Jo tälle vuosisadalle tultaessa sirkan siritys oli tauonnut useimmissa pirteissä ja viisikymmenluvulta lienevät tuoreimmat tiedot asuntojen sirkoista. Siirtyminen keskuslämmitykseen teki asunnot liian kuiviksi ja ehkä ravinnostakin rupesi olemaan tiukkaa. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 1/ 86 45. Biologinen evoluutio ei pysy kulttuurievoluution tahdissa. Ihminen on kuitenkin epäluotettava tukipylväs. vsk.. Ehkä monikin Korkeasaaren apinalinnassa käynyt on ihmetellyt jatkuvaa korkeata sirinää, mutta vielä helpommin kotisirkat ovat nähtävissä saaren hämärähallissa, jonne kotisirkoille on sisustettu oma luukku pienoisine pirtin kalustoineen. Jonkun aikaa sirkka eli Kuopion kaatopaikan hautovassa lämmössä, mutta kovat talvet lienevät vaientaneet sen jo sieltäkin. Mikään laji ei tule yksin toimeen, ainakaan jatkuvasti: toisia lajeja tarvitaan ravinnoksi, hajottajiksi, hapen kehittäjiksi, suojan antajiksi ja moneen muuhun. Jo varhain se levisi ihmisen mukana myös tänne kaukaiseen pohjolaan ja ehkä satoja vuosia se asusti esiisiemme pimeissä pirteissä: siritteli uunin Joukossa ja haeskeli permannolta ruokansa. kehittyneen, kaupunkimaisen asumisen myötä ovat meiltä häviämässä myös paljon kotisir kkaa ki usallisemmat luteet, torakat, täit, koit ja kirput. 2 Jo sanassa kotisirkka on romanttinen kaiku. Ihminenkin, pyrkii sitten pitämään asuntonsa ja ympäristönsä kuinka siistinä hyvänsä, saa aina kutsumattomia vieraita. Kun "neitseellisessä luonnossa" eri lajien suhteet solmitaan sadoiksi tuhansiksi, ehkä miljooniksi vuosiksi, niin ihmisen seuralainen voi olla "out" jo muutamien vuosisatojen kuluttua, joskus paljonkin nopeammin. Uunin loukon sirittäjä Tänä vuonna tutustutamme tällä sivulla lehtemme lukijat erilaisiin ötököihin, pieninä ja mitättöminä pidettyihin, mutta tosiasiassa tuiki mielenkiintoisiin ja huomionarvoisiin pikkueläimiin. Ötökät esittelee Seppo Vuokko ja kuvittaa Jari Kostet. Eri lajit hakeutuvat tai joutuvat toistensa seuraan. Kaatopaikalle sirkkakin lopulta joutui monien muiden kulttuuriperinteiden tavoin. Uusimpia suomalaiseen seurapiiriin pyrkijöitä ovat olleet mm. Sirkka on ihmisen seuralaisista viehättävimpiä ja aikoinaan sirkkojen tasainen siritys kuului pirtin, kodin, öiseen tunnelmaan. Mutta aina on uusia yrittäjiä tulossa. turkiskuoriaiset ja riesakuorianen, jotka ovat jo tukevasti saaneet jalkansa ovenrakoon. Kotisirkka on kotoisin länsimaisen kulttuurin kehdosta: Välimeren itäpään kuivilta seuduilta. Muutamia esiintymiä on teollisuuslaitoksissa, mutta on sirkalla tällä hetkelläkin koti, jossa kuka hyvänsä voi kuulla sitä
....... 12 Marja-Liisa Koljonen ja Markku Vickholm: Kalakantojamme uhkaa yksipuolistuminen ...... ..... 38 Mielipiteitä, keskustelua .... Tuulenkaatojen korjuu on estettävä UKK-puiston luonnonmukaisuuden säilyttämisen nimissä. .......... ....... Metsähallitus on ilmoittanut korkeaksi nousevan puunarvon ilman korjuuja kuljetuskustannuksia. Sen ehkä tärkein metsäekologinen erityisarvo on juuri lahoavassa puuaineessa, keloissa, pökkelöissä ja liekopuissa. Tämän vuoksi on outoa, että pääjohtaja Piironen etsii tuekseen poliittista ratkaisua ympäristöministeriöltä. 30 Jupp Braun ja Jorma Laurila: DDR: ssä ympäristönsuojelu jää talouskasvun varjoon .. .. ........ 42 Kirjoja ... . ... ...... .. ....... Kuitenkin on muistettava, että myrsky ei ole tuonut alueelle mitään sellaisia taloudellisia arvoja, joita siellä ei ole ennestään ollut. vsk. Rajanveto on tehtävä puhtaasti ekologisin kriteerein, ei poliittisin ja taloudellisin. ....... . .. 40 Luontoilta ......... Tapio Lindholm 3. ... Suojeluhankkeen etenemisestä kerrotaan sivuilla 89. .. Mutta kaikkein oleellisinta asiassa on se, että päätös niin taloudellisista kuin työllisyyspoliittisista asioista on tehty puiston perustamisen yhteydessä. .... ..... .. . ........ ... .. Liekopuut ovat esteettisesti tärkeitä, mutta ne ovat myös perusta luonnonmetsän kasvillisuuden ja pieneliöstön monimuotoisuµdelle. Tämä sen pitäisi ymmärtää itsekin. Metsähallituksella ei puiden korjaamiseen ole valtuuksia, koska kansallispuistoissa maapuutkin ovat rauhoitettuja. .... Yksi myrsky ei ole muuttanut asetelmaa missään määrin. Näitähän muodostui puistoon runsaasti syysmyrskyjen ansiosta. 8 Rauno Ruuhijärvi: Sopimus Kitkanniemen suojelusta .. 44 Summaries o f the Main Articles .... Näitten luonnonsuojelullinen arvo on suuri jo yksinään, ja niiden arvo vain korostuu metsän kokonaisuudessa. SISÄLTÖ Kotimaasta .... ........... ... . Jos puistoasetusta lähdetään purkamaan, niin mihin lopulta vedetään raja luonnonsuojelun ja normaalin taloustoiminnan välille. .......... .............. ..... 34 Tapio Lindholm: Ruotsalai nen luonnonsuojelu toimii ja etenee .. Juuri myrskyt tuovat tuulenkaatoineen luonnonmetsään liekopuita. Päinvastoin myrskyn kaatamien puiden korjuu on paljon kalliimpaa kuin pystypuuleimikon. ..... Asia on laajemminkin periaatteellinen. ........ .... Näin metsähallitus on lähtenyt etsimään poliittista tukea ympäristöministeriöstä. ... ..... ... ...... Kitkanniemen kuukkelit, kuvassa niistä yksi, lennähtävät joen yli luonnon_valokuvaaja Hannu Hautalan ylläpitämä/le ruokincapaika/le ja palaavat taas ky/läisinä kotimetsään Kitkannieme/le. Lisäksi ne ovat tärkeitä luonnonmetsän taimettumisalustoina. On myös vedottu työllisyyteen. ... .. ........ 10 Ritva Kupari ja Tapio Lindholm: Valter Keltikangas, metsämies erämaitten puolella ...... 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta .. vsk lrtonumero 18 mk Näpit irti UKK-puiston tuulenkaadoista Metsähallituksen tuore pääjohtaja on ehdottanut UKK-puiston tuulenkaatojen korjaamista pois. Hämmästyttävän lisäpiirteen UKK-puiston puunkorjuusuunnitelma saa siitä, että pahin tuulenkaatoalue on Jaurujoen laaksossa, joka juuri on tarkoitus säilyttää luonnontilaisimmillaan. On vedottu asian taloudellisiin arvoihin. Vuoden puu esittäytyy ......... 16 Tapio Lindholm: Tunnemmeko tammemme. ...... .. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 1 • 1986 45 . Edes metsätutkijat eivät tunne liekopuiden merkitystä metsäluonnossamme, koska lähes koko metsätieteemme on keskittynyt pystypuuston tutkimiseen. Myrskypuiden korjuusuunnitelmat voivat kummuta vain sellaisten mielistä, jotka eivät ole sisäistäneet luonnonsuojeluajattelua ja joilla ei ole ekologista tietämystä siitä, millainen luonnonmetsä oikein on. .... Siellä taas kansliapäällikkö Tarasti on tuntenut myötätuntoa hanketta kohtaan siihen liittyvien taloudellisten arvojen vuoksi. ... Kansallispuiston tuulenkaatojen korjuulle jyrkkä ei. Luonto ei kestä tuhotaanei tuhotatuhotaan -pompottelua. ...... .. Kaikki tällaiset hankkeet ovat ehdottoman vastustettavia. .... .... .............. Kuitenkin, jotta koko luonnonsuojelualuejärjestelmän luomisessa olisi mitään tolkkua, olisi aiemmat päätökset pidettävä. 4 Kitkanniemestä sittenkin kansallispuisto. Ku va: Hannu Hautala. 24 Leigh Plester: Suoperhoset vailla kotia .......... ... Jos metsähallituksen johdon asenne on tämä, ei kansallispuistojen asiantuntemus saa sille kuuluvaa merkitystä muuten kuin voimistamalla metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston asemaa ja arvovaltaa viraston sisällä. . 46 Kannen ku va on Kuusamon Kitkanniemeltä, jonka suojelu on voimakkaassa myötätuulessa. 39 Ilkka Teräs: Peltojen eläinja kasvilajit ovat muuttuneet. ...... ........ Ajatuksenakin tuulenkaatojen korjaaminen luonnonsuojelualueilta on kammottava ja osoittaa, että edes korkeat virkamiehet eivät ole sisäistäneet luonnonsuojelualueiden merkitystä luonnonmukaisten olosuhteiden säilyttäjänä. SUOMEN L UONTO 1/ 86 45. .... ........ " ......... ... Kansallispuiston luonnontilaisuutta ei metsähallituksella ole oikeutta lähteä peukaloimaan, eikä sille sitä oikeutta pidä antaakaan. .. Tämäkin argumentti kumisee onttouttaan, onhan tähän asti puhuttu työvoimapulasta, koska Lapin talousmetsissäkin on runsaasti tuulenkaatoja. 9 Taisto Rantala: Sanoista tekoihin jätehuollon teemavuoden alkaessa ............... Luonnonsuojelualueet ovat pääsääntöisesti metsähallituksen valvonnassa, mutta edelleenkin tuntuu siltä, että ne ovat vain " kuivia oksia ·terveessä puussa, jotka pitäisi hakata pois". 20 Seppo Saari: " Mettä liikkuu .. ..... ...
