Vapaaseen oman auton käyttöön puuttuminen onkin tietysti aivan uutta Suomessa. Kannattaa kuitenkin pohtia, kumpi on tärkeämpää: liikkumisen rajaton vapaus vai meidän kaikkien, niin oman auton kuin julkisten välineiden käyttäjienkin, terveys. Pienhiukkasten vahingollisuus on viime vuosina noussut esiin, sillä niiden on todettu tunkeutuvan syvälle keuhkorakkuloihin. Se on hieman erinäköinen kuin aiemmat numerot. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojelul iiton jäsenille vuoden määräaikaisti laus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Uusimpiin dieselbusseihin on kehitetty hiukkasloukkuja, muttei henkilöja pakettidieselautoihin. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 Päätoimirraja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimirrajat Anni Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tannu (ulkoasu) Värierorrelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jiisen ISSN 0356-0678 Suomen L110 1110 ilmestyy kerran kuussa. (09) 228 082 10 ja 228 08224. Synkkä tosiasia on kuitenkin se, että Euroopassa arvioidaan jopa useiden kymmenientuhansien ihmisten menehtyvän joka vuosi ilmansaasteiden synnyttämiin sairauksiin. z L.L..J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Tilaushinnar Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Jostain syystä ihmiset kuitenkin suostuvat helpommin hengittämään likaista ilmaa kuin juomaan huonoa vettä, vaikka puhdas ilma ja vesi ovat meille yhtä elintärkeitä. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Kestotilaus 270 mk. Asia on ehkä helppo työntää mielestä, koska likaisen hengitysilman turmiolliset vaikutukset näkyvät usein vasta jopa vuosikymmenien päästä syöpinä, sydänja verisuonitauteina sekä hengityselinsairauksina. Ehdotuksesta syntyi odotetusti kohua. T erveydellemme haitallisimpia liikenteen saasteita ovat typen oksidit ja pienhiukkaset. Jorma Laurila Uusi vuosi Suomen Luonnossa Käs issäsi on vuoden ensimmäinen Suomen Luonto. Riski kasvaa sitä mukaa kuin altistuskin. Se vaatii myös voimakasta muutosta sekä kuntien päättäjien että asukkaiden asenteissa. Uusi ilmansuojelulaki antaa kuitenkin mahdollisuuden vähentää jopa pakkotoimin päästöjä tietyissä tilanteissa. Keinoina voisivat olla kuntien voimakkaasti subventoima tai jopa ilmainen julkinen liikenne sekä vuorotiheyksien ja matkustusmukavuuden parantaminen. lrtonume ro 33 markkaa. Mukana on myös uusia osastoja. Suomessakaan tilanne ei ole hyvä. Tehokkain tapa vähentää taajamien saastetaakkaa olisi kehittää määrätietoisesti julkista liikennettä erityisesti suurissa kaupungeissa ja houkutella ihmiset siirtymään joukoittain sen käyttöön. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Käy11ämällemme painopaperille on myönnelly pohjoismainen ympäristömerkki. vsk.. Helsingissä koetellaan si lloin tällöin jopa ilmanlaadun raja-arvoja, jotka eivät saisi ylittyä lainkaan. Ongelmallista on myös dieselautojen määrän lisääntyminen, sillä juuri ne syytävät eniten pienhiukkasia. Suomen luonnonsuojelul iitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovullaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Myös autokannan ripeämpi uusiminen vähentäisi päästöjä, mutta vain silloin jos vanhat autot poistetaan käytöstä esimerkiksi romutusmaksun av ulla. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Suomen Luonto toivottaa lukijoilleen oikein hyvää alkanutta vuotta! SUOMEN LUONTO 1/97 56. Kehnointa ilmaa hengittävät pääkaupungin ja muiden suurten kaupunkiemme asukkaat. Olemme kehittäneet lehden ulkoista olemusta ja muuttaneet rakennetta. Jos juomavetemme olisi laadultaan yhtä kehnoa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkaiden päivittäin hengittämä ilma, asiasta nousisi suuri häly. Olemme myös si irtyneet käyttämään kasviöljypohjaisia painovärejä lehtemme painatuksessa, niin sanottuja ekovärejä. Toivottavasti lehti on entistä kiinnostavampi. Helsingin kaupungin asettama toimikunta ehdotti viime syksynä, että yksityisautoilua olisi rajoitettava tai kiellettävä se jopa kokonaan silloin, jos tiettyjen saasteiden raja-arvot ovat ylittymässä. Lisääntyvä liikenne vain kärjistää ongelmaa. Annamme vastaisuudessa näyttäville luontokuville enemmän tilaa. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoillain automaa11isesti kunnes haluat keskey11ää sen. Liikenteen päästöjen saaminen kuriin vaatii uudenlaista ajattelua ja liikennepolitiikkaa. Kun voimaloiden ja teollisuuden päästöt ovat pienentymässä, liikenteen saasteiden vähentäminen on yhä alkutekijöissään. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa ilmanlaadun ohjearvot ylittyivät ajoittain joka toisessa tutkituista 42 taajamasta. 2 Liikenteen saasteet vakava vaara terveydellemme Liikenteen saasteja hiukkaspäästöt ovat ilmansuojelumme suurimpia ongelmia. Ja harvahan uskoo, että joku tilastojen sairaustapauksista osuu omalle kohdalle. Samalla tavalla kuin radioaktiivisella säteilyllä, pienhiukkasilla ei ole turvallista alarajaa ollenkaan. Katalysaattoreilla pakokaas uja voidaan vähentää, mutta nekään eivät tepsi pienhiukkasiin. Palaamme asiaan lähemmin seuraavassa numerossamme. V apaaehtoisuus on aina pakkoa parempi
Joen vaiheista kerrotaan sivuilla 32-36. Vakiot: Pääki,joitus 2 Ajankohtaista 10 Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 46 Ki,joja 50 Markku Tanon kuvaamalla tähtitaivaalla näkyy maapallon liike. Kalervo Ojutkangas ja aarniometsän elonkehä 29 Kuvakulmia-sarjamme esittelee suomalaisia valokuvaajia ja heidän töitään. Sääprofeetta Hannes Oikaraisen ennusmerkkejä sivuilla 24-25. vuosikerta 1 1997 Jorma Laurila Tällä mittausasemalla Helsingin Töölön Nordenskiöldinaukiolla mitataan maan suurimmat kaupunki-ilman saastepitoisuudet. 37 Näkökulma ympäristönsuojeluun. 56. Herrasmiesten rauhansopimus 28 Aura Koivisto pohtii metsärauhaa. Käpylinnut syntyvät talven keskelle 4 Kuukauden kuluttua keikkuu uusi sukupolvi kuusissamme. Vantaanjoki heräsi eloon 32 Tiedettä vai turhuutta. Liikenne likaa keuhkot 16 Vaarallisinta kaupunki-ilmassa ovat typpidioksidi ja pölyn pienhiukkaset. Jukka Mikkola Pääkaupunkiseudun elämänsuoni Vantaanjoki on taas lohijoki. Katukuiluissa ilma on vielä likaisempaa. Lisää Tanon vangitsemaa talviyön taikaa sivuilla 20-23. Kansikuva: LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Arto Komulainen Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Kysy ekoneuvoa 52 Multasormet 53 Kysy luonnosta 54 Kuukauden Ilkka 56 lhmejuttu 59 Summaries of the Main Articles 58 SUOMEN LUONTO 1/97 56. vsk. Kuutamokeikka 20 Sääprofeetta Hannes Oikarainen ennustaa lumista talvea 24 Muuttolintuja päivälliseksi 26 Kiurut saattavat lennähtää verkkoon Ranskassa ja peipot häkkiansaan Belgiassa. 3. Tuolla puolen Limpopon 38 Retki Afrikan suosituimmalle suojelualueelle. Kuvassa Vanhankaupunginkosken kalaporras
