauhaa metsille "Kivinen tie tämä on ollut", naureskelee Hanna Kivinen. "Ensin ajattelin, että vain hullu ottaa tämän homman." Kivinen on toiminut huhtikuusta lähtien kampanjavastaavana Suomessa, osana Greenpeace Pohjolaa. Myöhässä pesinnän aloittavat parit voivat myös käyttäytyä oudosti: emo nousee äkkiä kesken haudonnan, syö munat, hajottaa pesän ja lähtee pois." Hario luonneht~i selkälokkia maailman suomalaisimmaksi linnuksi. Saaristomerellä kannan arvellaan puolittuneen parissakymmenessä vuodessa. Kivinen onkin keskittynyt viimeisten van~ojen metsien suojeluun ja ympäristömerkki FSC:n standardien läpilyömiseen Suomessa. Rannikolla ja suurilla järvillä pesii nyt arviolta 50006000 selkälokkiparia. On haaskausta laittaa rahaa ja energiaa sen vastustamiseen ." Hanna Kivinen kampanjoi vanhojen metsien suojelemiseksi ja FSC-standardien saamiseksi Suomeen. Mustaselkäisen ja yleensä keltajalkaisen nimirodun pesimäkannasta puolet elää Suomessa. Kivisen mielestä asenne, että "tämä on minun metsäni ja minä määrään mitä täällä tapahtuu" ei edistä asioita. Kivinen kummastelee teollisuu12 den kielteistä kantaa FSC:hen. Hän haluaisi laajempaa näkemystä esimerkiksi Karjalan aarniometsien tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Lajin alamäki alkoi 1 960-luvulla. Hän tiedottaa kansainväliselle Greenpeacelle Suomen tilanteesta ja toimii emojärjestön äänitorvena. Nyt poikaset eivät ehdi enää sairastuakaan, ennen kuin ne napsitaan parempiin suihin. Kansainvälinen Greenpeace on halunnut metsäkampanjoinnin jatkuvan Suomessa·. Maamme selkälokkikanta on pienentynyt viidenneksen kymmenen viime vuoden aikana", sanoo tutkija Martti Hario Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. "Harmaalokkien joukossa on yhä enemmän erikoistuneita metsästäjiä, jotka nappaavat selkälokin poikaset emon estelystä piittaamatta. "Puhun vain asioista ja näkemyksistä, jotka voin todistaa. Sairaiden untuvikkojen maksa on rappeutunut, ja kehon puolustusjärjestelmä romahtaa A-vitamiinin ,·• puutteeseen. En esimerkiksi metsäkeskusteluissa ryhdy pätemään joillakin jäkälillä, koska en ole biologi." Raija Kivinen. Greenpeacen päämäärä on se, että lajien monimuotoisuus metsissämme ja maapallolla säilyy. Sisävesillä ja Pohjanlahdella poikaset ovat säilyneet terveinä, ja vankimmat pesimäalueet löytyvät • · Pietarsaaren seudulta. AJANKOHTAISTA Selkälokit vähenevät edelleen Söderskärin selkälokit Suomenlahdella eivät viime kesänä saaneet yhtään poikasta siivilleen. "Pitäisi pohtia talouden rakenteiden parantamista hyvinvointia ylläpitäviksi sekä metsien suojelua tukeviksi ja kehittäviksi vaikkapa luontomatkailun avulla." Kivinen uskoo olevansa hyvä greenpeaceläinen, sillä hän on innostunut asiastaan ja puhuu aina totta. FSC-merkki on vain keino asian saamiseksi eteenpäin. "Aikuisista selkälokeista on mitattu · hälyttävän korkeita PCB-pitoisuuksia. "Suomalaiset yritykset joutuvat väistämättä hyväksymään merkin, koska se on markkinoinnille hyödyllistä. "Poikasia kuoriutuu vielä normaalisti, mutta tautien ja harmaalokkien sekä arvoituksellisten katoamisten takia ne eivät koskaan pääse lentoikään. Pitkän matkan muuttajiin kuuluvat selkälokit talvehtivat parhaillaan päiväntasaajan Afrikassa ja palaavat pesimäluodoilleen maalis-huhtikuussa
