17) ja raidankcuhkojäkälän (katso s. 43) kuvasi Tuomo Niemelä.. Kannen harvinaistuvat eliöt, raidantuoksukäävän (katso s
luonnonsuojelua ymmärtämätön poliitikko on myös ja ennen kaikkea lapsenvihaaja. suojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10 , puh . Tässä lehdessä alkava palsta " lasten luonto" koettaa opastaa vanhempia auttamaan lasta terveen luontosuhteen luomisessa. Tyhmä se poliitikko, joka ei siihen reagoi . Poikkeukset tästä luontoja lapsivihamielisyydestä esim. D. Ti laushinta o n 55 mk , Suomen luo nnonsuojelulii ton jäsenille 4 5 mk . Olkoon luonnonsuojeluväki pettymystensä valpastamana vahtimassa, että lapselle annettuihin vaalilupauksiin sisältyy myös lupaus elinkelpoisesta ympäristöstä. Tilanteella on puolensa, ruma totuus on parempi kuin kaunis valhe . Suomen Luonto N:o 1 1979 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonno nsuojeluliitto ry, Lönn rotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12, p uh . Tilaukset välittää m yös Suomen Luonno n. lrton umerot 8.00 mk . Sama täky tuskin enää vetäisi, ainakaan samojen ehdokkaiden vaalikalastelussa. Maailman ympäristöpäivän, kesäkuun viidennen , teemana on "lapsi ja ympäristö". TOIMITUS Päätoimittaja: Teuvo Suominen Toimitussihteeri: Marjukka Kulmanen Artikkelitoimittaja : Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg, Matti Helminen , Urpo Häyri nen, Kalevi Key näs, Veikko Neuvonen , Risto N urmi ja Helge Rontu . Vuonna 1979 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Muulloinkin järjestävät luonnonsuojeluyhdistykset koko perheen päiviä " Vie lapsi luontoon " . ISSN 0356-0678 Värierottelut : Helsingin Kuvålaattatehdas Oy Helsinki Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 117'! 38 . Sama teema on kouluissa koko toukokuun. Se näkyy julkisessa sanassa, yhtäläisesti toimitusten otteissa kuin lukijoiden puheenvuoroissa. vuosikerta Vihaako Poliitikko lapsia. Miten erottaisi vastuullisen vakaumuksen vastuuttomasta irtopisteiden keruusta. Istuvan eduskunnan työtä seuranneet puhuvat yksimielisesti läpi puoluekentän ulottuvasta ymmärtämättömyydestä. Alkaneessa vaalitaistossa ei juuri ole nähty viittauksia luontoon eikä ympäristöön , kuten sentään tapahtui vielä edellisten eduskuntavaalien kynnyksellä. Ja paras viimeisenä luonto-liitto, Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö, kerää piiriinsä entistä nuorempia ikäluokkia tehostamalla harrastustoimintaa eli juuri sitä, josta on saanut suojelukipinänsä nykyisten luonnonja ympäristönsuojelijoittemme ylivoimainen enemmistö. Jos hän ei kykene vaihtamaan asennettaan, on äänestäjän vaihdettava ehdokastaan. 38. lapsen vuosi 1979 näyttäytyy nyt poliitikoille uutena täkynä, jonka lumovoimaan he luottavat. Päivänpolitiikastamme saa etsiä ihmistä, joka edes äänestämällä edistäisi luonnonja ympäristönsuojelua eli loisi edellytyksiä tulevien polvien elämiselle ja viihtymiselle. 90-642 88 1 Lii ton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016.00, kesäku ukausina 8.3015.30. luonnonsuojeluliikkeen sisälläkin lapsen vuosi sisältää monta haastetta. Ja vaalien jälkeen valvomassa lupausten lunastamista. 90406 262. Osoitteenmuutokset p yydetää n ilmoittamaan kirjallisesti lii ton totm IStoOn . Ympäristöasiat kiinnostavat yleisöä. ,sk. Kenties heissäkin on niitä jotka luottavat joka tapauksessa enemmistön voittoon ja ympäristönsuojelun tappioon. Vihaa. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto . Silloiset katteettomat lupaukset on kirjattu niihin pölyttyneisiin vihkosiin, jotka sisällöltään samanlaisina " Puolueen Ympäristöohjelmina " on nyt täydellisesti unohdettu. ILMOITUSHINNA T 1 / 1 sivu 2 000 mk , 1 / 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , vä rilisä 700 mk . Lehti voidaan til ata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. eduskunnassa ovat niin vähiä ja sattumanvaraisia, että niiden perusteella on paha päätellä mitään. Valitsijan on helpompi erottaa jyvä akanasta, kun tarjolla ei ole vain toinen toistaan "ympäristöystävällisempiä" pyrkyreitä
43 Suomen Luonnon kirjoituski lpai lu . Lapintiainen, hömötiaisen pörheä serkku , viihtyisi pohjoisissa mersissä, jos niissä olisi pesäpökkelöitä. . 11 16. 17 Markku Varjo ja Mikko Punkari: Aavikko valtaa Sahelia. 36 Heli Kytö: Kehitysalueen syrjäkylän punasen mökin mummon ki rje 38 Puolueiden puheenvuoro: ympäristönsuojelu työll istää 40 Auroi lijan luontopolku . Ja toden totta: puolueiden edus1aja1 puhuva! kauniisri ja äänestävär rumasri (s. Perinreisen pienviljelyn puolusrus on sivuilla 3839. 4 1 Kontolanrahka turpeeksi vai suojelukohteeksi) 4 1 Suojelualueiden osrot lisää ntyivät vuon na 1978 . vsk.. Metsän kaunistus vai kauhistus. Nehän kertova! muinaisen Suomen luonnosta, meristä, vuoristoisia , laavavirroista. 26 Jorma Laurila: Rautalammin reitti kansall isvesi va i kalanviljelyallas). Marjukka Kulmanen : Tutkija , opettaja ja suojelija Rauno Ruuhijärvi 3 Sanna Wircavuori: Puolueet ympäristöstä: Puheet yhtä, teot roista . . Hillerit hävisivät 1940-luvulla. Sivuilla 2629 levit1äy1yy Sahelia, Saharan laajeneva reuna-alue. 44 Huuroja korvesta 44 Kirjallisuutta . Jarkokertomus menneisyydesrä alkaa iässä numerossa, ensimmäinen puheenvuoro on peruskalliomme kivillä s. . . 43 Suomen luonnonsuojeluliitto . 2 Marjoja, mehiläisiä, punainen mökki ja perunamaa. . 6 Macci Laitala: Muinais-Suomen luonro 1, Kallioperä , luonromme kivijalka . . Sienestäväkin jokamies kulkee pökkelön kupeesta törröttävän käävän ohi aavistamatta, mikä merkitys lahonajalla on luonnon ja ihmisen raloudessa. 43 Luonnon kalenteri 43 Suomen Luonnon ka nsija keskiaukeamaki lpai lu . 11 Tuomo Niemdii ja Heikki Kotiranta : Käävät metsiemme jätehuoltajat . Ny1 ne palailevat, ainakin Itä-Suomeen . . . . Mu11a pihapiiriin pyrkivän "hiirikissan " poluille virirelläänkin rautoja, sillä sitä pidetään pelkkänä kanavarkaana . 30 Uolevi Ska ren: Hi lleri hiirikissa vai kanavaras) 33 "Eduskunnassa ja puoluetoimistoissa ei todella tiedetä, mirä kansa luonnonja ympäris1önsuojeluasiois1a ajattelee" arvelee puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi (s. 42 Oletko nähnyt raida nkeuhkojä kälää ). Sivu! 3637. Maapallon pol11avin ympäristöongelma kosket1aa kymmeniä miljoonia ja uhkaa satoja miljoonia ihmisiä. . SUOM EN LUONTO 117'! J8 . Pakoa menneisyyreen vai askel 1ulevaisuu1een. 40 Trooppiset sademetsät tuhoutuvat . . . Aavikkopaholaisesra ei turhaan puhura. 6 10) . . . Sivuilra 30-32 selviää, miren ylimitoi1e11u kalanruotanro uhkaa luonnonrilaisra Rautalammin rei11iä . 46 Summaries of the Main Arricles 47 Lasten Luonro 48 Kivikö muka mykkää ja eloranta. Luonnonluomaa arvokalaa kansallisvedesrä vai teollisuustuo1et1a rehulla rehevöi1e1ystä viljelyahaasta . . Sivut 3336. . . . Ancero Jiirvinen: Huonoa kuuluu lapintiaiselle . . . . " Punasen mökin mummo " on tehnyl valinransa. 36). . Värikäs kääpäretki rehdään sivuilla 1725 . . SUOMEN LUONTO 1 1979 Vihaako poliitikko lapsia). Pönrröihinkään se ei vielä ole oppinur, mutia yrirystä kanna11aa jatkaa, sekä tiaisen et1ä ihmisen.
