SUOMEN 1 • 1987 Kotihiiren menestystarina Vuoden puu on rauduskoivu Kanahaukka yhä lainsuojaton Vesihallinto 'hakoteillä
Itse tunturimittari on mitättömän näköinen vaalea, harmaankirjava perhonen, joka lentää myöhään syksyllä. Sivun kuvittajana jatkaa Jari Kostet. Naaras munii koivujen oksiin, ja munat talvehtivat siis lumen yläpuolella. Laaksojen koivikoissa ei yleensä edes ollut toukkia, mutta ylärinteillä koivikot syötiin paljaiksi. Puut selvinnevät suhteellisen vähin vaurioin, ja kesästä tullee niiden kannalta hyvä: tuholaisia on niukasti. Tällä kertaa tuho vain oli poikkeuksellisen laaja ja ensi kertaa meillä sitä tutkittiin tarkoin. vsk.. Ne sietävätkin melkoista pakkasta, mutta pitkäaikaiset yli kolmenkymmenen asteen pakkaset ovat jo liikaa munille. Kirkkaina tyyninä sääjaksoina kylmä ilma valuu laaksoon, jonne syntyy "kylmän ilman järvi". Tämän vuoden numeroissa Seppo Vuokko kirjoittaa kakkossivulla eläinten ja kasvien välisistä vuorovaikutuksista ja riippuvuuksista. Kesinä 1965 ja 1966 laajoilla alueilla Inarissa ja Utsjoella koivut kuhisivat tunturimittarin toukkia. Osansa mittarikannan romahtamiseen voi olla taudeilla, nälkiintymisellä ja sääoloillakin. Tapahtuma ei ollut ainutkertainen, vaan keskimaarm noin kymmenen vuoden välein jossakin päin kalottialuetta on tunturimittarin toukkien massaesiintyminen. Rinnemetsät ovat siis tunturimittarille "lämpimiä'' talvehtimispaikkoja! Tämän vuodenvaihteen ankara pakkaskausi todennäköisesti surmaa hyvin suuren osan talvehtivista hyönteisistä, varsinkin kun lumipeite on ollut suuressa osassa maata poikkeuksellisen ohut. Suurin osa tuhoalueesta toipui, mutta noin 500 km 2 entistä tunturikoivikkoa muuttui avoimeksi paljakaksi. 2 Tunturin ekosysteemi on melko yksinkertainen, lajeja on vähän ja ehkä juuri siksi jokin laji runsastuu ajoittain sunnattomasti, romahtaakseen taas aikanaan tavanomaiseen rooliinsa yhtenä ekosysteemin vähäväkisistä. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Laakson pohjalla saattaa olla kaksikymmentäkin astetta kylmempää kuin ylhäällä rinteellä: kun tunturissa on kohtuulliset -20, laaksossa voi olla jo huikeat -40. Ystävänä pakkanen. Tunnettuja esimerkkejä ovat sopulivuodet, mutta monilla muillakin eläimillä, jopa kasveillakin, on oma rytminsä. Tunturimittarin toukkien esiintymisessä oli selviä alueellisia eroja ja tuhoalueen raja terveenä säilyneeseen koivikkoon saattoi olla jyrkkäkin. Vihreät mittarimadot söivät molempina kesinä koivut lehdettömiksi tuhansien neliökilometrien alalta. Tunturimittarin loiset ja muut "viholliset" lisääntyivät nopeasti, ja jo kesällä 1967 tunturimittarin toukkia oli tavanomaisen niukasti
...... Erityiseen pulaan luonto joutuu, kun metsänparannustoimintaa harjoitetaan heikoissa kohteissa lähinnä työvoimapoliittisista syistä. Jos sekin on alisteista muille tavoitteille, ei se paljoa merkitse. Tapio Lindholm 3. 9 Seppo Vuo/anto: Vesija ympäristöhallinto hakoteillä ....... Etenkin metsänparannuslaki tähtää voimallisesti puuntuotannon lisäämiseen. Pystypuiden karsinnan säätäminen metsänparannustoiminnaksi on kuitenkin osoitus siitä, että viljelymetsätalouden virheitä aiotaan vastaisuudessakin korjailla paikkailemalla. Tämä linja on uusien metsälakien myötä vahvistunut. 38 Kirjoja ...... vsk. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Tämän vuoksi lakia täydentävillä asetuksilla ja ohjeilla tulisi sitäkin paremmin estää metsään ja muihin ekosysteemeihin kohdistuvat haittavaikutukset. 46 Luontoilta ...................... Kulotuksen pääseminen metsänparannusvaroin tuettavaksi toiminnaksi on katsottava myös esimerkiksi siitä, että luonto on antanut lainvalmistelijoille ekologisia oppitunteja. Metsäluontomme yksipuolistuminen tulee siis jatkumaan. moninaiskäyttö. Pikkutunneilla juuri ennen joulua eduskunta sai hyväksytyksi pitkällisten synnytystuskien jälkeen uudet metsälait, eli uuden lain metsähallinnosta, lain keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista sekä uuden metsänparannuslain. Laissa on kuitenkin unohdettu erilaisten metsänparannustoimien kokonaisekologiset vaikutukset, ympäristövaikutukset ja vaikutukset luonnon moninaisuuteen. Valtion metsien hoidossa olisikin selkeästi korostettava luonnonja ympäristönsuojelua. Tasokkaalla ja kriittisellä metsäkeskustelulla voidaan metsäluontoa kuitenkin vielä auttaa. ............ .. 26 Esko Joutsamo: Kestävä kehitys onko se mahdollista. Luonnonsuojelullisesti nämä lait ovat keskeisiä, sillä niillä vaikutetaan suoraan metsäluontoon. 10 Ritva Kupari: Susiko paha. .. 22 Juha Taskinen: Ilves sikalan nurkalla .................... Sama koskee lakiin tullutta mainintaa luonnonja ympäristönsuojelun huomioimisesta. .. ............... Tämä on positiivista, ellei se jää työvoimapolitiikan varjoon. ....................... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta. Metsien kasvatus ja hoito on pitkäjänteistä puuhaa, jossa ilman ekologisesti kestäviä menetelmiä ei voida myöskään saada jatkuvaa taloudellista tuotosta. 33 Mielipiteitä, keskustelua .. Laissa metsähallinnosta korostetaan liiketaloudellisesti edullista toimintaa, mutta puuntuotannon lisäksi edellytetään otettavaksi huomioon metsän muut käyttömuodot, so. 14 Terho Poutanen: Kanahaukkamme on yhä lainsuojaton ......................... ...... ............. .. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta..... Se ei kuulu pelkästään suojelualueiden rajojen sisälle. ........ Virheitä ei kuitenkaan suoranaisesti myönnetä. 30 Auli Kilpeläinen: Kierrätyksen tulevaisuus: Laitostua tai luontaistua .... Laeissa on osin osattu ottaa huomioon ne laajamittaiset metsäekologiset virheet, jotka on tehty Lapin ja vedenjakajaseutujen metsien uudistamisessa ja soiden metsäojituksissa. 44 Summaries of the Main Articles ........... Kuitenkin juuri lainsäätäjän olisi pitänyt ottaa huomioon, että on metsän liiallista yksinkertaistamista käsitellä sitä vain puuvarastona. ..... ........ .. .... Näin metsänhoidon tulee jo laeista lähtien perustua kestävyyden periaatteelle. 12 Hannu Niklander: Kun maisema tukehtuu .. Luonnonsuojelullisesti uudet metsälait ovat ristiriitaiset. Hyvääkin niiden avulla voidaan tehdä, mutta ne antavat tietä myös metsäluonnon arveluttavalle yksipuolistumiselle. ...... Lait liittyvät Metsä-2000 ohjelman nimellä kulkevaan laajaan puuntuotannon modernisointiin ja voimaperäistämiseen. 47 Kannen kotihiiren kuvasi Heikki Willamo. ............ .... Käytännössä kestävyys on metsähoidossa kohdennettu vain yhtä tarkoitusta varten: puuntuoton maksimointiin. vuosikerta lrtonumero 25 mk Paraneeko metsä uusilla metsälaeilla. .. ....... .................. Tsingis Aitmatovin Mestauslava-romaanin esittely ................... Tuotosta ei tule ja luonto kärsii. ...... 15 Tapio Lindholm: Vuoden puu on rauduskoivu .......... ................. 4 Rauno Ruuhijärvi: Voittoisa koskisota. Luonnonystävän aikakauslehti 1 • 1987 46. ........ 18 Heikki Willamo: Kotihiiri pärjää aina .............