Käpylinnut rakentavat pesänsä havupuihin. vsk.. Kuvassa pikkukäpylintukoiras ruokkii poikasia siemenpuurolla. Teksti ja kuvat: Antti Leinonen Käpylinnut syntyvä 4 SUOMEN LUONTO 1/97 56
talven keskelle 1 SUOMEN LUONTOl /97 56. Tämä nuoren pikkukäpylintupari n aikaansaannos oli tavallista huterampi. Yleensä pesä on tukeva ja lämmin. vsk. Emot ruokkivat poikasia pesässä kolmisen viikkoa. Lopulta pesä saattaa hajota kasvavien poikasten painosta. 5. Samaan aikaan kun muut lintumme kamppailevat eloonjäämisestään pakkasen kourissa, käpylinnut pyöräyttävät munat ja ruokkivat poikasensa aikuisiksi
lsokäpylintu suosii männyn käpyjä, mutta ellei niitä ole riittävästi, kuusen kävytkin kelpaavat. Käpysuomujen auetessa kevätpuolella käpylinnut yltävät siemeniin pitkällä kielellään käpyä irrottamatta. Käpyä käsitellessään lintu painaa sen rintaansa ja oksaa vasten. vsk.. Ennen käpysuomujen aukeamista käpylinnut joutuvat irrottamaan kävyn ja halkaisemaan käpysuomut päästäkseen käsiksi siemeniin. Usein rintahöyhenissä näkyy pihkan sottaama tumma alue. Käpylinnut käyvät sulan puron partaalla juomassa vettä tai syömässä lunta. SUOME LUONTOl/97 56. Laulu alkaa helistä pian vuodenvaihteen jälkeen. Lyhyt talvipäivä kuluu tarkkaan käpyjen käsittelyssä ja jauhinkivien etsinnässä. lsokäpylinnun nokka on vankempi kuin pikkukäpylinnulla. Käpylinnuilla on outo tapa nakerrella lahoa puuta. Kuvassa kirjosiipikäpylintunaaras. Joskus ne tulevat hakemaan sitä vanhoista hirsirakennuksista. Myös eläinten, ja ihmistenkin, virtsausjäljet kiinnostavat niitä, luultavasti virtsan sisältämien suolojen takia
Joillakin paikoin Kainuussa jopa enemmistö talvisista käpylinnuista oli kirjosiipiä. Kirjosiipiä oli ilmeisesti eniten vuosikymmeniin. Viime talvi oli kaikkien aikojen parhaita käpylintutalvia. Käpylinnut tuntuvat aloittavan päivänsä aamuhämärässä kivien etsimisellä. Valtaosa kuolleina löytyneistä oli koiraita. Parvet vaelsivat todennäköisesti idästä, ja kun samaan aikaan sattui olemaan mainio kuusen siemenvuosi, asettuivat käpylinnut talosille. Kevättalvella ristinokat pesivät uudestaan. Naaraat olivat jo silloin pesillä. Havaintojeni mukaan osa kevättalvella pesivistä Iinnuista oli edellisenä syksynä syntyneitä! Käpylintuja jäi autojen alle alkuvuodesta lähtien massoittain niiden etsiessä teiltä jauhinkiviä kupuunsa. Tykkykuusien latvoissa näki hartaasti laulavia, punaisina hohtavia lintuja, kuin koruja karussa talviluonnossa. Jo syksyllä loka-marraskuussa nuorten lintujen ruuankerjäysäänet kertoivat, että uusi sukupolvi oli nähnyt päivänvalon. kohta ympärilleni lauma hysteerisesti varoittavia käpylintuja. Vuodenvaihteen jälkeen käpylintukoiraat herkesivät herkiksi. Maalis-huhtikuussa alkoi näkyä helmikuussa syntyneitä lintuja, jotka jo itse irrottelivat käpyjä. D SUOMEN LUONTO 1/97 56. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla oli käpylintuja talvella 199596 enemmän kuin miesmuistiin. Toinen surma käpy1 innui lle oli varpuspöllö. Arvatenkin pöllöllä oli kohta kynsissään joku onneton kävynpurija. Se koituu monen ristinokan surmaksi, sillä talvella kivet löytyvät helpoiten teiltä. Vieraat olivat pikkukäpylintuja ja kirjosiipikäpylintuja. 8 Kun viimeisetkin hälisevät parvet poistuivat pesimäseudultaan heinä-elokuussa, Kainuu muuttui suorastaan oudon hiljaiseksi, niin olennainen osa maisemaa käpylinnut olivat vuoden ajan olleet. Sen sijaan isokäpylintuja oli hyvin vähän, mutta nehän ymmärtävätkin enemmän männyn siementen päälle. Käpylinnut ehtivät talven aikana pesiä kahdesti. Välillä koiraat ponnistelivat lentoon erikoisella tavalla siivillään soutaen ja koko ajan laulaen. Ristinokat valtasivat maamme metsäisten maakuntien kuusikot, pesivät, kuorivat kävyt ja katosivat. Seuraamani varpuspöllön katseeseen tuli heti päättäväinen kiilto, kun se näki käpylintuparven lentävän ohi ja laskeutuvat lähelle. Toisaalta, jos matkin missä tahansa metsänreunassa varpuspöllön ääntä, kerääntyi Eipä taida mikään muu suomalainen laululintu erottua ympäristöstään niin selkeästi kuin talvinen käpylintukoiras. vsk.. Niillä oli taas kevättä rinnassa. Autoilijat varokaa! Karkean siemenmassan hienontamiseen käpylinnut tarvitsevat pieniä jauhinkiviä mahaansa
Joulukuun alkupuolella sateet tulivat Kirkkonummella vetenä ja maa pysyi sulana. Tilaustöitä hän tekee vain poikkeustapauksessa, jollainen Suomen Luonnon luontopäiväkirjakin lienee! Autottomana kuvaajana Reijo Juuriselle on tärkeää, että kuvauskohteet ovat lähellä, mieluiten heti ikkunan takana. Juho paneutuu luonnonkuvaukseen huolellisesti. Varpuspöllö täräytti ikkunaan tiaisjahdissa mutta jäi henkiin. Isältään hän sai ensimmäisen kameransakin jolla 14-vuotiaana nappasi kuvan koivun latvuksista. Rauhallisesti virtaava Oulankajoki oli osittain sula, ja joessa oli vettä tavallista enemmän. Joulukuun alku oli Kuusamossa pilvinen, sateinen ja lämmin. Kolme Suomeni maisemaa Suomen Luonto lähtee luontopäiväkirjan kolmannelle kierrokselle uusin voimin. Tänä vuonna oman kotiseutunsa luonnosta kertovat meille Paavo Hamunen Kuusamosta, Juho Rahkonen Jyväskylästä ja Reijo Juurinen Kirkkonummelta. Lunta oli noin 30 senttiä. Reijo Juurinen (s. vsk.. Juhoa innoittavat erityisesti kotiseudun näkymät sekä lähikuvat kasveista ja hyönteisistä. Hieman eloa joulukuiseen luontoon toivat sirisevät pyrstötiaisparvet. Esimerkiksi metson soidinpaikalle on kotiovelta vain muutama kilometri. Rahkonen kiipesi kotipihan puuhun. Tänä vuonna ilmestyy yhteistyössä kolmen muun kuvaajan kanssa Kitkajärveä ja Kitka jokea käsittelevä teos. 1978). Pieni joki virtasi rauhallisen, lumen juuri valkaiseman maiseman halki Jyväskylässä. SUOMEN LUONTO 1/97 56. Reijo asuukin Nuuksion kansallispuiston vieressä, missä kuvauskohteita riittää. Paavon mieluisimpia kuvauskohteita ovat maisema, kasvit ja linnut. Hän aloitti luontokuvauksen 1993. Kymmenkunta pähkinähakkia (kuvassa) viihtyi lintulaudalla pähkinätarjonnan ansiosta. 1944) on luontokuvauksen veteraani ja on kuvannut ammatikseen 15 vuoden ajan. Luontokuvaaja Paavo Hamunen on syntynyt 1958. Hänen mielestään kohteen tunteminen on välttämätöntä hyvälle kuvalle. Reijo kuvaa luontoa monipuolisesti ja pyrkii säilyttämään kuvaajan vapauden. Linnut turvautuivat jo ruokintapaikkojen antimiin. Kuvaajakolmikkomme kuopus on lukiolainen Juho Rahkonen (s. Alice Karlsson Paavo Hamunen Oulangan kansallispuistossa. Paavo on kuvaaja jo kolmannessa polvessa. Reijo Juurinen teki lumiveistoksen. Ilmojen lämpeneminen toi kuitenkin syksyn harmauden pian takaisin ja teki päivistä synkkiä
