. . . . . . . . . 16 ULP eli proj ekti " Uhanalaisen Luonnon Puol esta", Teu v o Sitominen Tuulihaukkatutkimus tyy, 18 käynnisSeppo Kuusela . . . . . . . . . . . Erkamo . . . . . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin ·klo 916, kesäkuukausina klo 913. . 46 Haluavatko he polkutien Angeliin. . . . . . . Pekka Borg Juha Hämäläinen Pekka Nuorteva Anna-Riitta Wallin Taitto: Timo Tanttu TAMAN NUMERON KIRJO/TT A JAT Hannu Airola, maat.-metsä t.yo, Helsingin yliopisto Camilla von Bonsdorff, fil.kand., tutkija, Hel sinki Pekka Borg, dosentti, Hel singin yliopisto V. . . . . . . . . Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 300 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 200 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Toimitusneuvosto : Urpo Häyrinen, puh.j . . . . Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1973 aikana kuutena numerona. . Kämmekän valokuvasi Kuu samoss a Mauri Korhonen. 11 K äy tännöllisiä ympäristönsuojeluohjeita, Hannu Airola . . . . . . . . 50 Summaries of the main articles in this issue . . . . . 7 Ind ok iin an luonto sodan uhrina, Camilla v. . . . . . . . . .. . .. . . . Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. . . . . . . 51. 42 Kirjallisuutta . . . . . . . 22 Tulok si a uhanalaisten kasvien tiedu stelusta, Juha Suominen . . . . Irtonumerot 3 mk Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. . 31 Uutisia ja tiedotuksia . . . Erkamo , apul.prof., Helsingin y liop isto Jarmo Eronen, kauppat.maist., Helsinki Erkki Kellomäki, ym päri stönsuojelun tarkastaja, Hämeenlinna Seppa Kuusela, fil.yo, Helsinki Hannu Ormio, tark as taja, Luonnonvarainhoitotoimisto, Hel sinki Juha Suominen, fil.tri, Helsingin yliopi sto Teu vo Suominen , fil.kand., Suomen luonnon suojeluliitto, Helsinki Anna-Riitta Wallin, oik.yo, Helsingin yliopi sto T AMAN N UMERON KUVJTUS kansi Mauri Korhonen SIVU 3 Jorma Luhta 5 Reino Kalliola, Esko Parkkonen 6 Pekka Borg 11 Veikko Vasama, Jorma Alhopuro, Teuvo Suominen, Hannu Hautala 13 Viet/Nam Bulletinen 5/ 1971 Miljömord 15 Helsingin Sanomat 11.6.1972 17 Vesa Mikkonen, Reino Pelkonen, Jorma Luhta, Aimo Vuokola, Harri Kannosto, Esko Parkkonen, Timo Latvala 19 Hannu Hautala 21 Mantsi Rapeli, Teuvo Suominen 23 V. . . . . . . . . . . . . . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 12 mk postisiirtotilille n:o 608 21-1. . . . . . . . 498 159. 40 Su omen luonn onsuojeluliitto 29.12.1973-30.1.1974 41 Ulkomaan uuti sia . . . . . . Ku va liittyy siv un 24 kasviartikk eliin. . . . . . . 43 Huutoja korvesta . . . . . . . . . . . . . . . . . SISALLYS Uusi Neste on sy ntynyt Energiant arve ja soiden moninaiskäy ttö, Jarmo Eronen . . 24 Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja luonnonmuistomerkkien ra uhoittamin en, Pekka Borg, Erkki Kellomäki ja H annu Ormio . Vuonna 1968 ilmestynyttä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 2 mk/kpl. . vuosikerta Suomen Luonto no 1 1 974 JULKA ISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . . . . . . . . . . . . . . . Tämä on yksi nii stä harvinai stu v ista kasveista, jota uhkaa soiden ojitus. . . . . . . V. . 20 Raidan bakteeriäkämät positiivinen saasteind ikaattori. 33. . . 4 UNEP, Yhdi styneitten Kansakuntien ympäristöohjelma, Anna-Riitta Wallin . 39 Järjestötoimintaa . . Erkamo 26-27 Mauri Korhonen 31 Tuula Toivanen 33 Jorma Luhta, Esko Parkkonen, Pekka Mustakallio 35 "Läpiän lehto": Jukka Airola muut: luonnonvarainhoitotoimi ston arki sto 38 Yrjö Haila 39 Teuvo Suominen, Pekka Heikkilä 47 Seppo Sirkka 49 Teuvo Suominen 50 Jouni Kitti 51 Marianne Kitti T AMAN NUMERON KANSI esmaa punakämmeköihin (Orchis in ca rnata coll.) kuuluvaa kapealehti stä kämmekkää (Orchis traun steineri). . . . . . . . Sen artikkelit kattavat suurimman osan suomalaisen luonnonsuojelun kentästä. . . . Bonsdorff . . Vuoden 1973 numeroita myydään 2,50 mk /kpl, vuoden 1972 numeroita 1 mk/ kpl, sitä vanhempia 50 p / kpl. . . . . 2 Hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen rauhoitu stoiminnan peru stana, Pekka Borg, Erkki Kellomäki ja Hannu Ormio . . . . . . . .
Näissä varauksissa ei kuitenkaan voida välttyä vakavilta ristiriidoilta soiden suojelutavoitteiden kanssa, mikäli turvesoiden varaaja ei piittaa luonnonsuojelunäkökohdista . Suomen Luonto No 1 1974 Uusi Neste on syntynyt Viimeaikainen tilanne on pakottanut valtiovallan etsimään uusia keinoja energiantarpeen tyydyttämiseksi. Uuden tilanteen varjolla pyritään mitätöimään luonnonsuojelun tähänastisia saavutuksia. Vapo pystyy nyt myös estämään seutusuunnitteluissa suojeltaviksi suunniteltujen soiden oston valtiolle suojelutarkoituksiin vain ilmoittamalla olevansa niistä kiinnostunut. Valtion virastojen ja laitosten soita ei ylipäätään ole mitään syytä siirtää Vapolle muuten kuin tilapäisellä käyttöoikeudella ja tällöinkin aluksi ainoastaan luonnontilansa menettäne1ta, polttoturveteollisuuteen sopivia soita. Keski-Suomessa Vapo havittelee läänin tärkeimpään soidensuojelukohteeseen, luonnonkauniille Haa pasuon kansallispuistoa! ueelle, omia luontoa tuhoavia hankkeitaan. Tuoreessa mmsnssa on Neste Oy:n itsevaltias ja valheellinenkin toiminta öljynjalostamokiistassa . hehtaaria ojit ettuja soita, jotka turvetuotannon käynnistämisvaiheessa sopisivat paremmin tai ainakin yhtä hyvin kohteiksi kuin luonnontilaiset suot. Vai tioneuvoston päätös soiden luovuttamisesta Vapolle on suuri erehdys . Luonnonvarojen tehokas hyväksikäyttö edellyttää, että tämän palamisenergia käytetään hyväksi. Soiden käyttö polttoturpeen nostoon onkin perusteltua voimanlähteistä kö yhässä maassamme. Erityisen mielenkiinnon kohteena Vapon ohjelmassa ovat seutukaavaliittojen suojeltaviksi määrittelemät suot, joihin yhtiön puolesta on lähes järjestään esitetty tutkimusvaraus. TYPERÄÄ TUR VEHYSTERIAA Turverintaman ylikuumenemista osoittaa mm. Julkisuudessa Vapo on ilmoit. Jo tämän vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin varataan polttoturvetuotannon kehittämiseen 30 miljoonaa markkaa. Vapo näyttää seuraavan isonveljen viitoittamaa tietä. Vapon salamyhkäisyys ja muista käyttömuodoista piittaamaton menettely tuntuu sitäkin lyhytnäköisemmältä, kun tiedetään maassamme olevan valtava määrä, lähes 5 milj. Se voi tapahtua siten, että turve otetaan talteen ennen istutusta. Vapon viimeaikaisia puuhia silmäiltäessä näyttää siltä, että "energiakriisi" on synnyttämässä yhtiössä luonnolle vaarallisen mammuttitaudin. Polttoturvetuotannon kohottaminen suunniteltuun merkitsee huomattavia määrään aluevarauksia tuotannosta vastaavalle Valtion polttoainekeskukselle, Vapolle. Valtion virastoilla ja laitoksilla, etenkin metsähallituksella, on lukuisia nimenomaa n luonnonsuojelutarkoituksiin jo varattuja soita. Mikkelin läänissä, missä melkein kaikki suot on jo ojitettu, Vapo on röyhkeästi varaamassa tarkoituksiinsa läänin suurimman ja kauneimman luonontilaisen suon. Kiinnostus soiden turvevaroihin on äkkiä lisääntynyt. Jopa rauhoitettujen soiden turpeet on ilmoitettu tutkittavan. Tästä on saatu jo esimakua Tampereen ja Seinäjoen välisellä alueella, missä Vapo pitää lähes kaikkia valtion luonnontilaisia suoalueita myös luonnonsuojelutarkoituksiin varattuja turvetuotantomielessä toisarvo1s1a soita itsepintaisesti hallussaan. On muistettava, että suoturve alkaa palaa eli lahota heti kun ojitus tuo sille happea. Vuosina 1975-79 lasketaan budjettivaroja tarvittavan yhteensä n. Valtioneuvosto on äskettäin tehnyt päätöksen polttoturpeen vuosituotannon nostamiseksi nykyisestä miljoonasta kuutiometristä 20 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 1980 mennessä. Metsänkasvatus ei tästä kärsi, mutta osa luonnon tilaisista soista säästyy. Minkäänlaista velvoitetta luonnonsuojelunäkökohtien huomioonottamiseksi ei pää t ökseen sisältynyt. se, että Vapon kiinnostus näyttää kohdistuvan myös sellaisiin luonnontilaisiin soihin, joita on suunniteltu suojeltaviksi. Mm. 267 miljoonaa markkaa. Valtionyhtiöiden menettely luonnonsuojeluasioissa ei ole ollut toiveita herättävää. Vapo on myös jo käytännössä levittämässä toimintaansa luonnonsuojelun kannalta arvokkaille luonnontilaisille soille. Valtiovallan nyt Vapolle antamat vapaat kädet johtavat täydelliseen mielivaltaan soillamme. LUONNONSUOJELU ON SIVUUTETTU Viimeksi Vapon asiantuntijat ovat saaneet narratuksi valtioneuvoston tekemään päätöksen, jonka mukaan on otettava tutkittavaksi valtion virastojen ja laitosten hallinnassa olevien soiden surtammen Vapolle