Vesivoiman omistajille ja haltijoille maksetaan lain mukaan vesivoiman luonnonmukaisen nimellistehon mukaan laskettu täysi korvaus vesivoiman käytön estymisestä sekä korvataan määrätyin edellytyksin suunnitteluym. .: 5 C C :5 Koskiensuojelulain kivinen taival eduskunnassa Eduskunta hyväksyi joulukuun 19. Ensimmäinen pato koskiensuojelulain tielle kasattiin lain säätämisjärjestyksestä. päivänä 1986 lopullisessa kolmannessa käsittelyssä koskiensuojelulain . Lailla kielletään voimalaitoksen rakentaminen 53 vesistöön tai vesistön osaan, joissa on yhteensä viitisensataa koskea. Näytelmän mottona oli: "Uusi päivä uudet temput", pääja sivuroolien esittäjiä oli kymmenittäin eikä käsikirjoituksen etenemisestä ollut välillä kellään tarkkaa tietoa. Näytelmä huipentuu Koskinäytelmän huipentuma esitettiin eduskunnan suuressa salissa kymmenen joulukuun kaamospäivän aikana. Lakija talousvaliokunnassa keskeiseksi kiistakysymykseksi korvausten ja säätämisjärjestyksen ohella nousi odotetusti Iijoen keskijuoksun suojelu ja siihen kytkeytyvä Kollajan allashanke. Valmiiksi asia ei kevätkaudella kuitenkaan tullut. teollisuus alkoi vaatia koko jäljellä olevan vesivoiman käyttöä uudelleen tarkasteltavaksi, ja kun vaalien läheisyys näkyi jo heti alkusyksystä eduskunnan työskentelyssä, oli näyttämö tuleville tapahtumille koskiensuojelulain ympärillä viritetty. 4 SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Valiokunnan selvä enemmistö asettui kuitenkin hallituksen esityksen taakse, jolloin Iijoen keskiosa purjehti eduskunnan suureen saliin suojeltavien vesistöjen luettelossa. perustuslakivaliokunnalta ja lukuisilta asiantuntijoilta. Vaa'ankieleksi nousi keskustapuolueen Hannele Pokka, joka perustuslakivaliokunnan kokouksessa lokakuussa ratkaisi valiokunnan enemmistön kannaksi, että koskiensuojelulaki voidaan säätää tavallisena lakina. Kun väliin mahtui Tshernobylin ydinvoimakatastrofi, jonka jälkimainigeissa mm. toimenp1te1stä aiheutuneita kustannuksia. Tämä olisi lähes varmasti merkinnyt koko hankkeen hautautumista, koska tarvittava määrävähemmistö lain läpimenon estämiseksi olisi todennäköisesti löytynyt. Ponsi hyväksyttiin SDP:n ja SMP:n tuella ja sitä kannattivat myös kokoomuksen Holvitie, Pietikäinen, Salolainen ja Särkijärvi sekä vihLuonnonsuojelun suurvoitto: koskiensuojelulain ansiosta Kiiminkijoki ja 52 muuta jokea tai joenosaa saavat virrata vapaasti. Perustuslakivaliokunnassa keskustapuolueen, kokoomuksen ja maaseudunpuolueen Pentti Kettusen muodostama enemmistö näytti jo saavan läpi kannan, jonka mukaan laki pitäisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. vsk.. Esinäytös käytiin läpi hallituksen lisäbudjetin yhteydessä, jolloin äänin 105-86 meni läpi SKDL:n ponsi, jossa hallituksen edellytettiin myöntävän varoja Pudasjärven turvevoimalalle. Valiokuntakamppailu Eduskunnan lakija talousvaliokunta käsitteli lakiesitystä pitkin kevättä pyytäen lausunnot mm
Käytännössä ehdotus SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. piikavähennyksen. Erityisesti ansaitsevat tulla mainutuiksi kansanedustajat Esko Helle, Liisa Jaakonsaari, Mats Nyby ja Pertti Salolainen. Lisäbudjetin ponsiäänestyksessä keskustapuolue Ua RKP) asettuivat kuitenkin muodollisesti vastustamaan Pudasjärven turvevoimalaa, joten jo tässä vaiheessa näytelmän roolikuviot olivat pahasti sekaisin. olisi merkinnyt Kollajan altaan rakentamista. Opettajat valitsivat tutkittuna aikana 22 aikakauslehden joukosta vaihtelua eri aineiden oppimateriaaleiksi. Oppilaiden suosikki on Suosikki. Nurmijärveltä on rauhoitettu ns. Lääninhallitus on rauhoittanut Lohjalta Kaitalammin rotkolehdon alueen omistajan pyynnöstä. Ponnen hyväksyminen oli SKDL:n ehtona Kollajan alueen pitämiselle suojeltavien koskien joukossa. SKDL:n rintamasta altaan kannattajiksi erottuivat Oulun vaalipiiristä valitut edustajat Mustonen, Säilynoja ja Vähäkangas. Keskeistä osaa näytteli myös Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä, jonka johtokunnan piiristä löytyvät ne kansanedustajat, jotka ahkerimmin jaksoivat uurastaa koskiensuojelulain läpimenon puolesta. Lähes samoin numeroin kaatui esitys lain siirtämisestä yli vaalien. Mikkola, Mäki-Hakola, Pohjala, Saarikoski, Valo ja Viljanen, kristillisistä Muroma ja keskustapuolueesta Anttila, tyhjää äänesti keskustapuolueen Raudankoski. Aiemmin on jo rauhoitettu osa Kaitalammen länsirannan lehtoalueesta. Keskustapuolueen ja kristillisten kaikki edustajat olivat altaan rakentamisen puolella. reät ja kristilliset. Politiikan uskottavuuden kannalta tilanne oli jokseenkin irvokas. Vajaan hehtaarin suuruinen puronvarsilehto sijaitsee Kaitalammin eteläpäässä. Espoosta on rauhoitettu myös 12 yksittäistä puuta ja siirtolohkaretta luonnonmuistomerkeiksi. Mäki-Hakolan tekemä koskiensuojelulain hylkäämisesitys upposi kuitenkin pärskyen numeroin 15513 (1 tyhjä, poissa 30). Edustaja Söderströmin (Deva) tekemä esitys Kyrönjoen lisäämisestä koskiensuojelulakiin ei saanut tässä vaiheessa kovin suurta kannatusta. Koskiensuojelulain hylkäämisen kannalla olivat kokoomuksen edustajat Aaltio, Junnila, Järvenpää, Koivisto, Lahtinen, S. Lain eduskuntakäsittely osoitti jälleen kerran, että luonnonsuojelun kannatus ei noudata puoluerajoja eduskunnassa. Jo heti lakiesityksen toisen käsittelyn päätyttyä puheenjohtaja Väyrysen kuultiin jupisevan, "että seuraava hallitus tulee tekemään koskiensuojelulain muutosesityksen, joka mahdollistaa Kollajan altaan rakentamisen" . Keskustapuolue piti opposition turvevoimalaponnen läpimenoa SDP:n ja SMP:n tuella hallituksen pelisääntörikkomuksena ja alkoi heti miettiä vastavetoa. Yläasteella käytetyimmät lehdet olivat Suomen Kuvalehti, Suomen Luonto ja Seura. Lähes seitsemän hehtaarin suo kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Pari päivää ehti kulua koskiensuojelulain hyväksymisestä eduskunnassa, kun Pohjolan Voima Oy jo kirjautti sisään vesioikeuteen Kollajaa koskevan rakennuslupahakemuksen. Mutta kuinka pitkäksi aikaa. D 5. Kolmas kerta toden sanoo Lakiesityksen kolmannen käsittelyn olisi luullut olevan jo rutiinijuttu, mutta mitä vielä! Puheita ja vastauspuheenvuoroja riitti vielä neljäksi tunniksi ja ponsiäänestyksiin päästiin vasta keskiyön tunteina. RKP hajosi äänestyksessä pahasti ja mm. Tällä noin 3,5 hehtaarin lehtoalueella kasvavat mm. Tämä ilmenee RitvaSini Härkösen kokoamasta väliraportista, jossa hän selvittää aikakauslehtien käyttökokeilun tuloksia lukuvuodelta 198586 Lappeenrannan kouluista. lehmus, vaahtera, vuorijalava ja saarni. Koskiensuojelulaki on tässä maassa ensimmäisiä ja suurimpia vesiasioita, jossa jokirakentamisen parissa melko vapaasti puuhailleet voimayhtiöt ovat saaneet reilusti turpiinsa. ministeri Taxell, joka joitakin päiviä aiemmin oli huolestunut hallitusrintaman kestävyydestä eduskuntakuvioiden alati vaihtuvissa pyörteissä, äänesti Kollajan rakentamisen puolesta eli hallituksen esitystä vastaan. Monet keskustan kansanedustajatkin ilmoittivat puheenvuoroissaan, että koskiensuojelulaki on hyvä ja tarpeellinen ja erimielisyys koskee nimenomaan Kollajan aluetta. Kokoomuksen Pentti Mäki-Hakola johdatteli kuulijat jälleen kerran perimmäisten kysymysten äärelle, kun hän ilmoitti koskiensuojelulain tavoitteena olevan murentaa omaisuuden suojaa, jonka piiriin myös taivaalta satava ja sen jälkeen joissa virtaava vesi hänen mukaansa kuuluu. Esko Joutsamo KOTIMAASTA Uusia suojelualueita Uudenmaan läänihallitus on rauhoittanut noin 41 hehtaarin suoalueen, Tremanskärrin, Pohjois-Espoosta Espoon kaupungin hakemuksesta. Haavoja ei kuitenkaan jääty pitkäksi aikaa nuolemaan, vaan ne aiotaan voidella terveiksi rahalla. Puheenjohtaja Väyrynen yritti saada kokoomuksen ja RKP:n tukea koskiensuojelulain äänestämiselle yli vaalien, mutta nämä eivät siihen suostuneet. Tremanskärr kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. koskiensuojelulain siirtämisestä yli vaalien samaan aikaan, kun suuressa salissa useimmat puheenvuorojen käyttäjät samoista puolueista pitivät lakia tarpeellisena. vsk. Rajamäen vesitorninmäen lehtorinne. Myöskään keskustapuolueen oma eduskuntaryhmä ei innostunut lain äänestämisestä yli vaalien. Sen jälkeen päästiin lopulta käsiksi myös koskiensuojelulain sisällön kannalta ratkaisevaan toiseen täysistuntokäsittelyyn. Koskiensuojelulakiin kuulumattoman turvevoimalan ilmestyminen kuvioihin johtui taas yksinomaan Pohjolan Voima Oy:n ilmoituksesta, että jos Kollajan allasta ei saada rakentaa ei tule turvevoimalaakaan. Kun myös korvauspykälän muutosesitys hylättiin selvästi, oli koskiensuojelulaki solahtanut turvallisesti suvantoon hallituksen esittämässä muodossa. D Suomen Luonto omiaan opetukseen Lappeenrantalaiset opettajat arvioivat opetuskäyttöön sopiviksi aikakauslehdiksi Valitut Palat ja Suomen Luonnon. Iijoki hiertää Keskustapuolue sai hyvityksen Kollaja-ponnelle kun kokoomuksen, keskustan, SKDL:n ja pienryhmien muodostama epätavallinen enemmistö äänesti voimaan ns. Ala-asteella ja erityisopetuksessa opettajat suosivat eniten Valittuja Paloja, Kotiliettä ja Suomen Luontoa. "Jokirosvoyhtiöiden" -kuten edustaja Tennilä niitä eduskuntakeskustelun tuoksinassa nimitti toimintamalli näyttää edelleen noudattavan vanhojen gangsterielokuvien kaavaa: pystykauluksiseen popliinitakkiin, tummiin laseihin ja alasvedettyyn huopahattuun sonnustautunut miehenjärkäle ilmestyy viulukotelo kainalossa vesioikeuden kirjaamoon ja ärjäisee: "Maksakaa tai pilaan ympäristönne!" Kiitokset yli puoluerajojen Koskiensuojelulaki jää historiaan yli puoli vuosisataa kestäneen luonnonsuojelutyön suursaavutuksena. Lääninhallitus rauhoitti myös Espoon omistaman Hagan suopalstan Kirkkonummelta. Hämmästyttävää kyllä keskustapuolue ryhtyi täysin avoimesti tukemaan tällaista voimayhtiön kiristyspolitiikkaa. Merkittäviä päätöksiä ja työpanoksia koskiensuojelulain puolesta tehneitä kansanedustajia on kaikissa eduskuntaryhmissä. Iijoen suojelu meni läpi suurinpiirtein samalla kokoonpanolla, joka oli jo muodostunut lisäbudjetin Pudasjärvi-ponnen yhteydessä. Kaupunki omistaa alueen, joka on pääkaupunkiseudun viimeisiä avosoita. Eduskunta hylkäsi aanm 103-84 keskustapuolueen Tytti lsohookana-Asunmaan esityksen Iijoen keskijuoksun alueen poistamisesta suojelulaista. Suojelua kannattivat kokoomuksesta edustajat Hilpelä, Holvitie, Pietikäinen, Rusanen, Salolainen ja Särkijärvi, SDP:n, Devan ja: vihreiden ryhmät kokonaisuudessaan sekä SMP:n ryhmä lukuunottamatta edustaja Kettusta. Tällä hakemuksella aiotaan ilmeisesti ulosmitata yhteiskunnalta muutama kymmenen miljoonaa markkaa kipurahoja. Äänestyksissä suurimman mielenkiinnon kohteina olivat Iijoen keskiosan kohtalo ja korvauskysymykset. Koskiensuojelulaista käyty kamppailu osoitti, ettei luonnonsuojeluliiton Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmälle viime vuonna myöntämä Ympäristöpalkinto mennyt väärään osoitteeseen. Keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat siis hieroivat kabineteissa kauppoja mm. Aikakauslehtiä käytetään Lappeenrannan koulujen opetuksessa myös kuluvana lukuvuonna
