C "' "C ..c :, _, "' E l "' ... ·c5 0. :, c "' :,.: ~. Yrjö Kokko: Laulujoutsen Suomen kansallinen linrujensuojeluneuvosto valitsi kansallislinnuksemme laulujoutsenen . Viisikymmenluvun alussa joutsen oli jo häviämässä maastamme , kun eläinlääkäri Yrjö Kokko herätti kansalaisten mielenkiinnon tähän kalevalaisen mytologian merkkilintuun kirjallaan ''Laulujoutsen''. Siksi sinun maailmasi on ilmojen å"å'rettömå"t keinot ja vesien rannattomat ulapat ja på"å"ttymå"ttömien jokien suvannot. -.; ..:,: .!: -.; '"' i: " l:J = E 1 ] >Sinä" kaunein lintu, jonka kanssa etelå"n paratiisilinnut, fasaanit, kolibrit, Pohjolan suokukat eivä"t voi kilpailla kauneudessa ja vå"riloistossa. Sinä" otat vå·risi suoraan auringolta, sinä" olet aina uusi ja erilainen kuin meri, sinä" vaihtelee yön ja pä"ivä"n, aamun ja illan mukaan kuin taivaan pilvet. Laulujoutsen on yksi luonnonsuojelun voitoista! Kari Soveri/LKA 3:: ~ '. Siitä lähtien on joutsenen suojelu kantanut hedelmää: nykyisin laulujoutsen pesii jo UudellamaalJakin, ja koko maan pesivä parimäärä on useita satoja
2/ l s-Vi 00mk l / l s2800mk 112 s 1(,00 mk 1 / 4 s 1000 mk 2-,·äri 4-vä ri 6_,00 mk 84 00 mk 5(,00 mk 5000 rnk takak . Aina ei ole voitettu, joissakin tapauksissa palkkiona on ollut haaste raastupaan ja sakot. SUOMEN LUONNON 7lLHlf.:Sf:T JA OS0/77Ef:NMUU70 f.:Sf:T ho it aa Suomen luonno11,uoje lul1it o11 to im 1>to . 90-710 184 tai 701 1065. ILMOITUSH!NNA T mv . Leh ti n, idaan tilata maksamalla tilau , hint,1 post 1siirt otililltno (,08 21-1. N:o I l'J82 41 . puh . Marjukka Kulmanen . Kaikki tämä on vaatinut työtä . 00 100 Helsin ki 10 . rn . Ja koska hallinto on heikko ja hajanainen, työn on suurelta osin tehnyt vapaaehtoinen luonnonsuojeluväki, jopa lainsäädäntötyön vauhdittajanakin . Vuonna l'J82 Suome n Luonto ilmc,ty, kahdeksana numerona . Mat1i Helminen. Erityisen näkyvä saavutus on ollut uusien kansallisja luonnonpuistojen perustaminen vuoden vaihteessa vuosikymmenten työn tuloksena. 4200 mk 5-100 mk ~20() mk Ilmoitusmy ynti : Heikki Ku ltt i. Parhaimmillaankin on työn tekijälle tullut höyrypään tai ainakin omituisen yksilön maine kiitosta ovat saaneet aniharvat. kesä kuuk ausina 8.5015 .. ) Tait10 : Markku Tanrru TOIM!TUSNEUVOSTO Juha Valsre pj Pekka Borg . Til aukset vä li trää m,ös Suome n Luon no nsuojelu n Tuki 0,. Nyt on aika kiittää kaikkia näitä hiljaisia puurtajia ja toivottaa menestystä jatkossa. uo On aika kiittää Viime vuosina luonnonja ympäristönsuojelu on saanut varsin näkyvästi julkisuutta: siitä on tullut uutissivujen ja juhlapuheiden tavaraa. Osoittt-enmuutok,ct p1·1·dc tään ilmoittamaan kiri;1/li,es1i liiton tll lml ~l (HlO . Veikk o Neuvonen ja Helge Rontu . Samanaikaisesti on saavutettu merkittäviä tavoitteita niin itse suojelutyössä kuin lainsäädännössäkin; vain hallinto ja itse luonnonsuojelulaki junnaavat paikoillaan . ')0406 2(,2 . Suo men lu on11011 suojc lu l1i to11 jäsen il le 65 mk . Til au ,hinta on ')0 mk . Mutta vielä merkittävämpää on ollut, että ympäristönsuojelusta on tullut koko kansan asia. 00 . Tapio Lindholm . ISSN 0356-0678 Väriero11elur : Offser-Kopio, Helsinki Painopaikka : Forssa n Kirjapaino Oy. Forssa en ......... D 3. ln on um ero 12 mk . Meidän eri liikkeissä toimivien täytyy muistaa yhteinen tavoitteemme : elinkelpoinen, puhdas luonto , terve yhteiskunta ja maailmanrauha, unohtaa keskinäiset erimielisyytemme tavoitteiden tärkeysjärjestyksestä ja toimintatavoista sekä yhtenäistää oma kenttämme mutta kylvää hajaannusta vastapuolen riveihin toimimme itse sitten luonnonsuojeluyhdistyksissä, evyssä tai ekokunnassa. TOIMITUS Päätoim it1 aja : Sep po Vuo kko Toimituss ihteeri: Auli Kilpeläinen Toimit raia : Kaarina Miettinen (v t. ')0-(,42 88 1 Liiton to imisto on ani1nna maana ntaista pe rja nt ai hin klo 8 .\0 1(1. Työn ovat tehneet tuhannet vapaaehtoiset luonnonsuojelijat ilman palkkaa oman työpäivänsä päälle, kuka puhumalla, levittämällä tietoa kynällä ja kame'ralla , kuka kuokin ja kettingein , aina tarkoituksen sanelemin keinoin. vuosikerta SUOMEN LUON TOA JULKA/Sl:F Suomen luon no nsuojelu liitto r, Perämichenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki 15. Kalevi Keynäs. Työtä on tehty paitsi luonnonsuojeluyhdistyksissä, myös rekisteröimättömissä (mutta silti järjestäytyneissä) ympäristöryhmissä, useissa lähialojen yhdistyksissä ja vieläpä opintopiireissä sekä aivan omatoimisesti yksityishenkilöinä. Nen·andn1nkatu 11 . puh . puh
. . . . v, k.. . Päättäj ien juhlapuheiden ja käytännön tekojen välillä ammottavasta kuilusta kerrotaan sivuilla 2729. . . Suomen Luonto puolestaan kyse lee sivuilla 1417 professorilta mikä hän on miehiään ja mitä sekologia on. Hän kuvaa allasuhan vaikutuksia kylän elämään . . . . . Po liitikkoje n lupauksista kerrotaan sivuilla 25-26. 18 Kaarina Miettinen: Vaarunvuori vaarassa . . 22 Auli Kilpelåinen : Me vaadimme Ounasjokilakia Hiivaa on käytetty viinin valmistukseen vuosisaroJen aJan . . . . . Ohjaaja perustelee teem ansa valintaa haastattelussa sivuilla 34-3 5. . Sivut 22-24 . tai Ounasjoesta tulee Suomen Alta 1 • • • • • • • • • • • • • • • 25 Ulrica Cronström: Pernajanl ahden tiekiemurat. . . . . . . . KOHTALONKYSYMYKSIÄ! Pernajanlahci Pernajanlahti on kansainvälinen suojelukohde, mutta sitä uhkaa m oottoritie hanke . Ounasjoki Ounasjokil äherystö vaati Helsingissä lakia, joka takaisi ettei Ounasjokea oteta koskaan voimata lo uden käyttöön vaan jokivarressa kehitettäisiin luo ntaiselinkeinoja. Vaarunvuori Imatran Voi man suunnitelma Vaarunvuorelle rakennettavasta pumppuvoimalaitoksesta on saanut Itä-Suomen vesioikeuden siunauksn . . . . . . Lauhanvuori sen sijaan säil yy kansallispuistona jälkipolvillekin . 4 SUOM EN LUONTO 11824 1. 45 Summaries of the Main Articles . . . . . . . 27 Risto Salomaa: Erikoinen Lauhanvuori 30 Marjukka Kulmanen: Tapio Suomisen kova kuva: Luonnon ja ihmise n syöksyk ierre . . . . . . . . . Pieneliöitä hyväkseen käyttävän biotekniikan uusista m ahdollisuuksista kerrotaan sivuilla 1213. . . . . 36 Kirjallisuutta. . . 49 Lasten Luonto 50 Tuore eläintieteen professori Olli Järvinen kyse lee virkaanastujaisesitelmässään mikä on luonnon tasapaino , sivut 18-2 1. Lauhanvuoren geologiasta kerrotaan sivuilla 303 3. .... . . 34 Uutisia , katsauksia . . . . . . . . . . 14 Olli Järvinen: Luonnon tasapaino vai epätasapaino?.. . Uudessa elokuvassaan ohjaaja Tapio Suominen liikkuu Vuotoksen maisemissa. SUOMEN LUONTO 1 1982 On aika kiittää. . . . Päätöksestä on tehty lukuisia valituksia. 3 Auli Kilpelåinen: Suomussalmella pidetään jalat maassa ja pää pilvissä 5 Arto Stenroos: Biotekniikan mahdo llisuudet 12 Auli Kilpeläinen, Tapio Lindholm ja Teu vo Suominen: Luontoliittolaisesta eläintieteen professoriksi
Kunnan pinta-ala on noin puolet Uudenmaan läänistä, ja sitä halkovat Oulujoen ja pohjoisessa myös Iijoen vesistön latvat. Metsuri Reino Moilanen on naapureineen luvannut maansa riistanhoidon ja luonnonmukaisen metsänhoidon kokeiluihin. ••sk. Kianta ja Vuokki ovat isoimmat kunnan itäosan lukuisista järvistä. Länsipuolella on jylhiä vaaroja , ja pohjoisen rajanseudun petoeläinkantaa arvioidaan Euroopan tiheimmäksi . 1960ja 1970-luvulla Suomussalmi koki syrjäseutujen ongelmat kärjistyneinä. Mutta ennen kaikkea toivotaan, etta tamän vuoden valtionbudjetissa myönnettäisiin eduskunnan ympäristöryhmän esittämät 300 000 mk ekokuntatoimiston perustamiseen. Kalastusmestari Matti Juntunen kirjoitti Suomen Luontoon 2 / 80 artikkelin Perustaisimmeko ekokunnan. Rohkeimmat ovat puhuneet valtakunnallisesta ekoop1stosta. Uutta 4H -neuvojaa halutaan opastamaan luonnonmukaisesti viljeleviä. Suomussalmella on runsaat 13 400 asukasta, joista lähes puolet asuu Ämmänsaaren ja vanhan kirkonkylän taajamissa. Tänä vuonna aiotaan tutkia lampaiden käyttöä vesakontorjunnassa , säännöstelemättömien vesien kalakantojen parantamista ja taajamien jätevesilietteen hyötykäyttöä. PohjoisSuomen tutkimuslaitoksen uusi Kainuun yksikkö virittelee tutkimusta metsätalouden moninaiskäytöstä ja ekoviljelystä. Ekokunnan ituja näkyi jo 1970luvun loppupuolella , jolloin kierrettiin kyliä ja mietittiin , miten kylien ongelmat voitaisiin ratkaista puhtaan luonnon antamilla mahdollisuuksilla. Voimayhtiön säännöstelemä, metsähallituksen parturoima ja tehomaatalouden autioittama Suomussalmen rajapitäjä Kainuussa ei ole mikään neitseellinen erämaa. den 1980 alussa. Kunta hakee kalatalousselvityksen tekijää ja saanee piakkoin metsien moninaiskäytön suunnittelijan . Auli Kilpelåinen Suomussalmella pidetään jalat maassa ja pää pilvissä Viljo Moilasen talossa uskotaan kalastuksen tulevaisuuteen, kun vain kuntaan saataisiin jalostamo ja kalakannat elvytetään. Ajatus kiteytyi ympäristövuosuo MEN LUONTO I IR2 4 1. Syksyllä 1981 kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti tavoiteohjelman maatalouden , metsätalouden, asumisen , vesija kalatalouden , matkailun , jalostuksen, markkinoinnin ja koulutuksen Ja tutkimuksen kehittämiseksi. Työryhmä on jo muutettu maaja metsätalousministeriön toimikunnaksi. Museovirastoon on otettu yhteyttä maatilamuseon perustamiseksi, jolla pari perhettä asuisi ja tekisi kaiken tyypilliseen kainuulaiseen vuosisadan alun tapaan. ''Tuntui, että kaikki keinot oli jo kokeiltu työllisyyden kohentamiseksi ja maaltapaon estämiseksi, ja siksi lähdimme yksimielisesti ekokuntakokeiluun ", kertoo kunnan suunnittelusihteeri Kauko Heikurainen. Se on keskiverto suomalainen kehitysaluekunta, joka on kokeillut kaikkia vakioratkaisuja