lrtonumerot 7. Tiedetäänhän, että ojitusten ja hakkuiden jäljiltä Suomessa on nyt valtavia alueita pikaisen perkauksen ja taimikonhoidon tarpeessa. 50 mk . On äärettömän lyhytnäköistä hukuttaa niitä tekoaltaisiin tai ruhjoa ne työllisyyden nimissä piloille. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsu ojeluliiton toimisto . sitä, että on vaadittava alan tutkimusja opetustoiminnan voimakasta kohentamista. Näistä ja uusiutuvien luonnonvarojen muusta hoidosta löytyvät Suomelle sopivat lääkkeet työttömyyteen, ei korvaamattomien luonnonalueiden tuhoamisesta. 90-406 262 . 3 7. Ilmiö on muuten tuttu kehitysmaista, missä erityisen kärjekkäästi ovat vastakkain luonnon perinteinen kestävä hyväksikäyttö ja äkkirikastumisen toivossa kahmiva nousukasmainen talouselämä. Kaikkien tasolla se merkitsee jatkuvaa tiedottamista, julkista keskustelua ja vaihtoehtojen esittämistä.. ILMOITUSHINNA T 1/ 1 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/4 sivu 1 000 mk, takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Jo kansallispuistokomitean ehdotus sisältää monia mahdollisuuksia järjestää työtä luontoa säilyttäen, mutta aivan erityisesti on tekemätöntä työtä talouskäyttöön jo otetuilla alueilla. Meillä on selvittävä omin voimin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto antaa alansa kysymyksissä kehitysmaille. Järjestötasolla se merkitsee mm. Yksilön tasolla se merkitsee itseopiskelua ja porautumista yhä syvemmälle niihin asioihin, jotka itse kukin on valinnut työkentäkseen. v,k . Siksi siitä nyt vaikeuksien aikana olisi muka luovuttava ja sen vaatimuksia pidettävä yleisen edun vastaisina. Luonnonsuojelu on parempien ja kestävämpien vaihtoehtojen etsintää, jotta elämä olisi mahdollista ja elämisen arvoista niukkenevien luonnonvarojen maailmassa. TOIMITUS Päätoimittaja (vastaava): Teuvo Suominen Toimitussihteeri : Riitta Jokiranta Artikkelitoimittaja : Seppo Vuokko Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Harri Dahlström (puheenjohtaja), Camilla von Bonsdorff, Mikko Laakso, Terttu Laurila, Hannu Raittinen ja Veijo Vänskä. Tilaushinta on 40 mk, Pohjoismaiden ulkopuolelle 46 mk . Muuan Suomen onnettomuus onkin yllättäen se, että meillä ei ole virallisesti tunnustettua kehitysmaan asemaa, joten jäämme paitsi sitäkin ulkopuolista asiantuntevaa apua, jota mm. Virheellisempää näkemystä luonnonsuojelusta tuskin voitaisiin esittää. Järkevääkin tehtävää tässä maassa riittäisi. vuosikerta On tiedettävä vaihtoehdot Lamahysterian lehtiotsikot tyrmistyttävät: viimeisten ikimetsien pikahakkuita, jotta vielä enemmän puuta mätänisi pinoihin; tekoaltaita ja suojelusoiden turveojituksia, jotta energian liikatuotanto olisi vielä suurempaa. Loppuvia luonnonvaroja eivät ole ainoastaan mineraalit ja fossiiliset polttoaineet, vaan myös luonnontilansa säilyttäneet alueet. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21 -1. Suomen sopeutuminen talouskasvun pysähtymiseen on tuskallista. 90-642 881 Liiton to imisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016 .00. Vuonna 1978 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. Osoitteenmuutokset p yydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toim istoon . Huippuna ovat metsähallinnon valheväittämät, että luonnonsuojelusuunnitelmat merkittävästi lisäisivät työttömyyttä. Nopean kasvun hullut vuodet ovat huumanneet talousmiehemme niin, että he nyt ryntäilevät päättömästi sinne tänne ja luulevat " elvyttävänsä" tehdessään luonnonvarojen käytössä tyhmyyden toisensa jälkeen. Nousun vuosina luonnonsuojelu samaistui liiaksi kaikkiin niihin vaatijoihin, jotka olivat ottamassa osaansa kasvavasta kakusta. ISSN 0356-0678 Paino paikka: Forssan Kirjapaino O y Forssa SUOMEN LUONTO 1/78 J7. Suomen Luonto N :o 1 1978 SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Lönnrotinkatu 17 B 6, 00120 Helsinki 12 , puh . Luonnonsuojelusta on tehty virallinen syntipukki, johon on mukava suunnata neuvottomuuden aiheuttama tyytymättömyys. Luonnonsuojelijoilta vaaditaan nyt enemmän kuin koskaan tietoa vaihtoehdoista. Syntyi käsitys, että luontoa voi suojella vain rikas ja että luonnonsuojelu on ylellisyyttä
. . .. . . Kotblle katerusta ruokapöydästä on iloa monelle. . . 12 Heimo ja Kyllikki Mikkola : Kolumbian luonto suurin häviäjä . 14 Pentti Becker: Linnansaaren kansallispuiston kunnostustalkoot . . . . . . . . . . . . 42 Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto . . SUOMEN LUONTO 1/78 37 . . 3 Markku Löytänen: Ympäristönsuojelullista ajattelua viime vuosisadalla . . ... Liki vuosisadan ikäisissä sanomalehdissä on osuvaa tietoa mm. . . . . . . . . . . . . Asiantuntijai ovat nyt pohtineet valmiiksi mietinnön, jossa kerrotaan, millaisten soiden suojelu on erityisen tärkeää. . . . ... . . . . .. . Vesikon tunnistamisen ja suojelun ongelmia pohditaan sivuilla 34-36. . Ne esittäytyvät sivuilla 19.-26. . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . ...... . .. . . . . ... . .. . Ympäristöongelmista tiedettiin Suomessakin jo kauan ennen nykyaikaa. 47 Kolumbiassakin otetaan kehityksen nimissä luonnosta enemmän kuin mitä se kestää. . . . . . . Suomalaispariskunta kertoo kokemuksistaan sivuilla 14-16. . . . . . . . . . . Suomalaisten kotkanystävien silmiin ja valokuvaajien tähtäimiin on osunut jos jonkinlaisia haaskansyöjiä. . . . . . . . . .... . 2 Vesikko ehkä vielä asuu jossakin päin Suomea vanhalla koepipurollaan, mutta sitä on vaikea erottaa minkistä. . .. . . . . .. . . 10 Kalevi Ylisirniö: Vesiviranomaisilla on huono näkö . . . . . .. .... . . Lionaosaan,ssa näytettiin, miten kansallispuiston nähtävyyksiä voidaan avata kävijöille ja vanhoja kulttuuripiirteitä elvytellä. 37 Huutoja korvesta . . .. . . . 27 Heikki Henttonen ja Seppo Lahti: Onko vesikko jo hävinnyt Suomesta. . . . . . Teuvo Suominen: Niilo Söyrinki ja luonnonsuojelun vuosikymmenet . . . . . . . . Scura uksista kärsivät metsät, niidet asukkaat ja ihminen. . .. ... . . 44 Kirjallisuutta ....... Linnansaaren tapahtumista ja ensi kesän suunnitelmista kerrotaan sivuilla 1618. . . . . . . . . 40 Suomen luonnonsuojeluliitto . . . . . . . . . . . . Sivut 7-9. . . . . 45 Summaries of the Main Articles ..... 34 Juha Suominen: Villi humala ...... . . . . .. . . . . 7 Pekka Nuorteva : Ympäristönsuojelun nykytavoitteet .. . . SUOMEN LUONTO 1 1978 On tiedettävä vaihtoehdot ... . . . Luonnonsuojelun veteraani Niilo Söyrinki täytti täysiä vuosikymmeniä, ja kohta niitä täyttää myös luonnonsuojeluliike. . Soiden hävitys sai suojelijat älähtämään ja kalikka kalahti viranomaisiin. . Sivut 27-33. 19 Pekka Salminen: Soidensuojelun perusohjelma . . . Aikojen ja aatteiden muutoksia pohditaan sivuilla 3-7. . . . . ...... . . . . . . . vsk.. . . . . . . . . . . . . . .... . . . 16 Hannu Hautala: Kotkahaaskan kuokkavieraat . . . . . . Villin humalan kasvupaikkoja etsintäkuulutetaan sivuilla 37-39. . . . . . . . . . . . . . ympäristömyrkyistä, esimerkiksi lyijyllä lasittamisesta. . . . . .. . .. . . .. . . . . . . .. . ... . . . . ... . . _....::::.,.._ ·--=~ -----• Humala rehottaa Suomessa paikoin aivan alkuperäisenäkin, vailtka useimmille se on entisajan mausteja nykyajan koristekasvi . . . .
1938. Kenties joku huvimetsästäjä tai puupeltomies on tuosta ravistelusta saattanut hiukan närkästyäkin, mutta ainahan fariseukset ovat herätyssaarnasta pahentuneet. Sitä oli valmisteltu lähinnä tieteellisten seurojen piirissä. Eri asia on sitten, että luonnonsuojeluun on viime aikoina tullut piirteitä, jotka eivät pysy tieteellisen totuuden piirissä. Epävarmuutta tai soraääniä ei ollut. Se oli hieno kokous. 3. prof. vsk. ministereiden tai eduskuntaryhmien puheilla. Silloin ei ajateltu niin . Ruotsissa toimii vieläkin Tiedeakatemian luonnonsuojeluneuvosto, jonka sana painaa paljon, ja Tiedeakatemialla on korkeatasoinen kansainvälinen ympäristönsuojelujulkaisukin, Am bio. Päin vastoin nuoren itsena1sen maan luonnonsuojelutyö haluttiin perustaa juuri tieteelliselle pohjalle. Teuvo Suominen Niilo Söyrinki ja luonnonsuojelun vuosikymmenet Professori Niilo Söyrinki täytti 70 vuotta 5. Miten tuolloin. Luonnonsuojclukon1rcssin 1957 osanottajana Scrrahnin kansallispuistossa DDR:ssä; oik. Kuusamonsarakkecn ainoalla suomalaisella kasvupaikalla Liikasenvaaralla 1970. 1977. Millainen oli tunnelma Så'ätytalossa 40 vuotta sitten. Sitä paitsi ei mitään vahinkoa ole tapahtunut, sillä Niilo Söyringin saarna jättää aina sijan parannuksen tekemiselle.'' Luonnonsuojelijana Söyrinki on aina ollut vapaaehtoinen työntekijä. Johtokuntaan valittujen edustajiensa avulla tieteelliset seurat antoivat yhdistykselle asiantuntevaa SUOMEN LUONTO 1/78 37. Ruotsissa , mutta Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin puhtaasti kansalliselta pohjalta. Vastaavia yhdistyksiä toimi jo muualla, mm . 12. Dementjev Neuvostoliitosta. Luonnonsuojelutyö on jatkunut viime aikoihin saakka; tutkimukset jatkuvat täydellä teholla ja hänelle ominaisella tavattomalla tarmolla. Luonnonsuojclusymposiumin retkellä tutustumassa Tsckkoslovakian Tatran kansallispuistoon 1959. Tiedemiesten ohella se on vieroittanut myös muita kansalaisia. Oulun ylioppilaiden terTCydenhoitouema kiittiä johtokuntansa puheenjohtajaa 1972. Ammatikseen hän on opettanut ja tutkinut, viimeksi kasvitieteen professorina Oulun yliopistossa vuodesta 1959 lähtien eläkkeelle siirtymiseensä (1971) saakka, välillä yliopiston rehrorinakin. On tullut politikointia, jossa luontoa tärkeämpää on se, kuka suojelee ja minkä aatteen nimissä. Muutaman kuukauden kuluttua täyttää 40 vuotta Suomen järjestäytynyt vapaaehtoinen luonnonsuojeluliike, sillä Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, nykyisen liiton edeltäjä, perustettiin 27. Tå'llä hetkellä' tuntuu kuin tieteellisen perustan korostaminen saattaisi jopa vieroittaa osan suojeluvå·estå·. 5. tukea. He osallistuivat myös kaikkien tärkeiden hankkeiden valmisteluun yhdessä Tiedeakatemian edustajan kanssa ja olivat mukana kun yhdistys kävi esim. Kahden merkkipäivän välissä Suomen Luonto haastatteli Söyrinkiä, jonka elämäntyötä toinen luonnonsuojelumme voimahahmo, professori Valter Keltikangas luonnehti kymmenen vuotta sitten näin (SL 4/ 1967): "Viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana meillä ei ole tehty juuri mitään valtakunnallisesti merkittävää luonnonsuojelun alalla, missä ei tavalla tai toisella näkyisi Niilo Söyringin jälki.' ' Söyringin 1954 julkaistu kirja "Luonnonsuojelun käsikirja" (Otava) on alan klassikkoja ja monelle myöhemmälle luonnonsuojelijalle sytytin, sillä kuten Keltikangas jatkaa, "hänen sanomansa on pysynyt jatkuvasti tuoreena ja 'nukkujia' hereille ravistavana
