Suomen Luonto 1/1991 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN 1 • 1991 Irtonumero 32 mk ---_ --Onko suora toiminta väärää. -.:.JS.& -Suuri maakuntasalja alkaa: T unturi-1.appi / Sieniretkelle talvimetsään
Se nähtiin molemmissa maailmansodissa; vielä selvemmin sen osoitti Vietnamin sota, ensimmäiseksi ekologiseksi sodaksi mainittu suurselkkaus, jossa tuhon työkaluina käytettiin kovia kemikaaleja ja moderneinta tekniikkaa. Sodassa luonnonsuojelu on aina varma häviäjä. Olemme joutuneet luovuttamaan isänmaastamme eräitä kauneimpia osia korvaamattomine luonnon aarteineen ja muistomerkkeineen, ja nyt meidän on tehtävä kaikkemme voidaksemme käyttää pienentyneen maamme edellytykset mahdollisimman tarkoin. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästötilaus 185 mk. Jos öljykentät sytytetään tuleen, valtavat nokija kaasupilvet syöksyvät ilmakehään ja synkentävät taivaan laajoilla alueilla. 03. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Jlmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 2 01. Ugandan sisällissodassa tuhottiin 1980-luvulla maan norsuja sarvikuonokanta sekä huomattava osa muista villieläimistä. Seurauksena voisi olla maapallon ilmaston huomattava viileneminen. Tilaushinnat 11. 16. 04. 4 11. 9. JO. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Yhtä selvää pitäisi olla, että luontoa voidaan tehokkaasti suojella vain rauhan ja kansainvälisen yhteistyön oloissa, ilman kansojen keskinäistä SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. 1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. vsk.. Ilmestyy 07. 654 198, Irma Kaitosaari. 05. 04. Jäljet näkyvät tänä päivänäkin Indokiinan viidakoissa. ". 02. Tapahtuneiden menetysten jälkeen me vasta täysin käsitämme, millaisia arvoja maamme luonto on sisältänyt, ja näiden menetysten valossa meille on myös entistä selvemmin kirkastunut vielä hallussamme olevien luonnon muistomerkkien suojaamisen ja säilyttämisen velvollisuus." Ote on Suomen Luonnon ensimmäisen numeron alkusanoista vuodelta 1941, keskeltä sodan kuolemanmyrskyä, jolloin luontoa ja ihmisiä tuhottiin estoitta kummallakin puolella rintamaa. 03. Säästötilaus 223 mk. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. Sodalla ei luontoa pelasteta toisin kuin esimerkiksi Pentti Linkola väittää. mutta "tapahtuneiden menetysten jälkeen me vasta täysin käsitämme, millaisia arvoja maamme luonto on sisältänyt ... Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 199030. 3 13. Luonnonsuojelun merkitys on päinvastoin tullut meille entistä monin verroin ajankohtaisemmaksi. Jo yksi suuri tulivuorenpurkaus vaikuttaa vuosikausia ilmastoon; öljykenttien syttyminen Persianlahdella saattaisi voimaltaan ja ilmastovaikutuksiltaan vastata lukuisia jättimäisiä tulivuorenpurkauksia. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 42. Myös sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella ja kansantalouden kiihkeän kasvun vuosina "olemme joutuneet luovuttamaan isänmaastamme eräitä kauneimpia osia"... Puhe luonnonsuojelusta saattaa näissä olosuhteissa monen mielestä tuntua tarpeettomalta, jopa yleisen edun vastaiseltakin. Persianlahden kriisin leimahtaminen suursodaksi voi vaikuttaa koko maapallon luontoon. 50 vuotta myöhemmin, hieman vertauskuvallisesti tulkittuina, samat sanat ovat edelleen ajankohtaisia ja vielä voimakkaammin tosia ja koko maapalloa koskevia nyt kun Persianlahden kriisi uhkaa maailmanrauhaa. Linkola on vilpittömästi luonnon puolella, mutta tässä asiassa hänen arviointikykynsä pettää pahasti. On toki selvää, että luontoa voidaan tuhota ja tuhotaan tehokkaasti myös rauhan oloissa. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneu vosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Mutta näin ei suinkaan ole asian laita. 2 Sodassa luonnonsuojelu on aina häviäjä Viime vuodet ovat olleet kansallemme raskaiden koettelemusten aikaa ja edessämme on edelleen monia vaikeuksia. 18
Sitten ilmestymiskerrat kasvoivat aluksi neljään, 1970-luvulla kuuteen ja 1980-luvulla kahdeksaan. . . . Suomen Luonto on paitsi vanhin, nykyisin myös Suomen suurin luontolehti. Pyrimme entistä ajankohtaisemmin ja syvemmin kertomaan tärkeistä luontoja ympäristöasioista. 42 Kysy luonnosta . . . . . . Se on paljon ja kertoo varmasti siitä, että kansalaiset entistä enemmän arvostavat luontoa ja antavat tukensa ympäristönsuojelulle. . Karun tunturimaan elämästä kerrotaan sivuilla 1425. . . . Totisesti minä sanon teille, Arto Paasilinna....... . . . . . . . . Tästä numerosta alkaa mm. . . . . . . . Kesytön Camargue, Teppo Arell . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sitä käytettiin pitkään myös lehden julkaisijan, Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen merkkinä. . . . . . . Onko kansalaistottelemattomuus väärää toimintaa. . . . 52 Kansikuva Kiirunakoiras keikistelee Yliperän tuntureiJJa, taustalla Saana ja Kilpisjärvi. 50 Y dinaktiivisuutta . . Mutta ihmiskunnan kannalta rauha ja luonnonsuojelu ovat ainoa yhdistelmä, joka takaa elämisenarvoisen, henkisesti ja aineellisesti rikkaan tulevaisuuden. . . . SUOMEN LUONTO 1 SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS 1941 Tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Suomen Luonnon ensimmäisen numeron kantta koristi lehden toimittajan Reino Kalliolan piirtämä kotkatunnus. . . . . . . . vsk. . . . . . . . . . . Runot kuin purot, Marita Peltoniemi............... . . . Alkoi Sadun aika, Ritva Kupari...................... . . . . . . . . Vuoteen 1956 asti se ilmestyi vuosikirjana kerran vuodessa. Elämää äärirajoilla, Kari Laine....................... . . Kotimaasta . . . Tänä vuonna lehti täyttää 50 vuotta. . . . . . . . . . . . . 12 Suomen luonnonsuojeluliiton uusi puheenjohtaja Satu Huttunen esittäytyy. . . . . . . . . . . . . . . . 26 Kanteletar kertoo suomalaisten läheisestä suhteesta luontoon. . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Viime kädessä luonto on maailmanlaajuisen suursodan varmin selviytyjä. . 40 Kirjoja ....................................................... . . . . . . . . . . . Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. . . Kuva: Esko Pitkänen/ LKA. . 46 Etelä-Savon maakuntakukka: Järviemme valkea ruusu ......................................................... . . . Väistyykö kaamos Lapista?, Alice Karlsson ja Iiris Lappalainen . Sienet lumen keskellä, Jaakko Heinonen........... . . . . 4 Kuluttajan valinnat....................................... . 8 . . . . . . . . 3. . . . . Suomen luonnonsuojeluliiton kurssit 1991......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Miten Lappi sai muotonsa. . . . . 50. . vuosikerta 1 • 1991 kyräilyä ja tarkoituksellista tuhoamista. . . . . Kaaoksessa ei rakenneta mitään kestävää. . Perinteiset keinot eivät enää riitä, Janne Kumpulainen ja Ilpo Kuronen................ . . . . . . . . . . . . laaja, pari vuotta kestävä maakuntiamme esittelevä sarja, jolla pyrimme kirkastamaan lukijoillemme koko maamme kuvan. . . 32 Luonnon yltäkylläisyys lumoaa Rhone-joen suistomaalla Ranskassa. . . . . . . Tarkastettu levikki on yli 60 000, f a tutkimuksen mukaan lehteä lukee lähes 200 000 suomalaista. . . Se puolustaa luontoa sanan ja kuvan voimalla, jakamalla tietoa ja elämyksiä luonnosta. Julkaisija on pysynyt samana halki vuosikymmenten, nimi vain on vaihtunut Suomen luonnonsuojeluliitoksi. . . 35 John Seed, sademetsien puolustaja, Iiris Lappalainen . . 18 Elämän tasapaino haavoittuu herkästi ankarissa oloissa. . . 28 Silmillään voi herkutella tuoreilla talvisienilläkin. . . . . . . . . Sanan ja kuvan voimalla luonnon puolesta Luonto perustettiin 1941. . . 44 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . . . . 51 Suomen Luonnon juhlavuoden kilpailut . . . . . . . . . . . . 49 Summaries of the Main Articles . . Voiko tottelevainen kansalainen osallistua suoraan toimintaan. 10 Puheenvuoro toimintatavoista luonnon puolustamiseksi. . . . . Tänä vuonna Suomen Luonto ilmestyy ensi kerran kymmenenä numerona. . . . Se nousee kuin Feniks-lintu tuhkasta, vaikkakin ryvettyneenä ja kärventyneenä. . . . . Tunturi-Lappi avaa Suomen Luonnon sarjan Maakunnat tutuiksi: Tunturimaan kivinen perusta, Seppo Vuokko.... . Ydinsodastakin jäisi henkiin ainakin hyönteisiä ja bakteereita, joista elämä lähtisi etsimään uutta suuntaa. . . . . . . . . . . . 22 Ihmisten tulevaisuutta uhkaavat monet staalot. 36 Mielipiteitä, keskustelua . . . . Suomen Luonto jatkaa linjallaan luonnon äänenkannattajana ja luonnonystävän omana aikakauslehtenä. . Levikki on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. . . . . . .
SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. "Pyrkimyksemme on tosiaan ollut säilyttää lain sisältö entisellään. 1991, kun rikoslain uudistus astui voimaan. Vanhassa laissa mainittiin erikseen keruutuotteet, jotka eivät kuuluneet jokamiehenoikeuksien purun. 4 jonka perusteella voidaan puuttua muun muassa pihamaan käyttämiseen kulkutienä ja pitkäaikaiseen telttailuun. Sen sijaan päivittäinen kulku viikon ajan tuntuisi toistuvalta. "Ei siitä varmaan ketään tuomita, koska kyse on vähäisistä määristä." Ovatko jokamiehen oikeudet laajemmat valtion kuin yksityisellä maalla. "Toistuvaa ei vielä ole, jos menee pihamaan poikki kerran ja palaa takaisin. "Tarkoitus on ollut, etteivät oikeudet mitenkään muutu, uusi kirjoitustapa on vain nykyistä selkeämpi ja helpompi." Uudessa laissa kirjoitustapa kuitenkin tuntuu rajaavan esimerkiksi keräilytuotteet 'melko vähiin. 1. vsk.. Periaatteena on, että sellaisia risuja saa kerätä, jotka eivät ole omistajan kannalta järkevästi hyödynnettävissä.'' Laissa mainitaan erikseen, ettei sammalia ja jäkäliä saa kerätä. KOTIMAASTA Jokamiehenoikeudet uusiksi. Periaattessa lakiin ei vaikuta se, kenen maasta on kyse. Suomen lain jokamiehenoikeuksia koskevat kohdat muuttuivat radikaalisti 1. Nyt niitä koskee uusi pykälä hallinnan loukkauksesta, •. "Kyllä pienet oksat voi tulkita risuiksi. Vapaata kulkua ja leiriytymistä säätelevät kohdat olivat aikaisemmin vaikeasti löydettävissä rikoslaista. Luettelo sallituista keräilytuotteista on lyhyt, mutta se ei ole tyhjentävä. Miten kävi lainuudistuksessa jokamiehenoikeuksien, oikeusministeriön lainsäädäntäneuvos Jarmo Littunen. Lopullisesti raja vedetään tuomioistuimissa.'' Pihamaan käyttö kulkuJokamiehenoikeudet ovat uudessa rikoslaissa entisiä rajoitetummat, mutta antavat silti naisillekin oikeuden leiriytyä pariksi päiväksi luontoon kunhan ei aiheuteta vahinkoa eikä rikota maanomistajan kotirauhaa. On tietysti eri asia, miten tässä on onnistuttu. Toisaalta hehtaarien tontti ei sitä missään tapauksessa ole kokonaisuudessaan. Myös luettelossa oleviin rinnastettavien tuetteiden kerääminen on sallittua.'' Saako metsästä kerätä muuta puuta kuin risuja. Voiko tutkija saada syytteen, jos hän kerää sammaltai jäkälänäytteitä. Mitä tämä tarkoittaa. ''Talousrakennusten rajaama alue on selkeää pihamaata. Toisen pihamaan käyttö kulkutienä voi nyt olla "hallinnan loukkaus". Tulkinnanvaraisia ovat esimerkiksi laajat, pihapiiriin liittyvät hoidetut puutarhat." Lain perusteluissa sanotaan, että pihamaan käytöstä kulkutienä voi seurata rangaistus vain, jos se on toistuvaa. Sallitun ja kielletyn rajat eivät kuitenkaan ole yksiselitteiset ja käsitykset saattavat vaihdella alueittain. Mistä tietää olevansa pihamaalla. Uusi laki luettelee keräilytuotteista sen sijaan ne, joiden kerääminen on sallittua: risut, maahan pudonneet pähkinät ja kävyt, luonnonvaraiset marjat, sienet ja kukat sekä jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta "muut sellaiset luonnontuotteet"
Alue on jo ehditty kaavoittaa ja sen ostohinta voi olla valtiolle liian kova. Painoa on siis vähemmän kuin oravalla ja vain kymmenesosa ihmisvauvan painosta. Kauanko on pari päivää. Synnytyksen jälkeen pennut imevät emon hyvin rasvaista maitoa ja kasvavat nopeasti. Pienemmillä erillisalueilla toiminnalliset rajoitukset olisivat lievempiä ja mahdollistaisivat myös hakkuita. koittaman rajan." Jokamiehen oikeudet ovat Suomessa ja muissa pohjoismaissa paljon taa. Pentuja syntyy nuorille emoille yksi, vanhoille yleensä kaksi, joskin neljäkin pentua on mahdollinen määrä. Se merkitsee alueen luontoväelle yhtä paljon kuin Nuuksio pääkaupunkilaisille. Siitä tipahti pois kaikkiaan 11 kohdetta. Ohjelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu hieman yli miljardi markkaa. Uusia alueita ei tullut yhtään, sillä Ruotsalainen kansanpuolue ja Kokoomus vastustivat tiukasti kaikkia aluelisäyksiä. Suojeltavista rannoista on yksityisten ja yhteisöjen maita noin 60 prosenttia. Liitto pelkää myös, että tärkein vielä suojelematon norppa-alue, Saimaan Pihlajavesi menetetään. Repoveden erämaa-alueita sisältyy myös rantojensuojeluohjelmaan: Valkealassa suojellaan erämaarantoja noin 3000 hehtaarin verran. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. "Viikko ylittää mielestäni jälleen selvästi lain tar. vsk . Pesästä lähdön aikaan huhtikuussa nallet painavat jo saman verran kuin kettu eli neljä tai viisi kiloa. Pentti Hirvonen Rantojensuojeluohjelmasta tappio päätöksellä Suomessa suojellaan 6 500 kilometriä järvien rantoja ja 1 500 kilometriä merenrantaa. Tammikuun lopussa talven ollessa keskimäärin kylmimmillään on karhun synnytyksen aika. Imetys jatkuu vielä maastossa koko kesän ajan. Aktiiveja on noin 60:stä nisäkäslajistamme valtaosa; horrokseen vaipuvat siili, tammihiiri, koivuhiiri ja lepakot. Se siis herää kesken uniensa synnyttämään! Pennut eivät kuitenkaan synny pakkasen keskelle, vaan lämpimään pesaan. Pennut lyllertävät syksyyn emonsa perässä ja seuraavat sitä vielä ensi talvena talvipesään, ehkä samaan, missä tänä talvena syntyivät. Rantojensuojeluohjelma toteutui ehdotettua pienempänä. Pentujen kasvatus tuohon painoon ja koko sitä edeltävä talven vietto sujuvat emon syksyllä kehoonsa keräämien rasvavarastojen turvin. Horroksessa eläin on jääkaappilämpötilassa, josta herääminen kestää kauan. Veikkaisin, ettei muutoksia jokamiehen oikeuksiin ole yhdentymisen vuoksi tulossa.'' Antti Halkka Repovedelle esitetään erityissuojelualuetta ja Mäntyharjun kuntien alueella sijaitsevasta Repoveden erämaa-alueesta on syntymässä erityissuojelualue. Toteutuakseen rikkomuksen on lain perustelujen mukaan oltava pitkäaikaista ja "esimerkiksi parin päivän telttailu on edelleen sallittua, jos se voi tapahtua vahinkoa aiheuttamatta ja kotirauhaa rikkomatta". Osittain suojeltunakin Repovesi on tärkeä kaakkoiselle Suomelle. Antti Halkka 5. Karhuemo on yleensä vaipunut talviuneen lokamarraskuussa. Pesäkolo on jonkin muurahaiskeon kyljessä tai puun juurakon alla. Karhuemo herää synnyttämään tammikuun lopussa. Pesän pohjalle emo on kerännyt kuusenhavuja, suopursuja tai muuta sopivaa pehmikettä. Talviuni sen sijaan on vain jonkin verran normaalia unta syvempää. Muun muassa hakkuiden ja joissakin tapauksissa mökkienkin rakentamisen salliminen sotii kiivaasti luonnonsuojelua vastaan. Repoveden alueiden suurin omistaja on Kymmene Oy, jonka perustettavalta ydinalueelta omistamat maat esitetään lunastettavaksi valtiolle. Ydinalueella kaikki luontoa ja maisemaa muuttava toiminta olisi kielletty. Ympäristöministeriö toivoo, että maanomistajat hakisivat oma-aloitteisesti rauhoitusta niille rannoilleen, jotka sisältyvät suojeluohjelmaan. jemmat kuin muualla maailmassa. Työryhmän valmiiksi saamilla eväillä ei kansallispuistohanke toteudu Repovedellä ainakaan ensi vaiheessa. Missä tapauksessa. Jos maanomistajia haluaa hakata suojeluohjelmaan sisältyvää rantametsäänsä, on se mahdollista, mutta kirvestä hillitään keskusmetsälautakunta Tapion rantametsiä koskevien metsänhoitosuositusten mukaisesti. Suomen luonnonsuojeluliitto esitti suojeluohjelmaehdotukseen kaikkiaan runsaat 100 uutta kohdetta ja rajojen tarkistusta. Karhut syntyvät uskomattoman pienma: ne painavat maailmaan tullessaan kolme-neljäsataa grammaa. Karhu synnyttää talven keskelle nisäkkäillä on kolme talvehtimistapaa: talviuni, talvihorros ja aktiivielämä. "Tätä ei ole vielä pohdittu. Miten niiden käy sopeutetaessa lainsäädäntöä eurooppalaiseen linjaan. Jos pihamaan omistaja on tehnyt tahtonsa tiettäväksi, ja kulku jatkuu siitä huolimatta, kyse voi olla kotirauhan rikkomisesta." Leiriytyjä voi syyllistyä hallinnan loukkaukseen '' ottamalla haltunsa toisen hallinnassa olevaa maata". Sitä nukkuvat supikoira, mäyrä ja karhu. "Kotirauhaa rikotaan, kun ollaan kotirauhan piirissä vastoin toisen tahtoa. Yleensä rikoslainsäädäntöä ei ole laajalti yhtenäistetty. Talvipesään syntyvät pennut ovat alle puolikiloisia pikkukeriä. KOTIMAASTA tienä voi johtaa myös vakavampaan syytteeseen kotirauhan rikkomisesta. Sen peittää lumivaippa, jonka läpäisee vain pieni tuuletusreikä. Työryhmän esityksen mukaan alueelle perustetaan 850 hehtaarin ydinalue ja lisäksi kuusi pientä erillisaluetta. Liiton mukaan nyt toteutunut supistettu ohjelma on tappio rannoille
tä. Osa kuorista on säilynyt kokonaisina. Tähän saakka rikkiä on ollut yli kaksi prosenttia. "Näin täydellistä esiintymää en ole ennen tavannut. Väistämättä. Lakkaprofiili näytteille Näytteet on otettu purevassa viimassa. Vaiheistus näkyy hyvin. pienille ja ojituskelvottomille soille sekä Pohjois-Suomen suoalueille", kirjoittaa ministeriön energiakatsaus 3/ 1990. Tosin se pitää tehdä lämpimällä ilmalla. Luonnonsuojelijoille uutinen on jobinpostia ja yksi hyvä syy lisää vaatia enemmän soidensuojelualueita. Riippuu ylhäällä männynjuurissa. Tarkemmin sanottuna jyrkässä rinteessä kymmenisen metriä kuopan pohjasta ylöspäin. Amanuenssi avaa pakastepussin suun: Noin 6000 vuotta vanha näyte kellahtaa sisään. Jo suojeltavaksi sovittu määrähän perustui oletukseen, että juuri ADEW An hyödyntämisen piiriin havittelemat suot säilyvät . Alaskan jäätiköistä ja Suomen tuulitahokkaista. Fossiilikerroksen alle luontoäiti on kerännyt silmiä hivelevän sinistä savea. Säännöllisin väliajoin Donner kysäisee Ieningradilaistutkijalta, josko tätä kovastikin paleltaa. Kerroksessa on myös valkoista Itämeren simpukkaa ja sydänsimpukkaa. Vaarallista turvetutkimusta Kauppaja teollisuusministeriön ADEWA-tutkimushanke, jossa tutkitaan polttoturpeen vedenpoistoa, tuottaa tuloksia. Pussit ja muistiinpanot ovat ojennuksessa. Kirja selviytyi voittajaksi mm. loistokkaan kuvituksensa ansiosta.Kunniamaininnan saivat Hannu Hautalan persoonallinen Muistoja metsästä sekä hyväksi hakuteokseksi mainittu Suomen päiväperhoset, jonka tekijät ovat Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio ja Pekka Ojalainen . Radiohiiliajoituksella tutkitaan · savi kerroksen piilevät, joista saadaan selville silloisen meren suolapitoisuus. Taidenäyttelystä, jossa esille oli asetettu kirja ja yksi pähkinä. Käytännössä raskaassa polttoöljyssä saa olla alle ·yksi painoprosentti rikkiä. Villisian yhtenäisen levinneisyyden pohjoisraja on tätä nykyä Oulun korkeudella. Tapaan Donnerin Porvoon maalaiskunnan SeitIaxin kylässä. Havainto näyttäisi tukevan vanhaa, jo hylättyä teoriaa", miettii Donner. 