olojensa korjaamiseksi ja pettynyt. Tuossakin mäellä on hylätty teräksinen palonvartiotorni odottamassa, että joku rakentaa siihen tuulimyllyn , osoittaa Juntunen , joka on nikkaroinut taloonsa aurinkokasvihuoneen lämmittä5. Kunta otti idean lämpimästi vastaan uudistuvien luonnonvarojen seminaarissa heinäkuussa , ja syksyllä perustettiin ekologisen kuntakokeilun työryhmä, johon kutsuttiin edustajia mm . INNOSTUS LEVIÄÄ "Varaslähdön " ekokuntaan ottivat viime kesänä mm . Uusia suunnitelmia kehittyy kaiken aikaa. Luonnonsuojelua ei Suomussalmella pidetä haihatteluna vaan arkirealismina. Kokeilu virallistuu muttei toivottavasti kangistu. metsähallituksesta, vesihallituksesta, MTK:sta , ministeno1sta, tutkimuslaitoksista Ja kunnallisliitosta . Parivuotiaan ekokuntaiden isä Matti Juntunen toivoo, että luonnonsuojelijat yhdistäisivät nyt voimansa kokeilun onnistumiseksi. Kemppaiset viljelevät luonnonmukaisesti ja toivovat markkinoinnin järjestymistä niin, ettei vaivan palkka mene välittäjän pussiin. Nyt toivoisin luonnonsuojeluliikkeen monipuolisempaa osallistumista sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. LUONNONSUOJELIJOIDEN APUA TARVITAAN Matti Juntunen on tyytyväinen siihen , kuinka kunnan asukkaat ovat ottaneet kokeilun omakseen. Tienvarsien ja hakkuualueiden myrkytyksistä on myös luovuttu toistaiseksi . Kokeilu osui oikeaan aikaan, ja sen pitäisi koota pehmeän teknologian kehittelijöitä eri aloilta. Löytyykö ratkaisu ekokunnasta. ne 70 maanviljelijää, jotka ilmoittautuivat kolmen kuukauden luonnonmukaisen viljelyn kurssille , ne parikymmentä jotka kurssille mahtuivat , yksityiset metsänomistajat, jotka ovat luvanneet maitaan kokeiluun sekä ne monet jotka ovat kyselleet kunnasta milloin maatiloja ja kursseja, milloin hevosia tai lampaita
Nyt hän oli parahultaisesti päässyt siian mädin lypsystä, kun jää oli kattanut emokalajärvet. Maatilahallitus saa myydä omiaan vain lisämaaksi, ei uudeksi tilaksi. Se on rakentanut luonnonravintolammikoita , entisöinyt uiton vuoksi ruopattuja koskia ja perannut säännöstelyn myötä roskaantuneita apajapaikkoja. Pakko)unastuslakia on muutettava Lapissa , itärajalla ja muilla heikoilla alueilla. Yritämme saada ne kuntoon ja istuttamalla parantaa myös säännöstelyjärvien kalakantoja. 8 000 peltohehtaarista vain puolet on käytössä. Nuottakunnat ovat huvenneet kolmeen (koko järvellä niitä on yhteensä neljä). Kauan käyttämättöminä olleet maatilat tulee voida lunastaa ja luovuttaa tarvitsuoMEN LUONTO 1/ 8241. Kiannanniemellä 60 vuotta asunut ja lähes yhtä kauan kalastanut Viljo Moilanen kertoo , että ennen tällä Kiantajärven suurimmalle selälle työntyvällä niemellä oli kukoistava kalastaiakylä, jossa kouluakin kävi parhaimmillaan toistasataa oppilasta. Seitsemään vuoteen ei Kiannalla vedetty nuottaa lainkaan , sillä muikku oli tyystin kadoksissa. HALUT AAN OSTAA: MAATILOJA Kokeilyn ydin on pientilojen elinkelpoisuuden säilyttäminen. Ensi kesänä saadaan kai mahdottomasti muikkua' ' , Moilanen ennustaa. Kirjolohtakin kunnassa kasvattaa pari, kolme, mutta "ei se ole oikein tämän alueen tuotantoa vaan perustuu ulkoisiin panoksiin samoin kuin tehomaatalous. mään käyttövettä ja selviää talven lämmityksestä leivinuunilla Ja 7-10 kuutiolla halkoja. Monet haluavat palata kotiseudulleen Ruotsista , yksi Sveitsistä asti. Kainuun vesipiiri on näyttänyt, miten rakennuskapasiteettia voi suunnata oikein, ettei aina olla tuhoamassa. Nyt ovat kaupat vähentyneet ja oppilaita on enää toistakymmentä. Keskuskalanviljelylaitos paikkaa nyt tilannetta; monen siianpojan tie käy emokalajärvestä hautomon ja luonnonravintolammikon kautta Kiantaan tai pienjärviin . Muikkua tosin tulee vielä, mutta hyviä muikkuvuosia on harvemmin kuin ennen. Nyt on muikkukanta turvattu joiksikin vuosiksi , ja istutettua siikaa ja taimenta alkaa kohta saada. Kesän ennätyssaaliin, 360 kg ensi apajalta ja 80 kg heti perään , Moilanen sai kaupaksi kuhmolaiseen jalostamoon. Kauppamatkaan menee puoli päivää. Monesti kun on menty nuoralle ja ensi apajalta on saatu 100 kg, niin on pitänyt lähteä pois , kun ei tiedä mitä enemmälle tekisi. Hylättyjen tilojen saaminen takaisin käyttöön on muodostunut pullonkaulaksi: Viikoittain on keväällä ja kesällä kyselty tiloja, tänä vuonna useamminkin, kun ekokunta on lisännyt halua maallemuuttoon. Maanviljelyperinne on täällä nuorta ja heikkoa. Kalastuksen kausivaihtelu tasoittu1s1 kun eri lajeja saataisiin myydyksi eri vuodenaikoina. Isoimpien järvien vedenpintaa tosin säännöstellään , Kiantaa 4 metriä ja Vuokkia 6 metriä, koska niiden alapuolella on Oulujoki Oy:n voimalaitokset. Säännöstely on vienyt järvistä arvokalat. VESISTÖT HOITOON Juntunen tekee töitä Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitokselle. Kalastuksen laajentaminen nykyisestään edellyttää kaupan järjestämistä. Moilanen myy kalansa autollaan , johon sitä mahtuu 150 kg . Juntusen mukaan säännöstelijöiden hoitovelvoite on korvannut vain 6-7 % istutustarpeesta. Sitten on jo kanttia vaatia säännöstelyrajojen tarkistamistakin. Kaupat ottavat parikymmentä kiloa, ja loput on myytävä pitkin pitaJaa. Tulijoita olisi ympäri Suomea kaikista ammateista, vanhoja ja nuoria. Nyt ei tiloilla juuri nuoria näy , pohtii kunnan maataloussihteeri Martti Käkilehto. Pari perhettä taajamasta on jo vuosia hakenut tilaa mutta mitään ei ole tarjota, Käkilehto valittaa. Talvellakin on myyntivaikeuksia , kun kunnan nuoralla on saatu isoja saaliita. Vaan nyt ne ei uskalla, kun ei ole varmaa, saako kalan kaupaksi , Moilanen kertoo. Kolme, neljä nuottaa tulisi heti lisää , jos jalostamo perustettaisiin tähän pitäjään . "Toivomme , että ämmänsaarelainen luonnontuotteiden jalostamo laajentaisi kalapuolelle. Yli sata tilaa on nykyisin autiona , ja lopuilla viljelyn lopettaneista asuu vanhuksia, työttömiä tai muiden elinkeinojen harjoittajia. Suomussalmella on toimivien maatilojen määrä vähentynyt 20 vuodessa lähes 1900 :sta alle 600 :een. Tähän määräykseen pitäisi saada muutos. Kunnassa on neljä hehtaaria vettä asukasta kohden! Siinä olisi valtavat mahdollisuudet valkuaistuotantoon . Tilojen myötä säilyvät kauppa, koulu , posti , meijeri ja linja-autovuorot. Vasta kalasatama on saatu . Puolet vesistä on vielä säännöstelemättömiä , mutta ne ovat melko hoitamattomia. Perikunnat ja yksityiset eivät luovu tiloistaan vaan pitävät ne pahan päivän varalla tai kesämökkeinä ja metsästysmaina. v,k. ' ' Tähän asti kalastajien on pitänyt itse markkinoida saalis taajamien kauppoihin tai talosta taloon. Kalastuksella olisi tulevaisuutta, kun aina saisi kaupaksi . Juntusen mielestä myös roskakalaa voisi käyttää rehuksi turkistarhoilla tai jalostaa säilykkeiksi. Myös juuri kuoriutunutta taimenta on istutettu uiton jäljiltä kunnostettuihin koskiin , joihin se on kotiutunut erinomaisesti . Se ei ole kestävällä pohjalla kuten luonnonkalakantojen hoito.'' 6 KALAKAUPPA KIIKASTAA Juntusen mukaan tärkeintä olisi tällä hetkellä , että kaikelle mitä saadaan vedestä löytyisi myös markkinat. Monta asutustilaa on viljellyt vain yksi sukupolvi ennen autioitumista. ' 'Viime kesänä nuottaaminen oli jo aika mukavaa, ja tänä kesänä on hottia, nuorta muikkua , tullut hirveästi. Metsähallitus ei myy maitaan , jotka tosin ovatkin usein elinkelvottomia kannokoita. Ja huonoina marjavuosina , kuten nyt , saataisiin lisätuloja kalastuksesta
Emäntä sanoo , että moni ei uskalla lähteä luonnonmukaiseen viljelyyn , koska pelkää työmäärän 7. ..,, • ,. Ja s1enenpo1mmnan neuvonta: " Keräily on monelle puoliammatti, jota voitaisiin paljon tehostaa. . Sivuelinkeinojen kehittäminen olisi tärkeää, samoin marjan. Pertti ja Taimi Kemppainen kävivät kesällä kolmikuukautisen , agronomi Jukka Rajalan vetämän luonnonmukaisen viljelyn kurssin ja hoitelivat 10-päisen lypsykarjansa ja parinkymmenen hehtaarin viljelmänsä iltaa ja yötä myöten. Nyt poimitaan väärin menetelmin ja keräilyliikkeet saavat huonolaatuisia marjoja.'' Torjunta-aineet eivät Käkilehdon mielestä ole Suomussalmella suuri ongelma, koska niitä käytetään vähän eikä " siinä määrin silmät ummessa kuin etelässä''. Vakuudeksi Pertti Kemppainen viittaa pellolle isoihin lantakasoihin, jotka talven mittaan hiljakseen kompostoituvar. ·~ .... , i ( . ~~;,..:~ ; . seville monissa maissa näin voidaan tehdä 10 vuoden kuluttua autioitumisesta. Mutta minä sanonkin niille, että meillä kasvatetaan kuituaineet kasveissa ja otetaan vesi vesijohdosta . .. Voimalasäännöstely tosin on vienyt Kiannasta ja Vuokista arvokalat, mutta kalakantoja parannetaan istutuksin. j ~, \ :lillfi!!~~~ :t~; : -~--,:~~) ; _~:2: ,, \ \ • J, «;. Moni kun laskee vain tuotetun massamäärän, ei sitä lopputulosta ja laatua. LUONNONMUKAISEN VILJELYN RENGAS Viime vuonna perustettuun luonnonmukaisen viljelyn renkaaseen kuuluu yli 70 tilaa. Vaan kyllä täälläkin joku kattoo pitkin nenänvartta. Heidän viljelytapansa oli jo ennestään melko luonnonmukainen , mutta joitakin niksejä kurssilla opittiin: Viljelykiertoa lyhennetään ja monipuolistetaan, ja karjanlantaa hyödynnetään entistä paremmin. Nyt myös Suomussalmen taajamien lämmitys kotimaistuu, sillä paikallisten sahojen jätepuulla lämpiävä voimala ja keskuslämpöverkosto valmistuvat piakkoin. He toivovat lisää neuvontaa ja kursseja . Vaan muutos on poliittisesti vaikea , koska se puutsuo MEN 1.uoN·I o I 1s2 a, " k tuu pyhään maanomistusoikeuteen ... 1 • ~,. ,. Alla: Kiantajärven neljän metrin säännöstely ei paljon ilahduta kesämökkiläistäkään. Saahan sitä voimakkaalla typpilannoituksella isomman sadon , kun vesimäärä nousee. Käkilehdon mukaan pitäisi saada myös lisämaita olemassaoleville viljelyksille, koska 10 ha tila elärräisi paremmin kuin keskimääräinen suomussalmelainen 6 ha. . -./~-:r~ -~ Voimayhtiöt markkinoivat voimalla öljy. :,•J 1 ~ii:i~, . ja sähkölämmitystä, mutta haja-asutusalueilla, kuten Suomussalmen Kivivaarassa, kotimaisen energian käyttö on silti itsestäänselvyys. ·.. . Virikkeen luonnonmukaiseen viljelyyn Kemppaiset saivat alkuaan Kiantaopiston opinropiiristä , ja 4H-neuvoja on avustanut jo ennen kurssia . Mutta ainakin keinolannoituksen vähentämisen hän näkee tarpeelliseksi. rl ..'.l ~----IE'r.,i,i,; ·.; :,: Kalastaja Viljo Moilanen Kiannanniemeltä kertoo, että järvelle tulisi monta nuottakuntaa lisää, jos markkinointi saataisiin kuntoon
