Ympäristönsuojelun aikakauslehti 1 • 1984. Millaiset ovat metsän kasvot. Mistä on kauniit helmet tehty. SUOMEN Ilmamme tulevaisuus: happea vai happoa
Ensimmäinen joulukuusi koristi saksalaista kotia vuonna 1605.
89 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta sivulla 92 Kansikuvat Hannu Hautala SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . . . 30 Kyösti Pulliainen: Suomella on vaihtoehto . . . ..... .. . .... 7 Saanko ympäristöministeriöön, kiitos.. . ............. . . . .. ....... ..... ..... .... .... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 1 • 1984 Saasteeton luonto puhdas ravinto Suomen luonnonsuojeluliiton toimintateemana 1984 on saasteeton luonto puhdas ravinto. . . . Jos ihminen muuttaa luonnon itselleen kelvottomaksi, suurin osa muistakaan lajeista ei säily. 36 Jaakko Luoma: lsäntälinja vastaan Tapion tarhurit ... I tsesaastu tusta Yhteiskuntamme luottaa varsin laajasti yrityksiin oman toimintansa valvojina. ... . 3 Itsesaastutusta .. . . . . . ........ . . . ........ . . . 5 Katsauksia, uutisia kotimaasta. . Jonkin alueen rauhoittaminen ei turvaa luonnon alkuperäisyyttä, jos ilma ja vesi saastuvat. ... .......... . . ... . . . . . ...... . ..... . . . ... . 3 Erno Paasilinna: Juuri nyt maailma on menossa oikeaan suuntaan . .. ........ . 58 Seppo Vuokko: Ämmät äyhkyen elävät kuuset paukkuen palavat. .. 78 Kirjoja .... . ............ . . . 19 Antti Kulmala: Ilman tila Suomessa: Happamia hengenvetoja ..... . ...... . 15 Ismo Tuormaa: Vihreät tapasivat: Hullujen hyde park vai tulevaisuuden toivo. . . . . Siksi sellaisetkin asiat kuin rauhantyö, maailman nälän poistaminen, ekokunnat ja saastepäästöjen valvonta ovat myös alkuperäisen luonnon suojelua. .. .......... Mutta kun jotakin yllättävää kuten kalakuolemia on havaittu, teollisuuslaitos ei enää tiedäkään, mistä myrkyt ovat tulleet. .. .. . . . ....... . ..... 64 Katsauksia, uutisia ulkomailta . ....... ... . . . . . .. ... . ........ .. Nyt uudet paljastuneet väärinkäytökset Metsä-Botnian ja Lievestuoreen jätevesitarkkailun yhteydessä osoittavat, ettei tähän järjestelmään todellakaan voi luottaa. . 22 Kari Varvikko: Vallilan väki voitti Helsingin herrat. . . . . .. . . . 44 Irma-Riitta Järvinen: Metsän kasvot . . . 69 Keskustelua ...... 32 Antti Hovi: Tehoviljely autioittaa maiseman..... . . 16 Happea ei happoa! .... . . Jos tuulihaukka tai norppa menehtyy myrkkyihin, on se samalla vakava varoitus ihmiselle itselleen. .. ... ... . SUOMEN SISÄLTÖ Saasteeton luonto puhdas ravinto . ............ .... . . ............... 52 Georg Henrik von Wright: Onko ihmiskunta oman onnensa seppä. . . ..... . Jos vesipiirien henkilökunta ei riitä tarkkailuun, jo muutama automaattinen tarkkailulaitekin varjelisi tehtaan omien valvojien omaatuntoa liialta venymiseltä. . 82 Summaries of the Main Articles .... . Ja saastan karkaaminenkin huomataan vasta, kun viranomaiset ovat jo osoittaneet teollisuuslaitoksen syylliseksi vahinkoon. . . Teema saasteeton luonto puhdas ravinto osoittaa yhden linkin ihmisen ja luonnon välillä: luontoon jättämämme myrkyt kiertyvät ravintomme kautta ihmiseen. .. Puhdas ilma ja maaperä tuottavat puhdasta ja terveellistä ravintoa koko luomakunnalle. . .. . 39 Hannu Hautala: Kaamoksessa ........... . ... . 60 Ilmari Valovirta: Raakku raukka ............... . . 28 Satu Huttunen ja Kari Laine: Vauriot syntyvät ennen kuin näkyvät. .... . . . ........ . 20 Jorma Laurila: Ilmansaasteet piinaavat Suomenkin metsiä .... . . . . . . . . . .......... . Tämä teema korostaa, että alkuperäisen luonnon suojelun ja luonnon puhtauden vaaliminen ovat osa ihmisen itsensä suojelua. . . . . ..... . 50 Esko Rantamaula: Tarina suomalaismetsistä . Tietomme teollisuuslaitosten saastepäästöistä perustuvat paljolti niiden omiin ilmoituksiin. vsk. . ... ...... .. . ....... 3. . . ........ Kestää useita päiviä, ennenkuin tehtaalla huomataan jotakin karanneen ilmaan tai vesistöön. . .. . .. . . . . 24 Kari Laaksovirta: Tarkkaile ilman tilaa kasvien avulla ...........
Tämä numero jaetaan näytenumerona varsin laajasti tilaajakunnan ulkopuolellekin, mm. Jäsenhintaan Suomen Luonnon voivat tilata vain luonnonsuojeluyhdistysten jäsenet. Ja muista, että Suomen Luonto on paitsi asialehti myös mielipidelehti. Suomen Luonto lahjaksi Lehden mukana on lahjakortti, jolla voit helposti antaa Suomen Luonnon lahjaksi ystävällesi. luonnonsuojeluyhdistysten ja Luonto-Liiton jäsenille. Jos perheeseesi tulee useampia lehtiä, ole hyvä ja anna ylimääräiset kappaleet edelleen näytteeksi ystävillesi. vsk.. Vastaisuudessakin Suomen Luonnossa on jonkin verran ilmoituksia ja näin vältymme suurilta tilaushinnan korotuksilta. Tämä on Suomen Luonnon ensimmäinen suuri numero. Toivomme että uudessa koossaan Suomen Luonto miellyttää Sinua ja palvelee entistä paremmin ympäristönsuojelua. 4 Lehti kasvoi, kasvakoon liike Suomen Luonto on nyt entistä suurempi. Pane lehti kiertämään Floridaan. (V)ihastuttaako. Älä ujostele, hauku meidät lyttyyn, jos siltä tuntuu, mutta kiittäminenkään ei ole kielletty. Liikaa mainoksia. Suomen Luonnon suuri tilaushankintakilpailu jatkuu. Liikemaailma on tukenut tätä kampanjanumeroamme tavallista runsaammin ilmoituksillaan, joista kiitämme ilmoittajia. Suuressa koossa kuvat pääsevät oikeuksiinsa, voimme käyttää enemmän ja suurempia kuvia, taitto on vapaampaa ja jo aukeamalla pystymme esittämään suuriakin asiakokonaisuuksia. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Jos itse et vanhastaan ole tilaaja, voit merkitä itsesi ensimmäiseksi hankituksi tilaukseksi. Uusi koko on entistä taloudellisempi: painopinta-ala kasvoi miltei puolitoistakertaiseksi ja kustannukset nousivat vain parikymmentä prosenttia. Yksittäiset artikkelit eivät edusta Suomen luonnonsuojeluliiton virallista kantaa vaan kirjoittajiensa käsityksiä. Otamme mielellämme vastineita mielipiteisiin keskustelupalstallemme. Suomen Luonto on arvokas lahja, joka ensi vuonnakin muistuttaa kahdeksan kertaa lahjan antajasta. Toimitus odottaa lukijoilta mielipiteitä lehden sisällöstä. Lahjahinta on voimassa Suomessa ja Pohjoismaissa