6 KOTIMAASTA Fossillit pussön Joachim Donner viiltää veitsellä turvetta. Baskeripäinen nainen on leningradilainen tohtori. Hiekka pyrkii Iakoamaan hänen jalkojensa alta. Myös hapettomassa tilassa säilynyt puunkappale korjataan talteen. Vielä on mitattava leikkauksen päällä lepäävän hiekkakerroksen paksuus. Lapissa on ennen tätä saatu villisika kolme vuotta sitten Kolarista. Pienet ja ojituskelvottomat suot ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi kurjelle ja monille kahlaajalinnuille. Profiilin ottaminen vaatii työtä muttei ole kovin kallista. "Menetelmä soveltuisi paikkoihin, joissa konventionaalisia tuotantomenetelmiä on vaikea käyttää, esim. Juuri hän huomasi arvokkaan fossiiIiesiintymän .vuotuisella sorakuoppien tarkastuskierroksella: "Kun näin rinteessä violetin kerrostuman, tiesin heti, että se on fossiilien muodostama." Violetti väri tulee rikkijauhautuneesta s1ms1mpukasta. Vallitsi jääkauden jälkeinen Iämpökausi, joka suosi jaloja lehtipuita. vsk.. Pitelee mittakeppiä. Ja päälle muhevaksi peitoksi tummaa turvetta. Lapin suuret suot ovat tämän lisäksi oleellinen jäämistö Suomen erämaaluonteesta. Lopuksi hän on vielä kätkenyt aarteensa, huuhtaissut päälle paksun hiekkavaipan. Ennen lähtöä ihmettelen, miten suojattoman kerrostuman voi jättää tänne kylmään, yksinään murentumaan. Lehden uutisen mukaan Ylitorniossa on kaadettu villisika viime vuoden lopulla. Ihmisestä piittaamatta. Silmiin, niskaan, saappaisiin, kameran linssiin. Ympärillään hänellä on muuta yliopistoväkeä. Donner kipuaa ylös pystysuoraa semamaa. Ei tämäkään monta vuotta kestä." Kuin hänen sanojensa vakuudeksi hiekka alkaa vyöryä. Turvekerroksen siitepölyt kertovat puolestaan ajan kasvillisuudesta. Donnerilla on onneksi ehdotus: "Siitä voitaisiin ottaa lakkaprofiili, joka pystyttäisiin siirtämään jonnekin näytteille. Uuden öljylaadun käyttö vähentää Etelä-Suomen rikkidioksidipäästöjä vajaalla kymmenesosalla. Sitä vain tulee. Ennestään soidensuojeluohjelman on osoittanut riittämättömäksi ekologian uusi ala, luonnonsuojeluekologia, joka vääjäämättä todistaa, että suojelualueiden verkosto on liian harva turvatakseen soiden eliöstön säilymisen. Porvoon maalaiskunnan ympäristösihteeri Jukka Palmgren piirtyy sankariperspektiivissä pilvistä syystaivasta vasten. Vuosisadan alussa näitä leikkauksia oli enemmänkin, mutta silloin ei ollut nykyisen kaltaisia tutkimusmenetelmiä. Viittaa siihen, että vedenpinta olisi ensin laskenut ja kohonnut sitten uudestaan. Hiekkamontussa. Ajan myötä esiintymät valuivat alas. Leikkaus on hetkessä peittynyt hiekkaverhon alle. Montun pohjalla keskustellaan. Outoa kehitystä "Jollakin tavalla leikkaus kertoo oudosta kehityksesProfessori Joachim Donner ottaa näytettä 6000 vuoden takaisesta elämästä Porvoon "!aalaiskunnassa. luonnontilassa. D Villisika napapiiriltä Viime numeromme villisikajuttu innosti lukijamme lähettämään toimitukseen leikkeen Pohjolan Sanomista. Ihmisen kulttuurissa elettiin kivikautta. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Ilmasto oli tuolloin lämmin. Vähemmän rikkiä Maamme neljän eteläisimmän läänin voimaloiden ja kattilalaitosten rikkipäästöt eivät vuoden alusta saa ylittää puolta grammaa tuotettua megajoulea kohden. ·Mutta kyllä leikkaus säilyy ainakin ensi kesään." Mikki Tapaninen Suomen lehdot kiri kärkeen Luonnon Säätiön (WWF) Suomen Rahasto valitsi vuoden 1990 luontokirjaksi Irene Roution ja Matti Vallan Suomen lehdot
luku on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmesta tuhannesta kolmeensataan. Amazonia-keräys On tärkeätä auttaa Amazonasin intiaaneja selviytymään hengissä, puolustamaan elämäntapaansa ja kehittämään aluehallintoaan, jotta jäljellä olevat sademetsät säilyisivät. Viime vuonna voiton vei kuusipöllinen varpuspöllön pönttö, jonka oli rakentanut lappeenrantalainen Eero Kivimäki. Ilman rokotuksia ja muuta lääkehoitoa he useimmiten kuolevat tauteihin. Uudisasutus tuhoaa sademetsät Yhä useammat Amazonasin sademetsien alkuperäiset asukkaat ovat joutuneet tekemisiin karjatilallisten, kaivostyöläisten ja muiden uudisasukkaiden kanssa. n SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. vsk. Novaja Zemlja, Nevada/ Semipalatinsk, Tshernobyl jne. Lisätietoja kilpailusta saa Rauti.arautakaupoista ja mm. Yritämme unohtaa ne metsät. Haluaisimme myös koulun", kertoi Abirui. Luontokuvailta Finlandiassa luontokuva löytyy jälleen helmikuun neljäntenä Helsingin Finlandia-talossa jär1jestettävässä luontokuvaillassa. KOTIMAASTA Auta Amazonasin intiaaneja! sademetsistä, Rondonian osavaltiosta, saapui joulukuussa Suomeen eksoottinen vieras. Iiris Lappalainen 7. Kaikki ydinvoimasta Luonnonsuojeluliitto · järjestää kansainvälisen säteilysymposion Finlandia-talolla 9. Rondonian alueella ympäristötuhot ovat erityisen suuret, 40 prosenttia metsistä on kaadettu. Nyt kaupungissa ja sen ympärillä puita ei ole edes teiden varsilla.'' Intiaanien käytössä on vain seitsemän prosenttia Brasilian pinta-alasta. Kilpailuun osallistuneiden 200 kuvaajan parhaiden otosten lisäksi yleisö pääsee kuvamatkalle Tunturi-Lappiin ja pääkaupunkiseudun luontoon. Meidän on pakko saada enemmän lääkehoidon koulutusta. Järjestelyissä ovat mukana myös Greenpeace ja Suomen Punainen Risti, joka käynnistää keräyksen säteilyn uhrien hyväksi. Päivän päättää mittava iltajuhla samassa paikassa, Finlandia-talon suuressa salissa. Sademetsä peittää kyläaukean pian. "Tarvitsemme rahaa rakentaaksemme terveysklinikan, ostaaksemme lääkkeitä ja auton, jolla voisimme kuljettaa vakavasti sairaita sairaalaan. Vierailun tavoitteena oli paitsi pyytää suoraa apua, lisätä myös painostusta Brasilian hallitusta kohtaan. Tuparit ovat vieneet kaupunkien markkinoille parapähkinöitä, maailman parasta raakakumia ja anestesiaan käytettävää lääkeainetta. Suomen luonnonsuojeluliitosta (90) 642 881. Markkinoilta saatava hinta on valitettavan alhainen ja kestävälle taloudelliselle toiminnalle on vaikea löytää pohjaa. Itse olen oppinut antamaan injektioruiskeita." Leonelin näkemyksen mukaan intiaanit tarvitsevat terveysohjelman lisäksi · taloudellisen ohjelman. Se on jopa torjunut Maailmanpankin tarjoaman 90 miljoonan dollarin terveysohjelman intiaaneille. Apua tarvitaan Apua ongelmiinsa intiaanit eivät juuri ole saaneet Brasilian hallitukselta. Kaikki mukaan! Linnunpönttöjä nikkaroimaan! rakentamisen SM-kilpailu on käynnissä. Tuparien käytettävissä oleva alue on supistunut 240 000 hehtaariin. "Uudet sairaudet ovat erilaisia kuin ne, joita olemme tottuneet lääkitsemään. "Hallitus ilmeisesti pelkää, että lääkärit kertovat tiedotusvälineille intiaanien asemasta'', arveli Abiruin kanssa Suomessa vieraillut brasilialaisen antropologian ja ympäristöntutkimuslaitoksen, IAMA:n, johtaja Mauro Leonel. Kylänisä ympärille tupariryhmä 1 raivaa viljelyksiä varten pienen aukion. Tuparit muiden Amazonasin intiaanien tapaan elävät kalastaen, metsästäen, keräillen ja viljellen. Parhaan pöntön tekijä kruunataan vuoden 1991 valtakunnan pönttömestariksi huhtikuussa Espoossa. Se ei riitä, vaikka heimon pääTuparipäällikkö Abirui ja ympäristötutkija Mauro Leonel Brasiliasta. helmikuuta. ko. Päivän aikana kåsitellään ydinteknologian koko ketju uraanilouhoksista ydinjätehautoihin ja ydinkokeisiin:. Tulokkaat ovat tuoneet sairauksia: tuhkarokkoa, tuberkuloosia, malariaa ja vesirokkoa, joihin intiaaneilla ei ole vastustuskykyä. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF) ovat yhdessä järjestäneet Amazonia-keräyksen, jonka tuotto käytetään Brasilian Rondonian ja Mato Grosson osavaltioiden intiaanien terveydenhuolto-ohjelmaan. Kun sen maa1 perä köyhtyy, ryhmä siirtyy toisaalle. Intiaanien elintapa ei ole turmellut ympäristöä, sillä heidän käytettävissään ovat olleet laajat nautinta-alueet. Uudisasutus, jota Brasilian hallitus ei pyri estämään, 'turmelee intiaanien elämälle välttämättömän ympäristön. Kilpailuun osallistuvat kaikki tammi-helmikuun aikana Rautia-rautakauppoihin jätetyt pöntöt, joista kolme parasta lähetetään tavoittelemaan valtakunnallista ykkössijaa. Tuparipäällikkö Abirui, joka edusti yli kolmeakymmentä intiaaniheimoa, kerl toi lehdistölle ja yleisölle intiaanien kohtalokkaasta tiilanteesta. Tilaisuudessa nähdään myös norjalaisen Asle Hjellbrekken kuvaja musiikkiesitykset Alaska ja Lokin lento. Abirui kertoi Nuevo Brasileiro .-kaupungista, jonka alue oli kahdeksan vuotta sitten neitseellistä metsää: "Se ihmetyttää meitä. Keräykseen voi osallistua katsomalla Mika Kaurismäen ohjaaman Amazon-elokuvan, jolloin pääsylipun hinnasta kaksi markkaa menee intiaaneille, tai maksamalla haluamansa summan suoraan WWF:n keräystilille PSP284 004 Amazonia. Sekä paikallisille että Suomen mestareille on luvassa mielenkiintoisia palkintoja. Intiaaniheimojen yhteistä aluehallintoa pitäisi myös kehittää, sillä heidän oma järjestelmänsä on liian heik