Siihen tulivat itseoikeutettuina aikaisemmin mainittujen perustajaseurojen johtokuntien valitsemat henkilöt: Societas pro Fauna et Flora Fennicasta prof. Vasta silloin Yhdistys todella voi täyttää tarkoituksensa maamme luonnon suojelemiseksi ja säilyttämiseksi . Martti Tc:rcci ja prof. Kun keväisen ilta-auringon hohtavat säteet silloin pilkistivät sisään kunnianarvoisen Säätytalon korkeista ikkunoista, näkivät ne vihdoinkin toteutuneen tapauksen, jota hartaimmet luonnonsuojelumiehemme jo kauan olivat odottaneet: kokoussalin täyttyneenä luonnonsuojeluasian innoittamista, eri yhteiskuntapiireihin lukeutuvista kansalaisista . vsk.. Yhdistys saattoi siis toivehikkain mielin lähteä aloittamaan toimintaansa. Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin valmistelevan toimikunnan ehdotuksen pohjalla sekä suomenettä ruotsinkielisinä. Ajatus erityisen luonnonsuojeluyhdistyksen tarpeellisuudesta oli lausuttu jo 33 vuotta aikaisemmin , jolloin prof.]. Linkola, esittäen suomenja ruotsinkielisessä puheessaan yleisen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisajatuksen kehitystä sekä niitä syitä. Kokoonkutsujaksi määrättiin prof. Linkola . Kun yleisölle näin oli mukaansatempaavasti selostettu meilläkin niin keskeisiä luonnonsuojelun alueita, seurasi virallisten asioiden käsittely . Ja niin tultiin itse pääasiaan : kysymykseen yleisen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisesta. ]. Linkola . Korvc:n konrio. Olli Hc:ikinhc:imo, toht. Kun kaikki läsnäolijat olivat siitä yksimielisiä, paukahti puheenjohtajan nuijanisku merkiksi tuolle historialliselle päätökselle : " Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Naturskyddsföreningen i Finland'' oli perustettu . Ilmari Vålikangas. Toivomuksena on , että saataisiin mukaan mahdollisimman lukuisasti asianharrastajia ammattiin . A . Palmen esitti sen Suomen Maantieteellisen Seuran vuosikokouksessa. Uunia Saalas ja toht. Seuraavana tehtävänä olisi Yhdistyksen vaikutussäteen laajentaminen , niin että se sulkisi sisäänsä kaikki ne Suomen kansalaiset, joille isänmaan luonto, sekä alkuperäisenä että ihmisen toiminnan muovaamana, on rakas. Puheenjohtaja selosti aluksi suunnitellun yhdistyksen sääntöehdotusta valmistelleen toimikunnan työtä sekä niitä periaatteita, joille yhdistyksen toiminta tulisi rakentumaan . Silloin ei vielä kuitenkaan katsottu ajan olevan soveliaan asian käytännölliselle toteuttamiselle . toht. Alkutaipaleellaan Yhdistys on viitoittanut ne suuntaviivat, joita se voi seurata myöhemmässä toiminnassaan. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys oli näin tullut perustetuksi ja luonnonsuojeluväkemme harras toive to· teutetuksi . Levander, toht . Niilo Söyrinki (Suomen Luonto 1, 1941) SUOMEN LUONTO 1178 37 . 90 henkeä osoitti yleisöllä olevan vilkasta har4 rastusta asiaan . Helsingissä huhtikuun 5 p :nä 1941 . Pontus Palmgren , maist . Vuosijäsenten jäsenmaksuksi v: !ta 1939 määrättiin 25 markkaa. Lakari. Perustavassa kokouksessa vallinnutta välitöntä ja innosrunutta mielialaa kuvaa vakuuttavasti se, että siellä ilmoittautui Yhdistyksen jäseneksi kokonaista 62 henkilöä, joista vakinaisia jäseniä 6. Reino Kalliolan esitelmä harvinaisten puulajien ja puuyksilöiden suojelemisesta sekä toht. K . " Haluamme tehdä luonnon varjelemisen vaurioilta, jotka eivät ole välttämättömiä. Ilmari Hustich ja Esko Suomalainen . Samalla hän lausui , että yhdistyksen perustaminen tapahtuu samassa aatteellisessa ja isänmaallisessa hengessä , jossa ensimmäiset luonnonsuojeluaatteen esitaistelijat maassamme ovat työskennelleet. Suomen Maantieteellisestä Seurasta prof. Alc:x Luther, Suomalaisesta Eläinja Kasvitieteellisestä Seurasta Vanamosta prof. V. vuosikokoukseen saakka . Kokouksen ilahduttavan runsas osanottajamäärä n. kotiseutuja isänmaanrakkauteen vetoavaksi kansalliseksi velvollisuudeksi . Pontus Palmgrenin ruotsinkielinen esitelmä linnunsuojelusta. Viljo Kujala sekä kokouksen valitsemina prof. M . Niin tultiin kevättalveen 1938, jolloin eräiden yksityisten luonnonsuojelun harrastajien sekä Societas pro Fauna et Flora Fennican, Suomalaisen Eläinja Kasvitieteellisen Seuran Vanamon, Suomen Maantieteellisen Seuran ja Suomen Metsätieteellisen Seuran kesken käydyissä neuvotteluissa päätettiin perustaa yhdistys vielä samana keväänä . Yhdistyksen toiminnan saattamiseksi välittömästi käyntiin, päätettiin valita sille heti johtokunta seuraavaan Hugo Conwentzin aatteiden pohjalta; hän oli muuten Suomestakin vienyt vaivaiskoivuluudan Berliinin Dahlemin kasvitieteelliseen yleisömuseoon . Yhdistyksen perustava kokous oli kutsuttu koolle neljässä pääkaupungin lehdessä julkaistulla kehoituksella, jonka oli allekirjoittanut 46 luonnonsuojelua harrastavaa kansalaista maan eri osista ja eri yhteiskuntapiireistä . Euroopassa luonnonsuojeluaate alkoi Saksasta, 1800-luvun lopulla Säätytalossa neljä vuosikymmentä sitten Toukokuun 27 :s 1938 tulee säilymään aikakirjoissa yhtenä Suomen luonnonsuojelun tärkeimmistä merkkipäivistä. Rolf Palmgren , toht . A . . Samalla sovittiin, että kukin mainituista seuroista saisi etuoikeutettuna valita yh den jäsenen yhdistyksen johtokuntaan, jotta yhteys näihin tieteellisiin seuroihin säilyisi alusta asti kiinteänä ja uusi yhdistys pääsisi toimimaan tarpeeksi asiantuntevalta ja monipuoliselta pohjalta . Mitä' oli tapahtunut ennen Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustamista. Vuosien mittaan kävi sitten yhä ilmeisemmäksi , että oli saatava yhdistys , jonka tehtävänä oli luonnon rakkauden herättäminen ja luonnon suojelemisen merkityksen tehostaminen laajoissa kansalaispiireissä. K. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin prof. Haluamme levittää tietoisuutta luonnon suojelemisen aatteellisesta ja käytännöllisestä merkityksestä kaikkiin kansalaispiireihin. Kokouksen avasi prot. jotka olivat kokoontuneet varta vasten perustamaan yleistä luonnonsuojeluyh distystä . iotka olivat viivästyttäneet sen toteu ttamista tähän saakka. prof. Suuria saavutuksia ei Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksellä ole vielä esitettävinä , mutta sen työ ei suinkaan ole ollut vailla merkitystä . Ernst Hå'yren. K. puolueeseen ja äidinkieleen katsomatta . ' ' Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin avaaja ja sihteereiksi maist. Aarne: Laitakari ja Suomen Metsätieteellisestä Seurasta toht. Ohjelmassa oli maist. Vastaavan asiantuntijatason puuttuminen Suomesta on suuri vahinko
Linkola oli yhdistyksen perustamisen primus motor, kyvykäs organisaattori . Millainen mies oli Kaarlo Linkola, yhdistyksen ensimmå'inen puheenjohtaja. Mutta humanistikin on tavallisesti kapea . Eihän luonnonsuojelun tarkoituksena ole vaikeuttaa elinkeinoja vaan etsiä sovittelua , jonka avulla elinkeino voisi jatkua niin että sopusointu säilyisi luonnon kanssa . Aatetta tarvittaisiin luonnonsuojelussa nytkin . Hän oli Helsingissä kasvitieteen professorina, kun minä 1927 tulin opiskelemaan . Mutta ympäristönsuojelijoina he ovat 5. mutta agronomipuolelle en sitä onnistunut saamaan. Maalaisena minä en voi sitä hyväksyä; monet maat ovat paremmassa turvassa kun niitä hoitaa viisaasti tavallinen maalaismies. Silloin ennen pyrittiin yhteistoimintaan, kaikkien etuun. Kun Linkola kuoli (1942) nuorena , ajattelin, että jonkun pitää jatkaa hänen työtään, ja jatkajia oli hyvin vähän . Eniten minuun varmasti vaikuttivat Ernst Thompson Setonin kirJat. Ja vielä elääkin aatteellista henkeä Suomessa, mutta sitä ei tapaa puolueissa, joilla on valta ja kansan verorahat, eivät ne enää aatetta tarvitse. Ovat purreet niin omat kuin vieraatkin koirat . Nordenskiöld oli jo 1880 puhunut kansallispuistoista . Ja Yhteiskunnalliseen korkeakouluunkin sain sen, siihen , josta sitten tuli Tampereen yliopisto, mutta sekin opetus on kai lakannut. Rohkaisuakin olen saanut, etenkin metsänhoitoa ja ympäristönsuojelua opiskelevilta oppilailtani . Olen kai julkisuudessa esiintynyt enemmän kuin kukaan nykyisistä virkamiehistä ja kovin hiljaisia heistä on aina tullut kun ovat virkansa saaneet. Cajan. Vaikka en oikein tiedä , oliko se luonnonsuojelullista. Vika onkin ehkä siinä, että kaksi valtapuoluetta eivät taistellessaan kannattajista haluakaan sovitella näissä asioissa. Nyt eletään materialismin ja tulonjaon aikaa , ei korosteta velvollisuuksia eikä ihanteita. Nuorethan ovat aatteellisia, siitähän todistaa vallankumoushenkikin , kapina vanhempia ikäluokkia vastaan. Ympäristönsuojeluhan on käytännöllis-egoistista, sitä että suojelen itseäni. Minä lähdin ja tein siellä työtä aina väitöskirjaan saakka. Minä tein aloitteen luonnonsuojeluopetuksen järjestämiseksi metsänhoitajille mahtaako sitäkään enää kukaan jatkaa. Kun opetin Ympäristönsuojelun laitoksella, näin, että