He odottivat kukin omaa vuoroaan, kukin oman ovensa takana, omaan nurkkaansa kyyristyneinä, yksin tai perheensä keskellä. Kun noutajat sitten yhtenä päivänä tulivat ovelle, kaikki eivät suinkaan luhistuneet. He alkavat nousta omia hallituksiaan vastaan, kukistaa niitä ja vaatia tilalle rauhanhallituksia. Monilta putosi raskas taakka hartioilta. sillä tavalla se tulee varmasti. Euroopassa ne vain ovat täsmälleen oikeassa paikassa, korkeasti sivistyneissä maissa, omakotitalojen, pubien ja lastentarhojen keskellä, suorastaan ihmisten sylissä. Ta ahtuisipa vielä sellainen siunauksellinen ihme, että jokin koekäynnistettyjen ohjuskoneistojen käry leviäisi tuulten mukana kaikkialle, jokaisen kotirouvan keittiöön, lastenvaunuihin ja sotaveteraanien laiskanlinnoihin. II Toivottavasti en ole ainoa filosofi maailmassa, joka pitää euro-ohjusten tuloa Länsi-Eurooppaan myönteisenä asiana. Täällä niitä tarvitaan. Sillä emmekö me kaikki opiskele kuuliaisesti hälytysmerkkien ääniä. Kun kaikki vaikeroivat yhä kiihtyvää sodanuhkaa, alkaa tuntua siltä että suorastaan odotetaan sen toteutuvan. Voimistuuko se. Eurooppa ei vielä ole aivan sataprosenttisesti sidottu kahden supervallan holhoukseen. Niin tapahtuu tänäkin päivänä. Olisi järjestön onnettomuus, jos tämä vyöry keskeytettäisiin jollakin mitättömällä kompromissilla, joka olisi pelkkä hallitusten silmänkääntötemppu, mutta joka saattaisi leikata kärjen alkavalta kansannousulta. Kun ovikelloa soitettiin, heillä oli valmiiksi pakattu nyytti sylissä ja he lähtivät matkalle kuin sitä varten harjoitettuina. Erno Paasilinna: Juuri nyt maailma on meno~ oikeaan suuntaan Ajattelumme on niin urautunutta, ettemme tahdo havaita tärkeitä muutoksia ympärillämme. Sillä on vielä mahdollisuus irrottautua kummastakin ja kääntää maailmanhistorian kulku. Ellei juuri nyt tapahdu muutos, aivan viime hetkillä, kun saamme miljoonat ja sadat miljoonat ihmiset liikkeelle, kaduille ja toreille. Jokainen päivä on nyt kallisarvoinen. Molemmathan ovat kuoleman kauppiaita, joita me tottelemme. Se olisi tosiaan suuri onnettomuus. Ja näin kummallinen on maailma, joka muodostuu ihmisistä. Kerran tehtiin tutkimus kuolemaantuomittujen vankien terveydentilasta. Toivon sitä kaikesta sydämestäni. Näin kummallinen on ihminen. Kun liikkeelle lähtee ensin 100 000 ihmistä, sitten 500 000, sitten l 000 000 ja sitten 100 000 000, silloin ollaan oikealla tiellä. He eivät marssineet kaduille miljoonien laumoina sinä samana päivänä, kun saatiin täysi varmuus koko rodun likdivoimisesta. He pysyivät kiltisti kotona ja odottivat noutajien tuloa. vsk. Kirjoitettu marraskuussa 1983, ensimmäisten risteilyohjusten saavuttua USA:sta Englantiin, Eurooppaan, television uutislähetyksen jälkeen. 5. Ja niin tapahtui. Toivon ettei operaatiota keskeytetä, että ohjukset tuodaan suunnitelmien mukaisesti, koko aikataulun painokkuudella, julkisesti ja näyttävästi, niin kuin hyvä alku jo lupaa. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Se olisi jo melkein liian suurenmoista. III Kuka vielä muistaa, miten miljoonat juutalaiset kerran lähtivät keskistysleireille, aivan kuin kädestä talutettavat lapset. Monet juutalaiset pelkäsivät vuosia joutuvansa keskitysleirille. Ilmiö on sama kuin yksilötasolla on jatkuva, syövyttävä, hysteerinen onnettomuuksien pelko: kun onnettomuus siten tapahtuu, ensimmäinen reaktio on usein lähempänä helpotusta kuin kauhua. Se on mahdotonta, kysymys on elämästä ja kuolemasta. Ohjukset eivät ole yhtään sen vaarallisempia kuin samat ohjukset muualla. Kun ihmiset näissä maissa viime hetkillä havaitsevat konkreettisesti, ohjuksien työntyessä heidän kotipihoilleen, että heitä tullaan käyttämään maalialueena kahdelta eri suunnalta, samanaikaisesti, kylmäverisesti ja heiltä lupaa kysymättä, he alkavat liikehtiä ja työntyä kaduille. Mitä eroa on Gestapolla ja väestönsuojeluviranomaisilla. Siunatut euro-ohjukset! Niitä on saatava lisää! Tuotakoon niitä kaikkiin Euroopan kaupunkeihin, revittäköön kirkot ja koulut niiden tieltä, jokaisen on saatava nähdä ne omin silmin! Me tarvitsemme nyt teho-opetusta, ettemme jää odottamaan kuolemaa, kukin omien oviemme taakse. Emmekö me varustaudu eineksillä ja ensiaputarvikkeilla ja odota kutsua astuaksemme suoraan omiin hautoihimme. Sitä tullaan varmasti yrittämään, mutta uskovatko ihmiset siihen. Heitä oli yhtä helppo noukkia esiin kuin kerätä jätepaperia katujen varsilta. Kun alettiin tutkia hänen papereitaan, todettiin että hän oli ainoa jolla oli toivoa armahdusta. Hän oli sairastunut tämän levottomuuden ahdistamana. Kun ensimmäiset hallitukset kaatuvat, vyöry lähtee liikkeelle. Vankien joukosta löydettiin vain yksi vatsahaavaa poteva mies. Tällä hetkellä kansannousu on alkanut, mutta kestääkö se. Silloin ei saada pystyyn hallituksia, jotka kannattavat sotapolitiikkaa. Liike kasvaa maitten ja maanosien yli, niin kuin tulva, niin kuin luonnonvoima
==:::_ ,==::..-== 1 .. Vankka ammattitaito on laadukkaan tuotteen takaajana. Miten voin vaikuttaa. NUORUUDEN RAKKAUS JA KUSTAVIN KIRJOLOHI El IKINÄ POIS MIELESTÄ MENE KUSTAVIN KUNTA P.S. V ANKYL)t Tehokkaampaan -:: ympäristön valvontaan 7 -:;=;_ ~= Til. OY SIPOON LIIKENNESIBBO TRAFIK AB UUSI NUMERO 176 300 ILTAISIN 362 510 1 ~IPPUTAITOor ( Box 14, 33541 Tampere 54, vaihde 931 -112622 Pinninkatu 57, T:re Myynti 931 -112281 Lahjapulman ratkaisuksi Yhteishengen symboliksi standaarit pöytä liput kangasmerkit kulkueliput Suunnitteluja ideointipalvelumme on käytettävissänne. Suomen Kunnat on lehti, joka kertoo • päätöksenteosta • taloudesta • kunnallistekniikasta • kaavoituksesta • ympäristönhoidosta • kylätoiminnasta ja • monista muista asioista, jotka vaikuttavat elämääsi. Miten kunta toimii. Useissa keittiöt, televisiot, videot, puhelimet, jne. Valinnanvaraa on : 13-62 paikkaisiin, lyhyille ja pitkille kotija ulkomaan matkoille. 90-694 8800 / Tuula Vesa Suomen Kunnallisliitto Tilatkaa seura matkalle Sipoon Liikenteen ajanmukaiset, mukavat seura matka bussit. KylMUUnnittaNauonjlrll .. Soitto puhelimeen 922-77124 ja lähetämme kuntaesitteitä. puh
Hiukan ennen puolta päivää muut veneilijät ilmoittivat öljystä palokunnalle. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Ellei tämä onnistu, täytyy ympäristöministeriön ehdottaa hallitukselle, että muovisten kertakäyttöpullojen käyttö virvoitusjuomien pakkauksessa kiellettäisiin jätehuoltolain nojalla. Suomen Luonto lahjaksi Tilaa ystävällesi vuoden kestävä lahja tämän lehden välissä olevalla lahjakortilla. on tarjolla Ruohonjuuriputiikissa Helsingin Merimiehenkadulla. Varakattila oli otettu käyttöön kun varsinainen kaukolämpölaitos oli pysäytetty huollon takia. Pian palokunta ja tekninen virasto huomasivat olevansa tekemisissä suurehkon öljyvahingon kanssa. Enimmillään torjuntatöihin osallistui 45 henkilöä ja hintaa torjunnalle kertyi vajaat 200 000 markkaa. Yhteensä öljyä pääsi järveen 2 500 litraa. Luonnonsuojeluliitto ilmaisi tästä huolensa valtiovarainministeriölle. Liitto vaatii, että Tuuli onneksi painoi )auttaa rantaa vasten, mikä helpotti torjuntatyötä. Öljy vuosi lämpökeskuksen varakattilan rikkoutuneesta letkusta. Pirttijärvi Sotkamon kirkonkylässä Kainuussa on pieni puhdas järvi, jonka virkistysarvo taajaman 6 000 asukkaalle on suuri. Irtokivet, kasvillisuus ja pintamaa ajettiin kaatopaikalle, missä se kompostoitiin sammuttamattoman kalkin kanssa. Ensimmäistä kertaa Kainuussa jouduttiin toden teolla torjumaan raskasta polttoöljyä. Ripeän kertapulloista kannettava lisävero korotettaisiin pakkausmateriaalista riippumatta neljään markkaan litralta kuten sisäasiainministeriö esitti syyskuussa. Vuoden alussa hankintahakkuut vielä lisääntyivät, mutta syksyllä eivät nekään päässeet alkuun. 