Hänen ihannemaisemassaan rakennukset elävät luonnossa luonnon ehdoin. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA l Alice Karlsson Puun puolesta 20 000 suomalaista rakentaa tänä vuonna itselleen omakotitalon. Kustannuksiltaan se on kuitenkin edullinen ainakin silloin kun puutavara hankitaan omin voimin", sanoo Väänänen. Noin puolet rakentajista hankkii täystai puolielementtejä, joiden avulla rakentamisen aikaa voidaan lyhentää muutaman viikon verran. Puru on perinteinen ja hyvä eristysmateriaali. Harjakattoinen puutalo sopii metsäiseen maisemaamme kaiketi paremmin kuin mm. Seinissä sen käyttö on sen sijaan hankalampaa, koska se painuu kasaan. "Hirsi antaa lisäksi voimakkaan esteettisen kokemuksen, joka on ihan toista, kuin yksioikoinen, steriili levy, jota paljon käytetään." 8 Onko suomalainen pientalo palaamassa monien harharetkien jälkeen lähtösijoilleen. Esimerkiksi lautakatto sulautuu suomalaiseen maisemaan ja kestää tervalla suojattuna pitkään. Energian säästö raskailla rakennusmateriaaleilla on osoittautunut kuplaksi. Sahanpuru on myös taloudellista, sillä sitä syntyy sahoilla ilman erillistä energiapanosta! Sahanpuru sopii hyvin yläpohjiin. "Lautakaton tekeminen ei ole niin nopeata kuin esimerkiksi peltikaton. Hirrestä kauniisti Maatilahallituksen yliarkkitehti Eero Väänänen ylistää hirttä. espanjalaistyyliset pylväshuvilat tai tasakattoiset laatikot. "Kestävän kehityksen vaatimus edellyttää myös rakennustekniikalta vähän energiaa vaativien rakennusaineiden käyttöä", sanoo Väänänen ja "puu säästää energiaa." Maatilahallituksen laskelmien mukaan puuverhoukseen tarvittava energiamäärä on neliötä kohti alle kymmenen kilowattituntia, kun taas tiiliverhous vie 20 kertaa enemmän. "Vanha kunnon kissanmentävä perustus, rossipohja pitäisi taas ottaa laajemmin käyttöön", sanoo Väänänen. Nykyisellä tekniikalla talon runko voidaan pystyttää parissa päivässä, mutta perustus-, sisustusja muiden viimeistelytöiden takia koko valmistumisaika on jokseenkin riippumaton toteutustavasta. vsk.. Rakennusmateriaalit ovat muuttuneet ''luonnottomiksi" ja ihmiset asuvat, usein tietämättään, muovikääreessä. "Rossipohjassa lattian ja maan välissä on tuulettuva tyhjä tila, joka jättää maaston luonnolliset muodot lähes koskemattomiksi." Tasaisille maille pystytettäville taloille Väänänen suosittelee lämpöpohjaa, jossa eristys laitetaan maata vasten ja eristyksen jalattialaudoituksen väliin jätetään lämmin ilmatila. ''Tämän lattia tyypin kansanomaista versiota kutsutaan multipenkiksi ja uusilla eristysaineilla se voidaan tehdä hyvin lämpöä pitäväksi." "Japanilaisessa talossakin, jonka katsotaan liittyvän luontevimmin pihaan ja puutarhaan, on kivien ja puisten peruspilarien varassa oleva lautalattia.'' Lautaa katoille Vanhat rakennustavat ovat Väänäsen mukaan paitsi käytännöllisiä ja terveellisiä, myös sopuisia. Muun muassa energiansäästön nimissä taloihimme on pesiytynyt ilmastoimaton painajainen, joka leijailee huoneissamme rakennuselementeistä, sisustusmateriaalien muov1pmnoista ja maaleista haihtuvana pilvenä. Lautakatto rakennetaan joko kaksitai kolmikerroksiseksi. Sahanpurua yläpohjiin Hirren lisäksi Väänänen haluaisi lisätä myös sahanpurun arvoa. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) vertailu paljasti muutama vuosi sitten, että puurunkoisissa taloissa kuluu lämmitysenergiaa saman verran kuin betonija tiilitaloissa tai muissa kiviainesrakenteisissa taloissa. Hänen mielestään "maaemon pintaa ei saisi tarpeettomasti rikkoa" ja rakennukset pitäisi s1J01ttaa maastoon hellävaraisesti . Viime vuonna Suomessa rakennettiin noin 1300 hirsiomakotitaloa. Purun homehtumista on Väänäsen mukaan kuitenkin turha pelätä: " Sahanpuru imee kosteutta, mutta luovuttaa sen kuivalla ilmalla, joten kostuminen on pikemminkin teollisten materiaalien ongelma." Perustukset ilmaviksi Vanhojen rakennusmateriaalien katoamisen lisäksi Väänästä surettaa maan huoleton myllertäminen. Toiseksi paras kate on Väänäsen mukaan kolmiorimoitettu huopa, joka ei vaadi muiden katemateriaalien tapaan erillistä aluskatetta. Alempien lautojen reunoihin koverretaan urat, jotka ohjaavat veden pois. Hänen mukaansa siitä saadaan luonnollinen ja terveellinen talo
Jyväskylän kaupunki läimii kierrätystä korville Hämeenlinnaakin lujemmin: siellä rahaa tavaranvaihtoon ja muuhun romuralliin oli varattu ensin pyöreä nolla, mutta ankaran vastustuksen vuoksi kierrätyskeskus sai vielä vuoden armonaikaa. Pohjalainen Oy hankkii tarvittavan puun mielellään omalta paikkakunnalta, mutta vähintään Keski-Suomen eteläpuolelta Dahlströmin mukaan PohjoisSuomen puulle voi laudoiksi sahattuna käydä köpelösti: oksankohta kuivuu ja putoaa pois, jolloin lautaan jää oksanmentävä reikä! Pohjalainen Oy:n valmistamien puunlämpimien Reine-kalusteiden, kuten vitriinien ja vaatekaappien, toimitusaika on noin kaksi viikkoa. Kaupunginvaltuusto asetti kierrätyskeskuksen perustamisen ehdoksi sen, että palvelukeskuksen on tuotettava rahaa! Kaupunki ei liioin osoittanut omia tiloja keskukselle, vaan ne piti vuokrata. D Hämeenlinnan kierrätyspalvelukeskus kaupungin hampaissa Kierrätyskeskuksista kertovassa jutussa (SL 8/ 90) Hämeenlinnan kierrätyspalvelukeskuksen työntekijät moittivat ympäristönsuojelutoimistoa nihkeydestä. Suomessa on yhdeksän selluvillaa valmistavaa tehdasta ja 14 urakointiliikettä. Liitto on lähestynyt tavoitetta kiitettävästi. vsk. Luonnollisesti männystä vuonna 40 vuotta täyttävä lohjalainen Puusepänliike Pohjalainen Oy valmistaa huonekaluja rehellisestä suomalaisesta männystä. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään vesiohenteista petsiä, toisessa öljyn ja mehiläisvahan sekoitusta ja kolmannessa kiinteää mehiläisvahaa. Hämeenlinnan kaupungin budjetti tälle vuodelle on 1344 miljoonaa markkaa. Superlönille CFC-yhdisteiden hylkääminen ei ollut kivutonta: Kun tehdas siirtyi freonittomaan vaahdotukseen, se joutui samalla lopettamaan keveiden muovilaatujen valmistuksen. Ilmansuojeluilmoitus tuli kuitenkin ministeriöön saakka vanhentuneine tietoineen. Pienet tiilitehtaat, sahat ja puusepänverstaat jäävät näiden jättiyhtiöiden jalkoihin. Rakennustietokeskus tuottajan asialla. D Sanomalehdistä selluvillaksi on puhallettava lämmöneriste, jota voi reilusti sanoa ympäristöystävälliseksi -se tehdään keräyspaperista mekaanisesti repimällä ja palonja lahontorjuntaan käytetään haihtumattomia booriyhdisteitä. "Kyllähän sitä vaimon kanssa voi sahata justeerilla lautoja, mutta hidasta se on", sanoo Tiuta. Monille niin kutsuttu vihreä look on pois laskuista ja vain jotkut osaavat vaatia luonnonmateriaaleja ja esimerkiksi rossipohjaa." Viljasen mukaan asenteet eivät ole muuttumassa; " talon pitää olla komea.'' Rautakaupassa kodinrakentajalle ojentavat auttavan kätensä muun muassa isot rakennustarvikeyritykset Partek, Lohja, Ahlström, Kymi Kymmene, Arabia, Ovako ja Rautaruukki. -=--1 Sanomalehti edistää ja eristää. Pohjalainen Oy:llä freonipitoisten katalyyttipetsien sijaan on valittu tanskalainen bio-petsi. Esimerkiksi Ylistaron Ylisvilla Oy maksaa keräyspaperista tällä tällä hetkellä 30 penniä kilolta tehtaalle tuotuna. Myöhemmissä keskusteluissa on käynyt ilmi, että kaupungin päättäjät ne vasta nihkeitä ovatkin. Yliarkkitehti Martti Tiuta Helsingin Rakennustietokeskuksesta suhtautuu luonnolliseen rakentamiseen vähän epäillen. Kierrätys on Hämeenlinnan kaupungille kuin pakkopulla. KULUTTAIAN VALINN Rautakauppa on rakentajaa lähellä "Uudisrakentaja ja vanhan korjaaja saavat tietoa rakentamisesta lähinnä rautakaupasta, josta myös suunnittelu hoituu", sanoo arkkitehti Kalle Viljanen Vaasasta. ' ' Rakennusmateriaalien valitsemiseen vaikuttavat asenteet rahaa enemmän. 9. Käytön jälkeen uutispaketti kelpaa moneen paikkaan: saappaaseen, kuivikkeeksi navettc1an ja talon lämmöneristeeksi. Suomen Superlon kuuluu Suomen Muoviteollisuusliittoon, jonka tavoitteena on luopua CFC-yhdisteistä kokonaan vuoteen 1995 menness·ä. Suomen selluvillatehtaat s1Jaitsevat Askolassa, Kiimingissä, Kuopiossa, Kuusankoskella, Pirkkalassa, Saarijärvellä, Vaajakoskella, Viialassa ja Ylistarossa. "Betoni, laasti, metalli ja kalkki kuluttavat paljon energiaa ja pitkällä tähtäyksellä puun suosiminen on järkevää", myöntää Tiula, "mutta toisaalta meillä on kukoistava betonija sementtiteollisuus, jota ei ihan yhdessä päivässä voida lopettaa!'' D SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Sen jäsenyrityksistä CFC-yhdisteitä käyttävät enää kaukolämpöputkien ja rakennuspolyuretaanin valmistajat. Energian käytön mukaan rakentamisohjeita ei anneta. Luonnonmukainen tuotanto ei hoidu ilman koneita, mutta puusepänliikkeen toimitusjohtajan Tor Dahlströmin mukaan esimerkiksi kaikki pintakäsittelyvaiheet ovat käsityötä. Ympäristötoimelle siitä heltisi runsas promille, josta kierrätykselle on osoitettu alle 300 000 markkaa. Selluvillalla eristetään pääasiassa yläpohjia, mutta se soveltuu hyvin myös alapohjiin ja seiniin. Yritys työllistää 19 henkilöä, joista 15 on puuseppiä. "Meillä on vanhoja rakennustietokortteja luonnollisesta rakentamisesta, mutta ei niitä juuri kysytä.'' Tiulan mukaan Rakennustietokeskus suosittelee rakentajille sellaisia materiaaleja, jotka ovat kaikin tavoin järkeviä, niitä saa helposti ja ne ovat hinnaltaan edullisia. Superlon on freoniton pehmeitä vaahtomuoveja valmistava Suomen Superlon Oy joutui Suomen Luonnon freonipäästäjäkartalle (SL 7 / 90), vaikka se on luopunut CFC-yhdisteistä tuotannossaan jo vuosi sitten. Tilan vuokra on 120 000 markkaa vuodessa, joten on ymmärrettävää, että se nielaisee ison osan ympäristötoimen rahoista. Puun pintakäsittely on kolmiosainen. Järjestöt ja koulut saavat kätevästi rahaa toimintaansa keräämällä sanomalehtiä selluvillatehtaille. Puutavarakin on hänen mukaansa teollista. Suomen Superlonin valmistamat freonittomat patjat ja muut kulutustavarat on pyritty merkitsemään Valmistettu ilman CFC-yhdisteitä -merkinnällä, mutta yrityksen tavoitteena on saada käyttöönsä yhteispohjoismainen ympäristömerkki. Huonekalut petsataan luonnontuotteella, joka on valmistettu öljystä ja mehiläisvahasta