Nimiä olisi todennäköisesti saatu tarvittaessa enemmänkin, mutta Ympäristöja luontoryhmä tähtäsi vain enemmistöön eduskunnan jäsenistä, mikä saatiinkin helposti. Keskustapuolueen ministerit haluavat pudottaa Kollajan alueen pois koskiensuojeluohjelmasta. etenee eduskuntaan, se ehdittäneen käsitellä vielä vuoden 1986 aikana. Ismo Tuormaa Vesioikeus tyrmäsi Pernoonkoskien rakennushankkeen Itä-Suomen vesioikeus aiheutti joulukuussa jymy-yllätyksen päättäessään olla myöntämättä voimalaitoksen rakennuslupaa Kymijoessa sijaitseville Pernoonkoskille. Ns. Vesioikeuden päätöksistä on valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi nimiä kertyi kymmenkunta keskustasta ja neljä ruotsalaisilta. Ympäristöministeriö katsoi vusaimmaksi suostua tähän muutokseen, sillä koskiensuojelulakia olisi muuten uhannut säätäminen perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ajavathan jotkut niistä ministereistä, jotka olivat mukana tekemässä päätöstä Vuotoksen altaasta luopumisesta, jälleen altaan rakentamista. Ministereiden riidellessä kello käy: Mm. Jotta koskiensuojelusotku olisi täydellinen, oli jo valtioneuvostotasolla kiistaa myös suojeltavien koskien luettelosta. Keskusta perusteli kantaansa rahansäästöllä. Päätös on ainutlaatuinen, sillä ensimmäisen kerran suuri vesivoimalaitoshanke tyrmättiin jo vesioikeudessa ympäristönsuojelusyistä. Lisäksi korvausten kokonaissummasta, noin 100-150 miljoonasta markasta, vähintään puolet on pakollisia Ounasjokikorvauksia. Mini-Siuruasta eli Iijokeen suunnitellusta Kollajan altaasta on tehty pitkään odotetun koskiensuojelulain läpimenon kynnyskysymys. Ympäristöministeri Matti Ahde ihmetteli julkisuudessa säästöperusteita, sillä ohjelman suurimmat ja kalleimmat kohteet, kuten lijoki, Lieksanjoki ja Kymijoki, ovat joka tapauksessa todellisen rakennusuhan alaisia ja niistä on siis pakko maksaa korvaukset. Tämä olisi kaiken todennäköisyyden mukaan estänyt koko lain synnyn tai ainakin viivästyttänyt sitä vuosilla. Lieksanjoen rakennusluparatkaisua, odoteltaessa. Kollajasta koskiensuojelulain kynnyskysymys. eduskunnan käsittelyyn vasta silloin kun sitä uhkaa "todellinen" rakentaminen. Ministereiden ajatukset tuntuvat ajelehtivan kuin ajopuut koskien kuohuissa. nimellistehon eli luonnonmukaisen virtaaman mukaan. Molemmat vihreiden edustajat sekä Liisa Kulhia olivat myös allekirjoittaneiden joukossa. Koko syksyn ympäristöministeriön esitystä odotettiin valtioneuvoston käsittelyyn, jonne se ei kuitenkaan ehtinyt. koskienkorvauslain. Vesioikeuden mukaan voimalaitoksen ympäristölle aiheuttamat haitat olisivat merkittäviä, eikä voimalaitoksesta saatavalla energialla toisaalta' olisi valtakunnallista merkitystä. Keskusta ei haluaisi myöskään suojata koskia lailla vaan tehdä ainoastaan asiaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen. Esitys ei tee koskista luonnonsuojelualueita vaan estää ainoastaan virtojen patoamisen. Tietenkin päätös on merkittävä myös periaatteelliselta kannalta ja tulevia päätöksiä, mm. vsk.. Itä-Suomen vesioikeuden perustelut päätökselleen noudattelivat kuta kuinkin luonnonsuojeluliiton ja paikallisten ympäristönsuojelijoiden kantoja. Jos rakennuslupa olisi myönnetty olisivat Pernoonkosket pudonneet kaikella todennäköisyydellä pois koskiensuojeluohjelmasta, jota ei ole vielä vahvistettu. Periaatepäätökseen ei voi luottaa Korvausepisodin jälkeen kaiken piti olla selvää, kunnes keskustapuolue ilmoitti yllättäen, ettei se halua lainkaan koskilistan liittämistä lakiin vaan ainoastaan valtioneuvoston periaatepäätöksen suojeltavista koskista ja ns. Ruunaan koskien alajuoksun rakennuslupa saattaa tulla vesioikeudesta koska tahansa. Ympäristöministeriö esitti kesällä 1985 yhteensä 53 vesistön tai kosken suojelemista pysyvästi lailla voimalaitosrakentamiselta. Kyselyn oli laatinut Eduskunnan Ympäristöja luontoryhmä ja sen allekirjoittivat parin päivän aikana lähes kaikki SKDL:n, sosialidemokraattien ja SMP:n edustajat sekä noin puolet kokoomuslaisista. Jokainen suojelulistalla oleva koski joutuisi erikseen valtioneuvoston ja 4 KOTIMAASTA Koskiensuojelulakia on turhaan odotettu valtioneuvoston käsittelyyn koko syksyn ajan. Jo joulukuun alussa 114 kansanedustajaa lähes kaikista eduskuntaryhmistä kiirehti lain tuomista eduskuntaan alkuperäisessä ympäristöministeriön esittämässä muodossa. Oikeuskansleri Kai Kortteen antaman lausunnon jälkeen korvausperusteita muutettiinkin niin, että suojelukoskien omistajille esitetään korvausta ns. Kiihkeimmin on vaadittu Iijokeen kaavaillun Kollajan altaan alueen pudottamista pois ohjelmasta. Ahde arvelikin keskustan puheiden taustalla olevan vain halun rakentaa joitain koskia. Ympäristönsuojelijat pitävät Pernoonkoski-päätöstä tärkeänä. Eduskunnan enemmistö lain takana Jos laki. Ismo Tuormaa Tilaa Suomen Luonto SUOMEN LUONTO 1/ 86 45 . Syynä viivytykseen oli aluksi lakiesityksen korvauspykälä, jota muut hallitusryhmät eivät suostuneet nielemään. Ahde lienee pelottavan oikeassa puhuessaan valtioneuvoston periaatepäätösten huteruudesta
Kiitämme vaivannäöstäsi ja tilauksestasi ! D Suomen Luonnon erikoispalkinto luontokuva -kilpailussa Vuoden 1986 luontokuvat palkitaan helmikuussa Finlandia-talolla. Kuvaajia on mukaIJa kilpailussa noin 150. Tehtaiden ympäristön puut ovat vaurioituneet ja stressautumisen merkit näkyvät kenttäkerroksenkin kasvillisuudessa: ruohomainen kasvillisuus on vallannut alaa varvuilta. Kemiran tehtaat ovat Oulun pahimpia ilman pilaajia. KOTIMAASTA Suomen luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt kampanjan, jolla kerätään varoja luontotiedon julkaisemiseen. Mikäli kuulut tähän joukkoon, toivomme että olet täyttänyt ja palauttanut vastauslipukkeen tai teet sen mahdollisimman pian. D Valokuvakilpailu Savitaipaleen kunta järjestää yhdessä Taideteollisen korkeakoulun ja Suomen Luonnonkuvaajat ry:n kanssa valokuvakilpailun, jonka teemana on suomalainen luonto. Hyvä tilaaja Osa Suomen Luonnon tilaajista maksoi tilausmaksunsa tilillepanokortilla, johon emme olleet merkinneet riittävän selviä vaihtoehtoja kestotilaus/vuositilaus. Lisätietoja antaa Savitaipaleen kulttuurisihteeri Helena Hjerppe, p. Ehkäpä yhtiö haluaa selvitä ikävästä ilmansuojelumahdollisuudesta kepillä jäätä koetellen. Suomen Luonnonvalokuvajaat ry. D SUOMEN LUONTO 1/ 86 45. Saari 5. Ensimmäinen vedos luovutettiin joulukuussa kampanjan avajaisiksi rouva Tellervo Koivistolle ja loput tarjotaan talouselämämme terävimpien huippujen ostettaviksi. Tehtaat sijaitsevat vain kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. vsk. 3. Työtä rouva Koivistolle luovuttamassa Heljä Liukko-Sundström ja Rauno Ruuhijärvi. Kilpailun pääpalkinto on 15 000 mk ja lisäksi jaetaan kolme 2 500 mk:n tunnustuspalkintoa. Ammoniakkija rikkihappotehtaan yhteisiä päästöjä on mahdotonta arvioida annettujen, vajaaseen kapasiteettiin perustuvien lukujen pohjalta. Salpietaritehtaan ammoniakkipäästöt puuttuvat kokonaan ja ureapölypäästöt ovat liian alhaiset. 1986 mennessä ja kilpailun tulokset julkistetaan toukokuussa. Kampanjavälineenä on taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin suunnittelema keramiikkagrafiikkatyö "Uusi kevät". Esko J. Kilpailun tavoitteena on koota suomalaista luontoa esittelevä valokuvanäyttely. Luonnonvalokuvaajien hallituksen nimeämä asiantuntijaraati tekee valintansa tänä vuonna lähes 800 valokuvan joukosta. Kilpailussa on neljä sarjaa, lajikuvat, maisemakuvat, tilanneja toimintakuvat sekä ihmiskäden jälki luonnossa. Raati myöntää myös kolme tunnustuspalkintoa. Oulun luonnonsuojeluyhdistys hämmästelee Kemiran ilmoituslinjaa, sillä tehtaan palOulun luonnonsuojelijat ovat tehneet muistutuksen Kemiran tehtaiden ylimalkaisesta ilmansuojeluilmoituksesta. Nämä tilaajat ovat saaneet kirjeen, jossa pyydettiin varmistamaan tilauksen laatu vastauslipukkeella. 953360 051. Tehtaiden päästöt ovat vaurioittaneet pahoin ympäristön luontoa. järjestää Vuoden luontokuva -kilpailun nyt jo kuudetta kertaa omille jäsenilleen. veluksessa on pätevää ilmansuojeluasiantuntemusta. Ehkäpä Kemira luo linjaa muillekin epäorgaanisen kemian perusteollisuuden ilmansuojeluilmoituksille. Asiantuntijaraati valitsee kustakin sarjasta voittajan ja nimeää sarjavoittajien joukosta vuoden luontokuvan. Oulun Kemira väheksyy päästöjään Kemiran Oulun tehtaiden ilmansuojeluilmoitus on ylimalkainen, Oulun luonnonsuojeluyhdistys sanoo lääninhallitukselle tekemässään muistutuksessa. Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan tehtaiden prosessikaaviot, tiedot erotuslaitteista ja päästökohteista on esitetty puutteellisesti Kemiran ilmoituksessa. Kilpailutyöt tulee jättää 27. Tänä vuonna Vuoden luontokuva -kilpailussa myönnetään myös Suomen Luonnon erikoispalkinto. Taiteilijan luonnonsuojeluliitolle lahjoittamaa työtä on vedostettu 200 kappaletta. Kunkin teollisuudenalan ilmoituksethan pyrkivät asettumaan samalle tasolle