Näin voidaan välttää mahdolliset suojelun kanssa nst1rnta1set maankäyttötarpeet. Ministeriö on osoittanut kirjeensä lääninhallituksille, kunnallishallituksille ja seutukaavaliitoille. Liikkeen muut tavoitteet ja toimintatavat ideoidaan osallistujien voimin. Ympäristöministeriö on lähettänyt ohjeensa tueksi suojelualueita määrittelevät kartat niihin kuntiin, joita suojeluohjelmat koskevat. Lasiarkussa rojottavaa torsoa kuljetetaan eri puolilla Suomea ennen keväistä hautausta. 6 syytä ottaa huomioon myös niiden lähellä sijaitsevien alueiden kaavoituksessa. Kunniamaininnan saivat Sakari Hinnerin, Leena HämetAhdin, Arto Kurton ja Seppo Vuokon kirjoittama Maarianheinä, mesimarja ja timotei sekä Seppo Saaren teos Karhu, joka kuuluu Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kustantamaan kirjasarjaan Suomalaista luontoa parhaimmillaan. Pyramidista on tarkoitus tehdä tuleville sukupolville muistomerkki ajasta, joilloin muovikassi oli erottamaton osa suomalaista maisemaa. Muovikassit museoon -toimintaryhmä perustaa maamme ensimmäisen muovikassimuistomerkin Kalevalan päivänä 28. Harjujen suojeluohjelmaa toteutetaan muista ohjelmista poiketen maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn kautta. Uusiopaperi sopii väitöskirjoihinkin Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pitkänen puolusti vähän ennen joulua Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa bupivakaiinispinaalipuudutuksesta. Parhaat luontokirjat RK Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallitus nimesi vuoden 1986 luontokirjaksi teoksen Taiteilijaveljekset von Wright Suomen kauneimmat lintumaalaukset, jonka maalaukset ovat Magnus, Wilhelm ja Ferdinard von Wrightin tuotantoa ja teksti Anto Leikolan, Juhani Lokin ja Torsten Stjernbergin kirjoittama. 2. Vapun tienoilla se palaa Pirkkalaan haudattavaksi. Ohjeiden mukaan luonnonsuojelualueiden merkitys on Merikotkan pesimäalue rauhoitettu Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntahallitus ja paikallinen maanomistaja ovat sopineet 36 hehtaarin ikimetsäalueen rauhoittamisesta. Alue on yksi Ahvenanmaan paristakymmenestä merikotkan pesimäpiiristä. Suojelualueiden maankäytön suunnittelemiseksi on useimmiten tarkoituksenmukaisin kaavamuoto vahvistettava yleiskaava. Se on vielä tarpeettoman kallista eikä se ole kotimaista. Samaan suojelualueeseen saattaa olla kunnan kannalta järkevää liittää myös maakunnallisia tai paikallisia suojelukohteita. Nämä periaatteessa suojellut kohteet tarvitsevat tuekseen kaavoitusta. Jos kaavoituksessa halutaan poiketa olennaisesti suojelukohteelle esitetystä rajauksesta, tulee poikkeamasta neuvotella ympäristöministeriön ympäristönja luonnonsuojeluosaston kanssa. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Muumio nostetaan kymmenen vuoden välein haudastaan ja katsotaan, onko palsamointi onnistunut, maatuuko muovi. Valtioneuvoston suojeluohjelmat on tehty ens1s1Ja1sesti valtakunnallisin perustein. Suomen Luonto onnittelee ''uusiopaperilla'' väitellyttä tohtoria. RK Muumio-ympäristötaideteos paljastettiin joulun alla Pirkkalan kunnantalon edessä. KOTIMAASTA Luonnonsuojeluohjelmia edistettävä kaavoituksessa Valtioneuvoston hyväksymät luonnonsuojeluohjelmat · tulee ottaa huomioon eriasteisessa kaavoituksessa ja kaavoituksen keinoin tulee edistää niiden toteutumista, sanotaan ympäristöministeriön lähettämässä yleiskirjeessä. Osa kansallisja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan kirjatuista puistoistakin on vielä perustamatta. Ahvenanmaan maakuntalaki velvoittaa maakuntahallituksen korvaamaan ansionmenetykset, mutta tässä tapauksessa maakuntahallitus ei kykene maksamaan korvausta valtiolta saamistaan luonnonsuojelumäärärahoista. vsk.. Naistenmatkan ala-asteella pohditaan terveemmän kulutuksen vaihtoehtoja kello 12 alkaen. Aihe ei juuri sivua Suomen Luonnon alaa, mutta luonnonsuojelullista asiassa on se, että väitöskirja on painettu uusiopaperille. Jokainen Kalevalan päivän tilaisuuteen tuleva voi tuoda ideoidensa lisäksi kassillisen muoviroinaa muistomerkkiä varten. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto maksaa maanomistajalle lähes neljännesmiljoonan korvaukseksi ansionmenetyksestä. Muovikasseista kyhättyä taideteosta on tarkoitus kierrättää eri puolilla maata. Itse muistomerkki on pyramidi, johon sullotaan luonnosta löytyvää muovia. Uusiopaperin käytön ongelmaksi hän toteaa saman kuin mekin. Ympäristöministeriö katsoo kirjeessään, että valtioneuvoston hyväksyminen luonnonsuojeluohjelmien kohteiden tarkempi selvittäminen ja luonnontilan seuranta kuuluu ympäristönsuojelulautakunnan tehtäviin. Suurin osa lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyvistä kohteista on vielä suojelematta sekavien maanomistusolojen vuoksi. Eroon muovikulttuurista Muovikassien vastaista kansalaisliikettä puuhaava toimintaryhmä paljasti joulun alla Pirkkalassa Muumio-ympäristötaideteoksen. Pirkkalassa. Toimintaryhmä kutsuu kaikkia kiinnostuneita perustamaan Kuluttajat vapauteen -liikettä tähän tilaisuuteen. Suomen Luonnolle lähettämässä kirjeessä Mikko Pitkänen kertoo saaneensa ajatuksen lehdestämme. Kuluttajaliikkeen ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu muovikassien tarpeettoman käytön lopettamisen. Näihin samoin kuin kaavoituksesta aiheutuviin kustannuksiin voi kunta saada valtion tukea. Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvien laajojen suojelualueiden perustaminen vaatii vielä usean vuoden työn
Laurilan oikealla puolella kansanvalistusseuran edustajat Esko Suomalainen, Aimo Halila ja Kosti Huuhka. Hallintoveuvoston puheenjohtajana jatkaa pääjohtaja Heikki Koski ja varapuheenjohtajana pääjohtaja Nils Silfverberg. Ministeriön mukaan muutos on puhtaasti tekninen. Tällaisen lehden toimitus työskentelee kokonaisuutena. Tuotto käytetään suomalaisen luonnonkuvauksen ja luonnonsuojelun edistämiseen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Pentti Seppälä. Riistanhoitopiireille lupa 180 ilveksen ampumiseen Riistanhoitopiirit saavat maaja metsätalousministenon päätöksellä myöntää pyyntikautena 86/ 87 luvan 180 ilveksen kaatamiseen. 7. Lehti on myös kasvattanut monipuolista avustajakuntaa. pien sallimasta määrästä tapetaan noin kaksi kolmasosaa eli 120-130 eläintä. Lippuja myyvät ennakkoon Lippupalvelu ja Suomen Luonnonsuojelun Tuki. Kansanvalistusseuran palkinto annettiin nyt 13. Vuosi sitten lupia annettiin 132 ja 65 ilvestä kaadettiin. Ministeriö määrittää vain lupien enimmäismäärät. Eniten lupia myönnettiin Kymen (50 kpl), Pohjois-Karjalan (50), Etelä-Hämeen (30) ja Pohjois-Hämeen (20) riistanhoitopiireille. Toimistopäällikkö Seppo Mattila maaja metsätalousministeriöstä vakuuttaa, ettei ministeriön tarkoituksena ole kääntää ilveskantaa laskuun, vaan ainoastaan hidastaa sen kasvua siellä, missä kanta on suurin ja vahinkoja on eniten sekä samalla edistää ilvesten levittäytymistä uusille alueille. Ohjelmassa on lisäksi Juha Mälkösen "Metsän ristiturpa SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Suomen luonnonsuojeluliitto arvosteli lupien avokätistä antamista lausunnossaan jo vuosi sitten: ''Kanta voi muutenkin olla yliarvioitu. KOTIMAASTA Kansanvalistusseura palkitsi Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Aarne Laurila luovuttamassa Heli Heikkisen maalausta toimitussihteeri Ritva Kuparille ja päätoimittaja Tapio Lindholmille. Tilaisuuden järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat ry. vsk. Hän on toiminut 1970-luvulta lähtien aloitteellisesti Parikkalan Siikalahden suojelun edistämiseksi ja kantanut vastuuta Siikalahdella olevan opastuskeskuksen hoitamisesta. Lisäksi ilveksiä kuolee nälkään, tauteihin, liikenteeseen ja vanhuuteen. Metsästys kohdistuu mitä todennäköisimmin lisäksi juuri hyväkuntoisiin, maastossa saalistaviin ja sinne runsaasti jälkiä jättäviin yksilöihin. Tavoitteeseen nähden lupien määrä ja arvioitu noin 120130 eläimen kaataminen on melkoisen suuri, kun ilveksiä -kuvasarja jäniksen vuodesta" , Arno Rautavaaran "Hopeameri ja auringonnousun ruokit", Seppo Saaren "Elämyksiä karhumailla", Juha Suonpään "Takapihan piikkipallo" ja norjalaisten Rolf Sörensenio ja Jörn-Bömer Olseoio "Vesi" ja "neljä vuodenon maassamme vain jonkin verran yli puolen tuhatta. Ilvestä saa metsästää joulukuun alusta maaliskuun loppuun. Liput maksavat 60 mk tai 45 Terhosta tiedottaja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotussihteeriksi on siirtynyt Terho Poutanen, joka aiemmin toimi liitossa järjestösihteerinä. Tieteen tulokset ja luonnonsuojelun ajankohtaiset käytännön asiat, uutiset, katsaukset ja kannanotot muodostavat Suomen Luonnossa tasasuhtaisen kokonaisuuden. valitetaan hirvieläinten runsautta ja niiden aiheuttamia vahinkoja pelloilla, metsissä ja maanteillä, ei annettaisi suden ja ilveksen saalistaa lainkaan näitä luontaisia saaliseläimiään", liitto totesi. Viime elokuussa tehdyssä asetusmuutoksessa ilveksen kaatolupien myöntäminen siirrettiin maaja metsätalousministeriöltä riistanhoitopiireille. kansanvalistusseura toteaa ja korostaa lehden nykyisen toimituksen työn rinnalla FM Teuvo Suomisen ansioita lehden toimitussihteerinä 196871 ja päätoimittajana 197279. Näyttely ja tuote-esittelyt ovat avoinna klo 18 lähtien. Lupaehdoissa kielletään tappamasta naarasta, jolla on poikaset. Suomen Luonto on korkeatasoinen sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan. Tänä vuonna lupia siis myönnettiin 50 enemmän. Samaan aikaan heikoin osa ilveksistä karsiutuu luontaisesti pois." Liiton mielestä petojen vahingollisuudesta esitetään myös melko ristiriitaisia käsityksiä: ''Samanaikaisesti kun aikaa". Hallintoveuvosto myönsi tämänvuotisen tunnustuspalkinnon lehtori Pauli Kantoselle Parikkalasta. Suomen Luonnon ansiot näkyvät myös vertailussa aikakauslehdistömme keskitasoon. Maailman Luonnon Säätiön hallintoneuvosto Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallintoneuvostoon on valittu seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi teollisuusneuvos Heikki S. Muualla maassa riistanhoitopiirit saavat myöntää enintään kaksi kaatolupaa piiriä kohden, jos "se on välttämätöntä erityisen vahingon estämiseksi''. Kansanvalistusseura halusi palkita lehden kiitokseksi sen tiedollisesta antoisuudesta, vireydestä ja toimituksellisista ansioista. Kansanvalistusseura perustelee palkinnon myöntämistä lehdelle mm. Lähtöasemiltaan samanlaisista julkaisuista ovat monet jääneet vaatimattomiksi ja toimituksellisesti jopa kömpelöiksi. klo 19 alkavassa tilaisuudessa. seuraavasti: Tällä palkitsemisella Kansanvalistusseura arvostaa tieteellisen tutkimuksen tulosten yleistajuista esittämistä, joka on erityisen tärkeää elinympäristöämme ja koko luontoa koskevan tiedon osalta. Suomen Luonnolla ei ole taustanaan mitään vankkaa kustannusyhtiöitä, vaan sen taustavoimana on itse luonnonsuojeluväki. 2. Suomen Luonto on mukana jakamassa palkinnon omalle suosikkikuvalleen vuoden parhaitten luontokuvien joukosta. Suomen Luonto sai vuoden 1986 kansanvalistusseuran palkinnon. JL mk istuinpaikasta riippuen. Heikkilä, vararehtori Risto Ihamuotila toimitusjohtaja Kalevi Kauniskangas, varatuomari Simo Kärävä, pääjohtaja Jaakko Piironen, apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi ja johtaja Arne Wessberg. kerran. Palkinto on suomalainen taideteos, tällä kertaa Heli Heikkisen maalaus Vesivesi. Uudellemaalle ja Etelä-Savoon annettiin kumpaankin kymmenen sekä Pohjois-Savoon ja Kainuuseen molempiin viisi tappolupaa. Ministeriö arvelee, että luVuoden luontokuvat Vuoden 1987 parhaat luontokuvat palkitaan Finlandiatalolla maanantaina 9. Nykyinen taso ansaitsee kiitosta myös sen vuoksi, että sille on päästy paitsi ammatillisesti pätevien toimittajien myös vapaaehtoisten asiantuntijain ja harrastajien voimin
Sammalisto esitti selitykseksi lintujen uusintalaskennan aikoihin vilkastuneen ääntelyn ja siitä johtuvan helpomman havaittavuuden . Eteläisimmän Suomen hippiäiset "kuolivat" kahdessa kuukaudessa lähes viimeistä lintua myöten. Punatulkut viettävät kesät hiljaiseloa kuusivaltaisissa metsissä, talveksi ne tulevat ihmisten ilmoille. Seuraavalta vuodelta hyväksyttiin 276 havaintoa _ 60 laji_sta. 1984 Dick Forsman ja Mika Kilpi tapasivat pikkukajavan Helsingin Harmajalla ja helmikuussa 1985 monet lintuharrastajat kävivät tutustumassa Helsingin Niskalassa oleskelleeseen isoturturikyyhkyyn. Vuodelta 1984 se hyväksyi 324 havaintoa, jotka koskivat 73 eri lajia tai rotua. Ehkä linnut ovat joulun tienoilla vasta parveutumassa asutuskeskuksiin ja helmi-maaliskuun vaihteessa hajaantumassa jälleen kesäisille pesimäpaikoilleen. Laskentojen vuosiraporttien kanssa aikanaan ahkeroinut Lasse Sammalisto havaitsi jo varhain, että helmimaaliskuun vaihteessa laskijat tapasivat enemmän viherpeippoja kuin joulun ja uudenvuoden tienoilla. Hilden ei voinut muuta kuin ennustaa vuosi vuoden jälkeen, että hippiäisen laulua ei tulevana kesänä kuusikoista tulla kuulemaan . Eli kummankin laskennan aikaan viherpeipot ovat liikekannalla ja laji niin ollen on laskentakohteena hyvin epäkiitollinen. Ainakin yksi hyvä puoli tässä helmikuisessa lintumaailman köyhyydessä kuitenkin on: Juuri nyt on oikea aika aloittaa hyvä harrastus, lintujen tarkkailu. Punatulkkua pidettiin pitkään tyypillisenä paikkalintuna, jollaisesta se sai olla esimerkkinä koulukirjoissakin. Sitä mukaa kun rengastetuista linnuista saatiin löytöjä, punatulkkua on alettu pitää vaelluslintuna ja osittaismuuttajana. Viherpeipon kevättalvisella "runsastumisella" voi olla kovin yksinkertainen selitys. Kun tänne jääneetkään eivät käyttäydy huomiota herättävästi, luonto näyttää sitäkin autiommalta ja tyhjemmältä. Pihamaitamme koristavista linnuista suuri osa lienee syntynyt Venäjällä, osa jopa Uralin tuolla puolen. Tätä selitystä Sammalisto sitten tarjosi vuodesta toiseen . Eniten talven mittaan vähenee hippiäinen jos unohdetaan räkätti, joka vielä joulun jälkeenkin voi muuttaa etelämmäksi lunta ja pakkasta pakoon. Talvisydämeksi moni lintu siirtyy tiiviisti ihmisen seuralaiseksi. Tiaissekaparven korkeat yhteydenpitoäänet eivät pysty hiljaisuutta rikkomaan. Siitä lähtien kun Helsingin yliopiston eläinmuseo keväällä 1966 käynnisti ns. Viherpeipon talvikannan suuruudesta ja lajin talvisesta levinneisyydestä saisi ehkä parhaan kuvan tammi-helmikuun vaihteessa tehtävillä laskennoilla. Helmikuussa linnustomme on vähälajisin. Kevätmuutto ei uusintalaskennan aikana vielä ole alkanut, joten viherpeippojen ''runsastumisen'' täytyi olla vain näennäistä. uusintalaskennat helmimaaliskuun vaihteessa, lintuharrastajat ovat laskeneet kuinka monta prosenttia minkäkin lajin yksilöistä talven mittaan menehtyy. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. vsk .. Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen rariteettikomitea tarkastaa kaikki julkaistavat havainnot harvinaisista linnuista. Kuitenkin hippiäisellä menee yhtä hyvin kuin ennenkin . Toisaalta Suomen punatulkkuja tai meille idästä tulevia lintuja tavataan pitkin Skandinaviaa ja Keski-Eurooppaa, joten linnun tie ei aina käy linnuntietä, ei ainakaan kesäisestä kuusikosta talvisen pihan kauralyhteeseen. Mitättömimmätkin rasahdukset kuuluvat selvästi: puukiipijän rapistelu kaarnaisella rungolla; hömötiaisen nokan napautukset kun lintu on keksinyt syksyllä kaarnan rakoon tai jäkälän alle kätketyn pillikkeen siemenen. Näiden 600 havainnon joukossa on vain kaksi helmikuulta: 15. Talvi on linnuille yhtä kärsimystä ja kamppailua kuoleman kanssa; niin ainakin yleisesti luullaan. Talvilintulaskennat eivät muutoinkaan paljasta, mitä vuodenvaihteen ja helmi-maaliskuun vaihteen välillä todella tapahtuu. Tai jos ei menisikään, syytä voi etsiä metsähoidosta tai happosateista siinä missä talven ankaruudestakin . Pääkaupunkiseudun jouluja uusintalaskentoja alkuvuodet tunnollisesti seuraillut Olavi Hilden oli huolissaan 8 KOTIMAASTA enty1sesti juuri hippiäisestä. 2. Talven lintumetsä on autio, lauluton Sydäntalvinen metsä on hiljainen. Tämä vuodenaikainen elinympäristön vaihto on helpoiten havaittavissa epäsuorasti : talvella pihamaalla suorastaan tungeksii talitiaisia, mutta metsästä niitä tapaa vähemmän kuin kesällä, sitä vähemmän mitä kauemmaksi asumuksista mennään. Vertailukohteena on pidetty 1956 aloitetun vuodenvaihteeseen ajoittuvan ns. joululaskennan tuloksia
Vesilaki antaa tämän mahdollisuuden vesioikeuksille, jotka kuitenkaan eivät sitä juuri käytä. Ympäristöministeriö esitti suojeltavat kohteet koskiensuojelutoimikunnan luonnonsuojelijoista koostuneen vähemmistön ehdotuksen mukaisesti. Koskiensuojelulla on meilläkin pitkä ja katkera historia. Moni muu poliitikko menetti kylläkin lain käsittelyn yhteydessä vähäisenkin ympäristönsuojelijan maineensa. Pikkujoet ja purot tarvitsevat oman suojeluja lunastusohjelmansa. vsk. 9. Valitettavasti vain samalla kun suojellaan lijokea, tuhotaan suoluontoa, pilataan vesiä ja väärinkäytetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Kiireellisin on Kyrönjoen suojelu, jonka tulkittiin ehkä vähän hätäisesti tarvitsevan erillislain vesihallituksen ja Jyllinkosken Sähkön 1974 tekemän rakentamissopimuksen takia. Eduskunnassa kokoomus ja keskustapuolue, muutamia valveutuneita edustajia luSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Lain eduskuntakäsittelyn aikana hän joutui jopa omassa vaalipiirissään kohtuuttoman painostuksen kohteeksi, mutta hoiti lain mestarillisesti kotiin. Erityisesti Pudasjärvellä väitettiin, että suojelu on estämässä satojen uusien työpaikkojen tulon kuntaan. I.K. Turve ei sovellu lauhdevoiman tuottamiseen. Koskiensuojelulain eduskuntakäsittelyssä sai kohtuuttoman huomion kysymys Iijoen keskijuoksusta ja Kollajan altaasta sekä asiaan kuulumattomasta Pudasjärven turvevoimalasta, jotka keskustapuolue oli kytkenyt yhteen. Sitä säilytetään matkailijamaisemana, joka on kansan omaisuudeksi lunastettu, että luonto säilyisi ja koski saisi ainiaan riemastuttaa mieliä luonnon mahtavimpana ilmiönä''. Vaikka suojelun hyväksi ei mitään ratkaisevaa tapahtunut, loivat kovaotteinen vesirakentaminen, suuret tekojärvet ja tuhoisat säännöstelyt suojelulle myönteisen ilmapiirin. Sen ensimmäinen