Syntymäpäivälahjaksi yritys lupautui kalkits~maan Nokialla Alisenjärven järviketjua seuraavat sata vuotta, vuoteen 2098. Vapo aikoo repiä turvekentäksi yhden valuma-alueen viimeisistä komeista avosoista. Lannoitusta pitäisi edelleen vähentää Suomen ympäristökeskuksessa valmistuneen väitöskirjan mukaan vain noin kolmannes pelloilta ja jätevedenpuhdistamoilta vesistöön valuvasta fosforista on leville käyttökelpoista. Kaikki Lappajärven valumaalueella elävät ovat jotenkin syyllisiä järven alennustilaan. Miten Lappajärven valuma-alueen muut yritykset ja kunnat sekä EU vastaavat huutoon. Kuivatusvesistä suuri osa päätyisi Lappajärveen. Rainer Rajakallio . Partek ja Partek Nordkalk luottavat tulevaisuuteen ja edellytyksiinsä tehdä sitoumuksia näin pitkäksi ajaksi eteenpäin", konsernijohtaja Christoffer Taxell sanoi. Muitakin syyllisiä on helppo, löytää: viemäröimätön hajaasutus ja sadat kesämökit, turkistarhat, turvetuotanto, karjankasvatus, teollisuus, säännöstely ... Jari Salonen Nokian Kalliojärvi sekä Ylinenjärvi saivat vuoden lopulla 70 tonnia kalkkia. Ensimmäisen helikopterilevityksen hinnaksi tuli 52 000 markkaa. Kymmenen järven ketju on voimakkaasti happamoitunut. Selkävesillä levää oli pahimmillaan kymmenmetrisenä kerroksena ja neliökilometrien kokoisina lauttoina. "Ympäristökysymyksissä vaaditaan pitkäjännitteistä sitoutumista. Suojakaistojen, laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kyky poistaa liuennutta fosforia on vähäinen. Happamoituminen on köyhdyttänyt voimakkaasti järviketjun eliöstöä. Syksyllä 1998 sinilevää velloi järvellä ennätyksellisen sankasti. Yritys on ehdottanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, että Lappajärvi kunnostetaan. Juhlapäivä karkotti happa_mat ilmeet myös Nokian kaupungin nokkamiesten kasvoilta, sillä ketjun järvistä Kalliojärvi sekä Ylinenjärvi saivat yhteensä 70 tonnia kalkkia. Vuoden lopussa järven pelastusjoukkoihin ilmoittautui yllättäen vimpeliläinen metalliyritys Rannila Oy. Potista puuttuu vielä viisi miljoonaa. Partekin lupaus pitää järviketjusta huolta on käytännön esimerkki nykypäivän ympäristöajattelusta: ongelmia ei ratkaista nopeasti ja vaivattomasti. Järviketjun elpymisvauhtia on etukäteen erittäin hankala arvioida", Partekin kehityspäällikkö Kjell Weppllng sekä Pirkanmaan ympäristökeskuksen vanhempi insinööri Jouko Havu puntaroivat. Samalla, kun Lappajärven tehohoitoa suunnitellaan, vimpeliläinen Järviseudun Peruna Oy, muun muassa Kokin parhaat -rans· kanperunoiden tekijä, hakee lupaa laskea järveen entistä enemmän jätteitään. Pahin yksittäinen syntipukki Lappajärven tilaan on peruna. Tulevaisuudessa kalkituksille lienee tarvetta kahden kolmen vuoden välein. "Happamuuden tarkkailuun on tehty seurantaohjelma, joka tarkoittaa muun muassa vuosittaisia näytteenottoja. AJANKOHTAISTA Teräsmiehet auttavat l.appajärveä Etelä-Pohjanmaan suurin järvi Lappajärvi voi pahoin. Lupasihan yritys aloitteensa kyytipojaksi miljoona· markkaa. Paras tulos rehevöitymisen estämisessä saadaankin vähentä· mällä edelleen lannoitusta etenkin niillä pelloilla, joilla fosforia on maaperässä paljon. Kuitenkin Orwellin Eläinten vallankumousta mukaillen: "Kaikki ovat syyllisiä, toiset vain ovat syyllisempiä kuin toiset". Partek lupautui pitämään happamuuden kurissa seuraavat sata vuotta.. Vaikka ympäristöliike on vuosien varrella tehnyt monia samankaltaisia ehdotuksia, vasta Rannilan huuto kantautui päättäjien korviin . Rantapellot kasvavat pääasiassa tärkkelysperunaa, jota lihotetaan raJum lannoituksin. Alisenjärven järviketju saa sata wotta kalkkia Suomalainen metallija rakennusalan suuryritys Partek vietti viime marraskuun lopulla satavuotisjuhliaan. Kaikki eivät näytä Rannilan lailla heränneen. Pahiten ovat kär· sineet kalat ja ravut. Lahdet täyttyivät hernekeiton kaltaisesta mössöstä. Alue on suosittu retkeilykohde ja tunnetaan parhaiten EteläSuomen suurimmasta kaakkuriyhdyskunnastaan