Kalliokielojen lisäksi Vaarun jyrkällä viihtyvät monet harvinaiset kasvit. Tapiolaisen organisaation tavaramerkkinä maamme yksityismetsissä ovat olleet ojitettu suo, istutettu männyntaimikko ja maita halkova metsäautotie. Suunnitellun pumppuvoimaJan näkyvin osa olisi vuoren laelle rakennettava yli 200 hehtaarin suuruinen järviallas. Järvialtaan ympärille rakennettaisiin paikoin 30 metrin korkuiset maavallit, sillä veden korkeus vaihtelisi altaassa jopa 20 metriä. Jo nyt tapiolaisten korviin on kantautunut syytöksiä "pehmoilusta" , ts. Pumppulaitteet sijoitettaisiin kallion sisään. IVO ei ole vielä tehnyt virallista voimalan rakentamispäätöstä. Näkymä Vaarunvuorelta Korospohjanlahdelle Päijänteelle. Metsätalouden tehostamisen ympäristövaikutukset, metsien merkityksen laajentuminen ja kansalaisten arvostuksissa tapahtuneet muutokset ovat aikaansaaneet metsäkeskustelun, jonka sävy on ollut metsätalouden organisaatioita kohtaan varsin kriittinen. Voimala niveltyy kiinteästi valtakunnallisiin energiaratkaisuihin: se käyttäisi ydinvoimalla tuotettua liikaenergiaa eli toimisi sähköntuotannon säätelijänä. Keskusmetsälautakunta Tapio on tunnettu varsin suoraviivaisena puuntuotannon edistämisjärjestönä. Nyt Tapio on julkaissut opasvihkosen "Metsäluonnon hoito ja suojelu yksityismetsissä. Ryhmä on vedonnut ympäristöministeriöön, jotta vuoren arimmat alueet määrättäisiin toimenpidekieltoon ja jotta valtio käynnistäisi neuvottelut koko alueen lunastamiseksi. liian pitkälle menneistä myönnytyksistä luonnonsuojelun ja metsien moninaiskäytön näkökohtien suuntaan . Oppaan sisältö on sellainen, että sen voi kuka hyvänsä luonnonsuojeluaktiivi hyväksyä talousmetsissä noudatettavaksi. KOTIMAASTA Tapio kääntää kurssia. Ohjeissa esitellään pähkinänkuoressa miten metsätaloudessa pitäisi ottaa huomioon maisemanhoito, luonnonsuojelu, metsien virkistyskäyttö, riistanhoito ja metsien muut sivutuotteet jne. Työtä 1990-luvulla ei pidä enää tehdä 1950-luvun asenteilla. Esko Joutsamo Ydinvoimalan kylkiäiseksi pumppuvoimala Vaarunvuorelle. IVO:n suunnitelmiin on kuulunut jo yli kymmenen vuoden ajan rakentaa pumppuvoimala tälle luonnonoloiltaan harvinaiselle alueelle. 6 Korospohjanlahteen laskevalla Vaarunvuoren rinteellä kasvaa useita kasviharvinaisuuksia. Keski-Suomen Seutukaavaliitto pitää Vaarunvuoren rinnettä kansainvälisesti merkittävänä kohteena, jonka käyttöä on harkittava erityisen tarkkaan . Jos erilaisten inetsätaloustoimenpiteiden suunnitteluvaiheessa luonnonsuojeluja metsien moninaiskäytön näkökohdat unohdetaan, asiaa on enää vaikea korjata käytännön toimien yhteydessä ja ristiriitatilanne on valmis. SUOMEN LUONTO 1/ 86 45 . Metsien merkitys tulee olemaan Suomelle aina suuri, mutta merkityksen sisältö muuttuu ajan mukana. Tässä asennemuokkauksessa ja muutoksen aikaansaamisessa Tapion koulutusja neuvontaorganisaatioilta kuluu vielä pitkä tovi. Metsätalouden hyvän suunnittelun merkitystä on korostettu. Korospohjanlahteen pumpattava poistovesi pitäisi lahden sulana ympäri vuoden. Tietoa eikä ehkä taitoakaan siis puutu siitä miten saataisiin syntymään parempi sopusointu metsätalouden ja metsien muiden käyttömuotojen välillä. vsk.. Voimalan rakentamisen yhteydessä uhanalaisten kasvilajien, alueen vanhojen ikikuusien samoin kuin suojelualueen kasvuolojen säilyttäminen olisi vaikeaa. Se on jatkoa Y mpäristövuonna 1980 julkaistulle suositukselle "Yksityismetsien ympäristönsuojelu" . Altaan suuri vesimassa ja jyrkänteen juurella oleva avovesi muuttaisivat luonnonsuojelijoiden mukaan alueen mikroilmastoa niin, että kasviharvinaisuudet menettäisivät elinehtonsa. Se pyrkii laajentamaan Tapion toimenkuvaa "koko metsäluonnon hoitajana" . Ongelmat piilevät asenteiden puolella. Hankkeelle on kuitenkin vesioikeuden lupa. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että 10 hehtaarin aukkohakkuu on alkua pumppuvoimalan rakentamiselle. Imatran Voima on hankkinut omistukseensa Päijänteen itärannalla kohoavan Vaarunvuoren laen sekä rinnettä neljän hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen ympäriltä. Valittu suunnanmuutos on kuitenkin oikea. Voimala tuottaisi sähköä noin 540 megawattia, mutta kuluttaisi sitä neljänneksen enemmän. Vaarunvuori-ryhmä on huolestunut Imatran Voiman teettämistä avohakkuista Korpilahden Vaarunvuorella, luonnonsuojelualueen tuntumassa. 1980-luvulle tultaessa on kuitenkin havaittu, että puuntuotantotoimenpiteiden yksipuolinen korostaminen ei ole ollut järjestön imagolle eduksi. Myös valkoselkätikan elinpiiri, huuhkajan pesäpaikka ja metsojen perinteiset soidinpaikat voimala vaarantaisi
Taulukossa näkyvien etujen lisäksi uusiopaperi suojelee ilmaa (jätteenpoltto vähenee) ja säästää kaatopaikkakustannuksia. Uskallamme nyt luopua siitä uskoen, että uusiopaperin menestystä ei enää voi estää mikään. ja painokoneessa Suomessa uusiopaperia käyttäneet kirjapainot ovat olleet Hiokkeeton Hiokkeellinen paperi paperi Puuta/ kg 2.385 1.710 Puhdasta vettä/ ! ::;;440.000 ::;;280.000 Energiaa/ kWh 7.600 4.750 Jäteveden hapenkulutus kemiallinen -250 100 biologinen 6070 (sulfaatti) biologinen 300-580 (sulfiitti) tyytyväisiä sen ajoja painoominaisuuksiin: paperi on ryhdikästä eikä pölyä, sen pinta on tasainen ja se toistaa värin hyvin sekä pitää mittansa. Kansalliseläin julisteena TL Taiteilija Erik Bruun piirsi karhusta komean julisteen kansalliseläinkilpailun voiton kunniaksi . KTA:n mukaan pölystä ei ole ollut haittaa. Suomessa on keräyspaperia käytetty lämmöneristeen , kartongin, sanomalehtipaperin ja pehmopapereiden tuotantoon jo kauan, mutta paperiteollisuus on vasta hiljattain uskaltanut mainostaa asiaa. (8 000 kopiota kuukaudessa), joka käyttää hiokkeetonta paperia uusiopaperin sijasta, tuhlaa vuodessa 1 000 henkilön päivittäisen puhtaan veden tarpeen (100 !/ henkilö), noin 330 kWh energiaa ja yli 100 kg happea, oli KT A laskenut. Suomessa uusiopaperille on tehty paljon sekä mustavalkoisia että väripainotöitä: tuttuja luontolehtiämme, erilaisia ammattilehtiä ja mainosesitteitä. Staattista sähköäkään ei esiinny enempää kuin muissa kopiopapereissa. ... Kuitenkin Suomen Luonto on pakotettu luopumaan uusiopaperin käytöstä lehdessä säännöllisesti. 100 x 54 cm:n kokoisia julisteita on myytävänä 35 mk:n hintaan Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöissä. KTA:n mukaan uusiopaperi tulee Suomessa viidestä jopa 60 prosenttiin halvemmaksi kuin vastaava uusi painotai kopiopaperi. Lisäksi uusipaperin loiva harmaa sävy hävittää kopiokoneen värituhruja. vsk. Saksan Liittotasavallassa sille on painettu mm. Siksi kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike, johon Luonnonsuojeluliittokin kuuluu, vaatii adressikampanjalla suomalaista uusiopaperia. Keräyskelpoisesta paperista (652 000 tn/ v) reilusti yli puolet joutuu yhä hukkateille, ja tämä riittäisi työllistämään isommankin paperikoneen. Taulukko on kirjasta Der Schatz in der Miilltonne, johon luvut on koottu viranomaisilta ja paperintuottajilta. (Wolfgang Helm, Gerd Roeles, Angelika Fohmann-Ritter: Der Schatz in der Miilltonne, Kölner Volksblatt Verlags GmbH, 1985) 7. Paperinsa KTA ostaa suurimmalta saksalaiselta uusiopaperitehtaalta Steinbeisilta. Paperiteollisuus on epäillyt, että Suomesta puuttuisi markkinoiden lisäksi uusiopaperin tuotantoon tarvittavaa jätepaperia. Sieltä ovat peräisin myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymät kirjepaperit, kuoret ja vihkot. KOTIMAASTA Kotimaisen uusiopaperin puolesta Uusiopaperia on koetettu tyrmätä erilaisin teknisin ja taloudellisin perustein. Uusiopaperin käyttö Suomen Luonnossa ei kuitenkaan lopu, vaan pyrimme käyttämään sitä esimerkiksi liitteissä. D SUOMEN LUONTO 1/ 86 45. Vaikka kotimaiseen uusiopaperiin ei heti päästäisikään, on kampanjoinnista hyötyä. jatkolomakkeita, veroilmoituslomakkeita ja kaupunkikarttoja. Auli Kilpeläinen Siistaamaton Siistattu uusiopaperi uusiopaperi s 1.800 20.000 s2.750 800 12 ei tietoja Yhden paperitonnin valmistuksen ympäristövaikutukset vertailussa erilaiset "tavalliset" ja kokonaan jätepaperista tehdyt "uusiopaperit" . Hiljattain Kirjateollisuusasioimisto esitteli uusiopaperia Konttorirationalisoinnin instituutin (KRI) seminaarissa "Uusiopaperit konttoripapereina". Kopioja painotarkoituksiin tehtyä uusiopaperia tuodaan Suomeen Saksan Liittotasavallasta. Uusiopaperi kulkee kopiokoneessa ... Rank Xerox Oy myy harmaata A4-uusiopaperia kopiokoneisiin, ja täysin siistaamatonta, "alkuperäistä" uusiopaperia eri muodoissa tuo maahan Ruohonjuuri Oy. Ympäristöväki on esitellyt Suomessa 100 fT/o kierrätetyn saksalaisen uusiopaperin . Siellä sitä tekee ainakin yhdeksän tehdasta-, yhteensä 300 000 tonnia vuodessa. Yksi kopiokone . Suomen Luonto on tehnyt pioneerityötä uusiopaperin käytön edistämiseksi. Bruun on nyt lahjoittanut työn luonnonsuojeluliiton käyttöön. Suomen metsäteollisuus ei usko uusiopaperin menevän kaupaksi Suomen konttoreihin ja koteihin ("kuka nyt harmaata ostaa jos valkoistakin saa?"). Tämän jätepaperista tehdyn paperin ainut eittämätön ·haitta lienee kuitenkin ulkomaisuus. Uusiopaperi on käytännössä ja tutkimuksissa todettu hyväksi kopiopaperiksi, vaikka jotkut ovat epäilleet sitä pölyämisestä ja juuttumisesta koneisiin. Syynä tähän ovat usean eri paperilaadun käytön aiheuttamat painotekniset hankaluudet. Jätehuollon neuvottelukunnan selvityksestä (Selvitys jätteiden hyödyntämisestä, Ympäristöministeriön Ympäristönja Iuonnonsuojeluosaston julkaisu A:36, 1985) ilmenee, että keräyspaperista ei tule pula, kun keräys vain organisoidaan. Toisaalta tehtaiden nurkissa lojuu käyttämättöminä pienempiä paperikoneita, joiden tuotanto olisi ehkä Suomen omaan kulutukseen nähden sopivamman laajuinen. Tiedon leviäminen hyvästä ympäristönsuojelupaperista vähentää ennakkoluuloja paperin · uuskäyttöä kohtaan yleensäkin. Suurin maahantuoja on Kirjateollisuusasioimisto (KT A). Tarkoitus on ollut luoda sille markkinoita Suomessa, niin että saisimme pian kopioida, painaa ja kirjoittaa kirjeitä myös kotimaiselle uusiopaperille. Mistä uusiopaperia saa. Se tuo konttorija painokäyttöön yhdeksää eri väristä uu~ siopaperia vahvuudeltaan 60100 g/ m' . Suomessa asiakkaan on pyydettävä uusiopaperin käyttöä kirjapainolta, sitä ei yleensä tarjota oma-aloitteisesti. Uusiopaperi ja Suomen Luonto Olemme pari vuotta kokeilleet uusiopaperia Suomen Luonnon sivuilla. Siksi adressikampanja. Riittäisikö raaka-aine kotimaiseen uusiopaperiin. Kokemukset paperin käyttökelpoisuudesta ovat olleet pelkästään myönteisiä
