Etelänbastardikilpikonnan keskittynyt munimisilme. 22 Kasvit puhdistavat huoneilmaa. 46 Kitjoja ...................................................................... (90) 228 08210 ja 228 08224. Pohjoisen miehen luonto ....................................... Kotimaista ruokaa: Sienessä ympäri vuoden ........................................... 37 Arribada: munimisen outo hurma ...................... 50 Kysy luonnosta ......................................................... 59 SUOMEN LUONTO 1/95 54. 34 Matkailuyritykset haluavat parantaa mainettaan ajattelemalla myös ympäristöä. Kansikuva: Petri Karttimo on tallentanut hiljaisia talven tunnelmia kainuulaisessa kylässä itärajan pinnassa. 42 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 2 Aloitamme Kotimaista ruokaa -sa,jamme sieniviljelyksiltä. Y mpäristörikosta on vaikea todistaa................... Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Pajuista kaunein ..................................................... Kestotilaus 270 mk. 30 Ekomatkalle Suomeen. ......................................... Pysykää paikoillanne ............................................. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:nja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. 18 Myrkkypäästö virtaavassa vedessä on vaikeampi tutkimuskohde kuin puukko rinnassa. 24 Vuoden nuori taiteilija, valokuvaaja Esko Männikkö kuvaa ympäristöä ihmisen ja hänen jälkiensä kautta. Arribada Nicaraguan länsirannikon hiekkarannoilla alkaa olla lopuillaan, lue ja katsele sivuilta 38-41. 28 Hiljaisuuden kylillä ................................................ l/moirusmyymi Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. 21 Kotona viidakossa ................................................. 14 Puheenvuoro ympäristöhallinnosta se uudistuu, vai uudistuuko. (90) 228 08 I telefax: (90) 228 08 200 Päätoimillaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimii/ajat Anne Brax, 228 082 18 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoarn) Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain , paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 54 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 38 Ulkomailta ................................................................ vsk.. Pakkausidiotismi .................................................... (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 421 Irtonumero 33 markkaa. Kotimaasta ........................................................................ Lisää sivuilla 30-33. Summaries ofthe MainArticles .......... z Ll.J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Tilaushinnar Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. 13 Jatkuuko vesiluonnon tuhoaminen. 16 Halava on vuoden puu. .................... ..................... Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 58 Maailman eläintarhoja: Tukholman Skansen ............................................... Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. 12 Hukkapuuta pesään ............................................... Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Tuoreet herkkusienipallerot ovat kevyttä ja puhdasta syötävää, haukkaa sivuilta 28-29
Kysymys on luonnon rikkauden arvostamisesta ja sen merkityksen tajuamisesta myös omalle hyvinvoinnillemme. Paljon on tehtävissä aivan lähiympäristössä. Kesämökkiläinen voi antaa rantansa ja nurmensa rehottaa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eliölajiston ja elinympäristöjen monimuotoisuus on otettava huomioon myös talouskäytössä olevilla alueilla, joita on valtaosa maamme pinta-alasta. Meillä suomalaisilla on erityisvastuu pohjoisesta metsäluonnostamme, rannoistamme, vesistämme, erämaistamme, saaristostamme, kulttuurimaisemistamme, soistamme. Puiden ja pensaiden istutukset herättäisivät kerrostalojen sisäpihat uuteen elämään. Suojelualueet ovat välttämättömiä turvapaikkoja, joissa luonto saa hengähtää; rikkauden ytimiä, jotka säteilevät elinvoimaa ympärilleen. Luonnonsuojeluvuoden painotukset vaihtelevat eri maissa, mutta läpikäyvänä teemana on suojelualueiden ulkopuolisen luonnon merkityksen korostaminen. Pelkät suojelualueet eivät kuitenkaan riitä. Suomessa on meneillään myös Valtakunnallinen Vihervuosi. vuosikerta 1 1995 Luonnon rikkaudesta huolehdittava kaikkialla Suomella on erityisvastuu muun muassa Helsingin Viikin-Vanhankaupunginlahden lintuparatiisista. Kansainvälisesti arvokkaan kosteikon tulevaisuutta varjostaa aivan sen lähituntumaan suunniteltu raskas rakentaminen. Euroopan neuvoston aloitteesta syntyneessä teemavuodessa on mukana 40 maata. Luonnon laiminlyöminen kostautuu ennen pitkää. Molempien tehtävänä on suojella luonnon ja elinympäristömme rikkautta, parantaa ihmisen ja luonnon yhteiseloa. Meidän pitäisi kuitenkin pystyä tulemaan lajina toimeen miljoonia vuosia eteenpäin, tuhansia ja taas tuhansia sukupolvia. Toistaiseksi merkkejä kestävästä kehityksestä on ollut vain jossakin Amazonin, Kongon ja Indonesian sademetsissä tai Kalaharin ja Australian autiomaissa, joissa alkuperäiskansat ovat eläSUOMEN LUONTO 1/95 54. Jo kivijalasta pistävän raidan ja voikukan suvaitseminen auttaa asiaa. Yksittäisistä lajeista Suomen velvollisuus on suojella esimerkiksi saimaannorppaa, sutta, liito-oravaa, harmaahyljettä, saukkoa, räyskää, kanahaukkaa ja vaelluskaloja. Ihmisen talous on täysin luonnon anteliaisuuden varassa. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, mutta jokainen maa on vastuussa oman luontonsa monimuotoisuuden säilyttämisestä. 54. neet kymmeniä tuhansia vuosia tasapainossa ympäristönsä kanssa. Sama pätee vesiin, viljelyksiin ja kaikkeen muuhun luontoon. Tänä vuonna vietetään Euroopan Luonnonsuojeluvuotta. Lintulahden kesäkuista idylliä rikkovat vain liikenteen ja voimaloiden hengästynyt huohotus sekä kuun kanssa kilpailevat kaupungin valot. Omakotiasukas voi kasvattaa takapihalleen kukkakedon perhosineen ja pikku viidakon siileineen ja lintuineen. Luonnosta on huolehdittava kaikilla tasoilla, ja jokainen voi olla siinä mukana. Ihminen tekniikoineen elää vaarallisen hybriksen vallassa. vsk. Jorma Laurila 3. Metsiä voidaan ryöstökäyttää jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin. Puistojen ja muiden viheralueiden nykyistä luonnonmukaisempi hoito tekisi niistä entistä kiinnostavampia keitaita. Teollinen kausi on vain parin sadan vuoden ikäinen, silti ihminen on saanut aikaan valtaisaa hävitystä. Valtakunnallinen Vihervuosi pyrkii tuomaan luonnon rikkauden vaalimisen lähelle ihmistä ja tavallista arkipäivää
Ruovikoissa liikuskelee viiksitimaleita ja sinitiaisia. Parin kolmen hyvän käpyvuoden jälkeen tuholaisia on niin runsaasti, että lähes kaikki kävyt ovat viallisia ja käpyjen runsaudesta huolimatta kunnon siementä valmistuu niukasti. Kun tulee kato, kuolevat useat käpytuholaiset nälkään, ja seuraava hyvä käpyvuosi tuottaa runsaan siemensadon. Kuusen kävyissä elää lukuisia hyönteisiä: kaksi sääskilajia, muutamia perhosia ja yksi kärpänen sekä yksi siemeniä turmeleva sienikin. Inarissa ilma oli seitsemisen astetta normaalia lämpimämpi, Ilomantsissa ja Turussa ero oli kolme astetta. Eteläja länsirannikolla käpytilanne lienee hiukan parempi. Sekä männyn että kuusen siemenet ovat kypsiä jo sykSUOMEN LUONTO 1/95 54. Lunta oli Inarissa ja Ilomantsissa kuten muinakin talvina, vajaa puoli metriä. Kun käpyjen kehittymisrytmi on erilainen, siemenkadot eivät satu samoille vuosille oravan ja käpylintujen onneksi. lsokoskeloparvet muuttavat tqstä avovesille. Pian taas kuitenkin lauhtui ja puut karistivat lumisen turkkinsa. Joku tikka roikkuu ruokintapaikalla läskiä syöden, toinen sinnittelee kuivemmil la kankailla hakaten männyn käpyjä. Lounais-Suomen sisäsaariston ruovikkoinen salmi ehti juuri jäätyä vähän ennen joulua. Männyn ainoa merkittävä siementuholainen on käpypikikärsäkäs. Heikki Kokkonen Malli Vaha Joulun valoa Inarissa, Ilomantsissa ja Turussa Joulukuu oli koko Suomessa leuto. Vaikka siemenen perkaaminen männyn kävyistä on paljon työläämpää, selviää orava tai käpytikka pahimman yli männyn kävyilläkin. Oinen kuutamo herkistää. Lintulaudalla on vilskettä, mm. Ja kun kuusessa ei ole käpyjä, ei juuri näe käpylintujakaan. Kun käpyjä on runsaasti, lisääntyvät tuholaisetkin. Lunta oli reilusti ja__ muutama päJva ennen pyh,a saatiin myös sen verran pakkasta, että vedet jäätyivät. 4 Inarissa vietettiin kunnon joulu, sillä luntakin oli puolisen metriä. Joulukuinen Ilomantsi oli mukavan talvinen. Metsä horisontissa on vielä tummasävyinen. Kuusen käpyjen kypsyminen kestää vain yhden kesän, mänty tarvitsee kolme. Kävyt ovat tärkeätä ravintoa Oraville näyttää tulevan ankea talvi. Hannu Hautala kertoi Kuusamossa tilanteen olevan samanlaisen. harmaapäätikat kerääntyvät läskin ääreen. Oisin kettu rääkyy samaan tapaan kuin keväällä. Jo marraskuun alussa Valkealassa orava oli purrut tuoreimman vuosikasvaimen irti ja syönyt sen tyvessä olevat kukkasilmut. Sen sijaan Turussa maa kyyristeli lumettomana, vaikka siellä olisi "pitänyt" olla noin 16 sentin lumipeite. Kukinnan runsaus riippuu kummallakin kukintaa edeltävästä kesästä: hyvä ja lämmin kesä synnyttää runsaasti kukkasilmuja, viileä niukasti. Kuun toistaessa varjot ovat erittäin terävät ja tuntuu, että yöl!_ä on jopa enemman valoa kuin päivällä. vsk.. Auli Keränen kertoi, ettei Porin seudun oravien ei ole vielä tarvinnut turvautua silmuihin. Lapissa kaamos ja usein myös kuutamo hallitsevat vuodenvaihteen maisemaa. Enimmät kuusen siementen varassa talvensa viettävistä käpylinnuista ja -tikoista ovat lähteneet etsimään einestä muualta. Hiljaisuus, valon hohde hangelta ja puista tekee yksin kulkevan kuvaajan romanttiseksi. Kuutamolla on Pohjoisessa aivan erilainen merkitys kuin etelässä. Tunnelma on epätodellinen, taianomainen