Kainuun riistanhoito13iiri on saanut EU:n Life-rahastosta SUOMEN LUONTO 1 /99. Kilonojan sorastuksiin upposi 1 500 markkaa, ja tuloksena Suomenlahden luonnonpoikaskanta lähes kaksinkertaistuu. :::, Onko karhusta tullut lainsuojaton. Karhua ammuttiin haavoittavasti ja sitä jouduttiin ajamaan takaa neljä kilometriä. Suomenlahteen virtaavia pääuomia kunnostetaan koneellisesti 1-1 ,5 miljoonalla markalla vuodessa, ja tuloksena saadaan vuosittain noin tuhat Suomenlahteen päätyvää luonnossa syntynyttä taimenenpoikasta. Vuosien mittaan on ollut tavallista, että poroerotuksiin on . Yksi metsästäjistä halusi opettaa koiraansa karhun hajuun ja päästi sen kontion jäljille. Poliisi ei katsonut aiheelliseksi aloittaa tutkimusta peuran luvattomasta merkitsemisestä yksityisomaisuudeksi , sillä sen mukaan kyse on yksittäistapaukse:;ta. "Luonnonkantojen hupenemiseen on useita syitä, muun muassa jokien perkaaminen tukkien uittoa varten 19401 970-luvuilla. Kivet raivattiin pois ja joet muutettiin kaukaloiksi", sanoo tutkija Ari Saura Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Helena Tengvall :::, "' E' z ;l a:i z "' :::, 0. Metsästäjä ampui kontion itsepuolustukseksi. AJANKOHTAISTA I Pienvesien suojelu elvyttäisi taimenkannan Vaellustaimen syntyy yhä useimmin kalanviljelylaitoksella. Leivonmäellä karhu lähti pesästään pakoon hirviporukan ajomiestä. Mies ampui karhun seitsemän metrin päästä. "Tapaus tuntuisi olevan laillisuudeltaan kiikun kaakun , mutta sen ratkaisemisen me jätämme syyttäjälle", todettiin Joutsan poliisista marraskuussa . Keuruulla UPM-Kymmenen hirvestävä seurue kohtasi myös mitä ilmeisimmin pesästään ajetun karhun . Instituutti on jo saanut lupaavia tuloksia sorastamalla pohjaa Espoon Kilonojassa , joka on hyvä esimerkki siitä miten vähällä saa enemmän. Tätä estämään on Kuhmoon rakennettu aita, joka ei kuitenkaan ole pitävä. Peuran vasoja on merkitty paliskunnalle ei poromiehille koska vasan emällä ei luonnollisestikaan ole ollut merkkiä. Karhun ruhoa huutokaupattaessa ampujan annettiin huutaa kallo ja talja 500 markalla. tullut porojen mukana metsäpeuroja. On epäselvää, kuinka paljon peuroja on tapettu erotuksissa. Esimerkiksi Suomenlahden taimenista vain puolisen prosenttia on syntynyt luonnossa. Muita syitä ovat vesien patoaminen sekä ojitukset. Jossain vaiheessa metsästäjä sanoo havainneensa, että karhu olikin hänen kinterei llään. Tilannetta on paikkailtu istuttamalla viljeltyjä taimenia jokiin ja mereen noin 1 miljoonalta markalla vuosittain , mutta sen päämääränä on Sauran mukaan ollut pikemminkin järjestää lisää kalastettavaa kuin elvyttää luonnonkantoja. Kuhmossa on merkitty n Kuhmossa ammuttiin viime syksynä 3,5-vuotias peuravaadin, jolla oli Hallan paliskunnan korvamerkit. 14 "Ainoa tehokas keino luonnonkantojen elvyttämiseksi olisi pienvesien rauhoittaminen kalastukselta ja ennallistaminen kutuun sopiviksi", Taimeninstituutin puheenjohtaja Henrik Kettunen sanoo. Viime syksynä Multialla hirvijahdissa olleen miehen koira herätti nukkuvan karhun , joka löylytti metsämiehen perusteellisesti. Kuuleman mukaan karhu murisi ja otti jonkun askeleen kohti miehiä. Jo 1980-luvulla poromiehet lohkaisivat yliopiston peuratutkijoille: "Porot myyvään ja peurat syyvään." Peurojen ampumista vakavampi asia on kuitenkin peurojen ja porojen sekoittuminen keskenään
Antti Leinonen Luontokuvaaja Antti Leinonen OIJ seurannut Kuhmon peuroja pitkään. Leivonmäen tapausta on siten täydet perusteet epäillä metsästysrikokseksi. Kysy niitäkin! 15. Vihreä pinta-ala ruuhkaalueilla vähenee, pirstoutuu ja köyhtyy. "Mutta se on päinvastoin vahvistunut. Helteellä alkaa nyt kolmas kausi. Metsästyslain mukaan metsästys on alkanut, kun aseistettu metsästäjä päästää koiran irti riistaeläimen jäljille. Tehtäväkenttämme laajenee koko ajan." Esimerkkinä Helle mainitsee liiton tärkeän roolin ekosähkömarkkinoiden käynnistämisessä ja K-ympäristökaupan toimintamallin kehittämisessä. Karhunmetsästys tietyissä rajoissa on Suomessa varsin laajasti hyväksyttyä, mutta väärinkäytökset voivat romuttaa yksimielisyyden. Kaksivuotinen lähiluontoprojekti päättyi joulukuussa, mutta työ lähiluonnon puolesta jatkuu. Sama epäilys kohdistuu UPM:n johtajiin. Muokatusta