Muu toimikunta ei kuitenkaan ollut dynamiikan kannalla vaan esitti pysyvän kansallispuiston perustamista. Lisäksi yhteismetsä saa erityistä "kulukorvausta" noin 700 000 markkaa. Kitkanniemen suojelua pohtinut toimikunta esittää tämän arvokkaan erämaan suojelua 5 800 hehtaarin laajuisena ja liittämistä Oulangan kansallispuistoon. Kitkanniemi-toimikunnan esitys oli yksimielinen lukuunottamatta valtionvarainministeriön ja metsähallituksen edustajien kantoja. Ympäristöministeri Matti Ahteelle mietintönsä jättäneen toimikunnan mukaan esitetty kansallispuiston rajaus suojelee tärkeimmät maisematekijät sekä uhanalaisten ja harvinaisten kasvien ja eläinten tarvitsemat alueet. Kuusamon Kitkanniemen kansallispuistohanke on askeleen lähempänä toteutumistaan. vsk.. Esityksen mukaan Kitkanniemen kansallispuisto perustetaan luovuttamalla Kuusamossa ja Suomussalmella sijaitsevia valtionmaita yhteensä noin 7000 hehtaaria Kuusamon yhteismetsälle korvauksena puiston maiden menetyksestä. il C: .c: :.< C: :J " f·. Näin asia olisi selvä ennen reilun vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja. Tosin rajaus 8 nuoleskelee länsilaidallaan parhaimpia seudun kasvillisuusalueita, toimikunnan puheenjohtaja, osastopäällikkö Olli Ojala totesi. Osastopäällikkö Ojala piti aikataulua tiukanpuoleisena, mutta arveli urakasta selvittävän. Esitys on voitto luonnonsuojelulle, sillä vielä vuosi sitten pelättiin koko alueen hakkaamista tai puiston perustamista pari tuhatta hehtaaria pienempänä. Ympäristöministeri Matti Ahde kiitti mietinnön luovutustilaisuudessa toimikunnan enemmistön kantaa ja sanoi, että ainutlaatuiset luonnonarvot voidaan paremmin turvata lailla myös sellaisten tilanteiden varalta, Joissa yleinen mielipide kääntyisi jostain syystä Kitkanniemeä ja muita kansallispuistoja vastaan. Ahde lupasi kiirehtiä Kitkanniemi-lakiesityksen valmistelua valtioneuvostossa ja saattaa asian eduskunnan käsittelyyn jo ensi kevään aikana. " .,. Kuvassa näkymä Päähkänänkalliolta Kitkajokilaaksoon. Kitkanniemestä sittenkin kansallispuisto. Kuusamon yhteismetsän omistama alue vaihdetaan Kuusamossa ja Suomussalmella oleviin valtionmaihin. Suomen luonnonsuojeluliitto on kerännyt Kitkanniemen puiston puolesta noin 40 000 nimen adressin, joka luovutetaan lain tullessa eduskunnan käsittelyyn. Tehdyt hakkuut ja muut ongelmat estivät vieläkin laajemmat puistoesitykset. Ismo Tuormaa SUOMEN LUONTO 1/ 86 45. Ympäristöministeriön asettama toimikunta esitti joulukuussa puiston perustamista noin 5800 hehtaarin suuruisena ja alueen liittämistä Oulangan kansallispuistoon. Metsähallitus olisi halunnut perustaa puiston vain maanvuokrausperiaatteella, joka viraston edustajan, metsäneuvos Pentti Roiko-Jokelan mielestä olisi ollut "dynaamisempi" ratkaisu. Myös luonnonsuojeluliiton edustajana toimikunnassa ollut apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi uli toimikunnan työhön suhteellisen tyytyväinen
Ympäristöministeriön keväällä asettama Kitkanniemi-toimikunta sai osastopäällikkö Olli Ojalan johdolla puolessa vuodessa mietintönsä valmiiksi. 9. Yksimielisiä olimme jokilaaksojen ja vuomien mahtavuudesta, kasvillisuuden monimuotoisuudesta ja luonnonsuojeluarvosta sekä siitä peruuttamattomasta muutoksesta, jonka alueella harjoitettava tehometsätalous aiheuttaisi. T oimikuntatyön kuluessa syntyi luottamus suojeluväen ja kuusamolaisten välille. Kantorahatulot menevät nyt pääosin Kuusamoon sen sijaan, että ne aikaisemmin joutuivat valtion pussiin. esillä. Tulos vastaa asettamiamme tavoitteita. Maakuntien ja kuntien välinen kauna ja kateus ei saa estää suojelun toteutumista vaihtomaiden avulla. Myös koskien säilyttämisen tärkeys, jopa Myllykosken "tippavoimalan" purkaminen Kuusinkijoesta oli keskusteluissa SUOMEN LUONTO 1/ 86 45. Lähes 40 000 Kitkaniemen ystävää on jo nimellään tahtonsa ilmoittanut. Sopimus Kitkanniemen suojelusta Vuosi on umpeutunut Suomen luonnonsuojeluliiton Kitkanniemikampanjassa. Vapaa metsästysoikeus on ainoa, jonka suomussalmelaiset menettävät vaihtomailla. vsk . Jo työn alkuvaiheessa kävi ilmi, että Kuusamon valtionmaat eivät ole yhteismetsän talouden kannalta kestävä vaihtoehto, eikä kauppaa synny niiden avulla. Metsähallituksen ja valtiovarainministeriön edustajat olivat kuitenkin erimielisiä, eivät Kitkanniemen arvosta, vaan joistakin menettelyn yksityiskohdista. Kyseessähän on vain omistajan vaihdos, muutamille metsureille myös työnantajan vaihdos. Kitkanniemi Kuusamon matalimpana ja rehevimpänä alueena on myös metsämaana poikkeus seudulla. Viime vuoden ensimmäinen Suomen Luonto levitti kansalaisadressia luonnonsuojeluväelle. Niistä tosin vain pieni osa on enää hakkaamatta, myöskään suunnitellut vaihtomaat eivät olisi jääneet hakkaamatta. Myös eduskunta on kehottanut vaihtomaamenettelyyn jo parin budjetin yhteydessä. Kuusamossa on opittu näkemään luonnon arvo pitäjän kuvan ja yhä tärkeämmäksi tulleen matkailuelinkeinon kannalta. Työvoiman tarpeeseen ei vaihto siis Suomussalmella vaikuta, eikä työntekijöitä tule Suomussalmelle Kuusamosta. Varsinainen yllätys syntyi siitä jyrkästä ja tunteenomaisesta vastustuksesta, joka Suomussalmella ja Kainuun maakuntaja seutukaavaliitoissakin nousi. Reino Rinteen suojelusaarnat eivät ole langenneet huonoon maahan. Kitkanniemen muita arvoja korvattaisiin myös Kuusamosta annettavilla 2 000 hehtaarin valtionmailla. Kaiken näimme omin silmin. Toimikunta ehdottaa 5 800 hehtaarin liittämistä Kitkanniemeltä ja Kitkajoen eteläreunalta Oulangan kansallispuistoon. T oimikuntatyössä mukana olleelle jäi muutamia asioita päällimmäisenä mieleen. Kävimme luonnollisesti kauppaa, mutta toistemme tavoitteet ymmärtäen ja niitä kunnioittaen. Suomussalmen valtionmaista siirtyy ehdotuksen mukaan noin 5 500 hehtaaria yhteismetsälle, jäljelle jää vielä noin 300 000 hehtaaria. Kuusamon yhteismetsä saisi korvausmaiden varsinaiset metsätalousalueet pääosin Suomussalmen valtionmaista. Yleisemminkin on syytä pohtia, milloin on kyseessä vain paikallinen itsekkyys, joka pyrkii sivuuttamaan yleisen edun ympäristökysymyksissä. Pohjoisempana, jossa yhä vaahdotaan kansallispuistoja ja Ounasjokea vastaan sekä Vuotoksen rakentamisen puolesta, olisi tästä asenteesta paljon opittavaa. Enää ei mikään saa mennä vikaan. Seuraavat vaiheet Kitkanniemen kohtaloissa ovat: poliittinen päätös valtioneuvostossa, metsätili maanvaihtoa varten, laki maanvaihdosta ja lopuksi laki Oulangan kansallispuiston laajentamisesta. Suojelun kannalta tärkeät suot ja harjut jäävät alueella edelleen valtion haltuun. Teimme kaksi retkeä Kitkanniemelle, jonka monet meistä toki ennestäänkin tunsivat. Ympäristöministeri Matti Ahde asettui mietintöä vastaanottaessaan toimikunnan enemmistön kannalle. Tästä syystä jouduimme etsimään vaihtomaat Suomussalmen eteläosista. Vaihtomaiden käyttö luonnonsuojelualueita perustettaessa on ollut pitkään luonnonsuojeluliiton ajama periaate
PUHEENVUORO Sanoista tekoihin jätehuollon teemavuoden alkaessa 11 NIINPA NIIN!' ML%A ().OKO HOMMA ON -n.JH LA U k 5 EN v,el.Ä RAKENtvETTU VARAAN ... Ympäristöstään kiinnostuneiden ihmisten tulee vaatia ja esittää konkreettisia toimenpiteitä ongelmajätehuoltoon, jätteiden hyötykäyttöön ja kaatopaikkojen ympäristönhoitoon. J ätehuollossa ei ole ollut pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta, vaan asiat on hoidettu melkeinpä päivä kerrallaan. Jäteasioihin on havahduttu vasta sitten, kun ongelmia on ilmaantunut. Lähes kaikki tavara, mitä kulutamme, muuttuu jossakin vaiheessa jätteeksi. Tällä hetkellä useissa kunnissa on ongelmajätteen vastaanotto kokonaan järjestämättä tai sitten on vain vaatimaton astia kaatopaikan yhteydessä. Kaikkien kaupunkien ja kuntien jätehuollossa on parantamisen varaa. vsk.. Kunnan tulisi neuvotella alueensa huoltoasemien ja apteekkien kanssa tietynlaisten ongelmajätteiden vastaanotosta. Jätehuoltolaki edellyttää ongelmajätteen vastaanottopaikkoja. Suomessa jätettä on tähän asti kärrätty kaatopaikalle eikä tehokasta jätteen erottelua eli hyötykäyttöä ole toteutettu. Kansalaisilla on oikeus edellyttää viranomaisilta esimerkillistä toimintaa myös jätehuollossa. Erottelemalla jätteestä sen sisältämän raakaaineen, voidaan jäteongelmia pienentää; jätekasojen täyttyminen hidastuu ja luonnonvarat säästyvät. t'AL_:PN 11 TEHDA 1HMl'STSN 1Ä.u1N 5ti.5TEEM1r M 11 PITAA f_NNf..N MUlhTUU. Koska kunnan virkamiehet ovat avainasemassa kehittämistyössä, joudumme ehkä tahattomasti ärsyttämään monta hyvää virkamiestä. Jätehuoltoviranomainen toimii usein leipäpapin tavoin kehoittaen kuntalaisia jätteiden hyötykäyttöön, mutta kunnan tai kaupungin omissa kiinteistöissä ja laitoksissa ei ole järjestetty ongelmajätteen-, paperintai muun hyötyjätteen keräilyä. Tavoitteena on ympäristölle ystävällinen ja jäteraaka-aineen hyödyntävä jätehuolto, mihin vuonna 1979 voimaan astunut jätehuoltolaki myös velvoittaa. Kaupungit ja kunnat ovat todella avainasemassa jätehuoltoviranomaisina ja isoina jätteitä tuottavina yksikköinä. Nämä hämmästyttävän terävästi ajattelevat veijarit seikkailevat KIERRÄ TYSNÄ YTTEL YSSÄ, joka koostuu kahdeksasta seikkaperäisestä ja selkeästä näyttelyjulisteesca. Tavaroiden tuottamiseen _tarvitaan raaka-aineita, luonnonvaroja. Roskapussit ja jätesäiliöt täyttyvät nopeasti nykyisen kulutuksen ja kertakäyttöteollisuuden vallitessa. Raaka-aineita, joita teollisuus voi 10 käyttää hyödyksi, on myös siinä jätteessä, jonka heitämme roskapusseissa menemään. Jätevuoden aineistoksi sopivan näyttelyn voi tilata 50 mk:n hintaan Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä. Mikäli haluamme jätehuollon kehittyvän ympäristöystävälliseen ja taloudelliseen suuntaan, joudumme kaikki tekemään paljon työtä sen eteen. Jätehuollon parantamisesta on puhuttu jo riittävän kauan. Hoitamattomien kaatopaikkojen aiheuttamat haitat ja jätteenpolton ympäristöpäästöt ovat saaneet kansalaiset huolestuneiksi. HuoltoaseSUOM EN LUONTO 1/ 86 45 . Ongelmajätteille vastaanotto paikat Kaupunkien ja kuntien olisi järjestettävä tehokas ongelmajätteen keruuverkosto alueellaan