Tuossa vasemmalla on kirjailija Juhani Peltosen koti, jonka tontin tämä tie jo pirstoo ja suunniteltu uusi tie jättää kokonaan alleen. YHTEISVOIMIN JA LISÄ VOIMIN Kun saavumme Lahden tielle puhe kääntyy luonnonsuojeluliiton tehtäviin, järjestöluonteeseen ja kehitykseen. Luonto-Liiton työhön jäsenten kasvattamisessa on meidän aikuisjärjestön jäsenten suhtauduttava avoimesti ja yhteistyökykyisesti. 3. Tehtäviä ja valtaa ja vastuuta täytyy hajauttaa kaikkiin liiton portaisiin. Aika vain ei tahdo riittää kaikkiin. Hän on ollut mukana Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksessä Ja nyt luonnonsuojeluliitossa 2 5 vuotta. Suomen Luonto -lehti teki tietenkin jo tuolloin arvokasta herätystyötä. Rauno muistuttaa, että liiton edeltäjä , Suomen Luonnonsuojeluyhdistys toimi kolmekymmentä vuotta. Ainoa häviäjä on luonto ja ihmisen elinympäristö itse. Liittohan on vielä nuon, vasta kymmenvuotias. Viidentoista vuoden aikana alue on muuttunut rauhallisesta pientaloyhdyskunnasta liikenteen solmukohtien kuristamaksi kaupunkilähiöksi. vsk . Käsitykseni on, että LuontoLiiton kerhojen ja luonnonsuojeluliiton yhdistysten toimintaa pitäisi mahdollisimman pitkälle yhdentää kentällä. Puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi on yliopiston opettaja ja tiedemies, joka haluaa välittää ekologista maailmankuvaa ja suojeluasennetta kaikelle kansalle . Jos ympäristöministeriö ei synny, tehdään ympäristönsuojeluhallitus. TYÖTÄ RIITTÄÄ KAIKILLE Matkalla Lammille järjestöpäiville Rauno Ruuhijärvi sanoo pyrkineensä määrätietoisesti eroon liiasta puheenjohtajakeskeisyydestä. Nyt liitto on pyrkimässä ja osmam päässytkin todelliseksi kansalaisjärjestöksi, jonka tehtävä on paljon laajempi. jempaan demokraattiseen käsittelyyn , on hänen periaatteensa. Vuoroin vastustamaton nauru, vuoroin vakava puhe ja kurttuun vetäytyvä otsa värittävät luonnonsuojeluliitonkin tilaisuuksia . Ei puheenjohtaja eikä liittohallitus voi yksin luoda liiton linjaa, vaan se täytyy perustaa laasuoMEN LUONTO 11 7'! 38 . Yksityinen ihminen on tässäkin taas voimaton, ympäristödemokratian sijasta meillä on vain ympäristöbyrokratiaa, Rauno esittelee kotimaisemaansa Korsoa . Mutta jos aivan itseni kannalta ajattelen asiaa, eniten huolta minulle tuottaa Suomen soiden kohtalo. Nukkuvien yhdistysten herättely ja uusien perustaminen on tärkeä tehtävä ennen Y mpäristövuotta 80 . Mutta yhdistys oli liian helsinkikeskeinen ja ehkä liiaksi tieteellisesti pamottunut seura . Hänen työkenttänsä ulottuu kauas Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen ekologian osaston ulkopuolelle. Puheenjohtajan, yliopiston opettajan ja suotutkijan tehtävät tukevat toisiaan luonnonsuojelumielessä. Tämä on niin tärkeä asia, että meidän on hallinnon edistämiseksi luotava uusi strategia. Hän näkee kiireelliseksi ulottaa liiton toiminta kaikkien niiden suomalaisten ulottuville, jotka haluavat kuulua luonnonsuojeluliittoon. Liiton ja Suoseuran yhteisen soidensuojelutoimikunnan puheenjohtajana hän toimi kymmenkunta vuotta, 70-luvun vaihteessa muutamia vuosia luonnonsuojeluliiton neuvoston jäsenenä ja Vantaan ympäristösuojeluyhdistyksen rivijäsenenä, mutta vuoden myös hallituksen jäsenenä . Suotutkijana olen oppinut ymmärtämään soitten luonnonsuojeluarvoja ja olen jo vuosikausia kantanut murhetta siitä että monista yrityksistä huolimatta suojelutoimenpiteet eivät kunnolla käynnisty, on suotutkijan ja biologin, apulaisprofessori Ruuhijärven näkemys. Luonto-Liitto saattaisi tällä tavoin saada meiltä ohjaajia ja tietysti nuorisojärjestö tarvitsee myös taloudellista tukea. Marjukka Kulmanen Tutkija, opettaja ja suojelija Rauno Ruuhijärvi Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana minun on oltava huolestunut kaikista sellaisista luonnonja ympäristönsuojelun asioista, jotka ovat jollakin tavalla menossa vikaan, puolustaa puoli vuotta tehtävässään toiminut Rauno Ruuhijärvi juonteita otsassaan. Biologisen aseman esimiehenä hän ottaa luonnonsuojeluväen vastaan pari kertaa vuodessa myös Lammilla. Miksi luonnonsuojeluliittoa tarvitaan:> Liittoa tarvitaan herättämään ihmisissä vastuuta elinympäristönsä tilasta , alkuperäisen luonnon , sen kasvien ja eläinten ja eliöyhteisöjen säilymisestä ja luonnonvarojen järkevästä käytöstä. Ehkä päällimmäisin huolenaihe on tällä hetkellä ympäristöhallinnon kehittymättömyys ja siihen liittyvä aiheeton poliittinen kiista
Mutta toisaalta sen on pakko etsiä ja tarjota moniin yhteiskunnan ilmiöihin toista vaihtoehtoa , siinä SUOMEN LUONTO 1179 38 . Hän ilmaisee tyytymättömyytensä liiton vähäiseen valtionapuun, joka jo vuosikausia on pysynyt markkamääräisesti samansuuruisena eli siis pienentynyt vuosi vuodelta. Y mpäristövalistus ei tässä suhteessa ole mennyt perille ja uskaltaisin myös väittää, että eduskunnassa ja puoluetoimistoissa ei todella tiedetä mitä kansa luonnonja ympäristönsuojeluasioista ajattelee ja mitä se pitää tärkeänä . Varmasti siitä johtuu, että liiton suhteet viranomaisiin ovat hyvät ja viranomaiset tuntevat myös harrastusta liiton toimintaan. Liitossa on vasta keskusteltu Ympäristövuoden 80 tavoitteista, Rauno huomauttaa ja ilmaisee vain oman näkemyksensä. Mutta liiton kannanotoissa on etusijalla luonnonja ympäristönsuojelun edistäminen eikä mikään muu. Kyllä ne 1u11uja oval, niiscä on oppinuc cietyllä cavalla pitämään ja niiden koh1alos1a murheita kancamaan. Nuorison tämä aate on tavoittanut ja siitä kiitos kaikille , jotka opetuksessaan ovat tätä asiaa esillä pitäneet. Liitto on kansalaisjärjestö , joka ei ole riippuvainen siitä mitä viranomaisten taholla tehdään. Tässä suhteessa parantamisen varaa on sekä vapaaehtoista että virallista luonnonsuojelutyötä tekevillä. Mitä siitä ajattelet. Korjaus olisi ehdottomasti saatava aikaan. 70-luvun alussa virkamiehensä lähinnä vapaaehtoisen luonnonsuojeluliikkeen piiristä. Tästä syystä Suomen ympäristöviranomaisilla on poikkeuksellisen vankka aatteellinen tausta. SUOJELU AATE SYTYTT ÄISJ USEAMPIAKIN Luonnonsuojeluliikkeen sisaanpäinlämpiävyys antaa aihetta vakavaan pohdiskeluun. Tällaisia piirejä ovat hänen mukaansa mm . Luonnonsuojelu on toisaalta säilyttävää , konservatiivista . Mutta pääasia ei ole katsoa taaksepäin vaan eteenpäin ja siinä mielessä kaikkien vuosien tulisi olla tällaisia tehokkaita ympäristövuosia. Luonnonsuojeluliitossa me usein työskentelemme vain toistemme kanssa emmekä ulospäin. maanviljelijäväestö ja metsämiehet. Joka tapauksessa meidän on tehtävä tulevina vuosina paljon luonnonsuojelutyön viemiseksi laajempiin kansalaispiireihin ja että ympäristönsuojelun näkökohdat tulisivat mukaan poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon nykyistä paremmin . Y mpäristövuden 80 viettoon lähdettiin siitäkin syystä, että on kulunut kymmenen vuotta luonnonsuojeluvuodesta 1970 . AATE ON KAIKEN TAKANA Liiton julkisivu riippuu tietenkin tarkastelijasta, Rauno jatkaa , matkan jatkuessa halki harmonisen viljelymaiseman. Liitto on aina saanut apua , hän kiittää. Myös liiton laajaa ulkojäsenkuntaa on hänen mielestään pidettävä tiukemmin tiedon ulottuvilla . Miten sekava tilanne vaikuttaa liiton toimintaan. Onko syy vain meissä itsessämme. " Pomokairaa nii11yvillan siemeneen kypsyessä . Olen varma , että liiton toimintaa ei ohjaa poliittinen ideologia vaan luonnonsuojelun oma aatemaailma. Heräämistä luonnonsuojeluasioihin on tapahtunut aivan riittämättömästi etenkin poliittisten ja taloudellisten päättäjien taholla. vsk.. Ympäristöhallinto on saanut 4 " Olen käynyc noin 1 500 suolla iässä maassa , enkä vain pelkäscään käynyc vaan monilla pickään kulkenuc ja niiscä väicöskirjani 1ehny1. Harkittuaan hetken Rauno lisää , että luonnonsuojeluasioita on tullut viime aikoina hoidettua niin huonosti, että koko luonnonsuojelu on saanut vastustajia sellaisissakin piireissä, jotka muuten saattaisivat tavoitteemme ja ideologiamme ymmärtää. Pitäisin Ympäristövuotta 80 ensisijassa liiton tehostetun toiminnan vuotena , jolloin päästään lähemmäksi kansalaisia ja saadaan heitä mukaan toimintaan luonnon ja ihmisen lähiympäristön puolesta. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö liitossa toimivat ottaisi poliittisia kantoja. VAPAAEHTOISET JA VIRANOMAISET: AUTTAKAA TOISIANNE! Sanot puheenjohtajana eniten kantavasi huolta maamme ympäristöhallinnon sekavuudesta ja tilanteella keinottelusta. Ympäristöhallinnon heikkous näkyy kuitenkin siinä, että liitolle on jäänyt tehtäviä, joita myös viranomaisten tulisi hoitaa: ympäristövalistus, muu tiedotus , osin ympäristökoulutuskin, Rauno luettelee. Esimerkillistä yhteistoimintaa voisi harjoittaa luonnonrauhoitustyössä. Liittoa pidetään joillakin tahoilla radikaalina. TEHOSTETUN TOIMINNAN VUOSI 1980 Järjestöpäivien tarkoituksena on valmistella huolella kansainvälisestikin vietettävä Y mpäristövuosi 80. Puhutteleeko luonnonsuojelu tämän päivän ihmistä) Puhuttelee se, kunhan vain tietoa saataisiin paremmin leviämään
Meidän, jotka teemme kompromisseja useammin kuin ehkä olisi viisastakaan, on kuitenkin hyvä muistaa , että usein juuri yhden asian ihmiset vievät maailmaa ennen eteenpäin, näyttävät suuntaa. Voidaanko puhua erityisestä luonnoosuojeluaatteesta, ideologiasta' Mielestäni luonnonsuojelutyön aatteellisesta sisällöstä keskustellaan aivan liian vähän . Työni on siis antoisaa ja mielen5. yhden asian ihmisiä, mielipiteet ovat usein hyvinkin jyrkkiä. vsk. '' mielessä se on uutta etsivää ja edistyksellistä. Olen varma, että kasvaminen luonnonsuojeluideologiaan mukaan tapahtuu lähinnä alkuperäisluonnonsuojelun alueella ja se tulee aina olemaan keskeinen osa luonnonsuojelutoimintaa. "Ympäristöhallinnon heikkous näkyy kuitenkin siinä, et1ä liitolle on jäänyt tehtäviä, joita myös viranomaisten tulisi hoitaa: ympäristövalistus, muu tiedotus, osin ympäristökoulutuskin. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joita pidän tärkeinä ja olen huomannut että oppilaani ja työtoverm1 ajattelevat samoin. Bertrand Russel sanoi kerran jotain tähän tapaan: "mitä hyvänsä arvot ovatkin, ne eivät ainakaan ole koneita . SUO MEN LUONTO 1/ 79 38. Valitettavasti vain luonnontutkijat eivät ole riittävästi kiinnostuneita suojelusta, vaikka suojeluun loppujen lopuksi liittyvät ne perimmäiset kysymykset, joihin tutkimuksessa on otettava kantaa. Liiton jäsenten on kannanottoja esittäessään syytä harkita miten asia parhaiten menee perille, mikä tuottaa tuloksen. Se on edelleenkin menestyksellisin luonnonsuojeluohjelma mitä tässä maassa on sitten vuoden 1956 luonnonja kansallispuistojen perustamisen saatu aikaan. Tässä suhteessa emme ole erityisen taitavia, hän myöntää. Se on tietyllä tavalla heitteillä, yksityisen yritteliäisyyden varassa, Raunon otsa vetäytyy taas kurttuun . Nykyisen Lokan altaan hukut1ama Sompio on ollut Rauno Ruuhijärvelle tärkeä tutkimuskohde ja luonnonsuojeluheräämisen tyyssija: " Valitetlavasti vain luonnontutkijat eivät ole riittävästi kiinnostuneita suojelusta, vaikka suojeluun loppujen lopuksi liit1yvät ne perimmäiset kysymykset, joihin tutkimuksessa on otetlava kantaa. Hän selventää käsitettä luonnonsuojelu : sen perustan muodostavat luonnontutkimus ja biologia, luonnonsuojelu on sitten tapa soveltaa tätä tietoa. Suru on meidän ihmisten.'' Perimmältään on siis kysymys elämän kunnioittamisesta ja säilyttämisestä ja elämisen laadun arvostamisesta tietyn aineellisen elintason sijasta. Kyllä sen keskeinen tavoite liittyy elämisen laatuun. Ja erityisen ikävää on se, että meillä Suomessa luonnonsuojelun tutkimus ei kuulu minkään olemassaolevan tutkimuslaitoksen tehtäviin eikä edistettäviin asioihin. Rauno johtaa talvisin Töölönkadun työhuoneestaan ja kesäisin Lammilta käsin kahta suurehkoa tutkimushanketta. Rauno Ruuhijärvi on ollut puheenjohtajana Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suoseuran yhteisessä soidensuojelutoimikunnassa, jossa luonnonsuojelupiirien lisäksi on ollut soiden käytön vahva edustus. Ei ympäristösuojelukaan ole vain tuulimyllyjen tai aurinkoparistojen rakentamista. " Mielestäsi siis huolehtiminen ihmisen elinympäristöstä ei riitä' Tietenkin meidän on aina mietittävä ketä varten luontoa suojellaan ja kuka siitä loppujen lopuksi eniten hyötyy. TUTKIJA-OPETTAJASUOJELIJA Puhe kääntyy tutkimustyön ja luonnonsuojelun yhtymäkohtiin, nyt jo lähellä Lammin biologista asemaa. Luonnonsuojelutoiminta näyttää keräävän piiriinsä ns. Rauno sanoo itse oivaltaneensa tämän jo vuosikymmeniä sitten ruotsalaisen runoilijan ja luonnontutkijan Sten Selanderin sanoista: ''Kun viimeinen karhu Pohjolasta kuolee niin ei tuo karhu sitä osaa surra. Toinen on luonnontilaisten ja metsäojitettujen ja lannoitettujen suoekosysteemien vertaileva tutkimus ja toinen liittyy Lammin Pääjärven ekologiseen tutkimukseen. Hän opettaa myös kasviekologiaa biologeille, myös maastossa. Aikanaan viime vuosikym menen vaihteessa me saimme ai kaan valtion maiden soidensuojeluohjelman, joka johti yli 200 000 hehtaarin suoja metsäalueiden rauhoittamiseen metsähallituksen päätöksillä
SisämisuoMEN LUONTO 117'1 JS vsk .. Hän opettaa siellä kesäisin ja johtaa tutkimustöitä . LUONTO EI OLE YKSIOIKOINEN Eräs vastaaja totesi, että kysymyksemme "olivat varsin yksityiskohtaisia ja yksioikoisia ''. Tämän ohella tulisi maaja metsätalousministeriöstä kehittää uusiutuvien luonnonvarojen ministeriö, jonka vastuulla olisi kasviston ja eläimistön suojelu , luonnonvarojen moninaiskäyttö ja kansallispuistot. Liberaalinen Kansapuolue: Ympäristön pilaantumiseen ja saastumiseen liittyvät toiminnot , vesien, ilman ja maaperän suojelu , tulisi saattaa yhteen. Ainoastaan Kristillinen Liitto jätti vastaamatta. Ruotsalainen Kansanpuolue: Olemme jo monta vuotta esittäneet erityisen ympäristömm1steriön perustamista Keskustapuolue: Nimenomaan käsitteeseen ' 'ympäristön hallinnon keskittäminen" liittyvä äärimmäisen keskitetty hallintomalli ei ole mielestämme luonnoneikä ympäristönsuojelun kannalta paras vaihtoehto. Luonnonsuojeluun ja ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista päättävät kuitenkin poliitikot, puolueisiin sitoutuneet ihmiset. Tämä voisi Suomen oloissa tapahtua parhaiten perustamalla Ruotsin esimerkin (Naturvårdsverket) mukaisesti vesihallituksen tarjoamalta pohjalta työvirasto . Raunon perheeseen kuuluu biologianopettaja-vaimo ja kolme poikaa. Uuden mm1steriön tehtäviin tulisi kuulumaan säädettävän ympäristönsuojelun puitelain mukaisesti alan koordinointi ja valvonta , kansainväliset yhteistyökysymykset, ilmansuojelu, vesiensuojelu, meluntorjunta , öljyvahinkojen torjunta sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu . Kyllä ne tuttuja ovat, niistä on oppinut tietyllä tavalla pitämaan ja niiden kohtalosta murhetta kantamaan . Viidentoista vuoden kuluttua eläkkeellä hän tekee mitä itse haluaa. EN OSAA SANOA EI Rauno tunnustaa kuuluvansa n11hin miehiin , jotka eivät osaa sanoa "ei" silloinkaan kun näin pitäisi tehdä. En erityisesti nauti julkisuudesta . 