Ensimmäisinä ehtivät soille metsäojittajat, joiden sinänsä kiitettävä toiminta on laajentunut myös taloudellisesti täysin kannattamattomille soille. 40 vuoden kuluttua ojituksesta, turpeennostoon päästään 3-4 vuotta esitöiden jälkeen On ilmeistä, että jos metsäojittajat joutuvat kilpailemaan turpeennostajien kanssa samasta suosta, vetävät turvemiehet pitemmän korren. Tilanteen sekavuutta lisää se, että metsäojitus paksuturpeisilla, turveteollisuuteen sopivilla, mutta luonnonsuojelumielessä toisarvoisilla soilla jatkuu kaiken aikaa valtion varoin. VAPON PUUHIA ON SEURATTAVA TARKASTI Lyhytnäköinen talouselämä haluaa joka kysymyksessä vetää napit tiukasti vastakkain ympäristönsuojelun kanssa, ennen kuin edes auttava järkiintyminen ensinmainitulla sektori ll a t apahtuu. Puuttomien ja vähäpuisten soiden kuivatukseen käytetyt varat ovat joka t apauksessa menneet hukkaan, jos käytetään jotakin mielekästä laskentaperiodia, vaikka niinkin pitkää kuin 20-30 vuotta, jona aikana hakkuisiin ei vielä päästä. VIIMEISTAAN NYT ON SOIDEN KA YTTO SUUNNITELTAVA Nykyinen villi ja suunnitelmaton soiden käyttö ei ole kunniaksi maallemme, jonka suotutkimuksen tasoa pidetään korkeana. Kolmas soista kiinnostunut ryhmä, luononsuojelijat, tuntuu taas kerran jäävän ahtaalle. 1980 20 milj. olemassaolevan turvetuotannon Kohosoista. Tähän tarkoitukseen joudutaan epäilemättä uhraamaan monia eläimistön ja kasviston puolesta suojelunarvoisia soita. Avoimella tai vähäpuisella suolla voidaan puustoa hakata ensi kerran n. Jos verrataan metsänojituksen ja turpeennoston keskinäistä tuottavuutta niillä soilla, joilla kumpikin tuotantomuoto on mahdollista, on turpeennosto moninkertaisesti taloudellisempaa. Näin on käynyt esimerkiksi metsien avohakkuukysymyksessä, Kuusamon koskisodassa, soiden metsäojituksessa ja Nesteen Tvärminneprojektissa . Jos näin -tehdään, herää kysymys, eivätkö metsäojitukseen uhratut varat ole menneet hukkaan, jos suo otetaankin turpeentuotantoon. Mikäli Vapo todella pystyy vetämään polttoturveasiat samaan pisteeseen, se on maailman suhteellisesti suorikkaimmassa ja ojitetuimmassa maassa saavutus, johon pystyvät vain härmäläiset turvenuijat. JO OJITETUT SUOT ENSIN Suomen turvetuotannon tavoiteohjelman mukaan nostetaan maassa v. Samoin yhtiön taholta on annettu ymmärtää, ettei Vapo ole kiinnostunut Etelä-Suomt .. Jotta soiden moninaiskäytön periaatetta voitaisiin noudattaa ottamalla huomioon sekä tu rvetuotannon että luonnonsuojelun vaatimukset aiheuttamatta silti vahinkoa puutavaran riittävyydelle, olisi turvetta alettava nostaa jo metsäojitetuilta aukeilta tai vähäpuisilta soilta. Vapon toimet on saatava jatkuvan julkisen tarkkailun alaisiksi. Lausumat ovat nst1riidassa sekä yhtiön toimien että sijoituksen kanssa ja niinmuodoin pelkkää hämäystä. Valtioneuvoston on kiireesti asetettava eri intressipiirejä edustava pysyvä neuvottelukunta laatimaan soiden käytölle järkevää ohjelmointia ja selvittämään syntyneitä ristiriito2 Jarmo Eronen Energiantarve ja soiden moninaiskäyttö Suot, jotka vielä 10 vuotta sitten yleensä katsottiin joutomaaksi, ovat äkkiä nousseet valtakunnan arvokkaimpien luonnonvarojen joukkoon, useammankin intressipiirin temmellyskentiksi. Tällä alalla on saatukin joitakin tuloksia, vaikka ylimitoitettu ojitustoiminta on jo useilla alueilla tuhonnut mahdollisuudet soiden moninaiskäyttöön (marjastus, linnuston ja kasviston suojelu, retkeily, ojittamattomat suot mahdollisina pohjavesivarastoina ym). tanut ottavansa luonnonsuojelun näkökohdat huomiol,n toiminnassaan. Nykytilanteessa yhteiskunnan olisi pysäytettävä kaikki valtion viranomaisten toiminta jäljellä olevilla yli 50 hehtaarin laajuisilla soilla, jotta näiden kokonaiskäytön suunnittelulle saadaan aikaa ja työrauha. m 3 turvetta 80 000 ha :n alueella. TURPEENNOSTO N JALKEEN KASVAA METSA Sen seikan, että suo on Tapion tai metsähallituksen toimesta OJltettu, ei pitäisi sinänsä estää sen. TURPEENNOSTO KANNATTAA Uusi tilanne maailman polttoainemarkkinoilla on äkkiä lisännyt kiinnostusta turvevaroja kohtaan. Niiden kunnostus turpeen tuotantoon sen sijaan helpottuisi aikaisemman metsäojituksen ansiosta. Tähänastinen käytäntö osoittaa, ettei Vapo kuuntele luonnonsuojeluasioissa muuta kuin omaa ääntään. Näillä alueilla kestäisi hakkuukypsän puuston kasvattaminen 80-100 vuotta. Soiden käyttö polttoturpeen nostoon on ilmeisen välttämätöntä energiahuollon kannalta. Mittavat, valitettavasti vieläkin jatkuvat avointen ja vähäpuisen soiden ojitukset herättivät luonn onsuojelijat vaatimaan ojituskriteerien kiristämistä ja mielenkiintommpien soiden rauhoittamista
Jos metsäojitettu, turpeentuotantoon sopiva suo sijaitsee edullisempien kuljetusmatkojen päässä kuin toinen vastaava, ojittamaton suo, olisi ensinmainittu otettava turvetuotannon piiriin metsäojitukses ta riippumatta. Kun näitä erehdyksiä ei voi enää jälkikäteen korjata, on · vähimmäisvaatimråsena nyt pi20 h) metsäojitukset sekä lopetettava valtion metsänparannuslainojen myöntäminen tällaisille soille, kunnes niiden turveteolliset käyttömahdolisuudet on tutkittu. Koska meillä on metsäojitettuja soita lähes 5 milj . Sitä . Tällaisen osittain kuivatun suon käyttöönotto on ilmeisesti edullisempaa kuin luonnontilaisen suon, jolla tosin raivauskustannukset jäävät pienemmiksi. Tu rpeennoston jälkeen tällainen suo kelpaa oivallisesti metsänkasvatrikseen. 1 1/2 m , pinta-ala po hj o isessa väh. Metsätalouden kärsimät vahingot ovat näkyvissä vain paperilla , kun ti etty määrä taimistovaiheessa olevia soita poistuu metsätilastoista. D dettävä, että nämä pilatut sriot otetaan trtrvet eollisuuden käyttöön, eikä käydä käsiksi vielä luonnontilaisiin soihin. 'Samalla on tuhottu marjastuksen ja litonnonsuojelrm kannalta korvaamattoman arvokkaita soita. 100 h a. Metsäojitukset jatkuvat miltei entistä vauhtia. 3. Puutavaran saannin kannalta tällä ei ole merkitystä vuosik y mmeniin. paitsi, kun suolta on turpeennosto lopetettu, se voidaan taas palauttaa metsätalouden piiriin. ha, voidaan olettaa, että metsätaloudella o"n varaatehdä tämä myönnytys soiden moninaiskäytön hyväksi, varsinkin jos pidetään mielessä, mitä rikkeitä tähänastiset suo-ojitukset ovat t ehneet luononsuojelun ja taloudellisuuden periaatteita vastaa n. Siksi olisikin polttoturvetoimikunnan mietinnön pohjalta, päällekkäisinvestointien välttämiseksi, keskeytettävä laajempien paksuturveso iden (paksuus väh. ottamista turvetuotannon käyttöön. etel:issi Avosoiden ojittamine n on ollut talou dellisesti ka1inattamatonta
Saaristoretkeilyn mahdolliset maihinnousupaikat rauh oi tu sajan jälkeen tulisi myös osoittaa kil vi n. Koska tämä on maanomist ajaa aja tell en kohtuutonta ja lisäksi melkoista ammattitaitoa vaativaa, asia on jäänyt monin paikoin hoitama tta. Hakemuksen la atiminen, asiakirjojen hankkiminen, k ohteen t ai alueen rajaaminen ja mittaaminen sekä maastoon merkitseminen jäävät siten jonkun muun tehtäväksi. Saaristossa t arvitaan suurikokoisia, tuuliraoin varustettuja ja kauas n äkyvin tekstein varu stettuja tauluja , joista selviää rau hoituksen tarkoitus ja maihinnousukiellon aika. Saaristossa suojelu alueiden merk itsemisessä t arvitaan yhteist yö hön mukaan myös m erenkulkuh allitus, jonka alaiset elimet huolehtivat myös merimerkkien kunnostuksesta. SUOJELUA OSOITTAVAT KILVET Alueiden ja k ohteiden merkitseminen maastoon on tähän asti ollut maanomistajan ja yksityisten val tuutettujen harras t ajien teht ävänä. Parin viime vuoden aikana vi rallisen luonn onsu ojelun taholta on pyritty virkatyönä hoitamaan m onimutkaisempia rauh oituksia. Tilanne on sekä tält ä että käytettävissä olevien ki lpien osalta varsin epätyydyttävä. HOITO J A KKYTON VALVONTA Suojelualueiden hoitoa ja va lvont a ei voida nykyisen luonnonsuojelulain mukaan suo rittaa muuten kuin maanomistajan itsen sä toimesta. Myös TVL:n paikallisen piirin piirikonttorin lausunto o n tarpeen mik äli rauhoitushanke koskee yleisen tai suunnitellun ti en lähel lä olevaa p aikkaa. Itse kilpien ja niihin tuleva n informaa tion ke hittäminen t ulisi suo ritt aa esim. Näitä tulisi käyttää myös metsästyslain n ojalla