tulos oli Ounasjokilaki 1983. Koskiensuojelulaissa on valitettavasti aukkoja, jotka vaativat korjaamista. lnha kirjoitti lmatrankoskesta 1909 kirjassaan Suomen maisemia: "Mikä Imatran tarkoitus nykyään on. Kuusamon koskisota 1950-luvulla avasi uudelleen silmät koskien luonnonsuojeluarvoille. Turpeen korjuun vesistövaikutukset ovat myös niin haitalliset, että jo ne kääntävät taseen negatiiviseksi. Kiitoksen tästä rohkeudesta ansaitsee ympäristöministeri Matti Ahde. Vesilaki, joka säätelee myös vesivoiman rakentamista, ei anna sen omistajalle vapaata omaisuuden käyttöoikeutta, vaan rajoittaa sitä monin tavoin. Jo vuosikymmen myöhemmin kosken vesivoimasta käytiin häikäilemätöntä kauppaa ja 1929 voimalaitos ei enää päästänyt kuuluisaan luonnonuomaansa pisaraakaan vettä. Se on niin arvokasta, että sitä ei tulisi polttaa 30 prosentin hyötysuhteella ja tuhlata loppulämpöä Pudasjärven jokivesiin. Voittoisa koskisota Joulukuussa hyväksytty koskiensuojelulaki kuuluu luonnonsuojelun suuriin voittoihin. Koskiensuojelulaki vain itseasiassa merkitsee sitä, että eduskunta on käyttänyt demokraattista oikeuttaan harkita sekä suojelun tarvetta että valtakunnallista energian tarvetta. Suojelu ei ole siis loppuun viety, vaan sille on vasta luotu mahdollisuudet. Ne ostettiin suojelutarkoituksessa valtiolle 1913-17, mutta rakennettiin 1940-50-luvuilla. Kollajan allas olisi tuskin tuonut yhtään enempää pysyviä työpaikkoja kuin sen yhteydessä menetetään. kuunottamatta, vaativat suojelua koskevissa asioissa lähes aina perustuslain mukaista vaikeutettua lainsäätämisjärjestystä. Turvetuotannon vajaat sata työpaikkaa ovat tosiasia, mutta niistäkin on suurin osa vain kesäaikaan rajoittuvia. Kun virtaavien vesien luonnonsuojeluarvot tulevaisuudessa vielä paremmin ymmärretään, saatetaan ihmetellä miksi laki säädettiin vasta nyt. Samanlainen kohtalo oli Merikosken ja Utajärven koskilla Oulujoessa. Koskilain ulkopuolelle jäivät myös alle puolen megawatin pienkosket, jotka saattavat tekniikan kehittyessä joutua pyörittämään pieniä turbiineja. Tämän voi ymmärtään vain siten, että suojelua ei sinänsä rohjeta torjua, mutta lain säätäminen pyritään tekemään niin vaikeaksi ja korvaukset niin suuriksi, että suojelu ei käytännössä onnistu. Pitkällä aikavälillä Pudasjärvenkin turve tarvitaan Oulun yhdistettyä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa ja ammoniakkiteollisuutta varten. Vesija ympäristöhallitukselle koskiensuojeluohjelma muodostaa haasteen, monet kosket ja joet tarvitsevat kunnostusta uittoperkausten ja kalannousua edistävien rakenteiden takia. Luonnonsuojeluväki voi oikeutetusti olla ylpeä myös omasta panoksestaan lain aikaansaamisessa
Asetuksella on toistaiseksi jatkettu entisiä tehtäviä. Epäselvää on miten tehtävät jaettaisiin lääninhallituksen ja vesija ympäristöpiirin kesken. Jl PUHEENVUORO Vesija ympäristöhallinto hakoteillä Vesihallitus siirtyi 1. lngarkilajoella on alkamassa ruoppaustyö, jonka SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. 1986 ympäristöministeriön alaisuuteen ja samalla nimi muuttui vesija ympäristöhallitukseksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vesija ympäristöhallitus jatkaa entisiä vesihallituksen tehtäviä eikä tehtäviä voida järjestellä luontevasti uudelleen ilman henkilöstön muutoksia. Maatalouden ylituotantotilanteessa ei peltopinta-alaa pitäisi lisätä. Hyöty jää usein kustannuksia pienemmäksi. vsk.. Töiden vaikutus rauhoitettuun Savijärveen ei ole tiedossa. Tulvamaiden luonto tuhotaan Uudeltamaalta on hyvää vauhtia häviämässä tulvamaille ominainen kasvija eläinkunta sekä luonnontilaisten jokivesien eliöstö. Lisäksi hankkeet uhkaavat luonnonympäristön, esim. Koskenkylänjoen perkaustyöt ovat vähentäneet tulvamaita. Vaarana on hallinnon moni10 mutkaistuminen. Nummenjoen perkaustyöt muuttavat viehättävän Nummen kyläasutuksen keskellä kulkevan jokilaaksan maisemallisen luonteen. Työt vievät enemmän valtion varoja kuin tuottavat lisäansioita viljelijöille. Lääninhallitukset puolestaan eivät halua vesilain mukaisia yleisen edun valvontatehtäviä, ellei sitä varten tule henkilökuntaa. Vesija ympäristöhallinto haluaa uusia jätehuoltoon ja kaatopaikkojen valvontaan liittyviä tehtäviä. Perkaustöiden jälkeen vesimyyriä tulvamailta pyytävä kiljukotka ei ole pesinyt alueella. Toisaalta vesihallituksen itseään valvova rooli pitäisi purkaa. 10. Tulvamaat kyllä soveltuisivat hyvin eräiden maatalouteen liittyvien tuotantomuotojen, ennenkaikkea karjatalouden harjoittamiseen. Monien hankkeiden taloudellisuus on kyseenalainen. Lisäksi talvisten koskikarojen esiintymispaikat ovat vaarassa hävitä. Tämä on seurausta vesihallituksen suorittamien vesirakennustöiden laajasta arvostelusta, joka johti vaatimuksiin peräti vesihallituksen lopettamiseksi. Siuntionjoen alueella on perattu jokiuomaa mikä muuttaa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan jokilaakson luonnontilaa. C. Monet vesihallituksen suunnittelemat vesienjärjestelytyöt jatkuvat tai alkavat. Mutta mitä tapahtuu luonnossa ja ympäristössä. Tällä hetkellä ei ole tietoa, miten alueen saukkokanta ja luonnonvarainen taimenkanta tulevat selviämään. tulvamaiden säilymistä. Esimerkiksi puhemies Pystysen johdolla istunut komitea es1tt1 vesihallituksen lakkauttamista. s C ö > 8. Uudellamaalla ruopataan monia jokiuomia tavoitteena tulvamaiden vähentäminen ja viljelyn perusedellytysten parantaminen. Muuttuivatko vesipnrm tehtävät
Vesija ympäristöhallinnon tulisi palvella monipuolisempia tavoitteita ja toteuttaa hankkeita, jotka eivät vähennä luonnonrikkautta. Arviointi ja siitä annetut lausunnot eivät ainakaan Uudenmaan osalta vaikuttaneet mihinkään. Vesistöjen perkausten asemesta vesija ympäristöpiirit voJ.1 sivat esimerkiksi kunnostaa lintuvesiä ja rakentaa lintu,or-neja. Paikka on saavuttanut suuren suosion ruotsalaisten keskuudessa. Itse alueiden hoito vaatii kenties säännöllisiä toimenpiteitä, kuten niittämistä tai laiduntamista. Tuleeko tämä linja jatkumaan vesija ympäristöhallituksessa. Ympäristövaikutuksia ei koskaan arvioitu. Valtioneuvoston suojeluohjelmiin kuuluvat alueet kaipaavat hoitoja käyttösuunnitelmia sekä suunnitelmien toteuttamista. Tulvasuojelu on valtioneuvostossa jäänyt maaja metsätalousministeriöön, jolla on tältä osin määräysvalta vesija ympäristöhallintoon. Seppo Vuolanto Kirjoittaja työskentelee Uudenmaan lääninhallituksessa ympäristöosaston vs. Vesistöjen varsien ajankohtaiset suunnittelutehtävät olisi annettava seutukaavaliitoille, joiden ammattitaitoinen suunnittelijakunta on kuulemma turhautumassa järkevien suunnittelutehtävien puutteeseen. Ongelmana on vain se, ettei mistään tahdo löytyä voimavaroja suunnitteluun. Porvoonjokea suunnitellaan työttömyystöinä seutukaavaliitossa ja Siuntiojokea suunnittelemaan on saatu konsultti. Kirjoittaja kehottaa hakemaan oppia Ruotsin Horn,, borgajärveltä, missä tämän maineikkaan lintujärvea tulya. Eikö kuitenkin vastuu töiden ympäristövaikutuksista kuulu hankkeen suunnittelijalle. Porvoonjoella ja Siuntionjoella suunnitellaan samanlaisia töitä. Tesjoen ruoppausten vaikutuksia jokivarren kynäjalavien ja 1 uonnonsuo j elual ueiden säilymiseen ei ole selvitetty. tavoitteena on tulvien vähentäminen. Ruoppausta ja suojelusuunnitelmia Tällä hetkellä suuren suosion ovat saavuttaneet Uudenmaan jokivarsien virkistysja suojelukäyttösuunnitelmat. . Vesihallituksen arvosteSUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Miten tästä eteenpäin. Samaan aikaan kun Siuntionjoen ruoppaukset ovat käynnistyneet, selvitellään jokivesistön ja rantojen luonnonsuojelun kannalta merkittäviä seikkoja. Hankkeiden rahoittamisesta voidaan hyvin luopua vaikka vesioikeus olisikin antanut luvan töiden aloittamiseen. Vesija ympäristöhallinnon virkamiehet mielellään korostavat maatilahallituksen roolia ympäristövaikutuksiltaan kielteisten hankkeitten rahoittajana. ja rantaniittyjen hoitoon sekä havaintomahdollisuu · kohentamiseen on käytetty yhdeksän miljoonaa kruua 11. lun ollessa kuumimmillaan muutamia vuosia sitten, asetettiin vesirakentamisen tarvetoimikunta pohtimaan vesistöjen tilaa muuttavien töiden tarvetta lähivuosina. Alueelta löydettiin luonnonvarainen taimenkanta vasta ojituksen jälkeen. Ennen minkäänlaisten töiden aloittamista olisi arv101tava ympäristövaikutukset ja luovuttava ympäristöä pilaavista töistä. Valtion varojen käyttäminen luonnonsuojelun ja kansantalouden kannalta vahingollisiin töihin olisi kokonaan lopetettava. Miksi työt säännöllisesti suunnitellaan ja tehdään totaalisen muutoksen periaatteella. Monet lintuvedet ovat kunnostamisen tarpeessa, siten että alueen luonto säilyisi mahdollisimman monipuolisena. vsk. Kun ympäristöministeriö valvoo sekä seutukaavaliittoja että vesija ympäristöhallitusta, ei vesialueiden suunnittelutehtäviä liene kovin vaikea yhdistää. Voimavarat on suunnattava yleisesti hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Mihin järjestykseen vesija ympäristöhallitus asettaa omia toiminta-ja taloussuunnitelmiaan laatiessaan toisaalta ympäristöministeriön ja toisaalta maaja metsätalousministeriön hankkeet, jää nähtäväksi. Miksei luontoon ja ympäristöön kielteisesti vaikuttavien hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioida. Vesienkäytön kokonaissuunnitelmien tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat tulleet vesihallituksen s1sa1senä virkatyönä. Millaiset työt sitten sopisivat vesija ympäristöhal!innolle. Ruotsin Hornborgajärveltä voi käydä ottamassa oppia. Näiden suunnitelmien käyttökelpoisuus on ollut vähäinen eikä vastaa niihin uhrattua työpanosta. Vantaanjokeen nousee lohi ja muutenkin joen virkistyskäytön edellytykset paranevat. Virkistyskäytön ja luonnonhoidon kustannukset ovat tähän mennessä olleet yhdeksän miljoonaa kruunua. osastopäällikkönä. Lääninhallituksen lausunnolle ei annettu arvoa ja työt jatkuivat edelleen niiden suunnitelmien mukaan, jotka ennen tarvetoimikuntaakin olivat vireillä. Tulisi selvittää paikat, joihin rakennetaan havaintotorneja ja polkuja sekä pysäköintipaikkoja