1 500 SUOLLA OLEN KÄYNYT Olemme perillä Lammin biologisella asemalla; Raunolla on siellä toinen tärkeä luottamustoimi, esimiehen tehtävä. Tämän ministeriön toimialaan kuuluu jo nyt kokonaisuudessaan uudistuvien luonnonvarojen ja luonnonsuojelun hallinto. Kaikista kysymyksistä ei ole olemassa puolueiden virallisia kantoja ja vastaukset pyöristyvät helposti. Toisaalta ymmärrän , että puheenjohtajan täytyy tässä suhteessa olla valmis toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja unohtamaan omat halunsa. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MIELEKÄSTÄ VAI EI Suomen Luonto: Pitäisikö puolueenne mielestä maamme ympäristöhallinto keskittää ja jos, niin minkä ministeriön alaisuuteen. Olen käynyt noin 1 500 suolla tässä maassa, enkä vain pelkästään käynyt vaan monilla pitkään kulkenut ja niistä väitöskirjani tehnyt. Eikä luonnonsuojelu ole sitoutunutta. Sitähän ne toki ovat. Ekologisesti keskeiset luonnonsuojelun, ympäristönsuojelun ja luonnonvarainhoidon tehtävät voidaan mielestämme tehokkaimmin toteuttaa vahvistamalla maaja metsätalousministeriön asemaa maamme luonnonvarammm1steriönä. Nykyisen Lokan altaan hukuttama Sompio on ollut hänelle tärkeä tutkimuskohde Ja luonnonsuojeluheräämisen tyyssija. Luonto ei kuitenkaan ole yksioikoista , joten helppoa vastaaminen ei ole. Viihdyn paremmin, jos saan vaikuttaa toimintaan taustalla. Lapin soilla hän kuitenkin käy joka kesä innostuttuaan asiasta jo koulupoikana. Niinpä hänellä ja perheellä ei myöskään ole lomanviettoon liittyviä huolia. Luontoharrastus on meillä siirtynyt poikiinkin , emmekä juuri muuta vakavammin harrasta , hän vitsailee ja mainitsee vielä retkeilyn ja valokuvauksen . Kysyimme suurimmilta puolueilta näin vaalien alla käsityksiä muutamista ympäristönsuojelua edistävistä hankkeista sekä joistakin periaatteellisistakin kysymyksistä. kiintoista, ei vähiten sen takia että jatkuvasti tapaa nuoria lahjakkaita ihmisiä ja säilyttää samalla omankin aktiivisuutensa. Epäilemättä ympäristönsuojelun tehtäviä on edelleen hoidettava useammassa mm1steriössä ja muussa hallintoyksikössä . Koko ympäristöhallinnon, sanan laajassa mielessä, keskittäminen ei ole mielekästä eikä mahdollista. Kansallinen Kokoomus: Ympäristöhallintoa tulee keskittää tavoitteena ympäristöministeriön aikaansaaminen. Naurahtaen hän pukee haaveensa persialaisen runoilijan Omar Khaijamin säkeisiin : " Vain runokirja , viiniä ja leivänpuolikas, lampaanreittä kappale ja kaksin kerallas, kedolla, tuttu , tuttavin , ken valtikkaansa vaihtaisi ei siihen kuningas." D 6 Sanna Wirtavuori Puolueet ympäristöstä: Puheet yhtä, • teot toista Luonto ei ole poliittinen
Alueen maaja mecsätalouskäytön mahdollisuuksien vähenemisestä maanomistajalle aiheutuvat capp10t on korvattava, ellei aluetta hankita yhteiskunnan omistukseen. Kok: Jouduttaessa vaurioittamaan suomalaista harjumaisemaa taloudellisista syistä on käytön jälkeen noudatettava ennallistamisen periaatetta. Skdl: Valtakunnallisen inventaarion perusteella pitäisi laatia lista maiseman , vesitalouden tai muun vastaavan yleisen edun takia suojeltavista kohteista. tava kalastuslainsäädännön yleisen järjestämisen yhteydessä, jolloin voidaan turvata kalavesien hoito . Harjujemme säilyttämiseksi on myös tutkittava muut soranhankintakeinot (merihiekka), ja kehitettävä mm . Rkp: Myös harjut on käytettävä moninaiskäytön periaatteen mukaisesti. Mainittuja jokia ei tulisi rakentaa. Suomen Luonto: Onko Ounasjoki, Vuotos, Kitinen , Ruunaankosket, Pyhäjoki ja Lestijoki rakennettava . Kepu: Kaikkien ehtyvien luonnonvarojen kuten harjujen sisältämän soran käyttöä on kaikin keinoin hillittävä. Esimerkiksi Kitisen rakentaminen on siten suorastaan suotavaa . ONKO HARJUJA SUOJELTAVA LAKISÄÄTEISESTP Suomen Luonto: Miten harjujen suojelu on järjestettävä. Kaiken soranoton pitäisi tapahtua valvotusti (luvanvaraisesti) ja myös rakentamisessa ja metsien käsittelyssä pitää harjujen emy1sarvot ottaa huomioon. Arvokkaimmat harjut olisi kokonaan rauhoitettava ympäristöä suuresti muuttavilta toimenpiteiltä. PILKKIMISELLE ENIMMÄKSEEN KYLLÄ Suomen Luonto: Onko pilkkiminen saatava jokamiehen oikeudeksi1 Kok: Kyllä. Tällöin on kuitenkin tarvittaessa lainsäädännöllisin toimenpitein suojattava kalakannan laadulliseen ja määrälliseen kehittämiseen käytetyt vesialueet. Lähivuosina näköpiirissä olevilla hintasuhceilla muut sijoitukset energiantuotantoon ja -säästoon antavat suuremman hyödyn kuin vesivoiman rakentaminen , jolla aikaan.saatavat työpaikatkin olisivat vain tilapäisiä ja erittäin kalliita. Lkp: On, onkimiseen rinnastettavalla tavalla. Kepu: Pilkkiminen on jo sikäli jokamiehen oikeuteen kuuluva , että kuka tahansa, joka haluaa piikkiä , voi saada siihen luvan. Kitisen rakentaminen saattaa 7. Rkp: Uusia jokia ja vesistöjä ei tulisi ottaa vesivoiman palvelukseen . Lkp: Jäljellä olevat luonnontilaiset kosket tulisi säilyttää suojelutarkoituksiin. vsk. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto: Kyllä , ympäristöministeriön alaisuuteen . seutukaavoituksen mahdollisuuksia harjujen suojelemiseksi. Kok: Rakentamaton vesivoima tulee pääosin jättää ottamatta käyttöön taloudellisesti heikkotuottoisena ja sen vuoksi, että rakentamisen ympäristönsuojelulliset ja maisemalliset haitat ovat korvaamattomia. Sdp: Soranotto on tehtävä luvanvaraiseksi. Painotamme , että paikallisten, uudistuvien luonnonvarojen hoidosta ja hyväksikäytöstä huolehtivien ihmiseen mielipiteille on annettava hankkeiden toteuttamista harkittaessa ratkaiseva merkitys. Sora-alueiden käyttösuunnitelmia on laadittava. Kokemukset Ahvenanmaalla osoittavat kuitenkin hyvin selvästi, että vapaa-aikakalastajien kalastusmahdollisuuksia voidaan ratkaisevasti parantaa tekemällä pilkkimisestä jokamiehen oikeus. Sdp: On. Katsomme , että on ensisijassa turvattava ammattikalastajien toimeentulo. Vasta sen jälkeen on syytä puhua pilkkimisen oikeudesta, sen laajentamisesta. Usean vesivoiman rakentamishankkeen toteuttaminen merkitsisi korvaamattomien luonnonja kulttuuriarvojen menetystä . Katsomme, että kysymys on järjestetsuoMEN LUONTO J /79 38 . Altaiden rakentaminen yksipuolisesti voimatalouden tarpeisiin ei ole perusteltua. Harjuja on myös muodostettava I uonnonsuojel ual ueiksi tai sisällytettävä niihin . Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: Tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi ministeriö , joka on riippumaton luonnonvaroja käyttävien elinkeinojen etujen ajamisesta, siis erityinen ympäristöministeriö, jolle kuuluvat myös alueiden käytön suunnittelua ja rakentamisen valvontaa koskevat asiat sekä mahdollisuuksien mukaan asuntoasiat , jolloin ministeriö olisi asuntoja ympäristöministeriö . Kalastuslakikomiteassa puolueemme edustaja ei ole puoltanut vapaa-aikapilkkimisoikeu tta. Kepu: Vesivoimahankkeiden toteuttamisessa tulisi rajoittua n11hin vesistöihin, jotka eivät ole enää · luonnontilassa. Lkp: Kannatamme periaatteessa Suomen luonnonsuojeluliiton harjujensuojeluohjelmaa. Rkp: On nurinkurista , jos oikeutta pilkkimiseen pidetään kalastuksen kipeimpänä ongelmana. Tärkeimmät harjut tulee saattaa lakisääteisen suojelun piiriin, ja muilla harjuilla soranoton toteuttaminen on järjestettävä niin, ettei nykyisenlaisia maisemahaittoja esiinny. Näissä kaavoissa on osoitettava alueet, joita on suojeltava sekä alueet, joita luvanvaraisesti ja keskitetysti voidaan käyttää soranottoon. Jokamiehen oikeuden tulisi ensisijaisesti koskea kunkin kunnan omia asukkaita. Mahdollisuuksia virkistyskalastukseen on muutoinkin lisättävä, silloin kun se voi tapahtua ammattikalastuksen etuja loukkaamatta. nisteriön yhteyteen kaavaillut "yqipäristöhallinnon " tai "ympäristönsuojeluhallinnon'' mallit ovat keskittyneen ja keskittyvän yhteiskunnan hallintomalleja, joita ekologisesta näkökulmasta katsoen on kavahdettava. PERIAATTEESSA EI VALJASTETA , KÄYTÄNNÖSSÄ ... Skdl: Kyllä. Yksittäisiin hankkeisiin puolue ei ole ottanut virallista kantaa. Sdp: Vesivoiman rakentamisella ei ole ratkaisevaa merkitystä maamme energiahuollolle, siksi vähän säänoöstelemättömiä tai rakentamattomia vesiä meillä enää on
Pohjanmaan jokien, siten myös mahdollisesti Pyhäjoen ja Lestijoen, järjestelyä on perusteltua jatkaa vain siltä osin , kuin tulvasuojelu vaatii ja ne tukevat mielekkäästi työllisyyttä sekä voidaan taloudellisesti perustella. vsk.. Rkp: Käyttöä on säänneltävä niin, että vahingolliset vaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Kokoomus: Pitäisi kieltää kokonaan . Luonnon ekologista tasapainoa eivät vesakontorjuma-aineet ainakaan edistä. Harkinnan , ts. Skdl: Koskia ja jokia, joiden rakentamisesta saatava hyöty on niiden luonnontilaiseen arvoon verrattuna vähäinen , ei pitäisi enää rakentaa. Käyttöä jyrkästi kieltävää lakia ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Tästä näkökulmasta on tarkasteltava myös kysymyksessä mainittuja kohteita. MYRKKYJEN KÄYTTÖÄ ON VÄHINTÄÄNKIN RAJOITETTAVA Suomen Luonto: Miten puolueenne mielestä vesakkomyrkkyjen käyttöä pitäisi rajoittaa vai pitäisikö ne kieltää kokonaan. Ellei 8 SUOMEN LUONTO J / 79 38. tulla kysymykseen. Kepu: Puolueessamme on voimakkaasti ajettu vesakkomyrkkyjen lentolevityksen kieltämistä ja saamista hallintaan . Kumien itsemääräämisoikeutta tulisi näissä asioissa vahvistaa. Lkp: Torjunnassa tulisi suosia mekaanisia menetelmiä , jo työllisyyden vuoksikin . Vuotoksen allashanke edellyttää lisäselvityksiä. lupahakemuksen käsittelyn tulisi kuulua niille , joita asia eniten koskee , eli kunnille (kunnanhallitus tai valtuuston määräämä muu toimielin). Sen sijaan vesakkohävitteiden käyttö maasta käsin ei aiheuta sen kaltaisia vauno1ta kuin laaja lentolevitys. Siitä voi olla haittaa työllisyydelle sekä luonnontuotteiden (marjat, sienet) käytölle sekä luonnon virkistyskäytölle. Ounasjoen ja Ruunaankoskien luonnontila olisi turvattava lainsäädäntöteitse. Sdp: Kemiallinen vesakontorjunta olisi tehtävä luvanvaraiseksi . Eräiden vesakkomyrkkyjen käyttö tulisi kokonaan kieltää
ka1tan kansa/Jisp uiston Perustamiseksi , Kok: Ky//ä. SkdJ: Lentoruisk utukset sekä 2, 4, 5-T:n käyttö on kiellettävä . nen muuta luontaista loudesta elä'. oon. taskutus), jossa myrkky mahdolli. Sdp: Kyllä. ree/Jinen tehtävä·. IYttäisi mää'täene mmistöä. SkdJ: Koilliskair an kansallispu is. tällaista jä·rjestelyä· saada · aikaan mm. maan lain säätämistä· kemiallise n vesakonto rjunnan kokonaan kiel. sienestyks en ja ulkoilu n arvot Pitää tässä· aina Ottaa huomi. ton Perustami nen on tärkeä· ja kii. Marjastuksen. (Sj j Dl 01 9. Rkp: Ky//ä, mutta Paikallisen vä·estön edut on kuitenkin otettava huomioon . ki jbidenkin Puolueide n mielestä· olisi sä·ädettävä · Perustusla in sä·ätä·misjärjesty ksessä (määräene mmis. siksi, että· siitä säädettävä la. Alueen rajoja mää'titeltä essä tulee Ottaa huomioon Paikallisen , en. tällä) . Jos myrkkyä käYtetään, olisi valittava levitysmen ecelmä· (esim. tämiseksi, mikä laki tuskin ede1. KYLLÄ KOJLLJSK AJRALLE Suomen luonro: Onko Puolueen. Kepu: Kannatam me ehdotusta . on ryhdyttävä · harkitse. lkp: Ei kommentt ia. simman vähäisessä määrin leviää ei-toivottu ihin kohteisiin. vä·n väestön mielipide. ne_ valmis sääcä·mään lain Koi/lis
Kepu: Kemi Oy: n talouden kohentamiseen ei olisi pitänyt käyttää osittainkaan luonnonsuojelumäärärahoja. LISÄÄ VAROJA SUOJELUALUEIDEN OSTOON Suomen Luonto: Pitäisikö puolueenne mielestä määrärahoja maan hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoituksiin lisätä ja jos, niin kuinka paljon (6 milj . Luonnonsuojelu ystävällisiä kansanedustaj ia löytyy vasemmalta oikealle. Kepu : Vapaaehtoista työtä luonnonja ympäristönsuojelun h yväksi on lisättävä . Nykyinen määräraha ei ole läheskään riittävä . Sdp: Jotta luonnonsuojelualueittemme verkko saataisiin kattavaksi ja edustavaksi , on yksityismaitakin hankittava . Lkp: Määrärahojen tulisi perusteltuihin tarpeisiin olla riittävät. Määrärahoja on saatava lisää. Sdp: Menettely on epäilemättä kyseenalainen . Kokonaistarve lähivuosina lienee 20-30 milj . Mitä mieltä puolueen ne on menettelystä' Kok: Luonnonsuojeluun osoitetut määrärahat on myös käytettävä täysimääräisinä luonnonsuojelutarkoituksiin. LISÄÄ V ARO JA VAILISÄ Ä TYÖTÄ 1 Suomen Luonto: Pitäisikö puolueenne mielestä valtion tukea vapaaehtoiselle luonnonsuojeluliikkeelle lisätä . Tavoitteena olisi pidettävä vähintää nkin nykyisen tuen reaalinen kaksinkertaistaminen. Tai pitäisikö sanoa päinvastoin : luonnonsuojeluvihamielisiä kansanedustajia .. SUOMEN J UONTO 1 /7 9 38. Lkp: On . Puolueemme kansanedustajat ovatkin tehneet aloitteita sen nostamiseksi . 0. Rkp: Kyllä , olemme tämän vuoden budjettiin ehdottaneet 2 ,8 milj . Kok: Esitetty m ääräraha on taloudellinen tilanne huomioon ottaen kohtuullinen . Hallituksessa ei valitettavasti ole voitu päästä yhteisymmärrykseen näiden esitysten hyväksymisessä, vaan määrärahat ovat edelleen riittämättömät. Rahat on pyrittävä siirtämään takaisin luonnonsuojelun käyttöön , so. mk:n lisäystä Kepu: Maatalousministeriö on esittänyt viime vuosina huomattavien määrärahojen varaamista maan hankkimiseksi luonnonsuojelurarkoituksiin. Riittävän laajojen alkuperäistä luontoa edustavien alueiden säilyttäminen koskemattomana on tärkeää, sillä kerran tuhottua luontoa ei saada takaisin . Rkp: On. Rkp: Uudessa ympäristöpoliittisessa ohjelmassamme kannatamme valtion tuen lisäämistä vapaaehtoiselle luonnonsuojeluryölle. Kok: Vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön tukeminen ja sen toimintamahdollisuuksien turvaammen on tärkeää . Nyt on sovittu , että Kemi Oy: lle annettu tuki saadaan korvatuksi suojelualueiden perustamisella yhtiöltä valtiolle tulevia maita käyttäen. Vielä tärkeämpää on kuitenkin lisätä puolueiden sisällä luonnonsuojelutietoutta ja siten myönte1sempaa asenno1tum1sta luonnonsuojeluun eli lainsäädännön kehittämiseen ja resurssien lisäämiseen. Mäkisen aloitteesta. ottaneet asian esi lle eduskuntakyselyssä. vsk.. Suurin osa tarvittavista lisävaroista lienee löydettävissä maaja metsätalouden pääluokasta, jos tahtoa etsimiseen on riittävästi. mk v. Kepu: On kiirehtinyt ja kiirehtii . Sdp: Pitäisi . Rkp: Olemme su htautuneet kielteisesti menettelyyn ja mm. Lkp: Määrärahat ovat pahasti alimitoitetut. 