mukaiseen metsänhoitoon ja siihen , että kunta ja kuntalaiset saavat osallistua metsätalouden suunnitteluun . AVOHAKKUIDEN AIKA ON OHI Suomussalmen metsistä 59 % hallitsee metsähallitus. Sitäpaitsi metsä on pientilan vakuutus : tiukasta paikasta on usein selvitty myymällä pieni leimikko tätä turvaa ei ole sillä, joka koko metsänsä kellistää. Kunnanhallitus on valinnut toimikunnan suunnitteleman metsän moninaiskäyttöä. lisääntymistä. Pertti Kemppainen opiskeli kesäkurssilla viljelykiertoa ja karjanlannan käyttöä. Pitäisi päästä kunnon hintoihin tai suoraan myyntiin välittäjien ohi. Yksityiset metsänomistajat puolestaan näkevät metsassa muutakin kuin puuta: Kainuu on Suomen marjalääni (hyvänä vuonna myydään marjoja yli 10 mmk arvosta). Emäntä jatkaa: ''Neuvonnan syy se on suurelta osin, niiden mukaan mahdoton tulos on ainut johon pyritään, tehoa nostetaan ja työntekijöitä vähennetään.' ' Isäntä: "Ja lainoituksella pakotetaan tekemään samoin nekin, jotka haluaisivat viljellä toisin .'' Kemppaisten mielestä luonnonmukaisessa viljelyssä pitaa katsoa nettotuloa: jos onnistaa hyvin, sato on sama mutta kustannukset monta kertaa pienemmät kuin muilla. He eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä saamaansa hintaan, joka on miltei sama kuin myrkyin viljellystä perunasta kuluttajahan maksaa puhtaista perunoista kaupassa kuitenkin enemmän . Piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajan Tapani Ahtolankin mukaan aukkohakkuut ovat Kainuussa toistaiseksi loppu. LUONNONMUKAISEEN METSÄNHOITOON Rajanaapurit Reino Moilanen, Pentti Moilanen, Matti Tolonen ja Jaakko Janhunen tarjosivat oma-aloitteisesti 1 000 ha maitaan käytettäväksi ekokuntakokeilussa riistanhoidon ja luonnonmukaisen metsänhoidon tutkimukseen . ''Moni muistaa vielä sen, kun kaikki tehtiin käsipelillä ja kuvittelee, että nyt palataan virsukauteen eikä käytetä näitä nykyaikaisia koneita lainkaan .'' Monen ihmisen leipä on lannoitetuotannossa, ja sitä mainostetaan niin , että on vaikea päästä siitä eroon. Luonnonmukaisesti viljelevät tähyävätkin toiveikkaina Oulun ja Kajaanin suuntaan. Ekokunnassa pyritään nyt metsän moninaiskäyttöön, luonnon8 Viime vuonna Suomussalmella perustettuun luonnonmukaisen viljelyn renkaaseen kuuluu yli 70 tilaa. SUO MEN LUONTO \/82 41. 35 % kuuluu yksityisille , ja loput omistavat yhtiöt, kunta ja seurakunta. ,sk.. Suuria ikimetsiä kunnasta on turha hakea metsät on parturoitu järjestään niin, ettei isoille metsäkoneille löydy enää paljonkaan haukattavaa. Metsästys on tärkeä tukielinkeino, ja Suomussalmen jäkälämaat ja luppokuusikot ravitsevat noin 6 000 poroa. Kemppaisten tila kuuluu niiden 11 tilan joukkoon, jotka tänä talvena myyvät perunaa Helsinkiin , luonnonmukaisiin tuotteisiin erikoistuneelle välittäjälle. Maat sijaitsevat vanhan kirkonkylän pohjoispuolisella Kiantajärven rannalla, lähellä entistä Iki-Kiannon Turjanlinnaa, ja niiltä löytyy vähän kaiken ikäistä metsää. Nyt kunta palkkaa luonnonmukaisen viljelyn konsultin levittämään kaivattua tietoa . Ja toisaalta monen leipä on siellä terveyspuolella, myrkkyjen seurauksia parantamassa, isäntä arvelee. Metsähallitus, joka on Suomussalmella paljon vartija, suhtautui ainakin alkuun kokeiluun nihkeästi , ja Suomussalmen Luoto ry:n puheenjohtajan Pekka Junkkarin mielestä se onkin pahin kanto ekokuntakokeilun kaskessa
Miehiä tarvitaan SUO MEN LUONTO l / 82 41 " k . L~~·;.·.... ~~--~-,, .. Miehistä ei metsästä kukaan, ja he haluavat vaalia maillaan riistaa , sillä "ei se muuten pärjäisi noille mettämiehille' ' . ' ---.-. Meidän Saunaniemi pieneni 20 hehtaarilla, kun säännöstely alkoi. Miesten mielestä olisi parempi kulottaa, vaikka metsänhoitoyhdistys ajaakin kyntämään: ''Puille tulisi lantaa ja pysyisi matalana se roska. ---..;: ; 6 _; ,~ -~ . Vaan ei kulotuskaan sovi isoille kankaille eikä marjamaille . ~ ·:~ l .}!" ' ~~;. Parempi olisi kokonaan ilman monitoimikoneita, kyllä ne on metsään liian suurimittaista touhua . Moilanen on tehnyt töitä Kajaani Oy :lle ja kertoo, että kunnassa on viidensataa metsuria. ·. 1_:i, '4~.: '1! t·~;.~., ,.. . Paras mettä se kasvaa huonolle paikalle kun se kulotetaan. {! . i' ~. Paikkakunnan parasta riistamaata se on , ja kyläläisten puolukkapaikka, kertoo metsuri Reino Moilanen. ..: .J ... · ...... Eikö metsuria pelota, että ekokunta vie työt. -~ < · Kalastusmestari Matti Juntunen pohdiskelee mahdollisuuksia lisätä Suomussalmen kalantuotantoa : ensin hoidetaan pienjärvien kalastoa ja korjataan säännöstelyn haittoja isommissa, sitten pyritään säännöstelyn lopettamiseen. . Mittavia tuloksia on jo saatu entisöimällä uittoa varten perattuja koskia , esim. Metsurilla on kynnöksellä vaikeaa: raivaussaha on kivessä joka kerta , puukolla kai sitä pitaisi ruveta jyrsimään. hakettakin keräämään , kun puusta aletaan tehdä energiaa. Veneellä ei nyt tahdo päästä rantaan ruman kannokon läpi, ja paha sinne on kantojen sekaan yrittää verkkoja laskea. _;;'.,~~v . ' ~ . -·: l,J • . Miehet epäilevät metsien ylenmääräistä lannoitusta: ''Kuka tietää, miten pitkään vaikutus kestää ja pysähtyykö kasvu sen jälkeen?'' Moilasen mielestä "Kyntöhomma taas vahingoittaa siemenpuiden juuria ja kulkukin menee mahdottomaksi. ''Viidessäkymmenessä kävi tässä vakituisten maara. Vaan jos olisivat arvanneet mitä seuraa, olisivat pitempään miettineet. Sitten ne pari kuukautta rylläsi rahoillaan. l .. Ja linnunpesät on tietysti suojeltava.'' SÄÄNNÖSTELYSTÄ KIUSAA Metsäojatkin taitavat vähän saastuttaa, niitä voisi tukkia niin että roska hiukan siivilöityisi, tuumaa Moilanen Vaan Kiantaa saastuttaa myös säännöstely, nouseva ja laskeva vesi huuhtoo rannoilta moskaa, puita kaatuu veteen. ~-,,1, .,, ... .::'_~ ·'~-.i-• _..: 111iiiill&V-""'-~ • ~~ '=:~~ .· ~-''(t, :-~~~;._:. \ ----~ '· \!~~{11., ~ ·~--~ ~; ~ ~ :~::_~ 4 0. ., . kuvan Mustajoella. ... Hoitotöihin sopisi työllistämään, kyllä vesomista olisi." ''ISOJA EREYKSIÄ ON TEHTY METSISSÄ' ' Isoja ereyksiä on tehty metsissä: Kaikelle maastolle on istutettu yhtä ja samaa, eikä ole ymmärretty , ettei maastoon sovi sama kuin paperille. Väittäväthän ne, että maasto tasottuu parissakymmenessä vuodessa, vaan mihin ne kivet ja isot kannot sieltä tasottuu. Säännöstely alkoi 1960-luvun alussa. Vähään ne olivat tyytyväisiä: kunhan heinä riittää ja on vesipaikka , ei tarvitse niin lämmintä suojaa kuin lehmille.' ' Moilanen kertoo jo harkinneensa turkislampaiden ottoa. Metsähallitus kammoaa suojelua ja varovaista metsänhoitoa ja selittää, että metsurit jäisivät työttömiksi. "Jotkut silloin vastusti säännöstelyä ja jotkut kannatti , jotka rahaa odotti. Eiköhän se ekohomma paremmin lisää töitä, kun koneita vähennettäis. ' •,. . -.,.,. .. ., '> _j,. • , .. Luontaisesta uudistumisesta ei ole huolehdittu: kun on huonona siemenvuonna hakattu paljon , vetää sen 20 vuotta , ennen kuin taimettuu . > -~ .... Joka talossa oli parikymmenpäinen lammaskarja. Eikä metsään tame vesakkomyrkkyä , Moilanen luettelee. . Njaa , ei ollut ennen myrkkyjä, lisää 73-vuotias naapuri, kuulu verkontekijä Matti Tolonen ja muistelee : "Lampaat pantiin metsiin , ja sitä mukaa kun lehti kasvoi, ne söi kaiken pois. Nyt on voimakkaita nuoria metsiä kasvamassa, ja miesvoimalla niitä pitää harventaa , ei koneilla . . " 9. '
Hän on jo pitkään kantanut huolta haja-asutusalueiden ongelmista ja häneltä ovat monet ideat lähtöisin. Nykyisin Suomussalmella on enää 20 hevosta.'' pääasiallisesti seuraavien o ngelmien ratkaisemiseen ja selvittelyyn . ''Niitä vo1ta1s11n samalla käyttää metsäja ehkä maataloustöissäkin. "Se on luonnollista , koska muut keinot on jo kokeiltu. Suomussalmelaisten raaka-aineiden ja erityisesti puunkäytön lisääminen rakentamisessa. Ekologiset näkökohdat otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa Yksityiskohtainen ympäristötarkastelu Ämmänsaaressa ja kirkonkylässä. Pelko vapaiden koskien valjastamisesta ja vesakkomyrkkyjen vaikutuksista metsissä kannustavat luonnonsuojeluun . Uusimpia ideoita , jotka "juolahti vaan mieleen" on yhteydenotto armeijaan, joka on kiinnostunut kotimaisen työhevoskannan elvyttämisestä: voisiko kunta ryhtyä hevosten kasvatusja hoitopai10 Suomussalmen ekologisen kuntakokeilun tavoitteet SUOMUSSALMEN EKOLOGISEN KUNT AKOKEILUN PÄÄTAVOITE Suomussalmen ekokuntakokeilun tavoitteena on oltava ihmisen talouden sopeuttaminen alueen luonnontalouteen siten, että kaikkien uudistuvien luonnonvarojen tuotto ja kylien elinkelpoisuus pysyy hyvänä nyt ja tulevaisuudessa, sekä tarjotaan työmahdollisuuksia kunnan asukkaille. Keinolannoitteiden ja torjuntaaineiden käytön vähentäminen . Esimerkiksi ruhtinansalmelaiset kannattivat Martinselkosen luonnonpuiston toteuttamista lähes