Erityisen tehokkaaksi tueksi neuvotteluille on osoittautunut määrän menetelmä eri versioineen. opiskelijoiden pennien talletustempauksen aiheuttamat ruuhkat! Tätä ei ole tarvinnut jatkaa kauaakaan, kun se jo koettelee kylmäpäisimmänkin kauppiaan hermoja. Koijärven laskuojan patojen rakentamiset 1979-80 ovat olleet muunnoksia käänteisestä lakosta eli työn tekemisestä silloin kun se ei valtaapitäville jostain syystä sovi. yhteiskunnan jäseninä eikä yritetä olla sen ulkopuolella, kuten eräät rikolliset. yhteydessä tapahtuva "lain rikkominen" on siis luonteeltaan aivan toisenlaista kuin tavallisissa rikoksissa. Käsitteet ovat kuitenkin osin toisensa peittäviä: väkivallaton suora toiminta ei aina merkitse edes lain kirjaimen rikkomista. Toisaalta taas kansalaistottelemattomuus ei ole aina suoraa. Syrjäseuduillakin on ollut tapana taivutella porukalla metsäyhtiöitä ja muita röyhkeitä tahoja, jos ne ovat puuttuneet yleisesti hyväksyttyihin arvoihin. Seuraavana päivänä palautetusta vaaditaan rahat takaisin, jolloin myyjät eivät pysty palvelemaan lainkaan muita asiakkaita vrt. Sateenkaariryhmä pääsi 1984 istunnan tuloksena keskustelemaan Kemiran johdon kanssa ja sai julkisuutta yhtiön päästöille. Onhan osa jokaisen oikeusturvaa tietää milloin lakko tai boikotti luonnon puolesta on laillinen ja siten mitä kannatettavin. Eräässä tehotempauksessa osanottajat järjestivät lentokentän käymälöihin jatkuvan päivystyksen: lentomatkustajat eivät päässeet tarpeilleen, koska kaikki käymälät olivat koko ajan varattuja. Miehitystä jatkettiin, kunnes yhtiö joutui antamaan periksi. Oikeastaan se on valitettavaa, sillä vastaavia ennakkoluonteisia oikeudenkäyntejä ympäristökysymyksissä on vielä kovin vähän. Kysyttäessä mikä tekee lainsäätämisjärjestyksen oikeaksi, tälläisen lain tulkinnan kannattajan on pakko vastata: se, että lainsäätämisjärjestystä koskeva laki on säädetty oikeassa lainsäätämisj ärj esty ksessä ! Laki on keino hyviin päämääriin pääsemiseksi. Mutta miksi voisikaan kutsua sitä, kun markkinatalouden oppeja noudattaen tekee paremman tarjouksen urakoitsijalle, joka sitten luopuukin sovituksi ajaksi hakkuista vaikkapa vireillä olevassa suojelutai toimenpidekieltokohteessa. Vaikkapa Veitsiluoto Oy:n tuotteiden boikotti ja oman, ydinvoimaloista riippumattoman sähköntuotannon rakentaminen on suoraa toimintaa muttei kiellettyä. Syytteitä ei jostakin syystä nostettu. Tälläiseen ehdolliseen, oikeudenmukaisuutta punnitsevaan lain noudattamiseen kehottaa myös Suomen lain alkuun painettu tuomarin ohje: "Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sen tähden mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän." Kun lakia tulkitaan kirjaimellisesti ja pidetään jonkin määräyksen riittävänä oikeutuksena sitä, että se on säädetty oikeassa järjestyksessä, päädytään heti umpikujaan. 10 Tottelemattomuutta vai suoraa toimintaa. Yleensä se on toteutettu menemällä paikkaan, jossa ei saa ainakaan jatkuvasti oleskella ja kieltäytymällä lähtemästä, ellei vaatimuksiin suostuta. Kutsuntalakkoja vuosisadan alussa organisoinut Kagaali-järjestö perusteli toimintaansa sillä, että asevelvollisuuslaki oli laiton. Muidenkin esimerkkien soveltamiseen pätee sääntö: rajat mahdollisuuksiin asettaa mielikuvituksesi. Upea osoitus tavallisten ihmisten voimasta oli, kun 1979 Lappajärven pitäjäläiset rakensivat kivistä yhteisen säännöstelypadon. Toinen tapa on kiinnittää virkamiesten huomio täysin toisaalle ja siten estää heitä toteuttamasta kielteisiä ja peruuttamattomia päätöksiä. Kansalaisyhteiskunnan eettisiä normeja halutaan siis vahvistaa eikä heikentää. Sulut ja piiritykset ovat SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Jo tästä seuraa, että väkivalta ihmisiä kohtaan ei ole sopusoinnussa tällaisen toiminnan kanssa. Mutta koska kumpikaan osapuoli ei ole halunnut tapauksille julkisuutta, ne jäävät tuntemattomiksi. Kansalaistottelemattomuuden ja väkivallattoman suoran toiminnan ajatellaan yhä merkitsevän samaa. Viranomaiset halusivat varoituksen vuoksi rangaista tavallista ankarammin koijärveläisten joukosta keksittyjä "johtajia", mutta he joutuivat luopumaan syytteistä, kun samaan yllytykseen ja johtajuuteen ilmoittautui yli sata muutakin. Toisinaan laillisen ja laittoman raja on vaikeasti määriteltävissä, mutta seuraavat tapaukset käynevät esimerkeiksi tottelemattomuudesta: Saksassa ja Hollannissa ovat sadat kieltäytyneet viime vuosina maksamasta osaa sähkölaskustaan vastalauseena ydinvoimainvestoinneille. Kaikista syytteistä ja laistakin luovuttiin, koska yleisesti myönnettiin sen vanhentuneen. Siksipä koululaitoksen kuuluisikin opastaa suoran toiminnan laillisten muotojen käyttöön. Maaseudulla tällaista toimintaa on useamminkin, mutta se jää enintään pikku-uutisiksi lehdissä. Janne Kumpulainen Ilpo Kuronen PUHEENVUORO Perinteiset keinot eivät enää riitä Kansalaistottelemattomuus luonnon puolesta tuntuu yleistyvän. Porin hiilivoimalan työmaan miehitys silloin kun ei ole juuri toivoa, että se sinänsä estäisi rakentamisen, on symbolista eikä suoraa toimintaa, vaikka toimintaan osallistujat saisivatkin sakot. Ilmeisesti niistä luovuttiin, koska ne olisivat johtaneet liian laajaan oikeudenkäyntiin ja kiusalliseen julkisuuteen. Samoin kävi 1966, kun suuri joukko ihmisiä "tunnusti" yllyttäneensä kieltäytymään asepalveluksesta. Satakunta ihmistä saa esimerkiksi rakennusosaston toimintakyvyttömäksi hakemalla vanhojen asuntojen peruskorjausohjeita, yllättäen kaikki kerralla. Mutta mitä muotoja sillä on, mitä keinoja se käyttää. Sen takana ovat yleensä laajasti hyväksytyt eettiset periaatteet, lain henki, vaikkei aina lain kirjain. Samaa pakollisesta yhteistyöstä kieltäytymistä edustavat tietyistä veroista kieltäytyminen ja laittomat lakot. Liike-elämässä sitä on sovellettu ostamalla tai vuokraamalla riittävän isolla joukolla samaa tuotetta tai palvelua. vsk.. Rajat asettaa mielikuvitus Selvää kansalaistottelemattomuutta ei aina kutsuta sillä nimellä. Istunta on keino saada tarkoin rajattuja vaatimuksia läpi. Jo kansalaistottelemattomuus-sana viittaa siihen, että toimitaan kansalaisina, ts. Milloin lait tämän estävät, niitä ei pidä totella
Jottei järjestäjä joutuisi mahdollisten syytettyjen joukossa erityisasemaan, hän kuulutti kovalla äänellä ennen tottelemattomuutta: "Mielenosoitus lopetetaan. Vaaroja voi parhaiten välttää huolellisella suunnittelulla ja kokemusten vaihdolla. Niissä joukko ihmisiä tukkii omalla ruumiillaan jonkin tien, rautatien, kiitoradan tai pääsyn jollekin työmaalle tai rakennukseen. Kaikki kansalaistottelemattomuus ei tietenkään ole onnistunut alkuperäisissä päämäärissään, mutta toiminta ei silti ole ollut turhaa. Asiaan tultaneen saamaan kuitenkin korjaus kerrotun hallituksen esityksen 217 / 90 johdosta" Lakiesitystä kutsutaan Lex lngarskilaksi. Meritaimenjoki kuitenkin perattiin alkutalvesta 1988. Toisinaan tarkoituksena on vain osoittaa, että ihmiset ovat vakavissaan ajaessaan jotain päämäärää jopa niin, että asettavat itsensä alttiiksi vaaroille. 11. Se on voinut dramatisoida ja julkistaa liikkeen vaatimuksia, antaa uutta energiaa kannattajille ja yllyttää muuhun toimintaan. Kustannuksissa ei otettu huomioon kalataloudellista merkitystä, puhumattakaan johdonmukaisista maatalouspoliittisista tavoitteista. Kuka kantaa vastuun, jos meritaimenenkanta ei enää toivu. Lisäksi käytiin lukemattomia virallisia ja epävirallisia neuvotteluja. D Janne Kumpulainen on tarvittaessa tottelematon kansalainen. Valtaus eli miehitys on tavallaan hyvin laajan ryhmän istunta. Mikäli näin ei tapahdu, voivat voimavarat suuntautua väärin ja epäoleellisiin kohteisiin, ja lukuisat luonnonsuojeluvoitot jäävät saavuttamatta. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö kielsivät vastuunsa uhanalaisen meritaimenen suojelusta. Olisiko Ingarskilan meritaimenjoki pelastettu kansalaistottelemattomuudella. että "Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ovat kantelussaan sivunneet vesilain ojitusta ja ojitustoimitusta koskevia, epätyydyttäväksi pidettäviä säännöksiä. Viime kesäkuussa joukko kylätietä puolustavia nuoria keskeytti päällystystyöt asettumalla työkoneiden eteen tielle. Laajamittainen sulku toteuttiin 1979, kun protestoijat, jotka vastustivat voittojen keräämistä sodalla ja ydinteollisuudella, sulkivat New Yorkin pörssin pitkäksi aikaa. Viranomaiset katsoivat, että perkaus ei tarvitse vesioikeuden lupaa. Kalatutkijat ja luonnonsuojelijat käyttivät perinteisiä keinoja maanviljelijöiden hakeman ruoppauksen estämiseksi. lngarskilassa pelkistyy koko suomalaisen vesistöjen tuhoamisen surkea historia. Suoraa toimintaa Putikon kylässä Punkaharju/Ja. Kaikki tiesivät, että vesilaki on vanhentunut, lähes SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Ei terrorismille, kyllä monipuoliselle toiminnalle Merkittävä riski on se, että muut leimaavat liikkeen julkisuudessa terrorismiksi tai anarkismiksi. vsk. Luonnonsuojeluliitto, sen Uudenmaan piiri ja paikallinen yhdistys järjestivät soututempauksen joella, ministeri vieraili paikalla, liitto teki aloitteen ympäristöministeriölle ja vesija ympäristöhallitukselle; kirjeitä ja vastakirjeitä läheteltiin puolin ja toisin. Suojelijoiden varoitukset näyttävät toteutuvan: kaloille tärkeät ravintoeläimet, vesisiirat ja jokikatkat ovat hävinneet lähes täysin. Se eroaa myös siten, että se kestää pitempään, se organisoidaan paremmin ja useimmiten siitä tiedotetaan julkisesti etukäteen. Kalatutkijat kantelivat valtiontalouden tarkastusvirastolle, kirjelmöivät ympäristöministerille ja vetosivat presidenttiin. EteläSuomen entistettävien jokien palautusistutuksissa lngarskilan meritaimenkannalla olisi suuri merkitys. kaikki tiesivät, että valtionvarojen osoittaminen tälläiseen tulvan torjuntaan on järjetöntä. Jotteivät voimavarat suuntautuisi väärin ja jotta luottamus eri tavoin luonnon puolesta toimivien välillä syntyisi, tulee liiton luonnonsuojelutyön keskusjärjestönä rohkaista ja tukea kansalaisten hyvinkin monenlaista omaehtoista toimintaa. Ilpo Kuronen on Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri. Luonnonvarainen meritaimen on erittäin uhanalainen. Uraanirekan pysäyttäminen ei syksyllä 1979 onnistunut, koska poliisi tiesi suunnitelmasta etukäteen, mutta sen yrittäminen oli kipinä, joka käynnisti voimakkaan energiaja vaihtoehtotoiminnan aallon Turussa. Joskus mielenosoitus on muutettu tottelemattomuudeksi. Tärkeimmällä poikastuottoalueella ei ole kolmeen vuoteen tavattu poikasia. Luonnonsuojelullisen arvon lisäksi kannalla on ainutkertainen kalataloudellinen merkitys, koska se on sopeutunut tuhansien vuosien aikana etelärannikon savisameisiin, reheviin jokiolosuhteisiin. Erilaiset kansanliikkeet haluavat toimia omista lähtökohdistaan. Myös jokin kohde, kuten työkone tai puu, voidaan piirittää niin ettei sitä voida siirtää aiheuttamatta läsnäoleville ilmeistä hengenvaaraa tai ruumiin vammaa. Vesi on samentunut, pohja Iiettynyt ja mäti tukehtunut. Hajaantukaa!" Paikallaolijat eivät tietenkään "ymmärtäneet" tätä. Tunnetuin kotimainen esimerkki lienee Vanhan valtaus 1968. Toisinaan apuna on käytetty ketjuja, lukkoja, käsirautoja ja pienveneitä, joiden käytön laivojen kulun jarrutuksessa taitaa etenkin Greenpeace. Kysyttäessä vesi-insinööriltä, miten kalojen käy ilman ravintoa, vastaus kuului: "Kyllä luonto hoitaa." Luonnonsuojelujärjestöjen kanteluun perkauksen laillisuudesta Eduskunnan oikeusasiamies vastasi (30.10.1990) mm. Laki ei enää Ingarskilan meritaimenta auta. Välittömät kustannukset perkauksesta olivat suuremmat kuin hankkeen hyöty. nykyään usein käytettyjä keinoja. Inkoon lngarskilaå on kuuluisa kahdesta asiasta: alkuperäisestä meritaimenkannastaan ja siitä, kuinka vanhentunut vesilainsäädäntö ja joustamaton virkamieskunta vaaransi kenties tuhosi taimenen elinmahdollisuudet. Tai sitten liikkeestä annetaan kuva, että se koostuu julkisuudenkipeistä itsensätehostajista, joihin ei kannata suhtautua vakavasti. Niinpä osanotto luonnonsuojeluliiton toimintakursseille on mitä suositeltavinta! Luonnonsuojeluliiton ja koko luonnonsuojeluliikkeen pitää pystyä hyväksymään erilaiset toimintamallit ja -kulttuurit; se on ainoa mahdollisuutemme jatkossa. Paikalle voi tulla provokaattoreita, jotka tahallaan aiheuttavat ikävyyksiä, esimerkiksi väkivaltaa