muodostettujen riistalinnuston suojelu alue iden merkitsemisessä. Maanomistajan allekirjoitettua h akemuksen lääninh allitus p yy t ää siitä lausunno t m aaja me ts äta lousmi nist eriöltä (valtion luonnonsuojelunvalvoja!ta), läänin maanmittauskonttorilta ja kunnanhallituksen kautta kunnallisva!tuu stolta . Pystyttäjille, ellei sitä t ehdä virkatyönä, maksetaan asianmukain en korvaus. Kuitenkin on t arkoituksenm uk ais ta pyytää lausunnot siten, että luonnonsuojeluk ysymyks iin yleensä perehtymättömillä kunnallisilla elimillä on omaa lausu ntoa laatiessaan jo käytettävissä erityisviranomaisten lausunno t . Tämä menettelytapa on käyt össä esim. Vielä parempi olisi pyrkiä siihen, että maanmittausalan ammattimiehet hoi t aisivat virka ty önää n myös suojelualueiden merkitsemisen maastoon ja kartoille asianmukaisi ne sidemittauksineen maastossa . Ko r vauksetta. Alueiden merkitsemisessä tulee saada aikaan yhteistyö lää ninhall ituksen , paikallisen luonnonsuojelujärjestön ja maanomistajan kesken siten , että kilpien paikat suunnitellaan yhdessä ja kilvet tukipylväineen hank itaan val ti on varoin . J ärjestys o n täh än saakka ollut eril ainen joissakin lääninhalli tuksissa. Lausunnon antajaksi tulisi ai n akin epävirall isesti lisä tä paikallinen seu tukaavaliitto, luonnonsuojelutoimikunta ja paikallinen luonnonsuojeluyhdist ys. Ruotsissa . Mikäli suojelutoimenpiteitä halutaan nykyisestään teh osta a on selvää, ettei t ällainen varoja ja aikaa vaativa t yö voi jäädä yksityisten harrastajien kannettavaksi. Pekka Borg, Erkki Kellomäki ja Hannu Ormio Hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen rauhoitus• • to1m1nnan perustana Luonno nsuojelulain mukaisen rauhoitustoimenpiteen hakeminen on va rsin paljon tyo ta vaativ a tehtävä. Maa nom istaja lle, joka rauhoitush akemuksen allekirjoittaessaan luopuu korvauksetta ai nakin osas ta käy ttöoikeuksiaan alueeseen, ei pitäisi antaa suo ritettaviksi suojelualueen merkitsemiseen ja hoitoo n liittyviä tehtäviä ilman korvausta. T ähän asti ovat kuitenkin pääasiassa yk si tyiset luononharrastajat ja järjestöt tehneet t ät ä vaa tivaa t yö t ä. Yksityisen h arrastaj an teht ävä ksi jäisi kuitenkin olennainen osa suojelutoimenpiteestä: asian vireillepano ja mahdollises ti alustavat neuvottelut maanomistajan k anssa . YMPKRISTONSUO JELUN T ARKAST AJAT N yt kun valtion piirihallintoon on saatu ym päristönsuojelun vi rkamiehiä, on lähell ä ajatus, että he suorittaisivat sekä luonnonsuojelulain että metsästyslain muk aisten rauhoitushakemusten vaatiman paperityön vi rkatyön ään . Käy t ännössä pyritään lis äksi siihen, että maanomistajalle koituisi rauh oittamisesta mahdollisimman vähän vaivaa. Ympäristönsuoj elun tarkastajalla on mahdollisuus yhdessä läänin maanmittauskonttorin vir4 kamiesten kanssa h ankkia tark oitu kseen sopivi mm at kartat. Lääninhallituksen tulisi varata h ak ijalle til aisuus vasti neen antamiseen mik äli p yydetyt lausunnot antavat si ihen aihetta. ruotsalaisten kokemu sten v ii toi ttamalla tavalla: yhten äise t, alu een tai kohteen luonnetta ja säännöksiä es1ttavat tekstit ja karttapi irrokset upotetaan läpinäkyvään lasikuit um assaan. Tällöin saata1sun tarvittavat asiakirjat ja kartat joustavasti ja lunastuk se tta. As ian nopeuttam iseksi osa lausunnois ta olisi pyyde tt ävä sama naik aises ti
Suojelualu everkon luominen on po hja utunut siihen , että alueen perustamisesta mak setaan maanomistajalle n1tta va korvaus. ja 1974 2 milj. markkaa, 1973 1 milj. • ja t yö llis yysvaroja 38 milj. varsinaisill a lu o non suojelualueilla ei pitäi si sa lli a. Esim. myös s. 31-38. Suojelun ja o petus-sosia alise n käytön rinnakkai sjärjes tel y il lä on esim. Leiriytymistä tms. Suojelu alueiden opetuksellise n ja mahdollisen sos iaalisen kä y tö n sekä sen vaatim ien järjes telyjen sietäminen edellytt äisivät korvauksia maan omi stajalle sekä järjestettyä h oitoa ja valvont aa. Myös suojelualueen hoito ja va lvo nta järjestetään y hteiskunnan (piirimetsälautaku nnan ) voim in . Ruotsin val t io o n t ähän mennessä käyttän y t 80 milj. kruunua sekä säätiöt y m . kruunua. Sosi aali sella käytöllä tarkoitetaan s1ta, että yleisöllä olisi mahdollisuus tutu stua tiettyj en suojelualueiden lu ontoo n esim erkiksi merkityiltä po luilta käsin o pasteiden johd atte lemina. Lainsäädäntö o n joustava ja mahdol listaa suojelual ueiden perustamisen ulkoilualueista alkaen luonn onpui st o tyyppisiin suojelualueisiin asti. Sanomattakin lien ee se lvää, että häirinnälle ja kulutuk se lle arkojen alue id en ja eliöiden suojelem ise ksi tarvitaan ai na se lla isia alueita, jo illa minkä änlaist a moninaisk äy ttöä ei voida sa llia. markkaa maan ostoo n luonnonsuojelutark oi tuk sia var5. v uonna 197 1 Ruotsin valtio k äytti lu onno n suo jelualueiden os toa varten 6,8 milj. kruunua, suojelualueiden ho itoo n 5,7 milj . Saariston ra11hoitusal11eiden osoittamiseen ta rvitaan kauas näk yviä, tuuliraoilla va ru stett u ja tauluja, jotka tiedottav at maihinno11sukielloista ja muodo stetu ille y k sity isom istuksessa olev ill e su ojelualuei lle ei voi da m yöskään ajatella tutki mu st yö t ä laajempaa, tavanomaise n jokamiehenoikeud en y littävaa yleistä kä yttöä. muista rajoit uk sist a. kruu nua, su ojelualueiden p erustamisesta aiheutuvien korvausten maksamiseen 7,3 mil j. Mainittako on, että Suo messa saatiin 19 71 ja 1972 1/2 milj. R u otsissa saa tu aikaa n hyvi n edu st ava suojelualueverkko . Kielt otaulu jen lisäk si tarv itaan m yös k il piä, joilla ilmoitetaan sopivis ta maihinnousuajoi;ta ja -paikois ta. 40 milj. Naapurimaass amme suojelualue voi daan muodostaa joko tieteellisten , sosiaalisten t ai m o lempien näk ökohtien perusteella. kruunua sekä lisäksi maisemanhoid o lli siin toimenpitei siin lu o nnonh oitovirasto n varoja 22 milj. Nykyisestä käytän11ös tä p1taLS1 päästä sellaiseen men ettelyyn, että yksityismaiden rauhoitusalueet me rkitään ·yhteistyössä viranomaisten kanssa ja valtion varoin . Ks. kruunua luonon su ojel u alueiden ostoo n ja ko rvau st en maksamiseen
Edelleen tarvitaan läänintasolla luonnonja ympäristösuojelun koordin?intiin neu voa antavia elimiä (läämn ympäristönsuojelun neuvottelukunta). Maisemahoidon osalta tavoitteeksi tulee asettaa se, että lääninhallitus voisi kieltää maisemaa olennaisella tavalla vahingoittavan toiminnan tai ohjata sitä maisemallisesti järkevään suuntaan. Varsina1S1a hoitomäärärahoja on jaettu metsähallituks~n k_äyttöön luonnonja kansalhspmstojen ja ulkoilutoiminnan hoitoo~ sekä maisemanja luonnonho1toon . Vaihtomaan osoittaminen on usein paras tapa saada muodostetuksi suojelualue, sill ä mo net maanomistajat eivät Gotlantilainen luonnonsäästiö, jonka opastetaulut koo stuv at tukevasta metallijalasta betonijalu stalla, metallikehy ksen ympäröimän lasikuitumassan suojaamasta ka rtasta ja suojelualueen historiaa, luonnetta ja säännöksiä kosk ev asta tekstistä . Jotta tällainen elin pystyisi oikein ja tehokkaasti toimimaan, siihen tulisi kuulua paitsi ympäristönsuojelun virkamiehiä ja asiantuntijoita myös metsäammattimiehiä, ekologeja, maanomistajien ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia sekä tutkimuksen, opetuksen ja kasvatuksen asiantuntijoita. Siten voitaisiin säädellä rakentamista Ja muita toimenpiteitä erityisesti rannoilla, mutta myös yleisten teiden ympäristössä ja kult~u.urimaisem_aalueilla. Vasta edellä esitetyillä tavoilla voidaan päästä kehittämään suojelualueverkkoa yksityismailla sekä luonnonsuojelun ja opetuksellisen-sosiaalisen käytön rinnakkaisjärjestelyjä, jotka ovat olennaisen tärkeitä suojelualueiden ja sitä tietä koko luonnonsuojelun arvostuksen lisäämiseksi. Tällä varm1stetta1siin se ettei aluella suoriteta sellaisia ~oimenpiteitä, jotka voisivat vaikeuttaa varsinainen suojelualueen muodostamista. Samalla ol1S1 mahdollista turvata yleisölle pääsy rannoille virkistystarkoituksissa. D. markkaa. Luononsuojelulakia uudistettaessa meillä tulisikin pyrkiä siihen, että suojelualueen perustamisesta sekä mahdollisesta moninaiskä ytöstä aiheutuvat edunmenetykset maanomistajalle voidaan kunnolla korvata valtion varoin. Yhteiskunnan tulee myös olla valmis korvaamaan rajoituksista koituvat menetykset maanomistajille. luonn onsäästiöön. Hallinnon ja lainsäädännän kehittäminen