yksimielisesti. Luonnonmukaisen viljelyn edistäminen mm . Heikurainen kertoo, että valtuustossa oltiin yksimielisiä ekokuntakokeilun tavoitteista eikä yhtään vastustavaa puheenvuoroa käytetty. Asumisessa keskitytään kaksi. ''Metsähallinnon puolella oltiin alussa kovasti vastaan, mutta nyt he ovat toivottavasti omaksuneet rakentavan yhteistyölinjan'' , Heikurainen sanoo . Teollisuushallit eivät ole tuoneet ratkaisua lähes 20 % työttömyyteen, ei edes Kostamus . Maataloudessa keskitytään pääasiallisesti seuraaviin asioihin: Liitännäiselinkeinojen edistäminen Erikoistuotannon edistäminen Viljelemättömän pellon viljelyyn ottaminen ja nykyisen peltoalan säilyttäminen alkuperäisessä tarkoituksessa. Uudistuviin energiavaroihin siirtyminen energiankäytössä ja energiavarojen keskinäisen edullisuuden selvittäminen. Sukupolven vaihdoksen edistäminen Rehuomavaraisuuden lisääminen Kotimaisen energiankäytön lisäämmen Metsien ja muun luonnonympäristön hyväksikäytön lisääminen maataloudessa. TILAA MIELIKUVITUKSELLE Kokonaisuudessaan ekokuntakokeilu on Heikuraisen mukaan vanhan soveltamista nykypäivään, niin että otetaan huomioon ihmisten muuttuneet elämäntavat. Hevosen lisääntyvään käyttöön varautuminen. kokeilutoiminnalla . Miksei yhdistettäisi SUOMEN LUONTO 1 / 82 41 . Ja muutenkin ilmapiiri on viime vuosma muuttunut myönteiseksi luonnonsuojelulle. Metsätaloudessa keskitytään ennenkaikkea seuraaviin asioihin: Taataan Suomussalmen kunnalle ja kuntalaisille mahdollisuus osallistua Suomussalmen metsätalou den suunnitteluun , jossa otetaan huomioon ennenkaikkea metsätalouden työvoimakysymykset ja työvoiman sijoittuminen , metsätalouden ennusteet, metsäautoteiden tarve ja sijoittuminen, työmaiden ja hakkuiden sijoittuminen , ojitusten määrä, laatu ja sijoittuminen , porotalous se kä veMatkailun kehittämiseen olisi rajattomat mahdollisuudet. Hossan lomakylästä jouduttiin käännyttämään viime kesänä 6 000 matkailijaa pois , kun siellä oli täyttä. TEOLLISUUSHALLEIST A EI OLLUT APUA Kunnan suunnittelusihteeri Kauko Heikurainen on kokeilun kantavia voimia. Jo on tullut kuntalaisilta soittoja, että milloin niitä hevosia saa. Heikurainen sanoo tietävänsä vain pari henkilöä , jotka vastustavat ekokuntaa. Ei Suomussalmi voi rakentaa tulevaisuuttaan muualta haalitun teollisuuden varaan. Mielikuvitukselle löytyy tilaa . Suomussalmen kunnan jätehuollon ratkaiseminen ekologisella tavalla käyttäen hyväksi jätteiden kierrätystä ja asujaimistoon suunnattua valistuskampanjaa. Ei ole kuin nelisen vuotta siitä, kun kyläkokous kumosi suunnitelman vedoten työttömyyteen.'' Suomussalmelaiset ovat nähneet, mitä ympäristön turmeltuminen merkitsee: säännöstelyt ja laajat hakkuut. Ämmänsaaren kehittymisen Ja kasvun rajojen tutkiminen Juntusrannan , Näljänkä-Nivan ja Alavuokin kehittymisen edistäminen Maaseutumaisen miljöön parantaminen haja-alueiden rakentamisessa, jonka yhteydessä koesuunnitelma ja rakennusjärjestyskokeilu Alavuokissa. ASUMISEN TAVOITTEET Suomussalmen eko logisen kuncakokeilun tavoitteena asumisessa on kehittää ja ohjata yhdyskuntasuunnittelua, maankäyttöä, julkista ja yksityistä rakentamista niin , että näiden tuloksena kehittyvät yhteisöt voivat toimia sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. "k .. MAATILATALOUDEN TAVOITTEET Suomussalmen ekologisen kuntakokeilun tavoitteena maataloudessa on tilojen elinkelpoisuuden parantaminen ja tuotantopanosten omavaraisuusasteen kohottaminen järkevälle tasolle . METSÄTALOUDEN TAVOITTEET Suomussalmen ekologisen kuncakokeilun tavoitteena metsätaloudessa on metsien hoitaminen moninaiskäytöllisen metsätalouden periaatteiden mukaan. Suomussalmella on käytettävä hyväksi puhtaan luonnon suomia mahdollisuuksia
Vesien kalacaloudellisca arvoa on edelleen kehitettävä hoitotoimin. Koska tuloksilla on näin valtakunnallista merkitystä, on valtiovallan mukaantulo kokeilutoimincaan välttämätöntä. JALOSTUS JA MARKKINOINTI Kunnan alueelta saatavien kaikkien luonnontuotteiden ja raaka-aineiden jackojalostus ja markkinointi tulee järjestää mahdollisimman paljon omassa kunnassa tapahtuvaksi. 90-1 74 456 . D sista matkailumahdollisuuksista: olisi karjaja hevostiloja , kalastustiloja , retkeilytiloja .. Marjastus, sienestys ja muu luonnontuotteiden keräily Tunnetut marjapaikat on säilytettävä. ''Kun saadaan yksi toimiva esimerkkitila, mm kainuulainenkin uskoo ... MATKAILU Ekologisen kuntakokeilun tuoma mackailuhyöcy on käytettävä tehokkaasti hyväksi. ENTÄ EKOKUNNANJOHTO. Työryhmässä on jäseniä mm. Mecsästysmahdollisuuksien hyväksikäyttöä matkailussa on selvitettävä. Jo aikaisemmin pilatut tai muutetut vesialueet on pyrittävä kunnostusy .m. vsk. 90-642 88 1, Kilpeläinen , tai Tuormaa) , Luonto-Liicosta , Natur och Miljöstä , Energiapoliittisesta yhdistyksestä (EVY), Pehmeän Teknologian Seurasta , Suomen Rauhanpuolustaiista , Sadankomitealiirosca ja Ydinaseeton Pohjola NYT -liikkeestä . matkailua ekoaiatteluun: matkailijoille voisi vuokrata pieniä palstoja, he saisivat osallistua sadonkorjuuseen , tehdä ostosopimuksia viljelijöiden kanssa loppuvuodeksi. 90642 881/ Kilpeläinen tai Tuormaa. Voisi valita kymmenistä erilaisuo MEN LUONTO 1 / Rl 4 1. Ekologiseen kuntakokeiluun liitetään kokeilun kattava tutkimusja seurantatoiminta, niin että kokeilun tuloksilla on käyttöä myös valtakunnallisesti . '' , Heikurainen innostuu. Maanmuokkauksessa olisi pitäydyttävä niin lieviin toimenpiteisiin kuin se kohtuullisen metsänkasvun kannalta on mahdollista. Vesiä tulee tarkastella uusiutuvan valkuaisainereservin tuottajana. '' NEUVOA KYSYTÄÄN MUIHIN KUNTIIN Heikurainen muistuttaa, ettei ekokunta perustu pelkästään taloudellisiin pyyteisiin . Lisätietoja Luonnonsuojeluväessä marras-joulukuu 1981. Kulotuksen käyttöä tulee myös kokeilla. Kuntalaisten , virkaja luottamushenkilöiden , suunnittelijoiden ja neuvottelijoiden koulutusta, jossa otetaan huomioon ekokunnan erityistarpeet. VESIJA KALATALOUDEN TAVOITTEET Vesija kalataloudessa on tavoitteena vesien luonnontilaa ja tuottokykyä uhkaavien vaurioiden ennaltaehkäisy. Metsätaloudessa tulee varautua siihen, että puun käyttöenergian tuottamisessa jatkuvasti lisääntyy. Monet ovat luopuneet myrkkyjen käytöstä ennen ekokuntaakin, koska ovat todenneet niiden haitallisen vaikutuksen.'' Samojen ongelmien kimpussa painiskelevat kunnat seuraavat tietysti uteliaina Suomussalmea: ''Kesällä kävi kymmenen lähetystöä, ja kokemuksia on kysytty kirjallisina ties kuinka moneen kuntaan. Hyvältä , koska ajatus on näin pian saanut näin myönteisen vastaanoton sekä kentällä että 11. Mannerheimintie 5 A, 00100 Helsinki 10, puh . Mecsätiet on suunniteltava siten , että ne palvelevat myös muuta kuin mecsäcaloucca. Työnvälitys Luonnonsuojeluliitossa puh . siscöjen hoito. Tähän päästään noudattamalla asumisessa, maaja metsätaloudessa esitettyjä tavoitteita. KOULUTUS, TUTKIMUS JA SEURANTA Ekologisen kuntakokeilun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksityiskohtaiseen suunnitelmien laatimista ja hyväksymistä. Jos voit auttaa järjestelyissä, ota yhteyttä! Orjaksi Suomussalmelle Luonnonmukaisesti viljeleville tiloille kaivataan aputyövoimaa pitkin kevättä ja kesää . Ojituksessa otettava huomioon vesistöjen tila ja hyvien hillasoiden säästäminen. Kevään maatilamatkailun kurssille on jo ilmoittautunut pariMaan puolustus -työleiri Suomussalmelle suunnitellaan ensi kesäksi, ehkä heinä-elokuun vaihteeseen, suurta ympäristöja rauhanliikkeiden työleiriä. Riistanhoito ja metsästys Metsähallituksen tulisi ottaa huomioon Suomussalmi ja sen ekologinen kuntakokeilu järjestäessään riistanhoidon kokeilutoimintaa. Yli viikon mittaisella leirillä työskennellään eri puolilla ekokunraa , ja iltaisin ja viikonloppuisin pohditaan ympäristönja rauhankysymyksiä sekä niiden yhteyksiä . Kaikessa ympäristöön kohdistuvassa suunnittelussa on otettava huomioon lisääntyvä matkailu ja alueiden kehicyskäyttö . Osallistuminen toteutetaan perustamalla erillinen suunnitteluelin, jossa on mukana Suomussalmen moninaiskäytöllistä metsätaloutta edustavia piirejä. Jotta edellä esitetyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa, olisi mecsätyöryhmän mielestä toteutettava seuraavat asiat: Puun tuotanto Taimikon hoidossa on kemiallisista menetelmistä luovuttava kokonaan ja sen sijaan kokeiltava lampaiden käyttöä, vesakon korjaamista porotalouden hyväksi ja caimikonhoitotöiden JarJescämiscä metsätalouden perusjakson käyneille nuorille. Tällaisena pickäntähtäyksen tavoitteena voidaan mainita säännöstelyrajojen tarkistaminen. toimenpitein palauttamaan mahdollisimman luonnontilaisiksi . Miltä tuntuu olla Suomen ensimmäinen ekokunnanjohtaia, Pekka Kemppainen. . Suo men luonnonsuoieluliitosta (puh . Kalatalouden vaatimukset on otettava huomioon päätettäessä vesien käytöstä. "Se on tärkeä asia, mutta kylissä on lisäksi selvä huoli maatalouden tulevaisuudesta ja ympäristöstä: mihin johtaa ääretön tehokkuus. Laaditaan suojeluja muista erityisalueista kuntakohcainen ohjelma, jossa on otettu huomioon metsien moninaiskäyttö ja luonnonsuojelulliset näkökohdat. Nyt niitä pyydettiin Saksaankin johonkin kansainväliseen kongressiin .'' Töitä on ekokunnassa niin paljon, että tarvitsisimme heti lisää kokopäivätoimisen työntekijän hoitamaan yhteydenottoja ja valmistelemaan tutkimussuunnitelmia", sanoo Heikurainen ja näyttää eduskunnan ympäristöryhmän budjettialoitetta. kymmentä . Kerääjille on järjestettävä tehostettua koulutusta ja tiedotusta. Leiriä suunninelee kaikille avoin työryhmä joka maanantai klo 16 Kirjakahvilassa os. Kylien lähellä tapahtuvissa uudistushakkuissa tulee ottaa huomioon maisemanhoito ja ympäristön viihtyvyys. Metsänhoidossa myös luontaisen uudistumisen mahdollisuudet on käytettävä tarkoin hyväksi