10 Sdp: Katso edellistä vastaustamme. Samalla on estettävä, ettei työlle m yönnettävää yhteiskunnan tukea käytetä puoluepolitiikan ajamiseen tämän h yvän asian kustannuksella. mk vuodessa, ja tähän olisi päästävä sangen pian. 1971 puolueemme silloisen kansanedustajan V. luonnonsuojelutarkoituksiin käytettävän maan hankintaan . Skdl: Pitää lisätä tuntuvasti. KIIRETTÄ SUOJELUHANKKEILLE Suomen Luonto: Onko puolueenne valmis kiirehtimään suojelualueiden hankkimista' Kok: Kyllä. 1979). Skdl: Kyllä. KAIKKI VASTUSTAVAT MIKSI NÄIN KÄVI 1 Suomen Luonto: Kemi Oy :n taloutta kohennettiin luonnonsuojelumäärärahoilla, 2 ,3 milj. Luonnonsuojeluväen mustat ja valkeat listat ja eduskunnan äänestyspöytäkirjat tietävät kertoa , että nykyinen pian entinen eduskuntamme on luonnonsuojelullisesti läpitunkevan kielteinen . Lkp: Luonnonsuojelumäärärahat tulee periaatteessa käyttää osoitettuihin kohteisiin . D Puo lueiden puo lesta vastasivat: Sdp Markku Hyvärinen Kok Kimmo Kajaste Kepu Pekka Salli la Lkp Samu li Miettinen Rkp Gu y Lindström Skdl Pekka Saarnio Sanna Wirtavuori on Free lance -toimiccaja ja Luonnonsuojelun kevå"ckonsenin ciedoccaja. Varoja tarvitaan myös virkistysalueiden hankintaan . Puolueemme on aivan erityisessä vastuussa tästä määrärahasta, koska se saatiin valtion tuloja menoarvioon ensi kerran v. mk :lla. Äänestäjä: tarkista ehdokkaasi kanta Sinulle tärkeissä kysymyksissä. Seuraa myös, että annetut lupaukset toteutuvat. Ratkaisuun päädyttiin valtiovarainministeriön vaatimusten johdosta. Skdl: Muutoinkin niukat luonnonsuojelumäärärahat pitää käyttää vain luonnonsuojeluun . Pyrkimys olisi valtiontalouden sallimissa puitteissa päästä suhteellisesti pohjoismaiselle , lähinnä Ruotsin tasolle. Skdl: Kyllä . TODELLISUUS ON TOISTA Ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa rakoilee ryhmäk uri eniten
Suomen peruskallio on ikivanhojen, eroosion jo lähes tasaiseksi kuluttamien vuorijonojen juurialuetta. Koko neljän miljardin vuoden aikaa syntymästä aina kambrikauden alkuun (600 milj . Sitä kutsutaan yhteisnimellä peruskallio. Ennen häntä oli uskottu, että geologiset muutokset aiheutuvat 11. Ylityöntöalueilla kerrosjärjestys on peräti ylösalainen: nuorimmat alinna. Poimutuskin on ollut niin voimakasta, että alunperin vaakasuorat kerrokset saattavat nyt olla pystyjä. ,sk_ vanhat kivet ovat nyt yhtenä kaaoksena: erilaisia kiteisiä, muuttuneita liuskeita, joiden alkuperää on miltei mahdotonta varmasti määrittää. Maapallon vanhimmat mineraalit ovat vähintään 3 600 miljoonan vuoden takaa. Kivijalkamme kertomuksen tulkinta on vielä alkuvaiheissaan, kuva maamme vanhimmasta menneisyydestä tulee vielä täsmentymään. Nopeasti Maa sai kiinteän kuoren. erikseen. vuotta sitten) kutsutaan prekambrikaudeksi. graniitteja. Se on osa ns. Kaaoksesta paljastuu kuitenkin tarkastelijalle muinaisen maailman hajalleen pirstoutunut raunio. Peruskalliomme on palapeli, jonka jokainen pala on tutkittava Retki luontoon on kuin käynti museossa: näytteillä on eri-ikäistä luontoa, elävää ja elotonta. Nämä SUOMEN LUONTO 1179 38 . Joukossa on vaihteleva määrä syväkiviä, mm . balttilaista kilpeä", joka viettää loivasti kaakkoon ja etelään painuen siellä nuorempien kerrostumien alle. MAAPALLO SYNTYI ilmeisesti avaruuden pölystä tiivistymällä noin 4 600 miljoonaa vuotta sitten (yhtä vanhaa on myös Kuun pöly). Matti Laitala M uinais-Suomen luonto I Kallioperä, luontomme kivijalka Kivet kertovat menneisyydestä. ''NYKYISYYS ON MENNEISYYDEN AVAIN'' Tämä skotlantilaisen James Huttonin 1700-luvun lopulla kehittämä ajatus auttaa ratkaisevasti muinaisen maailman rakentamissa. Vasta sitten se on sijoitettavissa paikalleen, kokonaiskuvaa täydentämään. Oma kallioperämme on ikivanha, vanhimmilta osiltaan noin 2 800 miljoonaa vuotta. Näiden aikana maamme on ehtinyt kokea monenlaisia vaiheita: kaksi kertaa on syntynyt vuoristo ja kahdesti vuoristo on tasoittunut, välillä Suomi on lainehtinut merenä, on ollut tulivuoria, kuumia lähteitä, mahtavia maankuoren siirroksia, aavikoita. NYKYINEN KALLIOPERÄMME : SEKOITETTU PALAPELI Pääosa Suomen kallioperästä syntyi prekambrikaudella. Näkymien varaan voidaan perustaa kiehtova geologinen luontopolku, joka havainnollistaa kulkijalle, kuinka peruskallio jähmettyi miljardeja vuosia sitten, kului ja lohkeili aikojen saatossa, hioutui jääkausien aikana ja lopuksi verhoutui nykyiseen kasvipeitteeseensä
KIVI KERTOO IKÄNSÄ Kallioperän kertomuksen kiinnekohtia ovat kivien ikäjärjestys, kerroseli sedimenttikivien alku12 perä sekä kerrostumisen vaiheet ja olosuhteet. Jos kivessä on fossiileja, eliöjäänteitä , nekin auttavat iänmäärityksessä. Rundschau 1971, mukaan). Siksi ne ovat aina tärkeitä tutkimusja suojelukohteita. .... Kahden kivilajin rajakohdassa eli kontaktissa on vanhempaa kiveä se, joka on murskaleina toisen sisässä tai jonka toinen jyrkästi leikkaa. u :~ i l>: ,.._ . ~ E i_,c;r.,.~-. Tämä näkyy esimerkiksi kivissä säilyneissä alkuperäisrakenteissa (tämän aukeaman kuvat) . Muutokset ovat hitaita ja vaativat tavattoman pitkiä aikoja. (Ahti Simosen, Geol. ,sk.. Nykyisyys on menneisyyden avain: miljoonia vuosia sinen vaikunivat samat voimat kuin nykyäänkin . Kivissä on säilynyt alkuperäisiä rakenteita , kuten aaltojen merkkejä, virtauksen aiheuttamia kerroksia, kerrostumisrakenteita jne. Vasta viime vuosikymmeninä on päästy todellisiin ikiin . äkillisistä luonnonmullistuksista. Sedimenttikivissä kerrosten järjestys ja koostumus kertovat ikäsuhteistakin . Näillä menetelmillä saadaan yleensä selville vain suhteellinen ikä: tiedetään, mikä kivi on vanhempaa kuin toinen. Vasemman reunan ikäasteikko on suurpiirteisesti miljoonissa vuosissa, ja oikealla on kerrottu kunkin kallioperämme suurmuodostuman syntyikä. Hän oivalsi, että luonnossa ovat ennen vaikuttaneet samat voimat kuin nykyäänkin. Vasemmalla on aallon merkkejä vuonon rantahiekassa, oikealla 2 000 miljoonaa vuotta vanhempia aallonmerkkejä Pyhätunturin kvartsiitissa. Tällaisten muotojen säilyminen maankuoren myllerryksissä on harvinaista. '"c: 1> :'. IKÄ MILJOONISSA VUO SISSA 500 1 SOKLIN KARBONATIITTI SKANDINAVIAN VUO RISTO AHVENANMAAN KALKKIKIVI -1 SATAKUNNAN DIABAASIJUONET SATAKUNNAN HIEKKAKIVI JA MU 7 HOKSEN MUODOSTUMA 1500 RAPAKIVI 2000 2500 Kallioperämme historia pähkinänkuoressa. Kivessä oleva radioaktiivinen SUOMEN LUONTO 1/7'138. {. E ·e: ., ½.