rauhoitustoiminnan perustana ten. mielellään pienennä maansa pmta-alaa. , Samoin suojelualueiden hoitoa ja valvontaa varten tulee osoittaa riittävät määrärahat esim. Vuonna 1974 määräraha on 0.4 milj. 6 SUOJELUALUEIDEN VARAAMINEN Luonnonsuojelualueen muodostamisen valmistelua varten tulisi alueelle lääninhallituksen toimesta voida maarata väliaikainen suojelutoimenpide enint~än _3 vuoden ajaksi. Suojelualue muodostetaan lopullisesti joko ostamalla alue _valtiolle tai sopimalla maanomistajan kanssa, joka saa korvauksen omistusoikeuden rajoituksista sekä siitä haitasta tai kiusasta, jota rauhoitussäännösten takia hänelle muutoin aiheutuu. piirimetsälautakunnille. Alueen omistajalle olisi tällöin suoritettava valtion varoista alueen käyttöoikeuden väliaikaisen supistumisen johdosta korvaus. Niiden tehtävien tulisi luonnonsuojelualueiden osalta koostua hoidon, käytön ja valvonnan suunnittelusta ja näiden käytännöllisen toteuttamisen ohjaamisesta. Rajoitustoimenpiteet eivät kuitenkaan saisi vaikeuttaa peruselinkeinojen harjoittamista. Tämän lisäksi ainakin vesihallituksella ja metsäntutkimuslaitoksella on vastaavanlaisia tehtäviä hoidettavanaan. Maastoon sopeutettu lintujen tarkkailutorni kuuluu olennaisena osana ruotsalaiseen v esija rantalinnuston takia rn ojelt 111tn
Ko konai svaltaisen lähestymistavan puute ympäristökysymyksissä johtui ennen kaikkea siitä, ettei YK:n piirissä ollut mirään elintä, jolle en toimintojen yhtenäistäminen ja johtaminen olisi selvästi kuulunut. Useimmat sosialistiset maat jäivät saapumatta, vaikka esim. YMPARISTOKONFERENSSI YK:n ympäristökonferenssi pidettiin Tukholmassa 5.-16 . Seuraavana vuonna YK :'n pääsihteeri antoi ympäristöon gelmista raportin yleiskokoukselle ("Problems of the Human Environment") . Tukholman konferenssi ehdotti perustetta vaksi erillisen organisaation keskittäm ää n ja koordinoimaan kansainvälisellä tasolla ym päristönsuojeluun liittyviä asioita . Ympäristökonferenssin perinnöksi p1vat ympäristöjulistus, · toimintasuunnitelma ympanston säilyttämiseksi, ehdotus ympäristö rahaston perustamiseksi sekä ehdotus YK:n ympäristötoiminnan organisaatioksi. Toimintasuunnitelma koostuu 109:stä YK:n eri elimille, kansainvälisille järjestöille sekä kansallisille hallituksille osoitetusta suosituksesta. Suositukset on kirjoitettu tyypilliselle "YK-kielelle" eikä niiden konkreettista sisältöä ole aina helppo h ava ita . vesihuoltoon, saniteettiolosuhteisiin ja jätehuoltoon liittyviä kysymyksiä; Maailman ilmatieteen Jar;estö (WMO) on tutkinut saasteiden kulkeutumista ilmamassojen mukana; YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestöllä (UNESCO) on ollut laajoja kansainvälisiä ympäristönsuojeluohjelmia jne. Konferenssia varten oli kertynyt asiakirjoja valtavasti; yksistään perusasiakirjoja oli n. 1972 neljä vuotta kestäneen, ilmeisesti melko tiiviin valmistelutyön jälkeen. Ympäristörahastoa ehdotettiin YK:n yhteydessä toimivaksi, vapaaehtoisin avustuksin koottavaksi rahastoksi. 77 maan kansalliset raportit. Neuvostoliitto oli aktiivisesti osallistunut valmistelutyöhön viimeiseen asti. Kuitenkaan YK :n eri erityisjärjestöjen mainitunlaiset toiminnat eivät muodostaneet mitään kokonaisuutta, eikä niiden toiminnan yhte ensov1ttam1sta JUUn tapahtunut. Toiminnan laajuuden ja koordinoinnin suhteen voitaneen YK:n historiassa puhua ajasta ennen Tukholman y mpäristökonferenssia (1972) ja ajasta sen jälkeen. Ruotsin hallitus teki v . Ylimmäksi elimeksi ehdotettiin ympäristöohjelman hallintoneu vostoa, johon kuuluisi 54 jäsenmaata. Myös eri suositusten toisiinsa sovittaminen näyttä ä jääneen tekemättä. Toimintasuunnitelma luo kuitenkin pohjan myöhemmille toimenpiteille, erityisesti UNEP:n toiminnalle. 6. seuranta); ympäristönhoitotoiminnaksi, johon kuuluu päämäärien asettelu ja kansainvälisten sopimusten solmiminen sekä näitä kahta toimintamuotoa tuk eviksi toimenpiteiksi (es im . Sen varoj a on tarkoitus käyttää ympäristökysymysten tutkimus-, kartoitusja tietojenvaihtotoiminnan toteuttamiseen . AIKA ENNEN YMPARISTOKONFERENSSIA YK:n vo i sanoa melko kauan toimineen ympäristönsuojeluun liitt yv ien kysymysten parissa. .fo na-Riitta W allin UNEP, Yhdistyneitten Kansakuntien ympäristöohjelma Ympäristöongelmien maailmanlaajuisuus on usein toistettu tosiseikka. Maailman terveysjä rjestö (WHO) on jo pitkään hoitanut esim . Myös YK:n sihtee7. Nämä ryhmitelriin aihepiireittäin viiteen osaan: asuinympansto, luonnonv arojen hoito, pilaantumisongelmat, kasva tukselliset, tiedo ttava t ja kulttuurinäk ökohdat ympäristökysymyksissä sekä kehitys ja ympäristö . 1968 aloitteen erityisen kansainvälisen ympäristökonferenssin koollekutsumiseksi. 350 kappaletta mukana mm . Tämä aineisto muodostaa ensimmäisen virallisen maailmanlaajuisen katsauksen ympäristökysym yksiin. koulutus, kasvatus ja rahoitus) . Ennen ympäristökonferenssia YK :n ympäristönsuojelutoiminta tapahtui lähinnä sen eri erit yisjärjestöjen kautta kunkin järjestön toimialan puitteissa. Toiminnallisesti suositukset jakaantuvat kolmeksi eri toiminralohkoksi : "maapallovartioksi" (Earthwatch), joka käsittää kansain välisten ympäristöongelmien paljastamisja mittaamistoiminnan ( esim. Konferenssiin osallistui 113 valtiota, mutta todellista globaalisuutta konferenssi ei silti pystynyt saavuttamaan Saksan Demokraattisen Tasavallan osanottokysymyksen vuoksi. Yhtenä kansainvälisen vastuun heräämisen merkkinä voida an pitää Yhdistyneissä Kansakunnissa alkanutta entistä suunni telmalli sempaa ympäristönsuojelutyötä, joka kulkee YK:n ympäristöohjelman nimellä ja josta käytetään ly hennettä UNEP ( = United Nations Environment Programme )
KASVATUS, KOULUTUS, AVUSTUS JA INFORMAATIO Ainoaksi sihteeristön omaksi tehtäväksi jää kansainvälisen referenssipalvelujärjestelmän (International Referral System) kehittäminen. UNEP, Yhdistyneitten Kansakuntien ympäristöohjelma nstoon ehdotettiin ym päristökysymyksiä varten perustettavaksi oma yksikkönsä. Yleiskokous suoritti myös merkittävän valinnan nimittämällä ympäristösihteeristön pääjohtajaksi Maurice Strongin, nimensä mukaisesti voimakkaan kanadalaisen organisaattorin, joka toimi jo ympäristökonferenssin pääsihteerinä. Tällöin oli kaikilla YK:n jäsenvaltioilla mahdollisuus ottaa kantaa Tukholmassa esille tulleisiin asioihin. toimia YK:n jäsenvaltioiden apuna niiden ympäristöongelmien käsittelyssä. edistää kokonaisvaltaista katsantotapaa kehityksen suunnittelussa ja 3. ENSIMMAINEN ISTUNTO UNEP:n hallintoneuvoston ensimmäinen istunto pidettiin Genevessä 12.-22. Tällöin tuli jälleen kerran kerrattua lähes kaikki Tukholmassa esiin tulleet asiat. Tämä referenssipalvelu tarkoittaa tietokoneiden avulla hoidettavaa lähdeja tietokortistoa, jonka avulla voi saada tiedon siitä, missä säilytetään tietoa jostakin ym päristökysym yksestä. Kahden viikon aikana osanottajat esittivät näkemyksiään asio-iden tärkeysjärjestyksestä. YK:n ympäristötoiminnan organisaatiomalli. YLEISKOKOUS Edellä mainitut ympäristökonferenssin suositukset ja ehdotukset tulivat viime syksynä YK:n yleiskokouksen vahvistettavaksi. Sama kos. UNEP :n yleisen päämäärän hallintoneuvosto totesi olevan: 1. Selitykset: GC = Ympäristöohjelman hallintoneuvosto Ecosoc = Talousja sosiaalineuvosto WHO = Maailman terveysjärjestö FAO YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö IMCO = Hallitustenvälinen merenkulkujärjestö UNESCO = YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö YK:n 27 . Sihteeristön tulee myös pyynnöstä auttaa hallituksia ja kansainvälisiä pr;estop niiden ympäristönsuojeluun liittyvässä t01m1nnassa. Muutoksia ympäristökonferenssin esityksiin tuli vain UNEP:n hallintoneuvoston jäsenmäärässä, jonka yleiskokous korotti; jäseniä on nykyisin siten 58. Yleiskokouksessa muodosti mielenkiintoisen kysymyksen ympäristösihteeristön sijoituspaikka. DDT-jäämät kasviksissa ja hedelmissä) muodostavat kaupalle nontariffimuureja ja vaikeuttavat joidenkin maiden vientiä. SIHTEERISTO TOIHIN Hallintoneuvosto antoi pääjohtaja Strongille ja hänen sihteeristölleen tehtäviä seitsemällä eri ympäristönsuojelun osa-alueella. hankkia parannettua tietoa biosfäärin luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä ja hoitoa varten; 2. KAUPPA JA TEKNIIKAN SIIRTO Ympäristökonferenssin yhtenä huolenaiheena oli ympäristönsuojelutoimenpiteiden