karhuntaljasta pyydetään yleisesti noin 1 000 markkaa. Anna Parkkari Lähiluonto-ohjelmaa voi lukea luonnonsuojeluliiton kotisivuilta http://forest.sll.fi/lahi/uonto. Muun muassa Luonnonsuojeluliitosta alkavat yhteistyökumppanina olla kiinnostuneita monet muutkin kuin poliittinen eliitti. Hänen mukaansa korvamerkittyjä peuroja näkee silloin tällöin. Suomalaiset pakkautuvat yhä pienemmälle osalle maata. Lähivuosien isoja asioita ovat vesistöjen tilan parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen sekä energian säästö. Valtava työmäärä ja junamatkailu Rovaniemen ja Helsingin välillä eivät näytä miestä lannistavan. Turvallista loppusijoituspaikkaahan ei ole vielä olemassa." Vaikeista kysymyksistä huolimatta Timo Helle sanoo elävänsä nyt elämänsä parasta aikaa "vaikkei entisessäkään ollut valittamista". Ja ihmisiä! Kiinnostavia ovat. Työ kestää 2001 asti. Nyt tieto rakennettujen alueiden luonnosta on vähäistä, eikä olemassaolevaakaan tietoa aina osata tai haluta käyttää hyväksi. Luonnonsuojeluliiton toiminta lähiluonnon puolesta jatkuu Suomen luonnonsuojeluliiton ohjelma lähiluonnon vaalimiseksi on valmistunut. Kuvassa komea peurahirvas, jonka korvat on leikelty. "Jätteet pitäisi haudata nyt jonnekin mahdollisimman nopeasti, jotta voitaisiin sanoa, että asia on ratkaistu. "Kansalaisjärjestöjen aseman heikkenemistä on povattu moneenkin otteeseen", Helle sanoo. Ohjelman on tehnyt tarpeelliseksi kaupunkien ja taajamien luontoon kohdistuvat monet uhkat. Metsästäjienkin uskottavuu-, den vuoksi olisi tärkeää, .että poliisi tutkisi epäselvät tapaukset huolellisesti. Ohjelma vaatii, että lähiluonto on voitava ottaa huomioon muun muassa maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa. Tärkeisiin kysymyksiin kuuluu myös ydinjätteen loppusijoitus, jossa Helteen mukaan ei pitäisi kiirehtiä. "Loppusijoituksesta päättämisessä on kysymys ydinvoiman lobbaamisesta", hän sanoo. Sillä rahalla pitäisi ainakin vuotava aita saada pitäväksi. Luonnonsuojeluliitto aikoo jatkossakin työskennellä perinteisten luonnonsuojeluja ympäristökysymysten parissa. Kaikissa tapauksissa karhu ammuttiin rauhoitusaikana hirvimetsällä ja Keski-Suomessa, jossa luvallisena aikana ei saatu nurin yhtään kiintiön sallimista viidestä kontiosta. Projektin tuotteina ovat syntyneet myös Lähi/uonnosta nauttimaan -opas ja Löytöretkiä lähiluontoon kirja. Mikko Niskasaari AJANKOHTAISTA Luonnonsuojeluliiton rooli vahvistuu Erikoistutkija Timo Helle valittiin yksimielisesti Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle 1999-2000. Eipä heistä minulla ole pahaa sanaa sanottavana." Alice Karlsson .~peuroja p~roiksi SUOMEN LUONTO 1 /99 2,4 miljoonaa markkaa ja saman verran kansallista tukea peurojen rotupuhtauden turvaamiseksi. Yksittäiskappaleita voi tilata maksutta numerosta (09) 22808201 tai sähköpostitse tilaukset@sll.fi. "Tässä työssä näkee ja kuulee valtavasti", hän iloitsee "Olen nähnyt luontoa Hangosta Utsjoelle
Moottorisahaan kiinnitetty laite porataan ensiksi puuhun kohtisuoraan ja sen jälkeen laitetta kääntelemällä saadaan puun sisään muodostumaan onkalo. Kolo soveltuisi mahdollisesti jopa liitooravalle", Jylhä-Ollila kertoo. Susikantamme on niin pieni , ettei se kestä metsästystä. Jarmo Pasanen ei tullut EU-kuntoon Euroopan komission virallinen huomautus sai maaja metsätalousministeriön esittämään uutta metsästysasetusta. Asetuksen muutoksella maaja metsätalousministeriö pelasi aikaa metsästyslain remontille, joka menee vaalien yli . Ministeriö sivuutti ympäristöministeriön esitykset ja pimitti koko asian esimerkiksi WWF:ltä ja Birdlifeltä, joilta sen olisi pitänyt pyytää lausunto. Metsästysasetus kun Suomi ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Kaikki olivat osallistuneet Kemijoki Oy:n kestitsemiseen virkamatkoilla, joilla