Syksyllä tutkituista kuusen silmuista voisi päätellä, että eteläiseen Suomeen ja varsinkin Hämeen kuusikoihin tulisi ensi syksyksi jopa hyvä käpysato", Hokkanen arvioi. Metsästäjien ohella jänöpaistia himoitsevat mm. Männyn ja kuusen kävyillä on tietenkin omat sienensä. Yleensä näin käy hyvien satovuosien jälkeen. syllä, mutta kävyt avautuvat ja karistavat siemenensä vasta kevään kuivina ja lämpiminä päivinä. Kuusitiainenkin pystyy nyt noukkimaan siemeniä haristuvista kävyistä. Kautta vuoden ruskeanharmaina säilyviä rusakoita pistetään pataan saman aikaisesti 50 000---60 000. Metsästysseurat ovat perinteisesti ruokkineet jäniksiä viljalla, heinällä ja mm. Metsästäjät liikkuvat jäniksen jäljillä helmikuun loppuun saakka ja valkoinen pupu on lumessa paremmassa turvassa kuin sulalla maalla. Hangelle pudonneita siemeniä syövät monet linnut sekä Etelä-Suomen kuusikoissa käpykato Etelä-Suomen kuusikoissa vallitsee nyt täydellinen käpykato. Muutaman vuoden päästä voisi taas odottaa tänne SUOMEN LUONTO 1/95 54. Metsäjänikset saivat talvi turkkinsa Viimeistään vuoden vaihtuessa metsäjäniksillä oli koko maassa valkoinen karva. Seppo Vuokko eteläänkin huippusatoa", sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Tatu Hokkanen. Saukon jälkien lähettyvillä visersi koskikara. Vielä 1980-luvun alussa samoilla paikoilla olisi havainnut saukkojen sijasta vain hapen puutteeseen kuolleita kaloja, löyhkääviä kuitulauttoja ja aution maiseman. ilvekset, ketut ja petolinnut. Metsähiiri ja -myyrä osaavat myös hajottaa käpyjä siemeniä saadakseen. kaalilla. Eri kävynpurijoiden työnjälki on erilainen ja helposti tunnistettavissa. Mäntyjen latvuksissa kypsyy kevään aikana keskinkertainen, paikoin jopa runsas sato. Puhtaiden vesien laji sekin. Vuosittainen saadaan saaliiksi 300 000-500 000 metsäjänistä. Jari Salonen Metsäjänis on talvella puhtaanvalkoinen. Liikenisiköhän ihmisten ruokapöydiltä joitakin murusia jyrsittäväksi. Pienten vesojen kaatamisella pupujen tarpeiksi voi sen sijaan tehdä enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Ja jos on lunta, siitä on myös hyötyä. Käpylinnut, käpytikka ja orava syövät siemeniä puussa olevista kävyistä. vsk. Jäniksiä voi auttaa ruokapulmissa myös jättämällä muutaman ison haavanrungon maahan lojumaan. Jari Salonen Juhani Alaste/LKA Saukko lutrailee vedessä. Vanha likaviemäriksi alennettu joki näyttää nyt kirkkaalta ja tuoksuu puhtaalta. "Täydelliset katovuodet kuuluvat kuusen normaaliin lisääntymiskiertoon. metsämyyrä, metsähiiri ja jopa metsäpäästäinen. Aivan omat, käpyihin erikoistuneet sienet kuten käpyorakas, käpysieni, käpyhiippo ja käpynahikkaat jatkavat käpyjen hajotusta maassa. Se kulkee vaivattomasti hangessa luontaisten lumikenkiensä avulla. Yläpuolisen teollisuuden vesiensuojelutoimet ovat tuottanee tulosta. Alice Karlsson 5. Kevättalvella siemeniä on helppo saada, ja silloin niillä on ottajia. Tämä veikeä nisäkäs on Suomessa taantunut ja kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin. Ainoastaan Lapissa kuusten latvuksissa käpyjä keikkuu kohtalaisesti. Nuorissa haavoissa on nimittäin ruoansulatusta heikentäviä ja jopa myrkyllisiä aineita, joihin jänis saattaa kuolla. "Viime kesän kukintahavainnot taas viittaavat alustavasti siihen, että 1996 männyn käpysato jäisi tämäntalvista heikommaksi. Kun ilma kuivuu, käpysuomut avautuvat, ja kun ilma käy kosteaksi, käpy sulkeutuu. KOTIMAASTA Oravalle voi tänä talvena tulla nälkä. Jänis syö talvella puiden oksia ja kuorta, ja ruoan saanti vaikeutuu talven edetessä. Pienelläkin alueella vaihtelut voivat olla kuitenkin erittäin suuria. Pirkkalaisten riemuksi saukko kalastelee taas Nokianvirralla. Kävyn elämänkaari ei pääty putoamiseen. Saukko palasi N okianvirralle Tuossahan on tuoreet saukon jäljet! Eihän jäljissä mitään järisyttävää ole, mutta kun ne löytyvät Nokianvirralta Haaviston rantamilta, havainnon noteeraa korkealle. Saukon jälkiä on nähty näillä kulmilla viimeksi puoli vuosisataa sitten. Metsäntutkimuslaitoksen seuraamilla 240 tarkkailualalla peräti 97 prosenttia kuusista oli tyystin kävyttörrua
Samaa ns. Oli tilaisuudessa toki yksi yleinen puheenvuoro, jossa lyhyesti mainittiin erilaisten pakkausmateriaalien kierrätysmahdollisuudet. Alice Karlsson kaudella. Anne Brax OHO! Pakkausteknologiaryhmä, PTR, järjesti joulun alla tiedotustilaisuuden pakkausten hyödyntämisestä. Ehdoksi Suomi esitti ainoastaan, että maa on Euroopan unionin jäsen vuoden alusta lukien. Puiden kaadolla metsää tervehdytetään. Lakiehdotuksen mukaan alueiden lunastaminen valtiolle ei olisi enää ensisijainen suojelukeino. Vaikka metsän uudistamisen tarve ymmärretäänkin, on vanhaan ja rauhalliseen kuusikkoon jo kiinnytty. Lailla yhdistetään alueellisten ympäristöviranomaisten toiminta alueellisiksi ympäristökeskuksiksi ja muutetaan vesija ympäristöhallitus valtakunnalliseksi asiantuntijaelimeksi. Taivaskallion hakkuut tekevät monet lähialueen asukkaat surullisiksi. Toinen merkittävä uudistus on metsälakien muuttaminen. Etujärjestön muutos6 KOTIMAASTA Metsureilla töitä Helsingissä Kaupunkimetsien ja katupuiden hoito aiheuttaa ristiriitoja. Metsän suurin ongelma on Kuuluvaisen mukaan kuitenkin maannousemasieni , joka vaivaa jo useita kuusia. Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio on perustettu valvomaan Itämeren elollisten luonnonvarojen säi lyttämiseen ja niiden järkiperäiseen käyttöön tähtäävää, 1974 solmittua yleissopimusta. Metsätalouden organisaatto1ta koskevan lakiehdotuksen pitäisi valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Poliittisia ryhmiäkin jakanut lakiesitys antaisi kaavoituksessa entistä enemmän valtaa kunnille ja vähentäisi ympäristöministeriön valvontavaltaa. Suomen edustajat eivät tällöin suostuneet esitykseen, vaan ilmoittivat antavansa lopullisen vastauksensa komissiolle 90 vuorokauden kuluessa. /lmansuojelulain muutosta koskeva ehdotus valmistui viime syksynä. Monien ulkoilijoiden ja lähiasukkaiden mielipahaksi Helsingin Taivaskallion vankka 80-90-vuotias kuusikko kaatuu parhaillaan. Taivaskallion hakkuitakin on suunniteltu yhdessä asukasyhdistyksen kanssa. Suurin kärhämä käydään varmasti siitä, mihin metsätalouden toimiin vastaisuudessa saa julkista rahoitusta ja mille järjestöille metsälakien mukaiset tehtävät kuuluvat. Kiintiö osoitettiin Suomelle kalastuskomission kokouksessa syyskuussa Gdyniassa, Puolassa. Pääministeri Carl Bildt on jopa ilmoittanut, että Suomen toimet vaarantavat vapaan lohen Itämerellä. Taivaskallio on kaavoitettu virkistysalueeksi, ja se on Helsingin korkeimpia paikkoja. suojelusopimuksella jonkin alueen voisi rauhoittaa määräajaksi tai lunastaa si ihen pelkän käyttöoikeuden. Uhanalaiset lajit saisivat uuden lain-myötä nykyistä paremman suojan; enää ei sallittaisi rakentamista esimerkiksi norpan pesimärannoille. Tavoitteena on saada lakiestys eduskunnan käsittelyyn ensi syysden lisäksi alueelle istutetaan keväällä mäntyjä ja koivuja. Alueen asukkaille kerrotaan aina hyvissä ajoin aikeista. Ns. Seitsemän Itämeren rannikkovaltion ja EU:n välisessä jakoesityksessä ei Suomen edustajien mielestä oltu otettu riittävästi huomioon Suomen tekemiä lohi-istutuksia. Kuuluvaisen mukaan metsänhoitotoimet suunnitellaan nykyisin tarkkaan. Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa turvata suojeltujen eliölajien elinalueet, laajentaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa ja parantaa maanomistajien oikeusturvaa. Jouni J. Myös katupuita uusitaan pääkaupungissa monia hirvittävällä tavalla. Viime syksyn riitaisin lakiesitys, asuntoministeri Pirjo Rusasen luotsaama rakennuslain muutosehdotus, päätyi ennen joulua eduskunnan ympäristövaliokunnan pöydät le. Muun muassa Mannerheimintien varresta häviää 195 noin 60-vuotiasta ruotsinpihlajaa. Kaupunginmetsänhoitaja Eeva Kuuluvaisen mukaan kyse -;; 1 on metsän uudistamisesta, sillä osa puista on pahoin vaurioitu"' nut läheisten ratatöiden talcia. Kaupunginpuutarhuri Pekka Jyrängön mukaan uusiminen on välttämätöntä, sillä puut ovat lahonneet. Metsäntutkimuslaitok sen ylijohtajan Eljas Pohtilan vetämän työryhmän pitäisi saada tammikuun loppuun mennessä valmiiksi osa työstään, eli yksityisja metsänparannuslakien muutosehdotukset. Luonnonsuojelun kannalta tärkein laki on luonnonsuojelulain kokonaisuudistus, josta valmistui ehdotus vuodenvaihteessa. Jostain kumman syystä varsinaiset puheenvuorot sivusivat vain energiahyödyntämistä. Lisäksi ympäristöministeriön ylitarkastaja Juha Koponen kertoi tervehdyksessään, että SuoSUOMEN LUONTO 1/95 54. Alkanut vuosi tuo ympäristölakien suman Tänä vuonna Suomi saa jos nykyisellä ja tulevalla eduskunnalla riittää poliittista tahtoa melkoisen määrän uusia ympäristölakeja. Ruotsinpihlajat vaihtuvat ensi keväänä jo lähes nykyisten pihlajien kokoon kasvaneisiin tammiin. Maaja metsätalousministeriö lähetti viime vuoden lopussa Kansainväliselle Itämeren kalastuskomissiolle viestin, jonka mukaan suomalaiset lupaavat rajoittaa tämän vuoden aikana lohisaaliinsa Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella 117 500 !oheen. Lohenkalastuksen kokonaiskiintiöksi sovittiin kokouksessa Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella puoli miljoonaa lohta. täyden korvauksen periaatetta edusti työryhmässä myös keskustan kansanedustajajäsen. Muun muassa Ruotsi on paheksunut Suomen menettelyä. Muutostyön pohjana on viime keväänä valmistunut metsätalouden ympäristöohjelma, jonka mukaan metsien käytön tavoitteina tulisi puuntuotannon lisäksi pitää koko metsäluonnon hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä. Kuntalaiset osoittaisivat kaavavalituksensa lakiehdotuksen mukaan lääninoikeuksille lääninhallituksen ja ympäristöministeriön sijasta. Muutoksella halutaan korvata nykyinen laitosten ilmoitusmenettely lupamenettelyllä. Lausuntokierros käydään läpi keväällä. Nyt jätettävien ylispuiesitykset noudattavat vanhaa, tuttua linjaa: kaikesta suojelusta on maksettava maanomistajalle täysimääräinen taloudellinen korvaus jokaista rantametriä, puunrunkoa ja kivenjärkälettä myöten. Uusi laki ympäristöhallinnosta sen sijaan hyväksyttiin eduskunnassa, ja se astunee voimaan maaliskuun alussa. Särkijärven johtaman työryhmän lakiehdotukseen perää muutoksia lähinnä maanomistajia edustava MTK. Muutosehdotuksella tuskin on suuriakaan mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi nykyisen eduskunnan aikana. vsk.. Laki on eduskunnan käsittelyvuorossa loppukeväällä. Suomi sanoutui vi ime vuonna kokonaan irti sille osoitetuista saalismääristä, ja 1993 suomalaiset häiriköivät kalastamalla reippaasti yli sallitun määrän. Anne Brax Suomi taipui lohikiintiöihin Suomi päätti taipua maallemme esitettyihin lohikiintiöihin Itämerellä