Totuus on, että yksi tieteen haara tarvitsisi sen summan kunnollista työtä tehdäkseen." Satu Huttunen aloitteli ilmansuojelututkimuksia 1968 hakemalla tietoa ulkomailta; Suomessa sitä ei ollut. ''Tutkija saattaa vapaaaikana luonnossa ajatella ympäristökysymyksiä, muttei miellä sitä, että omassa työssäkin voisi tehdä niiden hyväksi jotain." Oulun yliopistossa tätä tilannetta miettii nyt ympäristöopetuksen ja -tutkimuksen kehittämistyöryhmä, jonka pyrkimys on innostaa koko laitoksen väki uuteen ajatteluun. Suomalaisen tiedeyhteisön asenteissa ympäristötutkimukseen on kyllä myös kypsyttelyn varaa, puhumattakaan tutkijan oman vastuun tiedostamisesta. "Koetamme luoda tulevaisuuden olosuhteet ja katsoa, miten kasvit reagoivat. maailmassa. Lähimmät löytyvät Göteborgista ja Skotlannista. Hän on oppinut alusta lähtien tuntemaan alan suuret tutkijanimet. Kokeelliset avokattoiset kasvukammiot ovat valmiina kesää varten. Ei ole mitään, mikä panisi teollisuuden ja ihmiset todella pohtimaan säästöä. Esimerkiksi Silmu-tutkimus saa 15 miljoonaa vuodessa. Joskus on siivottava ja ehkä tehtävä tilaa luonnonsuojeluliiton aineistolle se linjaratkaisu oli vielä pohdittavana: kertyvätkö luonnonsuojeluasiat vastedes työhuoneeseen vai kotiin. vsk.. Kokeet ja lähestymistavat ovat tutkimusryhmissä erilaiset, mutta vastauksia etsitään samoihin kysymyksiin. Niitä käsitellään ilmansaasteilla ja kaasutetaan lisäksi hiilidioksidilla ja otsonilla. Sitten ryhdyimme anomaan joka vuosi eri sisäisistä lähteistä rahaa palasina. "Suomen vastuu on hyvin suuri. Iso pahvilaatikko lattialla odottaa täytettä huonetta kiertävien mappirivien uumenista. Vaikka väestömme on pieni, meillä on hyvä toimeentulo, ja sillä jolla on tieto on myös vastuu." "Jos joku Nesteen pääjohtaja sanoo, ettei Suomen tarvitse tehdä mitään ja että vastuu on isoilla valtioilla, niin siinä ei voi olla kysymys muusta kuin tiedon puutteesta... Tarkoitus on jatkaa kokeita kolmen-viiden vuoden ajan. Kerralla hakemalla emme olisi saaneet rahaa. Eletään vielä vanhaa vuotta, joulunalusaikoja. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Hän on paitsi ympäristötutkimuksen uranuurtaja, myös ensimmäisiä ympäristökeskustelun herättelijöitä Suomessa. Nyt meiltä puuttuvat vielä mittauslaitteet ja automaattinen säätö, joihin tarvitaan 300 000 markkaa lisää. " Saa nähdä miten mulle käy sitten", hän myhäilee miettiväisenä. Varmaan yliopisto on saanut lisärahoitusta tällaista tärkeää tutkimushanketta varten. Satu Huttunen naurahtaa arvelulleni ja kertoo: ''Tämä tarina on kestänyt noin 20 vuotta. luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnolla ja Vuoden nainen -tittelillä. Aluksi hanketta ei otettu kuuleviin korviin. Energiapolitiikka on yksi tärkeimpiä asioita, muistuttaa Huttunen, joka on juuri ollut mukana laatimassa luonnonsuojeluliiton energiastrategiaa ja jo seitsemän vuotta sitten ilmestyneessä Suomen Luonnon haastattelussa puhui energiansäästöstä. kan: "Suomessa ei koskaan saada omalle tutkimusalalleni sellaisia voimavaroja kuin haluaisin. Satu Huttunen pitää tyhmänä pyrkimistä kohti keskieurooppalaista autoistumista: siellä ihmiset jo kapinoivat, liikennettä rajoitetaan ja etsitään muita liikkumisvaihtoehtoja. Tutkimusryhmä on yhteistyössä muiden suomalaisten ilmansaastetutkijoiden kanssa Suomen Akatemian Metsäsilmu-hankkeen puitteissa. Kun luonto näin köyhtyy, myös elämän kyky mukautua uusiin oloihin alenee ja se voi merkitä suurta, lopullista katastrofia. Yhteydenpito on sujuvaa ja auttaa samalla näkemään oman pai. Nyt tämä rohkea nainen on Suomen luonnonsuojeluliiton johdossa. Kuvitellaan, että sillä saadaan tutkittua valtava ilmansaasteongelma monitieteisesti. Se on masentavaa, koska näkee, mitä olisi tehtävissä ja mitä pitäisi tehdä." Kansainvälisiä tutkijayhteyksiä nimenomaan Eurooppaan pitäisi Huttusen mielestä lisätä. Kolmannes maapallon eliölajeista häviää ennen kuin niitä ehditään tutkia tai tunnistaa. Yksi mahdollisuus on kulutuksen kiintiöittäminen niin, että tietty taso kulutusta olisi kohtuuhintaista ja sen yli menevä osa äärimmäisen kallista.'' Pöyristyttäviä ovat myös liikenteen kasvuennusteet, jotka puolestaan ruokkivat uusia tiesuunnitelmia. Rajuna toteutuva kasvihuoneilmiö tekisi ihmisen elämän monin paikoin vaikeaksi. Tietoa on esimerkiksi hiilidioksidin lyhyen ajan vaikutuksista, muttei pitkäaikaisista vaikutuksesta." Oulun open top -kammiot ovat pohjoisimmat 12 Alkoi Sadun aika Filosofian tohtori, apulaisprofessori Satu Huttunen on tutkinut ilmansaasteiden aiheuttamia metsävaurioita jo parikymmentä vuotta Oulun yliopistossa. Ilmastonmuutoksen tutkimus alkamassa Yliopistolla Huttunen on aloittamassa merkittävät kasvihuoneilmiötutkimukset. "Ja vaikka kuinka olisi muotialalla ja tutkisi ilmansaasteita ja metsiä, niin rahapula on jokavuotinen ja jokahetkinen. Se selviää hetkessä keskustellessamme Satu Huttusen työhuoneessa Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksella. Ritva Kupari työn asettamista haasteista ei ole pulaa. Kulutus pitäisi kiintiöittää "Maapallon tulevaisuudennäkymät ovat aika hirveitä", sanoo Satu Huttunen ja viittaa ilmaston muutoksen sekä lajien häviämiseen. Monitieteisessä yliopistossa kilpailevat eri tieteen alat keskenään." Tutkijat ulos Eurooppaan! Suomessa tieteen rahoitus on kaikilla aloilla suhteessa kansantuloon vähäistä. maapallo on kumminkin aika pieni vene kaikille." Mihin tarttua ensin. Satu Huttusen ajankäytössä on alkamassa uuden vuoden myötä uusi kolmijako: opetus, tutkimus ja järjestötyö luonnonsuojeluliitossa. Sopeutumista se vaatii, jo sekin, että johtaa järjestöä Oulusta tässä helsinkikeskeisessä tasavallassa. Kahteentoista kammioon rakennetaan sisään suomalaiset metsäekosysteemit. "Keinojakin kulutuksen hillitsemiseen olisi, mutta yhteiskunta ei käytä niitä. Kammiot maksoivat miljoonan ja ovat Huttusen mukaan "todella köyhän miehen malli". On tietynlainen perinne mennä Amerikkaan, mutta ympäristötutkimuksessa se on hänen mielestään väärä paikka: Euroopan tulevaisuus on Suomenkin tulevaisuus. Kasvihuoneilmiön tutkimus vaatii paljon työtä ja rahaa. Astuessani s1saan Huttunen hymyilee tenttivastauspinon takaa: pino löytyi kirjoituspöydän laatikosta; vielä on muutamia päiviä aikaa lukea ne ennen joulua. Hänet on palkittu mm. Nyt ne huomasivat, että tämähän on kiristystä! ..
Viime kesänäkin yritin tunnollisesti joka viikon alussa aloittaa kesäloman vieton, mutta huomasin noin keskiviikkona olevani taas työpaikalla .. Suomen eri osissa liikennepolitiikan pitää perustua erilaisille ratkaisuille.' ' Hyvänä esimerkkinä liikenteen suuntaamisesta radalle Huttunen mainitsee Sailaan menevän hiihtojunan. Mutta oikeastaan vapaaajat ovat vain muutamia viikonloppuja, Huttunen tunnustaa. Omakotitalo on lähes 30 kilometrin päässä työpaikalta Kempeleessä, metsän tuntumassa. Tutkijalla on aina tekemätöntä työtä. Pohjoisen ihmisenä hän hyväksyy oman auton käytön harvaan asutuilla seuduilla; se on elämän edellytys, kun bussilinjat on lakkautettu. Pitää löytää virikkeitä 90luvun toiminnalle ja pitää osata nähdä toiminnassa yhä pitemmälle ... Edullisia erikoisjunia tarvitaan nostamaan tien orjat junaan. Olen varma, että monet ihmiset ovat arkoja tulemaan mukaan. Puheenjohtaja laskeskelee, että satatuhatta jäsentä tämänkokoisen maan luonnonsuojeluliitossa tarvitaan. Tehtävää on silläkin saralla, esimerkiksi kalliot ja EteläSuomen luonnonmetsät kaipaavat suojaa. Meidän pitää löytää ne ihmiset kaikista ammateista , jotka uskovat vielä parempaan tulevaisuuteen. Liikenteen kasvuennusteet ovat nimittäin sitä luokkaa, että rautatieliikenteen kaksinkertaistaminen nykyisestä leikkaa vain yhden vuoden kasvun maantieliikenteestä! Kessi säästettävä hakkuilta "Alkuperäisluonnon suojeleminen on ainoa keino säilyttää luonnon monimuotoisuutta", Huttunen kiteyttää ajatuksensa suojelualueiden merkityksestä. Eikä sellaisia aloja olekaan, joiden asiantuntemusta ei työssä tarvittaisi. Nyt ollaan kolmanneksessa siitä. On vaikea ymmärtää, että hän saattaa olla valmis myymään maansa grynderille, joka ottaa välistä voittoa, muttei myy suojelualueeksi samalla hinnalla ja vielä maisemakin säilyisi." "Viisi vuotta sodassa ollut isäni sanoi, että joka sukupolvella on jonkin sorttinen sotansa mihin joutuu; meidän tehtävänä oli pitää Suomi vapaana ja se on varmaan sun sukupolven sota tuo ympäristönsuojelu. Se oli minusta aika hyvin sanottu jo toistakymmentä vuotta sitten." Tarvitaan satatuhatta jäsentä "Työtä on hirveästi ja pikemminkin tekijöistä on puute", sanoo uusi puheenjohtaja. "Kolin suojelua vastustava rintamamies sanoi televisiossa torrakka kourassa, että on pitänyt ase kädessä tätä maata puolustaa ja turhaanko se on tehty. Vastapainoksi ulkoilusta huolehtii perheen koira, joka rakastaa metsää ja pihan puutöitä. "Jäsenmäärän kasvattaminen on haaste. Asenteet ovat lukkiutuneet. luita suojelun puolesta ja vastaan. "Sitten se rupeaa menemään rikoksen puolelle, jos vantaalainen lähtee Helsinkiin omalla autolla. Yliopistolla on silloin hiljaista. tutkimus on työ ja harrastus samalla, se on elämäntapa eikä siitä pääse irti. Erämaalaissa tuttiin hänen osittain. Mutta pitäisi miettiä syvällisemminkin yhteiskunnan liikennevirtoja; mitä kuljetetaan, mihin ja miten. vsk. Toistaiseksi tuntosarvien ojentelijoita on liian vähän. "Ja yhtä hyvin jos komitealaitos on meidän yhteiskuntamme työskentelytapa, luonnonsuojeluliiton pitää olla siellä mukana. Meidän pitää olla mukana ihan joka portaalla ja tasolla", Huttunen vakuuttaa ja luettelee vakuudeksi nipun tasoja ja suuntia, joihin luonnonsuojelun tuntosarvien tulee ojentua. Pitää olla myös selvillä tarkoitusperistä, varma siitä, että työ on luonnonsuojelua. Myös Hammastunturi nyt suojella. "Niin kauan kuin on sellaisia juntteja, jotka ajavat pimeänkuhveessa moni toimi koneen suojeltuun metsään, niin kauan pitää olla vastapuoli, joka menee katsomaan mitä siellä puuhataan. "Viikonloput ja kesä ovat parasta tutkimusaikaa. Ja mitäpäs sitä sitten yrittääkään!" 