Jäämeren lintu merimetso (oik .) on harvinaisemmasta päästä, muna muuttomatkalaisista aina joku jää silloin tällöin koeuamaan onneaan Suomen suliin. < e E i-= Kannen lumikkoateriansa unohtaneen viirupöUön kuvasi Mikko Pöllänen. Sinisorsien ohella Suomen talvea uhmaavat muutamat muutkin vesien siivekkäät. Laji pesii melko tavallisena jo Eestissä, mutta Suomen kannan pitävät pienenä etenkin kovat talvet. Lokkeja roikkuu etelärannikolla yleisesti läpi talven. Tummaselkäinen on merilokki, likaisenharmaa puolestaan nuori harmaalokki. Talven suurharvinaisuus on kuningaskalastaja, lentävä smaragdi (alh.). Ankarina talvina näet useimpien kuningaskalastajien kohtaloksi koituu sankarikuolema .
90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjamaihin klo 8.30-16.00, kesäkuukausina 8.30-15 .30. 3. Suomen Luonto N:o 1 1981 40 . ISSN 0356-0678 Värierottelut: Foco-Set Oy Espoo Pai nopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 1181 -10 ,sk. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10 , puh. Luonnonsuojelijat pyrkivät toiminnallaan turvaamaan ihmiskunnan ja elämän säilymisen rikkaana tulevaisuudessakin. 90406 262 . Tällainen rinnastus osoittaa, ettei puhuja todellakaan tiedä luonnonsuojelusta mitään. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirja/lisesri liiton toimistoon . He näkevät suossa muutakin kuin energiavaraston. Niinpä se sitten voikin muita voimakkaammin painottaa ydinvoiman korvaamista turpeella. Tilaushinta on 70 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk . Mutta mielenosoitukset, vaatimukset, julkilausumat, kansalaistottelemattomuus ja tempaukset ovat vain toimeenpanon keinoja, sillä luonnonsuojelun perusta on vankasti tutkimuksessa. Luonnonsuojelijat eivät ole sivistyksen ja kehityksen jarru, vaan työskentelevät huomispäivän hyväksi vaatiessaan kestävän käytön periaatetta luonnon hyödyntämiseen. Mutta luonnonsuojelijat vastustavat sokeassa voitonpyynnissä tapahtuvaa luonnon tuhoamista. Luonnonsuojelijoitten mielestä turvetta toki voidaan käyttää, mutta sitäkään ei saa hetken huumassa haaskata. Luonnonsuojelu on samalla ihmisen suojelua. Luonnonja ympäristönsuojelussa on kysymys koko inhimillisen toiminnan kentästä, kaikista ihmisen ja luonnon välisistä suhteista. lrtonumer~ 10.00 mk. TOIMl1VS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Auli Kilpeläinen Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tanttu TOIMl1VSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg, Matti Helminen, Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen ja Helge Rontu . Koska luonnonsuojeluliike on vaihtoehtoliike, se samalla luokitellaan mielipideliikkeeksi. Vuonna 1981 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Luonnonsuojelijat joutuvat ottamaan kantaa sukupuuton uhkaamiin kasvija eläinlajeihin, tuhoutuviin ekosysteemeihin, maan köyhtymiseen, aavikoitumiseen ja suolaantumiseen, kolmannen maailman ongelmiin, metsien ja muiden uudistuvien luonnonvarojen käyttöön, malmien ja muiden uudistumattomien luonnonvarojen riittävyyteen, erilaisiin saasteongelmiin , teknologisiin ja poliittisiin kysymyksiin, väestö-ongelmaan, rauhankysymyksiin tämäkö on yhden asian liike. Ihmisen riippuvuus luonnosta on täydellistä. On totta, että luonnonsuojelun nimissä annetaan ristiriitaisia ja virheellisiäkin lausuntoja, mutta vapaaehtoisessa järjestössä kaikki eivät ole asiantuntijoita eikä siellä myöskään haluta rajata puheoikeutta vain tietyille "asiantuntijoille". Luonnonsuojelun piirissä kyllä toimii liikkeitä, joita voi sanoa yhden asian liikkeiksi. Heille suo on tuottava ekosysteemi, jolla on oma monipuolinen eläin-, kasvija sienilajistonsa. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkacu 11 A 8 00 150 Helsinki 15, puh. Lisäksi suo on ainutlaatuinen historiallinen arkisto, joka synnystään lähtien on vuosi vuodelta taltioinut tiedot itse suon sekä sen lähiympäristön kehityksestä. Suon kaikki eri käyttömuodot on yhteiskunnan ohjauksella turvattava kauas tulevaisuuteen. Ihmiskunta saa luonnosta kaiken ravintonsa, kaikki tarvikkeensa, raaka-aineensa ja energiansa, hengitykselleen välttämättömän hapenkin. Vai yhden asian liike! Tavan takaa puhutaan luonnonsuojeluliikkeestä yhden asian liikkeenä. Ei ole ihmistäkään ilman luontoa. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Esimerkiksi EVY, " Energiapoliittinen yhdistys vaihtoehto ydinvoimalle" jo nimensä mukaan etsii ainoastaan vaihtoehtoa atomivoimalle. Muut luonnonsuojelijat suhtautuvat turpeen käyttöön varovaisemmin. JLMOl1VSHINNA T 1/ I sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , väril isä 700 mk . Lyhytnäköinen riistokäyttö naamioidaan hyväksyttävämpään " taloudellisen kasvun ja yleisen hyvinvoinnin" kaapuun, vaikka kysymyksessä olisi hyvinkin pienen ryhmän omanvoitonpyynti. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luon nonsuojeluliiton toimisto
. Kirjallisuu11a . 20 Hannu Mansikkaniemi: Talven ankaruuserot Suomessa . . . . Vuosisadan vaihteessa kirjailijat ylistivät maamme luo,nnon mahtavuutta ja herkkyyttä. . . , , , . .. . Vihreitä, yh1ey11äviä eläimiä! Oletko kuullut moista. . . Mi tämä on viisasta. , . . . ... . . Summaries of the Main Arcicies Lasten Luonco 32 37 4 1 42 46 47 47 49 50 Sinirinta, Saamenmaan kansallislintu, on laulutaicuri, joka ei jää sa1akieles1ä jälkeen. vsk.. Hu u roj a korvesta ....... Sivut 37-40. . , . 18 Seppo Vuokko: Kasvikunnan pedot . . . Sivut 1819. . .. 3 Ilmari Huscich : Ympäristönsuojelu ja elämän laatu 5 Ism o Tuormaa: " Enemmistö ei pitänyt ympäristönsuojelua niin tärkeänä ... Sivut 2931. . , . . . 11 Pauli Annala : Sopusointuinen ja traaginen luonto. " . . Kasvikunnan pedoista kerrotaan sivuilla 2023. . Teologian lis auli Annalan puheenvuoro sivu Kaakinen: Metsäpeura laajentaa elinalue11aan Inkeri Lius: Kirjailijat ja luonro vuosisadan vaihteessa Juhani Hiiggman : Eräs tragedia Katsauksia ja uutisia . . . . SUOMENLUONTO 1 1981 Vai yhden asian liike! . . . 15 Ancero Jiirvinen: Sinirinnasta rakkaudella . . . ..... . 29 Erkki Pulliainen, Jorma Kauko, Kalevi Heikura ja Kimmo p nu vai täs n su tautuu uontoon usern ti, valloittajan asenteella. . . ... . . . . . . . . Myös eräät kasvit syövät lihaa. . . . . ... . Metsäpeura on laajentanut clinalucttaan Itä-Suomessa. . . . . Mikäs ·-oli kehuskellessa, kun kaunista luontoa riitti . . 4 SUOMEN LUONTO 1/8 1 40. . . . . . . Kysymyksiä tietäville ja pää11äville .. . 24 Tore Lindholm : Vihreät eläimet . . Mutta myös ensimmäiset varoitukset luonnon tuhoutumisesta kuultiin . . Uusinta peura1ie1oa sivuilla 33-36.