Ylisuunnittelu on lopetettava Takaiskujakin on tullut. Tällaiset taajamat ovat oikeita onnettomuuskasautumia. Tielaitoksen ympäristösuunnittelija Ulla Priha uskoo, että laitoksen tärkein arvo on 2000-luvulla kestävä kehitys. Tähän asti on mielletty, että Tielaitoksen tehtävänä on ainoastaan pitää huolta tieliikenteen sujumisesta. Ulla Prihan toimenkuva on Tielaitoksessa melko uusi . Lisäksi ne ovat epäviihtyisiä", kuvailee Priha. Tiesuunnittelussa ovat niin kiihkeät asiat ja arvot kyseessä. Sen tulevaisuuden visiotkin kun käsittelevät vain polttoa, eivät uudelleen käyttöä ja kierrätystä. Rakennuksia ja muita rakennelmia tuodaan takaisin lähelle tietä. Suunnitelma on saatava toteutumaan tasapuolisesti, koska osa siitä voi yksin toteutettuna toimia toisia osia vastaan. Hän kertoi myös, että jätelakimme asettaa jätteiden kierrätyksen etusijalle energiakäyttöön verrattuna. Vihti, Rantasalmi , Sauvo, Kyröskoski, Ylistaro ja Kauhajoki. Hän kiinnostui tiemen pitäisi Euroopan unionin pakkausdirektiivin tavoitteisiin päästäkseen kaksinkertaistaa nykyinen pakkausten hyödyntämisaste. "Näkymiä ei saa muuttaa liikaa. Priha näyttää kaaviokuvaa Tielaitoksen arvostusten kehittymisestä vuosituhannen vaihteeseen mennessä. "Tielaitos yrittää päästä mukaan yhdyskuntasuunnitteluun. Silloin tuntee, että ihminen on läsnä ollaan kansalaisten olohuoneessa." Jotta asukkaiden läsnäolon tuntu saavutettaisiin, ajorataa kavennetaan 6-6,5 metriin, ja sille rakennetaan korotuksia ja muita hidasteita. Kaaviossa arvo "kestävä kehitys" ottaa kovan loppukirin ja kipuaa listan kärkeen. Keskustassa on sekä kävelyettä joukkoliikennekatuja, ja palvelut ovat sijoittuneet asuntojen lähelle, ihmisten ulottuville. vsk. "Usein kirkonkylän läpi menee yksi valtion tie, jota on vuosien kuluessa oiottu, tasoitettu, asfaltoitu ja levennetty. Priha itse on yhdyskuntasuunnitteluun erikoistunut arkkitehti. Ihmiset kiintyvät olevaan, ja suunnittelijan pitäisi aistia herkästi, haluavatko ihmiset juuri tätä minun suunnitelmaani." Anne Brax 7. Nopeus ja turvallisuus jäävät kakkossija( le. Viime vuosikymmenen lopulla töihin alettiin ottaa ympäristökoulutuksen saaneita ihmisiä. Tyytyväiset kaupunkilaiset sen sijaan eivät helposti kerro mielipidettään. Tien varrella olevat rakennukset on joko purettu, tai ne ovat jääneet tien pintaa matalammalle. Tielaitos mukaan yhdyskuntasuunnitteluun. Suunnittelulla voidaan yhdistää viihtyisyyden palauttaminen ja turvallisuuden lisääminen. Prihan "malli taajamassa" rautatieja linja-autoasema ovat samassa rakennuksessa taksiaseman kanssa. Keskustateiden ajonopeutta pitää Prihan mukaan vähentää 30-40 kilometriin tunnissa. Ei liene vaikea arvata, mihin useiden kymmenien yritysten ja yhteisöjen sopimuksella perustettu ja Keskuslaboratorion ohessa toimiva PTR pyrkii. Heidän pitäisi ottaa maisemien lisäksi huomioon kaikki tieliikenteen ympäristöhaitat ja yrittää minimoida ne. Jalankulkijan näkökulma kaupunkien ja kylien keskustoissa on unohtunut. "Tällainen suunnittelu edellyttää yhteistyötä, joka ylittää kuntaja viranomaisrajat. Oulu on jopa sitoutunut suunnitelman toteuttamiseen. Aikaisemmin laitokseen palkattiin maisemanhoitajia, joiden koulutus oli hyvin kirjavaa. Se on nykyisenä kuntien päätäntävaltaa korostavana aikana melko vaikeaa." Tampere, Lahti ja muutamat muut kunnat ovat kuitenkin käynnistämässä eri liikkumismuotoja yhteensovittavaa suunnittelua. Tieliikenteen valtaväylä kulkee kaupungin ohi sen rauhaa häiritsemättä, mutta pysäköiminen keskustan tuntumaan on silti mahdollista. Tielaitoksen "taajamien keskustateiden kehittämisprojektissa" yritetään korjata näitä ongelmia. Tavoitteena on palauttaa takaisin jotakin alkuperäisestä ympäristöstä. Pitää tulla tunne, että ollaan juuri Karjaalla tai Sauvossa, eikä missä tahansa pikkukaupungissa." Tähän Tielaitoksen hankkeeseen ovat lähteneet mukaan lukuisat pikkukaupungit, mm. Näissä kunnissa oli tiehankkeita kaiken aikaa meneillään. "Kestävä kehitys liikenteessä tarkoittaa sitä, että liikutaan mahdollisimman vähällä energialla", selittää Priha. "Suunnittelussa tehdään virheitäkin, esimerkiksi rekat eivät joskus ole mahtuneet kulkemaan kavennettua tietä." Useimmiten haukkuja on tullut ärsyyntyneiltä autoilijoilta. "Viihtyisällä tiellä tulee automaattisesti ajaneeksi hiljaa. Vaikka suunniteltaisiin "pieni ja kapea on kaunista" -periaatteella, ylisuunnittelu voi silti olla ongelma. Kaavio kuvaa, miten laitoksen arvostusten toivotaan kehittyvän. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 1/95 54. KOTIMAASTA Kaduista kansalaisten olohuoneita Ulla priha seisoo Tie laitoksessa muun muassa kevyen liikenteen väylien takana. "Todellisen kansalaismielipiteen selville saamiseksi teemme laajaa seurantatutkimusta" Priha kertoo. "Rahoitus on ongelma. Priha näyttää kopioita vihaisista lehtikirjoituksista, joissa asukkaat haukkuvat uusia, parannettuja keskustakatujaan. Kuitenkin vain valtion rahoittamien hankkeiden on tapana toteutua, kun kuntien rahatilanne on huono." Viihtyisällä tiellä ajetaan hitaasti Kasvava autoliikenne on saanut ylivallan kaavoituksessa ja suunnittelussa. Ympäristösuunnittelija haluaa pureutua tieliikenteen määrän jatkuvaan kasvuun. suunnittelusta työskennellessään Tuusulassa ja Nurmijärvellä 1980-luvulla. "Keskustateitä suunnitellaan asukkaiden kanssa yhdessä. Tavoitteena on matkojen lyheneminen, siirtyminen kevyempiin liikennemuotoihin, joukkoliikenteen elinmahdollisuuksien säilyttäminen ja ylipäätään liikenteen vähentäminen." Prihan mukaan matka pitää nähdä ketjuna, jossa vaiheesta toiseen voitaisiin siirtyä mahdollisimman mukavasti ja vaivattomasti
Ka,j alanneidon hitaasti löyhyäviä kalanpyrstöjä. Niiden mietteliäs kauneus antaa huoneeseen oudon vedenalaisen tunnelman. Kuvia ja fi lmejä on luvassa Juha Taskiselta, Ari Komulaiselta, Arto Komulaiselta, Martti Rikkoselta ja Kari Soverilta. Luonnonsuojeluvuoden päätapahtuma on Kirkkonummella Maailman ympäristöpäivänä 5. Illan ohjelman pääosassa on Vuoden Luontokuvat-95 -vuosikilpailu, joka oli ensi kertaa avoin kaikille. Karusta ulkonäöstään huolimatta se pitää kesäaikaan melko runsaasta kastelusta ja suihkuttamisesta. Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa kävi ilmi, että joutsen oli ollut hyväkuntoinen, lentokyvytön poikanen. kesäkuuta. Siksi se myös keräsi enemmän osallistujia kuin koskaan aikaisemmin. Rea Peltola Vuoden Luontokuvat-95 Vuoden Luontokuva julkistetaan Helsingissä Finlandia-talossa maanantaina 6. Metsästäjä ampui nuoren joutsenen sorsana. vsk.. Kukinnan jälkeen papinkaura palaa jälleen hiljaiseloonsa. Lisäksi hän joutuu korvaamaan valtiolle joutsenen arvon, 9 100 markkaa. Posliinikukka kukkii parhaiten valoisassa, lämpimässä huoneessa, jossa sitä ei liikutella. Saimaan norppa saa lisää kotivettä Metsähallitus ja Enso-Gutzeit Oy ovat sopineet maanvaihdosta, jossa Enso-Gutzeit luovuttaa valtiolle 246 hehtaaria keskeisintä rantojen suojelualuetta Pihlajavedellä. Karjalanneito on mukulabegonian riippuvaversoisten lajikkeiden, neitobegonioiden vanha nimi. Viime vuonna Suomessa ei pesinyt yhtään naalia, vaikka vielä muutama vuosi sitten niitä löytyi Käsivarren ja Utsjoen alueelta. Vuoden avajaiset ovat Tampereella helmikuun 14.15. Verenpisaraa voi kasvattaa kesän sisälläkin, puolivarjoisalla ikkunalaudalla, mutta talveksi se tarvitsee viileän lepopaikan. Muun muassa ri kkidioksidia ja typen oksideja sallittaisiin vain puolet nykyisestä, myös häkää ja hiukkasia saisi ilmassa leijua entistä niukemmin. tammikuuta Lahdessa. Aikanaan 15 yksilöön kasvava naalikanta päästetään luontoon. Saliohjelman muut kuvaesitykset ulottuvat Laatokasta Lapin tunturei lle. D Ilmanlaadun ohjearvot tiukkenevat Uudet ilmanlaadun ohjearvot on tarkoitus saada voimaan vielä nykyisen hallituksen aikana. Työryhmä ehdottaa ohjearvoa myös haiseville rikkiyhdisteille, mutta monien lausunnonantajien vastustuksesta se jäänee odottamaan otollisempia aikoja. Ohjearvoja tutkineen työryhmän mielestä ilman laatua olisi parannettava ohjearvoja tiukentamalla. Begonianmukulat säilytetään talven yli viileässä komerossa tai kellarissa kuiviltaan, keväällä ne istutetaan ruukkuihin. Nupussa verenpisara on tode lla pisaranmuotoinen, mutta pulleat, vaaleanpunaiset nuput tuovat enemmänkin mieleen terhakkaasti parvissa uiskentelevat kultakalat. Euroopan Luonnonsuojeluvuotta vietetään 40 maassa. D 8 KOTIMAASTA Akvaariokukkia Jotkut vanhat huonekasvit tuovat mieleen kalalammikot, joiden mudanruskeaa pohjaa vasten uiskentelee joutilaan huoleton kalaparvi. Erehtyminen toi metsästäjälle kymmenen 70 markan päiväsakkoa luonnonsuojelurikkomuksesta. Jussi Murtosaari kasvaneesta ruukusta muutamia sivuruusukkeita. D Eurooppalaisilla Luonnonsuojelu vuosi Euroopan Luonnonsuojeluvuosi starttasi 10. Muutamat noista isoäidin aikaisista puolihämärien kamarien koristuksista ovat jälleen palaamassa muotiin. Metsähall itus luovuttaa vaihdossa Ensolle 320 hehtaaria Heinävedeltä. Lepokauden innoittamana karhe iden lehtien lomasta kasvaa esiin pitkä punainen kukkavarsi, josta sukeltaa joukko punakultaisia karppeja. Ohuissa varsissa keinuvat kerrotut kukat uiskentelevat lauhkeassa ilmavirrassa löyhytellen harsonohuita pyrstöjään. Kampanjan yhtenä tavoitteena on korostaa suojelualueiden ulkopuolisen luonnon merkitystä. Sen ihmeelliset, läpikuultavat kukat kehittyvät tuuheiden, himmeän vihreiden versojen kärkiin . Uudet lajikkeet ovat röyhelöisiä ja kerrottuja, mutta vanhanaikaisia yksinkertaisia lajikkeita löytyy vie läkin . Lähempää saalistaan tutkittuaan mies tunnisti linnun ja antoi sen poliisille. D Vihervuosi käynnistyy Viheralan järjestöjen ja ympäristöneuvoston aloitteesta syntyneellä Vihervuodella tavoi tellaan entistä viihtyisämpää ja monimuotoisempaa ympäristöä. Aurinkoisella tai puolivarjoisalla ikkunalla karjalanneito kukkii koko kesän. A vauduttuaan kukat ovat monikerroksisia ja taidokkaita kaartuvine heteineen ja erivärisine terälehtineen. Tampere-talossa. Jokaisen kukan tausta on tehty valkeasta maitolasista tai läpinäkyvästä luuposliinista, ja keske llä kukkaa on vaaleanpunainen lasitähti. D SUOMEN LUONTO 1/95 54. Naalikampanjan keräystili on PSP 8000 1198889. Liput Lippupalvelusta. Verenpisara on yhä suosittu parvekekukka. Tarhaan aiotaan pyydystää neljä kantanaalia, kaksi naarasta ja kaksi koirasta. Kellarissa tai kuistilla talvehtinutta kasvia le ikataan keväällä ankarasti, ja se aloittaa uuden rehevän kasvun. helmikuuta 1995 klo 19.00 alkavassa kuvaillassa. Tummanvihreä nuokkupapinkaura näyttää aivan tavalliselta, ikävältäkin kuivan paikan kasvilta, kunnes sen kastelu unohtuu. Ne näyttävät lepäävän tyynen rauhallisina tummanvihreiden lehtien lomassa, kunnes jonakin päivänä karppikukka avautuu jättiläiskokoiseksi kaurantähkäksi. Pikkuposliinikukka on rehevä, nahkealehtinen riippuvaversoinen kasvi , jota voi kasvattaa amppelissa tai kaarelle kiedottuna. Kukinto on niin ilmiselvästi hienon käsityötaidon riemuvoitto, simpukoiden ja korallien veroinen akvaarion koriste, että tuntuu uskomattomalta seurata sen kasvamista e lävään kasviin . WWF kampanjoi naatin puolesta Maailman Luonnon Säätiö (WWF) kerää rahaa naalitarhan perustamiseen Utsjoelle. Tilaisuuden tuotto käytetään suomalaisen luonnonkuvauksen ja luonnonsuojelun tukemiseen. Papinkauraa oli pitkään vaikea löytää kaupoista, mutta sitä on helppo kasvattaa itsekin irroittamalla liian ahtaaksi Joutsen ammuttiin sorsana Huono lajintuntemus koitui joutsenen kohtaloksi viime sorsanmetsästyskaudella Keski-Suomessa Pihti putaal la. Ensolta vaihdettu alue on saimaannorpan asuinaluetta, ja hankinta parantaa huomattavasti norpan suojelutilannetta