siellä oli aatetta. Norrlin ja metsätieteemme perustaja A . A. Tvärminnen eläintieteellisen aseman perustaja J. Kai se on osaksi luonnekysymys. Minusta luonnonsuojelu on ennen kaikkea humanismia . Se olisi osattava käyttää luonnonsuojelun hyväksi nyt , kun vanhempi polvi on aineellisten ideologioiden vallassa ja siltä puuttuu aate. Eihän tämä ole minun toimeentuloani lisännyt, pikemminkin päin vastoin , olisin voinut tutkia ja saada stipendejä ja saastyä haukkumiselta yhteiskunnan jarruna olemisesta. Kun katselee perustamistilaisuuteen osallistuneiden nimiä•, kohtaa jå'rjestå'å'n henkilö1d, jorka ovat jå'ttä'neet pysyvå'n jå'ljen Suomen kulttuurihistoriaan. vsk. luokalta. Tuntuu kuin samaa ei voisi sanoa nykyajan luonnonsuojelijoista. E. Siihen aikaan oli ihanteita. Aineen nimi oli '' Luonnonsuojelus " . Tässä kerran löysin vanhan ainevihon ensimmäiseltä luokaltani Lauttakylän Yhteiskoulusta. K. P. Ajatukset itivät monella suunnalla; A. Luonnonsuojelutyö on hyvin epäkiitollista. der. Mistä' johtuu silloin mukana olleiden tavaton sitkeys ja dynaamisuus. Rolf Palmgren oli levittänyt meillä saksalaisperäistä luonnonsuojeluaatetta, ja minäkin olin tutustunut saksalaisen luonnonsuojelutyön käytäntöön Baijerissa 193537 ja pitänyt siitä täällä esitelmiä. Siksi minua on ihmetyttänyt, että luonnonsuojeluun on tullut mukaan henkilöitä , joilla on ajatuksia yhteiskunnan väkivaltaisesta muuttamisesta. Ei ajatus uusi ollut 40 vuotta sitten. Vapaa-aineessa "Miksi aiot " kirjoitin , että haluan tulla luonnontutkijaksi ja oppia tuntemaan kasveja ja eläimiä. Olin harrastanut luontoa , kerännyt perhosia, ollut mukana koulun luonnontieteellisessä yhdistyksessä, puheenjohtajanakin , ja olin lukenut suuren SUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Miten sinusta tuli luonnonsuojelija. Vain todella laajat humanistit ovat luonnonsuojelijoita, sellaiset kuin esimerkiksi Zachris Topelius oli, hänhän kirjoitti erinomaisen luonnonkirjankin . Voiko aatteeksi sanoa sitäkään , että kauniita alueita suojellaan, jona kaupunkilaiset saisivat vapaasti sotkea maalaisten maita. Mutta myös aika oli toinen . Mutta enhän minä koskaan ole ollut ammattiluonnonsuojelija, olen hoitanut vain palkattomia luottamustoimia. Hänen suunnitelmiaan oli, että Reino Kalliolasta tuli maan ensimmäinen virallinen kokopäivätoiminen luonnonsuojelija ja minusta vapaaehtoisen yhdistyksen sihteeri . Toisen opiskeluvuoden keväällä organologian kurssilla hän kysäisi , lähtisinkö Petsamoon tutkimaan tunturikasveja. Minä toimin sihteerinä, tein kaiken; kun teknistä apua ei ollut, olin mukana Suomen Luonnon toimituksessa Kalliola oli päätoimittaja kirjoittelin artikkkeleita, pidin esitelmiä ... maaran populaarikirjallisuutta. Humanisteja on jopa teknikoissa, mutta heidän koulutuksessaan ei mitenkään oteta luontoa huomioon eikä heistä juuri voi tulla luonnonsuojelijoita. Minussa on ollut veto siihen jo pienestä pitäen. Sitä nyt lukiessani ihmettelen , mistä olin silloin saanut kaiken sen tiedon , minähän tiesin silloin oikeastaan kaiken sen minkä nytkin . Palmen oli luonnonsuojelumies, samoin kasvitieteilijä J. Itsenäistymisestä oli kulunut lyhyt aika , isänmaallisuus oli ylinnä , omaa valtakuntaa oli pystyttävä kehittämaan , ei ajateltu yksilön etua vaan yhteiskunnan. Sitten löysin toisen vihon , Tampereen Klassillisen Lyseon 7. Aloitin eläintieteessä , mutta Linkolan persoona veti minua puoleensa. Onko luonnonsuojeluaate sukua jollekin toiselle aatteelle
Suurinta osaa heistä ei ole näkynyt sen jälkeenkään, mutta osa on toiminut, mm. Sitten siellä on Linne'n perintö ja muutenkin pitkä kulttuurihistoria, keskustelu on siellä korkeatasoista. Miksi niin harvat biologit ovat luonnonsuojelijoita. Teollisuuden pääomat ovat suuremmat ja niitä käytetaan ympäristönsuojeluunkin. Toiset kutsumusbiologit ovat 'tutkijoita, joita kiinnostavat vain heidän omat tutkimusprojektinsa, ei humanismi eikä luonnonsuojelu. avamasemassa; hehän juuri määräävät ne prosessit, joita muuttamalla voidaan ratkaista veden ja ilman pilaantumisongelmat. Enää ei luonnonsuojelussakaan tunneta velvollisuuksia, ja nykyiset virkamiehet ovat materialistisen ajan kasvatteja, joilta puuttuu humanistinen näkemys. Luonnonsuojeluopetusta olisi saatava maatalousoppilaitoksiin, sillä niiden kauttahan maaseudun nuori polvi kulkee. Nyt luonnonsuojelusta on puhuttu koko kansan harrastuksena, poliitikot pyrkivät sillä eteenpäin ja puolueet laativat luonnonsuojeluohjelmia. Suomea ei pitäisi verrata Ruotsiin, jolla on suotuisampi ilmasto ja historia, siellä ei sota ole vienyt voimia eikä luontoa. Siksi Ruotsissa on nähty paremmin luonnonsuojelunkin tarpeet. Ennen kansakoulunopettajat olivat se kanava , jonka kautta tuotiin uusia aatteita, mutta nyt peruskoulun aikaan siitä ei ole takeita. Minua ihmetytti, että tämän henkilömäärän valtasi tavaton luonnonsuojeluinnostus, ja sitten seuraavina vuosina myös poliittisissa piireissä ilmeni luonnonsuojeluinnostusta, vaikka sitä ennen oli joka puolella saatu taistella luonnonsuojelun puolesta. Vanhan yhdistyksen så"å"nnöt eivå·t nyt kelpaisi Suomen luonnonsuojeluliitolle. Halusivatko he vain saada haltuunsa valmiin yhdistyksen ja sen varat ja toimintamahdollisuudet. Mutta siihen olisi riittänyt, että uudet henkilöt olisivat tulleet mukaan toimintaan. Meillä ollaan niin reserveerattuja, keskustelussakaan ei avata suuta tai korkeintaan jälkikokouksessa isketään kaljan voimalla nyrkkiä pöytään ja ärjytään . Vanhoista julkaisuista ja asiakirjoista saa vaikutelman, että entisajan virkamiehet olivat valistuneempia kuin nykyiset. Kaiken tämän maksaa luonto. Enää ei ole talkoohenkeäkään, vaan puolueet vaativat verorahansa pitääkseen pystyssä valtavat esikuntansa ja ammattipoliitikkonsa, jotka lähinnä vain yllyttävät kansanryhmiä to1S1aan vastaan. Mutta eniten riippuu maanviljelijästä, hänen tiedoistaan ja SUOMEN LUONTO 1 /78 H . vesiensuojelusta tavalla joka pätee yhä vieläkin se onkin Suomen ensimmäinen kansantajuinen esitys vesiensuojelusta. Juuri tuolloin puhumin luonnonsuojelun käsitteen laajentumisesta. Minä olenkin monta kertaa manannut niitä esi-isiä, jotka eivät heti laukanneet sinne saakka, vaan asettuivat tänne korpikuusen juurelle yksikseen, eroon muista kansoista. Olinhan minäkin jo kirjassani puhunut esim. Heissä ei ole aatetta. Useimmat biologit eivät ole tehneet mitään tässä maassa luonnonsuojelun hyväksi, he ovat aina olleet passiivisia. Vain kutsumusbiologit ovat oikeita biologeja, ja vain pieni osa heistä on samalla luonnonsuojelijoita. puheenjohtajaksi valittu Pekka Nuorteva ilmeisen menestyksellisesti. Entisaikaan he olivat enimmäkseen kutsumusbiologeja, joista osa toimi kouluissa luonnonhistorian opettajina, ja näistä osalla oli humanistisia harrastuksia. Onko muutos todellinen. Esimerkiksi metsähallinnon johtopaikoilla ei ole ilmennyt hå"ivå"å"kå"än siitä· avarakatseisuudesta ja kulttuuritahdosta, joka vallitsi A. Nämä ovat minusta kaikkein negatiivisimpia biologeja. Millaisena koit ympå"ristönsuojelun mukaantulon luonnonsuojeluliikkeeseen. Viime aikoina joukkoon on tullut '' leipämaistereita' ' . Miten luonnonsuojelua tulisi edistå"ä Suomen maaseudulla. Olin kuullut neuvotteluista, joissa puhuttiin yhdistyksen organisaatiouudistuksesta, mutta kiireiden vuoksi en niihin osallistunut. Ruotsissa kotiseutuliitto tukee voimakkaasti maaseudun luonnonsuojelutyötä ja antaa asiantuntija-apua. Kyllä sääntöjä olisi voitu muuttaa ja toimintaa laajentaa, kun olisi saatu lisää väkeä ja rahoja. vsk.. Sehän on selvää, on aika muuttunut ennenkin ja tehtävät sen mukana. Silloin luonnonsuojelu nähtiin hoitamattomana työkenttänä, ja nuoren maan pieni sivistyneistö tunsi siitä vastuuta. Tällaistahan on sattunut paikallisyhdistyksissä myöhemminkin, mutta ei siitä luonnonsuojelu ole edistynyt. Jostakin syystä he ovat valinneet biologian ammatikseen, mutta asenteellisesti he eivät ole biologeja; he vain pänttäävät tyttöjen ja poikien päähän sitä mitä kirjaan on painettu. Sitten vuosikokoukseen 1967 tuli hirmuinen määrä ihmisiä, jotka eivät koskaan olleet mitenkään näkyneet mukana luonnonsuojelussa. Biologit voidaan jakaa kahteen luokkaan. Cajanderin aikoina. Ruotsissa vastaava tehtävien laajennus suoritettiin ilman vallankumousta, ei siellä ruvettu entisiä pois potkimaan. Vaikea on myös kuvitella, että metså·ekonomiaa koskaan tulisi opettamaan Valter Keltikankaan tapainen kulttiliiripersoona. K. Metsänhoitajat ovat perinteisesti olleet luonnonsuojelun turvana ja heidän luonnonsuojeluopetuksestaan olisi huolehdittava. Heistä ei voi koskaan tulla luonnonsuojelijoita. Ajatellaan, että kaikki ovat yhtä hyviä luonnonsuojelijoita eikä ke6 nenkään tarvme tehdä mitään , varsinkaan, jos siitä ei makseta. Ruotsin vanha kulttuuriperinne suojaa yhä monin tavoin ympäristöä ja Ruotsin suojeluväellä on hyvät yhteydet muihin maihin. Toisaalta ruotsalaiset eivät tuhlaa niin rempseästi kuin me vaan he katsovat tarkkaan , mihin rahansa panevat ja silloin niitä riittää suojeluunkin. Miksi Suomessa ollaan niin paljon jäljessä Ruotsista luonnonsuojeluasioissa