Biotekniikkaa ollaankin laajentamassa perinteisestä ruokien ja juomien valmistuksesta uusille aloille. Toisaalta jännittää se, miten laajaksi ja monitahoiseksi kokeilu kehittyy. suunninelua. Suomussalmella kunnan johto sen sijaan tuntuu olevan ekokunnasta vähintään yhtä innoissaan kuin asukkaatkin. Tule mukaan pohtimaan , mitä kaikkia mielikuvituksellisia ja rajanomia mahdollisuuksia luonnonsuojelijoilla olisikaan osallistua ekokunnan ja koko yhteiskunnan kehinäm1seen . otettava kantaa säännöstelyy n , se on ehdottoman kielteinen . Maitohappobakreerir, propionihappobakteerit ja homeet kypsynävär juuston, ja antavat eri juusrolaaduille niiden luonteenomaisen näön ja aromin. Bioteknisesti tuotetuista kemikaaleista ovat tärkeimpiä etanoli , etikkahappo ja sicruunahappo ja aminohapoista gluramiinihappo. Uusi biotekniikka nojaa paljolti entsyymija geeniteknologiaan, mutta myös alan prosessit, laitteet ja säätömahdollisuudet kehittyvät nopeasti. Ensi kesänä järjesravar useimmat ympäristönja rauhanjärjestöt Suomussalmen yhteisen työja seminaarileirin. Asialla on paljon innostuneita ihmisiä ja kuitenkin kaikilla on molemmat jalat yhtä aikaa maassa, arkirealismia tämä on eikä haihattelua. Ihmiset eivät alun perin ole tietoisesti hyöd yntäneet pieneliöitä , mikro-organisemeja , vaan niiden käynö on alkanut sanumalta. Pohjois-Suomessa kunnan nokkamiehet tuntuvat joskus elävän aivan toisessa maailmassa kuin kuntalaiset ja ajavan tuhoisiakin hankkeita. KEMIKAALIEN JA LÄÄKKEIDEN VALMISTUS Mikro-organismeilla voira1s11n tuottaa hyvinkin monenlaisia aineita , mutta tuoton kalleus rai käytön vähyys aiheunaa sen, enä bioteknisin keinoi n valmistetaan nykyisin melko harvoja kemikaaleja . kunnassa virallisesti. Mikro-organismien ominaisuuksia on muutettu pääasiassa mutatoinnilla, mutta uusi geeniteknologia tarjonnee paljon laajemmat mahdollisuudet. Maakunnan sähköyhtiö haluaisi valjastaa viimeisiä pienkoskia naapurikunnissa , muna suhtaudumme siihenkin jyrkän kielteisesti siinä pelossa, että näitä koskia kohta etsitään Suomussalmelrakin . Uusia sovellutusalueita löydetään jatkuvasti ja jo käy tetyillä aloilla mikrobikantojen ja tekniikan kehinely parantaa käyttömahdollisuuksia. Meijeriteollisuus höydyntää laajalti biotekniikkaa. Erityisesti terveydenhoidossa, proteiininvalmistuksessa ja energiantuotannossa biotekniikka voi tulevaisuudessa tarjota merkittäviä ratkaisuja. Virkamiehet, luottamushenkilöt ja kuntalaiset vastustavat yksimielisesti ympäristön pilaamista , ja jos kunnan on esim. Olemme vastaan kaikkia toimenpiteitä , jocka pysyvästi muuttavat luonnon tasapainoa , ja siksi vastustamme myös Iijoen valjastamista, joka koskisi kunnan pohJo1sosia . Mikro-organismeja käytetään paitsi juomien ja elintarvikkeiden myös lääkkeiden , kemikaalien, entsyymien, polttoaineiden ja rehujen rikastukseen . Mistä tämä johtuu. Mikro-organismit tuonavat luonnostaan monia erilaisia yhd isteitä . Mairohappobakteerit käynävät maidon sokereita ja muodostavat maitohappoa , mikä saa maidon säilyvämpää n muotoon (piimä , kefiiri , jogurtti). ssk.. Leivänvalmistuksessa hiivat tekevät leivän kuohkeaksi muodostaessaan taikinan sekaan hiilidioksidiku plia. Suomessa valmistetaan SUOMEN LUONTO 1 / 82 4 1. JUOMAT JA ELINTARVIKKEET Juomateollisuus on edelleenkin tärkein biotekniikan soveltaj a, si llä erityisesti oluen ja muiden alkoholijuomien valmistus tapahtuu bioteknisesti. Kunnanjohtajan mielestä kylien aktiivisuus on oleellista kokeilussa: " Jos asukkaat eivät asennoidu m yönteisesti, silloin ei ole onnistumisen mahdollisuuksia ja meidän ylipappien on turha puhua.'' Suomussalmen Luonto on jo julkaissut Ekokunta-lehden , ja Suomen luonnonsuojeluliitto osallistunut Suomussalmi-työryhmaan . Hiivaa käytettiin vuosituhansia oluen ja viinin valmistukseen sekä leivän kohonamiseen , muna vasta 1800luvun loppupuolella oivallettiin , että hiiva on elävää. Juomien valmistuksessa käytetään nykyisin Iisänä m yös entsyymejä , joilla pyritään lähi nnä parantamaan raakaai neen käyttöastena. Voin valmistuksessakin maitohappobakteerei lla on tärkeä tehtävä. D 12 Arto Stenroos Biotekniikan mahdollisuudet Pieneliöitä hyväksi käyttävä biotekniikka on " pehmeä" vaihtoehto useiden aineiden tuotannossa ja myös jätteidenkäsittelyssä . Ekokunnassa pyriraan siirtämään kylärasolle mersäcalouden, suojelualueiden jne. Hapanleivän valm istuksessa käytetty hapate sisältää puolestaan runsaasti maitohappobakteereja. Erilaisia pieneliökantoja etsimällä ja niiden ominaisuuksia parantamalla on saatu teolliseenkin tuotantoon soveliaita mikrobikantoja. Täällä on jo tarpeeksi karvaita kokemuksia ympäristön väärästä kohtelusta
Tämä pieneliö pystyy tuhoamaan 2,4,5-T:n muutamassa viikossa, kun sen hajoaminen luonnossa kestää vuosikausia. Erityisiä toiveita on kiin nitetty interferoniin syövän hoidossa . Interferonin ja insuliinin valmistamista tutkittaessa on päästy hyviin tuloksiin, mutta teolliseen mittakaavaan näitä menetelmiä ei vielä ole voitu soveltaa . Biotekniset prosessit kuluttavat yleensä paljon vähemmän energiaa kuin klassiset teollisuusprosessit. Teolliseen tuotantoon käytettävät fermenrorit ovatkin sitten jo aivan toista kokoluokkaa! Suomessa valmistetaan proteiinia Torula-prosessissa hiivalla ja Pekilo-prosessissa sienellä . Tällä alueella esim. Biotekniikassa työn tekevät pieneliöt: bakteerit ja sienet, jotka saavat energiansa kasvarusliuoksestaan. Antibioottien käyttöö notto mullisti aikoinaan lääketeollisuuden . Jätevesien käsittelyssä mikroorganismeja on hyöd ynnetty jo pitkään. Sep1ember 198 1 (bio1e kni ikan teemanumero) Mikrobit ihm isen palve luksessa. Tällaiset proteiinivalmisteet eivät yleensä sovellu suoraan ihmisravinnoksi, sen sijaan niitä voidaan käyttää eläinten rehuna. Mikrobikantojen kehittelyssä käytetään yleensä valikoivaa kasvatusta , mutta geenimanipulaation avulla voidaan kehittel yä tehostaa . Kuvassa on VTI:n biotekniikan laboratorion käymisastioita . Merkittävämpiä entsyymejä ovat proteaasi sekä g lukoam ylaasi , alfa-am ylaasi ja glu koosi-isomeraasi. Myös vitamiineja voidaan valmistaa bioteknisesti . Selluloosamolekyylien hajottamiseen on käytetty paaas1assa happoja, mutta menetelmä on kallis ja kuormittaa luontoa voimakkaasti. Interferonin biotekninen valmistus voi n ykyisin ehkä tuoda lääkehoitoon samanlaisen muu toksen . 13. Kasvatusliuoksena käytetään sulfiittiselluloosateollisuuden jätelientä, jolloin sam alla saadaan jätevedet puhdistetuiksi. Hiilihydraateista käyttää biotekniikka raaka-aineena yleensä vain yksinkertaisia sokereita . Esimerkiksi pahamaineisen 2,4,5 T:n tuhoamiseen on laboratorioolosuhteissa onnistuttu kehittämään mikrobikanta , joka käyttää sitä ravintonaan. MUITA KÄYTTÖALOJA Mikro-organismien nopean kasvun takia niitä käytetään m yös proteiinivalmisteiden tuottamiseen . Aerobisissa menetelmissä jätevettä ja mikrobimassaa ilmastetaan , ja mikro-organismit kuluttavat jäteveden ravinteet ja orgaaniset yhdisteet. Tärkeimmät entsyymivalmissuoMEN LUO '10 1/R24 1 " k. Teollisuusetanolia tuotetaan sulfiittiselluloosatehtaiden jäteliemestä, etikkahappoa puolestaan etanolista. Menetelmä osataan jo käytännössä , mutta raloudellisesti se ei vielä kannata. Käyttökelpoisia ominaisuuksia voidaan siirtää toiselle mikro-organismille ja saada tätä kautta elinvoimaisempia kantoja. Ulkopuolista energiaa tarvitaan usein vain pumppaamiseen ja lopputuotteen erottamiseen ja kuivattamiseen. Anaerobisissa (hapettomissa) m enetelmissä yhdisteet hajoavat käymisteitse. Biotekniikkaa on sovellettu m yös eräiden hormo nien valmistukseen. Tällöin saadaan jätevesien ja jätteiden käsit tel y tuloksellisemmaksi. teet tuotetaan paaasiassa mikroorganismien avulla , lisäksi erotetaan entsyymejä kasvija eläinmassoista. Selluloosan hajottamista entsyymeillä kehitellään voimakkaasti ympäri maailmaa, m yös Suomessa. Jäteturkimuksessa keskit ytään nykyisi n mm . Myös m yrkkyjä hajottavia mikrobikantoja kehitellään voimakkaasti. immobilisoitujen eli kiinnitettyje n solujen tai entsyymien käyttö on jo nyt antanut lupaavia tuloksia . m yrkkyjä kestävien mikrobikantojen kehittel yy n . Jos selluloosa voitaisiin taloudellisesti hajottaa yksi ne naisiksi sokereiksi, avaisi tämä mo nien tuotteiden , kuten etanolin, valmistukselle laajemmat mahdollisuudet. bioteknisesti etanolia (" alkoholia"), etikkahappoa sekä glukonihappoa . Biot iede 79 . Bioteknisen kemikaalituotannon esteenä on usein kalleus. Anaerobisilla menetelmillä voidaan käsitellä m yös jätelietteitä ja sam alla tuottaa po lttoaineeksi soveltuvaa metaanikaasua (happoja metaanikäymisen lopputuote) . Myös tuoton muuttaminen jatkuvatoimiseksi paranta1s1 monen prosessin kannattavuutta . Prosessien kehittel y parantaisi niiden kilpailukykyä synteettisten valmistusmenetelmien kanssa. Bakteerien elintoiminnat voidaan suunnata esim. Energian hinnan nousu sekä geenitekniikan ja mikrobiologian uudet keksinnöt ovat voimakkaasti lisänneet kiinnostusta biotekniikkaan. tuottamaan B1 2-vitamiinia sellaiset määrät , että sen erottaminen ja puhdistaminen o n järkevää. KIRJALLISUUn -A: Scie nt ifi c American