83 7. Lauantaiaamuna viime elokuussa eläkeläinen Eljas Partanen meni järvelle kokemaan muikkuverkkojaan. Paljolta pahalta olisi vältytty, jos kunta olisi ajoissa rakentanut öljyvahinkojen hälytysjärjestelmän. Ensihätään palokunta rajasi alueen öljypuomeilla ja suojasi rantoja karhuntaljalla. Hakkuuvuonna 1982-83 hankintakauppoja oli kaikista puukaupoista jo kolmannes, kun pari vuotta aiemmin vain joka viidennessä puukaupassa myyjä myös hakkasi ja kuljetti puut pois metsästään. Öljyä imeytettiin lisäksi turpeeseen ja karhuntaljoihin. Pirttijärven rantakallioita pestään kellopumpulla. Ensin öljyä valui kattilahuoneen lattialle, sieltä pihalle ja lopulta pintavesiviemäriä pitkin Pirttijärveen . Suuret kivet ja rantakallio pestiin ja puhdasta hiekkaa ajettiin poisviedyn maan tilalle, joten sotkamolaiset saivat onnettomuuden seurauksena myös hiekkarannan. Maatalousalan tiedotuskeskus 2. Suurin osa öljystä imeytyi rantakasvillisuuteen. Hän huomasi öljyläikkiä viemäriputken suulla, mutta ei kiinnittänyt asiaan sen kummemmin huomiota. 11. KATSAUKSIA UUTISIA f VMN Vt4d,cr VNE-t NY mo/J Seppo Leinonen Sulku muovipulloille Jos muoviset kertakäyttöpullot yleistyvät, ne uhkaavat romuttaa koko mainion pullonkierrätysjärjestelmämme! Tähän asti markkinoille on ujutettu ulkomaisiin muovipulloihin pakattuja virvoitusjuomia, ja nyt on suunniteltu jopa tällaisten pullojen valmistusta Suomessa. Lassi Rautiainen V-paperia, J-kasseja ja A-kahvia Ympäristöystävällistä uusiopaperia, bangladeshilaisia juuttikasveja ja tansanialaista africafeta ym. Viljelijöiden metsätyöuurastuksen myötä myös hankintahakkuut ovat lisääntyneet. Onni matkassa Sotkamossa: öljyvahingosta selvittiin säikähdyksellä Sotkamon öljyvuoto ei ollut mitään Amoco Cadiz -luokkaa, mutta pienikin vuoto vaatii ripeää torjuntaa. Maanviljelijät metsä töissä Maanviljelijät paiskivat metsätöitä nyt enemmän kuin viime vuosina yleensä. Hänen mukaansa piehehköjä öljyvahinkoja kirjataan Kainuussa vajaat 30 vuodessa. Nyt sellainen on vahingosta viisastuneena tehty: kattilahuoneen alle rakennettiin säiliö, jonka täyttyessä valvomo saa hälytyksen. Kauppa kieltäytyy myymästä luonnolle tai ihmiselle vahingollisia tuotteita tavaroiden on edistettävä energian ja raaka-aineiden säästöä, luonnon kanssa tasapainossa olevan yhteiskunnan syntyä sekä maailman luonnonvarojen oikeudenmukaista käyttöä. to1mmnan ja edullisten olosuhteiden ansiosta torjuntatoimet onnistuivat erinomaisesti, sanoi Kainuun öljyntorjunnan vastuuhenkilö suunnitteluinsinööri Otto Karvinen Kainuun vesipiiristä. Maatilahallituksen työpanostilaston mukaan viljelijät hoitivat ja hakkasivat viime vuonna metsiään yhteensä 6.2 miljoonaa työpäivää, mikä ylittää edellisvuotiset metsätyöt miljoonalla päivällä. vsk
Ongelma koskee siten erityisesti suomalaisia vesiä, jotka ovat humuspitoisia. Tärkeää onkin huolehtia raakaveden säilymisestä mahdollisimman hyvänä. DDT:n kestävän aineenvaihduntatuotteen DDE:n aiheuttama petolintujen munankuoren oheneminen lienee tunnetuimpia esimerkkejä. Tutkimukset ovat nopeita ja halpoja verrattuna koe-eläimillä tehtäviin syöpätesteihin. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli Etelä-Suomen ja Etelä-Ruotsin tilanteen vertailu muutamien tunnuslukujen avulla. Niagara Cityn Love Canal'ista päässeiden PHA-aineiden todettiin aiheuttaneen epämuodostumia kaloihin. Useat Dicksonin esittämistä seikkaperäisistä tiedoista löytyvät Ruotsin maatalousministeriön 1982 julkaisemasta kirjasta Försurning i dag och i morgon . vsk.. Pahat PHA:t Professori Jaakko Paasivirralta kuulijat saivat rautaisannoksen polyhalogenoitujen aromaattisten yhdisteiden (eli PHA-yhdisteiden) esiintymisestä ympäristössä. Dicksonin lopuksi esittämä arvio, että yksin Skandinaviassa on yli 30 000 happamoitunutta järveä, antoi jonkinlaisen kuvan ongelman todellisesta laajuudesta. Kirja, jota Dicksonkin on ollut tekemässä, lienee edelleenkin monipuolisin happamoitumisen käsikirja. Eräs veden kloorauksen tuottama aineryhmä on trihalometaanit, joita syntyy erityisen runsaasti humusta tai orgaanista ainesta sisältävää raakavettä puhdistettaessa. Juomaveteen saattaa kulkeutua Kiitos IBM 8 KATSAUKSIA UUTISIA Puhdas juomavesi on etuoikeus maapallolla. epäpuhtauksista ja happamuudesta. Noin kolme miljardia ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta, ja joka kuukausi kuolee 750 000 ihmistä saastuneen veden aiheuttamiin sairauksiin. Vasta aivan viime vuosina on huomattu, että juomaveden desinfionnnissa, joka takaa veden bakteerittomuuden, saattaa veteen syntyä kokonaan uusia haitallisia aineita. PHA-yhdisteet ovat laaja ryhmä, johon kuuluu monia hyvin kestäviä aineita. PHA-yhdisteiden rikastumista ja vaikutuksia eliöihin on tutkittu. Pätilä oli tehnyt suuren työn kootessaan yhteen vesihallinnon ja ilmatieteen laitoksen sekä erillisten tutkimusten mittaustietoja. Lukuarvot osoittavat Etelä-Suomen olevan ainakin vielä mutta vain jonkin verran paremmassa asemassa kuin Etelä-Ruotsi. Kemian Päivillä pidettyjen esitysten lyhennelmät ovat ilmestyneet Kemia-Kemi -lehdessä 11 / 1983. Niitä pääsee luontoon mm. "kananpoikaturvotustautiin" ja elinvaurioihin . Myös kaikki prosessit, joissa orgaanista ainetta tai hiiltä poltetaan klooriyhdisteiden, vaikkapa vain ruokasuolan, läsnäollessa tuottavat PHA-aineita. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Pertti Forss Saimme IBM:ltä lahjoituksena Suomen Luonnon toimitukseen sähkökirjoituskoneen. Eräät niistä, kuten PCB ja sen seupermyrkylliset muuntumistuotteet, ovat varmistettuja, toiset epäiltyjä ympäristömyrkkyä. Etuna on toisaalta myös se, että vesinäytteen satojen eri kemikaalien joukosta ei välttämättä jouduta eristämään ja tunnistamaan yksittäisiä aineita, vaan näytteen laatua voidaan arvioida kokonaisuutena. USA:n polykloorattujen orgaanisten aineiden tuotanto on 1940 lähtien vastaavasti kasvanut. Ohjelma oli hyvin ajankohtainen: orgaaniset yhdisteet raakaja juomavedessä, sateen, vesistöjen ja maaperän happamoituminen sekä polyklooratut aromaattiset yhdisteet ympäristössä. haitallisia aineita teollisuuden päästöistä, kaatopaikoilta, maaja metsätalouden valumavesistä, asutustaajamien jätteistä, sadeveden mukana ilman epäpuhtauksista tai jekeluverkosta liukenemalla. Toimitustyö sen kuin tehostuu. Syöpävaara juomavedestä Tutkijaprofessori Marja Sorsan esitys mutageenisuudesta veden terveysriskien ilmentäjänä vakuutti kuulijat kotimaisen juomavesitutkimuksen tarpeellisuudesta. Dickson käsitteli Skandinavian tilannetta ja Pätilä happaman laskeuman vaikutuksia Suomessa. Ympäristö kemiaa Kemian päivillä Kemian Päivät 83 -tilaisuuden laajaan ohjelmaan kaikkiaan yli 160 esitelmää, tiedonantoa ja posteria kuului myös ympäristökemian symposiumi. Ulkomailla mitataan yleisesti veden laatua ja mahdollista syöpävaarallisuutta vesinäytteiden mutageenisuudella (perintötekijöiden muutoksia aiheuttava ominaisuus). PCB:n todettiin 1970-luvulla aineuttavan hyljenaaraiden hedelmättömyyttä ja se selitettiin syyksi Itämeren hyljekantojen nopeaan vähenemiseen. Myös juomaveden lisääntyvä kemikalisoituminen on ongelma. Seveson myrkky) ja sen sukulaisaineet olivat syynä Ontarioja Huron-järvien harmaalokkiyhdyskunnissa 1970luvulla esiintyneeseen poikaiskatoon, ns. Jos poltetaan polykloorattuja orgaanisia aineita, kuten PCB ja eräät torjunta-aineet, muodostuu PHA-aineita kuitenkin huomattavasti enemmän. Tämä on vastikään osoitettu Huron-järven sedimenttitutkimuksissa: polyklooratut dibentsodioksiinit ja -furaanit esiintyvät kasvavina pitoisuuksina 1940 jälkeen lasteutuneessa aineksessa. Supermyrkyllinen 2,3,7,8-TCDD (nk. Suomen ja Ruotsin happamuustilanne William Dickson (Statens Naturvårdsverk, Ruotsi) ja Antti Pätilä puhuivat happamoitumisesta. Yksittäisistä juomaveden kemikaaleista lähes 50 on osoitettu mutaatioita aiheuttavaksi. Juomaveden käsittely klooriyhdisteillä lisää näytteen mutageenisuutta; mutageenisuuden määrä on kuitenkin ratkaisevasti riippuvainen raakaveden muista ominaisuuksista. puunsuojauksesta, tuholaistorjunnasta ja kloorivalkaisusta