vaikutukset kaupan vapauteen: erilaiset tuotteille asetetut standardit (esim. Ympäristökonferenssin suositusten muuttaminen käytännön kansainväliseksi ympäristöpolitiikaksi ei ollut eikä ole mikään helppo tehtävä. Seuraavassa esitetaan esimerkinomaisesti pääjohtajan saamia tehtäviä. LUONNONSUOJELU JA GENEETTISTEN VAROJEN SUOJELU Pääjohtajan tulee aloittaa valmistelutyöt uhattuina olevien viljakasvien, kalojen, kotieläinten ja mikro-organismien lajien ja muunnoksien luetteloimiseksi. Puhtaiden jokien rekisterin kehittämistä tulee edistää vapaaehtoisuuden pohjalta. Referenssipalvelu ei siis ole varsinainen tietopankki, vaan sen kautta saatetaan tietojen tarvitsijat ja haltijat yhteyteen keskenään. Ensi kertaa päätettiin sijoittaa huomattavan kansainvälisen elimen paamaja PohjoisAmerikan ja Euroopan ulkopuo8 lelle Kenian pääkaupungista Nairobista tuli nim1ttam ympäristösihteeristön kotipaikka. Joitakin periaatteellisia tuloksia sentaan saatiin; huomattavin näistä on elämisen laadun (the quality of human life), asuinympäristön ja ihmisen välittömän ympäristön suojelun asettaminen keskeiselle sijalle yleensä ohjelmassa. Istunnon hyväksymä asiakohtainen luettelo sisältääkin käytännössä koko ympäristökonferenssin toimintasunnitelman. kesäkuuta vuonna 1973. ENERGIA Hallintoneuvosto totesi maailman energiakriisin olevan hyvin komplisoidun kysymyksen ja kehotti pääjohtajaa kokoamaan aiheesta informaatiota seuraavaa istuntoa varten. Noin viidestäkymmenestä eri tehtävästä suurin osa on Tukholman suositusten suoraa toistoa ja niissä useimmissa tapauksissa kehotetaan pääjohtaja "tukemaan ja rohkaisemaan" erilaisia toimintoja. Istunnon päätarkoituksena oli paattaa UNEP :n tehtävien tärkeysjärjestyksestä sekä ympäristörahaston säännöistä. Hallintoneuvoston jäseniä valittaessa pystyttiin jälkikäteen korjaamaan ym päristökonferenssm epäonnistuminen toteuttaa tunnuslausettaan "On vain yksi maailma": hallintoneuvoston jäseninä ovat nyt niin Neuvostoliitto kuin USA sekä molemmat Saksat tasavertaisina jäseninä
Tuskin UNEP kuitenkaan ratkaisevasti pystyy vaikuttamaan nykyisen ympäristökriisin perussyihin, kuten luonnonvarojen riistoon ja luonnonvaroista saatavan hyödyn epäoikeudenmukaiseen jakaantumiseen. UNEP:n JA VAPAAEHTOISTEN JARJESTOJEN YHTEISTYO Samanaikaisesti UNEP :n hallintoneuvoston kokouksen kanssa pidettiin Genevessä kansallisten ja kansainvälisten vapaaehtoisten järjestöjen kokous "The World Assembly of NGOs concerned with the Global Environment". 0,2 milj. MAA, VESI JA AAVIKOITUMINEN Sihteeristön tulee avustaa jäsenvaltioita ehkäisemään tuottavan maaperän tuhoutumista. Innostuneisuutta ja valmiutta kiinteän VlJOrovaikutussuhteen aikaansaamiseksi ilmeni niin UNEP:n kuin järjestöjenkin puolelta. Tämä kuului edelliseen tapaan jo ympäristökonferenssin suosittelemiin asioihin ja rauhoitus on ollut valaanpyyntijärjestössä esillä, mutta kyseinen ehdotus hylättiin. 0,6 milj. Järjestöjen edustajia puolestaan osallistui 9. UNEP:n toiminnallisen suuntauksen ennakoiminen on tässä vaiheessa vaikeaa; ei ole varmaa, jääkö toiminta erilaisten raportointi-, informointija seurantajärjestelmien pyörittämiseksi vai pyritäänköaikaansaamaan konkreettlSla ym päristönsuojeluprojekteja. Maapallovartio (Earthwatch): Seuranta 0,3 milj. IMCO:n tulisi myös etsiä menetelmät, joiden avulla öljykuljetuksien aikana tapahtuvien onnettomuuksien määrä voitaisiin minimoida. 0,3 milj. HITAASTI EDETEN YK:ssa asiat eivät toteudu kädenkäänteessä. Jotakin on parempi kuin ei mitään ja parempi myöhemmin kuin ei milloinkaan. Tilaisuudessa ympäristöohjelman sihteeristön virkamiehet selvittelivät ohjelman nykyistä tilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kauppa, talous ja teknologian siirto Valtameret Luonnon, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien sekä geneettisten varo0,5 milj. Osanottajat muodostivat varsin monipuolisen ryhmän: mukana oli varsinaisia luonnonsuojelujärjestöjä (esim. 1973 . kee luonnollisesti niitä tapauksia, jolloin jotkut tuotteet (esim. Voimatalous 0,1 milj. Läsnä oli yli 150 eri puolilla maailmaa toimivien järjestöjen edustajia ja kokous oli jatkoa jo Tukholmassa ym päristökesänä alkaneelle yhteistyölle. ASUINYMPARISTO Seuraavaan istuntoon mennessä on valmistettava raportti rakennetun ympäristön kansainvälisen rahoituslaitoksen perustamiseksi. Rahoituslaitoksen tehtävänä on tukea kansallisia ohjelmia antamalla alkupääomaa ja teknistä apua. Kasvatus, koulutus, avustus, ja tiedotus 0.8 milj. Hallintoneuvosto antoi pääjohtajan tehtäväksi vaatia IMCO :a asettamaan aikarajaa, jonka kuluessa öljyn päästöt mereen tulevat täydellisesti kielletyiksi. se, että vasta vuoden kuluttua ympäristökonferenssista on sen suosituksien sisältämistä tehtävistä edes osa saatu jaettua eri YK:n orgaaneille. Y mpäristösihteeristön tulee myös tutkia, missä laajuudessa saastumisongelm ia voidaan lieve n taa pienentämällä sellaisten synteettisten aineiden tuotantoa, jotka korvaavat kehitysmaiden tuottamia luonnontuotteita ja jotka ovat luonnollisia vastineitaan saastuttavampia (esim. Hallintoneuvoston paatos merkitsee kansainväfisen painostuksen jatkamista. Sihteeristön tulee saada aikaan katsaus kansainvälisistä ja kansallisista organisaatiosta, jotka toimivat meren elollisten luonnonvarojen suojelun ja· hoidon parissa. Kansallisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä, jotka tähtäävät maatalouskemikaalien ympäristövaikutusten arvioimiseen, tulee tukea ja rohkaista. (doll.) Maaja vesiympäristö sekä aavikoituminen 1,0 milj. UNEP:n pääjohtajan tulee arvioida mahdollisuuksia luoda ja toteuttaa tällainen "etukäteisvaroitus" -järjestelmä . Käytettävissä olevat varat jaettiin seuravasti: Asuinympäristö, terveysolot ja hyvinvointi 1,2 milj. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto ja Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys) sekä sellaisia järjestöjä, joiden toimialaa ympäristönsuojelu enemmän tai vähemmän sivuaa (esim. rauhanliike). Rahaston hallinto uskottiin UNEP:n pääjohtajalle ja hän on yleisvastuussa rahaston operaatioista. YMPARISTORAHASTO Hallintoneuvosto hyväksyi istunnossaan ympäristörahaston säännöt, joissa määritellään rahaston tarkoitus, rahaston varat, sitoumukset, varojen hallinto sekä varojen käyttötavat. syntettiinen kumi luonnonkumi). Kaikissa tällaisissa tilanteissa olisi suotavaa, että kauppakumppanukset ilmoittaisivat toisilleen etukäteen, milloin aikovat ryhtyä harjoittamaan kauppaan vaikuttavaa ympäristöpolitiikkaa. jen suojelu 0,5 milj. Samoin on pääjohtajan vaadittava Kansainvälistä valaanpyyntijärjestöä (International Whaling Commission) hyväksymään valaiden täydellinen 10-vuotisrauhoitus. dollaria Mainittakoon, että Suomi lahjoitti Ympäristörahastolle 150000 dollaria v. Tätä osoittaa selvästi mm. Kansainvälinen referenssipalvelu Ohjelman muu kehittäminen Yhteensä 5,5 milj . kertakäyttöpakkauksissa) asetetaan kokonaan tuontikieltoon. MERET Kansainvälisellä hallitusten välisellä merenkulkujärjestöllä (IMCO) oli lokakuussa Lontoossa merien saastumista käsi te levä konferenssi