Metsissä törröttävät kultapiiskut, kanervat ja talvikit. Sen päätä ei palele vaikka lämpötila laskisi reippaasti pakkasen puolelle. Se kestää kylmää selvästi monia lähisukulaisiaan paremmin ja voi aloittaa pesinnän aikaisemmin. Suopursun kota avautuu tyvestään ja tuulenpuuska sieppaa siemenet mukaansa. Tervolasta löydetty merikeiju leijuu nyt täytettynä Oulun eläinmuseossa. Suuri osa talventörröttäjistä on tuttuja. Lapintiaisen levinneisyys ulottuu Skandinaviasta Siperian läpi, ja asustaapa se vielä Alaskassa ja Luoteis-Kanadassakin. Se on tottunut elämään pohjoisissa havumetsissä ja metsänrajalla. Pohjoisessa pesirnäkausi alkaa vasta, kun illat pimenevät riittävästi elo-syyskuun vaihteessa. Timo Nieminen Lapintiainen saattaa kadota lajistostamme Lapintiainen on karaistunut lintu. Asemanhoitaja Antero Järvisen mukaan kyse voi vielä olla sattumasta, mutta yksi syy saattaa olla ilmaston lämpeneminen. Lumen keskeltä löytää yllättävän runsaasti talventörröttäjiä, joiden siemeniä tuuli ravistelee irti ja kuljettaa hangella uusille kasvupaikoille. N oitalintu eksyi Tervolaan Tervolasta löytyi erään talon pihalta marraskuun puolivälissä merikeiju. Merikeijut uskaltautuvat pesimässaarille vain täydellisessä pimeydessä. Talventörröttäjien siemenet ovat monille talvilinnuille tärkeätä ravintoa. Lähes parisataa kasvilajiamme on talvisiementäjiä, joista noin puolet levittää siemenensä lähes yksinomaan talvella. Rauno Yrjölä Antero Järvinen on tutkinut yli kaksikymmentä vuotta Kilpisjärven lapintiaisia. Tervolaan merikeijun toivat todennäköisesti voimakkaat länsi tuulet. AJANKOHTAISTA Talvinen kasvimaailma on yllättävän runsas Talvellakin voi lähteä kasviretkelle. Pursun lehdillä on erityinen pakkasasento: mitä kylmempää on, sitä tiiviimmin lehdet painautuvat vartta vasten. Pesintäkausi kestää lähes neljä kuukautta ja myöhäisimmillään ainoa poikanen lähtee pesästä vasta vuodenvaihteessa ja aloittaa muuttomatkan Afrikkaan. Raimo Virkkalan tutkimusten mukaan voimakkaasti hakatuissa metsissä lapintiaisen pesinnöistä onnistuu vain hieman yli puolet, ja pesistä pyrähtää maailmalle vähemmän poikasia kuin tavallisesti. Molemmat linnut olivat löydettäessä huonossa kunnossa ja menehtyivät myöhemmin. Ehkäpä tärkeämpi syy on kuitenkin lapintiaisen voimakas taantuminen Metsä-Lapissa, mikä heijastuu myös Kilpisjärvelle, jonne sieltä ei enää vaella nuoria lapintiaisia asuttamaan koivikoita. Runsaimmillaan merikeijukanta on Brittein saarilla ja Välimeren alueella, missä pesintäkausi alkaa huhti-toukokuussa. Monien rannoilla kasvavien törröttäjien siemenet viilettävät pitkin järvenselkää uusille rannoille. Merikeiju jen pesirnäbiologia alkoi selvitä vasta kymmenisen vuotta sitten. Jouni Klinga 11. muita lajeja kuten kirjosieppo kilpailemaan pesäkoloista. Viime vuosina Kilpisjärven lapintiaiskanta on hiipunut ja 1990-luvulla on jo muutamia vuosia, jolloin lapintiainen ei ole lainkaan pesinyt Kilpisjärven biologisen aseman tutkimuspöntöissä. Räystäspääskyn kokoinen merikeiju on aito valtamerilintu, jota tavataan päiväsaikaan kaukaisilla ulapoilla, usein kevyesti poukkoilemassa veden pinnalla. Etelästä tulee SUOMEN LUONTOl/97 56. kasvejamme eikä tarvitse edes lumen antamaa suojaa. Keijun ravintoa ovat pienet äyriäiset. Suolla seisoo suopursu ylväänä. Löytö on PohjoisSuomen merkittävimpiä lintuhavaintoja. Etenkin punatuikut ja urpiaiset viipyvät törröttäjillä, mutta siemenet maistuvat myös viherpeipoille, keltasirkuille ja tikleille. Tämä Euroopan pienin merilintu on tavattu Suomessa vain kerran aiemmin, viime vuoden tammikuussa Tuusulassa. Meitä lähimmät merikeijut pesivät Norjan Lofooteilla, missä niitä kutsutaan noitalinnuiksi. Linnut voivat lykätä pesälle saapumista jopa liian kirkkaiden revontulien ja kuutamon takia seuraavaan yöhön. Rannoilla huiskivat rantakukkien vaaleanruskeat tähkäpäät, järviruokojen röyhytupsut, kotapäiset kurjenjalat ja osmankäämien jykevät pamput. Se on karaistuneimpia Timo Nieminen Rantakukkia Keurusselän luodolla. Esimerkiksi Kilpisjärvellä lapintiaiset ryhtyvät pesimäpuuhiin jo aikaisin toukokuussa, kun maassa on vielä lunta ja järvissä paksu jääpeite. Niityiltä löytää nokkosia, mesiangervoja sekä karhunja koiranputkia, pietaryrttejä ja siankärsämöjä. vsk. Nimityksen taustalla ovat kalastajien havainnot lintujen oudoista soidinlennoista pimeinä syysöinä. Rauno Ytjölä Jouni Klinga Merikeiju on valtamerilintu, joka uskaltautuu mantereelle vain pes1maan. Kylmistä öistä lapintiainen selviää vaipumalla hypotermiaan
" .-" ___ _·-~•·· _ _ ~-_: __ • C o . 3. "Käyrät olivat aika maltillisia nykypäiviin asti, mutta siinä missä tilastot loppuivat, käyrät kääntyivätkin jyrkkään nousuun", Pesola selvittää. Vuosaaren satamasta on toistaiseksi hyväksytty vasta perustamissuunnitelma. ASKELEN ED Mikko Pesola on Vuosaaren sankari Tapaan Mikko Pesolan Helsingin Vuosaaren uudessa kauppakeskus Columbuksessa. Kansalaisliike on myös tehnyt vaihtoehtoisia suunnitelmia Vuosaaren kehittämiseksi, mutta niitä ei ole otettu tosissaan. Riina Jokiranta/LKA Jouni Klinga/LKA 2. Mistä supikoira on kotoisin. : .. Mikko Pesola liittyi mukaan 12 AJANKOHTAISTA Hanna Hentinen Satamaan johtavat liikenneväylät katkaisisivat Mikko Pesolan takana aukeavan Porvarinlahden pohjukan. Vastaukset sivulla 58 SUOMEN LUONTO 1/97 56. Tarkkaa insinööriä ärsytti, kun satamalaitos esitteli käyriä satamaliikenteen kasvusta. Miksi käpylinnut pesivät talvella. 6. S. Kauppakeskus on laivan malliin rakennettu kolossi, uuden ajan airut. Hänen mukaansa hanke on tuottamaton; suunnitteluun ja rakentamiseen uppoaisi neljästä viiteen miljardiin markkaa rahaa, mutta sataman liikevaihto olisi vain 360 miljoonaa vuodessa. Osa kantakaupungin Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta puretaan, ja tilalle rakennetaan kerrostaloja. Mikä on suurin Suomessa pesivä lintu. ~;t}-~ ., Jarkko Mäkineva/LKA _B.,,, \ft. Tunnistatko seuraavat puut: A '1 ·, {~ .J, . "Ei tule mitään", Pesola epäilee. 1 . "Tunneli pitäisi louhia ainakin kolmekymmentä metriä merenpinnan alapuolelle." Kuljemme Porvarinlahden rantaa. Sataman suunnittelu jatkuu, vaikka sataman ja sen yhteyksien tielle on tallautumassa kappale kauneinta ja luonnoltaan monipuolisinta EteläSuomea. "Kun rupesin kyselemään siihen selitystä, ei mitään perusteluja ollutkaan." Hihasta vedettyjen liikenne-ennusteiden lisäksi Pesolaa ihmetyttävät sataman kustannukset. . Komeilevathan alueella muun muassa Mustavuoren lehtojensuojelualue ja Porvarinlahden linnustonsuojelualue. Jonakin päivänä ihan oikeat kauppalaivat ankkuroituvat Vuosaaren satamaan ja tavaraa rullaa sisään ja ulos kontti kontin perään mikäli kaupungin suunnittelukoneisto saa tahtonsa läpi. -·_•.· ~--. Missä sammakot talvehtivat. 