118,00 Osat 1-4 valmiit joulukuussa, loput vuoden -84 alussa.. 4. Yksilön kehitys ....... . luokalle • Perinnöllisyys, 6 kaivoa ........ 208,00 • Eliökunnan kehitys ja järjestelmä, 7 kaivoa ....... . Etologia . Johdatusta biologiaan .. 5. . Piirtoheitinkalvot 9. . . Solu .. . 225,00 22 diaa, koh. 7. 9. 118,00 23 diaa, koh. 215,00 koh. . 3. 235,00 21 diaa, koh. 6. 8. 220,00 koh. . Mikrobiologia ....... ............ 118,00 14 diaa, koh. Evoluutio ... Koulun biologia, lukio DIASARJAT UUSITTUINA JAKSOJA VASTAAVIKSI 1. .......... . 24 diaa, koh. Ekologia ........... .... ... 2. 206,00 16 diaa, koh. koh. . .... . 138,00 12 diaa, koh. Yksilö ............. ....... Perinnöllisyys ....... OTAVA l__§J 1 8 9 TAVOITTEENA SELKEYS, OIKEA PAINOTUS, TOIMIVUUS UUSI Koulun biologia 8 -oppikirja ilmestyy marraskuussa • SELKEYS vanhat hyvät aiheet säilytetty ja edelleen selkeytetty lyhyet helppolukuiset tuntiläksyt suuret havainnolliset kaaviokuvat ja selkeä taitto • PAINOPISTEALUEET metsän lajiston biologia lajintuntemus luonnonsuojelu, kirjoittaja Matti Leinonen •TOIMIVUUS parhaimmiksi osoittautuneet laboroinnit säilytetty oppilaskeskeisiä tehtäviä lisätty monipuolisia tehtäviä: laborointeja, lajintuntemustehtäviä, paritöitä, ryhmätöitä, pelejä jne. 157,00 12 diaa, koh. 10. . 216,00 12 diaa, koh. 235,00 24 diaa, koh. Lisääntyminen ....... Koulun biologia Lukiokurssi 4 • ilmestyy keväällä -84 • keskittyy ihmisen biologiaan • sopii sekä oppilaskeskeiseen työskentelyyn että opettajajohtoiseen opiskeluun • oppiaineksen ja vaatimustason rajaus on suoritettu reaalikoetta varten. • Ekologia, 6 kaivoa ..........
90-140 341. Jos kerhoa ei ole, eikä ala kuulua, perusta sellainen. Lastenkerhoissa tutustutaan luontoon monipuolisesti ja hauskasti. Mikäli olet jäänyt ilman Silmu-julkaisua, saat sen lahjaksi tilaamalla Siepon 15. ........ Lehti on oivallinen tilattavaksi esim . -ot, •-P11,-~ti.a11'1"110 ;:;,:,~,;--"-"'-;,:::·•-....1.;oin. ... Tärkeämpää kuin tuntea monta lajia tai tietää paljon asioita on kyetä huomaamaan. _ _ _ _ ...,. ..._ _ _ pltrl_ 1a.v-,,-i,-,, .. __ ,.,.. _...,.. . mennessä. ,_. Lastenkerhon kanssa riittää tekemistä, jossa ei ikävä tule. jollo .. _ . ,,,... Niin syntyi SIEPPO, luonnonharrastuslehti 8-12 -vuotiaille lapsille. No-Ain~M T-.1.,.0,,ai ...... lehden päähenkilöitten Siepon ja Anteron seikkailuja suomalaisessa luonnossa, ajankohtaisia luontojuttuja, tehtäviä ja harrastusvinkkejä. So""-""'"'"-~ ·-~-?Nii!lonkNopitN -............ joululahjaksi lapsille. _,...., _ _ _ wiMtll --.-.--.... ;..":i ==-................. 8-12 -vuotias on toimelias ja oppivainen, minkä hän kuulee sen hän unohtaa, minkä hän tekee, sen hän muistaa. KATSAUKSIA UUTISIA Seppo Leinonen Pienistä luonnonsuojelijoista tulee isoja luonnonsuojelijoita Luonto-Liiton vuoden -84 toiminnassa painotetaan lasten luontokerhotoimintaa. ... Ennen vuoden vaihdetta ilmestyy Luonto-Liiton lastenkerho-opas . Jokainen numero muodostaa oman vuodenaikoja seuraavan kokonaisuuden. "l.lool!""-••liiU>Mi. <M)'l'nplrlolOnlAmpOIIIN :-:~..:...::.=: .=-:i•· =-~-.i11-.111tkl~ .. W.t• no~~ N.So _,..,.w-~LI.-IHIIO ""°"""-Hol&!""Al"'•IAPI0,1111 1 ,. Luontokerho on mahdollisuus, se on iloista ja luovaa 10 yhdessäoloa. Vastuullisuus omasta elinympäristöstä herää, kun lapsi oivaltaa olevansa siitä riippuvainen ja voivansa vaikuttaa siihen . Sieppo on piirroskuvitettu toiminnallinen lehti, joka pitää sisällään mm. vsk.. Syyskuussa aloitti työnsä varhaisnuorisosihteeri, joka auttaa lasten luontokerhoja toiminnan suunnittelussa, kokoaa materiaalia ja kouluttaa lastenkerho-ohjaajia. Kerho on kuitenkin aivan muuta kuin koulua, se on omaehtoista toimintaa ystävien kanssa yhteiseksi hyväksi. Lastenkerhot saavat Luonto-Liitolta ohjeita ja apua toimintansa käynnistämiseen ja hoitamiseen. Juuri omatoimisen harrastuksen virittäjiksi julkaisi Luonto-Liiton Uudenmaan piiri viime keväänä SILMUkirjasen. No . Se oli korkeatasoinen, kuvitukseltaan ja tekstiltään monipuolinen. ........._.,,, .... Pelkkä eläintarinoiden lukeminen ja kuvien katselu ei riitä, kun tutustutaan luontoon ja sen toimintaan. Suomen Luonnon henkilötilaajat saavat tilauskortin postitse marraskuussa. 90-140 389. w-i.-. 8 numeroa Nuorten Luonto -lehteä, jossa on Tikankontti-sivut nuorimmille. , , .. Luonto-Liiton jäsenmaksu vuodelle 1984 on 30 mk, ja se maksetaan ps-tilille 9086-1. Sillä saa mm. Kun kotipaikallesi perustetaan lastenkerho ohjaa lapsesi sinne. -olo,...;,jo. _,......,_.,..._""""' -...,._.., ___ _ Vtll.lo_l.,.,..Op64Un11,,.,_,..,_,, _ _ _ ..... Kerhossa syvennetään koulun antamia tietoja oppimalla liittämään ne mielekkääksi kokonaisuudeksi . .. ,,_111n,_...,,ipp,,nej,o r,,o,,.1.i111 SIEPPO luontolehti pienimmille Moninaisessa lastenlehtien joukossa ei ole yhtään lehteä, joka ohjaisi lasta omatoimiseen ympäristönsä tarkkailuun ja luonnonharrastukseen, joka on pohjana luonnon arvostamiselle ja halulle varjella elinympäristöään . --•JNPJ9Y"lt ........ _ .... 1 . ..... Kerholaiselle annetaan mahdollisuus kokea ja oivaltaa asioita ympärillään ja oppia huomaamaan olevansa ympäristönsä osa. Vain omakohtainen tutustuminen luontoon voi herättää lapsessa harrastuksen, joka auttaa lasta maailmankuvansa jäsentämisessä. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . s..,.,-u,,1Niilllan~ ..,IMU_l ,,,_,.,l~""l<I _ .. 83 äänin 13-4 kannattamaan pengertien rakentamista Oulunsaloon. Juuri lapsuusvuosina muodostuvat asenteet ja tottumukset, joihin suuresti vaikuttaa se, millaisia aineksia lapselle tarjotaan . _ _ :.=-:,: .:..:. 12. '::".;..!: ;;."".:..::,::: ::::.:"i!.!f ,--.101 ... _ . . ....... 1986 liikennöinti ympäri vuoden 141 Mmk (a) tai 117 Mmk (b) Hailuodon kunta pengertien kannalle Lehden painoonmenon jälkeen Hailuodon kunnanvaltuusto asettui 7. Sieppo ilmestyy viisi kertaa vuodessa tilaushintaan 65 mk. , _ _ _ ,..... 11. _ _..._ou•-i-•,...., .. ..., .... 1,1-.g;=-~·~:.: ~anil<">lpll.U_. Yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa järjestetään ohjaajakoulutusta. .... Silmu-julkaisun saaman hyvän vastaanoton rohkaisemana ryhdyttiin suunnittelemaan jatkuvasti ilmestyvää lehteä. Lisätietoja Luonto-Liiton varhaisnuorisosihteeriltä Riitta Heliniltä puh. Lehden voi myös tilata Luonto-Liiton Uudenmaan piiristä, Esterinpolku 2, 00240 Helsinki 24, p . Sivun 26 keskimmäisellä palstalla olevan lihavoidun alaotsakkeen ''Lauttayhteyden parantaminen'' viimeisen ranskalaisella viivalla varustetun lauseen tulee kuulua kokonaisuudessaan seuraavasti: uusi jäävahvisteinen lautta (a) tai lossi (b) aikaisintaan v. Rivi katosi pengertieartikkelista Juha Markkolan Hailuodon pengertiehanketta lehtemme viime numerossa käsitelleestä artikkelista oli pudonnut yksi rivi pois