käsiteltiin Kemijoki Oy:n lupahakemuksia vesioikeudessa. Keksintö on parhaillaan patentoitavana. Metsissä paljon liikkuvana huomasin, että ne hoidetaan pilalle, kun pesäkolot loppuvat linnuilta", Jylhä-Ollila kertoo. Luonnonsuojeluliiton mielestä saukko pitäisi rauhoittaa luonnonsuojelulailla. koloasujan tarpeen mukaan. , "Metsien kunto paranee, kun linnut pitävät tuholaiskannat kohtuullisina", hän huomauttaa. "Puoli senttiä suuremman lentoaukon tekeminen mahdollistaa myös myyriä syövien pienten pöllöjen pesinnän koloissa." Tuotteen valmistamisessa voidaan hyödyntää kaikkia porakokoja kulloisenkin Esa Jylhä-Ollila näyttää, miten poralla varustettu moottorisaha tekee reikää haapapuuhun. Yksi oli lisäksi osallistunut vapaa-ajallaan yhtiön järjestämään huvitilaisuuteen . Olisi mukava, jos he voisivat päivän kunniaksi tehdä jonkin käytännön teon metsien hyväksi", kertoo yksi puuhaihmisistä, lohjalainen Pirjo Hongisto. Vastaava menettely käräjätai hovioikeuksien katselmuksissa ei tulisi kuuloonkaan . "Pesäkoloporan kehittäminen lähti tarpeesta. Yllätys oli saukonmetsästyksen salliminen uudelleen riistanhoitopiirin luvalla marraskuun alusta huhtikuun loppuun. "Pesäkolojen lisäksi laite soveltuu apuvälineeksi hirsitalorakentamiseen, missä poralla voi tehdä tapituksessa tarvittavat reiät", Jylhä-Ollila listaa käyttötapoja. Lintudirektiivi kuitenkin kieltää kevätmetsästyksen. Tapani Veistola ·SUOMEN LUONTO 1 /99. 'Tavoitteena on , että ihmiset pysähtyisivät ainakin kerran vuodessa pohtimaan metsien ja puiden merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille. Ongelmia esimerkiksi kalanviljelyaltailla aiheuttavat saukot voisi poistaa tai siirtää poikkeusluvilla. Luonnonsuojeluliiton mielestä susi pitäisi poronhoitoalueen ulkopuolella rauhoittaa. Suomalaisen almanakan mukaan päivä sattuisi Vesalle. Mikko Niskasaari Lohjalaiset esittivät 30 yhteisölle, muiden muassa Suomen luonnonsuojeluliitolle, MTK:lle ja Metsäyhdistykselle, että nämä vauhdittaisivat kannanotoillaan puun päivän ottamista YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon teemapäivien joukkoon. Vaatimus tuomareiden puolueettomuudesta kiristyi 1990, Puulle oma päivä Puulle puuhataan omaa kansainvälistä teemapäivää, jota vietettäisiin syyskuun 27 . Porassa oleva kaulus estää pesäkolon lentoaukon suurenemisen porauksen aikana liian suureksi . Keksijät ovat valmiita ll1YYmään laitteen valmistusoikeudet alan yrittäjälle, joka näkee mahdollisuudet tuotteen tulevaisuudessa. AJANKOHTAISTA Lintujen asuntopula on ratkaistu Lintuja vaivaava asuntopula on mennyttä aikaa Nivalassa tehdyn keksinnön ansiosta. Esityksen allekirjoittajina oli 13 henkilöä, joiden sukunimet viittasivat puuhun , kuten Ahlgren, Ek, Haapalehto, Kataja ja Pihlainen. Myös tutkimus kalojen soveltuvuudesta lintujen pesiksi aloitetaan ensi ~eväänä. Sen mukaan sudenmetsästys alkaa poronhoitoalueella lokakuun alusta ja sen ulkopuolella marraskuun alusta. "Maailman Luonnon Säätiössä (WWF) uskottiin, että poralle voisi olla käyttöä myös luonnonsuojelukohteissa. Keksinnön takana ovat nivalalaiset Esa Jylhä-Ollila ja Erkki Repo tekivät ensiksi pari prototyyppiä, minkä jälkeen he esittelivät laitteensa keksintöillassa. Jylhä-Ollilan mukaan keksinnöllä pystytään konkreettisesti parantamaan luonnon tilaa, kun puihin porataan koloja linnuille; hyönteisiä ja tuholaisia ravinnokseen käyttävät kolopesijät hyötyvät. Seppo Korhonen Puuhun syntyy vaikka talitiaisen mentävä reikä. Sen mukaan tuomarin on oltava puolueeton sekä muodollisesti, että myös uskottavasti. Vesioikeustuomarit saivat tuomiot Pohjois-Suomen vesioikeuden kolme tuomaria tuomittiin lahjuksien ottamisesta Kemijoki Oy:ltä. Keksinnön jatkokehittely on parhaillaan käynnissä. Kun tuomarit tulevat katselmukseen Kemijoki Oy:n kyydillä