4. Pian lahdenpohja on viiksitimaleiden seurusteluääniä täynnä. Suunnitelmien mukaan Helsingin Vuosaaren nykyiselle telakka-alueelle ja sen ympäristöön nousee 159 hehtaarin laajuinen satama, josta rakennetaan tie Kehä III:lle ja rautatie Helsingin-Riihimäen radalle. Maantie kaivettaisiin puolestaan syvälle lahden alle. Muistavatko ne kätköjensä sijainnin. vuotta myöhemmin. "Ellei olisi tällaista vakavaraista tukijaa kuin me veronmaksajat!" Satamalaitoksen tilaisuudesta lähtien Mikko Pesola on kirjoittanut noin 200 lehtijuttua, lähettänyt satakunta kirjettä viranomaisille, esitelmöinyt ja tehnyt kymmeniä valituksia. ,/, ... "Konkurssihan siitä tulisi", hän sanoo. Sen pohjalta satamaa ruvetaan tekemään, jos löytyy rahaa ja jos saadaan ympäristöministeriö ja ympäristökeskukset vakuuttuneiksi siitä, että näin voidaan tehdä tuottamatta ympäristölle vahinkoa. · ~ ' \_ . p _.,,, . Keväällä palaavat luhtahuitit ja kirjokertut tutuille pesimäpaikoilleen ja Mustavuori läikehtii keltavuokkomerenä. Pelastetaan Vuosaari! -kansalaisliike syntyi 1990 pitämään vuosaarelaisten puolta muun muassa kaavoituksessa. 7. Vuosaaren liki kokopäiväinen puolustaja tuntuu nauttivan vuosaarelaisten luottamusta. Mitkä seuraavi~ta eläimistä nukkuvat talviunta: a) mäyrä, b) siili, c) karhu, d) kyy, e) lepakot. "En tiedä mitä Pesola on sinulle puhunut", eräs ohikulkija huikkaa, "mutta minä kuittaan sen." Alice Karlsson 1. Satamaan johtavat tie ja rautatie on piirretty kartalle moneen kertaan. vsk.. . Eräässä vaihtoehdossa kiskot sukeltavat Mustavuoren alitse ja Porvarinlahden yli. Meikäläisistä linnuista keräävät talven varalle ruokavarastoja esimerkiksi tiaiset, närhi ja pähkinähakki. Korkea kaislikko kahisee hiljaa joulukuisessa tuulessa
Ennen Lieksassa halutaan järvilohi takaisin Järvilohen pelastamiseen tähtäävä hanke sai uutta potkua Lieksassa, kun Pielisen kalastusalue laajensi Lieksanjoen rauhoitusta Enso Oy:n voimalan alapuolella sadasta metristä puoleen kilometriin viime syksynä. "Voimalan ohijuoksutuksen toteuttamiseen tarvittaisiin reilu 10 miljoonaa markkaa. Tämä näkyy kalastossa: särkeä ja lahnaa nousee yhä enemmän ja muikun koko kasvaa. "Viisi vuotta sen jälkeen Pielisestä alettiin saada merkittyjä järvi lohia. Kimmo Repo Järvi/ohi elää meillä alkuperäisenä vain Vuoksen vesistössä, ja kutualueet ovat olleet Pielisjoessa, Ala-Koitajoessa ja Lieksanjoessa. Kesällä pyydetään verkoilla ja rysillä. ta pyydetään 20-30 emokalaa, joiden mädistä saadaan yli 100 000 järvilohen poikasta istutuksia varten. Pohjasedimenttinäytteiden ja mädin haudontakokeiden avulla selvitetään, onko kunnostus tehonnut ja voiko muikkukanta vahvistua joko luontaisesti tai istuttamalla. Pyyntiteho onkin laskenut viime vuosina selvästi. Järven pohja liettyi ja muikkukanta pieneni niin, että nykyisin vuosisaalis on vain muutamia kymmeniä kiloja. "Päästöjen vähentämiseksi tehtiin yksityiskohtainen suunnitelma, jonka tärkein osa ovat suojavyöhykkeet", kertoo limnologi Tarmo Tossavainen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta. Lieksankoskeen rakennettiin 1963 voimala, joka sulki joen ja vei veden uomasta. Ennen vetoalueena oli koko järvi, nyt vain pieni suikale länsirannikolta", nuottamiehet harmittelevat. Kala ei lisäänny enää luontaisesti. Rakennettujen vyöhykkeiden yläpuolelle kaivettiin poikittaisojia. "Täällä on ainakin kaksi tonnia puhdasta muikkua", kuuluttaa Tuomola tähystysavannolta. "Rupukalaa vedetään ihan vain rakkaudesta tähän järveen", miehet huokaavat. Sinilevä on avoveden aikaan yhä yleisempi tuttavuus. Jukka Turusen ja muiden innokkaiden kalamiesten haaveena on kahlitun Lieksanjoen lopullinen vapauttaminen. Tien viimeisille kutualueille sulki Pielisjokeen 1971 rakennettu K uurnan voimala. Vuoden 1995 aikana Kuohattijärveen tulleesta runsaan 700 kilon fosforikuormasta yli 40 prosenttia oli peräisin metsätaloudesta. Rauhoituspäätös on merkittävä, sillä Pielisestä syksyisin nousevat järvilohet pakkautuvat juuri voimalan alapuolelle, josta niitä on ollut suhteellisen helppoa kalastaa. "Jos arvolajit vähenevät, myös pyynti vähenee. Suuntaa antavia tuloksia saadaan ensi keväänä. Se merkitsee sitä, että kalat ovat leimautuneet Pieliseen, eivätkä enää vaella Saimaalle." Rauhoitusalueen laajentaminen helpottaa myös poikastuotantoon tarvittavien emokalojen pyyntiä. vsk. Seurauksia voidaan vain arvailla", Kaskinen sanoo vakavana. Kuohattijärven ympäristön suurimmat maanomistajat ovat Metsähallitus ja Enso. Aamun sarastaessa viiden miehen nuottaporukka, Juha Kaskinen, Jouni Aaltonen, Jari Tuomola, Marko Tuomola ja Tarmo Nurmi, on uittanut pyydykset jään alle ja puolilta päivin niitä päästään nostamaan hiljalleen ylös. Muikkuporukat ovat tehostaneet myös vähäarvoisten kaJari Salonen lojen pyyntiä, mutta talkoovoimin urakka on liian suuri. Järveen laskevien purojen ranta-aluetta käytetään eräänlaisena pintavalutuskenttänä, jonka kasvillisuus pidättää osan yläpuolisen metsätalousalueen kuormituksesta. Työn tavoitteina ovat metsätalouden kuormituksen vähentäminen ja muikkukannan elvyttäminen. Sitten järven valuma-alueella alettiin ojittaa metsiä ja lannoittaa soita. Sllkylän nuottamiehet Tarmo Nurmi, Juha Kaskinen, Jouni Aaltonen, Marko Tuomola ja Jari Tuomola. Kesällä tilipussia yritetään lihottaa kalaa jalostamalla. Poikasia lähetetään niin ikään muutamiin kalanviljelylaitoksiin. Ammattikalastajilla on kuitenkin huoli huomisesta. Aloitteen rauhoituksesta teki Lieksan kalastuskunta. kiloon mahtui jopa 109 hopeakylkeä, nyt enää 30. Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varteen ojittamatta jätettäviä 5-20 metrin kaistaleita. Palkkapussia ei suurikaan särkiapaja lihota, siitä pitää viiden pennin kilohinta huolen. Sillä summalla Lieksanjoesta tulisi taas yksi maan merkittävistä lohijoista", Turunen haaveilee. Jarmo Pasanen 13. "Kalastajia kiusaa esimerkiksi tiukka lupapolitiikka. Pyhäjärven jäällä ahkeroi nykyään puolenkymmentä nuottaporukkaa. Kuohattijärvellä vanhat ojat ulottuivat vesirajaan, joten kesä-heinäkuussa niihin rakennettiin miestyönä lähes 60 suojavyöhykettä kivistä, turpeesta, pajupistokkaista sekä puusta paaluttamalla. Syksyisin LieksanjoesSUOMEN LUONTO 1/97 56. AJANKOHTAISTA Rakkaudesta Säkylän muikkuun Tammikuun pakkanen paukkuu Säkylän Pyhäjärven jäälakeudella. "Tämän porukan kaikkien aikojen saalis, 2530 kiloa muikkua ja 1400 kiloa muuta kalaa, enimmäkseen siikaa", ynnäilee Kaskinen illalla punnituksen jälkeen. Tämän vuoden alussa Kuohattijärveä ryhdyttiin kunnostamaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen johdolla. Talvella kala menee tuoreena eteenpäin. "Kahdeksan vuotta sitten tänne tuotiin ensimmäiset järvilohet Enonkoskelta", kalastuskunnan esimies Jukka Turunen kertoo. Eloperäisen jätteen liettämiä muikun kutualueita on kunnostettu järvenpohjan raivausnuottauksella. Jari Salonen Kuohatista taas muikkujärvi Nurmeksen pohjoisosassa sijaitsevasta reilun kymmenen neliökilometrin kokoisesta Kuohattijärvestä nousi 1960-luvun alkuun asti muikkua 5000-6000 kiloa vuosittain. Jo vuodesta 1988 lähtien Pielisen lähes kadonnutta järvilohikantaa on pyritty elvyttämään LiekS<\SSa. Pielisen lisäksi poikaset vahvistavat myöhemmin myös Saimaan vesistön järvilohikantaa