Heitä on paljon . Ympäristönsuojelu ei nykyaikana ole "herrojen hommaa", kuten toiset herrat , esim. Se on myös demokratian ja tasa-arvoisuuden kysymys . Poliitikot ovat nopeammin kuin teknokraatit huomanneet tämän uuden hahmottuvan voimatekijän . Hänen mukaansa ympäristönsuojelu ei ole eläkeläisten harrastusta tai nuorten vapaa-ajan viihdettä, vaan mitä tärkeintä työtä elämämme laadun parantamiseksi. HALLINTOMME ELIITIN SUUNSOITTO Ylimielisesti, välttelevästi ja usein tietämättömästi osa päättäjistämme vieläkin suhtautuu ympäristön puolesta eli elämän laadustaan taisteleviin nuoriin tai paikallisten asukkaitten mielipiteisiin heidän omasta elinympäristöstään . Näitten myönteisten seikkojen toteaminen ei merkitse sitä, etteikö ympäristönsuojelun tila ja täten myös kansalaisten elämän laatu olisi niin meillä kuin muissakin ns. Mutta pian tuo kukkaniitty lakastui . Maassamme on siis vielä metsiä , soita, järviä , jokia ja kauniita merenrantoja. Samalla se on tietenkin heijastus maailmalla käydystä uudentyyppisestä keskustelusta, jota etenkin vuosien 1973-74 energiakriisi vauhditti . metsäyhtiöitten tai voimalahankkeitten edustajat kansalle asian ehkä vieläkin esittävät. kehittyneissä maissa vähitellen vinoutumassa. on Suomessakin tulossa elämisen laadun kannalta alati tärkeämmäksi. Osaksi se on Suomen korkean kansansivistyksen ansiota. Päätöksentekokaartimme ei liioin näy aina tietävän , että ympäristönsuojelu ei tänä taloudellisen kasvun villien vuosikymmenten jälkija jätehoidon aikana ole mikään eläkeläisten harrastus tai nuorten vapaa-ajan viihdettä. Mutta tärkeintä on innostuneitten nuorten , etenkin lapsiperheellisten , suuret joukot, jotka tuntevat huolta tulevaisuudesta. Meillä on myös vielä melkoisesti luontoa ympärillämme, joskin luonto tuhoutuu ja ympäristömme laatu huonontuu nopeammin kuin yleisesti luulemme. Eli nasevammin sanottuna: rikkaat voivat helposti muuttaa, kun ympäristö huononee , köyhien on pakko jäädä sinne missä asuvat. Tä5. se, etteivät päätöksentekijät, talousmiehet , virkamiehet ja poliitikot aina näy ymmärtävän mitä näillä, kuten joskus sanotaan, ''toisarvoisilla" sektoreilla eli ympäristön ja elämän laadun kentällä tapahtuu . Yhä selvemmin näet ympäristönsuojelijat ja paikalliset asukkaat , kuten kalastajat ja maanviljelijät, hakeutuvat yhteen ajaakseen lähidemokratian asiaansa. Suomi on pieni, mutta kehittynyt, osaksi ylikehittynyt teollisuusmaa. YMPÄRISTÖLIIKE UUSI VOIMATEKIJÄ Ympäristönsuojelu on ihmisen suojelua. Erään pari vuotta sitten toimitetun Gallup-kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista on sitä mieltä , että elinympäristömme on huonontunut ja että ympäristönsuojelijat ovat oikealla asialla. Ilmari Hustich Ympäristönsuojelu ja elämän laatu Akateemikko Ilmari Hustich ravisteli rajusti päättäjiä, virkamiehiä ja virallista ympäristöpolitiikkaa valtioneuvoston viime vuoden joulukuussa järjestämässä Y mpäristövuoden vaitakunnallisessa seminaarissa. Sadat yhdistykset toimivat sen ·merkeissä, on jo valtion osastoja, toimistoja ja ympäristönsuojeluntarkastajia, on valtavasti kirjallisuutta. Hustich totesi, että jotain on hullusti, kun vielä ympäristövuonna korkeat virkamiehet saattavat kutsua ympäristönsuojelijoita "uutisnälkäisiksi metelehtijöiksi" tai "hulikaaneiksi". Olen kauan seurannut luonnonja ympäristönsuojelun edistymistä maassamme. Ikäänkuin uusi tärkeä ideologia , joskus melkein fanaattinen ekologinen panteismi , leviäisi läpi puolueitten . Keskivertosuomalaisen aineellinen elintaso on varsin korkea . Kaikkien puolueitten nuorten ohjelmissa näkyy selvä ekologinen asenne. Kyllä Jotain on hullusti , kun vielä ympäristövuonna korkeat virkamiehet saattoivat sanoa ympäristönsuojelijoita ''hulikaaneiksi ja kommunisteiksi" tai "uutisnälkäisiksi metelehtijöiksi ' '. Se on elämän laadun korostamista . Ympäristönja luonnonsuojelu SUO MEN LUONTO 118 140. Ammattiyhdistysliikekin kiinnittää ympäristökysymyksiin yhä suurempaa huomiota. vsk. Syynä on mm. Niissä oli pehmeää linjaa tarpeeksi ympäristön parantamista, ihmisläheisyyttä oli apilaa, ruusua ja ruiskaunokkia. Asenteitten muuttuminen ekologisempaan suuntaan on ollut maailmalla näkyvissä jo parisenkymmentä vuotta, ja vähitellen meilläkin. On harjujakin siellä täällä. Muistakaamme hiukan huvittuneina syksyn kunnallisvaalien mainokset. Olkaamme siitä kiitollisia . Siitä on kehkeytynyt tärkeä yhteiskunnallinen tekijä . Elintason asemesta akateemikko Hustich korosti elämän laatuun vaikuttavia tekijöitä ja ennusti "kolmannen tasavallan" tunnusmerkeiksi pehmeämpää teknologiaa, nykyistä hiukan alempaa kulutustasoa sekä tasaisemmin jaettua elintasoa
Mutta yleensä he ainakin ajavat asiaansa ilman rahallisia pyyteitä ja toimivat tulevaisuuden puolesta. ELINTASOMME HINTA: YMPÄRISTÖN HUONONTUMINEN Maailmalla etenevä ekologinen liike merkitsee huolta maapallon luonnonvarojen riittävyydestä ja ympäristömme laadusta. Eiväthän ympäristönsuojelij atkaan aina voi olla oikeassa, joskushan hekin ampuvat yli maalin. yhteisen edun vaatimuksista sattuvat vain 6 olemaan erilaisia kuin vaikkapa metsäyhtiöitten , soraherrojen tai grynderien käsitykset. He eivät hanki rahaa sillä, että vastustavat kaikkien harjujen muuttamista sorakuopiksi tai sillä, että puolustavat lintujärviä . Kansallispuistokeskustelu pari vuotta sitten paljasti sen surullisen kuilun, mikä vielä on ympäristönsuojelijoitten ja metsätalouden johtomiesten käsitysten välillä. Kyyneleet silmissä joku metsäherra kirjoitti, että "jokaisen metsähehtaarin säästäminen kansallispuistoihin on kansantaloudellinen menetys' '. mä hallintomme eliitin suunsoitto osoittaa paitsi tyylin puutetta , niin tietysti m yös epädemokraattista suhtautumista laajoihin kansalaispiireihin. "j ~•·:.j J .,l _"\'.. vsk. Suomessa metsähehtaareita on noin 20 miljoonaa. nointta, vaan nimenomaan kansantaloudellinen velvoite tulevaisuutta silmälläpitäen. '. Tuon arvokkaan uusiutuvan luonnonvaran hoitamisen ei pitäisi olla vain liiketaloudellista markki.. Sen ei pitäisi olla muutaman vallanpitäjän, vaan koko kansan asia . .... · _. Kun maailma on nyt alituisen sodanuhan ja riidan partaalla, tämä ekologinen tehtävä on yhä enemmän oleva kunkin valtion kansallinen SUOMEN LUONTO 1/81 40. ·,. ,J".I'. Heidän käsityksensä ns
•; < .~::-~~ --}~ 1 .2. Hurskaasti me veisaamme, niin sorakeisarit kuin metsätalouden ja vesihallituksen miehet ja samoin me kaikki muut isänmaamme luonnon pienemmät nakertajat , noita kauniita kansallisen identiteetin lauluja ikihonkien huminasta, kirkkaitten järvien vehmaista rannoista ja harjujen siintävistä suvimaisemis7. Erillisen ympäristöministeriön ja keskusviraston perustaminen on yhä tarpeellisempi ja kiireellinen tehtävä , jo pelkästään päällekkäisyyden välttämiseksi . tavoite . Tosin se kyllä jo työntyy esi lle , sitä selvemmin mi tä enemmän pohdimme tulevaisuuttamme . Ympäristömme hoito ja valvonta on yhä tärkeämpi poliittinen kysymys . Monitoimikone lahmaamassa kuusamolaista selkosta. vät; jotkut määräävät , toiset eivät; jotkut tienaavat maamme antimilla , toiset eivät . Sehän ei ole totta . Vielä tämä näkemys ei ole tarpeeksi juurtunut meidän valtion hallintoomme. Kansallisen herääm isemme voimakkaimmat symbolit liittyvät maamme luon non kauneuteen ja ainu claatuisu uteen . Juhlapuheissa laverrellaan , että me kaikki, kukin meistä 4.8 mi ljoonasta, omistamme tämän maan . Jotkut omistavat, toiset eiMetsätöiden liiallinen koneistaminen vie me1sureilta työpaikat ja vahingoinaa luonloa. Taloudellisten ja ekologisten intressien välillä vallitsee ainainen SUOM EN LUONTO 1/ S 1 40 vsk 1-1.tnnu Hauu.la/LKA nmmta , mutta tätä vastakkaisuutta voita1s11n lieventää suuremmalla neuvottelualttiudella. , .. " Kansallispuisrokeskus1elu pari vuona si1ten paljasti sen surullisen kuilun , mikä vielä on ympäristönsuojelijoinen ja me1sä1alouden joh1omies1en käsitysten välillä. " Iso-Syö11eenRaa1evaaran aluena , joia ei ainakaan vielä ole saa1u kansallispuistoksi