En, tämä on tieteellistä koulutusta. Onko biologi kuitenkin aina luonnonsuojelija, kuten yleisesti ajatellaan. Asennetekstiä täydentämään tarvitta1s11n vahvaa ekologista tietoa . Kevään ohjelmaan kuuluu luentosarja Darwinista, jolla käsitellään nykyisen ekologian ja evolutiikan kannalta tärkeitä kysymyksiä . Nykyisellään biologit eivät saa riittävästi opetusta voidakseen tieteellisesti ja perustellusti ratkoa ympäristönsuojelun kysymyksiä ; kaikki eivät edes osaa hahmottaa Kenpä ei kaiholla muistelisi luontoliittolaista menneisyyttään , jolloin vielä riitti aikaa ja naavaa tällaiseenkin luomukseen. Ekologisessa eliömaantieteessä Järvinen on tarkastellut etenkin biologista saariteoriaa, ja evolutiikka eli kehitysoppi on keskeistä hänen töissään. Toisaalta biologit joutuvat SUOMEN LUONTO I IBZ 41. vsk.. Luonnonsuojelukirjojen ekologinen tietoosa on valitettavasti usein teosten heikoin anti. niitä. Auli Kilpelå'inen, Tapio Lindholm ja Teuvo Suominen Luontoliittolaisesta eläintieteen professoriksi Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta kuuluu kummia. Kuva retkeltä Ilomantsin Koivusuolle 1970-luvun alusta; nyt on naava kadonnut sieltäkin. Uusia tuulia liikkeelle puhaltanut mies löytyy irvistävien susien ja narisevien parkettien takaa laitoksen toisesta kerroksesta: professori Olli Järvinen. ja 2. Jos opiskelija aikoo ympäristönsuojelualalle, hänen on opiskeltava itse paljon uutta. "On järkevää, että professorit opettavat alkeita, koska se edellyttää koko kentän hallintaa.'' Järvinen opettaa 1. Eläintieteen laitoksen ensimmäinen luonnonsuojelubiologian luentosarja on houkutellut oppi14 laita monelta vuosikurssilta. VIEROKSUTTU LUONNONSUOJELU Olli Järvinen kertoo , että monet ns. Monet biologit lähtevät siitä, että he ovat luonnonsuojelun asiantuntijoita , mutta luonnonsuojelu on yhteiskunnallis!a toimintaa ja kysyy vastaavia valmiuksia. Yliopistollahan on myös ympäristönsuojelun laitos , jonka työ aktiivisena ympäristönsuojeluyksikkönä on järkevää ja kuuluu luontevasti koulutukseen. Hän on kehitellyt menetelmiä lintumäärien laskemiseksi ja tehnyt väitöskirjansakin pohjoismaiden pesimälinnustosta ja sen muutoksista . Viime lukuvuoden hän vieraili professorina Floridan valtionyliopistossa Tallahasseessa, kunnes tuli valituksi Helsingin yliopiston eläintieteen professoriksi poikkeuksellisen suuresta hakijajoukosta. Ympäristönsuojelun ja luonnonsuojelun taustalla olevien biologisten ongelmien selvittäminen olisi kaikkien yliopistojen biologisten laitosten tärkeä tehtävä . Eläintieteen laitoksen ei pidä olla mikään ympäristönsuojelun toimintayksikkö. Järvinen kertoo opettavansa toisaalta biologian alkeita opintojaan aloitteleville, toisaalta pyrkivänsä täyttämään selviä aukkoja pitemmälle ehtineiden opetuksessa. Satakunta opiskelijaa jyystää penkkejä uudella luonnonsuojelubiologian luentosarjalla, seminaareissa puidaan ekologian ja luonnonsuojelun problematiikkaa, yleisölehdissäkin näkyy kirjoituksia. Lisäksi esim . perustutkimusta tekevät yliopistolliset laitokset ovat perinteisesti vierastaneet luonnonsuojeluproblematiikkaa. vuoden biologintaimille mm . eläinmaantieteen ja evolutiikan perusteita. Samalla hänestä tuli Helsingin yliopiston nuorin professori, nimitettäessä 30 vuotta . No koulucatko sellaisia , jotka ostavat kettinkejä. Ensi töikseen Järvinen on korotanut, että ekologia on luonnontiede: ''Luonnonsuojelu on yhteiskunnallista toimintaa, ekologiaan sitä ei tule sekoittaa, vaikka ekologia onkin luonnonsuojelutoimien perusta.'' Järvisellä on vankka luontoliittolaistausta, lintuja hän on harrastanut 13-vuotiaasta. "Se on kuitenkin hyvin tärkeää , koska nykyaikainen ekologia on luonnonsuojelun perusta ja antaa avaimet ymmärtää luonnonsuojelun kysymyksiä." En tarkoita ympäristönsuojelullista asennetekstiä sitä ovat kirjakaupat pullollaan. monet luonnonsuojelubiologian ongelmat liittyvät suoraan keskeisiin ekologian ja evolutiikan kysymyksiin
. jätevedenpuhdistamoja ja pakokaasusuodattimia ... ''Kaikki ympäristönsuojeluun liittyvä taas on tylsää .. " Ja suurista ympäristöä muuttavista hankkeista pitäisi aina tehdä etukäteen kunnon biologinen tutkimus . puuhaamaan luonnossa niin paljon , että heihin miltei väkisin iskostuu luonnonsuojelullisia asenteita. Monilla kursseilla evoluutioteoriaa voitaisiin painottaa nykyistä enemmän . lääninhallituksiin . Ympäristövaikutusten selvittämispakko tulisi saada lainsäädäntöön. Hyvä eläintieteellinen pohja on välttämättömyys , jotta biologit pärjäisivät nykyisessä kehnossa työtilanteessa.'' Biologeilla ei ole juurikaan virkoja valtionhallinnossa ja muualla, missä tehdään tärkeitä päätöksiä ympäristöstä, vaikka siellä eittämättä biologista asiantuntemusta kaivattaisiinkin. Ja pyrkimys yleistajuistaa kehitysoppia on puuttunut kokonaan, vaikka evoluutio onkin biologiassa keskeistä . Käyttämällä ammattitaitoisia ekologeja ennen laajoihin ympäristöä mullistaviin hankkeisiin ryhtymistä voitaisiin välttää monia erehdyksiä. Järvisen mielestä luonnonsuojelu ja evoluutio voisivat olla voimakkaammin esillä myös eläinmuseossa, koska sillä on vaikutusta yleisön luonnonsuojelutietouteen. Koulussakin kehitysopin opetus on liian niukkaa. Viimekeväinen evoluutiokeskustelu osoittaa, kuinka hataran pohjan biologit ovat saaneet evolutiikassa: vain harvat biologit osallistuivat keskusteluun. '' LISÄÄ BIOLOGEJA SUOJELUTEHTÄVIIN Järvinen katsoo erääksi velvollisuudekseen huolehtia biologien työllisyydestä: ''Koulutuksen tasosta on pidettävä kiinni. Pienenä parannuksena on tekeillä eläinten rakennetta käsittelevälle peruskurssille moniste eläinkunnan kehityksestä, ja nuorten dosenttien opetusohjelmaan kuuluu enemmän evolutiivista ekologiaa. Evoluutiokeskustelua Yhdys15. Professori Järvisen mielestä kaikki luonnonsuojeluun liittyvä on mielenkiintoista, koska luonnonsuojelun ongelmia voi ajatella myös tieteelliseltä, teoreettisen ekologian kannalta. Nyt Olli Järvinen katselee maailmaa Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta . Esimerkiksi vesihallituksen biologisen asiantuntemuksen vähyys on skandaalimainen , kun otetaan huomioon , että vesihallitus koko ajan käsittelee radikaalein ottein vesiekosysteemejä .' ' KEHITYSOPPI KESKEISTÄ EKOLOGIASSA ymmärtää ilman ekolog1aa , Ja ekologiaa on vaikea ymmärtää ilman evolutiikkaa, kehitysoppia. Eläinmuseo ja eläintieteen laitos sijaitsevat saman katon alla mutta ovat kuitenkin erillisiä yksiköitä. Järvinen halusuoMEN LUONTO 1182 41 . Nyt esimerkiksi näkyy olevan tekeillä ihmisen kehitystä käsittelevä pieni näyttely museoon, mikä on erinomaista. Uuteen professoriin kohdistavat suuria odotuksia niin opiskelijat ja tiedeyhteisö kuin luonnonsuojelijatkin . Tähän asti on saattanut valmistua biologiksi joutumatta lukemaan juuri ollenkaan nykyaikaista evolutiikkaa. Myös suurelle yleisölle toivotaan tärkeää tietoa ekologiasta. ,sk, aa lisää ekologeja suojelutehtäviin mm
Erityisesti professori Järvistä huvittaa ekologian nimissä esitetty teoria, jonka hän on ristinyt luonnon sekuriittilasi-teoriaksi. valloissakin seurannut Järvinen kertoo : "Evoluutioteorian vastustuksen jäljet johtavat sylttytehtaalle: USA :n fundamentalistiseen uskontokuntaan . Luomisoppi on ollut keino saada kouluihin uskonnonopetusta 'tieteellisenä' , kreationismin nimellä. Toimintamuodot yliopistossa sopivat paremmin perustutkimukseen kuin tutkimustulosten tiedottamiseen suurelle yleisölle. Joskus jopa luullaan , että vaikeaselkoisuus on tieteellistä, vaikka yleensä sekava esitys kertoo vain asian olleen kirjoittajalle ylivoimainen. Samoin esitetään joskus, että jos yksi elementti luonnossa muutetaan , niin koko luonnon järjestelmä romahtaa . Tieteelliset artikkelithan kirjoitetaan yleensä englanniksi. Kuten yleensäkin uskontokunnissa, myös sekologit uhkaavat maailmanlopulla, ellei toimita saarnaajan opetuksen mukaan. En minä halua olla mikään inkvisiittori ja nimitellä ketään yksilöä sekologiksi, vaikka kyllä heitä on. Vähäinen osa ympäristöaktivisteista näkyy saaneen aikaan pahan sekaannuksen puhumalla ekologiasta, kun tarkoitetaan omaa ympäristöaatetta. Mielestäni yleistajuisten artikkeleiden kirjoittaminen on hyödyllistä myös ammattityön kannalta, koska joutuu näkemään oman tutkimuksensa hiukan laajemmasta kulmasta. En usko , että ekologia tästä kärsii , vaan luonnonja ympäristönsuojelu. Tieteenvastaisen aallon leviämistä on USA :ssa vauhdittanut koulujärjestelmä, jossa tunnustuksellisella uskonnonopetuksella ei ole sijaa. Tällä laitoksella ensisijainen tiedonvälityksen suunta on kyllä kansainväliseen tutkijayhteisöön SUO MEN LUONTO 1 / 82 4 1. VÄÄRINYMMÄRRETTY SAARITEORIA Viime aikoina on paljon käytetty väärin biologista saariteoriaa. Suomessa tällainen ei onneksi ole mahdollista.'' Päästätkö opiskelijan tentistä läpi , jos hän vastaa evoluutiokysymykseen luomisuskon opinkappalein. MITEN TIEDON SAISI LEVIÄMÄÄN Liitymme saariteorian väärinkäyttäjiin ja kuvittelemme, että eläintieteen laitos on saari, jolta tiedon pitäisi päästä leviämään laajemmille turuille. Niissä on ekologisen asiantuntemuksen perusteella osattu hyvin havaita eri alueita uhkaavat tekijät. Keitä tarkoitat sekologeilla ja joutuuko koko ympäristöliike nurkkaan häpeämään. Kanavia on niukasti , koska ne edellyttävät sellaisia valmiuksia joita yliopistoihmisillä ei yleensä ole. Suomen Luonnossa 4/81.) Teoriaa ei pitäisi liikaa kunnioittaa luonnon kustannuksella. Miten aiot aukoa tiedonvälityksen kanavia eläintieteenlaitokselta ympäröivään yhteiskuntaan. Suomessa ei kai kukaan osaa kirjoittaa ympäristönsuojelusta hauskasti. (Saariteoria pohtii miten eliöiden