. Opettajan lemmikit voisivat nuuhkaista sianruoka-astiaa, katsoa mitä paperiastioihin on kerääntynyt ja tarkastaa käytettyjen loisteputkien varaston. Kunnan olisi järjestettävä vastaanottoastiasto, ongelmajätteiden keruu k~räilypisteistä sekä huolehdittava ongelmajätteiden toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Jos asiat eivät ole kunnossa, niin soitto jätehuoltoviranomaiselle, ympäristölautakuntaan tai luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykseeh saattaa tuoda parannusta kaatopaikan hoitoon. lJlJSII .U-: TILAAJILI.E ;'l,i lJ MEROT 3/ 85 JA 4/ 85 ILMAISEKSI! Lintuharrastuksen suosio kasvaa jatkuvasti. Ennen metsään suunnistamista voisitte tarkastaa koulun jätehuollon toimivuuden. \ uorikatu H .-\ 3. 11. Sinä, joka olet vuosikaudet tuskaillut paperin paljoutta työpaikallasi, tee aloite työpaikkasi paperinkeräystä varten. .. mat ottaisivat vastaan esim. Mikäli itselläsi ei ole tarvittavaa tietoa, niin ainakin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissä autetaan sinua ilomielin. Mikäli astiat eivät ole kunnossa, niin oppilaat yhteistyössä opettajan kanssa voivat kirjoittaa kirjeen kunnanhallitukselle. Tilaul.,et: Tutkijaliitto. Lintumies-lehti ilmestyy 1986 kuusi kertaa. LYL, PL 617, 20101 Turku Tilaan Lintumies-lehden vuodeksi 1986. Luonnonsuojelija, joka vuosikausia olet kironnut pihamaasi karuutta eli hyvän ruokamullan puutetta, ryhdistäydy ja tilaa lähimmästä luonnonsuojeluyhdistyksestä paikkakunnalle kompostointikurssit. Poispäin tullessanne voisitte poiketa hyötyjätteen vastaanottoasemalla ja huoltoasemalla tarkastamassa, millaista jätettä on palautunut akkuja jäteöljyastioihin. KYMMENEN V OTTA ASEITA AIVOILLE . \ uo,il.erta 90 ml.. opi,l.l'lijahinta 70 ml. Laadi keruualoitteen liitteeksi opasvihkonen ja selvityksiä jätteiden hyötykäytöstä. . . Yhdyskuntajätteen joukossa on useita jätejakeita, joiden keräily on jopa kannattavaa kuten esim. Tietenkin hyödynnät saamasi opetuksen ja alat kompostoida kotitalousjätteesi. joka keväisin johdat katraasi katsomaan kaunoista lehtoa, voit tehdä pienen muutokseen ohjelmaan. D Haluan lisätietoja L YL:n toiminnasta. jäteöljyä, akkuja, paristoj_a ja liuotinjätteitä. vs k. Olen varma, että jokainen meistä on käsittänyt jätteiden hyötykäytön merkityksen ja on valmis kykyjensä mukaan edesauttamaan sen aikaansaamista. Apteek1t ottaisivat vastaan lääkejätteet. Nimi: ........... ................ Hyötykäyttö kannattaa Yleistäen voidaan todeta, että kansalaisilla on halukkuutta jätteen hyötykäyttöön, mutta jätteen keruu ja uudelleenkäyttö ovat järjestämättä. L YL:n jäsenyhdistysten jäsenille tilaushinta on 60 mk, muille 80 mk. Näistä ja monesta muusta kertoo smulle Lintumies, alan ykköslehti . paperiliikkeessä. . Taisto Rantala Kirjoittaja on Uudenmaan ympäriscönsuoje/upiirin puheenjohtaja ja toimii aktiivisesti mm. Osoite: .......................................................... Lähetetään os. Sinä biologian maikka, SUOMEN LUONTO 1/ 86 45 . Jätteiden hyödyntäminen ei toteudu yhdellä hyvin suoritetulla tempulla, vaan mikäli aiotaan saada kaatopaikoille vietävän jätteen määrä todella pienemmäksi, tarvitaan useita toimenpiteitä. luonnosta, yhteiskunnasta, modernista maailmasta, emansipaatiosta ja kr!_ittisten intellektuellien strategiasta. ... tHlltHI Hel,inki tai puhelimit,t• 90-<,33 23'>. Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton (L YL) 28 jäsenyhdistyksissä on jo 6500 lintuharrastajaa. Puh ..... -....... Vihjeitä kevättoimiksi Kun ensi keväänä lintumiehet kaatopaikkojen liepeillä suorittavat jokakeväistä tarkkailuaan, voivat he laskea hetkeksi katseensa ja tarkastaa, onko kaatopaikka hyvin hoidettu, onko ongelmajätteen vastaanottoasema asiallinen, onko kaatopaikalla vastaanottoasema metalliromuille, puutavarajätteelle ja romurenkaille. Monitieteellisiä tekstejä mm. ......................... Euroatlas ja kuikkatut~imus jatkuu. metallit, pahvi ja paperi, ruokajäte sekä puutavarajäte. tiede&edistys Neljästi vuodessa analyyseja ja erittelyjä, joita et li>ydä muista kotimaisista lehdistä. Vuonna 1986 alkaa koko Eurooppaa käsittävää hntuatlas-laskenta, ns. .. ................................................ Jos kunnan jätehuoltoviranomainen käy inttämään lupa-anomusta kompostin perustamista varten (kunnan j äteh uoltomääräy ksissä saattaa sellainen vaade olla), laadi kompostointianomus ja tee samalla kunnallisaloite määräyksen poistamiseksi. D Haluan lisätietoja Euroatlaksesta. Ilman alan ykköslehteä Lintumiestä ei_ tule toimeen. Viranomaiselle on toki yksinkertaisempaa ohjata kaikki jäte kaatopaikoille kuin jätehuollon uudistaminen ja hyötykäyttöön perehtyminen. Yleensä ei ole kyse kustannuksista, sillä hyötykäyttö ja hyötyjätteen keräys on usein taloudellisesti kannattavaa
Siinä kirjoittaja vie lukijat puolen vuosisadan takaisiin Lapin maisemiin ja tunnelmiin. Ritva Kupari ja Tapio Lindholm Valter Keltikangas metsämies eräIDaitten puolella Valter Keltinkangas toimi 25 vuotta metsätalouden liiketieteen professorina Helsingin yliopistossa, laitoksen perustamisesta 1947 lähtien. Ounasjoki edustaa monipuolisia koskityyppejä ja hakee Euroopassa vertaistaan kanoottiurheilujokea. · Kirja Seitsemän tuntia erämaata ilmestyi vuonna 1977. Siellä ei synny Kemijoen pääväylän kaltaisia koskiketjuja. Meillä olisi velvollisuus rauhoittaa viimeiset vapaat jokemme, olemme ainoa maa maailmassa Kanadassa voi tosin olla vielä koskia jolla on jäänteitä jokiluonnosta, sivujokia ja muutamat Pohjois-Pohjanmaan kosketkin vangitsemattomia. Pahinta on, että monet on houkuteltu rahalla ja tilapäisillä eduilla rakentamisen puolelle. Sen kahlitseminen veisi samalla Kemijoen latvat, joita sanotaan Kemin haaroiksi. vsk.. Toisessa, 1984 ilmestyneessä kirjassaan Koskilta ja erämaista Keltikangas palaa erämaihin, mutta myös laskettelemaan hurjia Kemijoen ja Paatsjoen koskia. Rauhoitettu Ounasjoki tarvitsisi vielä täydennykseksi Vuotoksen. Valjastaminen on väärä sana Professori Keltikangas haluaa julistaa pannaan valsuoMEN LUONTO 1/ 86 45. Professori Valter Keltikangas on keskittyny t eläkepäivinään kirjoitustyöhön. Jäätyään eläkkeelle professorin virastaan Valter Keltikangas on keskittynyt kirjoittamiseen. johon on uponnut Juukoski ja Juujärvi rantakylineen", Keltikangas kirjoittaa kuvattuaan ensin upeasti vapaiden koskien elämää. "Olisin varmasti kieltäytynyt uskomasta, jos joku olisi väittänyt, ettei noita koskia muutaman vuosikymmenen kuluttua ole enää lainkaan olemassa, että tälla samalla paikalla olisi Seitakorvan voimalaitos ja sen alapuolella patoallas, 12 Mikä on koskistamme pois, on pois Euroopalta. Viime vuosina hän on saanut tunnustusta kirjailijana, joka kertoo rakkaudestaan erämaihin. Koskityypeiltään Kemijoki oli valtavan monipuolinen. { Alpeilla on puronsa ja suurivetisiä allasmaisia jokia. Voisi kysyä, onko maailmassa toista valtiota, jolla on ollut sellaiset kosket kuin Suomella oli kun Kemijoki oli vielä vapaa. Se edustaisi viimeistä virtaa, siinä on niin paljon vettä, että voidaan puhua virrasta. Hän välittää kirjoissaan rikkaita kokemuksiaan erämaista jotka on jo pirstottu, ihmisistä joita ei enää ole, koskista, jotka on jo kahlehdittu. Vuotoksen asiahan näyttää jälleen muuttuneen epäselväksi, jokin aika sitten näytti hyvältä. Viisikymmentäluvun lopulla ja koko kuusikymmentäluvun ajan hän oli näkyvä hahmo Suomen luonnonsuojeluyhdistyksessä toimien varapuheenjohtajana ja johtokunnan jäsenenä. Ruotsinkin jokiin syntyy suhteellisen jyrkkä lasku alaspäin, mutta ne ovat lyhyitä Kemijoen pääväylä oli viisi ja puoli sataa kilometriä pitkä. Keltikangas painottaa Ounasjoen rauhoituksen merkitystä. Hän tutustuttaa lukijat erämiehiin ja helmenpyytäjiin sekä kuvaa tarkoin jokihelmiä ja niiden pyyntiä. Mikä on soistamme pois, on pois koko maapallolta. Keltikangas oli terävä metsätieteilijä ja samanaikaisesti koskiin, soihin ja erämaihin kiintynyt luonnonsuojelija ulottuvuuksia, jotka voivat mennä ristikkäin, mutta myös täydentää toisiaan. Nyt sitten ei ole jäljellä kuin Vuotos ja siitä ylöspäin oleva osa pääväylästä. Neuvostoliiton Euroopan ! puoleisissa osissa virtaavat vedet, esimerkiksi Volga, hitaasti, koska maa on tasaista. Haarat menettäisivät ensinnäkin lohikalansa ja minulla on se vahva usko, että siellä on vielä helmisimpukkaakin. Kosket vailla vertaa Keskustelu koskista aloittaa myös haastattelumme Valter Keltikankaan kotona Helsingissä. Näin kiteyttää näkemyksensä maamme luonnon ainutlaatuisista arvoista professori Valter Keltikangas. Hän on poikkeuksellisen laajan elämäntyön tehnyt tiedemies ja luonnonsuojelija. Hän on koonnut kahdeksi kirjaksi kokemuksiaan suomalaisen luonnon tutkijana. Valter Keltikangas palaa koskiemme ainutkertaisuuteen ja muistuttaa, ettei muissa pohjoismaissa sen paremmin kuin etelämpänäkään ole kunnon koskia