Ihan pienestä havaintoesityksestä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä jokaisella yhdeksällä planeetalla käyminen edellyttää 20 kilometrin reissua. Kursseja järjestetään eri puolilla maata. vaihtolavat. Sitä kiertävän Maan halkaisija on vain vaivai et 13 millimetriä. Ketoprojektista voi luonnonsuojeluliitosta Elomaa-Vahteristolta mella 228 08204. Tähän saakka emokalanpyynti on ajoittunut syys-lokakuulle, si llä lohien olisi oltava pyyntihetkellä kutukypsiä. Lohi vähenee Sai maasta Saimaan järvi lohen emokalapyynti tuotti viime syksynä edellisvuosia laihemman saaliin. Ne eivät säily kauaa elävinä laitoksissa. Enon ympäristösihteeri Reino Valkosen mukaan kuntalaiset ovat sisäistäneet kierrätyksen hyvin. Pienessä Enon kunnassa on yli kaksikymmentä keräyspisteitä. kysellä Pirkko puheliPienoismallin taivaankappaleet ovat terästä ja seisovat tukevasti betonijaloilla. Eno on Pohjois-Karjalan maalaiskuntien ykkönen : talteen saadaan tänäkin vuonna yli 70 prosenttia keräyskelpoisesta paperista. Keräyspisteiden lisäksi kyläkeskuksiin sijoitettiin mm. "Nyt harkitsemme, kannattaako paikkoja lisätä." Enon kunnan kulut paperinkeräyksen järjestämisestä ovat noin 15 000 markkaa vuodessa. Nyt joen vedet on ohjattu pyörittämään Pamilon voimalan turbiineita. Pienoismallin keskus on Aurinko, jonka halkaisija on 140 senttiä. "Lisäpyyntöjä uusista paikoista tulee edelleen", sanoo Valkonen. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan virittämällä pienoismallilla halutaankin selkeyttää aurinkokunnan mittasuhteita: metri mallissa vastaa miljoonaa kilometriä luonnossa. Valkosen mukaan toimintaan ei ole mielekästä käyttää enempää yhteisiä varoja. (90) 174 048. Olemme luoneet toimivan mallin, jota saa vapaasti lainata." Kimmo Repo 9. Auringon kanssa samaan Paperi t~Iteen maaseudullakin Kotitalouksissa syntyvää paperijätettä voidaan ottaa talteen tehokkaasti myös hajaasutusalueilla. Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset tekivät töitä SUOMEN LUO TO 1/95 54. Pikkiriikkinen Pluto on singahtanut peräti kuuden kilometrin päähän Auringosta. Sen sijaan Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus on jouduttu viemään naapurikaupunginosiin. Siksi keräysverkostoa laajennettiin reippaasti viikaupunginosaan, Pajamäkeen, ovat mahtuneet Merkurius, Venus, Maa ja Mars. vsk. Tänä vuonna ketoprojekti järjestää valtakunnallisen haastekampanjan, ketojen hoitopäivän ja kaksi talkooleiriä sekä jatkaa ketojen hoitoa ja si ihen innostamista. syksyisin saataisi in pyydetyksi 25 kutuparia." Saimaanlohiprojekti saanee potkua lähitulevaisuudessa, sillä suunnitteilla on säilytysaltaiden rakentaminen Kuuman voimalan alapuolelle, aivan parhaiden pyyntipaikkojen äärelle, jolloin loppukesällä pyydetyt nousulohet voitaisiin välittömästi siirtää altaisiin odottamaan lokakuista lypsyään. Viime vuonna saimaan vesistöalueelle istutettiin yli 150 000 järvilohen poikasta. Planeetan halkaisija on vain kaksi millimetriä. Riistaja kalatalouden Enonkosken tutkimuslaitoksen johtaja Markku Pursiainen kertoo, että koiraiden vähäisestä määrästä huolimatta lajin perinnöllistä monimuotoisuutta voidaan ylläpitää maitia pakastamalla. KOTIMAASTA Pielisjokeen laskeva Ala-Koitajoki oli vielä 40 vuotta sitten järvilohen parhaimpia kutualueita. Kunkin taivaankappaleen luona on opastetaulu, johon on merkitty muut planeetat sekä niitä kiertävä ulkoilureitti . Jos pienoi smalliin olisi haluttu Aurinkoa lähinnä tuikkiva tähti , Proxima Centauri , se olisi jouduttu sijoittamaan 40 000 kilometrin päähän. Helsingin ja Espoon rajamaastoon on rakennettu aurinkokuntamme pienoismalli . Vuonna 1993 saatiin samoilta apajilta 25 lohta. Neptunuksesta, kuten muiltakin planeetoilta, on periaatteessa näköyhteys 20-metrisen pylvään päähän kiinnitettyyn Aurinkoon. Pakastettu maiti säilyttää tehonsa vuosikausia. Pekka Hänninen Ilmaisesta matkasta Aurinkokuntaan saa lisätietoja Ursasta, puh. Lieksanjoesta ja Pielisjoesta saatiin kaikkiaan 14 emokalaa, joista 11 oli naaraita. " Kannan säilyttämiseksi olisi toki hyvä, jos Luonnonsuojeluliitto saa kedot kukkimaan Luonnonsuojeluliiton ketoprojektin hoitoryhmä työskenteli viime vuonna 31 kedolla ja kunnosti kolme perinnebiotooppia. Maa löytyy 150 metrin päästä Auringosta. Juha Suomalainen kaikkiaan 69 kohteessa. "Teollisuuden pitäisi panostaa nykyistä enemmän paperin talteenottoon, sillä sehän korjaa hyödyn. me kesänä
Arvokkaat maksa ja mäti otetaan ehjinä talteen. Jos ei itse pääse verkoille, piikille tai rysäpyyntiin, on luotettava omaan kykyyn tunnistaa myytävän kalan tuoreus. Sappea tihkuu maksaan ja kylkilihakseen, kun sappitiehyet löystyvät. Osa niistä vaeltaa merestä tai järvistä jokiin kutemaan helmi-maaliskuussa. Made pitäisi ehdottomasti avata samana päivänä kuin se on pyydetty, sillä kalan sisällä alkaa hajoaminen, joka ei päälle päin näy. Made sopii kalamiesten mukaan parhaiten pitkittäin paloiteltavaksi. Kala leikataan mahan puolelta auki varovasti, jotta sisäelimet eivät vaurioituisi. Mateen ei pitäisi antaa lainkaan jäätyä, vaan siitä pitäisi päästää veret heti avannolla. Koko kala on pehmeää, suomutkin ovat paljain silmin nähtäväksi liian pienet. Iho näyttää tummemmalta ja sen lima alkaa paakkuuntua", selittää tiedotussihteeri Ilkka Sailo Suomen Kalamiesten Keskusliitosta. Mateen pää on satumaisen hyvää syötävää. Mikäli vihertävää painaumaa on ehtinyt muodostua, sellaiset osat on syytä leikata pois, neuvotaan Kalamiesten Keskusliiton ja Kalakauppiasliiton Koukusta keittiöön -opetuskansiossa. Tuore made on hohtavan kiiltävä. Kuvassa useita mateita on noussut pystyrysään eli madesuppiloon helmikuisella Kokemäenjoe/la. Vaikka useimmiten mateen käsittelyohjeissa neuvotaan nylkemään kala, Sailon mielestä se pitäisi mieluummin jättää tekemättä. Se on parasta teurastaa mieluiten heti pyynnin jälkeen tai muutaman tunnin kuluessa. Kuivattu nahka parkitaan. Sitten vedetään koko nahka kalan vartalolta. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 Madetta maistamaan Pimeänäkään vuodenaikana ei tarvitse laittaa makuhermojaan talviunille, sillä hyvänmakuiset mateet liikkuvat ahkerasti , syövät, kasvavat ja kutevat juuri nyt. Väri on elämänhohtava. Mateesta tehty Jos ei halua syödä mateen nahkaa, kalan voi nylkeä tuppeen. Molemmat etusormet työnnetään ensin kiduskansien takaa nahan alle ja irrotetaan päänahka, samoin irrotetaan nahka leuan alta. Sitten se naulataan levitettynä kuivumaan puualustalle. Iiris Lappalainen. kypsennettäessä kalan makuaineita ja on hyvää syötävää. Siinä on paljon imeskeltävää: rustoutumia, mehevät suuosat ja kieli ", Sailo selittää. "Minulta itseltäni ei jää kuin pieni läjä kuivuvia luita, rustotkin menevät alas. Se irtoaa hyvin rintaja vatsaevienkin päältä. Vahvasta mateen nahasta voi tehdä kukkaroita, puukontuppeja, vöitäja laukkuja. Niinpä ne käyvät myös helposti pyydykSisävesiemme ainoa turskakala on arka käsittelylle. Suolistamisen jälkeen pitää vielä poistaa pahanmakuiset munuaiset, jotka sijaitsevat kapeana nauhana molemmin puolin selkärankaa. Tuppeen vedetty nahka pitää ensin halkaista ja kaapia puhtaaksi. Nahka näet säilyttää Mateiden liikkuminen on talvellakin vilkkainta pimeän tultua. Kun kuolinjäykkyysvaihe häviää, hohto sammuu. Made on parasta avata terävillä kalasaksilla. Sitä paitsi nylkemätön kala pysyy paremmin koossa. Ensimmäinen virhe, jonka mateen käsittelyssä voi tehdä, on heittää kala jäälle lumeen. "Tuoreen mateen iho on peilikirkas, kiiltävä, jäätymätön
Tutkimuksen mukaan tuotteen ympäristöystävällisyyttä ei yleensä perustella mainoksissa mitenkään. Sellaisen kassikasan sisältämä energian kokonaismäärä oli jutussa mainittu peräti 9500 TWh. Nyt kerätty aines on mennyt kokonaan hylsykartongiksi. Oikea luku on 95 TWh, joka vastaa noin kymmenen Loviisan ydinvoimalan vuotuista tuotantoa, kuten jutussa mainittiinkin. Toisaalta pitäisi tietää, mitä ovat ne ympäristövaikutukset, joita syntyy vähemmän, kun käytetään ekotuotetta . Kerätyn tölkkikartonkitonnin hinta vaihtelee 200 markasta yli tuhanteen markkaan. Kokeilualueiden kierrättäjät ovat myös pujotelleet sisäkkäin tunnollisesti juomapakkauksiaan. Projektipäällikkö Timo Valkonen kertoo, että kaikissa keräyspisteissä on saatu kokoon melkein pelkkää nestepakkauskartonkia, muun aineksen osuus on jäänyt kaikkialle alle yhteen prosenttiin. D Helsinkiläisen Ramada Presidentti -hotellin asiakkaat ovat joulukuun alkupäivistä lähtien voineet majoittua ekohuoneeseen, jossa on muun muassa jätteiden lajittelua varten pöytä. Iiris Lappalainen Mainokset eivät valista oikein Kuluttajat ry on tutkinut suomalaisia ekomainoksia ja todennut ne harhaanjohtaviksi, epätäsmällisiksi ja liioitteleviksi. Pohjoismainen joutsenmerkki auttaa myös valitsemaan vähemmän ympäristöä haittaavan tuotteen. Nuukakerho ei käytä rahaa. Niemi sai taannoin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin uusiokäyttökilpailussa vaikuttavan neuvostittelinsä ansiokkaasta toiminnastaan Nuukakerhon vetäjänä. Vuosi sitten kokeilu laajennettiin myös Töölön, Leppävaaran ja Kannelmäen Maxi-marketteihin sekä Laihialle. Neuvokasta nuukailua Jari Salonen " Kun kahden kuluneen nahkatakin ehjät osat harsitaan yhteen, syntyy tuliterä pikkupojan rotsi", esittelee Eila Niemi. Kuluttajien opiksi ja ojennukseksi on onneksi laadittu erilaisia vihreän kuluttajan oppaita, joiden tiedot ovat yleensä luotettavia. "Toistaiseksi meille ei ole tuotu sellaista materiaalia, etteikö sille olisi keksitty uutta käyttöä", sanoo tamperelainen kierrätysneuvos, puuhakas monitoiminainen Eila Niemi. Mainoksissa puhutaan ekotai ympäristöystävällisistä tuotteista. Itähelsinkiläisten lähiöiden Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan tölkkien keräyskokeilun ansiosta viisihenkisen perheemme kaatopaikkajätteiden määrä on pienentynyt huomattavasti. Pääkaupunkiseudulla Ämmässuon kaatopaikalle menevä jätetonni maksaa nykyisellään yli 600 markkaa. Jari Salonen käyttäjiä kuin me suomalaiset. Taitavimmat onnistuvat pujottamaan jopa yli kymmenen huolella litisteltyä kartonkitölkkiä sisäkkäin. Muutaman sentin langanpätkistä kudotut villatumput, hylätystä katiskaverkon palasta ja pahvimassasta muotoiltu N ollia liikaa Vuoden viimeiselle Kuluttajan valinnat -aukeamalle lipsahti pilkkuvirhe. Materiaalista on ollut pikemminkin pulaa kuin ylitarjontaa. Mainostajille olisi kyllä tarjolla hyviä ohjeita ympäristömarkkinointiin: kuluttaja-asiamiehen, kansainvälisen keskuskauppakamarin ja teollisuuden keskusliiton omat ohjeet. Kuluttajien pitäisi oikeastaan tietää, mitkä tekijät ovat ekotuotteessa vähemmän haitallisia kuin muissa vastaavissa tuotteissa. Savuttomia ekohuoneita hotellissa on kahdeksan. Itä-Helsingissä on saatu arvioiden mukaan kokoon yli 40 prosenttia alueella ostetuista tölkeistä. Vinkit apua kaipaavista saadaan kaupungin sosiaalitoimistosta. Aivan Itä-Helsingin veroisia keräysmääriä ei muualla ole saavutettu. Valmiita tuotteitakaan ei myydä mistään hinnasta, vaan tyylikkäät poppanat ja lämpöpeitot jaetaan ilmaiseksi työttömille, yksinhuoltajille tai elämässä muuten pulaan joutuneille. Kokeilukeräykset ovat olleet suhteellisen kalliita, mutta jos toiminta vakiintuu ajan myötä kustannuksetkin varmasti pienenevät, arvelee Valkonen. Nykyiset keräilypisteet säilyvät ennallaan tänäkin vuonna. Siinä on lokerot paperille, eloperäiselle ja lajittelemattomalle sekajätteelle. Pahoittelemme virhettä.. Kiinalaiset muovikassit -juttuun oli laskettu, kuinka paljon muovia ja energiaa kuluisi, jos kaikki kiinalaiset olisivat yhtä innokkaita muovikassien kuivakukkamaljakko sekä katkenneesta harjanvarresta muotoillut puutulppaanit ovat riemastuttavia esimerkkejä neuvokkuudesta. Mutta Laihiallakin, jossa Suomen Gallupilla teetetyn tutkimuksen mukaan tölkeistä poltetaan likimain neljä viidennestä, on yli viidennes päätynyt keräysastioihin. Täsmällisempää olisi kertoa vähemmän haitallisista tuotteista, mutta se ei ilmeisestikään ole riittävän myyvää. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Maitoja mehutölkit talteen Meidän perheessämme on jo kaksi vuotta huuhdeltu, litistelty ja pujoteltu sisäkkäin tyhjiä maitoja mehutölkkejä