menestyminen riippuu elinalueiden koosta , muodosta ja yhteyksistä. Jo kilpailu tutkijan viroista ja toimista saa ajattelemaan, että muu paitsi oma tutkimus on hukkaan heitettyä aikaa. v,k.. Jos ojitus uhkaa suora , ei tarvitse penkoa esiin saariteoriaa vaan on estettävä koneiden tulo . Huhhuh , ei toki. Sitä ei juuri oteta huomioon virkoja täytettäessä ja se vie aikaa pätevöitymiseltä. Teen sitä etenkin , jotta suomenkielen taito ei unohtuisi . Sekuriittilasi hajoaa törmäyksessä pieniksi mureniksi heti, jos osakin siitä vioittuu. EKOLOGIA JA SEKOLOGIA Olli Järvinen sanoo näkevänsä punaista , kun hän lukee ympäristönsuojelukirjoittelua, joka ei perustu kunnolliseen ekologiaan. Taito levittää tutkimustietoa yleisölle olisi otettava paremmin huomioon virkoja täytettäessä. Jokainen tieteellisen julkaisusarjan toimittaja tietaa , että moni tutkija kirjoittaa ankaran tieteellisetkin julkaisunsa luvattoman kehnosti . Mallikelpoisia esimerkkejä ovat suuret suojeluohjelmamme, esim . kansallispuisto-, suoja lintuvesiohjelmat. En varmasti, kyllä tosiasiat on osattava. Nyt jokainen kunnon ympäristönsuojelija tuntee piikin sydämessään : onko tullut lipsautetuksi ekologisia puolitotuuksia sivu suun . Koska suurin osa valmistuvista biologeista sijoittuu yliopistojen ulkopuolelle , kirjoittajakoulutusta olisi hyvä lisätä. Asenteet vielä vaikeuttavat asiaa. Olli Järvinen on kirjoittanut saarireorian merkityksestä luonnonsuojelualueiden suunnittelussa mm. Mutta sanotaan nyt, että tarkoitan sellaista raittiusseuramaista , saarnaavaa asennetta, jonka perusteella julistetaan muka ekologian nimissi moukille totuus ympäristönsuojelusta. Riittää kun tiedetään mitkä voimat, siis metsätalous ja turveteollisuus , ajavat ojitusta ja että rauhoittamisella suo säästetään. Nämä ohjelmat palvelevat mam10su tehtäväänsä säilyttää edustavia kappaleita Suomen luonnosta. Soidensuojelun perusohjelmakin on oikein fiksu siitä huolimatta , että sitä on perusteltu saari teorialla ... luonnonsuojelukysymysten ratkaisuun. Suomenkielinen kirjoittelu koetaan usein turhanpäiväisenä. Entä mitä haittaa ekologialle 16 tieteenä on tästä sekaannuksesta. '' Järvinen kutsuu tällaista ekologiaa sekologiaksi. Tosikkomaisuus vähentää uskottavuutta . Mitkä ovat ne kanavat , joita myöten valtionhallinto, koulut , tiedonvälittäjät ja järjestöt saavat eläintieteen laitokselta tietoa esim. Hän on kirjoittanut tästä sanomalehdissäkin: "Ekologia sotketaan usein ympäristönsuojeluun joka merkitsee yhteiskunnallista toimintaa vaikkapa kansallispuistojen tai myrkyttömän elinympäristön puolesta. Olet itse kuitenkin kirjoittanut paljon suomalaisiin lehtiin. Tutkijatkin hyötyisivät tästä, koska esitystaitoa tarvitaan myös ammattitekstiä laadittaessa . Hartauskokouksia muistuttavan asenteen sijasta esimerkiksi kunnollinen satiiri voisi viedä asioita paremmin eteenpäin . Ei tämä mikään rippikoulu ole
Tärkeää olisi myös parantaa yhteyksiä maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan , jossa biologisia tietoja sovelletaan käytännössä. Suomessa tuntuu aktiivinen yhteydenotto naapurilaitokseen ylitsepääsemättömän hankalalta , matkaakin kun on lähes 40 000 km maapallon ympäri mennen. Entä tarvittaisiinko eläintieteen SUOMEN LUONTO 1182 4 1. Nykyinen luonnonharrastuksen ja ympäristönsuojelun suhde vaikuttaa hyvältä ainakin Luonto-Liitossa. Suomalaiset taipuvat yleensä liian auliisti alamaisiksi typeryydenkin edessä. ,sk Järvisen mielestä yliopistojen biologisten laitosten pitäisi käsitellä luonnonsuojeluptoblematiikkaa nykyistä enemmän, onhan nykyaikainen ekologia luonnonsuojelun perusta . Vaikea sanoa Luonnonsuojeluliiton nykytilasta , en ole siinä niin toiminut koska henkilökohtaisesti vierastan järjestötyötä ja nyt toimin yliopistossa. YHTEISTYÖHÖN Entä suhteet muihin korkeakouluihin. Yleensähän yhteistyön puute vie päällekkäisyyksiin ja voimavarojen tuhlaukseen . On vaikea päästä hedelmälliseen yhteistyöhön, kun kumpikaan osapuoli ei tiedä mitä toinen tarkoittaa. lajien uhanalaisuudesta . Järvinen kannustaa biologeja tietojensa popularisointiin akateemisissa kuvioissahan se yleensä kangertaa . Hmm , miksi ei, henkilö jolla olisi biologiasta loppututkinto ja lisäksi tiedotuskoulutusta. LUONNONSUOJELUN UUDET LIIKKEET ILAHDUTTANEET Mitä terveisiä viemme eläintieteen '' saarekkeelta'' luonnonsuojeluliikkeelle. Valitettavasti karsastusta esiintyy jonkin verran puolin ja toisin, koska valmistuvat opiskelijat osittain kilpailevat samoista työpaikoista. päin jos täällä ja muiden yliopistojen vastaavilla laitoksilla ei olla kansainvälisen eläinekologian kehityksen tasalla , niin kuka asiasta Suomessa huolehtisi. Olavi Hilden , joka on näin merkittävästi kehittänyt lintutiedettämme . Helsingissä on uudella luonnonsuojelubiologian luentosarjalla puhuttu mm . Eikä apua ole biologian alan tieteellisistä seuroistakaan, jotka toimivat melko eristyneinä. Kuva vuonna 1978 Evolla pidetyltä luonnonvalokuvauksen kurssilta, jossa Järvinen oli ekologian asiantuntijana. Minulla oli hurskas toive iähettää luonnonsuojelubiologian kurssista tieto ympäristönsuojelun opiskelijoille , mutta se kariutui tilanpuutteeseen. Popularisointiin voi tästä syystä enimmäkseen vain rohkaista. Ne osoittavat itsenäistä ajattelua ja siviilirohkeutta . Pelätään suotta hysteerisiä kirjoittajia, joiden mielestä heidän jokainen sanansa on pyhä . Turkuun eläintieteen laitokselle on hyvät suhteet, mutta muualle yhteydet ovat valitettavan satunnaisia. Yhteyksiä muuanne on parannettava. Toisaalta sanomaja aikakauslehtien toimitta)len tiedot ekologiasta ovat usein käsittämättömän hatarat. Kuvassa Olli ja halli . TOIMITTAJAT LIIAN KILTTEJÄ Popularisoinnin puutetta eivät auta suomalaiset tieteelliset lehdet, jotka kohtelevat kirjoittajien tekstiä aivan liian kiltisti. laitokselle '' popularisaattorin'' virka. Enempää en halua sanoa, fossiilit pysyköön poissa nuorten järjestöistä ... D 17. Yhteiset kurssit, varsinkin erikoisaloilta , ovat Järvisen mielestä hyvä yhteistyön muoto. Jotkut tutkijat ovat onneksi jaksaneet henkilökohtaisesta harrastuksesta välittää tutkimustuloksia laajemmalle yleisölle, tässä talossa esim. Uudet virtaukset, Alta-, Koijärvija Hattuvaaraliikkeet ovat ilahduttaneet
Kaikista ekologian käsitteistä lienee luonnon tasapaino tunkeutunut laajimmin yleiseen kielenkäyttöön . 18 Joskus ongelman oivaltaminen edellyttää syvällisempiä biologisia tietoja. .. TASAPAINO AIKAPERSPEKTIIVISSÄ Ekologisten ja evolutiivisten ilmisuoMEN LUONTO 1182 4 1. ROMANTTINEN LUONNONKÄSITYS Luonnon tasapainoa korostavassa ajattelussa luonnontila edustaa harmonista , ikuista ja tavoiteltavaa ratkaisua. Yleensä luonnon tasapainosta puhutaan, kun sen pelätään järkkyvän. TASAPAINO AJATTELUN JUURET ANTIIKISSA Kiistatta luonnon tasapainoa korostavan ajattelun juuret ulottuvatkin antiikin Kreikan filosofiaan. Vastaavasti joskus ajatellaan luonnon tasapainon järkkyvän täydellisesti, kunhan pienintäkin elementtiä horjutetaan. . Se aiheuttaa jotakin pahaa tai ''luonnotonta'' . Sairaus merkitsee poikkeusta, luonnon normaalin kulun häiriötä. Esimerkiksi meillä käytetyimmistä ekologian oppikirjoista toinen ei mainitse koko luonnon tasapainon käsitettä, toinen mainitsee sen parissa yhteydessä. .. Esimerkiksi 1970-luvun alussa vireillä ollut öljynjalostamohanke Tvärminneen olisi toteutuessaan merkinnyt Helsingin yliopiston biologisen tutkimuksen kannalta sellaista murtovesiluonnon tasapainon järkkymistä, etteivät vuosikymmeniä pitkät havaintosarjat olisi enää soveltuneet päteviksi kontrolleiksi seurattaessa ihmistoiminnan vaikutuksia Itämereeen. Lääketieteen tehtävänä on näiden häiriöiden syiden löytäminen ja sairaan ruumiin palauttaminen sopusointuun luonnon normien kanssa . Aikaisemmin autojen tuulilasit oli valmistettu sekuritlasista, joka riittävän voimakkaan iskun vaikutuksesta särkyi läpinäkymättömäksi massaksi. Oletetaan , että käsite on hyvin määritelty; oletetaan , että luonnon tasapaino on toivottavin tila; oletetaan , että luonnon tasapaino ylipäätään on olemassa. Vaikeudeksi tällaisessa keskustelussa kohoaa luonnon tasapainon idea. Yleisessä kielenkäytössä luonnon tasapainon järkkyminen tarkoittaa sitä, että ainakin käsityksen esittäjän mielestä erilaiset ihmistoiminnat muuttavat luontoa liiaksi . Romanttisen luonnonkäsityksen äärevimmät muodot edustavat eräänlaista sekuriittilasteoriaa. . Olli Järvinen Luonnon • tasapaino vai epätasapaino. Iskusanamaisesti kreikkalaisten näkemys luonnon ja ihmisen suhteesta voitaisiin ilmaista vaatimuksena 'luontoa on seurattava'.'' Ekologisessa ja evolutiivisessa tutkimuksessa luonnon tasapaino on viime aikoihin asti ollut tärkeä selitysmalli. Heidän filosofinsa nimittivät tätä järjestystä kosmokseksi eli täydelliseksi tai oikeaksi tai kauniiksi järjestykseksi .. Vaikka luonnon tasapaino esiintynee yleisessä keskustelussa useammin kuin mikään muu ekologian käsite , osoittautuu suureksi ristiriidaksi , että laajojenkaan ekologian oppikirjojen hakemistot eivät läheskään aina tunne koko käsitettä . "Vesihallitus tuhoaa vesiluontomme tasapainon.'' ''Metsätalouden ylikoneellistuminen uhkaa metsiemme luontaista tasapainoa.'' ''Turveteollisuus hävittää peruuttamattomasti soiden luonnollisen tasapainon.'' Tällaisia näkemyksiä olemme kaikki kuulleet. Seuraavat lainaukset akateemikko Georg Henrik von Wrightin teoksesta Humanismi elämänasenteena valaisevat teemaani mitä parhaimmin : " Kreikkalaiset pitivät luonnon järjestystä lähinnä ihanteena tai esikuvana ihmiselle sekä yksilönä että yhteiskunnallisena olentona . Terve ihmisruumis oli helleeneille ulkoisen luonnon täydellisin ilmennys .... Esitelmässä hän pohdiskelee esimerkkien ja teoriain valossa sitä, miten oikeutettu on yleinen käsitys luonnossa vallitsevasta tasapainosta . Tässä mielessä käsite on samaa sukua kuin sananvapaus: varsinkin sananvapauden puute saa huomaamaan sen arvon . Viitteet tarkistamalla havaitsee, että kirjoittaja korostaa etenkin antiikin kreikkalaisten uskoneen luonnon tasapainoon. ,sk.. Professori Olli Järvinen pltl oheisen virkaanastujaisesitelmänsä 18. Terve järki riittää usein vahvistamaan käsitykset luonnon tasapainon järkkymisestä. Syyn peri tyyppi oli helleenien katsomuksen mukaan luonnollisen tasapainon häiriö. Siitä on kuitenkin muodostunut hankala tieteellinen ongelma ja se on alkanut väistyä . 11. 81. Kysymys on pyrkimyksestä vaikuttaa luonnon käsittelyyn; keskustelun kohteeksi asetetaan muutokset toivotusta tilasta eli luonnon tasapainosta vastustettuun tilaan, jota kuvataan luonnon tasapainon tuhoutumiseksi , järkkymiseksi jne. .. Kohtuuden rajat on itsestäänselvästi ylitetty, kun jokin Pohjanmaan joki pannaan virtaamaan putkeen tai kun 1950-luvulla Lapissa kokeiltiin ylisuuria avohakkuita