Vuotos on siis sekä virtojen että soitten puolesta hyvin merkittävä. Suot säästettävä Suomi on pinta-alaltaan yhä maailman soisin valtio. Sanan käyttö on laajentunut, mutta alunperinhän se liittyy hevoseen tai muuhun vetojuhtaan. Koskesta puhuttaessa valjastaminen on ihan väärä termi. vsk . Soihin nähden olemme hiukan samassa asemassa kuin koskiin nähden, KeltikanOlisikohan asia ehkä niin, metsän estetiikan tajuaminen vaatii oman asiantuntemuksensa ja viisautensa, jota ei ole kaikille annettu. Sen puolesta pitäisi käyttää kaikki keinot. Sopikaamme siitä, että "puupeltomies" retkeilee mieluummin puupellolla ja esteettisesti älykäs mies aarniometsässä niin kauan ja silloin kuin tähän on vielä tilaisuutta. Se on hyvin taitava propagandatermi, joka on teollisuuden keksimä. jastaa -verbin käytön joesta puhuttaessa. Näin meillä säilyisi jotakin Posoaapaa muistuttavaa. Kirjoitin kyllä Suo13. Kenties vain Neuvostoliitossa on tällai sia tulvan alle jääviä soita kuin Posoaapa oli . SUOMEN LUONTO 1/ 86 45 . Esimerkiksi Lokan altaan alle jäänyt Posoaapa oli mahtava. Ståhlberg antaessaan lausuntonsa Kemijoen koskien tuhoamisesta. Oikeata sanaa on käyttänyt Keltikankaan mukaan esimerkiksi Rovaniemen hovioikeuden presidentti Kaarlo J. Posoaavan suokasvillisuus oli todella eurooppalainen nähtävyys. Valter Keltikangas: Luonnonsuojelu ja metsäekonominen tutkimus, Suomen Luonnon 30-vuotisjuhlajulkaisu 1968 gas muistuttaa. Vuotos pitäisi säilyttää senkin vuoksi, että sen yläpuoliset suot voitaisiin rauhoittaa. Hän puhuu kahlehtimisesta. Ei ole kauniimpaa kuin ne suoniityt. Keltikangas muistelee toimintaansa luonnonsuojeluyhdistyksen johtokunnassa ja arvioi, ettei silloinen johtokunta ymmärtänyt soidensuojelun kiireellisyyttä. Kun kosken muoto otetaan pois, se tapetaan, kahlitaan. Veljelläni oli kaunis juoksijaori ja kun sen valjasti, niin se oli ylpeä näistä valjaistaan. Rauno Ruuhijärvi on hyvin tarkasti kuvannut ja kartoittanut ne maisemat
Hain turhaan kahta samanlaista ja taas kun lähdin kävelemään, ne sulautuivat yhteen. Eläimet eivät ole yksilöitä, niissä on kokoeroja muttei rakenne-eroja. vsk.. Mutta jos aarniometsä jaetaan osiin eli ns. yksilö. Pysähdyin sitten katsomaan kahta vierekkäistä puuta: ne olivat aivan erilaiset, löytyi yksityiskohtia paljaalla silmällä. Se on vanhalle esineelle ominainen piirre. Aarnio metsän kellokäyrässä ei olekaan eniten puita keskimmäisessä puuluokassa. Aarniometsä on harmooninen kokonaisuus men Luonnossakin siitä, että Etelä-Suomen rehevimpien suotyyppien rauhoittamista pitäisi kiirehtiä. Nämä säännönmukaisuudet muodostavat Keltikankaan mukaan aarniometsässä vallitsevan harmonian. Nykyiselle soidensuojelujärjestelmälle haastateltava antaa täyden tunnustuksen: Ruuhijärven ajatus on hieno. Soita pääsi silti menemään liian nopeassa tahdissa. Kävelin kerran kauniina kesäpäivänä lähellä juhannusta Saarikahlehenmaalla, siinä missä Pihtijoki yhtyy Kemijokeen, pitkin hyvin kaunista jäkälämännikköä. Tämä on tyypillistä juuri aarniometsille, jotka vaativat pitkän ajan varttuakseen hakkuukypsän metsän mittaan. Jakauma on aarniometsässä pidempi ja loivempi järeitten puiden puolella. Keltikangas kehottaa kirjoittamaan myös kartanopuitten puolesta. Yläkuvassa vapaa Taivalkoski, alakuvassa kahlehdittu Valajaskoski. Etelä-SuosuoMEN LUONTO 1/ 86 45. Se on tarjonnut tutkimuskohteen ja elämyksiä, jotka eivät unohdu. Suomalainen erämaa, aarniometsä on lähellä hänen sydäntään. Puut olivat järeitä mutta terveitä. Aarniometsän puu on 14 Onko maailmassa toista valtiota, jolla on ollut sellaiset kosket kuin Suomella oli, kun Kemijoki oli vielä vapaa, Valter Keltikangas muistuttaa. Laittamalla puut luokkiin joko pituuden tai läpimitan mukaan ne muodostavat jakaumia. Tällaista ilmiötä ei ole löydettävissä kukista, niissä ei ole selviä rakenne-eroja. Kävellessä ei huomannut mitään selviä yksilöllisiä eroja, se oli hyvä harmooninen kokonaisuus ja kun pysähdyin, ne olivat aivan erilaisia. Aarniometsän harmoonisuutta voidaan selvittää myös mittauksin. Yksilöllisyys tulee esiin vanhassa puussa. Aarniometsän puu ja ihminen, siinä ovat luomakunnan yksilöt. Kukat eivät ole yksilöitä niinkuin aarniometsän puut. Hänen tieteellinen uransahan liittyy metsiin. Yleensä luonnossa jakaumat noudattavat kellokäyriä. Ihminen on yksilö. Rupesin kävellessäni ihmettelemään, että metsä vaikutti yksitoikkoiselta. puustoluokkiin niin että siitä erotetaan alistetut puut, välipuut, lisävaltapuut ja valtapuut, muodostavat nämä erikseen tarkasteltuna kellokäyrän. Kun meillä ei ole enää mahdollisuutta rauhoittaa isoja alueita ainakaan Etelä-Suomessa, niin sitten rauhoitetaan pieniä alueita ja luodaan verkostoa. Aarniometsän puu on yksilö Koskien ja soiden lisäksi Valter Keltikangas on kirjoittanut paljon metsistä ja tutkinut metsiä
ojitettujen soiden luokittelusta. Juuri niihin ovat kasvaneet taimet ja nyt kun tulee kiistaa Lapin metsien kasvusta, viedään ihmiset näille mäntykankaille katsomaan. Mänty vaatii valoa ja lämpöä. Tietysti tuli, se on selvää. TeValter Keltikangas täyttää helmikuussa 81 vuotta ja jatkaa yhä kirjoitustyötään. Kalliiden monitoimikoneiden käyttö on turhaa, niistä vain menevät rahat ulkomaille. Tuomarniemen hoitoalueella Ähtärissä Metsäkoulun johtaja Arvid Borg käytti aikanaan kulotusta karuilla mutta kosteilla, ilmastollisesti kylmillä, varjoisilla paikoilla. ''Minulle sattui vaikea ala'' Valter Keltikangas on tehnyt uraa uurtavaa työtä metsätalouden liiketieteen professorina. Cajanderin ollessa metsähallituksen pääjohtajana Pohjois-Suomen metsiä käsiteltiin tyypeittäin: paksusammalkuusikon käsittely oli erilaista kuin jäkälätyypin ja puolukkatyypin männikköjen käsitteleminen. Pitäisi antaa myös enemmän luonnon valita puut, koivua ei pitäisi moittia eikä hakata kuusta liikaa pois. Metsäekonomia on hyvin vaikea ala. Borg muutti kuusta kasvavat alueet kulotuksen jälkeen männiköiksi. Ku vassa Posoaapa 1958. D 15. Mänty on armotta maassa. Hän haluaa puhua pehmeämmän metsätalouden, kulotuksen ja ihmistyövoiman käytön puolesta. Pian 81 vuotta täyttävä professori valmistelee nyt kolmatta kirjaansa, jonka aihe liittyy muuttolintujen suunnistamiseen. Nyt näkee, miten kauniita männiköitä on syntynyt vanhoille kulotusalueille. vsk. Koska metsä kasvaa niin hitaasti, siihen eivät sovi mitkään talouselämän lait sellaisenaan . Tulin siihen tulokseen, että kaikki ovat vähän oikeassa ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ei voi olla sen hankalampaa aihetta, kuin minulle sattui lankeamaan . Maanviljelijät voisivat itse hankkia puutavaran kevyillä maataloustraktoreilla. Arvokas elämäntyö jatkuu. Metsätaloudesta Keltikangas poikkesi kuitenkin välillä metsäbiologian puolelle ja teki laajoja, ansiokkaita tutkimuksia paksusammalkuusikoiden lisäksi mm. Professori Gustav Sirenin johdolla sitten paksusammalkuusikoitakin ryhdyttiin hakkaamaan paljaaksi. Häntä seuranneen Osaran aikana tyyli muuttui. Entä syntyikö koskaan ristiriitaa metsätalouden intressien, leipätyön ja luonnonsuojelullisen ajattelun välille. Jotta meillä säilyisi jotain Posoaapaa muistutta via soita, olisi Vuotos ja sen yläpuoliset suot rauhoitettava, Keltikangas vaatii. Kuusikoita hakattaessa laajoina alueina meni paljaaksi myös kuivien kankaitten männiköitä. kijä, joka yksin riittää estämään männyn menestymisen, on tykky. Se oli ero metsähallituksen hommista välittömästi ja Cajanderilla oli pitkä muisti... Nythän metsähallitus on yrittänyt sinne jatkuvasti. Hän oli myös aikoinaan leimaamassa alueen terveitä SUOMEN LUONTO 1/ 86 45 . Hän väitti, että niistä tulee mustikkatyypin männiköitä. Kulotus kunniaan Professori Keltikangas pahoittelee talousmetsiemme muuttumista yksitoikkoisemmiksi ja metsän käsittelyn liiallista koneellistumista. Hän kiitti siitä kirjoittamalla käyntikorttinsa toiselle puolelie "ihmettelen tulostasi". K. Hän hoiti virkaa laitoksen perustamisesta lähtien. Lapin kuuset ovat kolmiomaisia, kehittyneet sellaisiksi, että ne kestävät tykyn. Niillä on taimia, paksusammalkuusikoiden paikalla sen sijaan ei ole. Cajanderin linjaa jatkoi vielä seuraava metsähallituksen pääjohtaja Mauno Pekkala. Cajanderin käc sitys oli, että tietystä suotyypistä tulee tietty metsätyyppi ja ruotsalaiset olivat sitä mieltä, että niistä kaikista tulee mustikkatyyppejä. Cajanderin ollessa metsähallituksen pääjohtajana ei totisesti ollut suojametsäalueelle menemistä. Näitä metsiä on sittemmin kohdeltu kaltoin. Oli muodostunut kiistakysymys siitä, miksi metsätyypiksi suo muuttuu kun se ojitetaan. Hän kylvi siemenet talvella hangelle ja tuloksena on kaunis männikkö. Osara ei ollut selvillä pohjoisten metsien luonteesta, vaikka minullakin oli asiasta tuore, laaja tutkimus, jonka lähetin hänellekin. Työ jatkuu Kirjojen kirjoittaminen on täyttänyt Valter Keltikankaan vapaa-ajat eläkepa1vma. Uusi pääjohtaja Piironen on tosin juhlallisesti luvannut muuttaa kolmen edeltäjänsä linjaa ja jättää suojametsäalueet rauhaan. puita. Kuusi oli niillä kilpailukykyisempi kuin mänty, saman kankaan eteläisellä rinteellä vallitsi männikkö. Ennenkaikkea en pidä liian ronskista metsän käsittelystä. Vaikka istutukset tykyn puolesta onnistuisivatkin, ne ovat liian kylmiä kasvupaikkoja männylle. Minä sanoin, ettei ikäpäivänä tule. A. messa ne ovat miltei ainoita aarniopuita, säilyttämisen ja rauhoittamisen arvoisia puita, joilla on usein sukupolvesta toiseen siirtyvää tunnearvoa. Ei tarvittaisi metsäyhtiöiden ja urakoitsijoiden jättiläiskoneita, jotka vievät myös työt ihmisiltä. Paksusammalkuusikoiden asema Keltikangas on tehnyt tutkimuksen Lapin paksusammalkuusikoiden luokittelusta. Cajanderin pitkä muisti Paksusammalkuusikolle on ominaista kasvaminen korkeilla mailla