vat korkean elintasomme kummuilta elämän laadun parantamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi' Tämä on sitä korkean kulutustason kierteessä olemista. Ympäristön huonontuminen on kohonneen elintasomme hinta. Mutta pysyäksemme ympäristönsuojelun alalla on mielestäni ilmeistä, että tärkeimmän raakaaineemme eli metsän korjuussa ja hoidossa olemme olleet liiaksi suurtekniikan lumoissa. ta, vaikkeivat järvet enää ole niin puhtaita ja vaikka ikihongat kaadetaan kiireen vilkkaa. " Hiukan samaan suuntaan vo1s1 SUOMEN LUONTO i/Rl 40. kovaa tekniikkaa vastaan. Eräs amerikkalainen kenraali sanoi muutamia vuosia sitten: " Hävisimme Vietnamin sodan, koska olimme ylikoneellistaneet armeijamme; suuret aseet ja tietokoneet määräsivät kertakaikkiaan toimenpiteittemme ulottuvuuden. Eikä tällöin tarvitse ajatella vain atomiaseita. Tekniikka on noussut rengistä herrakja1 mo Mctsäperä / LKA si . Kummallinen asia näissä kehittyneissä maissa kuta korkeampi aineellinen elintaso , sitä epäterveellisempää ravintoa, sitä enemmän vaikeasti sijoitettavia jätteitä ja sitä selvempää ympäristön pilaantumista, ja samalla sitä kiihkeämmät vaatimukset purkautu8 Puut ja puistot pehmentävät kivistä kaupunkikuvaa. ,sk.. PEHMEÄ TEKNIIKKA EI VIE KIVIKAUTEEN Ekologisen asenteen yleistyttyä on maailmassa syntynyt vastareaktio ns . Jälkilaskukin on tulossa: jätteistä, niin ydinjätteistä kuin muista vaarallisista ongelmajätteistä huolehtiminen . Yläkuvassa Helsingin Merihaan ankeaa betoniautiomaata, alla vehmas puistonäkymä Eirasta
Heti kun ottaa esiin ylikoneelistamisen näkökulman , sanotaan että ympäristönsuojelijat puhumalla pehmeämmän tekniikan SUOMEN LUONTO 1 / 8 1 -10. puolesta haluavat viedä Suomen kansan takaisin kivikauteen. --* ', sanoa ylikoneellistamistouhusta Suomen metsissä, soilla, vesistöissä ja osaksi, kuten asiantuntijat ovat äskettäin huomauttaneet , myös pelloillamme. On hariujakin siellä täällä ... Ja kun ympäristönsuojelijat vastustavat ydinvoimaloitten rakentamista , se muka olisi samaa kuin höyrykoneitten särkeminen joskus 200 vuotta sitten. Sovellamme metsissä ylen karkeita menetelmiä , jotka eivät nousevien polttoainekustannusten takia ole edes liiketaloudellisesti , saatikka sitten ympäristönsuojelun kannalta mielekkäitä laajat avohakkuut, kuivienkin kankaitten syväauraus, vesakkomyrkkyjen levitys. "' (~~~~-~·:·~,.,:.-~;} ··:'· .. He tietävät ekologiasta enemmän kuin vanhemman polven ihmiset. vsk. sinöörit Ja arkkitehdit, metsänhoitajat ja maanviljelijät tänään selvästi puhuvat luonnolle ystävällisemmän tekniikan ja suunnittelun puolesta. ELINTASO JA ELÄMÄNLAATU Käytämme kahta näennäisesti samanlaista käsitettä : elintaso Ja 9. Juuri tällainen tylsä , mustavalkoinen argumentointi on saanut aikaan ympäristökeskustelussamme syvän epäluulon ilmapiirin . ''. Yksi viime vuosien erittäin myö nte1s1ä as101ta onkin, että niin monet nuoret in"Maassamme on vielä metsiä, soita, järviä, jokia ja kauniita merenrantoja . Tekniikka on hyvä asia, mutta sitäkin voi parantaa. Ajat ovat muuttuneet ihmiset tietävät enemmän ja pelkäävät enemmän
Tällaisen kielteisen käsityksen yleisyys johtuu osaksi siitä, että ympäristöä mullistavat suurhankkeet pyriraan usein viemään läpi salaillen ja seurauksia vähätellen sekä kuulematta juuri lainkaan paikkakunnalla asuvien mielipiteitä . Luulen että kolmannen tasavallan tunnusmerkkeinä ovat pehmeämpi teknologia, hiukan alempi kulutustaso ja tasaisemmin jaettu elintaso . Toisille jo vihreän näkeminen ikkunasta on suuri ilo. De10 mokratiamme ei ai na toi mi näissä asioissa. Olisikohan niin , että me niinkin yksinkertaisel la tavalla kuin ympäristöämme hoitamalla eli vaalimalla elämisemme laatua ekologisiin tosiasioihin nojautumalla , voisimme osittain korvata sitä aineellisen kulutustason alenemista , joka tulevaisuudessa ilmeisesti tulee myös meidän osaksemme , vaikka rau ha maailmalla säilyisikin . Kasviriereihjiinå· hiin on selvirel/yc mm. jokamiehen oikeus . Sillä pyritään hyvinvoinnin tarkastelussa ottamaan huomioon myös elämisen arvoja fyysiset tarpeet , terveys, viihtyvyys, ihmisläheisyys, työn ja lähiympäristön laatu ynnä muuta tämäntapaista , vaikeasti punnittavaa Ja mitattavaa. Elämän laadun painotus on erilainen eri yksilöillä, eri perheissä ja eri kansalaisryhmissä. Puistoja ei pitäisi kaupun geissamme niin paljon nakerrella . Etenkin jos elintason aleneminen koskisi sitä kansamme rikkainta kym m enennestä, joka tällä haavaa elää leveimmän kulutuksen merkeissä. Ja juuri näitä suuria arvoja olemme talouskasvun huum assamme monesti laim inlyöneet ja osaksi ehkä ainiaaksi tuhonneet. Suunnilleen sam aan aikaan kun ekologinen asenne voimistui maailmalla 1960-luvulla, sosiologit innostuivat elämän laatu -käsitteestä. Köyhien maitten listalla on vielä tärkeämpiä ongelmia oman eläm änsä ylläpitämiseen liittyviä. Yhteiskunta muuttuu ja teknistyy niin nopeasti, ettei lai nsäädäntö pysy mukana. Vapaaseen liikkumiseen metsissämme, tuntureillamme , soillamme ja järvillämme on suomalaisilla vanhastaan ns. SUO MEN LUONTO 1181 40 . KOLMANNEN TASA V ALLAN TUNNUSMERKIT Kysymykset ympäristön ja eläm än laad usta ovat toistaiseksi pääasiassa kehittyneitten teollisuusmaitten ongelmia. On ihmisiä, jotka ovat eläneet elämänsä huippuhetket suurissa erämaissa. D Akareemikko Ilmari Husrich on 69vuorias, eliikkeellii oleva Kauppakorkeakoulun ralousm aanriereen professori ja enrinen reh rori. On merkillistä, että niinkin tarpeelliset lait kuin luonnonsuojelu -, ilmansuojelu-, ja vesilaki sekä ns. ympäristoa muuttavien suurhankkeiden yhteydessä, saattaa joskus olla vain pienen piirin rahallisten etujen edistämistä, usein vielä työlli syyden nimissä . mersfinrajakysym yksifi Suomen Lapissa ja Kanadassa . Mutta tälle polulle minusta ei ole oppaaksi. . Mutta sitäkin iloa pyritään usein kaventamaan. uuden talousroolimme merkeissä . Se on oleva yhä tärkeämpi asia. mventomua. Toinen tärkeä syy kansalaisten mielipiteitten jyrkkenemiseen ympäristöä koskevissa asioissa on epäilemättä lainsäädännön vanhentuneisuus . KANSALAISTEN EPÄLUULO KASVAA Maa ja sen antimet on käytettävä kaikkien kansalaisten hyväksi ns. Yhteiskuntatieteissä sana elintaso tarkoittaa nykyisin lähinnä hyödykkeitten kulutustasoa, jota mitataan erilaisten aineellisten muuttujien avulla, kuten verotettu tulo , auton, puhelimen ja muunlaisten kojeitten omistus. Heidän mahdollisuuttaan ja oikeuttaan siihen ei pitäisi rajoittaa. Mutta ei se ainakaan ole sen heppoisempi kuin se äskettäin julkistettu tulevaisuuden skenaario, jonka mukaan suomalaisista pitäisi kehittää touhukkaita japanilaisia, jotta me säilyttäisimme ko rkean elintasomme ns. Tällaiseen asetelmaan pitä1s1 kuulua myös ihmisen biologisen ulottuvuuden ja hänen biologisten ominaisuuksien ymmärtäminen . Tämä on tietysti utopistinen tulevaisuuden mallike. Jossakin näitä lakeja jarrutetaan. yhteisen edun nimissä . Mutta kaikille on elämän laadun tärkein seikka se yksinkertainen asia , että raitista ilmaa ja puhdasta vettä on ulottuvilla . Halvin keino parantaa elintasoamme on kohentaa elämisen laatua, parantaa ympäristöä. elå'miin laatu . Se on siten eräänlaista henkilökohtaisen tavaratalomme . Kui tenkin on merkkejä , että metsähallituskin vihdoin on huomannut mitä erämaa tälle kansalle merkitsee henkisenä voimavarana . Tosin se on, ja olkoon, eräänlaista elitismiä, mutta periaatteessa siihen on jokaisella kansalaisella oikeus ja tässä maassa vielä mahdollisuuskin , mikäli metsähallitus ymmärtää JOitain erämaita säilyttää. soralaki loj uvat jatkuvasti pöydällä , joskin loppusuoralla. Se vie meidät elämisen laadun perimmäisten kysym ysten rannalle . Mutta mikä on tuo yhteinen etu. Yhteinen kytkentä on ympäristö. Mutta tässä maassa ja tällä hetkellä ympäristön ja elämän laadun vaa liminen ovat polttavampia kysymyksiä kuin koskaan ennen nimenomaan tu levaisuutta ajatellen . Tämä on suuri syy kansalaisten kasvavaan epäluuloon . vsk.. Elämän laatua ei vain ole helppo mitata . JO VIHREÄN NÄKEMINEN VOI OLLA ILO Ympäristönsuojelu on tosin vain yksi , mutta oleellinen väline elämän laadun parantamiseksi . Ympäristön huono ntumisesta johtuvaa elämän laadun heikkenemistä ei saada helposti esiin numeroilla ja markoilla, kun hyötyjä ja haittoja arvioidaan suunnitelmissa ja korvauksissa . . Sillä Suomen erämaat hupenevat nopeasti . Tuntuu siltä , että se yhteinen etu jota aina nätisti kaupitellaan esim . Sama oikeus on meillä edelleen . Siihen liittyy paljon taloudellisestikin arvokasta, kuten marjastus ja sienestys, ja tietenkin fyysisen ja henkisen terveyden yl läpito