Toimikunnan tehtävänä oli selvittää, mihin toimenp1te1s11n Suomessa on ryhdyttävä ympäristökonferenssin suositusten johdosta. Tavallisia kansalaisia edustavina järjestöinä ne myös ovat valmiit harjoittamaan rakentavaa kritiikkiä virallisista ohjelmista. Report of the Secretary-General E/ 4667, 1969 The UN system and the human environment A/CONF 48 / 12. UNEP JA SUOMI Parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa UNEP :n toimintaan sen jäsenmailla on niiden toimiessa hallintoneuvoston jäseninä. Parantaakseen keskinäistä yhteistyo taan ja koordinointiaan ympäristönsuojelun alalla järjestöt perustivat erityisen yhdyskomitean, jonka jäseniksi tulivat mm . UNEP, Y hdistyneitten Kansakuntien ympäristöohjelma tarkkailijoina hallintoneuvoston kokoukseen, jossa he esittivät järjestöjen julkilausuman. 1973 (moniste) Toimintasuunnitelma ympäristön säilyttämiseksi. LAHTEITA YK-asiakirjoja: Problems of the Human Environment. Sveriges natur 3/ 1973 Draft Statement of the NGO Assembly of the Governing Council of the United Nations Environment Programme Mats Segnestam: De ideella naturvårdsorganisationernas roll i FN's miljövårdsarbete. Kirjassa "Tukholman ympäristökonferenssin varjosta." Suomen luonnonsuojeluliitto 1973 D. June 1972, GE72-14182 Report of the Governing Council of the United Nations Environment Programme, UNEP/GC/ 10, 1973 Muita: Göran Bäckstrand: FN :s nya miljöorganisa.tion. YKtiedote 3/ 1972 Anna-Riitta Wallin: Ympäristökonferenssi suositusten konferenssi. Svenska N aturskyddsföreningen 31. Toiminta Itämeren suojelun puolesta on tälle hyvä aloitus. Sitä ennen maamme voi tehokkaasti käyttää hyväkseen pohjoismaista kanavaa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, Maailman Rauhanneuvosto sekä Demokraattisten nuorten maailmanliitto. 1972 Report of the United Nations YK:n ympäristökonferenssin suosituksia on soveltanut Suomen oloihin toimikunta. 10 Suomen valmiutta osallistua UNEP:n toimintaan lisäävät vuodenvaihteessa työnsä päättäneen YK :n ympäristökonferenssin 1972 suositustoimikunnan tulokset. Konkreettisena yhteistyömuotona UNEP :n kanssa mainittiin kansain välinen referenssi pal vei u, johon järjestöt ovat valmiit lähettämään tietoa ja josta ne myös sitä itse saavat. 7. Conference on the Human Environment held at Stockholm 5.-16. Mm. Pohjoismaista Islanti ja Ruotsi ovat nyt vuorossa ja ilmeisesti Suomen jäsenyys tulee ajankohtaiseksi kolmen vuoden kuluttua . Kansainvälisestä ympäristönsuojeluyhteistyöstä on luotava oleellinen osa Suomen yleistä rauhanomaista puolueettomuuspolitiikkaa. Järjestöt haluavat yhtenäistää ja lisätä omia pyrkimyksiä tukeakseen UNEP :a ja rohkaistaakseen yhteistyöhön paremman ympäristön puolesta. Toimikunnan työn pohjalta on kehitettävä Suomen kansainvälisellä tasolla ajamalle ympäristöpolitiikalle suuntaviivat. on kehitettävä lainsäädäntöä ilmansuojelun ja meluntor1unnan tehostamiseksi; maankäyttö on suunniteltava siten , että erityisesti alkutuotannon edut otetaan huomioon; metsien käsittelyssä on noudatettava moninaiskäyttöperiaatetta; Pohjois-Suomen metsätaloudessa otetaan porotalouden edut huomioon; jäljelläolevien koskien rakentamisesta luovutaan; soille ja vesille laaditaan kokonaiskäyttösuunnitelmat
Kemikaalien sotilaallinen vaikutu s taataan mm. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat seuraavat aineet: 2,4-dikloorifenoksietikkahappo (2,4-D) 2,4,5-trikloorifenoksietikkahappo (2,4,5-T) dimetyyliarseenihappo eli kakodyylihappo 4-amino-3,5,6-triklooripikoliinihappo eli pikloraami. Camilla von Bonsdorff Indokiinan l11onto sodan uhrina Indok iinan sota on alusta lähtien ollut luonnonja ympäristönsuojelijoiden kiinnostuksen kohteena, koska tässä sodassa on tietoisesti käytetty nykyaikaisen tekniikan mahdollisuuksia luonnon tuhoamiseksi . Maanviljelys on tärke in elinkeino. Koko Indokiinassa on n . 124 ). Suomen Luonto 5/1968, s. Niemimaan poikki kulkee paikoitellen yli 2500 m korKea vuoristojono, jonka kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat korkeuskäyrien mukaan. Tärkeimmät tuotteet ovat riisi, ma1ss1, maniokki, soijapapu ja sokeriruoko . Toisen ryhmän muodostavat bromasiili ja monuroni. Sodan alusta lähtien ekologit ovat ilmaisseet syvän huolensa Indokiinan luonnon tahallisen tuhoamisen vuoksi (ks. asukasta; väestötiheys nousee jokilaaksoissa useaan sataan henkilö ön/km2. Tulen lähinnä tarkastelemaan sodankäyntiä Etelä-Vietnamissa, siis FNL:ää ja sen kannattajia vas taan. Etelä-Vietnamin pinta-ala on 172 000 km2, eli alle puolet Suomen pinta-alasta, asukkaita siellä kuitenkin on neljä kertaa enemmän kuin Suomessa eli 18 milj. 50 milj. seuraavilla tavoilla: kemikaaleja käytetään korkeina konsentraatioina niitä käytetään erittäin suurin määrin kemikaalit ruiskutetaan lentokoneista kukinta-aikana p silloin, kun sato on parhaimmassa-kasvuvaiheessaan 11. EKOLOGINEN SODANKAYNTI Ei ole helppoa, eikä ehkä oikeinkaan sii rtyä käsittelemään sodan menetelmiä ja se urauk sia ympäristölle, ilman että huomioidaan ihmistappiot ja siviileihin kohdistuneet julmuudet, mutta yritän seuraavassa kuitenkin kesk ittyä sodan vaikutuksiin Vietnamin luo ntoo n, -eli ekologiseen sotaan tai ympäristömurhaan, kuten sota a nimitettiin YK:n ympäristökonferenssin alla pidetyissä kansalaiskokouksissa. MAANTIEDE Indokiinan mem1maa kuuluu monsuunimetsien vyöhykkeeseen. Pohjois-Vietnam on alkanut teollistua. T avoitteena on ollut vastustajan puolustuskyvyn murtaminen tuhoamalla asukkaiden toimeentulon perustana oleva luonto. toksiinit ja ka svintuhoaineet. Kasvi ntuhoaineet eli herbisidit ovat vaikutuksiltaan kahdenlaisia: ensinnäkin kas vua sääteleviä ja kuivattavia aineita, jotka tappaavat kasvin kokonaan tai tuhoav at puista lehdet (defoliantit); toisen r yhmän muodostavat maaperän steriloivat aineet, joilla myrky te. En käsittele tarkemmin kaasuja, jotka pääas iass a on tarkoitettu ihmisiä vastaan, vaan kiinnitän päähuomion kasvintuhoaineisiin. Vietnamissa käytetyt kemialliset aineet ovat lähinnä myrkyllisiä kaasuja, kuten CS, CS1 ja CS2, ja kasvillisuuden tuhoamiseen tarkoitettuja kemikaaleja. Molempiin ryhmiin kuuluvia kemikaaleja on käytetty Vietnamissa. Alueen läpi kulkee monta tärkeätä jokea; tärkeimpiin kuuluu Mekongjoki, joka saa alkunsa kaukaa Tiibetin vuorilta. V aikka unohdettaisiin sodan luonnolle aiheuttamat välittömät vauriot, on lisäksi muistettav a, että sotavarustelu kuluttaa tavattomasti luonnonvaroja ja siten vähentää rauhanomaisen toiminnan resursseja. henkilöä. Sotamenetelmiksi USA o n suunnitellut kolmiasteisen ohjelman: ensin käytetään kemiallisia keinoja ; myrkytetään metsä t, jotta FNL ei saisi suojaa lehdettömien puiden varjossa, sekä myrkytetään pellot, jotta nälkä ajaisi talonpojat strategisiin kylin, taman jälkeen suoritetaan pommituslentoja, jolloin pommitetaan alueita, joiden oletetaan olevan FNL :n hallinnassa, metsiä, kyliä tai peltoja, ja viimeiseksi siirretaan raivauskoneet raivaamaan puhtaaksi m yrkytetyt Ja po mmitetut alueet. Viime aikoina on puhuttu ölj ylö ydöistä EteläVietnamin rannikolta valtameren alta. Jokien v arsilla ja varsinkin suistoissa kasvaa mangrovemetsää ja ympärillä olevat alankomaat on tarkoin otettu maanviljelykseen, etenkin msmviljelyn käyttöön. KEMIALLINEN SODANKAYNTI Kemialliset taisteluaineet r yhmitellään WHO:n raportin mukaan seuraavasti: herm okaasut syövyttävät, tukehduttavat, ärsyttävät tai yleismyrkylliset kaasut, psykokaasut, Sodat ovat aina olleet luonnolle tuhoisia. tään maa ja siten estetään tai hidastetaan siinä elävien kasvien kas vua . esim
Lehtien pudottua puista tapahtuu myös eräitä ilmastollisia muutoksia. Esimerkkinä kemiallisen sodankäynnin vaikutuksista tiettyyn kasviin otan riisin. maaperän eroos10 lisaantyy, etenkin rinteillä ja muilla kaltevilla pinnoilla. Sikoja ja siipikarjaa on kuollut joukoittain ja niillä on havaittu lisääntyvä maara keskenmenoja. Valkoinen agenssi (2,4-D + pikloraami) vaurioittaa r11s1a vuorokauden ruiskutuksen jälkeen. Kun maaperää on analysoitu, on havaittu, että mikro-organismien maara on huomattavasti pienempi kuin saastuma ttom assa Kasvintuhoaineiden maaperässä. Riisiä, joka kautta aikojen on ollut Etelä-Vietnamin tärkein ruokalaji, on aikaisemmin tuotettu yli oman tarpee n. Kaliforniassa suoritetuissa kokeissa on havaittu vain alle 3.5 0/o aineesta hajonneen vuoden kuluttua. SOI 00 mg/ kg, koirille suunnilleen sama, kaloille se on paljon pienemp1. Ne vaikuttavat kasvin kasvua kiihdyttävästi ja lopulta kasvi "palaa" liiallisen kasvunsa seurauksena. Vielä v. Kaksi vuotta ruiskutusten jälkeen päällimmäinen suurten puiden kerros ei vielä ole kasvattanut uutta lehtipeitettä. Indokiinan luonto sodan uhrina lisäksi kemikaaleja levitetään häikäilemättömästi myös taajaasti asutetuille seuduille, erityisesti alueille, joilla ilmasto on kuumaa ja trooppista . Oranssiagenssi (2,4-D + 2,4,5-T) vaikuttaa vastaistutettuihin riisintaimiin niin, että ne käpertyvät ja lysähtävät. Tämä metsä voidaan jakaa neljään ryhmään: nelikerroksiset tuuheat metsät kosteilla ja kuumilla vyöhykkeillä, yksi tai kaksikerroksiset kuivat Ja harvat metsät, mangrovemetsiköt vetisillä alueilla sekä istutetut metsiköt. Kakodyylihappo on taas arsenikin johdannainen (54 0/o arsenikkia). Lehdet menettävät klorofyllinsä ja kurtistuvat, varret taipuvat ja taittuvat. Paitsi kasveja kemikaalit vahin go ittavat myös maaperää. Eroo. Käytetyt fenoksivalmisteet ovat usein epäpuhtaita ja niissä on osoitettu esiintyvän myös dioksiinia, joka on pienissäkin määrissä erittäin myrkyllinen ja voimakkaasti teratogeeninen eli synnynäisiä epämuodostumia aiheuttava aine sekä myös melko pysyvä. Sininen agenssi (kakodyylihappo + natriumkakodylaatti + vesi) vaurioittaa riisiä 6-8 tuntia käsittelyn jälkeen. Kesällä metsissä, joiden lehdet ovat tippuneet, lämpötila on normaalia korkeampi ja talvella tilanne on päinvastainen. Mehiläiset sekä useimmat kalat, sammakot ja käärmeet ovat kuolleet. 