Nordenskiöld esitti maahamme perustettavaksi luonnonsuojelualueita, jotta edustavia palasia alkuperäisestä luonnostamme säilyisi muistomerkkeinä tuleville sukupolville. 6064 ja s. Päiviö Tommilan johtamassa Suomen Akatemian, Sanomalehtien Liiton sekä Paikallislehtien Liiton rahoittamassa projektissa "Suomen sanomalehdistön historia", jonka on määrä päättyä vuoteen 1985 mennessä. Jatkuvasti on uutta tekeillä niin että ei pääse edes vanhoja kertaamaan, ja kiireet tuntuvat koko ajan lisääntyvän, vaikka kiirettä minulla on aina ennenkin ollut. asenteistaan. Biologiystäväni joskus syyttävätkin minua siitä, että en ole biologi vaan humamsu. Kirjoittaja Markku Löytönen opiskelee Helsingin yliopistossa kulttuurimaantiedettä. Näin lieneekin tapahtunut, jos asiaa tarkastellaan luonnonsuojeluliikkeen näkökulmasta. Yksi niistä koskee Oulangan kansallispuiston kasvillisuutta. Oulun aikanani järjestin luonnonsuojeluopetusta yliopistossa, pidin seminaareja, luennoin opettajanvalmistuslaitoksessa, osallistuin järjestötoimintaan. vsk . Olen haaveillut, että ehtisin kirjana kertoa ajatuksistani, lapsuudenajoista lähtien, ei vain luonnonsuojelusta vaan kaikesta muustakin, mikä on elämäni varrella muuttunut. Suomalaisessa maanviljelijässä on vielä jäljellä runsaasti harrastusta luontoon ja ihanteellisuutta. Varhaisempaa kehitystä ei kukaan varsinaisesti ole tutkinut, mutta eräissä kirjoituksissa (Söyrinki 1954, Nuorteva 1971) katsotaan, että luonnonsuojelullinen ajattelu maassamme olisi alkanut 1880. Varsin yllättävä on havainto, että omankin maamme menneisyydestä löytyy sellaista valveutuneisuutta, että sitä ei nykylehdistöstä juuri tapaa. Ympäristönsuojelullista ja ekologista ajattelua on tavallisesti pidetty oman aikamme modernina ajatteluna, jonka juuret ovat vasta parin viime vuosikymmenen ekologisessa ja luonnonsuojelullisessa ajattelussa. Se ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa siitä, miten ympäristönsuojelullinen ajattelu kokonaisuudessaan on meillä kehittynyt. Nyt käytän eniten aikaa tutkimuksiin. Kesät olen retkeillyt Ruoveden ja Virtain maastossa kasvien levinneisyyttä selvittämässä. Minua kiinnostavat niin monet asiat. Sekä Nuorteva että Söyrinki katsovat muun luonnonsuojelullisen ajattelun kehittyneen tieteellisen tutkimustyön ja menetelmien kehityksen myötä siitä ns. Kerätessäni vanhoista savolaisista sanomalehdistä lehdistöhistoriallista aineistoa olen löytänyt useita kirjoituksia, joissa käsiteltiin luonnonvarojen suojelua ekologisen ajattelun pohjalta tai väestön suojaamista myrkkyvaaroilta. Toisaalta lienee lukijoillakin ollut enemmän aikaa. 119) . Nuorteva 1976 s. E. Opintojensa ohella hän on kesästä 1977 lähtien työskennellyt tutkimusapulaisena prof. Markku Löytänen Ympäristönsuojelullista ajattelua viime vuosisadalla Y mpäristönsuojeluliikkeen tärkeimpiä tehtäviä tämän hetken Suomessa on tiedon levittäminen ongelmista ja niiden ratkaisumalleista. Tiedän, miten pienestä voi lähteä kiinnostus ja suojeluharrastus, vaikkapa käärmekuusesta ja niinipuusta, jos joku vain kertoo niiden suojelutarpeesta. Kirjoitusten taustatieto oli tuolloin luonnollisesti nykyistä suppeampi, ja esimerkiksi metsien hä7. Yhä vielä tuntuu lähes saavuttamattomalta haaveelta päästä esim. Ruotsin verroille; siellähän ympäristöasiat heiluttavat hallituksia, ja niiden ympäriltä tiedetään ja kirjoitetaan monikymmenkertaisesti enemmän kuin meillä. klassisesta luonnonsuojelusta, joka alkoi Nordenskiöldin ajatuksesta (vrt. SUOMEN LUONTO I /78 37. Minä olen maalta lähtöisin ja tunnen itseni maalaiseksi. ikävuoteeni saakka. Viimeksi olen osallistunut Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kasvatuskomitean toimintaan. Helsingin yliopistossa opetin dosenttina niin kauan kuin minun annettiin, viime syksyyn, eli 70. Oheisen artikkelin esimerkit osoittavat myös, kuinka laajalti tiedotusvälineet ovat joskus valottaneet asioiden taustoja ja ilmeisen vilpittömästi pyrkineet tyydyttämään tiedontarvetta pelkän päiväkohtaisen uutisannoksensa lisäksi. Tällöin tutkimusmatkailija A. Hänellähän ei ole alkuunkaan kerrottu, mistä oikein on kysymys Miten nyt on jatkunut luonnonsuojc:lutyösi. Hänen puoleensa pitää osata kääntyä aivan toisella tavalla kuin nyt on tehty tassa kansallispuistokysymyksessä. Järjestyneen luonnonsuojeluliikkeen ulkopuolella ja jo varmasi ennen mainittua toimintaa on ympäristön suojeluun ja ekologiaan liittyvää tietoa todennäköisesti liikkunut monella suunnalla, esimerkiksi lehdistössä tai aikaisemmin varsin suosituissa esitelmätilaisuuksissa
Kasvit muodostavat happea, jota eläimet käyttävät; eläimet taas hengittävät ulos hiilihappoa, jota kasvit tarvitsevat. 1888: "Seuraukset metsien hävittämisestå· Metsien vähenemistä ei voida pitää ainoastaan vahinkona yhteiskunta-taloudellisessa katsannossa, mutta myöskin terveydellisessä suhteessa: Sillä katkeamaton vuorovaikutus on kasvija eläinkunnan välillä. Tämä voidaan toteen näyttää SUOMEN LUONTO 1/ 78 37. Näytteeksi olen poiminut kaksi kirjoitusta viime vuosisadalta. Toisiin ne vaikuttavat kovemmin, toiset pääsevät vähemmällä. Taikka: säilytät ruokiasi laseeratuissa saviastioissa, etkä tiedä, että tämmöisiä usein laseerataan lyijyllä, mönjällä, lyijykiilteellä (hopeakiille, lyijykiille) tahi muilla aineilla, joita tehdään lyijystä. Sekin voi sisältää myrkkyä, sillä Suomessa ei löydy mitään lakia, joka kieltäisi tämmöisiä aineita myymästä, tahi joka määräisi sakkoja myyjälle, myi hän sitten tieten tahi tietämättään vaarallisia aineita. luonnon kannalla oleva ihminen ei tunne nimeksikään . vittämistä vastustettaessa ekologiset päätelmät tuntuvat melko intuitiivisilta. Metsillä on sen tähden suuri merkitys ilman alaan ja laatuun. Tästä huolimatta aihetta käsiteltiin usein sellaisella ekologisella otteella ja perusnäkemyksellä, ettei se suurestikaan eroa nykyisten ympäristönsuojelijoiden näkemyksistä. Taikka on myrkyn vaikutus niin sanoaksemme epäsuora: ruumis heikkonee yleisesti ja sen vastustus-voima ulkoapäin tulevia tautiaineita vastaan vähenee; pienikin vilustus saattaa silloin olla kylläksi kaatamaan uhrinsa sairasvuoteelle; tahi on lavantauti eli muu rutto liikkeellä, ja nämät tietysti ensiksi korjaavat ne joitten terveys muista syistä on heikontunut. Taikka ne ovat oman kylämme värjärin ja maalarien valmistamat; vaan nämä ehkä eivät ole tienneet, mitä sisältävät aineet, joista tekevät väripainanteensa. Mutta siitä riippuu taas ihmisen hyvinvointi ja terveys suuressa määrin. 1884 (pääkirjoitus): "Myrkyllisistå· seinå·-papereista, kankaista, astioista ym. Herra Nordgwist on mm . Tehtailija joka ehkä asuu jossakin etäällä Venäjällä tai Sak8 sanmaalla on painanut niitä väreillä, jotka sisältävät arsenikkia , väkevämpiä myrkkyjä mitä löytyy . Kuten lukijamme lehtemme ilmoitusosastosta näkevät, on kaupungissamme yleisö nykyään lyhyen ajan kuluessa tilaisuudessa käyttää taitavan miehen apua nyt puheena olevien myrkkyaineitten tutkimista varten. RASKASMETALLEISTA Savo 2 5. Taikka olet ostanut rautakaupasta laseeratun padan eli muun säilytysastian . Kehoitamme siis yleisöä käyttämään tilaisuutta niin kauan kun se on tarjona. Kasvikunta tasoittaa auringosta säteilevää lämpöä, ilman kosteutta ja sen sähköisyyttä. ollut Helsingin maanviljelysja kauppatutkinnon palveluksessa, joten hänellä siis näistä asioista on runsas kokemus .'' METSIEN SUOJAVAIKUTUKSIST A Savo 22. Etenkin metalliväreistä löytyy usein arsenikkia, jota ei ole tahallaan niihin pantukaan . Saksassa on laki olemassa, joka kieltää semmo1s1a vaarallisia tavaroita S a k s a s s a myymästä; valmistaa kyllä saa ja myydä ulkomaille jos ulkomailla ihmisiä kuolee Saksan tavaroista, siitä ei Saksan hallitus pidä väliä , kun vaan teollisuus kukoistaa ja maksaa veroa. Esim . Vaikutus on joko suora myrkytys: arsenikki tuottaa pyörrytystä, päänkivistystä, jäsenten kolotusta ja puutumista, suhinaa korvissa, rintatauteja ja lopuksi pitkän kitumisen perästä kuoleman myrkky tulee näet ruumiiseen varsin vähissä määrin ja tappaa siis myöskin vähitellen; lyijy-myrkyt taasen vaikuttavat enimmiten vatsaan : ruuan sulatus käy huonoksi , hampaat mustuvat, kita , nielu , vatsa ja suolet tulistuvat , ääni käy käheäksi lopuksi tulee värähdyksiä ja kovaa suonenvetoa, kylmä hiki nousee selkään ja jos ei sairas pian saa apua ja etenkin jos ei taudin alku ja juuri poisteta, niin hän muutaman vuoden kiduttuaan kuihtuu kuin katkennut kukka. Intuitiivisetkin näkemykset osuvat melko oikeaan ilmeisesti vuosisadan vaihteen ihmisten luonnonläheisyyden ansiosta. Käy siis kerran tutkien läpi talouskapineesi ehkä löydät sieltä syyn kivuloisuuteesi, jota vuosikausia olet potenut, menettäen isoja rahoja lääkäreille ja lääkkeisiin! Taikka olet ostanut lapsillesi joululahjaksi kauniita leluja, ja kun pienet poloset ovat ikävissään, ovat kalpeita ja yhä itkeä marisevat, niin ostat heille vieläkin uusia, etkä huomaa, että lapset pistäessään viattoman näköisiä leluja suuhunsa, niistä imevät uutta taudin ainetta. 11. huonekaluista Korkeampi sivistys vaatii epäilemättä elämän kaikissa oloissa enemmän varovaisuutta, sillä se tuottaa monen mukavuuden ohessa mukanaan vaarojakin, joita. 1. Edistynyt kauppa ja teollisuus sekä niitten synnyttämät kilpailut ovat nimittäin, etenkin myöhempinä aikoina, tuottaneet yhteiskunnalle uuden vihollisen tavarain väärentämisen , joka useinkin on mitä vaarallisinta lajia, sillä sydämmetön tehtailija, etenkin semmoinen, joka asuu satojen peninkulmain päässä uhristaan ja jota ani harvoin lain rankaiseva käsi ulettuu kohtaamaan, väärentää tavaroitaan isoissa määrin myrkyllisillä aineilla, osaksi antaaksensa sille ostajan silmiä lumoavan kiillon . Haemme apua lääkäreiltä, käymme kylpymatkoilla, koetamme jos jotakin, vaan turhaa vihollinen piilee ehkä seinäpapereissa eli seinämaalauksissa, huonekalujemme vaatteuksissa, ikkuna-uutimissa, matoissa, jopa sänkyja pitovaatteissammekin . Tavallisimpia tarpeitamme, joita emme itse valmista aineista, joitten puhtauden tunnemme, täytyy meidän siis epäillen tutkia, eikö siinä piile joku vaarallinen vihollinen, joka vähitellen, mutta varmaan tärvelee terveyttämme, vähentää elinvoimamme ja huomaamattamme työmaa meidät liian varhain auenneeseen hautaan. Näitten myrkkyjen vaikutus saattaa olla monenlainen. vsk.