lut pulu" -tyyliin. Epäselväksi jää tarkoittaako Tast sitä, että ihminen kestää enemmän lyijyä kuin pulu vai sitä että lyijypitoisuudet ehtivät nousta korkeammaksi puluissa aikaisemmin kuin ihmisissä. Manselaisista puluista on löydetty sata kertaa suurempia lyijymääriä kuin luonnonvaraisista linnuista. Voitaneen kai olettaa että ihmisen hermojärjestelmä olisi hienovireydessään herkempi kuin pululla. SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Pesueita valmistuu vuodessa useita ja tuotantokausi jatkuu keskeytyksettä lähes koko vuoden. 87 prosenttia kokeilijoista oli sitä mieltä, että kompostointi on ollut helppoa, ja yhtä monen mielestä siitä ei ole ollut mitään haittaa. 1983. Mutta mitenkähän on kaupunkien pulujen nautttimiseen erikoistuneitten kanahaukkojen laita. sa ja jotain hankaluuksiakin tä, miten kompostorin lämon ollut. .pöeristäminen auttaa talviaiTalven kuluessa saadaan tiekaista mikrobitoimintaa. Niihin on laitettu talousja puutarhajätteitä, eikä hajuja, rottia, lintuja tai muita kaatopaikoilta tuttuja eläimiä ole ilmestynyt. Ensinnäkin pulut ovat aika otuksia lisääntymään. Puluvitsausta vastaan taisteleville viranomaisillahan on ollut suoran toiminnan linja "paras pulu on kuolhalukkaita jatkamaan kompostointia kokeilun jälkeenkin. Tast kirjoittaa että pulujen vähentämiseen ovat tehokkaimpia ekologiset torjuntakeinot, joilla pulujen elinehtoja heikennettäisiin. Kas tällaista paljastui ullakolla. "Kaikkein tärkeintä onnistuneelle kompostoinnille on ihmisen oma tahto hoitaa ja käsitellä jätteitään." Kompostiasiantuntijana Kalju Valdmaa Uppsalan maatalousyliopistosta Kouvolan kompostointiseminaarissa 21. Hänen mukaansa oireet tulevat ensin näkyviin puluissa, vasta sitten ihmisissä. Kokeilun ovat järjestäneet sisäasiainministeriö, Kymen lääninhallitus, Kuopion korkeakoulu ja Kouvolan kaupunki . Sillä ei ole oikeastaan ollut edes lintulajin oikeutta", kirjoittaa Johan Tast Tampereen Lintutieteellisen Yhdistyksen Lintuviestissä 3/83 ja kehuu pulua antoisaksi tutkimuskohteeksi . Kun Tampereen viranomaiset tappoivat takavuosina 300-400 pulua, ei tempusta ollut itse asiassa mitään hyötyä. Kotoja siitä, miten kompostointi keilu loppuu maaliskuussa, onnistuu talvioloissa sekä siimutta kaikki kokeilijat ovat Tampereella tutkitaan puluja "Kesykyyhky eli pulu on lintuharrastajien ja luonnonystävien syrjimä lintu. Mutta ei tässä kaikki. Muut kärkkyvät. Lyijymäärät eivät Tastin mukaan ole kuitenkaan vielä synnyttäneet näkyviä käytöshäiriöitä puluissa. Kokeilijoista 60 prosenttia sanoi poisvietävän jätteen vähentyneen puoleen. Yhtä kaikki puluja kannattaa tutkia. Marraskuussa ne alkavat jälleen tositoimiin. Kaikki kompostisäiliöt eli kompostorit ovat toimineet hyvin. Tamperelaisten pulutietous osoittaa kuitenkin "nirri pois" -koulukunnan menetelmät voimattomiksi. KATSAUKSIA UUTISIA Kouvolassa kompostoidaan talvipakkasillakin Kompostikärpänen on purrut kouvolalaisia. Tast toteaa että pulu voi toimia elävänä hälytysmerkkinä, joka varoittaa ihmistä lyijyn vaaroista. Tamperelaisten lintumiesten tehoryhmä seurasi vuosikausia 300-400 pulun yhdyskuntaa vanhan talon ullakolla Tammelantorin kupeessa, kunnes talon purku keskeytti tutkimuksen. 9. Tastin mukaan pulu on erikoisen kiinnostava selvitettäessä kaupunkiolojen vaikutuksia eläviin olentoihin. Lyijypitoisuudet nousevat varmasti melkoisiksi ja saattavat höperöittää haukkaparkoja. 11. Vain syys-lokakuussa kyyhkyläisillä on luppoaika, jolloin ne lepäävät suvunjatkamisen rasituksista. Viime maaliskuusta lähtien on nelisenkymmentä omakotitalossa asuvaa perhettä kompostoinut kotitalousjätteensä osana virallista kokeilua. Vain noin kolmasosa ullakon puluista osallistui suvunjatkamiseen . Ullakolla kuolleiden sijaan astuivat "kärkkyjät" ja uusien pulujen tuotanto jatkui entisellä voimalla. Ja vain vanhimmat ja voimakkaimmat koiraat suorittavat siittämisen jalon tehtävän. Kuvassa yksi kompostorimalli ja säiliöstä jo poistettuja "kakkuja", jotka vielä jatkavat kypsymistä. Tämä saatiin selville, sillä joukossa oli myös ullakolla rengastettuja lintuja. Joten jos kotikulmillasi häiriköi kanahaukka, suhtaudu siihen ymmärtäväisesti: sillä saattaa olla henkilökohtainen ongelma. Tämä ei sinänsä liene ihme, sillä kuten Tast toteaa pulu elää "kadulla" ja syö likaista ravintoa ja hengittää lyijyistä ilmaa. Terveysviranomaiset pulukurssille Tamperelaisten pulututkimuksesta olisi hyötyä myös kuntien terveysviranomaisille, kunhan vain älyäisivät hakeutua oppiin. Kokeilun välitulokset ovat rohkaisevia. vsk. Projektissa tutkittiin pulujen käyttäytymistä ja lyijypitoisuuksia. Vain kahdeksan prosentin mielestä komposti vaatii oman vaivanKotitalousjätteet muhivat Kouvolan kokeilussa mullaksi kolmen tyyppisissä kompostisäiliöissä eli kompostoreissa
. 90-170101 7/ 83. OMEN Suomen Latu ry Fabianink 7 00130 HELSINKI 13 puh. . . . .. .. . ..... ..... .. . . •• . . .... . ..... . KUNTO· JA VIRKISTVSUIKUNNAN ERtKOISLEHTI I.S},1. .. ... •• . .. .... . . SUOMEN LATU TOIMII ---------------------------------• Kesät • Talvet • Koko maassa Tilaa opetusja liikuntamateriaali Suomen Ladusta • Lasten hiihtokoulua varten opaskirja, merkit, julisteet, todistukset • Retkeilymateriaali TEE RETKI syksyn ja kevään materiaalipaketti TEE HIIHTORETKI talven retkipaketti oppikirjan hiihdosta ja retkeilystä Mikä on Suomen suurin liikunta-alan lehti. Osoite: .... . ........... . . . . . TIETYSTI LATU JA POLKU Tilaa, vain 50 mk / vsk/ 8 numeroa Jäsenetuna kaikille jäsenille Tule mukaan jäsenyhdistysten toimintaan ohjelmassa latuja polkuretket, palloiluharjoitukset, illanvietot, päiväja viikonloppuretket sekä monet muut toiminnot Osallistu koulutukseen valmistu oppaaksi lasten ja aikuisten retkenohjaajaksi lasten hiihtokoulun ohjaajaksi SL:n liikuntaviikkojen ja vaellusten vetäjäksi --------------------, Suomen Latu Tilauslippu Pyydän lähettämään alla olevaan osoitteeseen maksutta Latu ja Polku -lehden näytenumero Suomen Ladun materiaaliluettelo Suomen Ladun koulutusohjelma S L:n jäsenyhdistysluettelo Tilaaja: .... ....... . . ..... ... ... . ... . .... • Viimeisen numeron levikki yli 41 .000 kpl