IT: Voiko tiisså· todella olla kysymys rahasta, sillii esimerkiksi toimistot olisivat maksaneet noin kaksi miljoonaa markkaa. IT: Alkaneen vuoden budjeccia on ympfiristöliikkeessfi luonnehdittu mustimmaksi vuosikausiin, sillå" se ei tarjoa luonnonja ympfiristönsuojelulle kiiytå"nnöllisesti katsoen mitå"å'n. Miten tiillainen budjecci on voitu laatia juuri Ympfiristövuonna BO. vsk. Ismo Tuormaa ''Enemmistö ei pitänyt ympäristönsuojelua niin tärkeänä ... toinkin olisin toivonut ympäristönsuojelullisesti parempaa budjettia. ' ' Tämän vuoden ympäristönsuojelutavoitteiden romuttuessa Keskustapuolue sai niskoilleen suurimmat julkiset moitteet. Y mpäristönsuojeluhallinnon heikoin kohta on tällä hetkellä varmasti väliportaan hallinto, jonka resurssit ovat täysin rii ttämättömät. PV: Valtionvarainministeriön tehtyä budjettiesityksensä jokainen muutos , oli kysymys sitten yhdestä ainoasta virasta tai pienestäkin määrärahasta , on erityisen taistelun tulosta . Kiinnittäisin huomiota myös vesihallituksen organisaatiouudistukseen, joka parantaa mm. " Ministeri Väyrynen toivoi myös ympäristökeskustelun painopisteen siirtyvän yksityiskohdista enemmän elämäntapakysymysten pohtimiseen. viraston omien hankkeiden valvontaa. Eikö tfisså· ole mielestå'nne kysymys niin kansalaisten kuin tutkijoidenkin pettfim isestfi. Kun på"å'töksentekoaika kahta kuukautta myöhemmin tuli, summa oli kutistunut 1, 6 miljoonaan markkaan. PV: Budjetti on valtionvarainministerin ja ministeriön virkamiesten käsittelyn yhteistulosta , jolle myös pääministeri antoi tukensa . PV : Ensinnäkin väite , että tämän vuoden budjetti olisi ympäristönsuojelun kannalta mustin vuosikausiin ei pidä paikkaansa. Keskustapuolue oli toimistojen kannalla. Itse ajoin voimakkaasti toimistojen perustamista. Puolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen kuitenkin kiistää syyllisyyden ja sanoo, että vastuu kuuluu yhtä lailla koko valtioneuvostolle ja koko eduskunnalle. Asiasta vastaava ministeri Koikkalainen ei vetänyt asiaa riittävän tiukalle. PV: On tietysti kysymys tärkeysjärjestyksestä, sillä valtionvarainministeriö karsii aina ministeriöiden budjettiesityksiä . Erityisen pettynyt olin siihen, ettei läänien ympäristönsuojelutoimistoja saatu perustettua, vaikka sitä kovasti yritettiin. Ministeri Väyrysen vastauksissa toistuvatkin usein sanat: "Ympäristönsuojelua ei enemmistö tässä tapauksessa pitänyt niin tärkeänä ... IT: Valtionvarainministeri Ahti Pekkalahan on juuri keskustalainen. Eri poliittiset puolueet ilmoittivat kannattavansa myös kehitysyhteistyömäärä11. 1980 lisiitfi ympå'ristötutkimusmå"å'rfirahoja yhteensfi 8, 1 miljoonalla markalla kuluvan vuoden budjetissa. Ympå·riscöliikkeen mielestfi nfiin haluttiin vain vaimentaa ympå"ristönsuojelun voimistumista. Nytkin siihen lisättiin useita kymmeniä virkoja lisää , mutta ei näitä ympäristönsuojeluvirkoja. PV: Tämä on valitettavaa, mutta ei ainutlaatuista. IT: Voitceko antaa yksiselitteisen vastauksen, mihin nfimfi hankkeet sitten kaatuivat. 6. On myönnettävä, että muusuoMEN LUONTO 118 1 40. IT: Valtioneuvosto lupasi 13. Eikö hiinellå" olisi halutessaan ollut mahdollisuus ajaa asioita fåpi omassa ministeriösså"fin. Varsin monia ministerin oman puolueen tärkeinä pitämiä as101ta joudutaan vetämaan yli, eikä tämä ollut ainoa jolle näin kävi . Budjettiriihessähän on mahdollista korjata niitä asioita, joita puolueet pitävät tärkeinä . On myönteisiäkin yksityiskohtia: esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hankintaan osoitettiin varoja runsaasti enemmän kuin aikaisemmin. Tosin budjettiriihessä valtioneuvosto voi aina lisätä varoja ja virkoja merkittäviin kohteisiin. Sisäasiainministeriön hallinnossa tapahtui myös vähäistä paranemista. Näistä yksityiskohdista huolimatta budjetti on minustakin ympäristönsuojelun kannalta epätyydyttävä
Se todettiin kuitenkin kå"ytå"nnösså· mahdottomaksi, sillå" harjujen lunastamiseen ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi varoja . Kun yhtä asiaa katsellaan erikseen , niin ymmärretään sen tärkeys ja ollaan valmiita lisäämään siihen rahoja. Tämä on tavanomainen päätöksentekotilanne ja osoittaa, etteivät päätöksentekijät anna ainakaan riittävästi arvoa ympäristönsuojelukysymyksille. Ei kai tå'sså' voinut olla kysym ys rahasta. Korvauskysymyksessä törmataan iuun luonnonsuojelun pääkysymykseen; eli siihen, haluavatko ne , jotka vaativat luonnon suojelemista myös maksaa siitä vai yritetäänkö luonnonsuojelu maksattaa yksityisillä kansalaisilla. PV: Tätä minäkin kysyn , koska EYR:n esityksen lisäksi on olemassa ainakin maatalousministeriön ja sisäasiammm1steriön oma versio suojeltavista soista ja tämän lisäksi seutukaavaliitot ovat tehneet omia suunnitelmiaan. Jos kerran yhteiskunta haluaa varata käyttöönsä yksityistä omaisuutta johonkin tarkoitukseen oli sitten kysymyksessä sähkölinjan tai maakaasuputken vetäminen tai luonnonsuojelu niin siitä on maksettava. Olisi määriteltävä ne harjualueet, jotka ovat erityisen suojelun tarpeessa ja suojeltava ne . Tähän kohteeseen varoja ei haluttu irrottaa. IT: Ruotsissa kokeiltiin osapuilleen samanlaista kå'ytå"ntöå', mitå' Suomessa nyt suunnitellaan. Ei hallituksessa kukaan voi sanella vaan siellä päätetään asioista yhdessä . Eduskunnassa neuvotellaan eri määrärahoista ja lisäyksistä sovitaan loppujen lopuksi yhteisesti. Miten on mahdollista , ettå' tå'llaiset kustannuksiltaan jopa kymmeniin miljooniin markkoihin nousevat "laittomat" hankkeet saivat kaikki halutut varat. Minusta on väärin , että jotain neuvottelutulosta sitten väitetään jonkun osapuolen sanelemaksi. Tällä hetkellä kussakin maakunnassa on ainakin 3-4 keskenään kilpailevaa suunnitelmaa. rahojen lisäystä, ja siitä huolimatta ne jäivät useita kymmeniä miljoonia markkoja ulkoministeriön esityksen ja tavoitteen alapuolelle. Onko nyt niin , ettå" kansalaisten ja pfättåjien vå'lillå" on jonkinlainen katkos tiedonkulussa. 1 i jå"rjestöillå. IT: Kolme ministeriötå', Vapa ja metså'hallitus ovat hyvåksyneet ns. PV: Nimenomaan korvauspykälästä eduskunta keskustelee vielä ja harkitsee onko hallituksen esittämä sanamuoto oikea. Kuitenkin kansalaismielipide on voimakkaasti asettunut juuri tå"llaisten asioiden puolelle. Kysymys on tietenkin tärkeysjärjestyksestä. Sen lisäksihän on vireillä harjujen suojelusuunnitelma, joka on mielestäni hyvin tärkeä . PV: Kukaan ei hallituksessa vastustanut niiden toteuttamista. IT: Aikooko Keskustapuolue sitten kannattaa luonnonsuojeluJarJestoJen mfärå'rahan korottamista vuoden 1982 budjetissa. Meidän kaikkien veronmaksajien täytyy olla valmiita maksamaan luonnonsuojelusta. PV: Päätöksentekijät joutuvat harkitsemaan monien hyvien asioiden välillä, joita yleisesti kannatetaan . PV: Siinäkin on kysymys tärkeysjärjestyksestä . Juuri tämänkaltaiset kohteet saavat kysyttäessä ihmisten enemmistön kannatuksen, mutta päätöksiä tehtäessä jostain on tingittävä. on tå'hå'n tarvetta . IT: EYR:hå"n oli nimenomaan sellainen työryhmå·, joka pyrki tå'må"n jaon tekemfän. Pitå'vå'tkö lehdisså· julkaistut tiedot paikkansa. En tunne niitä yksityiskohtaisesti. PV: Kyllä me kannatamme, niin kuin olemme tähänkin asti kannattaneet. IT: Nå'htå'vå'sti tå'må·n vuoden budjetissa oli hyvin monta ympå·ristönsuojelukohdetta , joita hallitus ei pitå·nyt riittå"vå"n tå'rkeinå'. Korotusta ei kuitenkaan tullut varsinaisessa budjetissa, vaikka summa nyt onkin luvattu myöntaa jossain liså·budjetissa, m i k å. IT: Miksi hallitus piti "riittå·vå·n tå'rkeå"nå'" m yöntå"å" mfärå·rahat sellaisille vesihallituksen hankkeille, joilla ei ole edes