'' YMPÄRISTÖAJATTELUN JUURET OVAT MONET Nämä silmiini sattuneet kirjoitukset osoittavat, ettei ympäristönsuojelun aatehistoriallista kehitystä ole riittävän tarkasti ja laajaalaisesti tutkittu. 1971 s. . Persiassa ja Mesopotamiassa oli ennen aikaan viljavata, mutta nyt ne maat ovat sieltä hävitetyt. Kaikkein vähiten me suomalaiset. Y mpäristönsuojelullisen ajattelun kehitys ei ilmeisesti ole tapahtunut yksittäisten, luonnonsuojeluliikkeen parissa toimineiden oivalluksista siinä määrin kuin on kuviteltu. KIRJALLISUUS ympäristönmaassamme Nuoneva, Pekka, 1971 : Luonnonsuojelun idc:ologinc:n kehitys Suomessa Satakunnan Työ 23 . Helsinki 1954. Ja tämä alkoi tuona turmiollisena Roman keisarikunnan aikana tämän ajan luvun ensimmäisinä vuosisatoina. Tämmöisiä pelottavia esimerkkejä kun on olemassa, emme voi vähäpätöisenä pitää niitä puhtaasti aineellisia tappioita, mitä metsäin väheneminen matkaan saatsydämmetön teh12ilija, etenkin semmoinen, joka asuu satojen pcninkulmain päässä uhristaan ja jota ani harvoin lain rankaiseva käsi ule11uu kohtaamaan, viirentää tavaroitaan isoissa määrin myrkyllisillä aineilla, osaksi antaaksensa sille ostajan silmiiii lumoavan kiillon . Ennen muuttui etelä-Euroopassakin talvi kesäksi ja kesä talveksi vitkaan. Söyrinki, Niilo, 1954: Luonnonsuojelun kiisikirja. 1. Erittäinkin lintujen väheneminen on haitaksi sen tähden , että ne hävittävät kasveille vahingollisia hyönteisiä. 1884) taa. Sanalla sanoen metsäiset maat ovat terveellisempiä ilman alaisuuden takia. 3. Käy siis kerran tutkien läpi talouskapinecsi ehkii löydät sieltä syyn kivuloisuutecsi, jota vuosikausia olet potenut, menettäen isoja rahoja läiikiireille ja liiiikkeisiin ! " (Savo 25. historiallisilla tapauksilla. Onpa metsäin häviämisestä sekin onnettomuus, että vesilähteet kuivuvat, kun kasvit eivät enää kokoa ja säilytä sadevettä. Ja tämä tuotti perikadon Italialle, kuten roomalainen tiedemies Pliniuskin on sanonut. Mutta kun tuota hävitystä kestää koko pohjoisella pallonpuoliskolla, seuraa siitä varmaankin arvaamattomia vahinkoja. vsk. Jos metsät ovat liian kylmiä ja kovin kosteita, voidaan puita harventamalla saada se haitta poistetuksi. . Vahingollinen seuraus metsän haaskuusta on myös se, että joukko hyödyllisiä nisäkkäitä ja lintuja häviää. Vain tarkka aatehistoriallinen tutkimus voi selvittää, miten suojeluajattelu on kehittynyt. Ilman alassa tulee muutos ja terveysolot huononevat. Suuri, mutta pian ohi menevä voitto ei saa houkutella lyhytnäköisesti ja huolettomasti tulevien sukupolvien luonnollisia etuja hävittämään. Niin on käynyt Hispaniassa Ebron, Italiassa Tiberin, jonka tasaiset rannat ovat muuttuneet epäterveellisiksi liejukoiksi. Mutta ei ainoastaan vanhan maailman kansat ole tehneet itseään syyllisiksi metsäin turmiolliseen hävittämiseen. Meidän aikanamme kaikki ilman tuntijat yksimielisesti myöntävät metsäin vaikuttavan paljon ilman alaan. Porvoo 1976. Niin kauvan kuin metsäin hävitys pysyy vähempänä, ovat sen tuottamat haitatkin niitten seutujen vitsauksena, jossa tätä on harjoitettu. 9. Metsäiset ~aat ovat myös kosteampia. Kun metsät vaikuttavat ilman sähköisyyteen, sillä puut johtavat sähköä pois ilmasta, niin ukkosen iskut tekevät autioilla mailla huoneille ja elikoille useammin vahingoita kuin metsäisillä. Amerikassakin on uutisasukkaitten kirves ja tuli paljastanut suunnattomia aloja aarniometsiä enemmän kuin on viljelykseen tarvittu . Nuorteva Pekka, 1976: Elohopea Suomen luonnossa ja hallintokoneistossa. Myöhemmin jatkoivat kristityt metsäin hävitystä, saadakseen loppumaan sen kunnioituksen, jota pakanat osoittivat luonnon jumalille. vastoin on esim. Lehdillään suojaavat puut maan pintaa auringon kuumuudelta ja estävät taas lämmön pois haihtumista maasta. Ilman laatu metsäisillä mailla on vähemmän altis muuttelevaisuudelle kuin paljailla paikoilla, Joissa vaihdos kuumasta kylmään ja päinvastoin on paljoa suurempi ja valtavampi, joissa päivät ovat palavampia ja yöt kylmempiä, samoin kuin kesät kuumempia ja talvet ankarampia. Maatilat kekoutuivat yksiin käsiin ja käytettiin ollenkaan tulevaisuutta ajattelematta. Tästä ajasta lähtien vasta alettiin puhua kuumeen tuhotöistä metsättömissä kuivuneissa maanpaikoissa. Mutta kuumiin ja etenkin kuiviin paikkoihin on sitä vastoin metsää kasvatettava jopa istutettavakin, jonka kautta saadaan ilma kosteammaksi ja muullekin kasvullisuudelle edullisemmaksi. Joet kuivuvat myös ja mataloituvat. Lämpimissä tuulissa on usein vesihöyryjä, jotka metsä jäähdyttää vedeksi ja siitä syntyy kosteutta. Egyptissä semmoisilla erämailla, joissa ennen, noin 100 vuotta taaksepäin ei satanut ollenkaan, on nyt hyvä viljelys, sillä puuistutusten avulla saatu on sadetta runsaasti. 4-5. suuria aloja, joissa ennen viinirypäleet erinomaisesti menestyivät, muuttunut vahingollisten hyönteisten tähden erämaiksi. Mutta nyt siellä terveydelle vahingoksi tulee talvipakkasesta yhtäkkiä kesäkuuma, samoinkuin kuivuus keskeytyy rankkasateilla ja yhtäkkisillä myrskyillä, jotka hävittäen kulkevat yli paljaitten lakeuksien. Sillä viime aikoina olemme järjettömästi menetelleet metsäimme kanssa, jotka arveluttavassa määrässä ovat vähentyneet sekä sopimattoman hakkaamisen tähden että hoidon puutteesta. Muistakaamme mitkä aarteet on meillä metsissämme. Italiassa on esim . Tavattomat tulvatkaan eivät tee hävityksiään metsämailla, niin kuin aukeilla, sillä kasvit imevät itseensä liijan kosteuden. Enemmän kulkee aukeilla mailla myöskin raesateita. Sitä SUOMEN LUONTO I / 78 3 7. Italiasta metsät ensiksi suuremmassa määrässä hävitettiin
Se on silti mielekäs, koska korkeasta elintasosta ei tietenkään ole mitään iloa, jos elämisen edellytykset samalla häviävät. 1. Niinpä ilmakehä on luonnontalouden toiminnan avulla saanut happensa ja ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksensa, kuivan maan kamara tärkeän humuskerroksensa ja aineiden kiertokulkuun on saatu optimaaliset määrät erilaisia aineita, kun myrkylliset tai muuten haitallisen runsaina esiintyneet aineet ovat siirtyneet syrjään erilaisiksi fossiilisiksi kerrostumiksi. Luonnontalouden toimintoja tähän asti yksinomaisesti ohjaillut DNA-informaatio eli DNA-molekyyleihin sitoutunut, eliöiden perinnöllisiä ominaisuuksia säätelevä informaatiojärjestelmä on siis saanut toisen, ihmisen hallinnassa olevan informaatiojärjestelmän . Virkaanastujaisesitelmissä on usein kuvailtu niitä mahdollisuuksia, joita kulloinkin kyseessä oleva opinala voi avata ihmisen hyvinvoinnin kohentamiseen. vsk.. Tuo tiedon voima ei ole ainetta eikä energiaa, mutta kuitenkin se vaikuttaa luonnonvoimien kentässä erilaisia ilmiöitä uudella tavalla ohjaten. 1969 korvattiin Suomen luonnonsuojeluliitolla. 7 miljardia vuotta sitten ja on DNA-informaation pohjalta rakentunut evoluutioprosessissa noin 1. Muihin tieteisiin verrattuna ympäristönsuojelun tavoitteenasettelu on siis paradoksaalisen vastakkainen. Jako on silti epäselvä, sillä kyllin laajasti nähtäessä ympäristönsuojelun ydinkysymys on luonnontalouden toiminnan ja elämän mahdollisuuksien turvaaminen eli lyhyesti luonnonsuojelu. Viran tilalle perustettiin alan varsinainen professuuri syyskuussa 1977. Uutta työkenttää on totuttu sanomaan "ympäristönsuojeluksi" , jonka osaksi nähty luonnonsuojelu usein saa nyt lisäämääreen "klassinen" tai "perinteinen". Samalla luonnontalous on toiminnallaan muuttanut maapallolla vallitsevia olosuhteita elämälle edulliseen suuntaan. LUONNONT ALOUDELLE ERITYISEN VAARALLISEKSI on muodostunut ihmisen luoma teknosysteemi, missä erilaiset koneet, tehtaat ja laitokset on suunniteltu ihmisen hyvinvointia mahdollisimman tehokkaasti palveleviksi, mutta on laiminlyöty niiden raaka-aineiden käytön, energiankäytön ja jätetuotannon sopeuttamtnen DNA-informaation säätelemään luonnontalouteen. Oheinen artikkeli on jälkimmäiseen liittyvä virkaanastujaisesitelmä, jonka prof. Se on myös hyvin pelottava. Tänään vuorossa oleva ympäristönsuojelu eli paremmalta nimeltään luonnonsuojelu on kuitenkin tiede, joka ei aseta ihmisen hyvinvoinnin lisäämistä ensisijaiseksi tavoitteekseen, vaan pyrkii ensisijaisesti turvaamaan luonnontalouden toimivuuden ja siten elämän jatkumisen maapallolla. Pekka Nuortcva Ympäristönsuojelun nykytavoitteet Kun Suomen vapaaehtoinen luonnonsuojeluliike järjestäytyi 1938, ei mitenkään voitu aavistaa luonnonsuojelun sisältöä neljä vuosikymmentä myöhemmin. Ihminen voi nimittäin käyttää hallinnassa olevan tiedon voimaa oman hyvinvointinsa parantamiseen, mutta tämä voi tapahtua vain luonnontalouden toisten eliöiden kustannuksella ja luonnontalouden toiminnallista kokonaisuutta vaurioittaen. Eikä elämän jatkumista maapallolla ole uhkaamassa mikään muu kuin ihminen . Juuri tällaisen laajan näkemyksen tärkeyttä on tähdentänyt kirjoittaja, joka joutui näkyvästi luomaan uutta linjaa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksclle tullessaan sen puheenjohtajaksi 1967. 5. Seurauksena on ollut vaikeita häiriöitä luonnontaloutta ylläpitävässä aineiden kienokulkujärjestelmässä ja energianvirtauksessuoMEN LUONTO 1/78 H. 1978 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Se elämä, jonka turvaamiseen ympäristönsuojelu pyrkii, syntyi 10 noin 4. Hänen puheenjohtajakaudellaan tapahtui myös organisaation muutos, jossa yhdistys 4. 7 miljoonaa eliölajia käsittäväksi itsesäätöiseksi luonnontalouden koneistoksi, joka on niin mahtava, tarkoituksenmukainen ja tehokas, ettei ainutkaan maapallolla luontaisesti vaikuttava voima tai eliölaji pysty horjuttamaan sen elämää ylläpitävää toimintaa. Päinvastoin, luonnontalous on evoluution edistyessä kehittänyt elämän turvaamiseksi yhä tehokkaampia ja ja tehokkaampia tasapainotusmekanismeja. ja hänen pyrkimyksensä parantaa omaa hyvinvointiaan luonnontalouden kustannuksella. Elämän jatkumisen on tehnyt kyseenalaiseksi vasta ihminen, joka on tuonut maapallolla vaikuttavien fysikaalisten, kemiallisten ja ekologisten voimien kenttään kokonaan uudenlaisen voiman, nimittäin sukupolvien saatossa kerääntyneen tiedon voiman. LUONNONTALOUDEN TASAPAINOTUSJÄRJESTELMIEN ja olosuhteita parantavien muodostumien synnyttyä on elämän jatkuvuus ollut turvattua ja elämä on voinut järkkymättä jatkua satojen vuosimiljoonien saatossa. Tämä tilanne on elämän satoja vuosimiljoonia kestäneessä historiassa kokonaan uusi. Nuorteva piti 18. Pekka Nuorteva on vuodesta 1975 lähtien ollut Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun kiinteän ylimääräisen professuurin haltija