Sähkön tuotanto tietysti synnyttää omat päästänsä. . Keskimääräinen ajomatka nykyään on nimittäin alle kuusi ki lometriä, jonka aikana auto ehtii juuri ja juuri lämmetä. Mitä myrkkyjä kahvin ja teen mukana juodaan. Q Tahran poisto huolettaa Millaisia ovat eri tahrasuolojen ja muiden tahranpoistoaineiden vaikutukset ympäristöön. Hyvä yleispesuaine Mikä olisi hyvä yleispesuaine. Tulokseksi saatiin silloin, että ympäristöä säästävistä pesuaineista parhaiten pesi mäntysaippua. Erään hyvin yleisesti käytetyn tensidin LAS: n (lineaarinen alkyylibentseeni sylfonaatti) hajoamistuote on haitallinen. Sen vuoksi tietojen hankkiminen niistä kaikista oli jokseenkin mahdotonta. Oikein käytettyinä autojen lohkolämmittimet ovat hyvin järkeviä kapistuksia. Työtehoseuran Kuluttajavirastolle ja TV2:n edesmenneelle Ekoisti-ohjelmalle tekemässä tekstiilipesuaineiden vertailuissa todettiin, että mikään tutkituista pesuaineista ei puhdistanut kaikkia tahratyyppejä hyvin, mutta kaikki pesuaineet tehosivat johonkin tahratyyppiin. Viiden asteen lämpötilassa riittää puoli tuntia, 20 asteen pakkasessa kahden tunnin lämmitys on riittävä. Esimerkiksi kehitysmaakaupoissa myytävät Africafe ja Nicaragua-kahvi eivät ole luonnonmukaisesti viljeltyjä. Toivotaan, että taloyhtiötkin ymmärtävät asian merkityksen ja hankkivat jokaiseen lämmitintolppaan 12 oman ajastimen. Tahranpoistoaineita tuovat markkinoille hyv in monet pienet yritykset. vsk.. Valtaosassa puhdistusaineita on siirrytty vähemmän haitallisiin tensideihin. Biologisesti viljellyn kahvin ja teen tuotantoa tarkkailevat erilaiset luonnonmukaisen viljelyn järjestöt. TV2:n Ekoisti testasi vajaa vuosi sitten eri yleispesuaineita. Sappisaippuaa voi ostaa ainakin luontaistuotekaupoista. Jos autoa lämmittää yön yli , rahallista säästöä ei synny. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 1/95 54. Niistä ei yleensä ole pahemmin haittaa vesistöille. Tulli laboratorion mukaan kahvin sisältämiä pestisidejä ja muita myrkkyjä ei ole tutkittu, sillä kahvia paahdettaessa mahdolliset pestisidijäämät häviävät. Täytyy vain toivoa, että merkkiä haetaan ahkerasti. Se "säilöö" auton moottorin lämmön jopa kahdeksi vuorokaudeksi. Mäntysaippuan pesuteho oli testin mukaan jopa parempi kuin ympäristöä kuormittavaksi määriteltyjen yleispesuaineiden. Tahranpoistoaineiden käyttö on lisääntynyt. Bensiinin kulutus pienenee lohkolämmityksen av ulla noin kahvikupillisen verran. Yrttiteetkin kannattaa ostaa luontaistuotetai ekokaupoista ja valinnoissaan suosia kotimaisia vaihtoehtoja. Eikä saippuasta jää ikävää liuotinaineen hajua. Ovatko autojen lohkolämmittimet järkeviä, kun yhden lämmittimen teho on kuitenkin 500 W. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 1) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ s/l fi Säästääkö lohkolämmitin. Rahaa säästyy bensan kulutuksen ja sähkön kulutuksen erotuksena 30-60 penniä käynnistystä kohti. Mutta käytännössä niiden viljelyyn ei juurikaan käytetä hyönteismyrkkyjä, sillä viime vuosina pienillä kahvinviljelijöillä ei ole ollut varaa myrkkyihin. Lisäksi on tahrasuoloja, jotka ovat epäorgaanisia suoloja. Niitä tuo maahan ainakin Aduki ky ja ltu Oy. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 /0 Helsinki. VTT:n erikoistutkija Kari Mäkelä kertoi, että auton käynnistämi nen pakkasella ilman lämmitystä kuluttaa moottoria pahimmillaan yhtä paljon kuin 800 kilometrin ajo lämpimällä moottorilla. Tulevaisuuden ratkaisu ky lmäkäynnistykseen on toivon mukaan lämpöakku. Koska lohkolämmittimien teho on yleensä juuri kysyjän mainitsema 500 wattia, sen käyttöä tulisi optimoida ajastimen av ulla. Liuotinbensiinipitoisten tahranpoistoaineiden käyttöä en voi varauksettomasti suositella, vaikka tahranpoistoaineista luontoon joutuvat liuotinmäärät ovatkin vähäisiä. Sen sijaan voin suositella tahrojen poistoon naudan sapesta valmistettua sappisaippuaa. Onko yleispesuaineissa ympäristölle haitallisia aineita. Luomu teetä ja -kahvia Onko olemassa luomuviljeltyä kahvia ja teetä. Ongelmana on, että tensiditiedot ovat liikesalaisuuksia. "Ympäristöä kuormittavissa" puhdistusaineissa on muiden muassa EDTA:ta, fosfaatteja, fosfonaatia, ammoniakkia, hypokloriitteja sekä kloori-isosyanuraattia. Normi ei yksin ole tae tensidien haitattomuudesta. Valkoisten tekstiilien, mutta myös värinsä hyvin pitävien kirjavien, tahranpoistoon voi käyttää myös Ecoverin ja Hofan natriumperkarbonaattija soodapitoisia valkaisuaineita. Mäkelän mukaan lohkolämmitintä kannattaa käyttää aina alle viiden asteen lämpöti lassa. Tensidien biohajoavuutta mitataan OECD:n suosituksen mukaisesti . "Biologisesti viljeltyä" kahvia ja teetä voi ostaa useimmista luontaistuoteja kehitysmaakaupoista. Tässä tapauksessa sähkön käyttö pienentää autoilun päästöjä niin paljon, että voin suositella lämpimästi lohkolämmittimen asiall ista käyttöä. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa kahvi todettiin muutenkin hyvin "puhtaaksi". Ne näet pienentävät energiankulutusta, vähentävät päästöjä ja pidentävät moottorin ikää. Kaikkien puhdistusainepurkkien kyljessä lukee nykyisin, että tensidit ovat "biologisesti hajoavia". Ovatko kehitysmaakaupoissa myytävät kahvit luomuviljeltyjä. Pohjoismaisen ympäristömerki n kriteerit ovat olemassa myös yleispesuaineille. Eikö sähkökulutus ole kuitenkin merkittä.... Luonnonmukaisesti viljellyt yrttiteelaadut eivät ole vielä löytäneet tietään tavallisiin kauppoihin. Voisi kuitenkin aavistella, että tavallista teetä juotaessa saa osansa teeviljelmillä käytetyistä hyönteismyrkyistä. Näin ollen puhdistusaineiden luokittelu ilman mitään puolueetonta tutkimusta on hyvin vaikeaa. Lämpö on käytettävissä uudelleen liikkeelle lähdettäessä sekä moottorin että auton sisätilojen lämmitykseen . vaa. Myöskään teetä ei ole viime vuosina tutkittu. Esimerkiksi katalysaattorin hyöty saattaa siis talviaikaan hävitä melkein kokonaan, jos auton moottoria ei lämmitetä lohkolämmi ttimellä. Ne tahranpoistoaineet, joista sain tiedot, jakautui vat ympäristövaikutuksiltaan selkeästi kahteen ryhmään: liuottimia sisältävät ja luontaistuotteet. Mäntysaippuan lisäksi kannattaa kokeilla pesuaineita, jotka sisältävät alkoholeja. Suurin säästö syntyykin moottorin kulutuksen vähentyessä. Tahranpoistoaineissa on usein melko runsaasti, jopa 30 prosenttia, liuotinbensiiniä tai alifaattisia hiilivetyjä. Vaikka sellainen ei olekaan yhtä tehokas kuin monet "kovemmat" aineet, se tuntuu tehoavan kelvollisesti esimerkiksi banaanija rasvatahroihin. Viime vuosina on lisääntynyt erilaisten yrttiteelaatujen juonti. Pesuaineasetuksen mukaisesti liuottimien osuus tulisi ilmoittaa tahranpoistoainepurkin kyljessä
Samaan tapaan kuvailee tilannetta myös Tehdaspuun Valkealan piirin piiriesimies Veijo Kiviranta. Sekä itsekeräilty polttopuu että kotiin kuljetettu sekalehtipuu kiinnostavat paljon". Halonhakkuu on myös oivallista terapiaa, jossa viha viilenee ja sappi sammuu kenenkään vahingoittumatta. Mutta tauon pidossa nokkaan ihanasti leijuva havun ja pihkan tuoksu korvaa ähkimisen vaivat. Risusavotta kiinnostaa "Viime vuosikymmenen loppupuolella hakkuutähteet eivät kiinnostaneet, ei liioin edullinen sekalehtipuu, jota kaupunki kuljettaa kotiin kolmimetrisinä rankoina 125 markan kuutiometrihintaan", kertoo Helsingin kaupungin metsänhoitaja Eeva Kuuluvainen. Halvalla energialla kodin lämmityskulut alenevat ja vesuria heiluttaessa kunto nousee. Ulla Kokko Hukkapuuta pesään Risusavotta selvittää pään, säästää rahaa ja luontoa. Oman kokemukseni mukaan puuta kertyy hehtaarilta noin 15 kiintokuutiometriä eli liiteriin pilkkeiksi hakattuina noin 10 pinomottia. "Nyt tilanne on toinen. Kansantaloudellisen säästön lisäksi säästyy myös rahaa. Polttopuuhun pääsevät maattomatkin käsiksi, sillä useimmat kunnat, kaupungit ja metsäyhtiöt sekä esimerkiksi Metsähallitus myöntävät mailleen lupia hukkapuun keruuseen. Itse keräilty puu on lähes ilmaista. Sitä vastoin ammoin maahan varastoituneiden öljyn ja kivihiilen sekä turpeen poltosta vapautuva hiilidioksidi jää kiertämään ylimääräisenä ilmakehään ja edistää ilmaston lämpenemistä. Kautta aikojen ovat metsänomistajat keräilleet hakkuualueilla tähteeksi jääneitä oksia ja latvuksia polttopuuksi. Eikä joutopuu koostu vain risuista, sillä hakkuutantereilta saattaa löytää mottikaupalla jopa miehen reiden paksuisia pölkkyjä. Ahkera kansalainen voi hyvässä lykyssä kantaa tähdepuista haikonsa pinoon lähes ilmaiseksi. Puu on kotimainen energialähde. "Kyseilyitä tulee paljon, mutta kaikille on SUOMEN LUONTO 1/95 54. Puun poltto ei happamoita ympäristöä. Jos näissä helloissa, takoissa ja uuneissa poltettaisiin edes osan aikaa puuta, lisääntyisi puun käyttö energialähteenä nykyisestä 5,6 miljoonasta kuutiosta yli miljoonalla kuutiolla. Kun on huhkinut päivän metsässä, ei taatusti enää tarvitse lähteä lenkille. Se ei lisää ilman hiilidioksidin määrää, sillä sama määrä vapautuisi muutenkin puun lahotessa. Samalla vähentyisi öljyn, kivihiilen tai ydinenergian tarve ilman rakennusinvestointeja noin kahdella miljoonalla megawattitunnilla mikä vastaa 50 000 öljytonnia. Vuosittain piirin alueella käy noin 50 keräilijää." Ei ihme, että risusavotta innostaa. Jos kirvestä on mahdollista heilutella vain pari tuntia kerrallaan, on palstan syytä olla alle kymmenen kilometrin päässä kotoa, muutoin bensakulut nousevat liian suuriksi puiden arvoon nähden. Jos tarjolla on upeaa koivua, joka lämpöarvoltaan on puista parasta, voi matkaan lähteä kaukaakin. Puhdasta kotimaista lämpöä Puuvoima perustuu fotosynteesiin, missä puu ammentaa rakennusaineensa vedestä ja hiilidioksidista, jotka auringon valon ja lämmön voimasta varastoituvat kemialliseksi energiaksi puuainekseen. Kotiin kuljetus kannattaa järjestää vasta kun koko revohka on valmis. Sen kuluttama öljymäärä on loppujen lopuksi vain pisara saadun puun poltolla korvattavasta energiasta. Työtehoseuran laskelmien mukaan pinomotin sahaamiseen ja pilkkomiseen pesään sopiviksi klapeiksi kuluu noin tunti . Puun poltosta syntyvät rikkipäästöt ovat olemattomia fossiilisten polttoaineiden päästöihin verrattuna, sillä puun rikkipitoisuus on vain 0,05 prosenttia. Esimerkiksi Espoossa hakkuutähdettä saa kerätä 50 markalla hehtaarin alueelta niin paljon kuin sielu sietää. Kannattaa kokeilla. Puun palaminen ja polttaminen kuuluu luonnon kiertokulkuun. Mikään ei estä käyttämästä moottorisahaakaan. Kun metsässä on puita ja talossa tulisija, eivät kriisitkään , kuten äkilliset hinnannousut, uhkaa samalla tavalla kuin kivihiilesta, öljystä tai uraanista riippuvaista naapuriL D 13. Puiden pilkkominen käy kuntoilusta. Naapureilta ja tuttavilta kyselemällä löytyy yleensä joku suuremman kulkupelin omistaja, joka pientä korvausta vastaan kyyditsee puut pihallesi. ainakin toistaiseksi riittänyt tähdepuuta poltettavaksi. Jos saman määrän sekahalkoa joutuisi ostamaan muualta pääkaupunkiseudulta, olisi sen arvo laadusta riippuen noin 1 000-2 500 markkaa. · Hikeä hattuun ja pökköä pesään Vesuria ja pokasahaa heiluttaessa hiki liimaa hatunreuhkan päänahkaan ja litisyttää rukkaset märiksi. Taustalta kuuluu tinttien tiiterrys ja närhen räähkäisy, kunnes alkavat taas työn äänet, vesurin hutke ja sahan sihinä. Samalla pilkkominen on tuottavaa työtä. Uusien puiden kasvaessa puun poltosta ilmoille päässyt hiilidioksidi sitoutuu taas metsään. Ellei omista traktoria, tilavaa pakettiautoa tai kookasta peräkärryä, karsitut puunrangat on järkevää jättää pinottuna metsään niin lähelle tietä kuin mahdollista. On arvioitu, että yksinomaan hukkapuuta lojuu metsissä kolmen ydinvoimalan tuotoksen verran. vsk. Suomalaisissa omakotitaloissa on 960 000 lähes käyttämätöntä tulisijaa