vesioikeudellista lupaa . IT: Maaja metså"talousministeriö on kuitenkin virallisesti hyvåksynyt EYR-työryhmå"n tuloksen . Eikö luonnonsuojeluvåki voi luottaa edes yhdesså· neuvoteltuihin ja kaikkien osapuolten hyvå"ksymå'å"n sopimukseen. Vasta siinä punnitaan tosuoMEN LUONTO 1/8 1 40. PV: En tunne Ruotsin lainsäädäntöä, mutta tiedän , että eduskunnassa käsiteltävänä oleva laki parantaisi olennaisesti tilannetta. IT: Puolueettomien asiantuntijoiden mukaan Suomen harjujen suojelu on kå'ytå"nnösså· mahdotonta nykyisesså' ''laittomassa'' tilanteessa. Pitfäkö Keskustapuolue mahdottomana saada Suomeen samantapaista maankamaran ainesten ottamista så'å'televfä lakia kuin Ruotsissa on nyt voimassa. Luulen , että tässä on kysymys nimenomaan ristikkäisyydestä, en tunne asiaa sen tarkemmin . Julkisuudessa SDP syytti melko suorasanaisesti juuri Keskustapuoluetta ja entyi12 sesti kansanedustaja Mikko Jokelaa korotuksen tyrmå·å'misestå·. Tavallisesti myös puolustetaan yhteisesti , sitä mistä on sovittu. Enemmistö ei pitänyt tätä kohdetta riittävän tärkeänä. Mutta kun eri tarpeet on sovitettava yhteen ja menojen kokonaismäärällä on oma rajansa, niin tavoitteista käytännössä tingitään. IT: Luonnonsuojelujå"rjestöjen må"å"rå"rahaa piti korottaa 200 000 markalla. PV: Suomessa on useita ristiin meneviä suojelusuunnitelmia sekä soiden että harjujen osalta. ,sk .. Ruotsissa m yös sikåhinen keskustapuolue hyvå"ksyi lakimuutoksen , jolla korvauspykå'lå"å' lievennettiin . Kuitenkin maaja metså"talousministeriö luovutti hiljan suojeltaviksi aiottuja soita polttoturvetuotantoon Simon kunnassa . EYR-työryhmå"n ehdotuksen Suomen soiden jakamisesta suojeltaviin, polttoturvetuotantoon luovutettaviin ja nå"iden intressipiirien kesken jaettaviin soihin. Olisi välttämätöntä saada tähän jokin järjestys ja päättää mitkä suot aiotaan todella varata suojeltaviksi . Asiaa ei heidå·n mukaansa myöskfän auta tulossa oleva soralaki, jos se menee esitetysså· muodossa fåpi. Mihin neuvottelutulokseen voimme luottaa. PV: Se on neuvottelutulos , jota ministeriöt eivät ilmeisesti pidä kuitenkaan sitovana sen takia, että on muitakin suunnitelmia
Miksei virastoa tå'flaisenkaan arvostelun #ikeen ole millfan tavoin ''demokratisoitu''. IT: Pyhäjårvija Saimaa-hanke ovat saaneet kansalaisten murskatuomion . Pitä"isikö kunnallisen pfatöksenteon olla ratkaisevassa asemassa tå'flaisissa hankkeissa. Jos summa nousee niin suureksi, että· suojelu on kä'ytå"nnösså mahdotonta, niin tå'flaisilla periaatteilla ei ole mitåån merkitystä". PV: Tietysti mikään ei estä vesihallitusta suunnittelemasta, mitä se haluaa, kunhan se ei ylitä toimivaltaansa. IT: Kysymys onkin siitå, kuinka paljon siitä. Kuntien viralliset edustajat ovat olleet laatimassa asiaa koskevaa muistiota ja niiden lopullinen kanta riippuu työryhmän asettamista ehdoista. Valvontaja katselmuspuolta vahvistettiin ja siirrettiin maaja metsätalousministeriöön vesihallituksen omien rakennushankkeiden valsuoMEN LUONTO 1/8 1 40. Kaatuvathan nåmå myrkyt kirjaimellisesti maanomistajien ja maalla-asuvien niskaan. Ministeri Tähkämaa on jo ilmoittanut, että hän on tarvittaessa valmis esittämään erityistä lakia Pyhäjärven suojelemiseksi, ja se on myös minun kantani . PV: En tunne ministeriön kantaa vesakkomyrkkyjen täydellises13. Saimaan säännöstelyhanke on ollut viranomaisten alustavassa käsittelyssä. maksetaan. En ole kuullut, että olisi toistaiseksi mitään parempaakaan ratkaisua esitetty. PV: Kysymys ei ole näin mustavalkoinen, toteutetaanko Vuotos vai ei. Toivoisin, että luonnonsuojeluväki antaisi arvoa sille, mitä budjetin yhteydessä päätettiin . IT: Pelkosenniemen ja Savukosken kunnilla on kielteinen kanta Vuotokseen, samoin suhtautuvat alueen asukkaat. PV : Keskusvirastot toimivat lain mukaan sen toimivallan puitteissa, mikä niille on annettu. dellinen luonnonsuojelutahto. PV: Sitähän eduskunta juuri harkitsee. On selvää, ettei Keskustapuolue hyväksy mitään sellaista toimenpidettä, ·joka heikentäisi Saimaan vesistöalueen luonnontaloudellista tilaa. Ismo Tuormaa esittelee ministeri Väyryselle Luonnonsuojeluliiton kustantamaa valistusmateriaalia. IT: Miksi keskustajohtoinen maaja metsåtalousministeriö vastustaa vesakkomyrkkyjen tåydellistå kieltåmistä. vonta ja tällä tavalla intressiristiriitaa viraston sisältä on voitu purkaa . PV: En osaa sanoa lopullista kantaani, koska asian käsittely on vielä kesken . JT: Mikä" on henkilökohtainen mielipiteenne Vuotos-hankkeesta. Nimenomaan on todettu, ettei hallituksen esitys ole tämän pykälän kohdalta sitova vaan eduskunta voi päätyä toisenlaiseen lopputulokseen . Tietysti on harkittava , onko vesihallituksen toiminta keskusvirastona oikea ratkaisu. ,sk. Miten on mahdollista , ettå nåitten hankkeitten toteuttamista edelleen suunnitellaan. IT: Vesihallitus on viimeisten kahden vuoden ajan ollut varmasti maamme arvostelluin virasto
Joten ei muuta kuin pökyä pesään , lisää aktiivisuutta, tehokkuutta toimintaan ja lisää päätöksentekijöiden painostusta. IT: Miten tfimä· on mahdollista , jos eivfit edes nfimfi "jotkut virat ja mfarå"rahat" toteudu. Näin synnytetään ristiriitaa viljelijäväestön ja luonnonsuojelun välillä. Se toimii kaikkein ympäristöystävällisimmässä elinkeinossa. IT: Jos nfiin on, mitfi Keskustapuolue aikoo tehdä· asian ajamiseksi. Olen havainnut, että ministeriö on aktiivisesti ajanut myrkkyjen lentolevityksen kieltämistä ja mielestäni tämä on kiireellisin asia . IT: Hyväksyykö Keskustapuolue parlamentaarisen ympfiristönsuojeluneuvoston esityksen useiden jokien suojelusta (esim . Minusta tämä on vahingollinen asetelma. olette taman hetken ympfiristönsuojelukeskustelusta. PV: Jätän tähän vastaamatta. Meidän tulisi kaikkien kiinnittää huomiota siihen , että koko teollinen kulttuurimme ja elämäntapamme on jyrkässä perusristiriidassa ympäristönsuojelun periaatteiden kanssa . Kuka kantaa siitä. Henkilökohtaisesti kannatan kaikkien neuvoston esittämien jokien säilyttämistä luonnontilaisina. IT: Jos Keskustapuolue saisi yksin pfattfa jostain ympfiristölaista , niin mikfi se olisi. D SUOMEN LUO TO 1/81 40 . Sikäli kuin tiedän, ei kehitysavun turvin ole kehitysmaihin toimitettu mitään ekologisesti arveluttavaa. Kuitenkin nimenomaan viljelijäväestön työ on uudistuvien luonnonvarojen hoitoa ja hyväksikäyttöä . Niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, niin siitä huolimatta hallituksen ja eduskunnan enemmistön päätökset eivät ole oikeanlaisia. PV: Kyllä. uude;sa kehitysstrategiassa noudatetaan näitä periaatteita. tä kieltämisestä. JT: Sanoitte karsimisen johtuneen rahojen puutteesta. viralliset instituutiot ja yleinen mielipide ajautuvat avoimeen konfliktiin . PV: Meillä ympäristökeskustelua leimaa se, että ympäristönsuojelun pääkysymykseen, teollisen kasvun ja kaupungistumisen vahingollisuuteen, ei kiinnitetä ollenkaan huomiota, mutta sen sijaan nostetaan koko ajan esille toisarvoisia asioita. IT: Luonnonsuojelujå"rjestöt ja tiedemiehet ovat viime aikoina kiinnittä·neet huomiota siihen, että· osa Suomen antamasta kehitysavusta saattaa tuhota pahastikin kohdemaan luontoa ja nä"in pikemminkin heikentfa maan kehitysmahdollisuuksia. PV: Ne ovat sinänsä tärkeitä, mutta edellä mainittuun pääkysymykseen ne eivät juuri vaikuta. kansalaistottelemattomuutta. Onko ulkoministeriössfi kiinnitetty kehitysavun mfarfin ohella huomiota myös sen laatuun. PV: Vastasin tähän jo edellä. Samalla on välttämätöntä, että asenteitten tasolla työskennellään filosofisen peruskysymyksen ratkaisemiseksi eli uuden elämäntavan omaksumisen puolesta. Kuitenkin kansalaistottelemattomuus syntyy jostain, ei tyhjä•stfi. vastuun. PV: Tietysti yleinen mielipide vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin. Keskeisenä periaatteena on ollut, että apu on myös luonnontaloudellisesti järkevää. PV: Mainitsen kaksi oleellista parannusta: Ajankohtaisin on ilmansuojelulainsäädäntö , josta hallituksessa on saavutettu yhteisymmärrys. Todellisessa päätöksentekotilanteessa päätöksentekijöiden enemmistö ei anna riittävää arvoa ympäristönäkökohdille. mieltä. Ja