2,4-D ja 2,4,5-T fenoksihapot ovat aineita, joita mm. Aineiden hajoamisnopeudesta tropiikeissa ei tiedetä paljoakaan, mutta oletetaan, että se saattaa kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Aineiden myrkyllisyydestä on tehty kokeita eläimillä, jolloin on todettu, että 300-1000 mg fenoksihappoja/ kg ruumiinpainoa tappaa puolet koeryhmästä, vastaava arvo on ihmiselle n . Kun lateriittimaa pääsee kuivumaan, se muuttu kivikovaksi, halkeilee ja tulee täysin käyttökelvottomaksi. halvaantumista. Pikloraami on vahvinta käytettyä ka.svimyrkkyä, joka myös 12 hajoaa luonnossa erittäin hitaasti. Sen vaikutuksista ei ole varmoja tietoja, mutta eraat biokemistit ovat esittäneet arveluja siitä, että aine voi muuttua erilaisissa biokemiallisissa systeemeissä kymmenen kertaa myrkyl1 isemmiksi aineiksi. Linnuille kemikaalit aiheuttavat refleksien sammumista ja. Kasvipeitteen häviämisen seurauksena . vaikutus bakteerikantaan koetaan maan äärimmäisen vakavana agronomi Duong Hong Datin mukaan . Indokiinan maaperästä on arvioitu 30-500/o olevan lateriittia, maa-ainesta joka sisältää runsaasti rauta-, mangaanija alumiinioksiideja. Vain kituliaat bambuvesat yrittävät työntyä ilmaan. meillä käytetään vesakkomyrkkyinä, mutta Indokiinassa niiden sotilaallinen vaikutus taattiin käyttämällä yli kymmenkertaisesti voimakkaampia annoksia. Hän toteaa, että yli 30 0/o Etelä-Vietnamin alueesta on metsän peittämää. Samalla maaperän kosteus vähenee nopeasti. Kemiallisen sodan alettua v.. Varsinaisen eroosion lisäksi maaperaa uhkaa laterisoituminen. KEMIALLISEN SODAN VAIKUTUKSIA Vietnamilainen agronomi Duong Hong Dat on 1970 tarkastellut lähemmin kasvintuhoaineiden vaikutusta luontoon. Tiikereiden määrän ilmoitetaan kuitenkin olevan nousussa, mikä johtuu lisääntyneestä ravinnosta . Paitsi suoraan ruiskutetut alueet myös niistä tuulen alapuolella olevat alueet ovat usein vahingoittuneet. Tämä haittaa itämistä ja taimien kasvua ja aiheuttaa epänormaalia versojen lisääntymistä. Defoliantit ovat täysin hävittäneet metsien lehdet kahdesta päällimmäisestä kerroksesta. Tyhjien kuorien osuus lisääntyy 5-47 0/o ja jyvien paino laskee. toja. Lisäksi maaperän läpäisevyys pienenee, jolloin syn· tyy voimakkaasti kuluttavia vir. Myös suurin osa hyönteisistä on tuhoutunut. Eroosion etenemistä auttavat runsaat ja kovat trooppiset sateet. Pölytysvaiheessa kasvit kuihtuvat, varren alaosa turpoaa, kasvi taipuu ja jyvät irtaantuvat kuorestaan. 45 0/o puustosta on tuhottu, 20 0/o alemman kerroksen pensaikosta on myös tuhottu. 1959 Etelä-Vietnam vei 246 000 tonnia riisiä ulkomaille, vuonna 1968 jouduttiin jo tuomaan 850 000 tonnia riisiä, josta suurin osa (90 0/o) tuotiin USA:sta. sion lisääntyessä maan hedelmällisyys vähenee
43 °/o koko viljelymaasta ja 2 500 km 2 metsää eli 44 0/o Etelä-Vietnamin koko metsäpinta-alasta . 50 000 tonnia kasvintuhoaineita. USA:n sotarikoksia tutkiv~n kansainvälisen kom1ss1on mukaan oli EteläVietnamissa vuoteen 1969 asti käytetty n. 1961, aluksi suhteellisen pienessä mittakaavassa, se jatkui kevääseen 1971 asti. 180 m 2 maata. Jos oletetaan pommin aiheuttavan keskimäärin 10 m läpimittaisen kraaterin, vastaa kraatereiden alue 1.600 km2 eli hieman suurempaa aluetta kuin Ahvenanmaa. POMMITUKSET Ainoastaan 5-8 0/o kaikesta pommituksesta on suunnattu sotilaallisii n kohteisiin. Pommitukset kohdistuvat pääosin kahteen alueeseen: viiteen pohjoiseen maakuntaan, erityises ti demilitarisoi tuun vyöhykkeeseen sekä Saigonia ymparo1viin alueisiin. 13. tonnia pommeja koko Indokiinaan. Westingin mukaan pommitukse t ovat kaikkein eniten muuttaneet luontoa. Luvut ovat uskomattoman suuria, koska niiden energiamäärän lasketaan vastaavan 450 Hiroshiman kokoista atomipommia eli Hiroshiman kokoinen pommi joka kuudes pa1va tai 54 kg pommeja joka sekunti. Erään toisen lähteen mukaan v. Amerikkalaisen Vietnamissa käyneen eläintieteilijän A. Vuosina 1965-1971 ovat USA:n lentokoneet pudottaneet 6.5 milj. USA:n ilmavoimat ovat ilmoittaneet ruiskuttaneensa 10 °/o koko Etelä-Vietnamin maapinta-alasta, 16 500 km 2, eli yli puolitoista kertaa suuremman alueen kuin Uudenmaan lääni. 1961-69 oli tuhottu 13 000 km 2 viljelymaata, joka merkitsee n . Ka svillisuus ei ole alkanut elpyä, vaikka ruiskutuksesta on kuv anottohetkellä jo kuusi v uotta. Alin näkymä on lähikuva tällä tavoin tuhotusta mangrovemetsästä. MeYlin kuva esittää tyypillistä luonnontilaista Indok iinan jokivarren mangrovemetsää. Kraaterin syntyessä sinkoutuu ympärille n. Kraatereita on arvioitu olevan 26 milj. Jokainen pommi ai heuttaa kraaterin, jonka läpimitta on 6-15 m ja syvyys 1,56 m maaperästä riippuen. Kemikaaleja on käytetty 30-37 kg/ ha, siis 10-15 kertaa suurempia määriä kuin länsimainen käyttö sallii. Keskimmäisessä kuvassa näkyy samanlainen metsämaisema sen jälkeen kun siihen on lentokoneesta ruiskutettu kasvimyrkkyjä
RAIVAUSTRAKTORIT Noin vuonna 1965 kehitettiin uudentyyppinen raivaustraktori, jota kutsutaan "Rooman auraks1 . Alueella oli monta "sukupolvea" kraatereita, joten saattoi nähdä, että tuoreimmat olivat ilman kasvillisuutta ja sisälsivät hieman sadevettä, vanhemmissa oli Imperataheinää keskellä kraateria. Koska näillä alueilla sataa jopa 2000 mm kuukaudessa ja sade on usein hyvin voimakasta, antaa kasvillisuuden puute eroosiolle vapaat kädet. Eräs käytetty pommi on ns. Täten raivattuja alueita käytetään helikoptereiden laskeutumispaikkoina. Koska myös kastelujärjestelmiä ja patoja on pommitettu, valuu maata yhä enemmän mereen. Tämä pommityyppi palaa räjähdysmäisesti eikä sitä voi sammuttaa vedellä. Saigonin luoteispuolella olivat kraaterit Westingin ja Pfeifferin ( amerikkalainen kasvitieteilijä) mukaan erilaisia, ne olivat syntyneet aina vihreänä olevaan metsään ja olivat kuivia kuivina ajanjaksoina, pamvastoin kun Mekong-edltan kraaterit, jotka olivat aina täynnä vettä. On oletettavissa, että eräät herkät kasvillisuustyypit kokonaan katoavat; toisten kasvien jälleenkasvuun arvioidaan vievän 20-120 vuotta. Kraaterien synnyn ja niiden yhteydessä tapahtuvan maansiirron lisäksi pommitukset vaikuttavat ympäristöön pommien erityispiirteiden mukaan. Alueilla, joilla raivauskoneet ovat irrottaneet maan päällyskerrokset ja sade vienyt siitä osan jokiin, tapahtuu laterisoitumista, jonka jälkeen aluetta tuskin koskaan voidaan käyttää tuotantoon. 4 800 km 2, siis n. 15 näyttää kaavamaisesti mitä myrkytetyille, pommitetuille ja raivatuille ikivihreille metsille tapahtuu. Se on 7 tonnin painoinen ja pudotetaan laskuvarjolla siten, että se räjähtää maan pinnan yläpuolella, jolloin paineaalto puhaltaa pois kaiken metsän 1,5 ha alueelta ja tappaa kaiken elämän alueelta. Tropiikin lehtipuut ovat u~e1den eläinlajien tyyssijana. Napalmpommia on edelleen kehitettu "supernapalmiksi", jossa on bensiinin lisäksi termiittiä ja fosforia . Sirpaleita sisältävien pui14 den arvo on tuhottu, koska niitä ei voida käyttää sahoissa, joissa sirpaleet tuhoaisivat sahojen terät. Sirpalepommit tunkeutuvat puunrunkoihin, jolloin puut joko vaurioituvat pahasti tai elävät jonkin aikaa ennenkuin mätänevät. Traktoreiden tarkoitus on raivata pois kaikki maa, joka on jäänyt kraatereiden väliin sekä puhdistaa strategisesti tärkeitä alueita, esim. Pommit räjähtävät osuessaan maahan, jolloin 260 kuulaa kustakin pommista leviää tasaisesti 15 m säteelle. Kuva s. Ensin puiden lehdet putoavat myrkkyjen vaikutuksesta, sitten puut kuolevat, tämän jälkeen aluetta pommitetaan ja syntyy kraatereita, joiden S1Saan vähitellen kasvaa Imperata-heinää. Muutamat kasvit ovat saaneet etulyöntiaseman raivatessaan tilaa itselleen uusissa olosuhteissa myrkytetyillä, pommitetuilla ja raivatuilla alueilla. Kasvintuhoaineitten on oso1cettu aiheuttavan keskenmenoja sekä ihmisille että kotieläimille; tämän lisäksi on todettu fenoksiyhdisteissä olevan dioksiinin kasaantuneen kaloihin ja on oletettavaa, että se jää samalla tavalla kuin DDT ravintoketjuihin.. Napalmia ja fosforia käytetään pommien lisäksi myös m1mo1ssa. Pommi pudotetaan erittäin korkealta mahdollisesti tietokoneohjatulla menetelmällä se avautuu 800 m korkeudessa ja sinkoaa ulos 640 osapommia, jotka leviävät ellipsinmuotoiselle alueelle, jonka pituus on n. Kun lehdet puista on pudotettu, eläimet joko kuolevat nälkään tai niiden on pakko muuttaa pois. Kun talonpoika auraa peltoaan ja aura sattuu pommiin, on varma kuolema edessä. Ajan kuluessa keskellä kraateria kasvanut ruoho kohtaa reunoilta versoavan ruohon, joka kuitenkin raivataan pois; tuloksena on kaavamainen viimeinen kuva, jossa ainoastaan kraaterin keskiosassa kasvaa kapealehtistä ruohokasvillisuutta. 