populaation esiintymistä suurella maantieteellisellä alueella säätelevät tekijät vaikuttaisivat voimakkaimmin myös yksittäisiin populaatioihin. Saaristo on ilmeinen esimerkki, mutta samankaltaisia laikuttaisia ympäristöjä ovat järvialtaat, suot, vanhat metsät talousmetsien keskellä jne. Eroosio puolestaan saa aikaan suurtulvia ja kastelualtaiden liettymistä, mikä vaikeuttaa suuresti maanviljelyä ja kasva11aa nälkää entisestään. Ekologisessa ajassa muutamien sukupolvien aikana populaatiot reagoivat ympäristön muuttuessa siten , että yksilömäärät muuttuvat. TASAPAINO JA ALUEELLISET MUUTOKSET Ajallisen ulottuvuuden lisäksi tulee tarkata alueellista mittakaavaa. Evolutiivisessa ajassa kymmenien tai sarojen sukupolvien aikana muutokset liittyvät populaation perinnölliseen sopeutumiseen : populaation perinnöllinen rakenne muuttuu, koska eri yksilöiden elinkyky ja jälkeläistuotto eroavat toisistaan. eläinlajien joukkotuhoon, ja silloin on jo kysymys vakavasta luonnon tasapainon häiriöstä . Trooppisten sademetsien hävitys johtaa mm . vsk. Ajallisen ja paikallisen mittakaavan ottaminen lukuun on osoittautunut hyvin tärkeäksi. Lukumääriä muuttavat syntymien ja kuolemien ohella yksilöiden siirtymät muualta populaatioon ja populaatiosta coisaanne. Perinteisesti ekologit ovat tutkineet suhteellisen yhtenäisissä ympäristöissä eläviä populaatioita, joiden yksilöt voivat ainakin periaatteessa lisääntyä keskenään ja joiden yksilöt vaikuttavat muutenkin toisiinsa esim. Muuan tavallisimpia ajatusharhoja populaatioita tai monilajisia yhteisöjä tutkittaessa on otaksua, että mittakaava ei vaikuta johtopäätöksiin. Näin ei asian laita kuitenkaan ole: mittakaavaa muutettaessa myös tekijöiden tärkeysjärjestys muuttuu . Yhtä sopivia esimerkkejä ovat sienisääskien kannalta tatit tai lantakuoriaisten kannalta lehmänläjät. Esimerkiksi lintujen yleistiheyden on suurella alueella osoitettu korreloivan positiivisesti ym19. reviireistä kamppailtaessa tai ravintoa haettaessa. Monet lajit elävät kuitenkin ympäristössä, joka muodostuu soveliaista, toisistaan erillään olevista laikuista lisääntymiseen kelpaamattoman ympäristön meressä . Kuva lndonesiasta, missä metsänhakkuut ovac aiheuttaneet maaperän cuhoisan eroosion. ongelman ulottuvuudeksi aiassa Ja paikassa. "ekologinen" ja " evolutiivinen" aika . Tuntuu itsestään selvältä, että esim. öiden ymmärtämiseksi tulee selvittää seikka, jota voi kutsua ongelman mittakaavaksi ts. Usein erotetaan ro1s1staan SIIO MEN LUONTO 1/82 41. Populaation laikuttaisen elinympäristön tasolta tarkastelukulma voidaan siirtää myös suuriin maantieteellisii n alueisiin, jopa koko maapalloon
Ongelmat heräävät kuitenkin välittömästi , kun kysytään , mitä mittakaavaa tarkastellaan. Jos nämä eivät ole tasapainossa, Haldanen mukaan laji joko runsastuu rajatta tai sammuu kokonaan. Luonnossa kaikkea on raJattu määrä, mistä seuraa, että esimerkiksi kaksi samaa ravintoa käyttävää lajia voi vaikuttaa haitallisesti toisiinsa. Esimerkiksi suolinnustostamme tunnetaan selviä tapauksia, joissa olennaisesti samanlaisena säilyneen suon linnusto on dramaattisesti muuttunut parissa vuosikymmenessä ympäröivillä alueilla tapahtuneiden linnustonmuutosten yhteydessä. Kumpikin tapaus on merkittävä pohdittaessa luonnon tasapainoa. Tämä voi 20 useimmissa tapauksissa muodostua laadullisesti eriarvoisista osista; joillakin alueilla yksilöiden tuotto voi selvästi ylittää ja toisilla selvästi alittaa keskiarvon. päristön tuottavuuden kanssa, mutta yksittäisten alueiden sisällä korrelaatio voi murtua. B. diversiteetti kasvaa kasvillisuuden kerrokSUOMEN LUO TO 1182 4 1. S. Muussa tapauksessa populaatio joko kasvaa rajatta mikä on ilmeinen mahdottomuus tai sitten populaatio häviää tyystin . Etenkin on viimeisen vuosikymmenen aikana korostettu lajien välisen kilpailun merkitystä . Paikallisesti Haldanen voi ajatella tarkoittaneen lajin koko levinneisyysaluetta. Fossiiliaineistosta on arvioitu , että ainakin 99 % elämän historian aikana eläneistä lajeista on hävinnyt sukupuuttoon; niiden populaatiot eivät siis olleetkaan tasapainossa. Gausen periaate ei enää päde , kun mittakaavaa laajennetaan yhdestä alueesta moneen erilliseen ympäristölaikkuun. MONEN LAJIN TASAPAINO. vsk.. Tällaisessa tasapainossa todella vallitsee sananlaskun kuvaama " yhden kuolo on toisen leipä" -tilanne . Jos elinympäristöjen tuottavuus säätelee yksilömääriä laajalla alueella, tämä viittaisi lajiston ja ympäristön vastaavuuteen , jota voidaan kutsua luonnon tasapainoksi. Yksilöiden siirtyminen ylituottoalueilta muualle voi luoda näennäisen tasapainon. Ongelma mutkistuu, kun otetaan huomioon ajallinen ulottuvuus. Koko ajatus rakentuu keskimääräisen jälkeläistuoton varaan puhutaan selvästi ekologisesta syntyvyyden ja kuolevuuden tasapainosta. Tasapainon ajatus väikkyy taustalla myös monilajisia eläinyhteisöjä tutkittaessa. Johtopäätös onkin selvästi kyseenalainen. Näin ollen populaatiot olisivat enimmäkseen ympäristön säätelemää tasapainokokoa pienempiä, eikä lajien välinen kilpailu voi ainakaan jatkuvasti olla voimakasta. Gausen periaate ja enin osa muutakin lajien välistä kilpailua koskevaa teoriaa rakentuu tasapainossa olevan yhtenäisen alueen varaan. avainvuosien merkitystä. Mutta miksi tämä suhde häviäisi yksittäisissä paikoissa. Kaikki kilpailun merkitystä korostava päättely edellyttää populaatioiden olevan jokseenkin niin suuria, kuin ympäristö sallii. Haldanen päätelmä on helppo hyväksyä intuitiivisen selkeytensä vuoksi. Nykyaikaisen ekologian ylistetyimmän hahmon, edesmenneen Robert MacArthurin tuloksia oli , että linnuston monipuolisuus ns. Onkin voitu osoittaa, että ekologisesti näennäisen samanlaiset lajit jokseenkin aina eroavat jonkin merkitsevän yksityiskohdan suhteen, minkä on tulkittu merkitsevän kilpailun karttamista . Ajallisesti Haldanen päätelmä on yhtä ongelmallinen. Jo 1920ja 1930-luvuilla saavutettiin Gausen periaatteeksi kutsuttu tulos: kaksi lajia ei loputtomiin voi esiintyä rinnan, mikäli ne käyttävät ympäristöä samalla tavalla. Akateemikko Ilmari Hustich on erityisesti korostanut tällaisten pitkäaikaiseen kehitykseen olennaisesti vaikuttavien ns . YMPÄRISTÖ SÄÄTELEE VOIMAKKAAMMIN KUIN KILPAILU Mikään populaatio ei elä tyhjiössä, vaan yhdessä muiden lajien kanssa . Näiden lajien populaatiokehitys näyttää siis sarjalta pakkastalvien aiheuttamia romahduksia ja niitä seuraavia vähittäisiä palautumisia. On myös sitovasti osoitettu, että eläimistön muutokset yksittäisillä alueilla heijastavat usein suuremmilla alueilla tapahtuvia muutoksia, eivät tutkitun suppean alueen ympäristönmuutoksia. Mikäli tutkittujen alueiden linnusto olisi ollut tasapainossa elinympäristön tarjoamien mahdollisuuksien kanssa, muualla tapahtuvien muutosten ei tulisi ilmetä luonnontilassa säilyneen suoalueen lajistossa. Viime aikoina on kuitenkin yhä vahvemmin tuotu esiin mahdollisuus, että erilaiset, esimerkiksi poikkeuksellisiin sääoloihin liittyvät katastrofit aiheuttavat usein populaatioromahduksia. YHDEN POPULAATION TASAPAINO Yhden populaation tutkimuksessa tasapainoajattelu ilmenee parhaiten J. Tulkinta tasapainoksi hävittää kuitenkin olennaisen dynaamisen osatekijän , jonka tunteminen on välttämätöntä esimerkiksi ennustettaessa populaation menestymistä ympäristön muuttuessa. Haldanen tunnetussa oivalluksessa, jonka mukaan minkä tahansa populaation yksilöiden keskimääräisen jälkeläistuoton tulee pitkän päälle olla hyvin tarkkaan yksi yksilö seuraavaan sukupolveen jokaista tämän sukupolven yksilöä kohden. Samoin suuralueilla tapahtuvien muutosten heijastuminen suppeilla muuttumattomilla alueilla on tasapainoajattelun vastaista. Tulos on helppo johtaa matemaattisesti, mutta biologisesti laskelmassa kuitenkin joudutaan vaihtamaan mittakaava ekologisesta evolutiiviseen aikaan . On näet selvää, että ylituottoalueiden hävittäminen koitu1s1 populaation kohtaloksi, mutta huonojen alueiden menetys ei haittaisi populaatiota. Esimerkiksi englantilaiset pesimälinnuston parimääriä tutkineet ornitologit ovat todenneet useiden Englannin lajien runsastuneen jokseenkin yhtäjaksoisesti vuoden 1962-63 ennätyksellisen ankaran pakkastalven aiheuttaman romahduksen jälkeen aina kovaan talveen 1978-79 asti