Osa puusta meni Lieksaan VapoTimberin sahalle, osa tuntemattomaan määränpäähän. Museon pesula-saunarakennuksen nurkalta avautuvat hyvät kiikarointivedet. . Eri puolilla maata tehtävä työ on Lähiluontoprojektin kivijalka. Kanadanhanhia voi talvehtia kokonainen parvi. Lintujen katselun voi aloittaa Imatran keskusliikenneasemalta. Marraskuun lopulla seurasin puutavaravirtaa Kuhmon Rajakankaalla, erämaassa hieman Ulvinsalon luonnonpuiston eteläpuolella. Liittovaltuusto täydensi myös liittohallitusta. Siksi virta ei jäädy kovimmillakaan pakkasilla. Suomen vuolain virta vie vettä 500 kuutiometriä joka sekunti kohti Laatokkaa. Lajinmääritykset voi tarkistaa valtatie 6:n sillan alla olevasta isosta kuvataulusta. Puuta kuitenkin tulee edelleen yli rajan, mieluiten häveliäästi tuntemattomien syrjäisten / .Minun retkipaikkani -rajanylityspaikkojen kautta. Imatran alapuolelta löytyy ainakin isokoskeloita ja alleja. Karjalassa on lähinnä Suomen rajalla eurooppalaisittain poikkeuksellisen laajoja metsäalueita, joita ihminen ei ole ilmeisesti milloinkaan hakannut tai kaskennut. "Puut tulevat Kolvasjärveltä Kostamuksen seudulta. Seudut, jolta Rajakankaan puut tulevat, ovat vihreän vyöhykkeen ydintä." "Puukauppa Karjalassa on muuttunut yhä enemmän ryöstöksi", Pyykkö sanoo. Kovillakin pakkasilla kymmenet venekunnat soutavat edestakaisin Vuoksea ja ajavat vesilinnut lentoon. Suomen puolella tosin metsät oli suurimmaksi osaksi hakattu suojelualueita lukuunottamatta, mutta Karjalassa oli hakkaamaton vyöhyke rajaan saakka." "Pääosin suomalaisten hakkuut ovat nakertaneet tätä rajantakaista vyöhykettä koko ajan. Vuoksen länsirantaa pitkin pääsee aivan vesirajaa seurailevaa kevyen liikenteen väylää etelään Imatralle. Täällä Vuoksen rantaan pääsy ei ole aivan vaivatonta. Vapo-Timberin hankintapäällikkö Mauri Koskela myöntää, että Kuhmosta vyöryvät puut tulevat heille. Peruslintujen joukosta on jännittävä etsiä talvea uhmaamaan jättäytyneitä harvinaisuuksia. Harvinaisimpia talvivieraita ovat olleet punapäänarsku ja harmaasorsa. Yksittäisellä ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa ainakin oman pihan hoitoon ja lasten käsitykseen luonnosta. Alue on tietääksemme talousmetsää. vsk.. Erovuoroisten tilalle tulivat filosofian kandidaatti Janne Lampolahti Eurajoelta, ympäristönsuojeluneuvos Ilkka Sten Mikkelistä ja filosofian tohtori Thomas Wallgren Helsingistä. .. Pikku-uikut löytyvät useimmiten aivan läheltä tai vastapäätä Neitsytniemen puolelta. Talven yli on sinnitellyt monasti alli, harvemmin mustalintu tai tukkakoskelo, joskus punaja lapasotka, allihaahka ja moni muu. Suomen puolella 13 kilometrin matkan virtaava Vuoksi on sisämaan merkittävin vesilintujen talvehtimispaikka. Sinisorsaparvea seurailevat telkät ja tukkasotka jäävät veteen. Kun kävelee lähimpään Vuoksen rantaan, saa seuraansa jopa parisataa ruokaa kärkkyvää sinisorsaa. LOYDA LUONTO LAHELTA Suomen luonnonsuojeluliiton teema 1997-98 on lähiluonnon monimuotoisuus, jota vaalitaan muun muassa järjestämällä retkiä, kursseja, vaikuttamalla kaavoitukseen, tehostamalla luontotietouden hyödyntämistä kuntien suunnittelussa sekä tekemällä omia viheralue-, luontoja opetuskohdeselvityksiä esimerkiksi ennen kaavauhkaa. Kaikki rajan lähellä tehtävät hakkuut ovat luonnonmetsissä. Meillä oli aikaisemmin hakkuutyömaa myös rajavyöhykkeellä, vain parin kilometrin päässä Suomen rajalta, mutta siellä keskeytettiin työt jo aiemmin syksyllä." Asian näkee toisin metsäaktivisti Jarmo Pyykkö, joka on ollut inventoimassa WWF:lle Karjalan metsiä ja neuvottelemassa niiden kohtalosta. Samantapaisen ilmoituksen antoi UPMKymmene. Jos vastarannan linnut Itä-Siitolassa ja Linnankoskella jonne matkaa on puolisen kilometriä jäävät vedestä pakka"Ennen hakkaamattomien luonnonmetsien vyöhyke noudatteli rajaa. Valinnan teki luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto marraskuussa Orivedellä. .. Saimaa purkautuu Imatralla Vuokseen. Mansikkalasta pohjoiseen päin kannattaa kävellä Ritikanrantaa Teollisuustyöväen museolle. Antti Halk.ka Timo Helle jatkaa Filosofian tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Timo Helle valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle 1997-1998 Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaksi. Päätöksen p1t1 rauhoittaa Karjalan arvokkaimmissa metsissä villiksi käynyt puukauppa, jota harrastivat suuryhtiöiden lisäksi erilaiset enemmän tai vähemmän epämääräiset jobbarit. Vihreä vyöhyke pirstotaan, ja Suomen puoleiset alueet kuten Ulvinsalo hakataan siitä irti. Jos syksyisistä alliparvista on joitakin lintuja jäljellä, ne yhyttää varmimmin siitä telkkäjoukosta, joka ruokailee Tainionkosken alapuolisessa SUOMEN LUONTO 1/97 56. Tullimiesten mukaan tukkeja ajettiin puomin ohi kymmenisen kuormaa, noin 500 kuutiota päivässä. Hän vakuuttaa, ettei Vapo hakkaa mahdollisilla suojelualueilla. Varapuheenjohtajaksi valittiin opettaja Helena Kolu Ikaalisista. D 14 AJANKOHTAISTA Karjalan luonnonmetsiä hakataan yhä Karjalan ikimetsien kaatamisen piti tauota ainakin hetkeksi, kun Enso Oy päätti lokakuussa lopettaa puun ostot Karjalan ja Muurmanskin alueilta, kunnes niiden luonnonmetsien luontoarvot on inventoitu. Samaan aikaan monet alueen asukkaista kärsivät kylmyydestä ja polttopuupulasta." Mikko Niskasaari sella nousevan usvan, talvella äkkiä laskeutuvan hämärän tai vaikkapa kaukoputken puutteen vuoksi määrittämättä, kannattaa käydä yli Imatran ja palata itärantaa kulkevaa Vuoksentietä takaisin. Sinisorsien lisäksi Vuoksella viettää talvensa toista sataa telkkää ja kymmeniä isokoskeloita. Luonnonsuojeluyhdistyksessä voi tavata muita luonnosta kiinnostuneita ja olla mukana vaikuttamassa lähiympäristön asioihin. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi heinäkuussa siirtyneen Vesa Heinosen tilalle valittiin kaavoitusinsinööri Seija Nerg Lahdesta ja Helena Kolun tilalle varatuomari Jorma Viljanen Nurmosta. "Meillä on todisteita, että tukkipuut luonnonmetsistä tuodaan Suomeen, mutta halvempi kuitupuu jää maahan tai poltetaan rovioissa