usein niin, että viljelijäväestö kokee ne vaikeiksi. IT: Siis vaara on olemassa ja pfifittäjä"t kantavat siitfi vastuun. On eri asia, että hyvinkin epätavallisilla keinoilla on lupa kiinnittää päättäjien huomio olemassa olevaan epäkohtaan . Eikö nyt ole vaarana, että. Tarvitaan työtä kokonaan uudenlaisen elämänja ajattelutavan luomiseksi teollistuneissa maissa , jotta luotaisiin kestävä elämäntapa ja taattaisiin tyydyttävät elinehdot myös tuleville sukupolville. IT: Kumpaan luokkaan sijoitatte a) Lappajfirven, b) Hattuvaaran, c) Aitan. PV: Puolue ei ole vielä tehnyt tässä asiassa virallista päätöstä. IT: Te siis kannatatte tfitä· kun asia tulee esille parin kuukauden siså1fa. Päätöksenteon eri näkökohdat kilpailevat keskenään ja sellainen taho , joka on toimelias pääsee tietysti parhaimmin päämääräänsä. Toinen on ympäristönsuojelun keskushallinnon tehostaminen ja väliportaan hallinnon JarJestäminen. Näiden vesistöjen säilyttämiseksi luonnontilaisina on varmasti paljonkin mahdollisuuksia. PV : Minusta on välttämätöntä, että kaikissa olosuhteissa noudatetaan lakia eikä tätä periaatetta saa millään perusteella rikkoa. Poliittinen kiista siitä, miten ne olisi käytännössä järjestettävä olisi pian ratkaistava. PV: Se mitä yritykset vievät kehitysavun ulkopuolella ei ole ul14 koministeriön asia . PV: Kyllä, kuten kaikesta muustakin. vsk. Se on sallittua, vaikkapa laillisuuden rajoilla liikkuen. IT: Pfifittä}fit ovat yleensfi ilmoittaneet paheksuvansa voimakkaasti ns. Rohkenen olettaa, että Keskustapuolueen virallinen kanta on sama. PV: Paras hallinnollinen menettely on selvitettävä. Oliko syynfi sittenkin ''poliittinen kiista" ja mikä" kiista. PV: Minä vain kannustaisin aktiiviseen toimintaan. Sen takia ei riitä, että budjettiin saadaan jokin virka tai määrärahoja johonkin tarkoitukseen. Pfattäjien asenteet nä·yttä"vä·t taas muuttuvan tä·små1leen pfiinvastaiseen suuntaan. IT: Ympfiristökysymyksilfa on kansalaisten ajatuksissa yhfi keskeisempi sija. JT: Miten luonnonsuojelujå"rjestöjen tulisi toimia saadakseen parempia tuloksia. Suomi on YK:ssa ensimmäisten teollisuusmaiden joukossa ottanut voimakkaasti esille ympäristökysymykset ja edellyttänyt, että mm . Nykyinen suunta on erittäin vaarallinen ja siihen olisi saatava käänne aivan lähiaikoina. Ounasjoki, Ruunaankosket, Lestijok1) ja suojeluvesityöryhmfin pfatöksen toteuttamisesta. IT: Mitä
tähtitieteellinen yhdistys Ursa). lä esiintyy houkutus hakea lepoa luonnon pysyvyyden ajatuksesta. LUONTO OMAEHTOISTA KASVUA Yleisessä kielenkäytössä ymmärrämme luonnolla natura lähinnä todellisuuden aineksia ja voimia , lainalaisuuksia ja muutoksia , jotka jaetaan epäorgaanisiin ja orgaanisiin . Asenne muistuttaa Jean Rousseaun ajatuksia, jotka hän valistuksen aatteiden innoittamana esitti jo yli kaksisataa vuotta sitten . Aate historiallisesti luonnonsuojelun luonto-käsitteessä yhtyvät romanttinen kaipuu elää sopuisassa suhteessa luontoon sekä tieteellinen tieto biosfäärin rakenteesta ja toiminnasta. Luonto on kaikki alkuperäinen , koskematon ja omalakinen . Seuraavassa tuore näkemys luonnonsuojelukeskusteluun. Kreikankielen luontoa tarkoittava sana fysis tulee verbistä fyesthai, syntyä, kasvaa. Keskustelun tason kohentamiseksi näitäkin asioita olisi kuitenkin syytä pohtia. Jaakkola osoittaa kuitenkin luonnon vakautta koskevan näkemyksen perusteettomaksi : ''Tähtien säteilemä valo saa energiansa ydinreaktioista , joissa neljä vetyatomin ydintä muodostaa yhden heliumatomin ytimen . Edellä esitetystä huomaa helposti , että ristiriita päättäjien ja luonnonsuojelijoiden välillä tämän päivän yhteiskunnassa kärjistyy kysymykseen , missä määrin ihmisellä ja hänen kulttuurillaan on oikeus puuttua luonnollisesti kasvavan ekosysteemin kulkuun ja oikeutta loukata luonnollista kasvua. Luontoa on siten kaikki se, mikä syntyy , kasvaa ja kehittyy ilman ulkopuolista asiaan puuttumista. Laulu tuo esille erään ajatuksen , joka näyttää usein puuttuvan luonnonsuojelukeskustelusta. Toisinaan saa sellaisen kuvan , että luonnonsuojelijoiden käsitys suojelunsa kohteesta olisi perin ihanteellinen ja kaunis jopa romanttinen. Ongelma on kärjistynyt siinä määrin , että on syntynyt luonnostaan aktiivinen vastarintaliike luonnon omaehtoisen kehittymisen puolesta. Luonnotonta syntymistä ja kasvamista olisi tämän mukaan sellainen, johon tietoisesti vaikutetaan ulkoapäin . Sen vastakohta on ihmisen tai hänen kulttuurinsa "luoma" todellisuus . Suojelun kohdetta, luontoa, on tietysti vaikea täsmällisesti määritellä, onhan se ikuinen filosofinen kiistakysymys. Teknokraattisen yhteiskunnan puristuksesta nouseva harmonian kaipuu heijastetaan esteettömästi luontoon määrittelemättä tarkemmin mitä luonnolla ymmärretään . Kirjoittaja, teologian lisensiaatti Pauli Annala hahmottelee käsitystään luonnon kahdesta luonteesta, "hyvästä" ja "pahasta". Pauli Annala Sopusointuinen ja traaginen luonto Luonnonsuojelun peruskäsitteitä ja luonnon olemusta ovat luonnonsuojelijat pohtineet vähän. Siis , millaisia pysyvyyden ja harmonian mielikuvia tähtitaivaan näkymästä luommekin , jo nämä havainnot itsessään edellyttävät varsin rajujakin materiaalisia vuorovaikutuksia.'' Luonto ja universum eivät siis ole vakaita , vaan alituisessa liikkeen ja muutoksen tilassa. Luonnon ihannoimisen ajatus on tietenkin hieno ja kaikin puolin kannatettava, mutta ajatus joka on hyvä, ei välttämättä ole aina aivan totuudenmukainen . Reaktiot ovat oleellisesti samoja kuin ne , jotka tapahtuvat vetypommin räjähtäessä . Tekee mieli viitata Toivo Jaakkolan artikkeliin " Vakaa vai levoton kosmos'' teoksessa Tähtien ja Galaksien maailma (julk. Latinan luontoa merkitsevä sana natura juontuu verbistä nasci, syntyä, kasvaa, kehittyä . Luonto-käsitteen alkuperäisistä kreikanja latinankielisistä vastineista voidaan johtaa seuraavia merkityksiä . Vain merimies voi tietää, miten luonto kurittaa, kun myrsky laivaa ravistaa''. Päättäjien ja vallanpitäjien suhdetta luontoon taas hallitsee yksiulotteinen hyödyntavoittelun periaate, jota voidaan ymmärtää 15. Kirjoittaja sanoo: " Toistuviin tietoihin yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä levottomuuksista väsyvällä ihmiselsuoMEN LUONTO i/8 1 40. Osa avaruudesta vastaanotettavasta säteilystä on syntynyt ilmiöissä, jotka ovat tätäkin vielä monta kertaluokkaa rajumpia. vsk. Jotta vältyttäisiin vakavilta yhteentörmäyksiltä, keskustelua pitää lisätä ja sen tasaakin yritettävä kohottaa. Laulussa sanotaan : ''Vain merimies voi tietää, miten luonto rakastaa , kun tuuli laivaa keinuttaa , sen uneen tuudittaa. Luontoa on kaikki se , mikä itsessään on sellaista kuin on
Tällä näkökohdalla en pyri kuitenkaan yhtään himmentämään luonnonsuojelijoiden yleviä periaatteita; pikemminkin haluan näin syventää luonnon olemuksen ymmärtämistä. Keskustelu elämän laadusta ei saa irtaantua todellisuudesta, luonnosta. Tänään me ilmaisemme tuon 1930-luvulla kehittyneen teorian teemoja puhumalla elämän laadusta. ihmiskunnalle vaarallisia tauteja, maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä, niin eikö luonto paljasta näin myös traagiset puolensa. Miten pitkälle tämä on viisasta. Kysymys voidaan asettaa myös näin: Onko mahdollista kasvattaa sellaista uutta tietoisuutta , jossa romantiikka ja rationaalinen ajattelu yhtyvät. Toisaalta se on siis harmoninen, romanttisia tunnelmia herättävä "hyvä" luonto, mutta toisaalta myös pelottava " paha" . ekspressionismi, mm. Toisin sanoen, puhuuko luonto meille vain tieteellisen teoksen , laboratorion tai koneen välityksellä, vai onko "alastomalla'' luonnolla meille vielä jotain syvempää sanomaa, jotain minkä ulottuvuutta ei vielä ole oivallettu. alistamalla sen. Tiede on yksiulotteisesti alistanut luonnon ihmisen mielivallalle; luonnosta on tullut manipuloinnin kohde samoin kuin itse ihmisestäkin. Tieteen hallitsevan ja alistavan taipumuksen syyt piilevät tässä: luonto on arvaamaton ja usein luonnollisena juuri luonnoton . Eikä tiede näytä pystyvän myöskään johdattamaan ihmistä ulos tästä oravanpyörästä. Ehkä