LUONNONTALOUTT A UHKAAVAKSI ERITYISV AARAKSI on noussut ydinteknologia, jonka käsittelemät radioaktiiviset aineet omaavat kyvyn aiheuttaa muutoksia DNA-molekyyleissä. Me siis tiedämme, että kaikki korkeampiasteinen elämä maapallolla päättyy muutamien vuosikymmenien kuluessa ekokatastrofiin , jos taloudellinen kasvu, teollistuminen , kaupungistuminen , biosidien käyttö , energian kulutus, kehitysmaiden köyhtyminen ja väestöräjähdys edistyvät nykyisellä vauhdillaan. Luonnon hajoitusmekanismeille täysin vieraita, kemiallisen teollisuuden tuotteita on myös vaarallisella tavalla alkanut rikastua luonnon ravintoketjuihin. Kytkentää suunnitellessamme meidän on tunnettava luonnontalouden sietokyky ja harkittava sellaisia toimia kuin elintasovaatirnuksista tinkimistä, teollistamisen jarruttamista, kaupunkeihin kertyneen väestön palauttamista maaseudulle haja-asutukseen, väestöräjähdyksen hillitsemistä, vesiviemäröinnistä luopumista, fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista sekä luopumista vaarallisesta leikistä ydinenergialla. Elämää ylläpitävän luonnontalouden suojelemiseksi joudumme siis harkitsemaan luopumista paljosta sellaisesta, mitä olemme tähän mennessä pitäneet hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena. Mitä paremmat työskentelymahdollisuudet ympäristönsuojelutieteelle annetaan , sitä vankempaan tietoon se voi pohjata suosituksensa ja sitä parempia ovat sen suositukset. mykselle sokea spesialisti voi kiistää ekokatastrofivaaran olemassaolon. Teknosysteemin ryhdyttyä käyttämään energianlähteenään fossiilisia polttoaineita, on niihin aikanaan sidottuja haitallisia aineita vapautunut luontoon ilmakehän kaasukoostumus on alkanut muuttua, otsonikerros ohentua, sateet ovat muuttuneet rikkihappoisiksi ja lyijyä on laskeutunut kaikkialle. Toisin paikoin luonto on joutunut kärsimään tuotannon riistosta, toisin paikoin taas tuotantoa tukahduttavista liiallisista ravinne, jätetai myrkkymääristä. Toisaalta olemme toki sentää.n yhä elossa ja tiedämme, että voimme jatkuvastikin säilyä elossa, jos emme lisää luonnontalouteen kohdistamiamme paineita ja sopeutamme toimintamme oikealla tavalla luonnontalouden asettamiin puittdsun. sa. Vain tosiasioista piittaamaton utopisti tai kokonaisnäkeSUOMEN LUONTO 1178 37. YMP ÄRISTÖNSUOJELUTIEDE ON OPPI SIITÄ, miten ihmisen talous olisi oikealla tavalla kytkettävä luonnontalouden toimintoihin. En kuitenkaan julkituo iloani, vaan pettymykseni. Tämän suuruusluokan kysymyksissä ei nimittäin ole varaa tehdä erehdyksiä suuntaan sen enempää kuin toiseenkaan. Ja kuitenkin ratkaisujen pohjaksi tarvittavaa tietoa on saatavilla riittämättö"Ekokatastrofi hahmottuu selkeänä jokaisen sellaisen tutkijan eteen, joka kylmästi tosiasioita punniten lähtee luomaan itselleen kokonaisnäkemystä tulevaisuudesta. Tuota tietoa on hankittava lisää. Ympäristönsuojelutieteisiin keskittynyt tiedekunta olisi jo oikeamman suuruusluokan panos, jos todella halutaan välttää ekokatastrofi ja elämän päättyminen maapallo!~11. Ennen kaikkea puuttuu tietoa niistä tavoista, joilla luonto reagoi erilaisiin ihmisen aiheuttamiin paineisiin. Vaikeasta harkintatilanteesta huolimatta ympäristönsuojelutieteen suosittelemien ratkaisujen tulisi olla kokonaisvaltaisesti pohdittuja ja vankkaan tietoon perustuvia. Ja tätä harkintaa joudumme suorittamaan ankaran '' rahat tai henki' ' -asetelman vallitessa. Viime vuosikymmeninä tapahtunut tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu ja sen teknologinen hyödyntäminen on kaiken kaikkiaan nostanut ihmisen luonnontaloudelle aiheuttamat vauriot sellaisiin mittasuhteisiin, että luonnontalouden elämää ylläpitävässä koneistossa on havaittavissa vakavia vaurioita, jotka pahetessaan uhkaavat kehittyä elämän maapallolla lopettavaksi ekokatastrofiksi . Tämä on ympäristötieteen tehtävä. Pettymykseni siitä, että yhteiskuntamme on tiedostanut elämän jatkumista uhkaavan ympäristökriisin niin huonosti, että katsoo riittävän, kun maamme pääyliopistossa toimii ympäristönsuojelun professori ja tällä yksi assistentti. VOISI AJATELLA, ETTÄ LAUSUN TÄSSÄ VIRKAANASTUJAISTILAISUUD ESSA ILONI SIITÄ, että Helsingin yliopistoon on joitakin vuosia sitten saatu perustetuksi ympäristönsuojelun professuuri ja siten saatu alulle tämän elintärkeäksi muodostuneen alan opetus. Vain tos1as101sta piittaamaton utopisti tai kokonaisnäkemykselle sokea spesialisti voi kiistää ekokatastrofivaaran olemassaolon.'' mästi. vsk . Luontoon tahallisesti ydinpommeissa tai vahingossa ydinteollisuudesta joutuvat aineet voivat siten riittävän runsasmääräisinä esiintyessään sotkea luonnontalouden järjestystä ylläpitävän DNA-ohjausjärjestelmän ja aiheuttaa luonnontalouden tuhoutumisen synnynnäisten epämuodostumien, leukemian ja muun syöpäisyyden aiheuttamaan kaaokseen. Samantapainen , jo alulleen päässyt vaikutus on kemiallisen teollisuuden tuottamilla mutageenisilla tai syöpää synnyttävillä aineilla. Ekokatastrofi hahmottuu selkeänä jokaisen sellaisen tutkijan eteen, joka kylmästi tosiasioita punniten lähtee luomaan itselleen kokonaisnäkemystä tulevaisuudesta. Me tiedämme, ettei tuollainen kytkentä ole helppoa eikä kivutonta
Esimerkkeinä olivat etenkin Pohjanmaan vesistöjärjestelyt, mm. Rakennettiin mm. VESIVIRANOMAISET OVAT SOKEITA VASTUSTA VILLE NÄKEMYKSILLE Taisteluun on kieltämättä tullut turhuuden leimaa, kun suuresta valtakunnallisesta huomiosta (mm. Kokkolan vesipiiri asetti yhteistyössä vesihallituksen ja voimamiesten kanssa työryhmän , joka rupesi laatimaan tämänkin Joen rakentamisesta kokonaissuunnitelmaa. Vesiviranomaiset ja voimayhtiöt ovat siis tottuneet häikäilemättömään ja härskiin tapaansa sahaamaan paikallisia asukkaita silmään. Sanotaan, että apinakaan ei hevin tunnusta pentu aan rumaksi . Isohaaran voimalaitos, mutta ihme ja kumma, lopullinen rakennuslupa myönnettiin vasta kaksikymmentä vuotta laitoksen valmistumisen jälkeen. TAUSTATIETOA POHJOISESTA Kun Kemijokea ruvettiin saannöstelemään sotien jälkeen, saatiin ensim.mäiset esimerkit voimayhtiöiden piittaamattomuudesta. Yhtiöt valittavat korkeampiin oikeusistuimiin ja nauravat partaansa kuitattuaan tahallisesta säännöstelymääräysten rikkomisesta jo etukäteen moninkertaisen hyödyn. Vastineessaan (SL 6177, s. Kas löytyipäs, löytyi Pohjanmaa ja lukuisa joukko myilertämättömiä jokia. Ennenkuin suunnittelussa oli kunnolla päästy alkuunkaan , mielipiteet olivat jo hyvin selvät. Suunnittelijat eivät siis olleet kallistaneet korvaansa tosiseikoille eli perustellulle paikalliselle mielipiteelle. kaksi artikkelia Helsingin Sanomissa ja yksi Suomen Kuvalehdessä). Esimerkit olen ottanut Lapista siksi, että olen sieltä kotoisin ja mielestäni tunnen tilanteen siellä. Ihmetyttää ves1vuanomaisten kovin huono näkö; eikö tosiaan esim. Kärsii paikallinen asukas, jonka maat on hukutettu, taikka jokiuomat väkivalloin kuivattu, kalastus lopetettu (kun lohi ei enää nouse Kemijokeen) ja kun eteläisestä Suomesta saapuneet koneurakoitsijat ovat korjanneet kerman rakennustöistä. Yllätys, yllätys, työryhmä kannatti Perhonjoen yläosan järjestelyissä kakkosvaihtoehtoa. Mitä tapahtuu voimayhtiöille. Kalevi Ylisirniö V esiviranomaisilla on huono näkö Suomen Luonnon numerossa 3 / 1977 arvosteltiin maamme ves1v1ranomaisia yksipuolisten, lyhytnäköisten, kalliiden ja ympäristölle haitallisten vesistöjärjestelyjen vuoksi. huolimatta ja erittäin yksimielisestä paikallisesta mielipiteestä huolim.atta vesipiiri ei näytä luopuvan möhkömäisestä, iarJettömasta suunnitelmastaan Perhonjoen yläos;i.ssa. Löytyi Perhonjoki ja löytyi Perhonjoen yläosa. vsk.. Kuka tästä kärsii. Perhonjokea koskevat hankkeet. Suomen luonnonsuojeluliiton, maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston, Vaasan läänin seutukaavaliiton, alueellisen maataloustuottajajärjestön, Vetelin kunnan ja monien muiden yhteisöjen sekä edellä mainittujen valtakunnallisten lehtien kanta ole missään vaiheessa päässyt osumaan silmiin. Niinpä vesipiirit ja voimayhtiöt eivät mielellään luovu suunnitelmistaan , jotka on vuosikausien työllä tehty. Kunnanvaltuusto totesi heti , että suunnitelma on aivan mahdoton ja että paikallinen väestö tulee ehdottomasti vastustamaan sitä. Esimerkkejä löytyy toki muualtakin kuin Lapista. RUOKAHALU KASVAA SYÖDESSÄ Kun Lappi oli riittävästi raiskattu ja sen asukkaat ajettu maanpakoon Etelä-Suomeen tai Ruotsiin , voimayhtiöt alkoivat tähyillä uusia kohteita. Mahdollisesti langetetaan pienehkö sakko säännöstelyrajojen rikkomisesta, jos joku on 12 uskaltanut haastaa yhtiön oikeuteen. Kunnanjohtaja Ylisirniö toteaa lähetteessään, että kirjoitus vastaa joka kohdaltaan kunnan virallista kantaa, jonka se on asianmukaisesti ilmaissut, mutta jota ei ole otettu huomioon. Siitä ovat erinomaisena esimerkkinä Perhonjoen säännöstelyhankkeet. Posion Suolijärven säännöstelyn haitoista ja korvauksista riidellään vieläkin, kaksikymmentä vuotta Jumiskon voimalaitoksen valmistumisen jälkeen. 367-368) vesihallitus korostaa järjestelyistä koituvia hyötyjä, katsoo väestön olevan muutoshankkeiden takana ja toteaa: "Väitetty raivokas vastarinta on ainakin vesiviranomaiselle lähes tuntematon asia." Vesihallituksen vastineen johdosta Vetelin kunnanjohtaja esittelee oheisessa artikkelissa veteliläisten kokemuksia ja näkemyksiä Perhonjoen muutoshankkeista. Suunnittelun pyörät pyörivät kuitenkin järkähtämättä ja parin vuoden kuluttua pullahti painosta ulos monisatasivuinen suunnitelma. Tätä on epäilty jo SUOMEN LUONTO 1/78 37. Jo tällöin oli Perhonjoen yläosan järjestelyvaihtoehdoista esillä oikeastaan vain paljon puhuttu kakkonen eli Halsuanjoen ja Perhonjoen kuivattaminen keinokanavan avulla. Mikäli yksityiset henkilöt taikka pienehköt yhteisöt toimisivat samalla tavalla, ne vääjäämättömästi joutuisivat ankaraan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Sitä osoittaa Kokkolan vesipiirin edustajien Vetelin kunnanvaltuustolle 1974 järjestämä tiedotustilaisuus