Mutta kuka muistaa Pohjanmaan jokisotia. Moottoreina näissä hankkeissa olivat lähinnä vesipiirien piiri-insinöörit sekä vesihallituksen rakentajainsinöörit yhdessä voimayhtiöiden edustajien kanssa. tulvasuojelu, vesihuolto sekä vesistöjen käyttö ja hoito. Raportti jäädytti monet järjettömät hankkeet viime hetkellä. Käytännön toiminta vesija ympäristöpiireissä osoittaa kuitenkin, että erityisesti monet maankuivatushankkeita, tulvasuojelua ja vesirakentamista hoitaneet insinöörit eivät riittävästi tiedosta toimiensa seurauksia. Muuttuvatko asiat nimeä vaihtamalla. Kokkolan ja Vaasan vesija ympäristöpiireissä. PUHEENVUORO Filosofian lisensiaatti KariMatti Vuori on tutkinut maankäytön vesistövaikutuksia mm. Rahaa toimiin on arvioitu kuluvan yli miljoona markkaa, ja hyödyksi on laskettu noin 2,8 miljoonaa markkaa. Vesiviranomaiset haaskasivat miljoonia veromarkkoja voimayhtiöiden hyväksi tulvasuojelun ja virkistyskäy14 Jatkuuko vesiin( tön varjolla. Oivana esimerkkinä vesija ympäristöpiirien arkipäivään kuuluvasta ekologisesti kestämättömästä maankäytöstä on suunnitelma Lestijoen sivuuoman perkauksesta. 1970-luvulla raskas vesistörakentaminen kärjistyi Pohjanmaan jokisotiin (esim. Ekologiaa ymmärtämättömien insinöörien ja rakennushenkisen johdon käytännön toiminta on kuitenkin omiaan pikemminkin köyhdyttämään jokiluontoa. SL 4/80). Y mpäristökeskusten sisällä säilyy ja ehkä jopa voimistuu vesija ympäristöpiireistä tuttu ristiriita ympäristönsuojelua edistävien ja ympäristön tilaa huonontavien toimien kesken. Näin mittavassa hankkeessa tulisi ympäristövaikutuksia arvioida perusteellisesti yhSUOMEN LUONTO 1/95 54. Kalatalousviranomaiset ovat huomauttaneet vesioikeudelle, ettei kalataloudelle ja virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja ole huomioitu laskelmissa. vsk.. Ovatko joki luontomme tuhoamistöitä tehneet viranomaiset vesija ympäristöpiireissä uudistuneet. Näinä valistuksen aikoina voidaan edelleen tehdä ympäristön tilaa huonontavaa työtä veronmaksajien rahoilla viranomaistyönä! Valta rakentajilla Villakoiran ydin on valta ja sen jakaminen. Suunnitelma on johtaa Mato-ojan vesi mahdollisimman nopeasti ja suoraan Lestijokeen. Tulokset olivat odotettuja. Nyt uudistuva laki ympäristöhallinnosta korostaa tätä linjaa. Tämän joukon työn tuloksena olemme menettäneet suomalaisen jokiluonnon ja kulttuuriympäristön arvokkaimpia osia. Kirjoittaja epäilee, että vesija ympäristöpiirien muuttaminen ympäristökeskuksiksi jatkaa vesiluontomme tuhoamista, ellei suojeluun saada lisää ihmisiä ja rahaa. Saihan vesihallituksen entinen pääjohtaja Simo Jaatinenkin hiljan Nesslingin säätiöltä ansiomerkin urastaan ympäristönsuojelijana! Onko entisillä vesirakentajilla uusi moraali ja uudet valmiudet edistää kestävää kehitystä, luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja ympäristönsuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja toimintakykyä sekä ympäristön kauneusja kulttuuriarvojen säilymistä. Kaikkiaan maata kaivettaisiin 82 706 kuutiometriä ja uomia perattaisiin 22 kilometriä. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi 1981, että vesirakennushankkeiden kannattavuuslaskelmissa esitetyt hyödyt olivat olleet karkeasti ylimitoitettuja, kustannuksina laskettavat haitat ja vahingot taas oli joko kokonaan tai osittain jätetty laskelmista pois. Lestijoki on tärkeimpiä rakentamiselta säästyneitä jokiamme. · Alueellisten ympäristökeskusten tehtäviksi siirtyvät vesija ympäristöpiireistä mm. Vesija ympäristöpiireissä eväät maankäytön vaikutusten arviointiin ovat vähissä, koska luonnontalouden asiantuntijoita on liian vähän. Pohjanmaalla ei 1970luvun lopulla enää juuri ollut mistä valita edustavia jokivesistöjä suojeltaviksi: vain Lestijoki, Siiponjoki ja Lapväärtin-Isojoki olivat säästyneet. Lisäksi esimerkiksi Kokkolan vesija ympäristöpiirin silloinen piiri-insinööri ja nykyinen johtaja Ossi Hjelt vastusti Lestijoen suojelua kaikin keinoin. Tehtävät toki säilyivät edelleen rakentamisen ja vesistötöiden suunnittelussa, mutta samalla viranomaisilta edellytettiin entistä ympäristöystävällisempää toimintaa. Luonnonsuojeluliitto piti kansalaisten oikeusturvaa loukkaavana ja Suomen vesiluonnon suojelun kannalta arveluttavana sitä, että tieja vesirakennushallitus ja maanviljelyinsinööripiirit yhdistettiin vesistötöitä suunnittelevaksi, toteuttavaksi ja vaikutuksia tutkivaksi organisaatioksi. Mato-oja on hitaasti virtaava, runsaasti ravinteita, rautaa ja humusta sisältävä ja kovasti mutkitteleva puro. Noin 25 vuotta sitten perustettiin vesihallitus. Hän selvittää Joensuun yliopistossa Suomen Akatemian tutkijana ympäristömuutosten ekatoksikologisia vaikutuksia jokiluontoon sekä ohjaa Perhonjoen ekologisen kunnostuksen perusteita selvittävää tutkimusta. Silti ympäristökeskusten pitäisi korostaa ympäristönsuojelun edistämistä, ympäristöntutkimusta, -seurantaa ja -valistusta sekä ympäristövahinkojen ja -haittojen torjuntaa. Kun toimintaansa aloittavien ympäristökeskusten johtopaikkoja täytetään, on aika tarkastella viranomaisten toiminnassa tapahtuneen kehityksen kestävyyttä. maaliskuuta 1995. Asiat ovat hyvin, mikäli tieto viraston sisällä kulkee, tehtäviä hoidetaan yhdennetysti ja asiantuntemusta löytyy riittävästi. Lestijokea tärvätään. Sama viranomainen sekä muuttaa ympäristön tilaa että valvoo jälleen toimiensa seurauksia. Hyötyarvioissa on käytetty parhaiden peltohehtaarien hintaa, vaikka arvioidun hyötyalueen peltojen hehtaarihinta on selvästi alhaisempi. Vesihallinnossa katsottiin olevan luonnontalouden asiantuntijoita liian vähän ja vailla riittäviä valtuuksia. Vanhat vesirakentajat sijoittuivat vesija ympäristöhallinnossa korkeisiin virkoihin. Uusien ympäristökeskusten johtaville paikoille so1s1 valittavan henkilöitä, joiden koulutus ja arvomaailma antavat edellytyksen ohjata virastojen toimintaa kestävän kehityksen kaidalle tielle. Alueen ympäristönsuojelusta vastaavien viranomaisten luulisi kaikin tavoin edesauttavan sen luonnontilan säilymistä. Kuivatusyhtiön ja suunnittelijoiden tähtäimessä on Lestijoen yläjuoksulla paauomaa kuormittavan Mato-ojan perkaaminen 4,9 kilometrin matkalta. Muuttuuko ihminen. Hankkeessa ei myöskään ole pyritty turvaamaan Lestijoen luonnon monimuotoisuuden ja toimintakyvyn säilymistä. Näitä asioita edellyttää uusi laki , Joka ilmeisesti astuu voimaan 1. Sitten perustettiin ympanstöministeriö; vesihallitus muuttui vesija ympäristöhallitukseksi, vesipiirit vesija ympäristöpiireiksi ja vesirakentajat ympäristöviranomaisiksi
Maankäytön ekologisten vaikutusten perusteellinen arviointi vaatii tietoa vaikutuksen kohteeksi joutuvan ekosysteemin rakenteesta, toiminnasta ja niitä säätelevistä tekijöistä. Suomen luonnon ja uuden ympäristöhallinnon kohtalon kysymys on, miten paljon ja miten laadukasta ekologista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi pystytään tuottamaan ja miten virkakoneisto tätä tietoa kykenee hyödyntämään. Jos purot perataan ja aiotaan, veteen joutuu humusta, ravinteita ja metalli-ioneja vesistö muuttuu ja tuhoutuu. Kari-Matti Vuori 15. Lisäksi Mato-ojan alapuolisen Sykäräisten kosken suunniteltu perkaus tehostaisi aineiden huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön. Kokkolassakin olisi halukkuutta maankäytön ekologisesti kestävään suunnitteluun ja toteutukseen. Vaikutusten arvioinnissa tämä tieto tulisi hyödyntää. Tämä kuitenkin edellyttäisi nykyistä suurempaa panostamista tutkimukseen ja ekologiseen asiantuntemukseen. dessä eri alojen asiantuntIJOIden kanssa. Usein tämänkaltaista perustietoa ei ole, vaan arviot nojaavat pitkälti viranomaisten tai konsulttien ammatti tai toisiin arvauksiin. vsk. Matoojan perkaushankkeessa ei näin ole menetelty. Suunnitelmassa todetaan, että jokiuoman ja sivupurojen perkaushankkeiden vaikutukset selvitetään perusteellisesti ja että luonnontalouden kannalta haitallisista hankkeista luovutaan. Ongelmana on, että resursseja kyllä riittää ympäristöä muuttavien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, mutta ei niiden vaikutusten tutkimiseen ja arv1omt11n. Vain näin toimien kyetään pitämään yllä luonnon monimuotoisuutta ja toimintakykyä sekä edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Halua on, väkeä puuttuu Ympäristöhallinnon lakiuudistuskin edellyttää, että edellä kuvatun kaltaisista hankkeista luovutaan ja voimavarat suunnataan ns. Kestävä kehitys ja hajakuormituksen hillitseminen edellyttäisi suodattavien koskiyhteisöjen ja jokiekosysteemin muiden puskurimekanismien säilyttämistä ja palauttamista. Suunniteltu laki ympäristöhallinnosta on kaunis ja kunnianhimoinen. Lestijoelle on laadittu luonnontaloudellinen kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteisiin on listattu mm. Perkaus lisäisi tätä kuormitusta sekä kertaluontoisesti että pitkällä aikavälillä. Perustieto on olemassa Miten käy jokiluonnon, jos valta ja resurssit uusissa ympäristökeskuksissa säilyvät SUOMEN LUONTO 1/95 54. Tällainen maankäytön suunnittelu on ekologisesti kestämätöntä. ravinne-, happamuusja kiintoainekuormituksen vähentäminen. Lestijoen kohdalla tilanne on toinen: joen veden laatua, kasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa on tutkittu poikkeuksellisen monipuolisesti. tnon tuhoaininen. Lakiin kirjatut velvoitteet edellyttävät kuitenkin valtiovallalta nykyisestä poikkeavaa voimavarojen suuntaamista. palauttavaan ympäristönhoitoon, kuten vesistöjen ekologiseen kunnostukseen. Mato-ojan ja muiden sivuuomien valuma-alueilta huuhtoutuvat metallit, ravinteet ja humus köyhdyttävät nykyisetJäänkin pohjaeläinlaj istoa ja ovat osasyy eräiden uhanalaisten vesihyönteisten katoamiseen. vanhoilla vesirakentajilla. Perkausten yhteydessä jokeen huuhtoutuisi kiintoainesta, rautaa, humusta ja ravinteita, jotka muuttavat pohjaa sopimattomaksi monille vesieliöille, tukahduttavat vesikasvillisuutta, karkottavat kaloja ja heikentävät poikastuotantoa sekä saatavilla olevan ravinnon määrää ja laatua. Ainakaan ei ole järin suuria mahdollisuuksia käytännössä toteuttaa kestävää kehitystä, jota laki ympäristöhallinnosta edellyttää