suomeksi, ruotsiksi , englanniksi tai venäjäksi Luonnonsuojelukeskuksesta löydät norppatuotteet tue vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä. Lisäksi hän osa!KUKKOLANKOSKI Luonnonkalenteri 1984 aiheena virtaavat vedet KATSAUKSIA UUTISIA !istui Suomen Luonnonsuojelun Tuen mainonnan suunnitteluun. Happosateetkin ovat ulkopolitiikkaa • • Suomen on tiukennettava ulkopoliittista linjaansa happosadekysymyksessä, vaatii ympäristönsuojelun professori Pekka Nuorteva ulkoasiainministeriölle lähettämässään kannanotossa. Luonnon ystävä! Mikset muista1s1 ystäviäsi ja tuttaviasi tänä vuonna luonnonsuojelua edistäen. Nuorteva viittaa tieteellisessä Nature-aikakauslehdessä (305 :422-424) julkaistuun norjalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan pienentämällä rikkipäästöjä 30 prosentilla saataisiin vain viidennes nykyisistä happojärvistä jälleen tuottaviksi. Tuotekuvaston löydät myös edellisen Suomen Luonnon välistä. (93 1) 11 5 715 33 100 Tampere 10 Kajaaninkatu 13 puh . Luonnonkalenteri 84, Saariston elämää, Uhatut kasvimme, Suojele harjuja -kirjat tai vaikkapa Talvilintuja -juliste jakavat tietoa. ohjeisen norppajulisteen ja lukuisia myyntikirjeitä . Nervanderinkatu 11 puh . Parhaillaan toteutuva kampanja, jonka palkintona on Floridan matka, jäi Askon viimeiseksi työksi Suomen Luonnossa. Hän suunnitteli Suomen Luonnon mainontaa ja levikkityötä talkoohengessä, veloituksetta. Nuorteva toteaa että ne sisänsä varsin suuret kustannukset, jotka rikkidioksidin ja typen oksidien vähentämisestä aiheutuisivat, ovat pieniä niihin menetyksiin verrattuna, joita vesien ja metsien tuoton tyrehtyminen lähivuosikymmeninä merkitsisi. (90) 406 262 00100 Helsinki 10 Hakaniemen halli 11.krs. Hänen mukaansa Pohjoismaitten vaatimukset rikkipäästöjen alentamiseksi 30 prosentilla ovat luonnon kannalta liian vähäiset. seinäkalenterin koko 37 x 56 cm, värikuvat (12 aukeamalla) 35 ,5 x 25 ,5 cm ja 13 ,3 x 9,5 cm teksti virtaavista vesistä, niiden käytöstä ja suojelusta, lisänä kuukausikohtaiset luonnontapahtumat ja päivyrissä (suom. vs k. Silloinkin jos rikkipäästöjä alennettaisiin 70 prosentilla, saataisiin vain puolet happojärvistä elpymään . (90) 753 2580 00530 Helsinki 53 Läntinen Ramakatu 21 puh. (98 1) 220 279 90100 Oulu 10 13. Hän suunnitteli mm . Kiitos, Asko Karsi Mainostoimisto lnterplanissa markkinointijohtajana työskennellyt Asko Karsi oli jo usean vuoden ajan mukana Suomen Luonnossa näkymättömänä taka-alalla. 1983 sairauskohtaukseen vain 46 vuoden iässä. Asko Karsi menehtyi 14. Tekstiilit, reput, lahjatavarat ja joulukortit muistuttavat vapaaehtoisesta luonnonsuojelutyöstä tukevat luonnonsuojelua. puh . (921 ) 19 909 20100 Turku 10 ltsenäisyydenkatu 1 puh . ja ruots .) nimipäivät lahja, josta on iloa ja hyötyä koko ensi vuodeksi 38 mk Suomen Luonto -lehden tilaajille ja luonnonsuojeluyhdistysten jäsenille WONNONSUOJELUKESKUS 43 mk muille SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. 10
750 2100 mk 18.2-24.3 1984 vällsenä aikana lennämme Kittilään joka lauantai. . Hiihdä Hallt-.,, a Finnairin Valmisfflatkalla Lapin Seuramatkat Kohde Hotelli Talvi Al e Talvi Talvi Norm aaliHuippumk kausi mk kausi mk Ivalo Riekon kieppi la-la 892 1520 2030 Saariselän la-l a 853 144 1 1873 Retkeilykeskus Rovaniemi Pohjan hovi la-la 1266 1266 1562 pe-su 627 8 20 8 20 Superhinnat/henkilö sisältäen lennot Helsingistä, kuljetukset hotelliin v.v. . majoitus 7 vrk kahden hengen huoneessa ja aamiaiset (perjantai-sunnuntai 2 vrk sisältää lennot, majoituksen, aamiaisen) Lumilomat 3 vrk 7 vrk n. ·•: :-·.. . ',• ,. Hyvät yhteydet HeiIvalo: Riekonkieppi, Retkei!ykeskus slnglstä, Turusta Ja Tampereelta. . . ·::.. Rovaniemi: Ounasvaara, Akäshotelli, Kultakero, Suommu, Revontuli, Sallatunturin Kelopirtit .F,"fi~f''R Kuopio: Bomba Kajaani: Tulikettu Finnairin Valmismatkalla Suomi Slalom ja Finnski. ·.. · .. · ~·•·.· ·.···.··•·· .. ··· f >Y .... ::>.-' ·-.-···: . D t ~ , . ;::)::• ... . ··.·.· .. _: <. ·-·=·· . :;.,; ·. ···•.·•··.··c ....
15. Olli Ojala 772 6370 Ap.osp. Martti Lujanen 160 5560 Ap.osp. Pääsihteeri LAURI NORDBERG 1605605 Ym päristönsu o j ei uneu vosto Pääsihteeri SAULI ROUHINEN KaavoitusJa rakennustutkimuksen neuvottelukunta Ministeriön alaisia keskusvirastoja ovat asuntohallitus (tiedotussihteeri Hiipi Lahdensuu puh. 7726 397. 609 3370) ja osa vesihallituksesta (tiedotussihteeri Timo Asanti puhelinvaihde 40 281). Olli Paasivirta 7726378 YLEINEN TOIMISTO Simo Mäkinen 772 6373 SUUNNITTELUJA KEHITTÄMISTOIMISTO Olli Paasivirta 772 6378 LUONNONSUOJELUTOIMISTO Pertti Seiskari 772 6336 JÄTEHUOL TOTOIMISTO Matti Vehkalahti 7726412 VESIENSUOJELUTOIMISTO Pentti Sipilä 7726349 ILMANSUOJELUJA MELUNTORJUNTATOIMISTO Alec Estlander 772 6380 1 1 KAAVOITUSJA RAKENNUSOSASTO Osp. vsk. Kaikkien puhelinnumeroiden eteen tulee Helsingin suunta 90-. 1 1 Kansliapäällikkö 1 Lari Tarasti 1605503 1 YMPÄRISTÖNJA LUONNONSUOJELUOSASTO Osp. Hannu Junkkari 1605562 1 Toimistoihin jakamaton 1 Puhelinkeskukset: Ympäristönja luonnonsuojeluosastoon 77 261, kaikkiin muihin osastoihin 1601. 160 5515 ja tiedotussihteeri Mirja Ruokoranta puh. Juhani Maijonen 1605603 --YLEINEN TOIMISTO Erkki Hyvärinen 1605610 TUTKIMUSJA KEHITTÄMISTOIMISTO Sirkka Hautojärvi 1605660 KAA VOITUSTOIMISTO Pentti Pantzar 1605630 RAKENNUSTEKNILLINEN TOIMISTO Esko Mononen 160 5680 1 ASUNTO-OSASTO Osp. Yhteensä ministeriössä on kolmattasataa työntekijää, joten kysyvä löytää varmasti asiantuntevan henkilön, kun aloittaa sopivantuntuisesta toimistosta. Olavi Syrjänen 160 5600 Ap.osp. Ministeriön yhteydessä toimii yhdeksän parlamentaarisesti valittua neuvostoa ja neuvottelukuntaa, jotka ovat ohessa: Meluntorjunnan neuvottelukunta Rakennusja kaavoitusneuvosto · Ministeriön tiedottajat auttavat myös ongelmissa: tiedotussihteeri Siv Dahlin Jansson puh. Mikko Mansikka 1605602 Ap.osp. D YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 1 Ministeri 1 Matti Ahde 1605500 YLEINEN OSASTO Osp. Kari Kourilehto 1605510 YLEINEN TOIMISTO Riitta Rainio 1605512 TALOUSTOIMISTO Mika Lampinen 1605530 KANSAINVÄLISTEN ASIAIN TOIMISTO Aira Kalela 160 5540 SUOMEN LUONTO 1/ 84 43. ''Saanko ympäristöministeriöön, kiitos!'' Lukijoidemme huviksi ja hyödyksi esittelemme uuden kansaa palvelevan viranomaisen ympäristöministeriön rakennekaavion. Meriympäristöneuvottelukunta Pääsihteeri JULIUS LASSIG 1605554 Ilmansuojelun neuvottelukunta Pääsihteeri HANNU VORNAMO Jätehuollon neuvottelukunta Pääsihteeri RAINER LAHTI 7726419 Sihteerit ILPPO NIEMI 1605663 TOR-ULF WECK 1605693 Rakennusteknillinen neuvottelukunta Sihteeri HEIKKI AHO 1605607 Asuntoneuvosto Pääsihteeri HANNU MÄKINEN 1605572 Kaaviossa on kaikki ministeriön osastot ja niiden päälliköt puhelinnumeroineen sekä osastojen toimistot samoin päällikköineen ja puhelimineen. Kaikkien puhelinnumeroiden eteen tulee 1605550 Helsingin suunta 90-. Pertti Seiskari 7726336 Ap.osp