Ilmeisesti onkin niin, että monisatasivuis1sta kokonaissuunnitelmista lyhyellä toimitusajalla pyydetyt lausunnot ovat lähinnä vesihallinnon hurskasta käsienpesua; lausunnot pyyhkäistään lukematta roskakoriin . LUVASSA ON "ILMAISTA SÄHKÖÄ" On väitetty, että tälläkin suunnitelmalla pannaan Keski-Pohjanmaan sähköolot pitkällä tähtäyksellä kuntoon . Ei toki näin , vaikka Perhonjokiprojektin yhteydessä on joskus ruvennutkin kovasti epäilyttämään. Kokkolan vesipiirin edustajat totesivat jopa eräässä tilaisuudessa Vetelissä 1975 , että teoriassa alueelle voitaisiin viidentoista vuoden kuluttua taata ilmainen sähkö. Tällaisia summia ei voi kuitenkaan edes kuvitella saatavan muutaman vuoden aikana Perhonjokilaaksoon, vaikka polvillamme rukoilisimme ja vuodattaisimme suuria kyyneleitä. Mitä se on. Kuitenkin meille ollaan väkisin tyrkyttämässä samaa summaa sellaiseen tarkoitukseen, joka jo maakunnallisestikin on todettu järjettömäksi. kakkosvaihcochdon mukaisesti. 367) asia sanotaan aivan suoraan. Edelleen on todettu, että mahdollisen Pööskallion voimalan vesioikeuksista tulisi noin SUOMEN LUONTO 1/78 37. aikaisemminkin, mutta vesihallituksen vastineessa Suomen Luonto -lehden numerossa 6/ 1977 (s. Saataisiin aikaan moninkenainen hyöty, jos ne kaksisataa miljoonaa käytettäisiin esim. Varsin moVuosikausien ajan ovac Vetelin kunnan väestö ja kunnalliset elimet vascuscanccc vesiviranomaiseen ja voimacalousväen suunnitelmia mullistaa Perhonjokca ns. Vetelin kunta on lausunnoissaan asian eri vaiheissa korostanut, että jos kolmosvaihtoehto toteutetaan, Perhonjoen voimalaitoshankkeita on tämän jälkeen mahdollista harkita tapaus kerrallaan haittoja ja etuja vastakkain punniten. Ettei kirjoitustani käsitettäisi vaarm, korostan, että Vetelin kunta ei vastusta voimatalouden kehittämistä. Se motiivi on pelko jokimaiseman peruuttamattomasta, järjettömästä tuhoamisesta lyhytnäköisen eduntavoittelun sokaisemana. Paikallisten asukkaiden ja kunnan mielestä on kuitenkin ilman muuta selvää, että veden kulkua ei saa ohjata pois sen nykyisestä uomasta. JOKI ON ETU, JOTA EI SAA OTTAA POIS Äkkiä ajatellen voisi luulla, että vesiviranomaiset ovat mielestäni kovastikin nyrjähtäneitä. Veccliläisille Perhonjocn luonto on ecu, joca heiltä ei saa ollaa pois. Silloin , kun tällaiset (näennäiset) edut torjutaan ehdottomasti, ei voi olla epäselvyyttä paikallisten asukkaiden motiivista. net ves1vuanomaiset ovat jo yksityisissä keskusteluissa todenneet kakkosvaihtoehdon mahdottomuuden eli ilmeisesti hanketta ei toteuteta. Perhonjokilaakson vedenhankintaja viemäritöihin, yksityisteiden ja muiden teiden rakentamiseen , asuntolainoihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. 70 % veteliläisille. Ei mitään, tuskin voitaisiin olettaa sähkönhinnan edes hieman halpenevan, eihän se halventunut edes Lapissa sen jälkeen, kun Kemijoen kosket oli valjastettu. Tämän Perhonjoen yläosa-suunnitelman vaatimiin vesistöjärjestelyihin tultaisiin panemaan sata miljoonaa , ehkä kaksisataa miljoonaa, näin ovat Kokkolan vesipiirin edustajat sanoneet. Vesiviranomaiset kiistävät vascuscukscn olemassaolon. D 13. vsk. Kunnan mielestä olisi mahdollisessa jokijärjestelyssä otettava pohjaksi ns. Joki on meille saavutettu etu , jota ei voi ottaa mieltä pois. kolmosvaihtoehto, jolloin Patanan tekojärveä laajennettaisiin ja valmiisiin turpiiniaukkoihin rakennettaisiin pienehkö voimalaitos
Krokotiilinpoikaset myydään pohjoisamerikkalaisille turisteille groteskeina matkamuistoina; ne on täytetty pystyasentoon ja puettu niille sateenvarjo ''käteen' ' , knallihattu päähän ja frakki päälle. Ennen intiaanit ehkä pystyivät säilyttämään ekologisen tasapainon , mutta nykyisin heidän on pakko tappaa eläimiä, jotka ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi. Niinpä maassa elääkin yli 300 nisäkäs, 1 600 lintu, 340 matelija, yli 200 sammakkoja parisentuhatta kalalajia. Tällä hetkellä Mikkolat työskentelevät kalatalousasioissa Nairobissa. Molemmat lajit ovat maailman 40 uhanalaisimman eläinlajin joukossa. haikaroita, tukaaneja, papukaijoja ja kolibreja. HÄVIÄVÄ ELÄINMAAILMA Kolumbian kaltaisilla mailla e1 nykyisin enää olisi varaa menettää villieläimiään yhtään enempaa kuin maaseudun alkukantaiset asukkaat kuluttavat ravinnokseen . Heimo ja Kyllikki Mikkola Kolumbian luonto suurin häviäjä Suomi mainitaan usein "luonnonsuojelun kehitysmaana" ja sen nimen hyvin ansaitsemmekin, jos luonnonsuojelutekojamme verrataan kehitystasoltaan muutoin vastaavien maiden tilanteeseen. Kirjoittajat asuivat 1974-76 Kolumbiassa, missä Heimo Mikkola toimi FAO:n vesiensuojeluja kalatalousasiantuntijana seuraten läheltä muutakin luontoon ja luonnonvaroihin liittyvää toimintaa, mm. Viidakkokissat jaguaarit, puumat ja oselotit ovat arvokkaan turkkinsa ansiosta yhtä haluttuja kuin kaimaanit, vaikka metsästys on kielletty. Etelä-Amerikan manteren luoteisnurkassa sijaitsevan Kolumbian pinta-ala on 114 mi!j. Siksi se on ollut naapurimaiden lainrikkojien vientimaa. Yhdistävinä piirteinä voidaan nähdä ainakin barbaarinen suhtautuminen villieläimiin sekä luonnonvarojen lyhytnäköinen, ekologian periaatteista piittaamaton käyttö välittömän "hyödyn" saamiseksi. Tällöin Kolumbia on yksi suurimmista häviäjistä. Kolumbian kuudesta krokotiilisuvusta neljä on lähes hävinnyt, ja musta kaimaani sekä orinoconkrokotiili ovat vakavasti uhattuja , sillä niitä metsästetään yhä arvokkaan nahan vuoksi. ha eli yli kolme kertaa Suomen pinta-ala. Perussa on arvioitu yhden intiaaniperheen tappavan vuodessa alueeltaan 110 lintua, 30 apinaa, 7 tapiiria, 50 pekaria, 220 kilpikonnaa ja 20 kaurista. Kolumbiassa se tosin tapahtuu osaksi todellisen puutteen vuoksi, meillä lähinnä kuvitellun. Ei siis liene ihme, että monet upeat villieläinpopulaatiot, jotka ovat antaneet Etelä-Amerikalle eksoottisen luonteen, ovat vakavassa vaarassa hävitä. Metsästysmuistojen pyynti on lähes hävittänyt kondorin, kuningaskorppikotkan , harpyiakotkan ja jabiruhaikaran. Se on aivan viime vuosiin asti tunnettu mm. Eläinrakkaus on heille vain ylikehittyneiden maiden ylellisyyttä. Kolumbia kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa vielä elää manaatteja ja jätciläissaukkoja. Kolumbia on kehitysmaista tässä suhteessa äärimmäinen esimerkki. vsk.. Siitä huolimatta kolumbialaiset metsästävät viimeisiä manaattejansa hyvänmakuisen lihan vuoksi ja tappavat nahkojen vuoksi jättiläissaukkoja jopa luonnonsuojelualueilta, jotka ovat lajin ainoita SUOMEN LUONTO 1178 37 . salakuljettajien luvattuna maana, sillä sen lait ovat sallineet kaikkein harvinaisempienkin lajien pyynnin, turkisten maastaviennin jne. Asuessamme Kolumbiassa kahden vuoden ajan koimme muiden eurooppalaisten tavoin erittäin ahdistavana kolumbialaisten vihamielisen tai täysin välinpitämättömän suhtautumisen eläimiin. Oheinen katsaus Kolumbiaan antaa sisältöä tälle vertailulle. Höyhenten takia tai lemmikeiksi kerätään Kolumbiassa mm . kirjoituksessa mainitun lnderenan työtä. Siitä huolimatta kaikkien kansalaisten elintaso ei ole edes siedettävä, vaan puolet väestöstä yrittää jatkuvasti elää toimeentulominimiä alhaisemmilla tuloilla. Kahden valtameren, kolmen vuorijonon ja valtavien korkeusja lämpötilaerojen ansiosta Kolumbia on ollut erittäin otollinen paikka runsaslajisen eläimistön syntymiselle. Syksyllä 1974 maassa arvioitiin asuvan yli 23 miljoonaa ihmistä. Heistä on tullut tuhoavia saalistajia, kun heille on annettu tuliaseet ja houkuteltu pyydystämään lintuja, matelijoita ja nisäkkäitä oman tarpeensa lisäksi Yhdysvaltain laboratoriotutkimuksiin , nahoiksi, lemmikkieläimiksi tai matkaja metsästysmuistoiksi. Eteläamerikkalaisten viha niin kotikuin luonnoneläimiäkin kohtaan johtuu ehkä alunperin ihmiselle vaarallisten eläinlajien runsaudesta luonnossa. 14 Tällainen asenne on tuttu myös muista latinalaisen Amerikan maista. Kahvia , maan päätuotetta, myydään hyvin maailmanmarkkinoilla
Johtava metsäinsinööri Arturo Delgado onkin todennut, että metsänhoito vaatii laajaa maailmankatsomusta ja elämän kunnioittamista, ja kumpaakaan ei Kolumbiasta löydy. Tarpeettomia tuhoja aiheutetaan jatkuvasti myös tutkimuksen nimissä. Vielä 15 vuotta sitten maassa oli metsiä 7 3 milj . LUONNONSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN Vuonna 1968 Kolumbiaan perustettiin valtiollinen instituutti INDERENA, jonka tehtävänä on 15. Kolumbian metsiä hakataan paljaaksi parin miljoonan hehtaarin vuosivauhdilla. Parikymmentä vuotta myöhemmin 5 7 lajia oli metsien hävittämisen vuoksi hävinnyt kokonaan . tukikohtia tällä hetkellä. Kuulimme esimerkiksi, että 1970 eräs ulkomaalainen tutkimusryhmä oli tappanut yli 400 harvinaista, rauhoitettua hawlerapinaa ja tutkinut niistä vain sydämestä lähtevät verisuonet. Metsää näet pidetään ihmisen pahimpana vihollisena, jonka hävittäminen on elämän perusedellytys. Maakunnan metsät oli poikkeuksetta hakattu paljaiksi ja poltettu. ihmisen välittömät toimet ovat vähäisiä ongelmia Kolumbian luonnonsuojelussa. Jos hakkuut jatkuvat samaa tahtia , loputkin metsät on syöty parissakymmenessä vuodessa. ha eli enemmän kuin puolet koko maa-alasta. ha. Metsiä ei siis hoideta. TUHOUTUVAT METSÄT Metsien hävittämiseen verrattuna SUOMEN LUONTO 1 /78 37 . Paikoin maa on niin pahasti syöpynyttä, että uutta kasvillisuutta ei synny ilman maansiirtoja. Eroosiota taas seuraavat ilmaston muutokset , tuhoisat tulvat, eläinten ja kasvien häviäminen, kotieläinten ja ihmisten juomaveden pilaantuminen sekä teiden ja muiden rakennelmien sortuminen tulvissa. Sään vaikutuksille paljastunut maa joutuu alttiiksi eroosiolle, joka vaivaa jo kolmasosaa maan pinta-alasta. Toinen ryhmä tappoi 350 orava-apinaa saadakseen muutaman nuoren ja hyväkuntoisen yksilön yliopistonsa kokoelmiin . 1947 yhdestä Kolumbian maakunnasta 301 lintulajia. Paikoin maa on niin pahoin erodoitunutta, että ilman kalliita maansiirtoja siihen ei pystytä ikinä luomaan mitään kasvipeitettä. Tällä hetkellä kolmannes Kolum bian pinta-alasta on eroosion kuluttamaa. ha. Pahakin avohakkuu metsittyy Suomessa aikanaan luonnollista tietä, mutta Kolumbian ilmastossa näin ei näytä käyvän . Vuonna 1975 metsää oli jäljellä enää 38 milj . Vain pieniä metsäsaarekkeita säilyi siellä täällä aivan kuin vahingossa. Osaksi metsät kaadettiin uusien laitumien ja peltojen saamiseksi, mutta paljolti metsiä hakattiin myös turhaan. Kolumbialainen lintutieteilijä Dugand kertoi laskenee osa v. I Kolumbian kuudesta ktokotiilisuvusta neljä on jo lähes hävinnyt, ja jäljelläolevia metsästetään yhä nahan vuoksi. Joka vuosi hakataan paljaaksi 2 milj . vsk. Avohakkuiden jälkiä on vume vuosma yritetty korjata puuistutuksia, mutta nam syntyneitä metsiä hakataan taas samalla tavoin . Paljaaksi hakattu alue joutuu väistämättä eroosion uhriksi . Dugandin mukaan samoin on tapahtunut lähes koko Kolumbiassa, joten ei olisi ihme, vaikka parisataa lintulajia olisi huomaamattamme kuollut sukupuuttoon