Monien harjusja etenkin nieriäkantojen taantumisen yhtenä syynä on ollut liiallinen kutupyynti. Kutuvaelluksen estävien voimalaitospatojen rakentaminen on ollut tärkein uhanalaisten kalalajien vähenemisen syy. Pohjanmaan jokikutuisten harjuskantojen sekä Vuoksen vesistön nieriän taantumiseen. kunnostamalla kutualueita, mutta ennenmuuta viljelemällä. Lohen kalastus ja suojelu ovat paitsi taloudellisia myös kansainvälisiä kysymyksiä. Tämä edellyttäisi kantojen vaelluskäyttäytymisen erojen tarkkaa tuntemista. Kalakantojen vähenemiseen on vaikuttanut myös vesien pilaantuminen ja rehevöityminen, joka jokivesissämme jatkui vielä 1970luvulla. Nykyisin näitä kaloja pyydetään tehokkaasti merellä ja jokisuissa, minkä seurauksena emokaloja ei pääse kutemaan jokiin riittävästi. Tunnetuimpia uhanalaisista kaloistamme on varmasti järvilohi, jota on esiintynyt Vuoksen vesistössä kaksi erillistä kantaa, toinen Pielisessä ja toinen Saimaassa. Ongelma voisi helpottua, jos luonnonja viljelykantojen kalastusta voitaisiin säädellä erikseen. Laaja lohenviljely kahden ja puolen miljoonan vaelluspoikasen vuosittaisine istutuksineen ei ole toistaiseksi juurikaan helpottanut Tornionja Simojoen lohen asemaa. Nykyään lohi nousee enää Tornionja Simojokeen, mutta liiallisen pyynnin vuoksi niidenkin vaelluspoikastuotanto on enintään kolmannes alkuperäisestä. Puhdasta ja hapekasta vettä vaativat lohikalat ovat erityisen herkkiä veden laadun heikkenemiselle, joka on ollut tärkeä syy-mm. Liikakalastus uhkaa merilohen ja meritaimenen viimeisia luonnonkantoja. Nieriän kutupaikat ovat olleet tunnettuja, usein perinteellisiä kalastuspaikkoja, joista kalojen pyynti verkoilla on ollut helppoa. Lisäksi vesien pilaantuminen aiheutti ilmeisesti toutaimen häviämisen Kymijoen vesistöstä. Vasta perustetun Itä-Suomen keskuskalanvilsuoMEN LUONTO 1/ 86 45 . Tornionjoen lohen viljely lisääntyy lähivuosina, ja Simojoen lohen viljely tulee olemaan Perämeren alueelle suunnitellun valtion kalanviljely-yksikön tärkein tehtävä. Vapaana virtaavan Kiiminkijoen lohen lisääntyminen päättyi 1970-801 ukujen vaihteessa, todennäköisesti liiallisen pyynnin seurauksena. Särkikaloista toutain ja vimpa tarvitsevat suojelua. Se on lisääntynyt ainakin 18 Itämeren laskevassa joessamme. Kalastusta nykyistä tehokkaammin säätelevän yhteisen sopimuksen aikaansaaminen Itämeren lohta kalastavien valtioiden välillä on osoittautunut toistaiseksi ylivoimaiseksi. Istutuksia tehtäessä 16 ei yleensä ole kiinnitetty riittävästi huomiota kantojen alkuperään, minkä seurauksena kannat ovat päässeet sekoittumaan ja risteytymään keskenään. Luonnossa lisääntyvän kannan aikaansaamiseksi on vuodesta 1982 lähtien istutettu pikkupoikasia Lieksanjokeen ja Koitajokeen. Tornionjoella ja Simojoella on kunnostettu uittoa varten perattuja koskia poikastuotantoalueiksi sekä istutettu pikkupoikasia tyhjiin koskiin. Kalojen keinollinen lisääminen on helppoa, mutta vaikeampaa. Vesissämme on noin 250 voimalaitospatoa ja 1 500 pienempää estettä, lähinnä sahaja myllypatoja. Uhanalaisia lajeja suojellaan mm. Kiistely kansallisista lohisaaliista uhkaa viimeisten luonnonkantojen lisäksi myös lohenviljelyä, joka sekin on riippuvainen kudulle Uhanalaiset kalalajit Hävinneet monni Erittäin uhanalaiset merilohi järvilohi meri taimen järvitaimen planktonsiika toutain Vaarantuneet nieriä Silmälläpidettävät vaellussiika pohjasiika harjus vimpa palaavien emojen määrästä. Lohi viljelyn varassa Uhanalaisista kalalajeistamme merilohi on taloudellisesti merkittävin. on säilyttää kalakantojen monimuotoisuus. Lähivuosina järvilohta yritetään lisäksi kotiuttaa sen entisille lisääntymisalueille Pielisjokeen. Päinvastoin, suuret istutukset ovat välillisesti lisänneet myös näiden kantojen kalastusta ja vähentäneet siten kutevien kalojen määrää. vsk.. Jokivesistöjä on perattu ja rakennettu vesiliikennettä varten noin 6 000 km ja uittoa varten 40 000 km. Eniten ovat sekoittuneet siian ja järvitaimenen kannat. Marja-Liisa Koljonen Markku Vickholm Kalakantojamme uhkaa yksipuolistuminen Kutuvesien rakentaminen, perkaaminen ja säännöstely sekä vesien pilaaminen ovat hävittäneet useimmat Suomen lohikalat sukupuuton partaalle. Suomea lähinnä järvilohta tavataan Äänisessä ja Laatokassa. Monia kalalajeja ja -kantoja on istutettu uusiin vesistöihin pitkään, ja viime vuosikymmeninä tämä toiminta on entisestään vilkastunut. Nykyisin järvilohi ei enää lisäänny meillä luonnossa lainkaan, vaan se on ollut jo muutamia sukupolvia laitosviljelyn varassa. Pahimmin jokivesistöjen muutoksista ovat kärsineet virtakutuiset vaelluskalat, sisävesissä järvilohi ja järvitaimen, rannikolla merilohi, menta1men, vaellussiika ja harjus. Kutualueiden tuhoutumiseen ovat lisäksi vaikuttaneet vesien säännöstely, ruoppaukset ja uittoperkaukset
Tällä hetkellä meritaimenkanta on vahvin Isojoessa. Viisi meritaimenjokea Meritaimen muistuttaa elintavoiltaan monessa suhteessa merilohta. Siiat mukautuvat helposti erilaisiin ympäristöoloihin, ja siksi melkein jokaisen järven tai vesistön kannalla on omat erityispiirteensä. Harjuksen suojelu on ollut toistaiseksi vähäistä. taneet huomattavasti Iso-ja Lestijoen meritaimenkantojen säilymiseen nykyisellä tasollaan. Ennen meritaimen lisääntyi ainakin 47 Itämereen laskevassa joessa, nyt enää viidessä. Tornionjoella meritaimenen elinoloja on parannettu entisöimällä uittoa varten aikoinaan perattuja sivujokia. Nieriä on Suomessa jaettu perinteisesti kahteen tyyppiin, pikkunieriään ja isonieriään, joista jälkimmäinen on uhanalainen. Viileiden, hapekkaiden ja karujen vesien harjusta esiintyy Suomessa luontaisesti kolmella alueella: Vuoksen vesistössä, Pohjanlahdella ja monissa siihen laskevissa joissa sekä Pohjois-Suomessa. Harjuksen tiedetään lisääntyneen esimerkiksi noin 50 Pohjanlahteen laskevassa joessa, mutta nykyisin suurin osa näistä kannoista on heikkoja tai kokonaan tuhoutuneita. Tärkeimpiä meritaimenkantojen hoitokeinoja ovat olleet poikasten viljely ja istutukset, jotka ovat vaikutsuoMEN LUONTO 1/ 86 45. Vuoksen nieriät vähissä Nieriä eli rautu on lähes lohen ja taimenen veroinen punalihainen "jalokala". Järvitaimen liikkuu syönnöksellä järvessä, mutta kutee virtaavassa vedessä. Kuvassa meritaimenia. Kolme uhanalaista siikalajia Siika on yhteisnimitys joukolle läheisiä lajeja ja niiden paikallismuotoja. Lohikalojen luontaisia lisääntymisjokia on yhä vähemmän. Lohi nousi ennen 18 Itämereen laskevaan jokeen, nyt enää kahteen. Se on lisääntynyt ainakin 47 Itämereen laskevassa joessamme, mutta nykyään meritaimenjokia on vain viisi: Tornionjoki, Lestijoki, Lapväärtin Isojoki sekä Suomenlahden perukkaan laskevat Summanja Urpalanjoki. Selvä osoitus kannan nykyisestä heikkoudesta on, että tehokkaasta kutupyynnistä huolimatta vuosina 1982-84 Saimaalta onnistuttiin saamaan yhteensä vain kymmenen sukukypsää nieriää. Harjuskannoista uhanalaisia ovat Vuoksen vesistön järvikutuiset sekä Pohjanlahden merikutuiset ja vaellusmai sesti käyttäytyvät jokikutuiset kannat. Runsaiden istutusten ansiosta järvitaimenta on vesistöissämme tällä hetkellä varsin paljon, mutta osittain istutusten aiheuttaman kantojen sekoittumisen vuoksi alkuperäisiä luonnonkantoja on jäljellä erittäin vähän, varmasti vain Kuusamossa Koutajoen vesistöön kuuluvissa Kitka-, Kuusinkija Oulankajoessa. Keskimäärin kolme-neljäkiloiseksi kasvavaa isomenaa tavataan eräissä Lapin suurissa järvissä sekä Vuoksen vesistössä. Pikkunieriä on melko yleinen Lapin tunturijärvissä ja -puroissa. Tornionjoessa meritaimen on nykyisin lohtakin uhanalaisempi. jelylaitoksen yhtenä tehtävänä on Saimaan alueen uhanalaisten kalakantojen hoito, ja järvilohen viljely ja istutukset lisääntyvätkin lähivuosina. vsk. Vesien rakentamisen vuoksi luontainen lisääntyminen on kuitenkin useimmissa joissa vähentynyt tai loppunut kokonaan. Helpoimmin harjuksen eli harrin tuntee isosta korkeasta selkäevästä. Lisäksi monissa vesissä esiintyy siellä elävien siikamuo17. Sitä on esiintynyt aiemmin jokseenkin koko Suomessa suurissa ja syvissä järvissä sekä niiden sivuvesistöissä. Vuoksen vesistön nieriän viljely on aloitettu Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksella
Kantojen suojelu on tärkeää Vesistöjen rajat ovat tehokkaita kalojen leviämisesteitä, ja kalakantojen perinnöllinen eristäytyminen on siten huomattavasti todennäköisempää kuin linnuilla tai nisäkkäillä. Kantojen heikkenemiseen on vaikuttanut vesien rakentaminen sekä paikoin myös vesien pilaantuminen ja rehevöityminen. Pienistä yksilömääristä perustetuissa viljelykannoissa on vähemmän perinnöllistä muuntelua kuin luonnonkannoissa; poikasia voi olla paljon, mutta ne muistuttavat toisiaan keskimäärin enemmän kuin luonnonkantojen poikaset. Vimpakannat ovat kuitenkin vesien likaantumisen myötä heikentyneet suuresti ja osa niistä on hävinnyt kokonaan. Vaellussiika elää pääosan vuotta meressä, mutta nousee jokien alajuoksulle kudulle. Suomessa vimpa elää suurimman osan vuotta meressä, mutta kutee jokien alajuoksuilla. Väheneminen on ollut selvää myös parhaissa vimpajoissamme, Porvoon.ja Paimionjoessa, joissa vimman kutupyynnillä oli vielä sotavuosina väestölle huomattavaa paikallista merkitystä. Suomessa se on lisääntynyt kautta koko rannikon. Vimpa on särkeä ja säynbettä muistuttava, yleensä puolen kilon painoiseksi kasvava lahnan sukuinen kala. On kuitenkin muistettava, ettei viljelyllä tuotetuissa suurissa kalamäärissä voi olla sen enempää perinnöllistä muuntelua kuin käytetyissä emokaloissa on ollut. Vielä 1900-luvun alussa toutain oli runsas Kymijoessa ja sen alajuoksun järvissä, joista se on sittemmin hävinnyt. Jos kantoja viljellään laitoksessa useita sukupolvia, ne sopeutuvat laitosoloihin. Näistä kolme viimeistä ovat uhanalaisia. Toutain viihtyy virtaavissa vesissä, mutta sitä tavataan myös rannikkovesissä, joista se nousee jokiin kudulle. Varmuudella sitä tavataan ainakin Inarijärvessä, Kuusamon Oivangissa ja Kallungissa sekä Muonion Jerisjärvessä. vsk.. Monia siikakantoja ylläpidetään tai tuetaan kalanviljelyn ja istutusten avulla. Kalojen keinollinen lisääminen on muihin selkärankaisiin eläimiin verrattuna helppoa, sillä jo muutamasta kalasta voidaan viljelemällä tuottaa tuhansia poikasia. Istutusten aiheuttaman kantojen sekoittumisen takia alkuperäisiä luonnonvaraisia siikakantoja on jäljellä vähän. Huonosti tunnetut toutain ja vimpa Toutain on särkikalojen jättiläinen, joka kasvaa usein yli puolimetriseksi. Nykyään kannat ovat vahvimmat Perämereen laskevissa joissa. Planktonsiika on sisävesiemme siioista nopeakasvuisin, mikä on taannut sen suosion istutuskalana. Varsin suuri osa kalojen perinnöllisestä muuntelusta on kantojen välistä muuntelua. Kuitenkin merilohen ja meritaimenen viimeiset luonnonkannat ovat erittäin uhanalaisia! Kalanviljely on usein uhanalaisten kalakantojen viimeinen suojelukeino, mutta toisaalta se on aiheettomasti vähentänyt huolta viimeisten luonnonvaraisten kantojen säilymisestä. Suomessa tavataan alkupera1senä v11s1 siikalajia: järvisiika, karisiika, planktonsiika, pohjasiika ja vaellussiika. Toutaimen viljely ja istutukset aloitettiin vuonna 1984. Planktonsiikaa on esiintynyt luontaisesti varmasti vain Vuoksen vesistössä, mutta sitä on istutettu moniin muihinkin vesistöihin ympäri maata. taimen tavoin rauhoittamaton eikä sen suojelemiseksi ole tehty toistaiseksi mitään. Pohjois-Suomen kylmissä vesissä elävän pohjasiian kannan muutokset tunnetaan huonosti. Nykyisin se lisääntyy ainakin 22 joessa. Vimpa on lisääntynyt varhemmin useimmissa joissa Suomenlahden perukasta Kaskisten korkeudelle saakka. Jos kantojen välinen erilaistuneisuus hävitetään, niiden kyky selviytyä alkuperäisessä ympäristössä todennäköisesti heikkenee. Kuten vapaaajan kalastajat ovat ilokseen huomanneet, lohta ja meritaimenta on nykyään merialueella runsaasti . Useimmiten on seurauksena luontoon alkuperäistä huonommin sopeutuneita kantoja. Viljelykannat voivat poiketa perinnöllisesti suuresti vastaavasta luonnonkannasta. 18 Toutain on hyvänmakuinen ja etelämpänä Euroopassa se on etenkin urheilukalastajien suosiossa. Vaelluskalakannoilla on voimakas taipumus sopeutua perinnöllisesti omaan kutujokeensa. Kalakantojemme perinnöllinen rikkaus on turvattava tojen risteytymiä. Laitostumiskehitys ei haittaa, mikäli kyseessä on kanta tai laji, kuten kirjolohi, jonka ei SUOMEN LUONTO 1/ 86 45. Aiemmin toutaimia tavattiin myös rannikolla, jossa se on kuitenkin ollut viime vuosikymmeninä harvinaisuus. Kalojen uhanalaisuudessa ei useinkaan ole kyse lajinsa viimeisten edustajien häviämisestä, vaan siitä, että varsin suuristakin yksilömääristä huolimatta lajin alkuperäinen perinnöllinen aines ja alkuperäiset ominaisqudet ovat vakavasti uhattuina. Vimpa on touSuomen viidestä siikalajista kolme on uhanalaisia. Nykyisin toutainta esiintyy vain Kokemäenjoen vesistössä, mutta sielläkin kannat ovat heikentyneet. Kalalajien ja varsinkin lohikalojen suojelussa olisikin puhuttava lajien suojelun asemesta pikemminkin erilaisten kantojen suojelusta. Vaellussiikakannat ovat kuitenkin taantuneet suuresti, ja monet Suomenlahteen, Saaristomereen ja Selkämereen laskevien jokien kannat ovat tuhoutuneet
Kasvattamalla kanta nopeasti viljelemällä ja istutuksin voidaan vähentää pieneen yksilömäärään liittyviä perinnöllisen muuntelun vähenemisen ja sukusiitoksen Toutain, särkikalojemme jättiläinen, lienee uhanalaisin kalamme. sääntymismahdollisuudet ja kalastusrajoitusten tehokkuus vaikuttavat siihen, pystyykö kanta elvytyksen jälkeen ylläpitämään itsensä vai tarvitaanko jatkossakin istutuksia. Särkeä ja säynettä muistuttava vimpa on kovasti vähentynyt. Viljely usein välttämätöntä Kantojen tila sekä Iisääntymisalueiden määrä ja kunto vaikuttavat kantojen suojelun keinoihin. Kalakantojen suojelun tehostaminen edellyttääkin aluksi niiden perusteellista kartoitusta. vsk. kasvija eläinlajien suojelua selvittäneen toimikunnan sihteerinä. Näin voitaisiin estää kannan laitostumista ja säilyttää kannan perinnöllinen pohja laajempana kuin pelkällä Iaitosviljelyllä. Kuvassa vasemmalta: vimpa, säyne ja särki. haittoja. Luonnollisten ominaisuuksien säilymiseksi olisi tällöin tärkeää pyrkiä aikaansaamaan viljelykannasta luonnossa elävä osakanta, johon Iuonnonvalinta jatkuvasti vaikuttaisi. Viljely muuttaa jossain määrin kannan perinnöllistä rakennetta, mutta tästä aiheutuva haitta on pienempi kuin jos kanta eläisi useita sukupolvia pienten yksilömäärien varassa tai tuhoutuisi kokonaan. Suojelussa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota huonosti tunnettuihin tai muuten vähälle huomiolle jääneisiin lajeihin ja kantoihin. Kutualueiden kunnostus ja kalastusrajoitukset riittävät vain, jos kanta on niin elinvoimainen, että se parantuneessa tilanteessa pystyy lisäämään poikastuotantoaan ja levittäytymään uusille kutualueille. Sitä tavataan kuitenkin vielä eräissä Lapin suurissa järvissä ja Vuoksen vesistössä. enää tarvitse selviytyä luonnossa. Sitä esiintyy enää Kokemäenjoen vesistössä ja sielläkin niukentuneena. Jos esimerkiksi alkuperäiset lisääntymisalueet ovat peruuttamattomasti tuhoutuneet, viljely on ainoa vaihtoehto. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosastossa on vastikään aloitettu kalakantarekisterin kokoaminen, minkä yhtenä tavoitteena on selvittää uhanalaisten kalakantojen esiintyminen. Muussa tapauksessa viljely ja istutukset ovat tarpeen. Olisi tietenkin ihanteellista, jos kalakannat voitaisiin elvyttää ilman viljelyä. FK Marja-Liisa Koljonen työskentelee tutkijana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosastolla. Esimerkiksi lohen tai taimenen kykyä lisääntyä luonnossa ei kuitenkaan ole varaa vaarantaa. Yksilömäärän voimakas lisäys auttaa säilyttämään ainakin osan niistä geenimuodoista, jotka muuten menetettäisiin. Läheskään aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Kannan IiSUOMEN LUONTO 1/ 86 45. Esimerkiksi harjus, toutain ja vimpa rikastuttavat suomalaista kalastoa, ja niillä on ollut ja on osin edelleen merkitystä kotitarvekalana tai virkistyskalastuksen kohteena. FL Markku Vickholm työskenteli Suomen uhanalaisten. 19. Tunturijärvissä elävällä pikkunieriällä ei ole hätää, mutta isonieriä (kuvassa) on uhanalainen. Kannan hävittyä kokonaan sen lisääntymisalueet voidaan usein ottaa käyttöön siirtämällä alueelle palautusistutuksin uusi kanta. Monien kalalajien ja -kantojen asema on Suomessa niin heikko, että niiden pelastamiseksi on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja. Palautusistutukset ovat onnistuneet vaihtelevasti, sillä lisääntyvien kantojen luominen luontoon on varsin vaikeaa. -~ ::; ·.:E§~,F;i i t;;.;=;..;..::.....,...;;.;,;,;ii;:aiiii.~ :!lliil.. Kartoituksen jälkeen suojeltaville kannoille olisi laadittava yksityiskohtaiset suojelusuunnitelmat. Jos luonnosta emokalastojen perustamista varten saatavat yksilömäärät jäävät pieniksi kuten Saimaan nieriällä ja järvilohella, maidin pakastus on suositeltava menetelmä perintöaineksen pitkäaikaiseksi säilyttämiseksi. Suojelulla on kiire Monista uhanalaisista kalalajeistamme tiedetään yllättävän vähän. Kalalajien asema toisaalta luonnonvaraisina eläiminä ja toisaalta monien ihmisten elinkeinon perustana aiheuttaa niiden sekä herkän haavoittuvuuden että suojelun monimutkaisuuden
Tammi ja tammimetsät vaativat erityissuojelua, ja osittain oman suojelufilosofian. Tapio Lindholm Tunnemmeko tammemme. SUOMEN LUONTO 1/ 86 45 . vsk.. Tammea uhkaavat ankaran ilmaston lisäksi asutus ja erilaiset ihmisen toimet. Vuoden puu esittäytyy 20 Suomen dendrologian seura on nimennyt Tammen, voiman ja pitkäikäisyyden symbolin vuoden 1986 puuksi. Tammi menestyy vain leudoimmassa ilmastossamme