13. Kesällä kasvimaa, marjamaat ja sienimaat kutsuvat lapsuudenkotiin Kajaaniin. . '' Tutkimus on elämäntapa Kiireisellä Satu Huttusella on joskus vapaa-aikaakin. "Olen ajatellut vartioida Kessiä omana pienenä tutkimusharrastuksenani", Huttunen paljastaa ja toivoo metsien säästämistä hakkuilta. epäonnismielestään Kessi ja olisi pitä"Jos Kessi hakataan, sinne ei enää kasva uutta metsää. Hän on seurannut läheltä pohjoissuomalaisia otteSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Vastustajat eivät näe mitään hyvää esimerkiksi Lapin suojelualueissa, vaikka pitemmälle katsoen matkailu voisi hyödyntää paremmin suojeltuja erämaita kuin laskettelurinteitä. Luonnonsuojeluliiton uuden puheenjohtajan mielestä järjestön pitää katsoa pitkälle ja nähdä laajalti. Jos tätä kutsutaan suoraksi toiminnaksi, niin sitä tarvitaan." Tärkeää hänen mielestään on löytää yhteisiä tapoja tehdä työtä niin, että eri keinot ja eri ikäryhmät kohtaavat. Hän uppoutuu kirjojen maailmaan, kun ei halua kuulla sanaakaan saastumisesta. Maaperä on karuuntunut ja hapantunut, ja mitä enemmän saamme tietoa metsien tilasta, sitä huolestuttavammalta tilanne näyttää", hän sanoo koottuaan tuoretta tietoa Itä-Lapin metsien vaurioista
Vaikka alue käsittääkin vain kolme kuntaa, niin pinta-alaltaan (31 170 km 2 ) se vastaa jo kahta eteläsuomalaista maakuntaa: Enontekiö on liki Uudenmaan kokoinen ja Inari ja Utsjoki yhdessä vastaavat Mikkelin lääniä. Elämän vanhalla ajalla, kambrikaudella, noin viisikuusisataa miljoonaa vuotta sitten Luoteis-Lappi oli matalan meren aluetta. Vuoristoksi ylätunturimmekaan eivät ole kovin kor_keita: Haiti on hiukan yli 1300 metriä. Noin neljäsataa miljoonaa vuotta sitten PohjoisAmerikan manner törmäsi Eurooppaan, jolloin välissä ollut merenpohja poimuttui mahtavaksi vuoristoksi, Köliksi. Itse Kilpisjärven seutu ei poimuttunut, mutta puristus työnsi luoteesta kilometrien paksuisen tunturiliuskelaatan Kilpisjärven kalkkikivien ja saviliuskeiden päälle. Lyhyen kesän hyönteisrunsaus, räkkä, houkuttaa lapinkirvisenkin pesimään pohjan perille. Lapinalppiruusu on tuskin puolukan mittainen, mutta kukkiessaan se on suurempien sukulaistensa veroinen. Inaria voi verrata Mikkelin lääniin myös toisessa suhteessa: ne ovat Suomen vetisimmät seudut. Viereistä Ridnitsohkaa peittävät yhtenäiset varpukankaat vielä samalla korkeudella, jossa Haltilla on peräti aavikkomaisen niukkakasvista ruskeata soraikkoa. TunturiliussuoMEN L UONTO 1/ 91 50. Maiseman värin taas määrittelee arktinen luonto, sää, kasvit ja eläimet. Koreankaunis pohjansiilikehrääjä asustaa ylimpien tuntureitten louhikoissa. Maan sisäiset voimat, sää ja elollinen luonto muokkaavat maisemaa ja yhä voimakkaammin siinä näkyvät myös ihmisen jäljet. Ylityönnön paineissa ruiskahteli sulaa kiveä monin paikoin vaakasuoriksi kerroksiksi tunturiliuskeiden alle ja väliin . Inari onkin Suomen laajin kunta ja Enontekiö kolmanneksi laajin. Se on hyvin emäksistä, miltei pelkkää rautaja magnesiumsilikaattia, joka on useimmille kasveille myrkyllistä. Mutta ikä painaa Himalajan, maailman korkeimman vuoriston ikä on vain kymmenesosa Kölivuoriston iästä. Vesien osuus pinta-alasta on Etelä-Savossa tosin suurempi, mutta järvien lukumäärässä Inarin pohjoisosat ja Utsjoen itäosat ovat lyömättömät: yli 600, paikoin jopa yli 800 järveä peruskarttalehdellä eli sataa neliökilometriä kohti. vsk.. kunnat, Inari, Utsjoki ja Enontekiö, muodostavat Suomen omaleimaisimman aluekokonaisuuden, TunturiLapin. Kun Atlantti syntyi, se repi Kölin vuoriston kahtia ja läntinen osa Köliä on nykyään Grönlannissa! Samaan aikaan alkoi rytistä Etelä-Euroopassa, kun Afrikka törmäsi Eurooppaan. Pohjaan kerrostui eläinten ja !evien jäänteitä, joista muodostui kalkkikiveä, sekä savea, joka muuttui savikiveksi . Maisema muuttuu ja elää yhä. 14 Tunturimaan eläjiä. Ensimmäisenä sukellamme Tunturi-Lappiin. Syntyi nurinkurinen tilanne: vanhemmat kivet joutuivat nuorempien päälle. Pinnanmuodoilla on selityksensä alueen historiassa. Maamme jylhimmät maisemat ovat Kilpisjärven kulmilla. Syntyivät Alpit ja muut Välimeren tienoon vuoristot.. Afrikan työntö nosti täällä manteren pohjoisreunalla jo matalaksi kulunutta Köliä ylöspäin. Suuri osa Haitin autiudesta johSuomen Luonto aloittaa maakuntia käsittelevän sarjan, jonka etenemisjärjestys näkyy kartalta. Jo ennen jääkautta maisema oli saavuttanut kutakuinkin nykyisen asunsa. Sata miljoonaa vuotta sitten koko mahtava Kölin vuoristo oli jo kulunut likimain tasaiseksi kukkulamaastoksi . tuukin siis kivilajista, eikä tunturin korkeudesta. MMKUNNAT TUTUIKSI 1 TUNTURI LAPPI Seppo Vuokko Tunturimaan kivinen perusta Tunturi-Lapin kallioperän ja maiseman suuret piirteet ovat muovautuneet satojen miljoonien vuosien kuluessa. Kilpisjärven maisemalla on kolme silmiinpistävää piirrettä: tuntureiden laet ovat likimain samassa, hiukan yli 1000 metrin korkeudessa, alueen laaksot ovat leveitä, tasapohjaisia ja tuntureiden rinteet jyrkkiä, pahtamaisia. Mahtavat ylätunturit Suomi-neidon kämmen poikkeaa koko muusta Lapista monessa suhteessa. Silti Kilpisjärven tunturit ovat maamme nuorin vuorimuodostuma. Se on määritellyt aina kulloisetkin elämän edellytykset. Eräs tälläinen kivisularyöppy muodostaa Haitin lakiosan. Sadan miljoonan vuoden takaisen tasangon viimeisiä jäänteitä olivat tuntureiden korkeimmat huiput, joiden väliin vesi oli uurtanut kapeita laaksoja
Salmikuru ja Tierbmisvarri. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. vsk . :___.:_..::,,,_,:J 15. Yläperän tuntureiden Jaakeat laet ovat muistoa JOO miljoonan vuoden takaisesta ylätasangosta. r , ,,.,,-::-:,~ • 1 !.t,..,l!J. -''" -_, ; . _ _ _,_____;:..__:~ ... Siihen joet uursiv.at syviä laaksoja, jotka jäätikkö sitten levensi nykyisiksi tasapohjaisiksi ja jyrkkäseinäisiksi ruuhilaaksoiksi
Edessä aaltoili valtameri, johon kehittyi kaksi tulivuoriketjua, saarikaarta. kerrostui manterelta tulevaa hiekkaa ja savea sekä tulivuorten tuhkaa. Jää ja pakkanen viimeistelevät maiseman Jääkauden mahtavat jäävirrat uursivat laaksot leveämmiksi, tasapohjaisiksi ja jyrkkäseinäisiksi ruuhilaaksoiksi. Alue oli ehtinyt tasoittua nykyisenkaltaiseksi jo ennen jääkautta, joka suoritti loppujen lopuksi melko vaatimatonta pintahiontaa. Tunturinrinteiden louhikot ja rakkakentät ovat syntyneet jääkauden jälkeen. Myöhemmin nämä joutuivat syvälle maan kuoreen ja ankaraan puristukseen: liejuista syntyi granuliittia, joka nykyisin muodostaa Muotkan, Lemmenjoen ja Saariselän tunturit. Saanan etelärinteen puolivälissä oleva vaaleanruskea kalkkikivinokka näkyy sentään hyvin maantiellekin. Noin 2700 miljoonaa vuotta . Alava Inarijärven ympäristö on kauttaaltaan mäntymetsien vallassa. TUNTURI LAPPI keesta olivat enää jäljellä Saanaa ja lähituntureita peittävät vähäiset hatut. Tulivuoria ja lohkoliikuntoja Enontekiön itäosan, Inarin ja Utsjoen maisemat ovat aivan toisentyylisiä: laakeita, loivasti kumpuilevia ylänkömaita, alavammilta osiltaan metsäisiä, korkeimmat maat paljakkaa tai tunturikoivikkoa. Erityisen tehokasta pakkasen ja veden yhteistyö on paljakkaalueilla, joilla metsä ei vaimenna sään äärevyyttä. vemmälle kun taas nykyiset tunturialueet nousivat korkeammalle. Alassortuneet tunturiliuskeen lohkareet peittävät suurimman osan kalkkikivistä näkymättömiin. Ulomman saarikaaren ja manteren väliseen altaaseen 16 Suomessa on tundraa vain vuorilla; merenpinnan tasossa koko Lappi kasvaisi metsää. Täälläkin on kallioperällä loistava menneisyys, ja historia ulottuu paljon pitemmälle kuin Käsivarren tuntureiden. Kun saviliuskeet ja kalkkivivet rapautuvat paljon helpommin kuin kova, kaiken kattona oleva tunturiliuske, jää tunturiliuske roikkumaan tyhjän päälle ja sortuu sitten omasta painostaan alas. sitten nykyisen Inarin koillisosat ja itäinen Utsjoki olivat manteretta reunaavaa mahtavaa vuoristoa. Sama rutistus ja rytinä synnytti alueen lukuisat rotkot ja syvät kalliolaaksot kuten Ivalojoen ja Lemmenjoen laaksot ja Kevon kanjonin. Alppien syntyminen noin 70 miljoonaa vuotta sitten järkytti kallioperää täälläkin: Inarin altaan muodostava kalliolohko vajosi syPalsa on kuin entisaikainen, sahajauholla verhottu jäävarasto: kuivan turpeen eristämänä jäinen ydin säilyy vuodesta toiseen. Näin syntyvät ja säilyvät Saanan ja lähituntureiden kalliojyrkänteet, pahdat. SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Kallionrakoihin tunkeutuva vesi rikkoo jäätyessään kovankin kallion. maiseman Lapin kullan alkuperä Lapista, Lemmenjoelta, Ivalojoelta ja Saariselän alueelta, on huuhdottu viimeisten sadan vuoden aikana tonnin verran kultaa. vsk.