Tällä hetkellä instituutti omistaa jo muutamia luonnonsuojelualueita eri puolilla maata, yhteensä noin 1. § g C :l:. Contr. 26: 77-87. Mendoza, A. 3 milj. Vuoteen 1968 asti Kolumbiassa sai metsästää rajoituksitta, mitä halusi, mutta nyt Inderena on kieltänyt jaguaarin, oselotin , puuman , silmälasikarhun, jättiläissaukon ja rämemajavan ampumisen. Kokemukset olivat myönteiset, ja vastaavaa toimintaa suunnitellaan nyt muihinkin kansallispuistoihin. Anatomia de un Pais. 16 Pentti Becker Linnansaaren kansallispuiston kunnostustalkoot Haukiveden saarilla sijaitsevassa Linnansaaren kansallispuistossa järjestettiin viime kesänä harvinaislaatuinen kokeilu: vapaaehtoinen nuorten talkooleiri, jonka aikana tehtiin peruspalvelurakenteet puiston käyttäjiä varten. Puiston maapinta-ala on 8 km 2 ja vesipintaala 13 km 2 • Alueella on suurehkon Linnansaaren lisäksi lukuisia pienempiä saaria ja luotoja. LINNAN SAAREN KANSALLISPUISTO Linnansaaren kansallispuisto perustettiin 1956 suomalaisen järvija saaristoluonnon suojelualueeksi. Silloin saamme EteläAmerikkaan uuden saharan ja sielläkin käy toteen kirjailija Chateaubriandin kuuluisa lause: "Metsät ovat ennen kansoja, autiomaat niiden jälkeen.' ' KIRJALLISUUIT A Anonyymi 1974. Se va ei caiman. Kaikki metsästyslait ja niiden valvonta ovat myös Inderenan huolena. Instituutin valistustyön seurauksena osa eroosioalueista kasvaa jo nyt australialaista eukalyptuspuustoa tai -pensaikkoa. Pääsaaren luoteiskärjessä olevalta Linnavuorelta aukeaa näkymä, jota upeampaa luonnonystävä tuskin voi toivoa: suuria selkävesiä, saaria ja salmien sokkeloita silmänkantamattomiin sanalla sanoen suomalainen kansallismaisema. Inderenan suurin ansio lienee metsamstutusten aloittaminen . El Especc,dor, Bogota. The Paper 1974. Artikkelin kirjoittaja Pentti Becker opiskelee Helsingin yliopistossa limnologiaa ja ympäristönsuojelua. Valvojien kuukausipalkka on 150 mk, joten heidät on erittäin helppo lahjoa pienellä summalla. Olivares, A . Ensi kesäksi suunniteltujen vastaavanlaisten talkooleiåen yhteydessä hän tullee toimimaan Maailman Luonnon Säätiön asettamana leiriohiaajana. tutkia ja suojella maan luontoa ja luonnonvaroja. vsk. Lintujen ampuminen kaupallisiin tarkoituksiin on myös kielletty eikä boaja anakondakäärmeiden nahkoja saa kaupata. Puiston luonto ei ole koskematon , vaan saaret on vuosisadan alussa hakattu miltei paljaiksi, ja sitä ennen niitä on pitkään kaskettu ja laidunnettu; tämän takia metsät ovat nyt heleitä ja valoisia SUOMEN LUONTO 1/78 37 . Työntekonsa ohella Linnansaaren leiriläiset oppivat myös luonnonsuojeluun ja perinteiseen elämänmenoon liittyviä asioita. 1976. Vaikka kiellot ovat olemassa, niitä ei tällä hetkellä pystytä mitenkään valvomaan. Eukalyptus on erittäin nopeakasvuinen, joten ehkä vielä on jotain tehtävissä täydellisen tuhon estämiseksi. Inderenalla on palveluksessaan 84 valvojaa , joilla ei kuitenkaan ole mitään koulutusta ja jotka siksi itsekin näyttavat syyllistyvän tietämättään lainrikkomuksiin. XI: 89. Siksi amerikkalaiset saavatkin laeista huolimatta Kolumbiasta haluamansa nahat ja lemmikit. Smiths. 1970. • Linnansaarcn talkooväki rakensi mm. Metsien paljaaksihakkuuta seurannut äkillinen aavikon syntyminen kolmasosaan Kolumbiasta antaa mielestämme vakavan viitteen siitä, mitä seuraa, jos Brasilian annetaan jatkaa mieletöntä Amazonin alueen sademetsien tuhoamista. Effeccs of the Environmencal Changes on the A vifauna of the Rep ublic of Colombia. ha. kotamalliscn keittokatoksen kansallispuiston vieraiden käytettäväksi. Zoo!. Oikeanpuoleinen keko on aisatuis1a puista koonu polnopuuvarasco. Hän oli yksi Linnansaaren leirin työntekijöistä. Se sijaitsee Rantasalmella Haukiveden keskiosissa
e Linnansaaren kävijöillä on nyt neuvonantajanaan päreillä katettu kansallispuiston opastetaulu. idän uunilintu ja pikkusieppo, joita leirinkin aikana kuultiin . vsk . Se kuului pitkään yksityiselle omistajalle, mutta on sittemmin lunastettu valtiolle ja liitetty kansallispuistoon. vät seuraavat yhteisöt: Maailman Luonnon Så'ätiön Suomen Rahasto: matkaja muo17. Kalliomäkien ja karujen rantojen vastapainona Linnansaaressa on runsaasti lehteviä ja reheviä kasvillisuuscyyppejä, osaksi laiduntamisen ja kaskeamisen muovaamina. lehti1· a sekametsiä, rehevät metgc sätyypit ovat yleisiä (Linkola :l: 1966) . Kuvassa Kiclosaaren sekametsää, jossa pohjakasvillisuutta hallitsee kielo. Harvinaisina esiintyvät mm. LEIRIN JÄRJESTELYT ,g :E Linnansaaren talkooleirin järjesti.l:'. Kun suunnitteilla on 120 metriä perinteistä riukuaitaa, tarvitaan melkoinen risusavotta. Eläimistöstä on ennen muuta mainittava saimaannorppa ja lukuisat kalasääksiparit. Talkooväki yhdisti 25 metrin mittaisella polkusillalla toisiinsa Majalahden suupuolen reunat. Kansallispuistoon kuuluvat ja kuulumattomat Haukiveden saaret muodostavat luoteesta kaakkoon kulkevia ketjuja. Pääsaaren kaakkoisosassa sijaitsee vanha Louhimaan kaskija kalastustorppa rappeutuvine rakennuksineen. Tarvcaineet hankittiin kansallispuistoon kuulumattoman Louhimaan tilan Ji alueelta. Linnansaaren Linnavuorclta avautuu klassisen kaunis suomalainen järvimaisema. Kaski tilan ja metsien rakenteen johdosta pääsaarella on puolikulttuurimaiseman leima. SUOMEN LUONTO t /78 37
Entistettävänä olisi koko ihmisen elämänkenttä toimintoineen, eivät vain esim. D KIRJALLISUUTI A Hintsanen, M.-l. Työskentelyn tarkoituksena oli osaltaan opettaa leiriläisille vanhoja työtapoja lähes kaikki työvaiheet pyrittiin tekemään alkupera1sm menetelmin sekä osoittaa, miten karua ja ankaraa maaseudun elämä oli viime vuosisadalla toimittaessa vaatimattomin työvälinein. ' ' "Luonto on erikoisen vaihteleva ja voisi sanoa jopa kauniskin tänne tullaan varmasti toistekin. 1966. , Lindgren, l. 6 km), linjaus ja raivaus kolme pistopolkua (1.0 km, 0.2 km ja . 6. 1 km) 15 kpl puusta kaiverrettuja polku viittoja 50 m pitkospuupolkua tukeista veistämällä 2 5 m polkusiltaa porraspuita 120 m perinteistä riukuaitaa 400 m kärrypolun kunnostusta Useimmat työkohteet olivat Sammakkoniemeen, puolen kilometrin päähän torpasta, niitylle perustetulla leirialueella. 1YÖTULOKSET Telttamajoitus, reipas ulkoilmaelämä ja suotuisat säät synnyttivät leiriläisissä hyvän työinnon, ja se puolestaan erinomaiset työsaavutukset. YLEISÖN MIELIPITEITÄ Esimerkkeinä suuren yleisön kiinnostuksesta Linnansaaren kansallispuistoa ja ekomuseohanketta kohtaan esitettäköön muutamia po1mmtoja Louhimaan torpan vieraskirjasta loppukesän ja syksyn 1977 ajalta: "Hyvå· asia, ettå· kansallispuiston kunnostus on aloitettu. Linnansaaren ekomuseon kunnostuksen aloittaminen olisi taikooleirille erinomainen työkohde. '' "Luontopolku oli kaunis, mutta aika pitkä nå"in autoaikakautisille. 1976): rakennuskanta entisestään vastaamaan suunnilleen 1890-1900 vallinnutta tilannetta pellot (n. 15 000 markkaa. järjestämällä työnäytöksiä kansallispuistoissa. Oulangan, Lemmenjoen ja Linnansaaren kansallispuistoihin. Tarkoituksena on entistää tietty alue mahdollisimman tarkoin haluttua menneisyyden ajankohtaa vastaavaksi. 1976. 1977 ja sen kustannukset olivat n. EKOMUSEO Ekomuseo (maisemamuseo) on Suomessa uusi ajatus. vsk .. OPETUSTAVOITTEET Leirin aikana käsiteltiin monia luonnonsuojeluja harrastuskysymyksiä iltanuotioilla ja retkeilyillä. rakennukset. seuraavaa (Hintsanen ym. toimien toteutuksesta ja puiston valvonnasta. Työkohteista mainittakoon seuraavat: pärekatteella varustettu kansallispuiston opastetaulu kotamallinen keittokatos tulisijoineen halkaistuista rangoista kolmiosainen lautarakenteinen ja pärekattoinen käymälä laituri kivistä ja lankuista polttopuita kaksi rengaspolkua (2.0 km ja 5. M . Ulkomailla toteutetaan yleisesti '' elävän historian" periaatetta esim. " "Tå"stå· kaskitilasta saa mielenkiintoisen nå"htå·vyyden Linnansaaren kansallispuistoon. Esillä olivat: kansallispuistot, 18 ekomuseo, kansainvälinen luonnonsuojelu, metsähallitus, Maailman Luonnon Säätiö, Nuorison Retkeilyn Tuki, partiojärjestöt ja perinteiset retkeilymuodot. SUOMEN LUONTO 1178 37. nituskulut sekä vakuutukset (säätiön edustajana ja koko leirin johtajana toimi tri Pekka Borg) Metsähallitus: tarvikkeet, työkalut, kirvesmiehen palkkaus (edustajana suunnittelija Hannu Ormio) Nuorison Retkeilyn Tuki r.y.: työkaluja, majoitusja muonitusvälineitä sekä kuljetuksia (edustajana opetusneuvos Eino Tahvonen) Osanottajina oli eri puolilta Suomea varttuneita koululaisia sekä muutamia korkeakouluopiskelijoita, yhteensä alle kolmekymmentä henkeä. Tällaisia toiminnallisia museoita on Suomeen suunnitteilla useita, yksi niistä Linnansaaren Louhimaan torppa. Terra 88 (1) : 14-20. Retkeilyillä opeteltiin tuntemaan saaren luontoa. Leirit lienevät tällöin lyhyempiä ja osanottajamaara viimekesäistä pienempi. Leiri pidettiin 3.-15 . 215 s. Metsähallitus suoritti tästä hieman yli puolet ja Maailman Luonnon Säätiö loput. " " Ukkossade yllå"tti. Sopii vain toivoa, että valtiovalta kiinnostuisi omista puistoistaan samassa määrin kuin yksityiset henkilöt ja järjestöt ja osoittaisi kiinnostuksensa riittävillä puistojen kunnostusja hoitomäärärahoilla. 4 ha) otetaan vuoroviljelyyn käyttäen alkuperäisiä kaskija peltoviljoja, ryytija koristekasveja sekä puita ja pensaita niittyjä otetaan uudelleen käyttöön 22 ha, laidunnettavat niityt aidataan, osa niityistä raivataan kaskeamalla kaskialueiksi varataan 34 ha, tilan lähelle perustetaan 30 vuoden kaskikierto alueella laidunnetaan lampaita, nautoja ja hevosta muut alueet jäävät luonnonti!aan puistossa asuu tarpeellinen hoitohenkilökunta, joka vastaa em. '' "Matka tå"nne täytti kaikki odotukset. Linkola. '' "Kiitos tå"llaisista telttapaikoista. Viimeiset erämaat. Kulttuurimaisema ja kansallispuisto. Kiitos katosta!" LEIRIEN TULEVAISUUS Linnansaaren talkooleiriltä saatujen hyvien kokemusten perusteella toimintaa on ajateltu jatkaa. Helsinki. Kansallispuistossa sijaitseva ekomuseo palvelisi ihanteellisesti kansallispuistojen opetuksellisia tavoitteita, jotka usein luonnonsuojelutavoitteen rinnalla unohdetaan. Linnansaaren Louhimaan torppaan sovellettuna ekomuseoajatus merkitsisi mm . '' ''Jo neliå"ttå· kertaa Linnan saaren maisemissa tå"nä kesänä, ja aina tääftå• löytå"å" uutta ihailtavaa. Ensi kesäksi vastaavia tilaisuuksia on suunniteltu mm. & Ormio, H