--Ikä milj . Vastaavasti syntyy hiekasta hiekkakiveä, kvartsi hiekasta kvansiittia ja savesta savikiveä . Ahti Simosen 1971 mukaan. Syvälle maakerroksiin hautautuneisiin sorapatjoihin saostuu liikkuvista pohjavesistä hitaasti piiyhdisteitä tai kalkkia, jotka kittaavat soran kiinteäksi kiveksi. Valtaosa kallioistamme on syntynyt svekokarelidisen poimutuksen yhteydessä, (kartan vaaleat alueet paitsi 5 ja 6). ,, , , --' ._ --, ,~i~S~j~ ;i;f J;~"!;:if ?t;l!l J 1 !;~ ---,:f~;~ HEL INK SUOMEN LUONTO 117'J J8. vuotta 1 a 26002800 16 19002200 J C 26002800 2 3 4 5 6 18001950 1700 1300 ,, ' 1 'c-:~~\1~\n , 1111 \ " ~~ , . Nämä ovat maamme vanhimpia kiviä, 2600-2800 miljoonan vuoden ikäisiä . 1 Vanhoja liuskeita ja gneissejä (lb granuliittia) . Jatulimantereen eli vanhan pohjan. 6 Kalliperän vajoamiin kerrostuivat 1 300 miljoonaa vuotta sitten nyt Satakunnan hiekkakivenä ja Muhoksen muodostumana tunnetut sedimentit. aine muuttuu tunnetulla nopeudella toisiksi alkuaineiksi . Nyt tämä vuoristo on poissa, mutta sen juuriaan myöten kuluneet pohjat ovat yhä näkyvissä vahvasti suuncautuneina ja ruhjeisma graniittigneisseinä. Karelidinen liuskevyöhyke (2) ja Svekofennidinen liuskevyöhyke (3), (yhteisnimellä Svekokarelidit) osoittavat muinaisten vuoristojen kulkua . Tämän vanhojen kivien alueen katkaisee Lapissa nuorempi granuliittialue, joka kaartuu Saarise13. (kartan mustat alueet) . Mittaamalla lähtöja tytäraineiden (lyijyn eri isotoopit, lyijy ja uraani , kalium ja argon) suhteita saadaan selville, milloin kivi on viimeksi ollut sulassa tilassa. Osittainenkin sulaminen _ palauttaa yleensä tämän radioaktiivisen kellon nollille, kivi siis nuorencuu 1 2 800 MILJOONAA VUOTTA SITTEN kohosi mahtava , Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuva poimuvuoristo . Vasemmalla Jurmon rantasomerikkoa , oikealla sorasta syntynyttä kiveä , konglomeraattia . Samassa vuoripoimutuksessa kallioperään tunkeutui valtavat määrät magnaa, joisra syntyneet syväkivet (4) kattavat suucen osan Sisä-Suomesta. vsk Maamme vanhimpia kiviä ovat kartan mustapohjaiset alueet , jotka muodostavat ns. 5 Rapakivimagna purkautui kallioperään vasta parisataa miljoonaa vuotta myöhemmin, mutta sekin on jo ehtinyt paljastua
Usein nämä juonet esiintyvät parvina; kuvan juonikin Ahvenanmaan Föglössä saa taaempana seurakseen samansuuntaisen juonen. Esimerkissämme metamorfoosi on kuitenkin ollut lievää: yläkuvan kiilleliuskeen kerroksellisuus näkyy alakuvan migmatiittisen gneissin juovaisuutena. Poimutuksissa alunperin vaakasuorat kerrokset joutuvat eri tavoin mutkille, taipuvat ja venyvät. Syvällä vuorijonojen juuriosissa kivet sulavat osittain ja kiteytyvät uudelleen . On ilmeistä, että tämä se kuului samaan vuoristoon kuin graniittigneissitkin , mutta myöhemmät poimutukset ovat nuorentaneet sen 1900-2200 miljoonan vuoden ikäiseksi. Kuvat ovat Sulkavan alueelta. Tällaisen poimutuksen yhteydessä syntyy aina uusia kiviä , erityisesti magmakiviä ja metamorfisia kiviä; sedimenttikiviä syntyy myös rauhallisemmissa oloissa. Poimujen koot vaihtelevat senttimetrien suutuisista pienoispoimuista kilometrisiin. Juuri tällaisia ovat myös Satakunnan hiekkakiveä leikkaavat diabaasijuonet. Tällöin ne joskus muuttuvat niin paljon, ettei alkuperää enää voi tunnistaa . Iältä Lemmenjoen kautta Utsjoelle. vsk.. 14 Kivisulaa voi tunkeutua kallioperässä jo oleviin halkeamiiin raontäytteeksi. Kuvan poimu on Kökarin Srorskärillä. Tällöin syntyy kapeita juonia, joita joskus voi kallionpinnalla seurata kilometreinäin. SUOME LUONTO i / 79 38
Ilmiötä nimitetään metamorfoosiksi. Syvällä maankuoren alla on kivisulaa eli magmaa. Lopulta ainekset kerrostuvat eli sedimencoituvat. Yleensä ne ovat voimakkaasti suuntautuneita liuskeita ja gneissejä', esimerkiksi konglomeraattiliusketta ja graniittigneissiä. Heti kerrostumisen jälkeen alkaa kovettuminen eli diageneesi. SUOME LUONTO 11 7'138. Usein muutos on niin voimakas, että kivilajin al15. Syvällä maan sisällä magma jäähtyy hitaasti ja kiteytyy täydellisemmin. Näitä karkearakeisia syvå'kiviå' syntyy erityisesti vuorijonoliikunnoissa, kun kivisulaa joutuu vuorten juuriosiin. vsk . Nopeasti jäähtyneen laavakiven tuntee hienorakeisesta, jopa lasimaisesta perusmassasta, jossa voi olla hajarakeina aikaisemmin kiteytyneitä mineraaleja. Tulivuorista sitä purkautuu maanpinnalle laavana. 1 Sarasta syntyy konglomeraattia, 3 hiekasta hiekkakiveä, savesta savi; kiveä ja kalkkisedimenteistä liituMuinaisen tulivuoren sinkoamia suuria järkäleitä ja hienompaa tuhkaa kallioksi muuttuneena Pellingin saaristossa. Pellingin alueella tulivuorten toiminnan merkit ovat helposti nähtävissä, koska ne eivät ole myöhemmissä poimutuksissa muuttuneet tunnistamattomiksi kuten monin paikoin inuualla Suomessa. Tämä breksia on kuvattu Porvoon saariston Btunskärillä. Kulkeutuessaan rapautumistuotteet jauhautuvat yhä hienommiksi ja samalla lajittuvat: karkein aines jää lähelle, hienoin kulkeutuu pisimmälle. Se kuumenee ja sen paine kasvaa . MUODONMUUTOKSIA Vuoriston syntyessä kiveä nousee ylös ja suunnilleen sama määrä kiveä painuu alas. MAGMA JÄHMETTYY KIVEKSI Kallioperässämme on kivilajeja kaikista pääryhmistä: magmakiviå•, sedimenttikiviä' ja metamorfisia kiviä•. KIVESTÄ MAATA , MAASTA KIVEÄ Tuuli, vesi, jäätiköt ja lämpötilan vaihtelut rapauttavat kiveä . Erityisen voimakkaasti kuluvat vuoristot; aikojen kuluessa ne tasoittuvat. Syvälle painuneet kivet palaavat maan pinnalle voimakkaasti muuttuneina metamorfisina kivinä. Kun vuoristo kuluu , sen juuret nousevat yhä ylemmäksi . Kun purkautuva magma lohkoo sivukivestä lohkareita, jotka eivät enää kokonaan sula jo jähmettyvässä magmassa, syntyy breksiaa. Sekä magmaettä sedimenttikivien mineraalit kiteytyvät silloin uudelleen ja niiden rakenne muuttuu . ja kalkkikiveä . Tulivuoren "tuhkasta" ja suuremmista heitteleistä syntyy tulleja
RAPAKIVI Svekokarjalaisen poimutuksen jälkeen seurasi pitkä eroosio kausi. Museo on avoinna sunnuntaisin klo 12-15 ja ryhmille sopimuksen mukaan (puh . Rapakivi on karkearakeista , hi taasti jäähtynyttä kiveä. Niissäon hyvin vähän merkkejä elämasta. vsk.. Tähän asti käsitellyt kivet ovat siis prekambrisia , yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja. ' ' ti~ ':L.?;J:•~IM , G Geologisen tutkimuslaitoksen kivimuseo (Kivimiehentie 1, Otaniemi , Helsingistä bussit 102 , 191 , 192 , 194 ja 195) avataan yleisö lle peruskorjauksen jälkeen 18 . Kvarcsihiekasta tuli hyvin kestävää kvarcsiittia, joka nykyäänkin näkyy monin paikoin vaaroina ja vaarajonoina, esim. Poimituksen alkupuolella ylemmäksi tunkeutuneet syväki. VUORET KOHOAVAT JA KULUVAT . Sen erikoisuutena ovat pyöreähköt, muutaman sentin läpimittaiset kalimaasälpärakeet , JOita vielä eräissä muunnoksissa ympäröi vaalea kehä (katso kuvaa kannen kääntöpuolella). Silloin , noin 16501700 miljoonaa vuotta sitten peruskallioon tunkeutui valtava määrä graniittista magmaa , joka hitaasti jähmettyi rapakiveksi. Tämän poimutuksen yhteydessä syntyi suurin osa kallioperästämme (kartan alueet 2, 3 ja 4) . Tuolloin oli Kittilän tienoilla ja muuallakin toim1v1a tulivuoria. Satakunnan vajoamaan kerrostui aavikko-olojen arkoosihiekkaa , nykyistä hiekkakiveä . Vuorten juurialueilla kivi usein sulaa osittain ja tunkeutuu kiinteän kiven joukkoon: syntyy seoskiviä eli migmatiitteja. Yleisin on suonigneissi, jossa vuorottelevat kapeat gneissija graniittisuonet. Nuoremmissa sedimenteissä on fossiilisia eliöiden jäännöksiä . Koti ja Vuokatti. Loppuvaiheen syväkivec ovat säilyneet paremmin . Museossa on näytteitä tavallisista ja oudommistakin kivilajeista ja mineraaleista , malmikiviä , maailman