Lehdet ovat kiiltävän vihreitä, ja hedepuun kukkiessa norkkojen kulta hehkuu vihreän lehvästön keskellä. Kasvitieteen professori Viljo Erkamo otti Aleksis Kiven toivomuksen sydämen asiakseen. Silti halava ei ole yhtä äkäinen pioneeri kuin pensasmaiset pajut. Suurimmat halavat ovat kuitenkin yli 20 metriä korkeita ja tyvikin saattaa turvata ympärysmitaltaan kolmimetriseksi. Runoilijan vapautta, sanojen soinnutusta. Lapissa se on harvinainen ulottaen kuitenkin levinneisyytensä aivan Suomen päälakeen asti. Poppeleita kasvoi jo liitukaudella dinosaurusten aikaan, SUOMEN LUONTO 1/95 54. Tosin senkin siemenet itävät mieluusti savikuopan tai pellonojan tuoreella kallaalla, mutta peltoheittojen pajukoissa halavia on perin vähän. Suuresta siementuotannosta huolimatta taimia näkee vähän, sillä siementaimi vaatii kehittyäkseen jonkinlaisen aukon kasvipeitteessä. Jokihalava ei kuulostaisi yhtään hassummalta, ja ehkä piilipuu saisi pitää runollisen nimensä salava. Saman tien voisi muuttaa muittenkin moniheteisten pajujen nimet. HaJ •va ei ole harvinainen, mutt.t se muodostaa harvoin suurempia ryhmiä saati sitten yhtenäisiä kasvustoja. Halava on pajuistamme kaunein. Pajut ovat kehittyneet poppeleiden kaltaisista muodoista. Vai tarkoittiko Kivi sillä jotakin muuta puuta. Tilannetta muuttaakseen Suomen dendrologian seura valitsi sen vuoden 1995 puuksi. Kooltaan se jää tavallisesti raitaa pienemmäksi. Maan eteläpuoliskolla halava on yleinen. vsk.. Kiven haudalle Tuusulaan hän ei saanut halavaa, mutta jonkinlaisena kompromissina Helsingin kaupunki istutti 1989 hopeapajun pehmentämään Aleksis Kiven patsaan ympäristöä. Ehkä merkkivuosi käyn16 Halava on todellinen kaunotar, mutta koristepuuna laiminlyöty ja suorastaan harvinainen. Aleksis Kiven himmeä halava Kaikista Kiven kielikuvista tunnetuimpia on hänen toivomuksensa tulla haudatuksi halavan himmeän alle. Silti halava luottaa pölytyksessään muita pajuja enemmän tuulen apuun. Halava kukkii vasta lehdellisenä, Etelä-Suomessa kesäkuun alkupuoliskolla, Lapissa juhannuksen jälkeen. Siemenet kasvi pölläyttää taivaan tuuliin vasta lehtien lähdettyä syksyllä ja talvella. Luonnossa sitä on rannoilla, purojen varsilla ja lähteisillä tai lettoisilla korpisoilla, joissa vesi on liikkuvaa. Kaikkien pajujen äiti. Syksyllä saa parhaan käsityksen halavien määrästä, kun kodista purkautuvat valkohaiveniset siemenet erottavat näkyvästi emihalavat muista puista. Siemenet leviävät tuulten mukana, mutta ilmeisesti vasta kevättulvat asettelevat siemenet hyville itämispaikoille. Aatelinen tietää paikkansa Mutta miksi halavaa ei käytetä koristepuuna. Tiheiköissä sen latvus jää harsuksi ja suppeaksi, mutta avoimilla paikoilla latvus on kaunis ja tuuhea. Hopeapajua todella voi sanoa himmeäksi, ja niinpä Erkamo vielä teki esityksen hopeapajun nimen muuttamisesta hopeahalavaksi. Se kasvaa lähes aina selvästi puumaiseksi. Kivi on luonnonkuvauksissaan yleensä hyvin tarkka. ni· t'iä kotimaisen halavan taimit hatuotannon. Halava vaatii ravinteikasta ja kosteata kasvupaikkaa. Seppo Vuokko Vuoden puu 1995: Pajuista kaunein Vasemmalla halavan hedekukkien keväistä kultaa ja oikealla sen valkohahtuvaisia siemeniä lokakuussa. On hopeapajua ja terijoensalavaa, piilipuuta ja purppurapajua, mutta siroa halavaa en ole monesti puistossa tai puutarhassa nähnyt. Miksi hän juuri halavasta, kiiltävimmästä pajustamme, puhuu himmeänä
Tässä suhteessa halava on poikkeus: se risteytyy vain lähilajiensa, jokipajun, hopeapajun ja salavan kanssa. Ja siihen pajut sopivat: pienet ja keveät siemenet lentävät kauas, itävät hyvin, jos paljasta, märkää maata on tarjolla. Omituinen ristiriita sahapistiäisten nopeassa kehityksessä on se, että suuri osa lajeista lisääntyy partenogeneettisesti eli neitseellisesti, eikä koiraita tunneta. Niiden määrä vaihtelee eri pajulajeissa, ja myös saman lajin sisällä on kemialtaan erilaisia kantoja. Sen sijaan sulkeutuneessa kasvipeitteessä ei pienten siementen ravintovarasto riitä turvaamaan taimen kehitystä. Se kasvaa runkopuuksi vain hyvällä alustalla. Halava eroaa kemialtaan pensaspajuista ja niinpä se puuttuu monen yleensä pajuja syövän otuksen ruokalistalta. Kun pajulajit ovat kovin nuoria, niiden välille ei aina ole ehtinyt kehittyä pitäviä risteytymisesteitä. Pajuissa on suojana eläimiä vastaan sekä parkkiaineita (fenoleja) että aspiriinin lähtöainetta salisiinia. Vaikka halava on yleinen Etelä-Suomessa, se kasvaa harvoin suurina ryhminä. Lajien synty jatkuu Pajujen kemia on yhtä vaihtelevaa kuin ulkonäkökin. Aikuinen munii samanlaiseen pajuun kuin missä itse kehittyi. Halava kukkii vasta, kun sen kiiltävät lehdet ovat melkein täysikokoiset. Poppelin piirteitä ovat muun muassa puumainen kasvutapa, heteiden suuri lukumäärä sekä silmujen ja nuorten lehtien tahmeus ja palsamimainen tuoksu. Kevätkesän kukkivista halavista on helppo erottaa hedekukkia kantavat yksilöt: ne loistavat kullankeltaisina. vsk. Yleensähän koiraiden mielekkyyden on ajateltu olevan siinä, että ne mahdollistavat perimäaineksen uudelleen järjestäytymisen ja siirtymisen jälkeläisilin jalta toiselle. mutta vanhimmat pajufossiilit ovat tertiäärisiä. tilaa kasveille, jotka olivat nopeita leviämään. Sahapistiäisten, erityisesti sukujen Amauronematus, Euura, Pontania ja Pteronidea, lajinkehitys on käynyt yhtä jalkaa pajujen kehityksen kanssa. Varsinainen pajujen lajinkehitysaalto käynnistyi vasta ilmaston viiletessä ja muuttuessa jääkaudeksi noin viisi miljoonaa vuotta sitten. Monet pajuja syövistä sadoista hyönteisistä hyväksyvät ravinnokseen vain tietyn pajulajin tai joskus vain tietyn kemiallisen rodun. Nämä eivät luonnossamme kohtaa, joten halavan risteymät eivät aiheuta määritysvaikeuksia. Jäätikön liepeen valtaisat jokisuistot ja moreenikentät tarjosivat SUOMEN LUONTO 1/95 54. Niinpä pajun syöjissä on käynnissä samanlainen evoluutio, lajinkehitys, kuin itse pajuissakin. Haitta-aineiden määrät ovat ratkaisevia, kun pajun syöjät valikoivat ravintoaan. Mannerjään mentyä apuun tuli ihminen, joka kääntää jatkuvasti uutta paljasta maata siementen itää. 17. Halava kuuluu pajujen vanhimpaan ryhmään, "aitopajuihin", joille on luonteenomaista puumainen kasvutapa ja suuri heteiden määrä. Toisaalta halavan purijat eivät aina kelpuuta muita pajuja eineekseen. Emot valitsevat munintakohteensa usein tarkemmin kuin olisi välttämätöntäkään. Moniheteiset pajut ovat olleet kaksiheteisten pensaspaju jen kantamuotona
Teksti: Ulla Ahonen Piirrokset: Markku Tanttu Uuteen rikoslakiin tulee oma luku ympäristörötöksistä Y mpäristörikosta on vaikea todistaa Ympäristörikos on tuomioistuimissa harvinainen. Puolentoista vuoden tiedot antavat KRP:n rikoslaboratorion johtajan Kimmo Himbergin mukaan kokonaiskuvan alan rikoksista. Ympäristörikosten tilastointi on vähintäänkin ylimalkaista", apulaispoliisitarkastaja Matti Nissinen Kymen lääninhallituksesta arvostelee. Hän on kymmenen vuoden aikana tutkinut 1314 juttua lähinnä epäiltyjä vesilain rikkomisia ja öljyvahinkoja. "Tutkinnan keskittäminen olisi hyvä ratkaisu." Peltovuoren mielestä poliisin valmiudet tutkia vakavia ympäristörikoksia ovat puutteelliset. Keski-Suomen Sellua Lievestuoreella epäiltiin rikoksesta, koska tehtaan jätevesien biologisen hapenkulutuksen (BOD7-kuormitus) arveltiin ylittäneen lupaehdot. Saman määrän päiväsakkoja saa kaljapullon rikkomisesta nakkikioskilla kuin vuosia jatkuneista päästöistä tehtaalta vesistöön", Peltovuori kärjistää. "Kuinka näyttää jälkikäteen, miten suurta jätevesipäästöjen biologinen hapenkulutus on ollut jopa vuosien ajan", Peltovuori kertoo pohtineensa. "Terminologia oli ihan vierasta", mies muistelee perehtymistään sellunkeiton saloihin. Saman logiikan mukaan poliisi ei voisi tutkia hoitovirheitäkään ilman lääketieteellistä koulutusta. Keskusrikospoliisi on koonnut tietoja suomalaisesta ympäri störi koi! i s u ude s t a 1990-luvun alussa. perinteisissä rikosjutuissa. "Yleensä jutuissa oli kysymys jonkinlaisesta päästöstä. Kokemus on opettanut, kuinka otetaan näytteitä kuolevista kaloista tai keneltä pyydetään niistä lausuntoja todisteeksi rikoksesta. Suurimpana syynä hän pitää vääriä asenteita: perinteisesti ympäristörikoksia ei ole edes pidetty rikoksina, ja niiden tutkinta on ollut jopa vastenmielistä. Peltovuoren mukaan Suomessa on ollut niin vähän vaikeita, erityistä ammattitaitoa vaativia ympäristöjuttuja, ettei 'hdellekään tutkijalle ole tullut niiden selvittämisessä samanlaista rutiinia kuin ns. Suurin osa ilmoituksista oli yksityisten kansalaisten tekemiä", Himberg luonnehtii. Peltovuori ei kannata erityisen ympäristöpoliisin perustamista. Suomen nykyinen lainsäädäntö ei tunne ympäristörikoksen nimikettä, joten alan rötöstely hukkuu muiden rikosten joukkoon. vsk.. Valtaosa ympäristön pilaamisesta on laillista toimintaa. Miten selvittää virtaavasta vedestä, onko päästö ollut tahallinen vai vahinko, tai onko se ainutkertainen vai pitkään jatkunutta holtittomuutta. "On KRP:n aluetoimistoja, joissa ei ole tutkittu yhtään ympäristörikosta", hän kertoo. 18 "Ympäristörikoksia on vähätelty" Rikosylikomisario Raimo Peltovuori KRP:n Jyväskylän aluetoimistosta on ehkä Suomen kokenein ympäristörikosten tutkija. Niistä noin puolet (3 10 kpl) oli jätehuoltorikoksia tai rikkomuksia: nakkikioskin roskapönttö oli kaadettu tms. "Poliisipartio korjaa herkemmin talteen tien laidasta polkupyöriä kuin vuotavia akkuja." "Tuntuu, että on helpompaa saada poliisivoimia luontokahakoihin kuin tutkimaan vakavaa ympäristörikosta." "Vähättelevään asenteeseen saattavat vaikuttaa myös ympäristörikoksista langetetut lievät tuomiot, vaikka tuomion mittaaminen ei saisi olla tärkein kriteeri. Tutkimuksen mukaan 1.1.199030.6.1991 tehtiin 623 ilmoitusta ympäristörikoksesta tai -rikkomuksesta. Näytön puute suurin ongelma Peltovuori tunnustaa miehekkäästi, että ensimmäisen ympäristörikoksen tutkinta 1983 meinasi aluksi mennä yli hänen ymmärryksensä. "Rattijuopot luetellaan neljännesvuosittain yksin kappalein. Nissisen mukaan ympäristörikoksissa "hoksaamiskynnys" on korkea. Raimo Peltovuoren mielestä poliisin on myös vaikea myöntää, että apuun tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita vaikkapa kuulustelukysymysten laatimiseen. Nykyään Peltovuori käyttää Keski-Suomen Sellun tapausta malliesimerkkinä kouluttaessaan poliisikuntaa ympäristörikosten tutkintaan. Pienet ympäristörötökset hoitaa paikallinen poliisi, suuret ja aikaa vievät jutut tutkii yleensä KRP. Apu 1 ai spol i i s i tarkastaja Nissinen sanoo, että väkivaltarikosten pykälät tulevat poliisien mieleen lähes ulkomuistista, mutta vaikkapa vesistön pilaamisessa jää sormi suuhun: onko tämä varmasti rikos ja missä laissa tästä säädetään. Ilmoituksessa puhuttiin BOD7-kuormituksesta, desikaattoreista ja sekundaarilauhteista. Tehtaat syytävät päästöjä lupaehtojen sallimissa rajoissa, yksityiset kansalaiset autoilevat ja tuhlaavat energiaa. KRP:n kyselyyn vastasi vajaa kolmannes poliisipiireistä. Puukko rinnassa on sentään selvä rikos. Ympäristöjutut jäävät poliisin ja syyttäjän pöytälaatikkoon muita rikoksia useammin. Yksin vesihallituksen rikosilmoitus Keski-Suomen Selluloosa Oy:n jätevesipäästöistä tuotti vaikeuksia. Tapaus Keski-Suomen Sellu Peltovuori kertoo, että KeskiSuomen Sellun johto saatiin vastuuseen päästöistä perinteisen rikostutkinnan keinoin eikä ympäristötutkimuksiin SUOMEN LUONTO 1/95 54. "Tavallisesti pärjätään omin voimin, mutta ympäristöjutuissa ei." Peltovuori ei silti pidä järkevänä panna poliisia opiskelemaan kemiaa, toksikologiaa tms. Loput rötökset olivat pääasiassa öljyvahinkoja (97), vesilain rikkomisia (40), kemikaalivuotoja (25) ja luonnonsuojelurikoksia tai -rikkomuksia (19)