ja katselmuskokouksen jälkeen sulkeutuvat yhtiön edustajien kanssa paikkakunnan ravintolan kabinettiin, on selvää että uskottavuus menee. Kyseessä on moottorisahan terään asennettava lisälaite, pesäkolopora, jolla puuhun porataan reikä ja näin on linnulle yksiö soma ja oma. Häiritsevät yksilöt voi aina poistaa poikkeusluvilla, mutta nyt pyyntikiintiössä ammutaan harmittomiakin susia. Haahka-, telkkä-, tukkakoskeloja isokoskelourosten sekä allin kevätmetsästys kolmen lounaisen riistanhoitopiirih luvalla jatkuu. Yksi sai sakkoja ja kaksi muuta varoituksen virkavelvollisuuden rikkomisesta
Saimme nauttia koneen ohjaamossa parinsadan leonidin tuntiaktiivisuudesta ja muutamien rajujen tulipallojen räjähdyksistä. Harvoilla selkeillä pohjoisen pallonpuoliskon paikkakunnilla nähtiin parhaimmillaan 100200 tähdenlentoa tunnissa. T ulipallot eli bolidit ovat poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja. Upeimmat yksittäiset tulipallot ylittivät reippaasti täydenkuun kirkkauden. Matkan antia täydensivät T aimyrin niemimaan tuntumassa koneen saartaneet revontulet ja Itä-Siperian kristallinkirkas tähtitaivas yli 1 kilometrin korkeudesta nähtynä. Itä-Aasian ilmatilassa juuri ennusteiden maksimin aikaan oli Finnairin Helsingistä lähtenyt MD 11 . Nasan tutkijoiden mukaan 1999 marraskuun 18. D Marko Pekkala on Tähtitieteelfinen yhdistys Ursan julkaiseman Tähdet ja avaruus -lehden päätoimittaja. Japanin, Siperian, Mongolian ja Kiinan taivaalle odotettiinkin toiveikkaasti jopa 1000-10 000 tähdenlentoa parhaan tunnin ajaksi. Yksittäiset tulipallot otettiin myös riemulla vastaan. Matkasin parinkymmenen muun tähtiharrastajan kanssa leonidien perässä Tokioon. Leonidien tulipallot saapuivat moninkertaisesti aktiivisemmin mutta valitettavasti myös 14-19 tuntia aiemmin kuin oli ennustettu. päivän aamuyönä Eurooppa ja Pohjois-Afrikka sijaitsevat parhailla pituuspiireillä leonidien seuraamiseen. Tuolloin on siis yhä mahdollista, että maapallo osuisi merkittävään leonidipilven tihentymään. ja 18. Nyrkinkokoisia ja sitä suurempia kivenmurikoita paloi maapallon ilmakehässä 17. Taivas oli kuitenkin 17. Näiden kirkkaimpien tähdenlentojen aktiivisuus oli kuitenkin selvästi pienempi kuin edellisenä yönä, jolloin suurin osa pohjoisen pallonpuoliskon väestöstä oli nukkunut tähtisadeonnensa ohi. Muutamat ursalaiset taivaanilmiöiden harrastajat ajelivat 17. SL 10/98). Suurta tähtisadetta ei kuitenkaan saapunut, ei Itä-Aasiaan eikä muillekaan planeettamme kolkille. Etuaikaisen ja aamuöisen bolidisateen mahtia Euroopassa kuvannee hyvin sekin, että toistaiseksi kautta aikojen hienoin leonideista saatu valokuva otettiin Modran astroja geofysikaalisessa observatoriossa, joka sijaitsee Slovakiassa eli aivan Suomen pituuspiireillä. 17. Tulipallot vyöryivät etuajassa Myönteisenä yllätyksenä 1 998 leonidit jäivät mieliin niille onnekkaille, jotka onnistuivat näkemään maksimia edeltäneen yön satojen tähdenlentojen voimalla saapuneen tulipallosateen. päivän vastaisena aamuyönä satoja kilometrejä selkeän sään perässä. Suomen taivaalle povattiin ilmiön rippeitä. Marraskuussa vielä toivoa Vuoden 1999 marraskuussa komeetta Tempel-T uttle perässään seuraavine biljoonine kivimurusineen ei ole vielä ennättänyt rientää kovin kauas aurinkokuntamme sisimmistä osista. Muun muassa Belgiassa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa havaittiin muutamia ykSUOMEN LUONTO 1 /99 sittäisiä tähdenlentoja, jotka toivat sinistä päivätaivasta muistuttavan valaistuksen yöhön häikäisten kaikki tähdet näkyvistä muutamaksi sekunniksi. kolmannesvuosisadoin vaa paluuta jännitettiin marraskuun lopulla. Tässä suhteessa 1998 osoittautui samankaltaiseksi karvaaksi kokemukseksi kuin 1899 ja 1933, jolloin legendaarinen tähtisade jäi myös saapumatta (ks. Suomi enimmäkseen pilvessä