Mestauslavan sudet yrittävät toteuttaa osansa luonnon kiertokulussa, eivät enempää eivätkä vähempää. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Ritva Kupari Neuvostokirjailija Tsingiz Aitmatov vieraili Suomessa marraskuun lopulla juhlistamassa Mestauslava-romaaninsa julkaisemista ja kertomassa ajatuksistaan. vsk.. Niillä on paikkansa. Ihminen on luonnon edessä kuin vallanpitäjä. Ekologisia ongelmia, uskontoa ja huumeita käsittelevä teos on kiihdyttänyt yhteiskunnallista keskustelua Neuvostoliitossa. Aasian kaukaisille aroille tunkeutuu kuitenkin ihminen, joka ei kunnioita elämää eikä tunne rajojaan: ihminen mullistaa alkuperäisen elämänjärjestyksen Mojunkumin arolla järjestämällä verisen saigaantilooppilahdin ja tuhoamalla susiparin jälkeläiset. Ihminen on hyvin itsekäs, sanoo Aitmatov. Monitahoisen romaanin osat kietoutuvat yhteen susiparin, sinisilmäisen Akbaran ja jykevän Tastsainarin elämänkamppailussa. Hän lähestyy uudessa kirjassaan ekologisia ongelmia tietoisesti eläimen näkökulmasta. Tukeudun siihen, että ihmisellä on pohjimmiltaan tarve löytää totuus ja oikeudenmukaisuus elämässä, sanoo Tsingiz Aitmatov. Saduissa pahan symboleina esiintyvät sudet kohtaavat kirjassa pahan ihmisen hahmossa. Ihminen tuhoaa kolmasti Akbaran ja Tastsainarin jälkeläiset: ensimmäiset pennut kuolevat apokalyptisessä antilooppijahdissa, toinen pesue tuhoutuu ihmisen sytyttämässä kaislikkopalossa ja kolmannet pennut ryöstetään rahan himassa. Romaanin ydinkysymykset koskettavat kuitenkin maailmanlaajuisesti aikamme ihmistä. Lopulta sudet kostavat omaksi tu12 Susiko paha. Hän on taiteilijoiden vauhdittaman yhteiskunnallisen keskustelun kärkihahmoja Neuvostoliitossa
Paimentolaiskansan perinne Kirgisiassa kasvanut Aitmatov tuntee arojen elämän, sudet ja lammaspaimenet. Aitmatovin romaani on kuohuttanut mieliä Neuvostoliitossa. Ja vielä vähemmän ainutlaatuisen Mojunkumin asukkaat saattoivat tietää, että juuri noista tuiki tavallisista asioista koitui maan päällä sekä hyvä että paha. Olemme mestauslavalla tuon tuostakin omantuntomme kanssa tai mykkinä, voimattomina todistajina tarpeettomien mestauslavojen äärellä. Mestauslavassaan Aitmatov osoittaa, että pahan voimat hyökkäävät totuuden kimppuun; ne ovat kekseliäitä. Kuuletko miten ulvon ja nyyhkin ja kohtuni on kauttaaltaan tulessa tuskasta ja nisäni ovat paisuneet maidosta eikä minulla ole ketään jota imettäisin ja ruokkisin sillä olen menettänyt pe~tuni. Neuvostoliitossa kirja on taistelun ja yleisen mielipiteen kanava enemmän kuin meillä. Luonnon tuhoamista vastaan tulisi kaikkien koota v·oimansa. Tule alas Bjuri-Ana, tule tänne niin istutaan rinnakkain ja itketään yhdessä. Pyrin välittämään tämän susiperheen kohtalon kautta, Aitmatov painottaa. vsk. Hän kertoi kuuluvansa siihen ihmisryhmään Neuvostoliitossa, joka kärsii luonnon puolesta ja saastumisen vuoksi eikä useimmiten hyväksy luontoa tuhoavia tai uhkaavia rakennushankkeita. Hän kertoo saaneensa myönteistä palautetta susien elämän epätavallisesta kuvauksesta. hokseen. "Uskon totuuteen" Mikä on totta, sitä ei voi tuhota, sanotaan Kirgisiassa. Kaikessa tarkoituksenmukaisuudessaan luonto oli vapauttanut eläimet tuosta kirotusta olemassaolon taakasta, vaikka tuossa armossa sitten piilikin Mojunkumin asujaimia vaaniva murhenäytelmä. Paitsi ekologisia ongelmia, Aitmatov purkaa kirjassaan myös huumekysymystä ja ihmisen suhdetta uskontoon. leet, että sama ilmiö koskee meitäkin. Missä ne ovat ja mitä niille on tehty. Radio Citylle antamassaan haastattelussa Tsingiz Aitmatov nimitti itsensä ekokärsijäksi. D 13. Minkään niistä ei ollut edes määrä kuvitella, että loputtomalta tuntuva Mojunkumin savanni olisi lakeudestaan ja suuruudestaan huolimatta vain pieni saareke Aasian mantereella, peukalonkynnen kokoinen maatilkku, joka oli karttoihin merkitty kellanruskealla värillä ja jota vuosi vuodelta supistivat kynnetyt uudismaat, arolla porakaivojen jäljessä vaeltavat ja uusia laitumia etsivät lukemattomat karjalaumat sekä kanavat ja tiet, joita rakennettiin savannin välittömään läheisyyteen tulevan suuren maakaasujohdon rajavyöhykkeille. Aitmatov on optimisti, hän uskoo että Neuvostoliitossa on mahdollisuus poistaa yhteiskunnalliset ongelmat hallitusti. Siinä käsitellään avoimesti ongelmia, joista on vuosikausia vaiettu. Arizonan eroosio heijastuu myös Kazahstaniin, sanoo kirjailija ja myöntää kotimaassaankin syyllistytyn maan köyhdyttämiseen esimerkiksi kasvattamalla vain puuvillaa, suosimalla tuhoisaa monokulttuuria. Aitmatovin käydessä Suomessa marraskuun lopulla oli Mestauslava käännettävänä Eglannissa, Länsi-Saksassa, Unkarissa ja Ruotsissa. Kuuntele, kuuntele kuuntele minua Bjuri~a, kuuntele minun itkuani!" Niin itki ja ulvoi kuuta päin Akbara sinä yönä keskellä kylmiä kallioita ... Se olen minä, Akbara, täällä kylmillä vuorilla onnettomana ja yksin. Maailmanlaajuinen kilpailu teknisestä ja taloudellisesta edistyksestä voi kirjailijan mielestä johtaa ihmiskunnan tuhoon, ellei järki saa valtaa himosta tuhota ympäristöä. Enää ei ole samantekevää, missä saastuneet vedet, pirstotut erämaat ja kuihtuvat laidunmaat ovat. Kirjailijan huuto kaikuu rajuna: paha voittaa liian usein. Totuus säilyy kuitenkin aina hengissä. Näiden aihepiirien avulla kirjailija pohtii hyvän ja pahan suhdetta elämässä. Tule alas susijumalatar, minä vien sinut sinne missä synnyin, arolle missä ei enää ole tilaa susille. Aitmatov intoutuu suomimaan maansa propagandatyön virheitä. Minun on niin paha olla, Kuuletko miten itken. Ja että siinä suhteessa kaikki riippui ihmisistä itsestään mihin he nämä ihmiskunnalle niin tuiki tavalliset asiat kohdistaisivat: hyvään vaiko pahaan; ja käyttäisivätkö niitä luovasti vai tuhoavasti. Ulla-Liisa Heino, SN-kirjat 1986, 399s. Kirjailija käyttää kiehtovasti lähtökohtanaan Kirgisian kansantarustoa. Eläinten hävittämistä edes tarpeeseen tuli välttää, koska luonto kostaa tavalla tai toisella. Mutta minkäs sille . Tsingiz Aitmatov: Mestauslava, suom. Paimentolaiskansan perinne on tulvillaan eläintarinoita. ydinenergian käyttöön niin kauan kunnes siihen liittyvät ongelmat on ratkaistu. Minä tulen sinun luoksesi kuuhun, asun siellä ja suren maata. Luonnosta elantonsa saaneet ihmiset ovat jo muinoin harkinneet tarkoin suhdettaan luontoon. Jollet tule BjuriAna, nosta luoksesi minut, susiemon vailla pentuja. Olemme samaa sukua koko ihmiskunta. Uskon siihen, sanoo Aitmatov. Esimerkkinä hän kertoo kirjailijoiden painostuksesta Siperian jokien virtauksen kääntämistä vastaan. voi, ihminen on mukavuudenhaluinen. Ja kerrassaan mitään Mojunkumin savannin nelijalkaiset ja muut luontokappaleet eivät tienneet niistä vaikeuksista, jotka hallitsivat itse ihmisiä, jotka olivat yrittäneet oppia tuntemaan itsensä siitä lähtien kun heistä tuli ajattelevia olentoja, vaikka he eivät olekaan vielä ratkaisseet ikuista arvoistusta, miksi paha melkein aina voittaa hyvän ... Tule · tänne, näille kalliovuorille, missä täälläkään ei ole meille sijaa, ei näytä missään enää olevan sijaa susille... Nämä tunkeutujat eivät kuitenkaan olleet tiedemiehiä tekemässä uhrautuvasti löytöjä, joista jälkeläiset voisivat olla ylpeitä, vaan tuiki tavallisia ihmisiä, jotka tekivät tavallista työtä, sellaista jota melkein kuka tahansa osasi ja jaksoi tehdä. Mutta mikään niistä ei edes aavistanut sitä. Parikymmentä vuotta sitten Neuvostoliitossa iloittiin siitä, että Yhdysvaltoja vaivasi voimakas eroosio. Teos puhuttelee länsimaista lukijaa varmasti eri tavoin kuin neuvostoliittolaista, maan sisäisistä ongelmista kiinnostunutta kansalaista, mutta yksi on varmaa: se puhuttelee. 000 "Katso minua, susijumalatar Bjuri-Ana. Vastaavaa eläinten olemuksen ja käyttäytymisen kuvausta saa kaunokirjallisuudesta hakea. Uudessa gorbatshovilaisessa ilmapiirissä teokselle on yhteiskunnallinen tilaus. Oi Bjuri-Ana, kuuletko sinä minua. Aitmatov tunnustaa suhtautuvansa kielteisesti mm. Oltiin tyytyväisiä, että kapitalistinen maa tuhoutuu! Emme silloin ajatelSUOMEN LUONTO 1/ 87 46