"Lähes poikkeuksetta isot tuotantolaitokset valvovat itseään, ja viranomaiset ottavat kontrollinäytteitä." "Jos viranomaiset olisivat Keski-Suomen Sellun tapauksessa ottaneet kontrollinäytteen tehtaalta salaa, olisi päästöjä alettu varmasti tutkia." Peltovuori toteaa, että valvontaviranomaiset jättävät usein ilmoittamatta epäiltyjä rikoksia poliisille. Viranomaisille tuntuu riittävän se, että ongelma hoidetaan hal1 innoll isesti ilman poliisin sotkemista asiaan: esimerkiksi luvaton päästö saadaan kuriin ja ympäristön tila ennalleen. Kansalaiset ilmoittavat niistä yhä herkemmin. vsk. Tehdas otti vesinäytteitä kaksi kertaa viikossa ja tallensi tiedot lomakkeelle. Tehtaan havaittiin johtaneen viranomaisia harhaan viiden vuoden ajan. Yhtiössä kuitenkin huomattiin, että oikeiden tutkimustulosten perusteella tehty raportti olisi paljastanut tehtaan ylittäneen roimasti lupaehtojen salliman BOD7-kuormituksen. Poliisi löysi kahdenlaisia tutkimustuloksia samana ajankohtana ja samasta paikasta otetuista jätevesinäytteistä. makkeelle kirjattavat alkupe räiset tulokset sellaisiksi, että niiden pohjalta viranomaisille saatettiin lähettää raportti, joka osoitti tehtaan toimineen lupaehtojen vaatimalla tavalla. Peltovuori uskoo, että ympäristörikosten määrä lisääntyy tulevaisuudessa. 19. Keski-Suomen Sellun tapaus osoittaa myös viranomaisvalvonnan heikkoudet. tai -vaurioihin vetoamalla. Yhtiö muuttikin JoSUOMEN LUONTO 1/95 54. "Ilman raportteja olisi ollut mahdotonta selvittää rikosta", Peltovuori myöntää. Myös entistä tiukemmat lupaehdot ja uudistuva lainsäädäntö vaikuttavat niin, että ennen sallitusta toiminnasta tulee rangaistavaa. Erääseen yhtiön mappiin jäivät kuitenkin oikeat tiedot, jotka paljastuivat tehtaalle tehdyssä etsinnässä. Keski-Suomen Sellu oli tehnyt valvontaviranomaisen kanssa sopimuksen siitä, miten tehtaan jätevesikuormitusta mitataan. Lukemien perusteella laadittiin kuukausittain raportti viranomaisia varten
Miljöcentrum alkoi tutkia tehtaan hiukkaspäästöjä 1987, koska asukkaat tehtaan itäpuolella vai ittivat talojen, puutarhojen jne. Myös tuomiot ovat käytännössä olleet vähäisiä. Ongelma on, kuka määrittelee ympäristön viihtyvyyden ja päättelee, milloin viihtyvyys on kärsinyt niin paljon, että kyseessä on rikos. yhteisösakko, josta säädetään oma lakinsa. Jatkossa yhtiötä tai muuta yhteisöä voidaan rangaista niiden toiminnassa tehdyistä rikoksista. Varatuomari Seppälä taas pitää uudistusta silmänkääntötemppuna. "Rikoslaki on yhteiskunnan symbolinen synti luettelo. " Suurin syy syyttämättä jättämiseen on näytön puute. seurausrikoksia: teosta täytyy syntyä joku tietty seuraus, ennen kuin voidaan puhua rikoksesta. Silloin rikos on saattanut myös vanhentua. pilaaminen. " Tutkintavi ra n o m a ise t , syyttäjät ja käräjäoikeudet eivät tällöin pysty itsenäisesti tulevaisuudessakaan tulkitsemaan, milloin toiminta on ollut oikeudetonta ja milloin sen aiheuttamat ympäristövaikutukset täyttävät rikoslain säännökset", Seppälä sanoo. Ympäristörikosluku ei ole itsenäinen kokonaisuus, koska rikosten tunnusmerki stöt eli ku vaukset siitä, milloin toiminta on rikollista liittää edelleen ri kokset kiinteästi erillislakien kirjavaan vyyhtiin . Y mpäristöluku uuteen rikoslakiin Suomen rikoslaissa ei ole varsina1s1a ympäristörikoksia koskevia säännöksiä. Yhteisösakon suuruus olisi enintään vii si miljoonaa markkaa. Yleisissä alioikeuksissa vuosina 1983-87 ympäristörikoksista tuomituista rangaistuksista 90 prosentti a oli pieniä sakkorangaistuksia. Tuomioistuimissa hylättyjen syytteiden määrä on ympäristöjutuissa suurempi kuin muissa rikosjutuissa. Hän on keskustellut asiasta kouluttaessaan syyttäJJa oikeuskanslerinviraston järjestämillä ympäristörikoskursseilla. Gillbergin mukaan oikeudenkäynneillä on ollut yksi yhteinen piirre: saastuttaja on aluksi kieltäytynyt sijoittamasta parempaan puhdistustekniikkaan, koska se on liian kallista. Ympäristö saa lain suojaa välillisesti ja vain niissä tapauksissa, joissa ympäristöön kohdistuva toiminta haittaa ihmisen henkeä, terveyttä tai omaisuutta. "Tutkimustietoa saasteiden vaikutuksista on paljon , mutta sen soveltaminen tiettyyn yksittäistapaukseen on vaikeata", Himberg kertoo. Lainsäädännön hajanaisuus on eräs syy, miksi ympäristöä ei ole ymmärretty itsenäiseksi rikosoikeudellisen suojelun kohteeksi. Gillbergin johtama Miljöcentrum on menestyksekkäästi vaatinut oikeudessa vahingonkorvauksia ympäristön saastuttajilta parinkymmenen vuoden ajan. Uudistuksessa rikoslakiin lisätään luku, johon on koottu keskeiset ympäristörikoksia koskevat säännökset. Ympäristön turmelemisesta rikos Uuden ympäristöluvun eräänlainen perusrikos on ympäristön turmeleminen. D SUOMEN LUONTO 1/95 54. Tehtaan lähialueen kasveista löydettiin korkeita raskasmetallipitoisuuksia, ja kiinteistöjen hinnat laskeuma-alueella romahtivat. Syyttäjille saapuneista jutuista on Nissisen karkean arvion mukaan noin puolet viety oikeuteen ja toinen puoli on jäänyt syyttämättä. Miljöcentrum haastoi yhtiön oikeuteen 1989. Matti Nissisen mielestä ri koslain ympäristöluku auttaa poliiseja tutkintatyössä. "Seuraus ympäristörikoksissa ei ole itsestäänselvyys", Matti Nissinen perustelee. Esimerkki Höganäs AB :sta osoittaa, että joissakin tapauksissa yhtiölle on edullisempaa vähentää päästöjään kuin mustata maineensa sekä maksaa vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Ympäristörikokset tulevat tavallaan moitittavammiksi, kun ne nostetaan rikoslakiin", arvioi varatuomari Mika Seppälä. Miljöcentrwn vaati ·yhtiötä kattamaan pölisevät rautajauheja koksivarastonsa sekä hankkimaan savukaasut puhdistavan suodattimen. Lupaehtojen rikkomisen selvittäminen on puolestaan hyvin vaikeaa, koska laittoman päästön erottaminen laillisesta on käytännössä liki mahdotonta. Ympäristön pilaaminenkaan ei välttämättä tee toiminnasta rikollista, jos se on ollut luvanvaraista. Uuden rikoslain nojalla voidaan myös tuomita ns. Usein on vaikea näyttää toteen, että seuraus on tulosta tietystä toiminnasta: esimerkiksi metsä on harsuuntunut tietyn tehtaan päästöjen vuoksi. Höganäs AB torjui vaatimukset, koska se piti niiden toteuttamista taloudellisesti mahdottomana. Esimerkiksi vesilain mukaan veden pilaantuminen on seuraus, jonka tunnusmerkkinä on mm. Tehtaan hiukkaspäästöt vähenivät 96 prosenttia. Tilanne on erityisen hankala silloin, kun pilaaminen on jatkunut kauan saasteiden vaikutuksethan saattavat paljastua luonnossa vasta vuosikymmenten kuluttua. Lisäksi lupalautakunta tiukensi tehtaan päästöjen lupaehtoja yhtiön aloitteesta. Ympäristörikoksia koskevat säännökset ovat olleet hajallaan rikoslain ulkopuolella noin 40 eri laissa, jätelaissa, ilmansuojelulaissa jne. "Karsintaa ilmoittaja-poliisi-syyttäjä -akselilla tapahtuu ympäristöpuolella hyvin voimakkaasti. Näytön puute on suurin syy syyttämättä jättämiseen Ympäristörikos jää usein syyttämättä Matti Nissisen mukaan poliiseille tulleista rikosilmoituksista alle puolet päätyy syyttäjälle, joka harkitsee, siirtyykö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. vsk.. Poikkeus rangaistuskäytännöstä ovat vesirikosjutut, joissa yrityksiä on tuomittu maksamaan valtiolle rikoksella saatuja taloudelli sia voittoja miljoonien markkojen arvosta. Yhtiö sai langettavan tuomion, josta molemmat osapuolet valittivat. Esimerkiksi vuosina 1983-87 vesirikosasioissa nostetuista syytteistä hylättiin 40 prosenttia yleisissä alioikeuksissa tavallisesti hylkäysprosentti on alle viisi. Ennen kuin tapaus ehti hovioikeuden käsittelyyn, kiusallisen huomion kohteeksi joutunut Höganäs AB oli toteuttanut lähes kaikki Miljöcentrumin vaatimukset, joista se oli aiemmin kieltäytynyt. Yritykset ja kunnat kahmivat voittoja, kun ne saastuttavat eivätkä sijoita kunnolliseen puhdistustekniikkaan. Vahingonkorvausten hakeminen oikeusteitse on Gillbergin mielestä ainoa tehokas ja laillinen tapa, jolla kansalaiset voivat puuttua lupaehtojen puitteissa tapahtuvaan saastuttamiseen. Sitä koskeva säännös korvaisi useat nyt eri laeissa olevat säännökset, joissa on kriminalisoitu erikseen ilman, veden, maaperän jne. Yleisin ympäristöjuttu oikeudessa on jäterikos. "Minulla on se käsitys, että syyttämättä jättäminen näytön puutteessa on ympäristörikoksissa yleisempää kuin muissa rikoksissa", Nissinen vahvistaa. Ympäristörikoksissa on usein epäselvää se, onko ympäri stössä todettu muutos lain kuvaama seuraus. Poliisin ei tarvitse miettiä, mitä lukuisten erillislakien pykäliä on mahdollisesti rikottu ; jo yhden, ympäristön turmelemispykälän tunteminen auttaa työn alkuun. Rikoslakia uudi stetaan parhaillaan, ja tavoitteena on , että nykyinen eduskunta hyväksyy sen ennen maalisvaaleja. Ympäristörikoksissa on ollut usein vaikeaa löytää syyllinen, koska yleensä vahingot tapahtuvat yrityksissä tai muissa yhteisöissä, joissa vastuu jakaantuu useille henkilöille. peittyvän likaan. Poliisin pöydälle jääneistä ilmoituksista suurin osa on koskenut tapaturmaisia öljyvahinkoja ja selvittämättä jääneitä roskaamisia. Skoonessa sijaitseva Höganäs AB alkoi valmistaa rautajauhetta ja muita metalliseoksia saatuaan lupalautakunnan luvan 198 1. "Rinnassa olevan puukon ja kuoleman välinen syy-yhteys 20 on selvempi kuin aineen vaikutus luonnon ekosysteemiin", Nissinen kuvaa. Kimmo Himberg KRP:sta vertaa päästöjuttu ja tupakkaoikeudenkäyntiin . Yhtiö sopi vahingonkorvauksista asukkaiden kanssa ilman oikeudenkäyntiä. D Miljöcentrum otti lain aseekseen Ruotsalaisen "ympäristörikollisten ykkösvihollisen" Björn Gillbergin mukaan ympäristörikokset ovat myös talousrikoksia. ympäristön viihtyvyyden väheneminen. "Tuomioistuimissa ympäri störikosasia on harvinaisuus", Nissinen sanookin. Enemmistö ympäristörikoksista on ns