Suomessa taivas oli marraskuiseen tyyliin enimmäkseen pilvessä. Rippeitä maksimiyölle Suomessa leonidien odottelusta ja toiveikkaasta taivaalle vilkuilusta tuli lähes puolta kansaa yhdistävä kokemus. Yksi selkeimpiä alueita oli Pohjanmaalla, jossa dosentti Harry Lehdon vetämä turkulaisten tähtitieteen opiskelijoiden ryhmä sai saaliikseen 1 09 leoniupeita botideja. päivän vastaisena aamuyönä valtavin määrin niin Aasian, Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin yllä. Kivipommituksen huippu koettiin kello kahden ja viiden välillä Suomen aikaa, jolloin itäisen Atlantin, Euroopan ja Lähi-Idän selkeillä paikkakunnilla nähtiin 400-500 kirkasta leonidia tunnissa. päivän välisenä yönä vielä pahemmin pilvessä kuin edellisenä yönä. Aivan kuten aiemmin samana yönä Kiinassa ja Pohjois-Australiassa, tulipallojen upeimmat loppuräjähdykset välähtelivät reilusti pilvipeitteen läpi. Siellä täällä, kuten Oulun suunnalla ja monilla etelärannikon paikkakunnilla, oli osittain selkeää
Suomess alle tuhat Ilveksen pennut ope parhaillaan saalistus Niillä alkaa olla kiire, emoilla on kohta mi jo uusi lisääntyminen. VELI-RISTO CAJANDER 18. Yleensä vanhat poikas saavat häädön maalis-huhtikuussa
.-:,.. Ilvekset saalistavat vaanimalla. Ruotsissa poronhoitoalue ulottuu pitkälti maan keskiosiin, missä viihtyvät myös ilvekset. T avallisempaa kuitenkin on, että yksinäisen naaraan ja uroksen elinalueet osuvat osin päällekkäin. Elinpiiri on 150400 neliökilometrin laajuinen, mutta pohjoisempana se voi olla jopa yli tuhat neliökilometriä. Vuosittain ne tappavat noin 15002500 poroa. Ruotsiin halutaan lisää ilveksiä Pohjoismaissa elelee yhteensä noin 2500 ilvestä. Toisin kuin Suomessa ilvekset aiheuttavat Ruotsissa porotaloudelle suuria tappioita. Ilves kantaa pentujaan vain reilut kaksi kuukautta, ja kerralla syntyy yleensä kaksi tai kolme pentua. Suomessa niitä arvellaan olevan 800900. Kontio on huolissaan tupsukorvan tulevaisuudesta Ruotsissa, ellei kanta lisäänny 20004000 yksilöön. Maan ilvekset tapettiin vähiin 1 920-luvulla, joten kaikki nykyiset tupsukorvat polveutuvat vain r f z <J. Kiimakautena ilvekset viettävät muidcm,. Puo• ja Valko-Venäjällä taas on havait" runsaasti ravintoeläimiä ylläpitämetsäseuduilla saattaa elää peräti 10-15 aikuista ilvestä sadalla neliökilometrillä. Naaras on vastaanottavainen uroksen paritteluille viisi vuorokautta. Nyt on kuitenkin havaittu, että kaksi tai kolmekin ilvesperhettä saattaa elellä lähes päällekkäisillä elinpiireillä. Viime vuosina Ruotsissa ja Norjassa on seurattu kymmenien ilvesten liikkeitä radiopantojen avulla. Ravinnon ohella tupsukorvien elinpiiristä on löydyttävä hyviä lepäilyja vetäytymisalueita. Suomessa kaadetaan vuosittain 6070 ilvestä, mikä on seitsemisen prosenttia kannasta. I lvesten lisääntymiskausi alkaa helmimaaliskuussa. Suomessa vahingot ovat vain sadan poron verran. Vahinkojen estämiseksi Ruotsissa on kahtena viime vuonna metsästetty 190 ilvestä, pääosin poronhoitoalueella. ____ .-:.,. Tupsukorvien klaanit Läntisessä naapurissa ilvesten elämästä tiedetään huomattavasti enemmän kuin meillä. Arvostelijoiden mielestä pyynti on ollut liian rajua. Tällöin tupsukorvat kiertelevät tiiviisti elinpiireillään, merkkailevat maastoa virtsalla, kynsivät puita ja mouruavat kumeasti. Biologi Stefan Jansson on jo vuosia havainnoinut ilveksien käyttäytymistä. tiukasti naaraan lähellä, ja yhkäyvät leikkisiksi: ajavat toisiaan takaa, pinkovat puihin ja sähisevät. Pohjolassa ilveksien pääravintoa ovat jänikset, valkohäntäpeurat, metsäkanalinnut ja etenkin Ruotsissa metsäkauriit. llvestutkija Olof Libergin mukaan realistisempi tavoite olisi 20002500, jos otetaan huomioon myös se, että maan metsäkauriitten tuotosta ainakin neljäsosa tai puolet joutuu metsästäjien saaliiksi. Vastasyntyneet poikaset