jossain määrin myös taide (esim . Ratkaiseva kysymys onkin tänään, missä määrin edellä kuvatut "kaksi luontoa" ovat sopusointuisesti yhdistettävissä siten , ettei ihmisen tarvitse luopua lajiominaisuudestaan olla rationaalinen eläin. Tekninen sivistys jos sitä voidaan sivistykseksi kutsua on hävittänyt SUOMEN LUONTO 1/8 1 40 . Elämisen laatuun liittyy eläminen luonnon ehdoilla sekä luonnon omalakisuuden ja sen kätkemän traagisen momentin tunnustaminen. Van Goghin luonnonaiheiset maalaukset) on a1sunut luonnon äänet, mutta se ei ole kyennyt muuntamaan niitä niin voimallisesti, että sillä olisi ollut yhtä hallitseva yhteiskunnallinen merkitys kuin tieteellä. LUONNON ALISTAMINEN ... mm. Frankfurtin koulukunnan kriittisen teorian mukaan teknokraattisen yhteiskunnan tulisi keskittyä enemmän tieteen todellisen luonteen tutkimiseen kuin enenevästi käyttää sitä pelkästään luonnon lisävalloituksien välineenä. Jos luonnon omalakisuus saa aikaan esim. Onko siis tiede vain kuullut luonnon äänen ja vastannut siihen Luonto on omaehtoista kasvua, johon ihminen on ottanut oikeudekseen puuttua. vsk.. Francis Baconin ja John Stu art Millin aatteiden valossa. "HYVÄ" JA "PAHA" LUONTO Tässä ei kuitenkaan ole tarpeer sen syvemmin pohjustaa ajatuster vaihtoa aatehistorialla, sen sijaar kiinnitän huomiota yhteen puut• teeseen, joka esiintyy luonnonsuojelijoiden käsitemäärittelyssä Nimittäin , huolimatta luonnonsuojelijoiden ihanteellisesta ja tieteellisestä asennoitumisesta luontoa kohtaan, syytä on myös tiedostaa luontokäsitteen syvemmäksi ja totuudenmukaisemmaksi oivaltamiseksi '' kolikon' ' toinen puoli : Luonto kaikkine lainmukaisuuksineen ei ole pelkästään sopusointuinen, kaunis ja ilman muuta moitteeton järjestelmä, vaan se kätkee itseensä myös traagisen momentin . 16 Yksiulotteisen yhteiskunnan ankarimman kriitikon Herbert Marcusen mielestä luonnolla on sellaisia ulottuvuuksia, jotka yksiulotteinen kulttuuri on unohtanut
Kuvassa Orionin sumu. JA YLISTÄMINEN Luonnon ylistäminen ei saa merkitä, että puhutaan yksinomaan kauneudesta tai sopusoinnusta, jota koskematon luonto synnyttää. Syksyn putoavien lehtien alakuloisuus, luonnon hiljainen kuolema , koskettaa jokaisen tuntevan ihmisen sydäntä; ei vain runoilijain . On uskaltauduttava avoimesti kohtaamaan sen ristiriitaisuus. Onko ihminen tullut kuuroksi luonnon äänelle. Ymmärtääkö tämän päivän ihminen näitä runollisia sanoja. KUULEEKO IHMINEN LUONNON ÄÄNEN. ' ' Samaan äänensävyyn apostoli Paavali puhuu luomakunnan huokauksista (Rm 8: 1922). D 17. Ikänsä Pohjoiskalotilla asunut koltta sen sijaan tietää, mikä luonnon olemus on; siitä hän joikaa ja laulaa eikä pelkästään romanttisesti haaveillen vaan sitä kunnioittaen . runoudessa pidetty pysyvyyden ja rauhan tyyssijana todellisuudessa maailmankaikkeus on jatkuvassa "räjähdystilassa". Se ei tunnusta luonnon suuruutta, sen musertavaa, traagista v01maa. Luontokin suree menettämäänsä hyvää. ... Kulttuurissa parhaan esimerkin tästä tarjoaa mm . syksyn aihe runoudessa ja kirjallisuudessa. Tällainen asenne ei tiedosta asian vakavuutta; se ei ole myöskään totuudenmukainen. Vain tällaisessa tietoisuudessa luonto on itsenäinen ja tasavertainen keskustelukumppani , kun puhutaan kohtalosta ja tulevaisuudesta joka samalla vääjäämättä on myös meidän kohtalomme ja tulevaimuttmme. Luonto ei milloinkaan ilmennä "onttoa kauneutta'', vaan se ilmaisee itseensä kätkettyä katoavaisuuttaan ja traagisuuttaan. Ajattelunsa oikeutuksesta vakuuttunut luonnonsuojelija pohjaa aatteellisesti johdonmukaisesti solidaarisuuden periaatteelle: Mikäli pyrkimyksenä on luoda sopusointuinen elämäntapa luonnon kanssa, on sitä osattava kuunnella kokonaisuutena, eikä romanttisista kaipuista nousevien halujen ajamana valikoiden . Tämän huomioiminen johtaa luonnon todelliseen kokemiseen. Muutoin unohdetaan luonnon musertava suuruus ja sen kauhea voima. syvyyttä. Tällaiset pintapuoliset luonnon katselmukset ovat yleisiä, eivätkä ne paljasta luonnon todellista voimaa sen SUOMEN LUONTO 1181 40. vsk. " Ikuista" tähtitaivasta on mm. ]os näin on, muistakaamme että luonnon traaginen olemus voi olla ainoa tekijä, joka saattaisi luoda luonnollisen inhimillisen yhteyden äitimaahan! Pelkässä romanttisessa asennoitumisessa piilee vaara, että ihminen kuin ylhäältä päin ymmärtää luonnon suojelun välttämättömyyden , muttei sittenkään tunnusta täydellistä solidaarisuutta sitä kohtaan, koska kohottautuu sen yläpuolelle. alakuloisuus. Erityisesti juuri tämä herättää ihmisen myötätunnon luontoa kohtaan . Luonnonfilosofiastaan tunnettu saksalainen idealistifilosofi Schelling sanookin: " Surun verho levittäytyy koko luonnon ylle , syvä hellittämätön alakuloisuus koko elämän ylle." Ja vielä: " Ihmisluonnon syvin ja synkin perusta on kaipuu ... Vai onko hän eristäytynyt omaan ylemmyyteensä, älyllisyyteensä. Alistaminen on johtanut siihen, ettei ihminen enää käsitä luonnon todellista suuruutta eikä sen kahtalaista olemusta.Lapin luontoon tutustuva autoretkeilijä voi hetkessä kiitää läpi sen erämaiden, pysähtyä jonkun tunturin kupeella huudahtamaan opitulla äänellä fraasin '' oi miten ihanaa"; mutta on varmaa ettei tällainen nykyajan matkailija oivalla pisaraakaan siitä Lapin luonnosta, jonka armoilla Sevettijärvellä asuva koltta elää. luontoa, maata, kasveja ja eläimiä
Tällä nimellä tämä kepeän melodinen laulaja tunnetaan ja ylistetään aina Haaparannasta Lapin tuntureille.'' TERÄSVAARI Toukokuun 15 . Myöhemmin Carl von Linne muutti Rudbeckin antaman nimen Systema Naturaessaan (1758), mutta ilman että patriotismi olisi tippaakaan vähentynyt: hän antoi sille nimen Luscinia s. succica, '' Ruotsin satakieli" . Taitavimmat yksilöt antavat vaikutelman kuin ne laulaisivat kahta ääntä samanaikaisesti. '' Sinirinnan väritys näet muistutti kuninkaallisen virka-asun väritystä. Matkalta palattuaan Rudbeck esitteli koirasyksilön majesteetille , joka perimätiedon mukaan tarkasteli lintua '' armollisella ilolla'' . Kului pitkän aikaa ennen kuin kukaan sivistyneistöstä uhrasi aikaansa Lapille ja sinirinnalle. Kilpakumppanin puutteessa sinirinnan on todettu pistävän parastaan kohisevan puron äärellä , jolloin se venyttää taitonsa äärimmilleen saadakseen äänensä kuuluviin pauhun läpi. Vaikka tutkija joutuikin ylevien tunteiden valtaan, se ei kuitenkaan estänyt häntä samalla laatimasta ensimmäistä tyhjentävää ja suuressa määrin oikeaa kuvausta lajista. Zcttcrstcdtiii ja vuotta 1821, jolloin tämä kuvasi kukkaiskielellä kohtaamistaan sinmnnan kanssa Jukkasjärvellä. Laulajana se ei häviä lähisukulaiselleen satakielelle. Joka tapauksessa rakas se on heillekin ollut, kuten alla oleva Nils Aslak Valkcapå"å"n ' ' ajatuspisara '' hyvin osoittaa: Iltaisin laulavat sinirinnat On kcviit Sydiimcsså.kin sulaa jokin narraa h ym yilcmå"å"n, joikata h yrchtimå"iin KAARLEN LINTU Sinirinnan rinnan isänmaallinen väri innosti aikoinaan ruotsalaisen luonnontutkijan Olof Rudbcck nuoremman (1660-1740) kastamaan linnun A vis carolinaksi, Kaarien linnuksi : ' 'Linnulle ei mielestäni voisi antaa viehättävämpää nimeä jalomielisen kuninkaamme Kaarle XI suuren nimen kunniaksi. Sekä runoilijat että tutkijat ovat ylistäneet sinirinnan ihmeellisiä viserryksiä, metallinsointuisia lyöviä ääniä ja matkimistaitoa. Toisaalta laulun kulkusmainen helinä tulkitsee sattuvasti ympäröivän maiseman tunnelmia: "Giellavälggu , sinirintasatakieli , laulaa Lapin-puvussaan Lapin-lauluaan , hiljaista kuin kaikki laulu tunturissa''. Karussa ja arktisessa tunturimaassa kun ei tuolloin katsottu olevan mitään arvokasta. Usein saa kuulla usean koiraan laulavan yhtaikaa, jolloin syntyy kilpailu etevämmyydestä . vsk.. Luonnollisesti Zetterstedtkin ylisti sinirinnan laulua, joka oli hänestä herkempää ja vivahteikkaampaa kuin minkään toisen linnun , satakieli mukaan lukien : ''Linnun laulu ei hivele pelkästään korvaa, vaan se tunkeutuu jopa muutoin niin tunteettomien suomalaistenkin sydämiin. Silloin kuuluu kulkusten helinä kirkkaimpana, tuo omituinen helinä, joka sinirinnan laulussa on vallan erikoista