suurin pallokivien kokoelma , meteoriitteja, kuukiveäkin sekä kivettyneitä eliöjäänteitä eli fossiileJa. Sekä Jatulimanteren karjalaiset sedimentit että eteläsuomalaiset merisedimenut muuttuivat sen synnytystuskissa kiteisiksi liuskeiksi. Kaledonidien, reunamuodostumia . JA TULIMANNER , VANHA POHJA Kun muinainen vuoristo mureni pois ja sen juurialueet paljastuivat, syntyi lähes tasainen Jatulimanner, jota myös vanhaksi pohjaksi nimitetään. Satakunnassa niitä tosin leikkaa juonina noin 100 miljoonaa vuotta nuorempi diabaasi. Painanteisiin kasaantui nopeasti paksuja savikerroksia, jotka nyt näkyvät fylliitteinä ja kiilleliuskeina. Jatulimanteren länsipuolella Etelä-Suomen kohdalla oli hitaasti syvenevä meri. 2. Lounais-Suomessa rapakiviä on Ahvenanmaalla sekä Vehmaan ja Laitilan alueilla. Seoskivet ovat erittäin yleisiä siellä, missä kulutus on paljastanut vanhojen vuorijonojen syvimmät juuret. Sen pohjalle kerääntyi nopeasti paksuja kerrostumia . Jatulimantereen päälle kerrostuivat ns. Muhoksen muodostumassa on alinna sarasta syntynyttä konglomeraama Ja sen päällä arkoosihiekkakiveä . Tässä rajussa poimutuksessa syntyi uusi mahtava vuorijono , svekokarja/ainen vuoristo. Viipurin rapakivialue ja sen satelliitteina pienemmät Ahvenistolla ja Suomenniemellä. Tulivuoria oli myös EteläSuomessa, esimerkiksi Pellingissä (ks. Sisäänpääsy on maksuton . KALLIOPERÄMME KUOPUKSET Ehkä juuri rapakivimagman purkautuminen aiheutti syviä vajoamia Satakuntaan ja Muhoksen tienoille. vet ovat osittain muuttuneet , Ja ne myötäilevät liuskeisuuden suuntaa. Niiden joukkoon tunkeutui runsaasti syväkiviä, jolloin syntyi seoskiviä. . (Niihin palataan seuraavissa numeroissa.) Kambrikauden alkaessa kallioperämme oli rapautunut lähes nykyiseen tasoonsa. KUMMIA KIVIÄ KATSOMAAN ,._ . karjalaiset sedimentit. Kallioperämme nuorimpia ovat fosforimalmina tarkoin tutkittu Soklin karbonatiitti (3 50 miljoonaa vuotta) sekä Kuusamon livaaran alkalikivi. 90-461 0l l / 24 3). Näissä oli runsaasti kvarcsihiekkaa ja arkoosihiekkaa , joita syntyy kallioiden rapeutuessa kuivassa ja lämpimässä ilmastossa. . ... etusisäkansi). Sitä peittäneet kalliot ovat nyt kuluneet pois. TULIVUORIEN AIKA Sitten maankuori muuttui rau16 hattomaksi . . D SUOMEN LUONTO J / 7'! 38 . Ne ovat kuluneet pois, mutta Kittilässä on yhä laajoja laavaja tuffialueita. Noin 1800-1950 miljoonaa vuotta sitten maankuori alkoi täällä taas vetäytyä kurttuun. Se syntyi, kun maan sisältä purkautuvaan kuumaan veteen liuenneec rautaja piiyhdisteet saostu1vat veden jäähtyessä. Etelä-Suomen kallioperän halkeamissa on säilynyt jäänteinä kambrikautisra hiekkakiveä. jownilaiset sedimenttikivet ovat saaneet olla rauhassa paikoillaan noin 1300 miljoonaa vuotta. Ahvenanmaan Lumparnissa ja Selkämeren pohjassa on ordovikikauden (4 50 miljoonaa vuotta sitten) kalkkikiveä, ja Enontekiöllä Käsivarren suurtunturit ovat siluurikaudella noin 400 miljoonaa vuotta sitten poimuttuneen Norjan vuoriston, ns. Kaakkois-Suomessa on suuri ns . kuperä jää arvailujen varaan. Sen päälle on kerrostunut sedimenttejä, mutta eroosio ja jääkaudet ovat niitä kuluttaneet. . Niiden päällä on paksu kerros hienorakeista savikiveä. Nämä ns . Osoituksen muista tuliperäisistä ilmiöistä on PorkosenPahtavaaran hyvin hienojakoinen, punainen kvartsiitti, jossa on rautamalmia raitoina. ' 1. Molemmat ovat syntyneet magmasta
ltiöemät ovat kasvaneet runkoon ja kantoon vasta puun kaaduttua. luonnonharrastaja taas ihailee kääpien kauniita värejä ja muotoja. Metsän eloyhteisön kannalta käävät ovat tuiki tarpeellisia, sillä ne hajottavat puuainesta ja vapauttavat sen ravinteet elävien kasvien tarpeisiin. Useammin itiöemät ovat kuitenkin yksivuotisia , pienehköjä ja sitkeitä tai pehmeitä. lähde siis kanssamme kiehtovaan kääpämetsään vaikkapa nyt keski tai vella ! Käävät ovat puuta lahottavia sieniä, tavallisten helttasienien sukulaisia . luonnossa liikkujalle käyvät tutuiksi monet kääpähahmot, mutta runsas sienikirjallisuutemme ei juuri auta tuntemaan niitä eikä niiden elintapoja, vaikka kääpälajeja meillä on vain noin 160 (muita sieniä on noin 3 500 lajia ja lisäksi nykyään sieninä pidettyjä jäkäliä noin l 700 lajia). 17. vsk. Koivulla kasvavat pökkelökå'iipii, arinakå'iipå' ja pakurikiiå'pii pääsevät tuohiKantokäävän lahottama puu katkeaa usein miltei kohtisuoraan. Silloin sen iänkin voi summittain arvioida yläpinnan vyöhykkeistä. Usein tämä on monivuotinen , suuri ja puumaisen kova. SUOMEN LUONTO 1 /7'J J8. Tuomo Niemelä" ja Heikki Kotiranta Käävät • metsiemme jätehuoltajat Metsänkasvattaja näkee käävässä vihollisen: kääpien arvioidaan lahottavan meillä puuta keskikokoisen sellutehtaan puuntarpeen verran. KÄÄVÄTISKEYTYVÄT puihin monin eri tavoin . Suurin osa eliöstä on hienona rihmascona puun sisässä, ja esiin nousee vain itiöemä, " kääpä"
Turha niitä on kaataakaan, sillä pystyyn jätettyinä ne tarjoavat kololinnuille ja liito-oraville erinomaisia pesäpaikkoja. Saman rungon eri sivuilla voi olla samasta käävästä yhtäaikaa kaikkia _näitä muowja: v~semmalla tuttu " kääpämäinen " eli pileaarcinen, oikealla kokonaan prnnanmyötä1nen Ja eli resupinaarcinen ja keskellä niiden välimuoto eli puoliresupinaarrinen itiöemä. Sydänlahoisilla puilla ei juuri ole arvoa, mutta ne jatkavat kasvuaan vielä vuosikymmeniä. Lapin käävistä tiedetään vasta vähän, ja Perä-Pohjolan ikikuusikot ovatkin käävästäjän satumetsiä, harrastajan luvattua maata. Kasvavan käävän vaaleasta alapinnasta riippuu kirkkaita nestepisaroita. Esimerkiksi må"nnynkfapfi ja aarnikå"fipfi aiheuttavat ryynimäistä , valkeaa ns. VALKOLAHO JA RUSKOLAHO ovat !ahon päätyypit. loosaa, neljännes ligniiniä. Myös mä"nnynkfapfi aloittaa kasvunsa kuolleitten oksien jättämistä vioittumista ja lahottaa sydänpuuta. Kantokfapå· kasvaa lähes kaikilla puilla, mutta yleisin se on kuusella. Tämä laji on käävistämme kauneimpia; etenkin lehtipuilla kasvavien 1t1öem1en värit ovat loistavan kirkkaat: tumma yläpinta vaalenee reunoja kohti, ensin oranssinpunaiseksi , sitten keltaiseksi ja kermanvaaleaksi. Etenkin Kaakkois-Suomen harjuilla se elää myös männyssä. Näistä käävät käyttävät ravintonaan lajista riippuen jompaa kumpaa. riisilahoa. Valkolahottajia ovat ne käävät , jotka hajottavat ligniiniä jättäen jäljelle pehmeää ja kuituista selluloosaa , joka on yleensä vaaleampaa kuin alkuperäinen puu. Sen pieniä itiöemiä ilmaantuu joukoittain hakkuutähteisiin ja metsään jääneeseen puutavaraan . vsk.. Lapissa tämä Etelä-Suomen kuusien pahin lahottaja on harvinainen. kerroksen läpi pakkashalkeamista, katkenneista oksista ja hakkuiden yhteydessä syntyneistä kolhiintumista . Kuusta lahottavista käävistä tunnetuin on juurikfapå·, joka etenkin rannikkoalueella aiheuttaa maannousemalahoa rungon tyviosaan. Haavankfiiipå· tunkeutuu sydänpuuhun kuolleitten oksien tyngistä , ohitse kuoren ja mantopuun, joissa on sienten kasvua ehkäiseviä aineita. Lähes kaikkien suurten haapojen sisäosat ovatkin haavankäävän lahottamia, vaikka puut näyttävät vielä terveiltä ja hyvinvoivilta. Sen aiheuttama ruskolaho katkaisee lopulta puun , jolloin kääpiä kehittyy myös kaatuneeseen runkoon . 1 i E Vaikka maannousemalaho onkin tuttua, sen aiheuttajaa juurikääpää näkeeharvoin: itiöemät ovat juurenniskassa aivan maan rajassa, usein sammalen peitossa. Tauti leviää juuria myöten puusta toiseen . Ruskolahouajac käyttävät hySUOMEN LUONTO I li 1) .38 . Puuaineksesta on kolme neljännestä sellu18 Kuusenkynsikääpä on talousmetsien yleisimpiä kääpiä . Pohjoisten kuusikoiden tuhoisimpia lahottajia ovat kuuscnkfapfi, pihkakå"åpfi ja pohjankfapå·. Tykyn aiheuttamat murtumat lisäävät puiden laho_utumista Lapissa