ovat sokeita: yleensä pohjoismaalaiset ilveksenpennut näkevät päivänvalon toukokesäkuun vaihteessa. Tähän asti tupsukorvia on pidetty yksineläjinä. Ruotsissa on laskelmissa päädytty 12001 500 yksilöön. kissaeläinten tapaan hurjaa elämää. Suomessa ilveksien aiheuttamat porokuolemat ovat noin sata yksilöä vuodessa. Ruotsissa ilvekset haittaavat porotaloutta merkittävästi: ne tappavat 1 500-2500 poroa vuodessa. Ruotsin virallisen petopolitiikan tavoitteena on kasvattaa ilvesmäärä 3000 yksilöön. Korkeuseroiltaan vaihteleen ja kallioinen metsämaasto mieleen. .. ----. Suomessa ilveksiä on koko maassa, tosin Lapin läänissä ja suurimmassa osassa Pohjanmaata otus on harvinainen. , ,... Euroopanilveksen (Lynx lynx) levinneisyys. Joidenkin mukaan kannasta voitaisiin metsästää kymmenenkin prosenttia. Ne eivät ole kestävyysurheilijoita vaan pikemminkin sprinttereitä ravintoeläin on saatava kiinni viimeistään 50 metrin tai mieluummin jo alle 25 metrin hurjalla spurtilla. .... , ... Arviot siitä, kuinka paljon ilveksiä voidaan kestävästi metsästää, vaihtelevat. Yleensä ne viettävät keskipäivän ja keskiyön tunnit jossakin suojai"kassa, joka voi olla hyvinkin lätusta. Yleensä tällaiset ilvekset ovat sukua toisilleen, kuten emo poikasineen. Tatjana Kontio Tukholman yliopiston genetiikan laitokselta on tutkimuksessaan todennut, ettei ilveksiä saisi metsästää enemmän kuin kolmesta kuuteen prosenttia kannasta, mikäli sen halutaan kasvavan
Laji on viime vuosina levittäytynyt myös Saksaan, Italiaan ja Ranskaan. Ne ovat pyöreät, paljon suuremmat kuin ketulla, eivätkä kynsien painallukset yleensä erotu . 20. Tämä vastaisi myös EU:n luontodirektiivin tavoitetta. Romania on hyvä esimerkki siitä, että ilveksiä voisi luonnonystävien iloksi olla huomattavasti nykyistä runsaammin. Tällekin talvelle Suomessa on myönnetty 90 kaatolupaa. EU:n erityisessä suojeluksessa Ilvekset kuolivat sukupuuttoon Länsija Keski-Euroopasta viime vuosisadalla. Niitä on onnistuneesti palautettu luontoon muun muassa Sveitsissä ja Sloveniassa. Kirjoittaja on biologi ja ympäristötoimittaja, joka työskentelee muun muassa TV2:n Ympäristöuutisissa. Suomessa ilves on periaatteessa rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella, mutta maaja metsätalousministeriön riistaosasto ja sen jälkeen paikalliset riistanhoitopiirit voivat myöntää tappolupia. Suomessa voitaisiin Ruotsin tapaan huomattavasti kasvattaa kantaa. Parempi ratkaisu olisi, että ilves siirrettäisiin luonnonsuojelulailla rauhoitettuihin eläimiin, mikä kuitenkin soisi mahdollisuuden myöntää luvat vahinkoa aiheuttavien yksilöiden kaatamiseen. muutamasta kymmenestä yksilöstä. Askelväli on noin puoli metriä. Venäjällä on todettu, että laajat avohakkuut ja muut tehometsätaloustoimet ovat selkeästi vähentäneet ilveksiä. Kontion mukaan olisi tärkeää, että Suomesta saataisiin täydennystä Ruotsin kantaan. Ilvestä pidetään yhtenä lauhkean metsäekosysteemin tärkeimmistä avainlajeista. Ilves liikkuu tavallisimmin käyden, ja jäljet ovat peräkkäin. Siellä sadantuhannen neliökilometrin alueelle sopii viisi miljoonaa ihmistä, kymmenen miljoonaa lammasta ja 1500 ilvestä. Perinnöllisesti hyvin samankaltainen kanta on altis riskeille. Nykytilanteessa tämä on vaikeaa, koska Pohjois-Suomen länsiosassa ei juuri ilveksiä ole. Ruotsissa ja Norjassa on yleistä kevättalvinen salametsästys moottorikelkkojen avulla. llveksien talvimetsästys joulukuun alusta helmikuun loppuun on luonteeltaan kokonaan virkistysmetsästystä. llveksiä saa EU-maissa pyytää vain kotieläinten suojaamiseksi tai tieteellisistä syistä. Metsästyksen ohella ilveksiä tappavat ankarat talvet ja niihin liittyvä ravintopula sekä yleistyneet onnettomuudet liikenteessä. Euroopan unionin luontodirektiivi antaa ilveksille erityissuojan: laji on kokonaan rauhoitettu