Nyt vasta pohjustetaan ohjelmaa. Meillä on tavoitteena saada muita liikkeitä ja järjestöjä mukaan. Ei meillä ole mitään ongelmaa kahtiajakautumisesta. Matti, Tiita ja Pentti vakuuttavat, ettei Oulun Seudun Vihreiden perustamiseen liity vaaraa päällekkäistoiminnasta. Ihmetystä on herättänyt se, ettei Oulun vihreisiin kuulu yhtään luonnon puolesta seudulla vuosia taistellutta jäsentä eli lähinnä Ou16 Hullujen hydepark lun luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivia. Näin selkeästi ja toiveikkaasti määritteli Jyväskylän näkyviin hahmoihin kuuluva Jukka Kanerva paikalle kokoontuneiden linjan. On paljon asioita, jotka ovat huonosti: ihmisoikeusasia, vammaisasia, naiskysymys, koulutuspolittiikka, rauha ... Jyväskylän tapaaminen toi kuitenkin esille myös myönteisen määrittelemättömyyden kielteisen puolen: epämääräisyyden, aatteella ratsastamisen ja "sekoilun". -1960-luvun radikalismilta katkesi veto, koska ne sopeutuivat perinteisiin puoluemuotoihin. Vihreitä valtuustoon. Moni on hänen kanssaan samaa mieltä, mutta eivät suinkaan kaikki. Tarvitaanko siihen uutta järjestöä. Ismo Tuormaa "Vihreät" pitivät lokakuussa toisen valtakunnallisen tapaamisensa Jyväskylässä. Vihreän liikkeen suurin voima on monien mielestä ollut sen määrittelemättömyydessä. Esimerkiksi Ouluun syntynyttä vihreiden yhdistystä voidaan pitää melko selkeästi ''puoluepoliittisena'' elimenä, jonka tarkoituksena on nostaa alueelta vähintään yksi ehdokas (käytännössä professori Erkki "Susi" Pulliainen) eduskuntaan tai vähintäänkin valtuustoon. On vaikea sanoa eroaako sen toiminta omastamme, sanovat uuteen yhdistykseen kuuluvat Matti Pesu, Tiita Laine ja Pentti Lapinlampi. Kokous herätti ristiriitaisia tunteita: toiset puhkuivat intoa, toiset sanoivat saaneensa kylläkseen "sekoilusta". Emme tunne Oulun luonnonsuojeluyhdistystä. Toimintamuotomme eivät ole kiteytyneet. Koko seuraava vuosi menee aineiston kokoamiseen. Samaisen yhdistyksen "johtaja", professori Erkki Pulliainen sanoo asian jyrkemmin: Luonnonsuojeluliitto on osa "establishmenttiä", valtajärjestelmää. Ja tarvitaanko Oulussa vaalikuvioita lukuunottamatta lainkaan uutta "vihreää" yhdistystä. Jotenkin tuntuu, että Oulun luonnonsuojelyhdistys on vain yhden asian liike, vaikkakin tärkeä. Hankimme tietoa sieltä missä asiantuntemusta on. vsk .. Lisäksi kymmenestä ryhmästämme vain kaksi siSUOMEN LUONTO 1/ 84 43. Monet kysyvätkin mikä on Oulun vihreiden tietopohja ympäristökysymyksissä (Pulliaista lukuunottamatta). Kun tarvitaan esimerkiksi tietoa luonnon tutkimuksesta, sitä saa monista järjestöistä. Me tätä virhettä tuskin teemme siksi vahvalta on näyttänyt tämän joukon poliittinen taju ja itsekritiikki. On tarve koota yhteen eri järjestöt ja miettiä yhdessä. Liikkeellä on kannattajia kaikista ammattija sosiaaliryhmistä, nuoria ja vanhoja, kaupunkilaisia ja maalaisia, järjestyneitä luonnonsuojelijoita ja järjestäytymättömiä
Minusta vihreän liikkeen suurin voima on rehellisyydessä, niin kauan kuin sitä riittää. Hänen mielestään luonnonsuojeluyhdistysten olisi valittava oma ehdokkaansa, jota sitten tuetaan. On lisäksi hyvä, että Oulun "vihreät" ovat jo perustaneet paikallisyhdistyksen. Matti Pesu, Tiita Laine ja Pentti Lapinlampi pitävät luonnonsuojeluyhdistyksiä jonkinlaisina yhden asian liikkeinä. Masentavan yleiskeskustelun jälkeen tuntuivat monet ryhmäkeskustelut aika lupaavilta ja innostavilta. "Vihreiden" toiminta on heidän mukaansa laajempaa: siihen kuuluu vammaisasia, naisasia, rauhanasia, ihmisoikeuskysymykset ... Vihreä liike on ameeba Ei ole tarvetta itseriittoiselle vihreälle järjestölle, joka yrittäisi parantaa maailmaa yksin. Lohjan seudun ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja, "vihreä" Leena Påhlsson-Saarinen taas pitää vihreiden osallistumista kunnallispolitiikkaan ja vaaleihin ensiarvoisen tärkeänä. Mika piti vihreiden nykyisiä tapaamisia eräänlaisina ideointipaikkoina, eikä ollut huolissaan siitä, että keskustelun taso lähtee kerran toisensa jälkeen aivan perustiedoista. Ympäristö-kansanliikkeiden juuret ja ponnistuspohja ovat suurelta osin liiton tekemässä työssä. Taustalla liitto voi auttaa liikettä ratkaisevasti. Suomen Akatemian leivissä Varsinais-Suomen tulevaisuus -tutkimusta työkseen tekevä Mika Mannermaa pitää "Vaihtoehtoinen Pohjola-Pilvilinnat maanpinnalle" -kampanjaa esimerkkinä hyvästä vaihtoehtotoiminnasta. En osaa nähdä luonnonsuojeluliittoa ja ympäristöliikkeitä toistensa kilpailijoina. vai tulevaisuuden toivo. Vihreä liike on epämääräinen. Toivon, että meillä on sisua myöntää nyt ja tulevaisuudessa, mitä emme tiedä, mitä emme ole ehtineet ajatella sekä mistä olemme keskenämme eri mieltä. vuaa liiton asioita. Määrittelisitkö tuon "establishmentin" tarkemmin. No liittohan kuuluu komiteoihin jne. Kun yhdistyksen johtokuntaankin vain usein saattaa kuulua kaikkien puolueiden jäseniä ja kannattajia, tuntuu ehdotus yhdistystasolla melko mahdottomalta. Olisi kaamea tilanne, että kaikki olisi keskitettyä. Kiireellisissä asioissa on tiedettävä, mihin pitää ottaa yhteyttä. Onko vihreä liike vaalivai toimintaorganisaatio, vai onko se rauhanliikkeen tapainen uutta parempaa tulevaisuutta kohti tallustava löyhä, mutta voimakas ihmisten ja järjestöjen yhteenliittymä. vsk. Sellaiseen en edes luottaisi. Vi//e Komsi Suomi-lehdessä 10/83 samoja asioita pohditaan eri porukoissa. Vihreä liike on mielestäni muutakin kuin luonnonsuojelua. Niinpä se, mitä sanoin luonnonsuojeluliitosta, pät.ee moniin muihinkin liikkeisiin ja järjestöihin. D 17. Erilaiset toimintatavat sopivat eri ihmisille ja eri tilanteillakin on omat vaatimuksensa. Hajautettua ideointia Turkulainen Mika Mannermaa kertoi toivoneensa, etSUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Odotankin kiinnostuneena oman ryhmämme tapaamista uudelleen marraskuussa. Oikein tiukan kapinan kärkeen liitto ei voi asettua, mutta entä sitten. tä Jyväskylässä olisi päästy pitemmälle kuin viime keväänä Tampereella, missä "ei saatu mitään aikaan". Vihreän liikkeen perusolemus on pikemminkin yhteysverkko, monisoluinen ameeba, tapahtumasarja. Yksityisillä ihmisillä on tietenkin mahdollisuus äänestää ketä haluavat. En pitäisi järkevänä voimien imemistä esimerkiksi Naisunionilta, Sadankomitealta tai EVY:ltä. Varsinainen päällekkäistoiminta on tietysti ikävää voimavarojen haaskausta, mutta sen estämiseksi tarvitaan parempaa yhteysverkkoa