ja josta sen oudot nimitykset 'kellolintu ' ja 'kattilansanganhelistäjä' saavat selityksensä" , kertoo sinirinnasta Justus Montell Muoniossa vuosisatamme alussa. Lappi-romantiikan airueena voidaan hyvin pitää ruotsalaista hyönteisja lintutieteilijää ]. Avarilla tuntureilla , joiden pajuviidoissa sinirinta myös viihtyy , laulu ikään kuin haihtuu ilmaan . Kaunis ja monivivahteinen laulu kiirii Pohjolan yöttömässä suvessa miltei vuorokauden ympäri. Hän piti otusta tieteelle uutena lajina. Oheinen lainaus Yrjö Kokon Neljän tuulen tiestä antanee silti liian vaisun kuvan sinirinnan äänivaroista, sillä entisaikojen eläintie18 teilijät vakuuttivat laulun kuuluvan peninkulman päähän' Mene ja tiedä , vaikka saamelaiset olisivat ristineet Giellavälggunsa kellokasporon mukaan . päivänä 1955 Valto Pciponcn tapasi Lappeenrannassa kaksi muuttomatkalla ollutsuoMEN LUONTO J / 81 40. Laulaessaan se istuu pienessä koivussa piilossa oksien seassa, harvoin aivan ylimmällä oksalla, ja siitä se usein innoissansa kohoaa vähän matkaa lentoonkin kuin kivitasku . W. He kuuntelevat sitä, kuuntelevat mielihyvällä, ja he ovat antaneet sille todenmukaisen nimen 'Satakielinen '. ''Keväällä koko kesäkuun ajan vieläpä puolen heinäkuuta koiras soittelee vaihtelevaa ja kaunista lauluaan kaiket päivät. Antero ]ä'rvinen Sinirinnasta rakkaudella Sinirinta, sinirintasatakieli, giellavälggu on tunturikoivikoiden alkuasukas ja Saamenmaan kansallislintu, joka "laulaa Lapin-puvussaan Lapinlauluaan", kuten kirjailija Yrjö Kokko sitä kuvaili. Lappiin suuntautuneen tutkimusmatkansa huomiota herättävin ornitologinen löytö oli juuri sinirinta, koiras ja naaras, jotka Rudbeck ampui Tarrakoskella, Torniojärven laskujoella
Laulu taukoaa heinäkuun alussa, kun jälkeläisten hoito toden teolla kasautuu koiraidenkin harteille. ta sinirintakoirasta, joista toinen esitti hiljaista kevätlaulua. D Tämä kirjoicus on synrynyt Kilpisjärven sinirincojc:n innoiccamana. Niinpä Olavi Hilden on todennut koiraiden käyttäneen pesänsä luona kiihdyksissään järripeipon, urpiaisen , niittykirvisen, pajulinnun, punakylkirastaan, leppälinnun ja liron varoituksia. Monien muiden lajien tavoin sinirinnallakin esiintyy loppukesällä ns. Näin myös sinirinnalla: yläkuvassa koiras, alakuvassa naaras. Y mmärrettävästi syyslaulu jää vähäiseksi, sillä suvi on auttamattomasti ohi, eivätkä olosuhteet salli uuden pesimäkierron käynnistymistä. Kc:så"llä 1980 Kilpisjiirvc:n bio/ogisc:Jla asemalla käynnistyi sinirinraprojc:kti, jolla pyritiiän saamaan tarkempaa tic:coa tiistii vic:häccävåscä, mucca huonosti cunnc:cusca linculajista. Erityisen yleinen nähtävyys laji on Enontekiön Yliperän suurtuntureilla, missä se kuuluu viiden nmsaslukuisimman metsälinnun joukkoon. Sinirinta lienee meikäläisistä lintulajeista ainoa, joka käyttää paitsi säveltäessään myös varoittaessaan muiden siivekkäiden ääniä. syyslaulua. Muuttomatkan edistyessä laulu vähitellen voimistuu, kunnes se saavuttaa kirkkaimman teränsä kaukana pohjoisessa. Koiraat saapuvat keskimäärin pari vuorokautta naaraita aikaisemmin ja ne paljastavat pian itsensä laulullaan. SUOMEN LUONTO 1 / 81 40. Alustavia tuloksia on julkaistu Lincumic:s-lc:hdc:ssä 31 1980 ja Kilpisjärvi Notc:s -lehdessä 411980. 19. Pesimäseuduilleen sinirinta saapuu yleensä toukokuun puolivälin jälkeen. Johan Tase kohtasi syksyllä 1959 Utsjoen Karigasniemellä poikkeuksellisen teräsvaarin: Se lauloi vielä 4. syyskuuta aikana, jolloin sen useimmat lajitoverit olivat jo poistuneet talvehtimisalueilleen KaakkoisAasiaan ja Afrikkaan. vsk. Linrumaailmassa koir:221 ovat usein naataita koreampia . Hc:lsingin yliopiston c:läinmusc:on rc:ngastuscoimisco on valinnut sinirinnan niiden lajien joukkoon , joiden rc:ngastusta se: pyrkii tehostamaan
Kun hyönteinen levähdyspaikkaa tai mettä etsiessään laskeutuu lehdelle , se takertuu heti limaan. Kun sitä lehmille antaa , niin ottaa hiirkiins paremmin. Kun vain kuiva kitiinikuori on jäljellä, oikenevat lehti ja pyyntikarvat ja kihokki on jälleen valmis saalistukseen. Hitaasti myös kacvat taipuvat kohti saalista ja varsinkin pitkälehtikihokin lehtikin voi kääriytyä saaliin ympärille. Enimmäkseen ne ovat melko pieniä: ravintoeläinten kokoa valaisee lihansyöjäkasvien toisintonimi ''hyönteissyöjäkasvit'' . Englannissa ja Yhdysvalloissa on lihansyöjakasvien viljelyä harrastavilla jopa omat yhdistyksensä ja aikakauslehtensä, ja näiden kasvikunnan petojen viljelystä on tulossa muotiharrastus. Kummassakin kasvit elävät pääosin sadeveden ja sen tuomien ravinteiden varassa. Lemmen nostossa sanottiin: Nouse Kirki kiima-suosta , Kirki kiimavaaran piiå·scii." On hiukan merkillistä, etteivät vanhat suomalaiset päässeet perille kihokin salaisuudesta. Reinholmin kirjasta "Suomalaisia kasvunimejä " vuodelta 1851: ''Kiimaheinä kasvaa matalassa pensaassa rah'an joukossa , valkosen mättään päällä vetelissä soissa; juuren juuresta pieni , mutta siitä kasvaa monta (sormen mittaista) haaraa joka taholle; lehti on kärjestä leviämpi , niinkuin 20 sormella painettu , viheriäisen taikka vaalian-punerrava; kun siihen koskee, nousee vaalian punaista kinoa. Silloin aloittavat kihokin ruuansulatusentsyymit mm. Noin-sana johtuu lajimäärittelyn epäselvyyksistä vesiherneen suvussa. Punaiset kacvat saavat lehden näyttämään hiukan kukkamaiselta . Seppo Vuokko Kasvikunnan pedot Mitä yhteistä on kasvupaikkana suomalaisella kohosuolla ja trooppisen sademetsän oksanhangalla. LIIKKUVAT LEHDET Kihokin lehdissä on pitkiä punai sia kacvoja, joiden päässä on tahmea limapisara. KIHOKIN KASTEISET KIIMALEHDET ovat hyönteispyydyksiä. Tuulen karistama roska ei saa lehteä liikkeelle , mutta lähellä lehteä roikkuva lihamuren saa karvat ojentumaan sitä kohti : kihokki siis haistaakin 1 Kihokin liikkeet ovat hitaita , mutta sen amerikkalainen sukulainen kärpäsloukku pystyy jo varsin näyttäviin liikkeisiin. Kihokkia käytettiin paljon lemmentaikojen lisäksi myös muuhun lääkitykseen. Se on niin näljästä (kuolasta), että kun sormella vetää, niin venyy pitkäksi kuin lehmän kuola . Lihansyöjäkasvit kiehtovat. Isot hyönteiset onnistuvat riistäytymään irci, mutta pienet sotkeutuvat räpiköidessään yhä pahemmin ja yhä useamm an kacvan limaan . Ja kun kasvi oli todella yleinen ja siinä myös hyvin yleisesti näkee saalishyönteisiä ja niiden jäänteitä, ja kun lehtien ja kacvojen liikkeetkin on melko helppo havaita , olisi luullut jonkin tarkkasilmäisen luonnonkävijän pohtineen asiaa . Varsinaisia houkutusaineita ei kihokin lehdiltä ole toistaiseksi todettu. Sitä ei kuitenkaan Suomen vanha kansa tiennyt kuten näkyy seuraavasta lainauksesta A. Totuuden kihokin limaisista lehdistä toi julki vasta 1875 Charles Darwin kirjassaan '' Insecrivorous plants ''. Luonnonvaraisena se SUOME LUONTO 1181 40 ,sk. Sen lehden kärkiosa on muuttunut ripsimäisten kacvojen reunustamaksi loukuksi, joka hyvin nopeasti sulkeutuu , kun koskettaa lehtilavassa olevia muutamia tuntokacvoja . Ilmeisesti ajatus, että kasvit söisivät eläimiä, oli niin luonnonjärjestyksen vastainen ettei siihen päätynyt helposti tiedemieskään . Tätä pojat ennen syöttivät tytöi lle lemmen noscoksi, taikka tytöt pojille; taisipa Kiima-heinii olla'ki se lemmen lehti, josta runoissa niin paljo mainitaan . Sitkeä lima tukkii hyö nteisen hengitysputket ja pian saalis kuolee . Erityisesti typestä on puutetta. Kärpäsloukkua pidetään joskus huonekasvinakin ja ajoittain sitä on saatavana Suomenkin kukkakaupoista. Ihmiselle vaarallisia lihalle persoja kukkia on toistaiseksi vain tieteisja satukirjailijoiden mielikuvituksessa . Suomessakin on kolmeen eri sukuun kuuluvia hyönteissyöjäkasveja (kihokit, yökönlehdet ja vesiherneet), yhteensä noin 12 lajia. Kihokin lehdet eivät ole narrattavissa . Ja muutamat kasvit niin sademetsässä kuin kohosuollakin ovat ratkaisseet ongelman samalla, peräti omalaatuisella tavalla: ne syövät eläimiä. Lihansyöjäkasveja on maapallolla kaikkiaan viitisensataa lajia . pepsiini kuten ihmisenkin suolistossa työnsä ja niin saaliin ravinteet imeytyvät vähä vähältä kiho kin elimistöön