Miten konkreettinen näköalattomuus vaikuttaa sanan vertauskuvalliseen merkitykseen. Mielikuvitus ei riitä osoittamaan, miten taimista varttuu näkymiä katkaiseva tiheikkö . Vanhojen metsien tilalle istutetaan taimikoita. Joskus makasi tien sannassa kyy, isona kuin polkupyörän sisuskumi. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa, joista tuorein, Suksien surujuhla, ilmestyi 1985. Viljelyslakeus on kaunis. Kun käveli rannalta tai metsästä pellolle, siellä vallitsi kuin eri päivä. Syksy toi uusia reittejä. Hannu Niklander asuu Vihdissä ja työskentelee kirjailijana, pakinoitsijana, kriitikkona, esitelmöitsijänä ja kirjoittajakouluttajana. Samalla kun väestön enemmistö kaupunkilaistuu, maalaiset metsäläistyvät. Talven viimat sattuivat pellolla kasvoihin yhtä kipeästi kuin jäällä. Näkee paljon. Laudabunt alii mitä ylistävätkin. Sitä paitsi, ei kai tasaikäinen ja yksilajinen taimisto ole oikeaa metsäksi palauttamista. Maanomistaja on maisemanomistaja. Isoiset tekevät isoja vahinkoja, salpaavat maisemaa eritasoliittymän tievallilla tai peittävät pellon parakeilla, joita nimittävät rivitaloiksi. Kellot, päivänkakkarat ja apilat kukkivat. Lakeudella virtaa joki tai puro, pikkupoikana minulle vältti isompi viemäriojakin. Heinätyö oli kiireistä rääkkiä pirullisena hiostavan auringon alla. Niin ja silloin vielä ruiskaunokkikin. Eläkepappa voi viimeisillä voimillaan istuttaa vainiosta lohkaistun tonttinsa täyteen nuorta havupuuta, kuin joulukuusten myyntipaikaksi. Ymmärtäähän sen. Metsänhoito käy yhä raaemmaksi, marjamatkalla ei enää kaunista metsää näe. Kaipasin pellolle kuin menneiden vuosisatojen taiteilijat Alppien taa Italiaan, lämpöön ja ihmisten ilmoille. Kauniita ovat kaikki maisemat, kun ihminen elää joltisessakin sovussa luonnon kanssa. Ikänsä hän on unelmoinut omasta metsästä. Lämmin, aurinkoinen, tuulisempi kuin metsässä, tyynempi kuin rannalla. Mitä aiheuttaa kulttuurille ja kansanluonteelle se, että pian näemme ikkunasta vain oman pihan. Lapsena en koskaan asunut aivan peltomaisemassa, mutta hyvin likellä kyllä. Mikäli nuoria puita kasvaa istuttamatta, puhutaan pensaikosta. Suvella varottiin tallaamasta kasvavaa ruohoa, mutta nyt sai oikaista yli keltaisen sängen. Saloahan se on aikanaan ollutkin, voi joku sanoa. Semmoinen pitää saada edes malliksi, omalle pihalle. Ojissa seisoo pensaikkoa, puronvarret ja törmät vesoittuvat. 14 SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Kun ei karjaa laidunneta, metsänreuna kasvaa umpeen. Sitä tuuhettuu juuri näinä vuosina metsänreunoihin, törmäpelloille, hylätyille saroille, laitumille ja kedoille. Paljon on ennallaan, mutta lajimäärä vähentynyt, samoin avaruuden tuntu. Pian sitä näkee vain vanhoissa Sillanpääja Niskavuori-elokuvissa. Taas maisema sulkeutuu. Kerrankin oli vainiolla ja järvellä samanlaista. Lievälläkään sateella pelto ei tarjonnut suojaa, ja niiden harvojen puiden alle ei salaman pelossa arvannut hakeutua. Tuntuu yksinäiseltä, kun ei lumisten peltojen takaa enää tuiki lamppu. Kevättalven keleillä pelto soi taas uuden puolen. Hän runoili tavallisesta italialaisesta maisemasta. vsk.. Kun se ilo loppui, ilmaantuivat töyhtöhyypät pellon ylle räimimään. Pellolla lepatti kirjavia perhosia, tienvieren putkikasveissa surisi kiiltäviä kärpäsiä. Enää ei näe kylän toiseen päähän saati naapurikylälle. Salaojitus yksipuolisti juoksevat vedet. Suurpiirteinen, lievästi kumpuileva. Hannu Niklander Kun maisema tukehtuu Laudabunt alii, ylistäkööt toiset, totesi roomalainen Horatius kuuluisista nähtävyyksistä. Huonoja sarkoja metsitetään. Mutta mihin vaiheeseen maisema tahdotaan entistää. Loivia mäkiä liukuen pääsi yli hohtavan hangen aivan kuin lentäjä ylittää valkeat pilvet. Aika tehokkaasti pystyy tavallinenkin ihminen tukkimaan kylänäkymän, jos omistaa maata taktisessa kohdassa. Sama ongelma kuin raunioiden restauroijilla. Hänelle rakkain paikka oli huvila Sabiinilaisvuorilla. Vuosisatainen eteläsuomalainen kulttuurimaisema kukoisti vielä lapsuudessani. Jos kerran mahdollisimman entiseksi, niin miksei saman tien soravalliksi, jäätikön reunaksi. Kun kotirannan västäräkit olivat mustavalkoisia, täällä ne keikkuivat keltaisina. Kilometrienkin takainen valonaapuri oli naapuri, nyt häntä ei puilta näy. Kaikin tavoin kohtuullinen maisema. Kivitaskut naksuttivat ladon raunion vaiheilla, joskus lekutteli tuulihaukka kauan saran yläpuolella. Uusmaalaisena olen väsymiseen asti kuullut, miten oikeat, kauniit maisemat ovat, jolleivät nyt Lapissa, niin Järvi-Suomessa ainakin. Ei kuuluta enää yhteen heidän kanssaan. Pelto näytti toisetkin puolensa. Uudeltamaalta kelpaa korkeintaan saaristo
Se on toistaiseksi selvinnyt sen verran hyvin niin vainosta kuin ympäristömyrkyistäkin, ettei sille ole käynyt niin kuin muuttohaukalle tai merikotkalle. Kanahaukka on meillä rauhoitettu vain osaksi pesimäkautta, huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Kanahaukka ei ole vahinkolintu, ja sen kanta on viime vuosina selvästi vähentynyt. Ja lisäksi: niin kauan kuin kanahaukkaa saa ampua, tapetaan myös muita haukkoja ja pöllöjä "kanahaukkoina". Petolintututkijoitamme on kansainvälisissä konferensseissa alettu jo osoittaa sormella: onko Suomi enää sivistysvaltio. Pariskunnat pesivät uskoIJisesti vuqdesta ministeriön yhteishankkeetoiseen samassa metsikössä, missä niillä on pari-kolme vaihtopesää. Kanahaukkamme tarvitsevat täyden lainsuojan. Kanahaukka on perushaukkamme. Kanahaukkoja 6 000 paria Valtakunnallinen petolintuprojekti käynnistettiin Helsingin yliopiston rengastustoimiston ja ympäristöKanahaukka elää vanhoissa, jyhkeissä kuusikoissa. vsk. 15. Pääosan vuotta kanahaukkaa saa yhä vainota. SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Terho Poutanen Suomalaisia osoitellaan jo sormella Kanahaukkamme on yhä lainsuojaton Suomen lisäksi tiettävästi vain Bulgariassa kanahaukan tappaminen on laillista huvia. Tähän ei ole ainuttakaan järkevää perustetta
Petolintukauppa saata1snn kuriin, jos petolintujen maastavienti olisi kertakaikkiaan kielletty. "Kanahaukkoina" tapetaan piittaamattomuuden ja kelvottoman lajintuntemuksen vuoksi runsaasti myös rauhoitettuja petolintuja. Kanahaukka rauhoitettava kokonaan Kanahaukka on vihdoin rauhoitettava kokonaan. Museoavustaja Jukka Haapala eläinmuseosta epäilee, että kanahaukkakantamme on viime aikoina pienentynyt. Rengastustoimiston joh.: .J taja Pertti Saurola esitti ] Kanabaukkoja asustaa metsissämme vain joitain tuhansia pareja 1985 kanahaukkakantam5 me kooksi 1980-luvun alkupuolen vuosina 5 830j 6 810 paria. Linnut valmistautuvat yleisesti pesimään jo maaliskuun puolella, jolloin metsästäjä voi käydä listimässä emot pesältä. Kun 10 x 10 km:n tutkimusruutuja oli tuolloin tarkistettu 161 ja niistä runsas kolmasosa oli kanahaukan suhteen hyvin tutkittuja, kanahaukasta esitettiin alustava kannanarvio: 6 000 paria. Pari pesii vuodesta toiseen samassa pesässä tai ainakin samassa pesämetsässään, jossa on pari kolme vaihtopesää. Kun kanahaukan pesämetsä hoidetaan talousmetsäksi, vanha pari yrittää pysyä sille uskollisena viimeiseen asti. Tällaisia viestejä on SLL:n toimistoon kantautunut kuluneena syksynä mm. vsk.. Vuonna 1982 tutkimuksen piirissä oli 178 kanahaukkaparia. Kanahaukan heikkenevä pesimätulos on todettu valtakunnallisessa petolintukantojen seurantaprojektissa. Aikaisemmin esitetyt arviot olivat vaihdelleet 600 parista 7 000 pariin. Itse asiassa asetuksen mainitsema aprillipäivä ei ole riittävän varhainen kanahaukan pesinnän turvaamiseksi. Taantumisen syyt "yleisiä" Kanahaukka on vanhojen metsien laji. Poikueiden koko on Kirkkonummella merkitsevästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin, mutta koko maan aineisto painottuukin 1950ja 1960Rauhoitus nyt riittämätön Rauhoitus ei anna nuorille kanahaukoille paljonkaan mahdollisuuksia selviytyä lisääntymisikään asti. Vai onko muka broilerinja kananmunantuotantomme pienimmässäkään vaarassa. 6 000 parista on menty alaspäin ehkä kymmeniä prosentteja. Vain kotimetsässään uskollisesti kyyhöttävät aikuiset linnut, jotka elävät vanhoiksi, jos ihminen suo, ovat taanneet kanahaukkakannan pysymisen tähän saakka sittenkin varsin vakaana. Jo ensimmäisen vuoden tulosten perusteella Jukka Haapala ja Pertti Saurola esittivät arvion kanahaukkakantamme koosta. Pesimätuloksen heikkeneminen heijastaa talviravinnon niukkenemista. Luontomme uljaimpia siivekkäitä kanahaukan täydellinen rauhoittaminen sen sijaan auttaisi suunnattomasti. Vanhat kanahaukat elävät pesämetsänsä tienoilla kesät talvet. Heikko ravintotilanne lykkää pesintää; mitä vähemmän ravintoa on saatavilla, sitä kauemmin kestää ennen kuin naaras kykenee aloittamaan pesimisen ja sitä pienemmän pesyeen se munii. na 1982. Täysrauhoitus ei loukkaisi ketään eikä haittaisi kenenkään elinkeinoa. Haukkahäkkiin pulu syötiksi ja kaikki silmänkantaman haukalla pitempi kuin meillä! päähän eksyvät kanahaukkanuoret joutuvat satimeen. Kanahaukalla käydään kansainvälistä kauppaa. Elinympäristöjen tuhoutuminen ja ympäristömyrkyt koettelevat muutoinkin kaltoin petolintuja kaikkialla maailmassa; ei ole mitään järkisyytä niitä varta vasten vainota ja tappaa. Pesimätulos heikkenee Kanahaukkamme saavat nykyisin poikasia pesää kohti vähemmän kuin ennen. Ka16 Nuoren kanahaukan elämä on vaarallista: ensimmäisenä elinvuotenaan niistä kuolee noin puolet. Jos kanahaukka nauttisi lain suojaa, muidenkin petolintujemme elinmahdollisuudet paranisivat. Pesiä hävitetään edelleen pesimäaikaisesta rauhoituksesta huolimatta, petolintuja Lounais-Hämeessä tutkinut Jouko Alhainen kirjoittaa paikallisen lintuyhdistyksen vuosikirj assa. Erityisen selvänä kanahaukan poikastuoton pieneneminen on havaittu Kirkkonummella ja Sipoossa, jossa Dick Forsman ja Björn Ebrnsten ovat seuranneet 20 kanahaukkaparin elämää vuodesta 1977 lähtien. Ensimmäisenä elinvuotenaan kanahaukoista kuolee ehkä puolet. Sitä mukaan kun vanhoista linnuista aika jättää, metsä autioituu kanahaukoista, sillä nuoret eivät kelpuuta harvapuisia nuoria talousmetsiä pesimäpaikoikseen. Kanahaukan ravintona ovat talvella lähes pelkästään kanalinnut, kesällä saalisvalikoima on laajempi. neistoon. Ilmajoelta. Asenteet joidenkin metsästäjien keskuudessa, myös heidän keskusjärjestöissään ja jopa maaja metsätalousministeriössä, ovat kanahaukkaa vastaan. Kanahaukan rauhoittaminen ei ole tarpeen yksin lajin itsensä vuoksi. Vain ruuan puute talvipakkasilla ajaa linnut asutuille seuduille varistai pulujahtiin. Vaikka poliisi ja tulli pystyisivätkin tunnistamaan kanahaukkoina ammutut merikotkat, viranomaisten on täysin mahdontonta tarkistaa esimerkiksi sitä, onko maasta vietävä kanahaukka todella pyydystetty rauhoitusajan ulkopuolella. Suomesta viedään kanahaukkoja laillisesti sekin on mahdollista ja laittomasti. nalintujen väheneminen ei lukujen tietoihin. Luvut hän oli ~------------------------' saanut maan petolintuasiantuntijoilta, joista jokainen arvioi omalta alueeltaan, kuinka monta kanahaukkaparia sillä vähintään pesii ja kuinka monta kanahaukkaparia sillä korkeintaan voi pesiä. Kanahaukkana ammutaan yleisesti kaikkia petolintulajeja. Talousmetsissämme kanalinnut ovat ahtaalla. Syksyllä riistanhoitajat, erityisesti fasaaninkasvattajat, "poimivat" aivan laillisesti nuoret kanahaukat luonnostamme kuleksimasta. D SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Kirkkoole viivasuoraa laskua, nummen kanahaukkapoimutta jokainen katovuosi kueiden keskikoko on pieon aina edellistä huolestutnentynyt keskimäärin 0, 7 tavampi; alamäkeä menpoikasella poikuetta kohti, nään ja lujaa. Kun kanakun sitä verrataan täsmälhaukan talviravinto lopleen samalta alueelta vuosipuu, kanahaukka on jo kana 1962-1976 koottuun aidonnut aikaisemmin