Soijasta saadaan isoflavonoideja ja kokojyvätuotteista lingnaaneja. Orava säilöi sen sinne syksyllä pahan päivän varalle. Sienen tuoksu tuo hämärästi mieleen jotakin. Aamuhämärä valostuu hitaasti päiväksi. Alice Karlsson 15. Tainionkosken yläpuolinen Vuoksi avautuu Riippueli Tomansillalta. Hapatuksessa fytiinihappo hajoaa viljan entsyymien vaikutuksesta ja suomalaisissa ruisleivissä lähes kaikki fytiinihappo onkin hajonnut vaikka ravintokuitupitoisuudet ovat korkeita. Koskikaroja voi etsiä voimalaitoksen yläkanavan betoniseinämää kiertävältä jäähyllyltä. Orava säksättää huolissaan; silmumuona tietää kunnon heikkenemistä, vähemmän voimia ruoanhankinnassa ja lopulta kuolemaa, jos talvi jatkuu ankarana. Edessä on ankara urakka: lyhyt talvipäivä täytyy käyttää kokonaan hyödyksi, jotta ruoka riittäisi lämmön ylläpitämiseen. Muun muassa nämä asiat. tin mittaisiin versoihin, joista orava on napsinut silmut. Maa kuusen alla peittyy katkaistuihin, muutaman senvuolaassa virrassa. AJANKOHTAISTA Harri Pulli/LKA Sienen tuoksu tuo oravalle hämärästi mieleen jotakin ... Kun aurinko sytyttää kuusten latvat liekkeihin, kurrekin on liikkeellä. Niinpä pörröhäntä joutuu turvautumaan männyn käpyihin. Eipähän päässyt metsässä elelevä kanahaukkapari tänäkään päivänä yllättämään. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 1/97 56. Tutkijan mukaan syy on ilmeisesti se, että käytämme runsaasti hapatettua ruisleipää. vsk. Aamiaisviljatuotteissa fytiinihappopitoisuus sen sijaan korreloi ravintokuidun kanssa. Ulkona on niin kylmä, että pesän lukemattomat kirputkin kävelevät hyppimisen sijasta. Orava söisi kaikkein mieluimmin siemeniä kuusen kävyistä, mutta tänä talvena niitä on vähän jos lainkaan. Palokärki on ahertanut lumen alta esiin lahokannon ja etsinyt siitä toukkia ja muurahaisia. Orava alkaa kaivaa kannon tyveltä lähoa puuta ja maata, joita se sitten pureskelee tyytyväisen näköisenä. Ensimmäiset tähdet tuikkivat jo kirkkaina, kun orava kiertyy kerälle lämpimään pesäänsä. Vuolaassa virrassa on aina muutama kymmenen telkkää. Vuoksen niskalle pääsee länsirantaa seurailevia pikkuteitä. Vatsa on vihdoinkin täynnä, kun orava hyppelee kotipuulle ja pujahtaa pesäänsä. Täältä yli Vuoksen Tainionkosken tehtaille puhdasta käyttövettä vievän putken yläpuolelta löytää varmimmin merimetsot. Orava istahtaa hetkeksi pystyyn pöllähtänyt katse pikisilmissään ja loikkii sitten läheisen koivun juurelle. Harmaalokit voivat pistäytyä Imatralla keskitalvellakin, sillä lähin avoinna pidettävä merisatama Viipurissa on vain 45 kilometrin päässä. Siemenateriaansa se täydentää syömällä kuusen oksaja kukintosilmuja. Juha Valste "Jokin siellä estää sen kehitystä. Orava työntää kuononsa ulos. Huolimatta pakkasesta kannosta uhkuu myös vahva sienen haju. Koko metsä on itse asiassa täynnä sen kätköjä, mutta se muisti, se muisti ... Viitteitä siitä, että kuidut suojaavat meitä sydänja verisuonitaudeilta, eturauhasja rintasyövältä sekä paksunsuolensyövältä, on saatu useissa tutkimuksissa. Hämärää valoa siivilöityy sisään, jostakin kaukaa kuuluu korpin ronkunta. "Tämä on ehkä tärkeimpiä asioita, joka on muuttunut sodan jälkeen." Kun syömme ruista, suolistossa olevat bakteerit muuttavat jyvien sisältämät glykosidit lievästi estrogeenisiksi hormoneiksi. Kokojyvätuotteet suojaavat syöviltä Ravintokuidulla, jyvässä olevalla fytiinihapolla ja sen hajoamistuotteilla on tärkeä osa erilaisten sairauksien ehkäisyssä. Neljän metrin korkeudella syvässä haikeamassa on kokonainen kuivunut sienen lakki. painottuivat Maatalouden tutkimuskeskuksen joulukuisessa seminaarissa, jossa pohdittiin kotimaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä, turvallisuutta ja ravitsemuksellista laatua. "Japanilaisilla miehillä on esimerkiksi yhtä paljon eturauhassyöpää kuin länsimaisilla, mutta syöpä pysyy piilevänä", Adlercreutz totesi. Orava tutkii kannon jäännökset huolella ja löytääkin jonsyöpä, ovat lisääntyneet", professori Herman Adlercreutz totesi. Kurre kököttää koivun oksalla ja järsii tyytyväisesti sientään. Niissä on sienirihmastoa, josta oravainen saa proteiineja ja hiilihydraatteja valitettavasti vain kovin vähän. Olemme päätyneet siihen, että juuri isoflavonoidit ja lignaanit pitävät syövän kurissa estämällä tiettyjen entsyymien eritystä eturauhasessa." Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkijan Sirkka Plaamin mukaan suomalaiset syövät runsaasti viljatuotteita, mutta silti fytiinihapon saanti on yllättävän alhainen. "Kun tiedetään, että Japanissa on huomattavan vähän rinta-, eturauhasja paksunsuolensyöpää, niin on tullut mieleen olisiko ravinnossa selittävä tekijä", Adlercreutz pohti. Japanissa yleisesti käytetty soija sisältää samankaltaisia aineita kuin ruiskuitu. Pakkanen nipistää oitis nenännipukkaa, ja orava vetää sen salamana takaisin. Tainionkosken voimalaitoksen alakanavaan on kerääntynyt muutama kymmenen telkkää, jotka ovat saaneet kalastajien häirinnästä tarpeekseen. "Viljakuidun määrä on vähentynyt suomalaisten ruokavaliossa vuosi vuodelta ja samanaikaisesti kolme tärkeintä syöpätautia, eturauhassyöpä, rintasyöpä ja paksunsuolenIlta alkaa hämärtyä, kun orava palailee hangella loikkien kohti pesäänsä. kin hyönteiskotelon mussutettavaksi. Päivä ellii Si_~_ni_pelasti pazvan Orava herää lämpimässä pesässään
Ei tuullut, joten autojen pakokaasut pakkautuivat patjak16 si pääkaupunkiseudun ylle. Näin syntyivät otolliset olot i lmansuojel uviranomaisten eniten kavahtaman säätilanteen muodostumiselle: kylmä ilma jäi vangiksi lämpimämmän ilmamassan alle. Uusi ilmansuojelulaki antaa mahdollisuuden myös pakkotoimiin päästöjen vähentämiseksi. Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa osa valvonta-asemista mittasi niin korkeita typpidioksidipitoisuuksia, ettei sellaisia oltu todettu milloinkaan aikaisemmin. Entäpä jos ilmansaastetilanne toistuu entistä pahempana. Ilmatieteen laitoksen Jokioisissa taivaalle lähettämä kaasupalloluotain viestitti lämpötilan nousevan 18 astetta 120 metrin matkalla. Helsinki asetti huhtikuussa 1996 työryhmän laatimaan ehdotuksen tarvittavista toimista. Kaupunki tekee valmiussuunnitelmaa Ilmanlaadun ohjearvojen ylityksiä sattuu ilmatieteen laitoksen mukaan noin puolessa Suomen taajamista. Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu oli huono torstaina 28. Ilmansaasteiden terveyshaitat on osoitettu selvästi. Antti H alkka Liikenne likaa keuJ Vuosi sitten Helsingin, Espoon ja Vantaan asukkaat joutuivat hengittämään hyvin huonoa ilmaa. Kun kaupunki-ilma on tavallista tukalampaa, jäädään pois töistä ja tarhasta, jonot terveyskeskuksissa kasvavat, sydänpotilaita joutuu entistä enemSUOMEN LUONTO 1/97 56. Helsingin likainen ilma koetteli vuosi sitten kuitenkin vielä ohjearvoja korkeampia niin sanottuja ilmanlaadun raja-arvoja. Se valmistui viime syyskuun lopulla ja herätti kohua, sillä työryhmä ehdottaa autoilun rajoittamista sakon uhalla. Joulun välipäivinä Suomeen virtasi erityisen kuivaa ilmaa, eikä pilvien muodostumiselle ollut edellytyksiä. Pahimmassa tilanteessa yksityisautoilu kiellettäisiin kokonaan. Ehdotus koskee lähinnä typpipäästöjen raJolttamista. Perjantai-iltana tilanne purkautui, ja väki saattoi ottaa uuden vuoden vastaan vähemmän saastuneessa ilmassa. ja perjantaina 29. Nähtäväksi jää muuttaako kaupunki sen perusteella järjestyssääntöään. joulukuuta 1995. Ehdotukset vaikuttavat rajuilta, mutta niiden tarkoituksena on varjella kaupunkilaisten, myös autoilijoiden, terveyttä. vsk.