Euroopan suurilta teollisuusalueilta Pohjolaan kulkeutuvat happamoittavat saasteet lienevät tunnetuin esimerkki. Itä-Euroopan maat taas ovat todenneet, ettei niiden rahkeet riitä näin nopeaan aikatauluun. Suomen Luonnonsuojeluliitto, Allergialiitto ja Keuhkovammaliitto ovat ympäristöministeriölle antamassaan julkilausumassa vaatineet mm. Saastunut vesi voi rajoittua tietyille alueille, mutta ilman siivittäminä saasteet kulkeutuvat kaikSUOM EN LUONTO 1/ 84 43 . Ilmansaasteet syövyttävät rakennuksia ja erilaisia metallija maalipintoja. Napajäätiköistä on löydetty niin lyijyä, DDT:tä kuin monia muita ympäristömyrkkyjä. vsk. Toivomme hyviä ilmoja! 19. Vaikka Suomessa ilma onkin vielä puhtaampaa kuin teollistuneemmassa ruuhka-Euroopassa, on meilläkin koko joukko ongelmapaikkakuntia. Länsi-Saksa, Pohjoismaat ja muutamat muut teollisuusmaat ovat jo ratifioineet ilmansaasteiden kaukokulkeutumista koskevan kansainvälisen sopimuksen ja sitoutuneet vähentämään päästöjään kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Jos joku paikkakunta unohtui, älkööt kunnanisät loukkaantuko! Ilmansuojelu vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä. Länsi-Saksassa ympäristöviranomaiset ovat arvioineet ilmansaasteiden syövyttävän rakenteita noin yhdeksän miljardin meikäläisen markan arvosta joka vuosi. Esimerkiksi Kölnin tuomiokirkkoa joudutaan ehostamaan ilmansaasteiden jäljiltä 12 miljoonalla markalla vuodessa. Lisäksi pitäisi lisätä maakaasun käyttöä ja siirtyä lyijyttömään bensiiniin. Ikävä kyllä muutamat keskeiset saastuttajamaat kuten Englanti ja Yhdysvallat ovat suhtautuneet päästöjen rajoittamiseen nihkeästi. Varmaa on, että ilmansaasteet synkentävät sairaustilastoja Suomessakin. On kuitenkin arvioitu, että Yhdysvalloissa kuolisi ilmansaasteitten aiheuttamiin sairauksiin 50 000 ihmistä vuodessa. OECD:n arviot ilmansaasteiden tuhovaikutuksista ovat kymmenkertaiset länsisaksalaisiin arvioihin verrattuna. appoa kialle. Suurimmat ilmaongelrnat ovat meillä siellä, missä on puunjalostusteollisuutta, raskasta teollisuutta tai kemianteollisuutta: Harjavalta, Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi, Tampere, Nokia, Valkeakoski, Lahti, Porvoo, Jämsänkoski, Äänekoski, Lappeenranta, Kouvola, Pori. Monet hengittävät lisää myrkkyjä vielä työpaikoillaan. tuonti polttoaineiden rikkipitoisuuksien enimmäisrajojen säätämistä, rikkipitoisuuksien vähentämistä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä, kaikkien uusien kivihiilivoimaloiden varustamista · rikkidioksidin poistolaittema· sekä rikkipäästöjen vähentämistä jo nykyisin toimivista suurista pistelähteistä. Myös taideaarteet kärsivät. Toisaalta suuri osa Suomesta on happamoitumassa: tilanne eteläisessä Suomessa ei ole juurikaan parempi kuin EteläSkandinaviassa. ''Säästäminen'' ilmansuojelussa osoittautuu helposti itsepetokseksi. Ilmansaasteiden osuutta sairaustilastoissa on vaikea esittää mustanpuhuvina lukuina. • e1 Normaalinväriset keuhkot alkavat olla harvinaisuus. Etenkin kaupunkilaiset joutuvat vetämään palkeisiinsa runsaasti pakokaasuja, joissa on kymmeniä terveydelle haitallisia yhdisteitä: häkää, typen oksideja, hiilivetyjä, rikkidioksidia, lyijyä ... Suomenkin on aika ryhtyä konkreettisiin tekoihin, jotta se osaltaan selviytyisi ratifioimansa sopimuksen velvotteista
Esimerkiksi kaasumaisen ·elohopean mittauksessa onkin jo saavutettu varsin hyvä taso. Tausta-alueilla pyritään seuraamaan ilman laadun pitkäaikaismuutoksia, usein hitaita ja vähittäisiä. Tätä tislatun veden happamuusarvoa pidetään yleisesti sadeveden luontaisena normaaliarvona. Tällaiset mittaukset alkoivat säännöllisinä 1969 ja tällä hetkellä ilmatieteen laitoksella on kymmenen mittausasemaa. Hapan laskeuma Hitaista pitkäaikaismuutoksista kerätään tietoa tausta-asemilla, jotka sijaitsevat maaseudulla mahdollisimman kaukana suurem20 mista teollisuuslaitoksista ja muista paikallisista saastelähteistä. vsk.. Etelä-Suomessa sadevesi on ollut jo pitkään huomattavastikin happamampaa eivätkä Etelä-Suomen arvot merkittävästi poikkea Etelä-Skandinavian happamoituneiden alueiden arvoista. Kuivalaskeumakin on suurimmillaan Etelä-Suomessa ja etelässä myöskin vaihtelut ovat suurempia. Haitallisten aineiden vähäisten pitoisuuksien seuraaminen tausta-asemilla saattaa kuulostaa tarpeettomalta, kun ihmiset kuitenkin ovat kiinnostuneita vain poikkeuksellisista pistepäästöistä ja niiden riskeistä. Ilmatieteenlaitoksen ongelmana on ollut löytää menetelmät tausta-alueiden erittäin alhaistenkin pitoisuuksien mittaamiseen. Ilman laadun tarkkailussa on pidettävä erillään toisaalta kaukana päästölähteistä olevat tausta-alueet ja toisaalla teollistuneet alueet ja suuret asutuskeskukset, joissa on runsaasti paikallisia saastelähteitä. Taajama-alueilla kiinnostavat aivan lyhytaikaisetkin häiriötilanteet. Muualla on pidetty sadeveden pH arvoa 4.6 rajana, jota happamampi vesi aiheuttaa jo ongelmia herkillä alueilla. Sodankylässäkin sadeveden happamuus on jo keskimäärin tuolla kriittisellä rajalla. Sitä, miksei näin suuri kuormitus ole aiheuttanut meillä vielä selvästi havaittavia ongelmia, on syytä pohtia erikseen. Vielä 1970-luvun puoliväliin asti Sodankylässä sadeveden pH oli useinkin yli 5.6. Suomessa yli gramman rikkiä neliömetrillä vuodessa saavat alueet ovat jopa suure!T\Pia kuin Norjassa ja Ruotsissa! Aktiivisen ilmansuojelun puute näkyy selvästi. Näistä tunnetuimpia ovat elohopea, kadmium, polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja PCB. Biologisten vaikutusten tutkijat ovat esittäneet, että alle puoli grammaa rikkiä neliömetrille vuodessa ei vielä aiheuta haittaa, esimerkiksi sisävesien happamoitumista. Kun näihin märkäja kuivalaskeumiin lisätään kaasumaisessa muodossa tulevat happamoittavat ainekset, saadaan kuva rikin kokonaislaskeumasta. Muut haitalliset aineet Viime vuosina on esiin noussut yhä uusia haitallisia, ilman saasteina esiintyviä aineita. Vain kaikkia kolmea mittaamalla saadaan selville kokonaislaskeuma, sillä eri osatekijöiden suhteellinen osuus vaihtelee seuduittain. Kaakkois-Suomi saa osan suuresta kuivalaskeumastaan Suomenlahden alueelle keskittyneestä teollisuudesta ja energiantuotannosta. Se siirtyy ilmakehässä helposti pitkiä matkoja. Nämä aineet ovat erittäin hankalia mitata ja mittauslaitteistot on kehitetty ensin vain laboratoriotyöskentelyyn sopiviksi. Tausta-alueiden kuivalaskeuma on hyvin pienihiukkaista leijuvaa pölyä, jolla on pieni laskeutumisnopeus ja joka tunkeutuu hengitysteihin. Mutta vain seuraamalla pitkäjännitteisesti muutoksia tausta-alueilla, SUOMEN LUONTO 1/ 84 43 . Puolen gramman raja kulkee hyvän matkaa Lapin läänin puolella. Hapan laskeuma, jota kutsutaan harhaanjohtavasti myöskin happamaksi sateeksi, muodostuu kolmesta osatekijästä: märkälaskeumasta ( = sade), kuivalaskeumasta ( = pöly) ja kaasumaisesta laskeumasta. Lähellä saastelähdettä muutokset ovat usein nopeita ja suuria ja ilman tila vaihtelee esimerkiksi tuulen suunnan mukaan lähes puhtaasta maksimikuormitukseen. Antti Kulmala Ilman tila Suomessa Happamia hengenvetoja Olemme pitäneet Suomen ilmaa puhtaana: maamme on suuri ja asutusta ja teollisuutta vähän. Itse asiassa sekin kertoo vain osatotuuden, sillä toiset epäpuhtaudet nostavat pHlukua, toiset laskevat sitä, joten hyvinkin likaisen sadeveden pH voi olla lähellä neutraalia. Mutta on jo aika karistaa tämä harhaluulo: hapan laskeuma ja muut ilmansaasteet aiheuttavat jo nyt muutoksia luonnossamme ja terveysriskin ihmisille. Sadeveden pH-arvoa käytetään yleisesti sateen laadun kuvaajana. Linjan Rauma-Lahti-Savonlinna eteläpuolella vuosikuorma on kynnysarvoon verrattuna 2-3 kertainen ja itäisellä Suomenlahdella jopa viisinkertainen