Leimaajan tai metsurin sinänsä kaunis ajatus pesäpuun säästämisestä hakkuuaukean keskelle ei kanahaukkaa lohduta: Pesäpuu pysyy autiona, sillä kanahaukka tarvitsee kokonaisen metsän. Kun kanahatikalle kelvolliset vanhat metsät tuomitaan yhä useammin hakattaviksi maan tasalle, sille jää yhä niukemmin elintilaa luonnossamme. Näiden kuvien kertomus erään haukkaparin kotipesän kohtalosta ei ole poikkeus; samanlaisia tarinoita riittäisi kerrottavaksi eri puolilta entisiä salojamme vaikka kuinka monia. vsk. Pelkkä pesäpuu ei riitä SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. Talousmetsissä se vu tyy hyvin huonosti. Kuvat: Pekka Tervamäki 17
"Tiedänpä vieläkin vanhan tarinan pojasta ja tytöstä, jotka läpi elämänsä kulkivat yhtä ainoaa päämaaraa kohti", aloittaa Sakari Topelius kertomuksensa "Koivu ja tähti". Se on ollut yksi luetuimpia Topeliuksen kertomuksia. Paras aika tarkastella rauduksen oksistorakennetta ja sen muodon syvintä olemusta on juuri talvi . Oksien kärjet ovat ohuita ja notkeita. Tyttö taas sen, "että tähti iltasilla kimaltelee koivun lehvien lomitse". Ensin kaski, sitten koivikko. Koivu on kiistelty metsäpuu. Näin latvus muodostuu, etenkin avoimella paikalla kasvaessaan, leveäksi ja monitahoiseksi. Nystyistään raudus tunnetaan Rauduskoivun lähin sukulainen meillä on hieskoivu eli suokko. Kodista he muistavat pari asiaa. Paras ero on nuorissa lehdissä ja vuosikasvaimissa. Tuohikultuurissa eläneet suomalaiset kaskesivat ja raivasivat maata. Tuohikulttuurimme syntyi kaskeamisesta Rauduskoivu on lähempänä ihmistä kuin useimmat 18 muut suomalaiset metsäpuut. Kaskiviljelyn ollessa voimakkaimmillaan kaadettiin koivikot varsin nuorina uudestaan kaskiksi. Usein se kuitenkin hajaantuu muutamaksi samanarvoiseksi päähaaraksi. Rauduksen oksisto on komea Rauduskoivu on komea puu. Koivu ja kaski kuuluvat yhteen. Sanat ja niiden merkitykset vaihtelevat, mutta tämä itämerensuomalainen sanavertailu osoittaa, että koivikko ja kaski ovat miltei synonyymeja; ekologisestikin eroa on vain jokunen vuosikymmen. Nuoressa oksassa on pihkanystyjä. Siinä kaksi pientä sisarusta ön joutunut sodan uhreina vieraaseen maahan ja vaikka heillä on aineellisesti kaikki hyvin, he halajavat takaisin kotiin. Koivikot ovat kaunistaneet maisemaa menneen kaskikulttuurin muistona. Rauduskoivu muiden lehtipuiden avustamana hallitsi maisemaa. Nystyt näkyvät hyvin myös silmin. vsk.. Mitat ovat jotakuinkin samat kuin kuusella tai männyllä. Siitä on saatu vastat ja luudat ja sen ritvaisilla oksilla on monen sukupolven lapset kasvatettu niin herran kuin vihaisen isänkin nuhteeseen. Poika sen että ''vanhempien kartanolla kasvaa iso koivu, jossa linnut laulavat aamunkoitteella" . Runko on suora jatkuen latvaan saakka. Sen puuaines on arvokasta, mutta sitä vastaan on myös taisteltu myrkyin ja vesurein. Sitä ei ole aina kovin helppo erottaa rauduksesta. Tapio Lindholm Vuoden raudus uu • OIVU n Rauduskoivu pihamaalla on yksi suomalaisuuden syviä symboleja. Joskus ritvaisuutta on hieskoivullakin, mutta ei rauduksen määrin. Kuusi ja mänty saivat väistyä, maiseman tummat piirteet vaihtuivat rauduskoivun heleyteen. Rauduksen versoissa on pihkanystyjä, jotka tekevät oksista paitsi tahmeita myös karheita. Kun huurrekukat peittävät puun ja valkaisevat sen myös oksistoltaan, on kuin koivu olisi herännyt uuteen kelmeään eloon. Vironkielessä koivun nimi onkin kask. Se voi kasvaa 30-metRauduksen lehti on kahteen kertaan saha/aitainen ja pitkäsuippuinen. Pääoksatkin ovat vankkoja, vinosti ylös suuntautuvia. Hieskoivu on nukkakarvainen. Syntyi ahomaita ja koivuhakoja. Näin siitepöly löytää helpommin tiensä törröttäviin eminorkkoihin. Ne riippuvat alaspäin, erityisen komeasti juuri vanhanpuoleisella pihapuulla, josta muodostuukin oikein riippakoivu. Raudus kukkii lehtien ollessa vielä hiirenkorvalla. Hieksen nuoria oksia verhoaa nukkakarva, SUOMEN LUONTO 1/ 87 46. riseksi, vaikka tavallisesti se on täysikokoisena 25metrinen tai lyhyempi
Pakkaspäivänä sydäntalvella saattaa koivikosta kuulua kovia napsahduksia. Raudu&lcoiVUI! MIUIOt oksit Pakkasen Jaubtue,a liiHu1I -"' ä e >, t -----------------------------------------------------~ :i: joka tekee oksista vaaleita ja pehmeitä. Kun kova pakkasjakso lauhtuu, lämpenevät myös jäähtyneet koivun rungot. oltavat. Mahlassa viihtyvät myös erilaiset hiivasienet. Männyn paksu kaarna tasoittaa ja eristää lämpötilanvaihteluja. Suurissa ja iäkkäissä koivuissa näkyvät tummat rosoiset pullistumat, pakurit, ovat tämän seurausta. Koivu on ohutkuorinen puu. Se on myös erinomaista sytykettä, vaikka tästä piirteestä onkin vaikea keksiä ekologista etua elävälle puulle. Sekin on erottamaton osa suomalaisuutta. Pakuri muodostaa 19. Tuohi on eräs koivun erikoispiirre. Lapin tunturikoivikot ovat lähempänä hieskoivua; tunturikoivu on hieskoivun alalaji, joka on saanut peri·määnsä vaihtelevan maarän pensasmaisen äyrilehtisen vaivaiskoivun geenejä. Koivu on sopeutunut kovaan talveemme. Hikihuoneita on muuallakin, mutta vain meillä siihen liittyy kunnon piiskaaminen. Erityisen kohtalokkaaksi kävisivät kirkkaat kevättalven päivät, jolloin juuret ovat jäässä ja kovat yöpakkaset muistuttavat vielä talven vallasta. Pakkanen paukkuu, sanotaan. Tuntureille asti se ei kuitenkaan nouse. Pintapuu kuitenkin nopeammin kuin sydänpuu. Kuusi kärsii näistä ongelmista, etenkin jos se on hakkuilla alistettu paljastamaan runkonsa. Valkea van puun kuoressa on harvinainen kaikkialla muualla maailmassa. Usein kuitenkin taas talvella pakkashalkeama syntyy samaan paikkaan. Tunturikoivu on geneettisesti nuori yksikkö, jolla on muotoutuvan lajin monimuotoisuutta. Tämä on pakkashalkeama. Raudusta sen olla pitää. Pakkanen paukuttaa koivun runkoa Pakkanen ei rauduskoivua juuri haittaa. Tuohi on sopinut hyvin kattamisaineeksi ja monenmoisten tuohisten tarve-esineiden valmistusmateriaaliksi. Vaikea olisikaan kuvitella muuta kuin notkeaoksaista raudusvihtaa. Lämmetessä puu laajenee ja kun sydänpuun ja pintapuun välille näin syntyy tiheysero, purkautuu se repeämällä. vsk. Tuohi ei ole paksu, mutta se on tiivistä, joten se on koivulle mainio haihtumissuoj a. Voimakkaat auringonsäteet, jotka meidän oloissamme vielä paistavat enimmäkseen viistosti, voisivat ilman valkeaa heijastinta aiheuttaa rungolle kuumat SUOMEN LUONTO 1/87 46. Keväällä pakkashalkeamista vuotaa makeaa koivumahlaa houkutellen mahlakärpäsiä ja perhosia. Halkeamista pääsevät puuaineeseen kiinni myös lahosienet. Nukka limautuu saunassa. Täten hieskoivu ei sovellu vihtakoivuksi. Seuraavana suvena puun paksuuskasvu koettaa korjata haavan. Jällen ei pidä aloittaa toimintaansa liian aikaisin
Pihapuuna kasvavaa komeaa rauduskoivua ei kannata kuitenkaan kaataa heti kun siinä näkyy lahotta20 jasieniä. Rauduskoivun keveät siemenet lentävät nopeasti avautuneelle paloaukealle. Koivuhaat ovatkin parhaita mansikkapaikkoja. Koivusta metsä alkaa Rauduskoivu on metsien nuorien vaiheiden puu. Siitä voi valmistaa hivenen sienelle maistuvaa pakuriteetä tai sillä voi maustaa snapsinsa. Sen seassa alunperin kasvaneet ja maata typellä ruokkineet harmaalepät väistyvät nopeasti. Kaskikoivikkojen SUOMEN LUONTO 1/87 46. Näin kenttäkerroksessa vallitsevat ruohot ja heinät, vaikk~ samanlaisella kasvupaikalla kuusikossa olisikin mustikan ja sammalten luonnehtima kasviyhdyskunta. Koivujen vähetessä metsän elämä hiljenee ja lajista köyhtyy. Oma osansa ruohojen runsauteen on silläkin, että koivunlehtikarike toisaalta ravitsee maanpintaa ja toisaalta tukahduttaa sammalet. Iäkkäät koivut ovat lähes aina lahovikaisia. Kumpainenkin käyttötapa on alkuperältään venäläinen. Kun )ahon merkit näkyvät päällepäin, on puu ehkä ollut jo vuosikymmeniä lahosienen kasvualustana. Taulakääpä liittyy sekin tuohen lailla tulen sytyttämiseen. Taulaa käytettiin ennen tuluskukkaroissa hehkuvan kekäIeen varastoinnissa. Koivikkohan on myös venäläistä maisemaa. Useimmissa tapauksissa puu kestää pystyssä vielä pitkään. Sanotaan, että se voi saavuttaa 300 vuoden iän, mutta tämä on poikkeus. Luonnollisessa metsäsukkessiossa rauduskoivun paikka on aivan metsäpalon jälkeen ensimmäisessä puusukupolvessa. Rauduskoivun tyypillisiä lahottajia ovat myös pökkelökääpä, arinakääpä ja taulakääpä. Tätä kuvastaa sen ikäkin. vsk.. Ja ovathan käävätkin kauniita. Koivun puuaines ei ole järin lahonkestävää. Luonnonmetsän sukkessiossa koivu saa vähin erin alleen kuusentaimia. Koivu tuo metsään monipuolisuutta ja ekologista terveyttä pakurikäävän suvuttomia itiöitä. Kuuset kasvavat ja nousevat aikaa myöten vallitsevaan latvuskerrokseen. Näin se saa syvemmältä sekä kosteutta että ravinteita. Viime vuosikymmeninä vallinneiden metsänhoidon suuntausten seurauksena ne ovat vähentyneet. Se on nuorena nopeakasvuinen ja sen juuret ovat jonkinverran syvemmällä kuin havupuiden. Etenkin käävät ovat hidaskasvuisia. Normaalisti yli satavuotias raudus on jo ikäloppu. Koivujen latvukset läpäisevät vettä ja valoa. Koivut kasvavat pitkään, ehkä pari sataakin vuotta kuusen rinnalla, mutta vähin erin kuusi valtaa alaa. Rauduskoivikko on valoisa. Juuri sellaisia kaskikulttuuri loi. Se on kliimakspuu siinä missä rauduskoivu pioneeripuu