Niinpä kansalaisjärjestö Natural Resources Defense Council, NRDC, saattoi viime toukokuussa julkistaa karkeat laskelmat hiukkasten aiheuttamasta lisäkuolleisuudesta 239 kaupungissa. Ympäristöterveyspäällikkö. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan Töölön mittausasemalla mitataan kor17. vsk. "Räkäkin oli siellä aivan mustaa", kuulin erään Töölön kaupunginosasta pois muuttaneen kuvaavan seutua raitiovaunussa ystävälleen. män sairaalaan, ja esimerkiksi astmalääkkeiden kysyntä kasvaa. "Niillä on selvä yhteys sydänja verisuonitautikuolleisuuteen", sanoo Jantunen. Ilmansaasteiden taustapitoisuudet ovat tärkeämpiä." Pienhiukkaset isoin ongelma Suomen kaupunki-ilman saasteista ovat terveydelle vaarallisimpia typpidioksidi ja leijuva pöly. "Ne muistuttavat tässä mielessä terveysriskiltään säteilyä." Harvardin yliopisto ja Yhdysvaltain syöpä yhdistys osoittivat ensimmäisinä hengitettävien hiukkasten yhteyden kuolleisuuteen. Arviona oli, että 64 000 ihmistä menehtyy joka vuosi ennenaikaisesti pienten hiukkasten aiheuttamiin sydänja keuhkosairauksiin. Vastaava arvio Euroopan ylimääräisestä kuolleisuudesta on useita kymmeniätuhansia ihmisiä vuodessa. "Lyijyn ja rikkidioksidin suhteen parannus on ollut Helsingissä dramaattinen", hän korostaa. Suurin osa hiukkasista tarttuu suojaavaan limaan, joka kulkeutuu ylös nieluun ja niellään. Hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet Helsingissä ja yleensäkin Suomessa hyvin hitaasti. Puhutaan hiukkasista, joiden halkaisija on alle 30-osa hiuksen paksuudesta. Yhdysvalloissa mitataan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kuitenkin useimmissa kaupungissa. Ilmansaasteista pahimpia ovat pienhiukkaset ja typpidioksidi, sillä ne tunkeutuvat kaikkein syvimmälle keuhkoihin. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa valmistuu vielä tässä kuussa selvitys vuoden takaisen saastepiikin vaikutuksista kaupunkilaisten terveyteen. 1990-luvun teemaksi ovat nousemassa leijuvaan pölyyn kuuluvat pienet, niin sanotut hengitettävät hiukkaset ja niistäkin pienimmät eli pienhiukkaset. Helsingin keskustan Töölön mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo oli toissa vuonna suunnilleen sama kuin koko Chicagon ja Pittsburghin kaupunkialueen, joille NRDC laski noin 50 ylimääräistä kuolemantapausta 100 000 asukasta kohden. Mikään torjuntatoimi tuskin tuo lopullista ratkaisua hengitettävien hiukkasten ongelmaan. "Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan hengitettäville hiukkasille ei voi lainkaan määrittää turvallista pitoisuutta", sanoo suurta EU:n kaupunkihiukkastutkimusta koordinoiva Matti Jantunen Kansanterveyslaitokselta. Töölöläiset tuntevat huonon ilmansa Helsinkiläiset tietävät, ettei heidän hengittämänsä ilma ole parasta mahdollista. Chicagon ja Pittsburghin keskustoissa pitoisuudet olivat toki suuremmat kuin Töölössä. dosentti Antti Pönkä ei halunnut vielä joulukuussa kertoa alustavista tuloksista, mutta hänen mielestään episodien merkitystä on ehkä liikaa painotettu taustapitoisuuksi in verrattuna: "Episodit eivät välttämättä vaikuta ratkaisevasti, kun tarkastellaan koko vuoden tilanSUOMEN LUONTOl/97 56. "Niidenkin pitoisuudet ovat kuitenkin taittuneet laskuun", sanoo Antti Pönkä. "Tulokseen on päädytty vieläpä kahdella eri menetelmällä." Alkuperäinen tutkimus tehtiin kuudessa kaupungissa. Jorma Laurila netta
Asiantuntijoiden mukaan kuitenkin juuri pienet eli haitallisimmat hiukkaset siirtyvät sisätiloihin kaikkein parhaiten. Vanha uskomus ylimpien kerrosten paremmasta ilmastakaan ei ole niin pitävä kuin moni haluaisi. Yhdysvaltain ympäristöviraston EPA:n tarkoitus on antaa uusi ohjearvo pienhiukkasille vielä tänä Seppo Lammi/LKA vuonna. Normeja ollaan tiukantamassa. Töölöläisiä jututtamalla huomaa, että kaupunki-ilmasta ollaan huolissaan. Ison-Britannian on tarkoitus vähentää vuoteen 2010 mennessä hengitettävien hiukkasten päästöjä puoleen nykyisestä. "Olen alkanut miettiä ilmansaasteiden vaikutusta enemmän nyt, kun kävelen lapsen kanssa paljon ulkona", Elina Malkamäki sanoo. "Olemme kuitenkin mitanneet esimerkiksi Helsingin Vallilassa hyvin korkeita pitoisuuksia 50 metrin päässä tiestä", kertoo Ruuskanen. Ne menevät läpi sisäilman ilmanoton suodattimista, vaikka autossa sellaiset olisikin. Uusia normeja annetaan Hengitettävien hiukkasten terveyshaittojen lopullinen paljastuminen on saanut viranomaiset jo toimimaan useissa maissa. tuille riskiryhmille eli lapsille, iäkkäille, sydänsairaille ja astmaatikoille. "Ei tiedetä, miten hyvin pienhiukkaset siirtyvät ulkoa sisätiloihin", sanoo hiukkasten alkuperää tutkinut professori Juhani Ruuskanen Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitokselta. SUOMEN LUONTO 1/97 56. "Ehkä aikaisemmassa välinpitämättömyydessä on ollut halua työntää asia ajatuksissa taka-alalle, koska perheemme on lähiaikoina muuttamassa pois keskustasta." "Lapsen kanssa liikkuessa huomaa, miten autojen pakokaasut purkautuvat juuri vaunujen korkeudella." Pienhiukkaset ja typpidioksidi ovat vaarallisia niin sano18 Ilmanlaadun ohjearvot ylittyvät joka toisessa Suomen tutkituista taajamista. Töölön kahta vilkasta läpiajokatua yhdistävän Caloniuksenkadun jalkakäytävällä nuori äiti Elina Malkamäki työntää lastenvaunuja, joissa pieni Otsopoika nukkuu tyytyväisen oloisena. vsk.. Sikäläisen asiantuntijaselvityksen mukaan liikenteen hiukkaspäästöjä on vähennettävä jopa 80 prosentilla, jos halutaan välttää joulukuussa 1991 Lontoossa sattuneen kaltainen paha saastetilanne. Hiukkasaltistuksen välttäminen on hankalaa, koska hiukkaset leijuvat ilman mukana joka paikkaan. Ensirekisteröintien määrä on noussut 20 prosenttiin, kun nykyinen dieselautokanta on kuusi prosenttia. Joulukuisena maanantaina kadulla jyrää melkoinen liikenne; tänään ilmanlaatu on kuitenkin Töölön mittarin mukaan tyydyttävä. Sisätiloihinkin hiukkasia tulee ilman mukana. Liikenneliitto on kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen etujärjestö. "Tapanani on sulkea ulkoilman puhallus liikennevaloissa", sanoo Matti Jantunen pienenä vinkkinä altistuksen vähentämisestä. "Dieselajoneuvojen osuuden lisääntymistä kaupunkiemme kaduilla on pidettävä hyvin huolestuttavana, ellei typen oksideihin ja hiukkaspäästöihin puututa tehokkaasti", totesi dieselongelmaa Britanniassa pohtinut työryhmä. keimmat kaupunki-ilman saastepitoisuudet koko Suomessa. Kaukana päästölähteistä on toki parempi olla kuin aivan pakoputkien korkeudella. "Pölyä on ainakin katukuilukaduilla yllättävästi ylös asti", sanoo Antti Pönkä. "Suomessakin pitäisi harkita uudestaan, kannattaako suosia dieselajoneuvoja", sanoo Liikenneliiton toiminnanjohtaja Sisko Kangas. Esimerkiksi auton peltikuori ei suojaa hiukkasilta. Brittiviranomaiset ovat huolissaan dieselautojen yleistymisestä. Kuva Vaasasta, jossa ilmanlaatu on pysynyt toistaiseksi melko hyvänä. Kadunvarsi on vaarallisin
Jonna Laurila Maskistako apu hiukkasvaaraan. Hengitettävä! hiukkaset ovat peräisin ajoneuvojen (etenkin dieselajoneuvojen) sekä energiantuotannon päästöistä. 19. vsk. Hiukkasten muodostuminen on hyvin monipuolista; pienimpiä hiukkasia syntyy esimerkiksi typpidioksidista sen muuttuessa kiinteäksi kemialliseksi yhdisteeksi. Energiantuotannon päästöt ovat Suomessa vähentyneet, kun energiantuotannon päästönormeja on kiristetty lähinnä metsien suojelun nimissä. Näyttäisi siis siltä, että pienhiukkasongelman päihittäminen vaatii toimia sekä kaukana että lähellä, puuttumista niin viereisen kadun liikenteeseen kuin Suomen ja lähialueen energiantuotantoon ja teollisuuteen. "Näin tullaan tekemään muun muassa Espoon uusissa busseissa." Hengitettäviä hiukkasia ja etenkin pienhiukkasia syntyy myös teollisuudessa ja energiantuotannossa, jonka päästöt leviävät kauas valtioiden rajojen ylikin. Otsoni Otsonin pitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan kaupunkien ympäristössä, sillä kaupunki-ilman saasteet sekä tuottavat että varsinkin syövät otsonia. Joulukuun 1995 korkeat pitoisuudet syntyivät pääkaupunkiseudulla, vaikka piiput johtivat energiantuotannon päästöt inversiorajan yli. Hengitettävät hiukkaset Leijuvan pölyn ja muiden hiukkasten pitoisuus on Suomen taajamissa usein suurimmillaan keväällä ja toisaalta marras -joulukuussa, sillä tällöin hiekoitushiekka pölyää voimakkaasti. "Kaukokulkeutuneiden hiukkasten aiheuttamat riskit eivät välttämättä ole niin suuret kuin paikallisten lähteiden, koska vain murto-osa kaukokulkeutuneista hiukkasista jää hengitettäessä keuhkoihin. Häkä Häkäpäästöt ovat peräisin lähes kokonaan liikenteestä. Rikkidioksidi Rikkidioksidi vaikuttaa hengityselininfektioihin. Typen oksidit vaivaavat Lontoota kuitenkin hiukan pahemmin kuin Helsinkiä. Typen oksidit Liikenne päästää lähinnä typpimonoksidia, joka hapettuu nopeasti typpidioksidiksi. ''Talvella Kuopiossa jopa 20 prosenttia ajasta vallitseva ilmanlaatutilanne aiheutuu todennäköisesti Pietarin hiukkaspäästöistä", hän toteaa. "Muualla Euroopassa suositaan yleensäkin ympäristöystävällisiä ajoneuvoja, mutta Suomessa niiden käytöstä jopa rangaistaan." Antti Pönkä on sitä mieltä, että autokannan uusiutuminen tehoaisi päästöihin: "Mikään yksittäinen toimenpide ei tehoa niin nopeasti." Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan autokannan uusiutuminen ei auta, elleivät vanhat autot poistu riittävän nopeasti liikenteestä. Toisaalta Kangas muistuttaa, että dieselbussitkin voidaan varustaa hiukkasloukuilla. "Pääkaupunkiseudun poikittaislinja eli niin sanottu Jokeri tulisi toteuttaa raidevaihtoehtona. "Ranskassakin on tällainen maksu", sanoo Pönkä. Ne myös aiheuttavat seitsemästä kymmeneen prosenttia lasten hengityselinten sairastapauksista, kolmesta seitsemään prosenttia uusista vakavista kroonisista keuhkosairauksista ja kolmesta viiteen prosenttia uusista astmatapauksista. Lontoossa (kuva) pyöräilijöiden hengitysmaskit ovat yleinen näky, mutta suojainten tehokkuudesta ei olla aivan vakuuttuneita. Kankaan mukaan Suomen liikennepolitiikka suosii tällä hetkellä diesel vaihtoehtoa, mutta esimerkiksi Ruotsin ei. "Esimerkiksi Norjassa maksetaan erityistä romutusmaksua", tietää Kangas. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo on Helsingin keskustassa suunnilleen sama kuin Lontoossa. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan hengitettävät hiukkaset ovat syynä yhdestä kahteen prosentissa kaikista kuolemista eli 27 000--48 000 kuolemaa vuosittain. Sisko Kankaan mielestä varmistuneet tiedot hengitettävien hiukkasten terveysvaikutuksista ovat suora kehotus suosia raideliikennettä. Sen päästöihin energiantuotannossa on puututtu sangen tehokkaasti, ja rikkidioksidin pitoisuudet ovat esimerkiksi pääkaupunki-ilmassa pudonneet noin puoleen. Otsoni aiheuttaa monipuolisia oireita, joihin kuuluvat muun muassa silmien ärsytys ja rintakipu, pääsärky ja huonovointisuus. Tämä johtuu niiden erilaisesta kokojakaumasta." Osa energiantuotannon pienhiukkasista tulee Suomeen hyvin kaukaa. "Liikenne on selvästi tärkein pienhiukkasten altistuksen aiheuttaja kaupungeissa", sanoo Juhani Ruuskanen. D Kaupunki-ilman saasteita Kaupunki-ilman saasteet ovat yleensä peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä. Pienhiukkasten alkuperää tutkineen Ruuskasen mukaan esimerkiksi Kuopiossa nähdään selvästi Pietarin alueen energiantuotannon pienhiukkaspäästöjen vaikutus. Energiantuotannon päästöt hajaantuvat pitkistä piipuista laajalle, joten ihmisen hengityskorkeudella suurin saastuttaja on yleensä liikenne. Espoon metronkin luulisi saavan vauhtia." SUOMEN LUONTOl/97 56. Varsinkin suurempia hengitettäviä hiukkasia nousee myös tien pinnasta autojen tai tuulen aiheuttaman virtauksen muassa. Häkä syrjäyttää tehokkaasti hapen elimistössä, ja korkeat pitoisuudet ovat haitaksi esimerkiksi sepelvaltimopotilaille. Typpidioksidin korkeat pitoisuudet vaikuttavat haitallisesti etenkin keuhkojen toimintoihin
Kuvat ja teksti: Markku Tano 20 SUOMEN LUONTO 1/97 56. vsk.