Vaikka niistä onkin löytynyt kullanrippeitä, niin kuitenkin aivan liian vähän selittämään itse asiassa lähes kaikkialta Lounais-Inarin alueelta moreenista löytyvän kullan määrää. 17. Vastaavia ylätuntureiden lajeja on . Paljakkakin on pelkkää rakkaa ja tunturikangasta; niittyjä ja ruohostoja ei juuri ole. Kevon luonnonpuisto; liikkuminen sallittu vain merkittyjä polkuja pitkin; laakean tunturiylängön halkaiseva kanjoni on Euroopan suurimpia. Vaateliasta tunturilajistoa on vain ta-alasta on paljakkaa, suota tai tunturikoivikkoa, ja metsistäkin enin osa on suojelualueita tai suojametsiä. Mutta juuri siksi alueella retkeilijä voi löytää luonnon rauhan (varsinkin sen!), loistavia luonnonelämyksiä ja upeita maisemia yllä mainittujen, hyvin tutkittujen ja tunnettujen alueiden ulkopuolelta!' D rotkojen seinämillä ja pahdoilla, joissa valuvedet rikastavat niukat ravinteet semamän juurelle. 9 9 T unturimaita Suoalankoja Paljakoita T unturikoivikoita Mäntymetsiä Kuusikoita Luonnonpuistot, kansallispuistot ja soidensuojelualueet Luontomatkaajan toivekohteet luonnonpuistoon on pääsy vain alueen läpi kulkevaa polkua pitkin:. Kaikkiaan, Kilpisjärven harvinaisuudet mukaan lukien, Tunturi-Lappiin rajoittuneita kasvilajeja on kuutisenkymmentä. eläimissäkin, kuten perhosista tunturikirjosiipi, tunturikeltaperho ja tunturisiilikehrääjä. Sammuttijänkä, linnustoltaan monipuolinen, laaja ja sokkeloinen suoalue. Yhtenäiset kuusimetsät sentään jäävät etelämmäksi ja kuusta on Tunturi-Lapissa vain yksittäispuina. jääleinikki, iturikko, liekovarpio, pahta-ailakki ja kiirunankello. Monilla Tunturi-Lapin tyypillisimmillä linnuilla ja nisäkkäillä on ainakin ajoittain esiintymiä eteläisemmilläkin tuntureilla. Linnut ja nisäkkäät pääsevät helpommin ylittämään paljakkaalueita erottavat metsäja suolakeudet. Tunturilajisto on runsainta Kilpisjärven seudulla, jossa maasto on korkeinta Inarijärvi: Suomen toiseksi suurin järvi, jylhän kaunis saaristo. . Useimmiten emäkalliota on haettu granuliitin kvartsisuonista. Tunturi-Lappi on Suomen luonnontilaisinta aluetta; asukkaita on vähän , valtaosa pinja joka liittyy suoraan Skandinavian tunturiselänteeseen. Lisäksi alueella on runsaasti kalkkipitoisia kiviä, jolloin myös vaatelias kasvilajisto on pystynyt vaeltamaan alueelle. kolmanneksen alueesta; toinen kolmannes on suota ja tunturipaljakallekin jää vain kolmannes. Saana, hyvin monipuolinen ja runsaslajistoinen tunturi; lounaisrinteellä luonnonsuojelualue, jolla saa liikkua vain erikoisluvalla. Vihreäkivialue muinainen saarikaari reunaa granuliittia lännessä ja etelässä. vsk . Alueen tiestö on harva, ja palvelut ov'at keskittyneet muutamiin kyliin ja matkailukeskuksiin . Lemmenjoen kansallispuisto, monipuolinen metsä-, suoja tunturierämaa, jonka rikkautena ja kiusana on kullankaivu . Uusin teoSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Vihreäkiviin, ikivanhoihin laavoihin, liittyy usein kultamalmeja. Utsjoen, Inarin ja itäisen Enontekiön tunturit ovat matalampia ja valtaosaltaan karuja. Iiton ja Peeran palsasuot Kilpisjärven tien varressa, helposti tavoitettavat, maantielle näkyvät komeat ikijäätä sisältävät turvekummut. Yhteistä niille kaikille on, että jääkausi on suorittanut "suuren vaskauksen" ja rikastanut kullan. Toivottavasti kullan emäkallio ei löydy Lemmenjoen kansallispuistosta! Pulmusen maa Vaikka aluetta kutsutaankin Tunturi-Lapiksi, peittävät metsät silti . Silti valtaosa naaleista, sopuleista, kiirunoista, tunturihaukoista, sepel'rastaista, lapinsirkuista, pulmusista ja muista paljakan ja palsasoiden tyypillisistä asukeista elää Tunturi-Lapin laajoilla selkosilla. Niin kauan kuin kultaa on huuhdottu, on kullan emäkalliotakin etsitty toistaiseksi turhaan! Kullan alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita. Pelkästään Kilpisjärven nurkille jääneitä kasvilajeja on 33; mm. ria esittääkin vihreäkiviä kullan lähteeksi: jossakin kulta-alueen länsipuolella on kultamalmi, j'osta mannerjää on kuljettanut tonneittain kultaa levitessään. lehtoja, ravinteisia tunturiniittyjä ja -kankaita; hyvin monipuolinen tunturilajisto
vsk .. Kaikki harvinaiset kasvit, joita aikaisemmin olin nähnyt ja ihastellut, esiintyivät täällä miniatyyrikoossa." (Carl von Linne 6. Lämpötila alenee korkeuden myötä, tuulisuus lisääntyy ja säteily voimistuu. Elinolot muuttuvat ankarammiksi ja samalla ne äärevöityvät. Tundralle on luonteenomaista puuttomuus ja ikirouta. Tämän rajan ylittäminen on monelle eliölle vaikeaa. Tundra on varsin samanlaista eri maanosissa; sen eliöyhteisöt ovat samojen tai läheisten lajien muodostamia. tundralla, jänistämme vastaa uudella manterella lumikenkäjänis, peuraa ja poroa karibu. 1732) ruotsalaisen luonnontutkijan lapinkuvaus voisi olla kenen tahansa lapinkävijän matkapäiväkirjasta. Se jakaa kasvien ja eläinten sopeutumismuotoja, ekosysteemejä ja ihmiskulttuureja. ton paljakka siitäkin l huolimatta, ettei meillä ole ~ ~ ikiroutaa kuin palsasoiden kummuissa ja viimeisimpien havaintojen mukaan myös syvällä korkeimpien tuntureiden uumenissa. Sopulilla on vastinlajinsa Siperiassa ja Kanadan 18 Naali on tunturin oma kettu, joka vaihtaa talveksi valkean turkin ja kulkee kesän ruskeassa. 7. Siinä kuvastuu jonkinlainen ilmastollinen tai yleinen ekologinen raja, joka erottaa eteläisemmän havumetsävyöhykkeen puuttomasta tundrasta. Naali, tunturipöllö, lumileinikki, lapinvuokko ja monet muut lajit ovat levittäytyneet kautta koko pohjoisen tundran. Kari Laine TUNTURI LAPPI Eläinää äärirajoilla "Kun nousin tunturin kuvetta, tuntui kuin tulisin uuteen maailmaan, ja kun kiipesin sen laelle, en tiennyt, olinko Aasiassa vai Afrikassa, sillä sekä maaperä, luonto ja kaikki kasvit olivat minulle oudot. Metsän ja puuttoman alueen raja, metsänraja, on yksi maailman selvimpiä luonnon rajoja. Kasvit ovat sopeutuneet monin eri tavoin paljakan oloihin. Olin tullut tuntureille! Kaikkialla ympärilläni oli lumivalkeita tuntureita, kuljin lumessa kuin keskitalvella. Tundraa on tunturl:!ittemme yläosien ja pohjoisimpien alueittemme puuVaivaispaju on Linnen mukaan puista pienin, minima inter arbores: vain oksien latvat kohoavat suojaavan sammalpeitteen yläpuolelle. Pieni on kaunista ja kestävää Tunturin ankarat olosuhteet lyövät leimansa kaikkeen elämään. Luonnonolosuhteet muuttuvat ratkaisevasti. Usein metsänrajaa pidetään sopeutumisen mittarina. Metsänrajan yläpuolella avautuu maailma, joka on täynnä vastakohtia ja äärimmäisyyksiä. VuoSUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Laajimmat tundraalueet ovat Neuvostoliitos< sa, Kanadassa ja Alaskassa
vsk. Pohjoisen kasvit käyttävät lyhyen kesän tarkoin hyväkseen. situhansien kuluessa lyhyet viileät kesät ja pitkät kylmät talvet ovat karsineet pois heikot yksilöt ja samalla sopimattomat ominaisuudet. Tiheä, mätästävä kasvutapa estää liiallisen haihtumisen. Tuuli ja lumi säätelevät tunturin elämää talvella. Paremmissa oloissa ne jäävät eteläisten kasvien varjoon ja menestyvät vain siellä, missä olosuhteet ovat muille liian ankarat ja kilpaiiua elintilasta ei ole. Äärimmäinen esimerkki on tuulisilla ja talvellakin lumettomilla harjanteilla kasvava uuvana, joka kasvaa hitaasti ja muodostaa korppumaisen kovia, aivan maanpintaa pitkin levittäytyviä mättäitä. Patjamaisen matala tunturikohokki, valkokukkainen lapinvuokko ja kielomaisin kukin koreileva liekovarpio. Heti lumen sulamisen jälkeen ne ovat valmiita yhteyttämään, ja ne kukkivat ja kypsyttävät siemenensä muutamassa viikossa. Tunturikasvit ovat hyvin sopeutuneet karuun kasvuympäristöönsä mutta ovat heikkoja kilpailijoita. Etualalla verkkolehtipajua, joka ei ole juuri vaivaispajua kookkaampi. ....:::=SUOMEN LUONTO 1/ 91 50. Harjanteilla, jotka jäinen viima pitää /iki lumettomina, selviytyvät vain kaikkein karaistuneimmat. Matalat tunturikasvit hyötyvät kesällä maanpinnan lämmöstä; talvella ne saavat tarpeellisen lumisuojan pakkasta ja kuivattavia ja kuluttavia viimoja vastaan. Kylmälläkin säällä auringonpaiste nostaa mättään lämpötilan yhteyttämiseen riittäväksi. Sinirikko ja riekonmarja, jotka kukkivat jo päivä, pari lumen sulamisen jälkeen, ovat valmistaneet kukkanuppunsa hyvissä ajoin edellisenä kesänä. 19. Tuulenpieksämää ja lumenviipymää Tunturipaljakan moni-ilmeisyys paljastaa todeksi Kasvilajisto on rikkaimmi//aan ka/kkituntureilla
Notkopaikkoihin kertyy sitä vastoin talvisin. Paljakan ekosysteemi on yksinkertainen ja siitä puuttuu mutkikkaiden vuorovaikutusten tasapainoittava vaikutus. Toisinaan kesän alku odotuttaa itseään kuukaudenkin ta20 Yleensä metsänrajapuuna on joko kuusi tai lehtikuusi, mutta meillä paljakkaa vastassa on koivu. Ainakin eläimet ja kasvit käyttävät edullisia vuosia tehokkaasti hyväkseen jälkeläistuotossaan: pitkän ja lämpimän kesän jälkeen tienpenkat ja sorakuoppien reunat ovat täynnä tunturikoivun siementaimia. paljon lunta, joka viileässä pohjankesässä sulaa hitaasti lyhentäen kasvukauden äärimmilleen. Keväisillä seepran raidoilla on vastineensa kasvillisuudessa: sielikköä, riekonmarjaa ja variksenmarjaa kasvavat kankaat ovat jo paljaina, kun niityt, suot, tuoreet kankaat ja vaivaiskoivupensaikot piileskelevät vielä lumen alla. Sen alkamisen kasvit ajoittavat valon ja vuorokauden lyhenemisen mukaan. Näillä tuulenpieksämillä menestyvät vain ne kasvit, jotka sietävät kylmyyttä ja tuulen kuivattavan ja ajolumen kuluttavan vaikutuksen: on vain laikuittain paljasta maata sekä uuvanan, sielikön, riekonja variksenmarj~n maanmyötäisiä kasvustoja. Alkukesästä nämä äärikasvupaikat erottuvat tunturimaisemassa selvästi: yhdessä ne muodostavat juovikkaan seepramaiseman, jossa tummat tuulenpieksämät vuorottelevat valkeiden lumenviipymien kanssa. Kesien lämpötilat vaihteS kk. Tällainen ekosysteemi on herkkä ja pienikin muutos vaikuttaa laajalti. Suuret vaihtelut eivät ole tyypillisiä vain ilmastolle. Eri vuosien sääolot vaihtelevat erittäin paljon. Tunturikoivikkoa ja paljakkaa Kevolla . vanomaisesta. Talvisen lumipeitteen yläpuolelle yltävät lajit karsiutuvat, ja matala kasvutapa valtaa alaa. vsk.. Y iva uonto Sääoloiltaan ääreviä vuosia kutsutaan avain vuosiksi. Tunturiluonnon vaihtelualttius ilmenee ennenkaikSUOMEN LUONTO 1/91 50. Myös kasvija eläinmaailmassa vaihtelut ovat suuria. Ravintoketjut ovat lyhyitä ja suoria. Talven viimat pyyhkivät pienten kohoutumien lakiosat lumettomiksi. Kesä ei tule edes joka vuosi kaikille lumenviipymille. ·· I levat helteisistä arktisiin. Äärevä ilmasto Pohjoista luontoa leimaa ilmaston äärevyys. Paljakka saattaa kesken suven peittyä pits1ma1seen lumeen. TUNTURI LAPPI Linnen toteamuksen "Naturae maxima in minimas" eli vapaasti käännettynä luonnon suuruus löytyy sen pienistä yksityiskohdista. Lumen epätasainen jakaantuminen maaston pienpiirteiden mukaan on paljakalla varsin vaikuttava kasvutekijä. Emme vielä tiedä, kuinka suuri merkitys näillä poikkeuksellisen ankarilla tai suotuisilla vuosilla on pohjoisen luonnolle. Lumimaiden kasveja ovat muun muassa Suomen pienimmät pajut, hädin tuskin sammalesta kohoavat vaivaisja napapaju. Paljakalla havaitsee, miten tehokkaasti luonto hyödyntää pienetkin ympäristön erot, jotka aiheutuvat esimerkiksi maanpinnan muotojen vaihtelusta. Pohjoinen lajisto osoittaa tässä suhteessa hämmästyttävää joustoa. Meekojärvi. Talven ankaruuteen on valmistauduttava huolella ja ajoissa: myöhästyminen olisi kohtalokasta! Ilmaston suuren vaihtelevuuden vuoksi professori Ilmari Hustich kutsuikin pohjoisia alueita hasardi-ilmaston alueeksi eräänlaiseksi elämän riskialueeksi, jossa luonto elää lähellä minimimahdollisuuksiaan jatkuvassa paineessa. Lumimaiden kasvien ei tarv1ts1s1 talvisuojan vuoksi olla pieniä, .mutta lyhyt kesä ei suo isoille mahdollisuuksia. Silti kasvien syksy eli ruska tulee aina ajallaan