1 km ja leveys ½ km. Monet pommeista ovat aikapommeja, joiden räjähdys tapahtuu miinojen tavoin. Vesi ei imeydy maaperään, vaan valuu jokien kautta mereen vieden mukanaan tärkeitä humuskerroksia sekä myös alueille ruiskutettua myrkkyä. Kraaterit ovat täyttyneet vedellä, joten niistä muodostuu malarianlevittäjien otollisia pesäpaikkoja. Pommit aiheuttavat vaikeita palohaavoja ihmisille sekä sytyttänevät helposti laajoja alueita korkean, aina 1200 asteeseen nousevan lämmön johdosta. päärynäpommi, yksi sirpalepommin muoto. YHTEENVETO EteläVietnamin luonnollinen kasvillisuus on joko kokonaan tuhottu tai suureksi osaksi muuttunut. "Daisy Cutter" -pommi. Käytännöllisesti katsoen kaikki EteläVietnamin tiet on "puhdistettu" 100-200 m leveälti. Myös napalmpommeja on käytetty Vietnamissa. Luonnollisesti ei paljaaksipommitettujen alueiden eläimillä ole suuriakaan elinmahdollisuuksia. Bambu ja Imperata-heinä ovat levinneet suurille alueille. puolet Uudenmaan läänistä. Raivaustraktoreiden käyttö laajeni 1971 kasvintuhoaineiden käytön loputtua, mutta on laskettu, että ennen sitä ne olivat raivanneet puhtaaksi n. teiden varsia. Indokiinan ' luonto sodan uhrina kong-deltan alueet, jotka aikaisemmin olivat tärkeitä riisinviljelyalueita, ovat nyt täynnä kraatereita, joiden ympärille on kasvanut lyhyttä ruohoa (Branchiari) ja pitempää ruohoa (Scirpus). Voimakkain kaikista pommeista on ns
Tukholman ympäristökonferenssin va rjosta: Kimmo Hännisen artikkeli Indokiinan sota ympäristömurha. A. Eläintutkimukset ovat osoittan eet, että kasvintuhoaineet aiheuttavat krom oso mikatkemia, joilla on va ikutuksia seuraavien sukupolvien geenirakenteeseen. Sadeaikana pommikuoppiin kerääntyy vettä (3), ja vähän myöhemmin niihin ilmestyy lmperata-heinää ( 4 ). A. Westing & E . Scientific American May 1972, voi. -72 . 15. Li\HDEKIRJ ALLISl:JUTTA Kemialliset ja biolo giset aseet. Stockholm May 1972. San Fransico 1970. Lehtiä: Vietnam voi ttaa Vietnam bulletines Vi etn amese Studies (Hanoi) Aftonbladet jan. 1972 (Rauhantutkimusyhd.) Barry Weisberg: Ecocide in Indochina, the ecology of war. Perinnöllisyystieteen saastegenetiikan seminaari 1972. Liljenroth, L. Pfeiffer: The cratenzmg of Indochina. Ecocide in Vietnam American crimes ag ainst hum anity. 1973 Ydin N:o 6/ 1971 Seitsemän tonnia painava "Daisy Cutter" on räjähtäessään raivannut metsään helikopterikentän. Westing: The environmental distruption of Indochina. 2 1972. Tukholma 6. Ruiskutus tappaa useimmat puut (2), mutta säästää pen~ saat, köynnökset, bambut ja ruohot . R yhle. Eriksson, B. 3 5 Kaikki elämä on sammunut laajalta alueelta . Vietnam i dokument, urval av T. Folkmord, rapport från den intern ationella kommissionen för undersöknin g av USA:s kri gsfö rbrytelser Indokina. T ämä täyttää kuopan, johon hakeutuu myös köynnösten versoja (5 ), mutta ei juuri lainkaan kaksisirkkaisia ruohokasveja . Arnberg, E. 226 n:o 5. Käsittelysarjan seurauksena metsäekosysteemi tuhoutuu täydellisesti ja korvautuu l mperata-kasvustolla, joka on sekä ihmisen että muiden elävien olentojen kannalta arvoton ja jonka muuttuminen edelleen tuottavammaksi on äärimmäisen hidasta (lähde: Scientific American, May 1972, vol. Suomen Unes cotoimikunnan julk. Stockholms FNL grupp , maj 1972. 226 n:o 5 ). Stockholm 1968. Suomen luonnonsuojeluliitto 1973. J. 6. WHO :n asiantuntijaryhmän raportti: Kemiallisten ja biologisten aseiden terveydelliset vaikutukset. Svenska kommitteen för Vietnam. Lewallen: The ecology of devastation: Indochina. Auraamisen seurauksena pommikuoppien välinen kasvillisuus tuhoutuu kokonaan ( 6 ). Miljövård och kemisk krigföring i Indokina. Kaavio havainnollistaa myrkytyksen, pommituksen ja aurauksen vaikutuksia metsälle ( 1 ). Halmstad 1971. 1972. Tukholm an ympäristöfoorumi kesäk
Julkinen liikenne on paljon turvallisempi vai htoehto . Pyri asemasi, koulutuksesi ja mahdollisuuksiesi mukaan muuttamaan yhteiskuntaa ympäristöystävällisemmäksi! Tuo ainakin luonnonsu ojelu mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon! 7. 6. Liiku jalan, polkupyörällä ja julkisilla kulkuneuvoilla! Vähennä oman auton käyttö vain ehd ottoma n tarpeelliseen! Vältä tyhjäkäyntiä! Juna on suositeltavin julkisen liikenteen muoto, lentokone huonoin. talousvedet maahan! 2. Näin vähennät jätevuoria ja painetta luonnonvaroja kohtaan. Rinnemailla muokkaus korkeuskäyrien suuntaan vähentää huuhtoutumista. ja saat hyvää multaa kukka penkkiin, puutarhaan, peltoon. Alä rakenna rantaviivalle, si llä se on luonnollinen suojavyö h yke. B. Rajallisella maapallolla rajaton kulutuksen kasvu on mahdoton. Suosi mahdollisuuksien mukaan luonnonraaka-ainevalmisteita täysin synteettisten sijaan! Luonnonraaka-ainevalmisteet ovat monessa suhteessa ympäristöystävällisempiä kuin täysin keinotekoiset. Vaihtelevuus ja monimuotoisuus auttaa eläimiä ja kasveja viihtymään. 6. Hannu Airola Käytännöllisiä ympäristönsuojeluohjeita 1. 5. Kompostoi lahoavat jätteet! Se on niiden luonnonmukainen käsittelytapa. Säästä myös energiaa! Senkin tuotanto maksetaan luonnon kustannuksella. Alä ulota peltoja suoraan vesistöön! Tällä tavoin vo it vähentää ravinteiden ja pintamaan huuhtoutumista. 3. YMPARISTONSUOJELU HAJA-ASUTUSALUEILLA 1. Käytä säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeliemi lannan mukana lannoitukseen! Tai kastele sillä peltoja! Mutta älä imeytä sitä maahan! Voit estää sen muodostumisen esikuivatuksen avulla. Hanki vain sitä, mitä todella tarvitset! Säästäväisyyden tulisi olla kaiken kulutuksen perustana. Kerää lanta ja virtsa tiiviisiin säilytystiloihin, suojele niitä ulkoilman vaikutukselta ja käsittele muutenkin huolella! Käytä ne lannoitteeksi ja suorita levitys sulan maan aikana! Multaa lanta välittömästi! Näin vältytään turhalta vesiin kohdistuvalta pilaantumisvaaralta ja saadaan arvokkaat ravinteet oikeille paikoilleen luonnon kiertoihin. 4. Muista maiseman arvo toimisessasi tilallasi! 7. Vesillä moottorivene on jossain määrin rinnastettavissa autoon. Jos peset mattoja rannalla, käytä ainoastaan mäntysuopaa! 3. 4 . 3. Toimita lahoamattomat jätteet hoidetulle kaatopaikalle, mikäli ne eivät kelpaa teollisuuden raaka-aineeksi! (Jollei kunnallista kaatopaikka ole, voit turvautua vaikka omaan yksityiseen. 6. Rajoita torjunta-aineiden käyttö mahdollisimman vähiin ja tilanteisiin, jolloin niitä todella tarvitaan! 4. Lopeta tupakointi! Tupakansavu on merkittävimpiä ilmansaasteita ihmisen lähi ym päristössä. 2. YMPARISTONSUOJELU MAA TILOILLA (Myös kohdan B ohjeet soveltuvat maatiloille.) 1. Alä rakenna liian tiheää loma-asutusta rannoille! 5. Palauta mahdollisuuksien mukaan jäte teollisuuden raakaaineeksi! Jo n yt jätepaperi, · metalliromu ja lumput kelpaavat. Alä johda jätevesiä järveen! Käytä kuivakäymälää ja imeytä sauna-, pesuym. Esimerkiksi vanha puuvene lahoaa loppujen lopuksi, mutta minne joutuu loppuunkulunut lasikuitujolla. 16 5. ovat tällaisia. Jätä harvinaiset kasvit ja eläimet rauhaan! Mieti, voisitko joillakin aktiivisilla toimilla su osia kasveja ja eläimiä! Jokainen vo i esimerkiksi va lmistaa linnunpönttöjä. Käytä "luonnollisia" menetelmiä tuhojen minimoimiseksi! Biologinen torjunta, resistenttien lajien vi ljel y, terve istutusaines, oikea kasvinvuorottelu, sopivat muokkausmenetelmät jne. Vesillä ·rajoita moottoriveneen käyttö tarpeelliseen! Kanootti, soututai purjevene sopivat vapaa-aikaan. Käytä tavarasi loppuun! Vältä kertakäyttöesineitä! Tuotanto maksetaan luonnon kustannuksella. Liikenne, nimenomaan yksityi sa utoliikenne, on pahin ilman pilaaja kaupungeissa. Muista kuitenkin, ettei vanha sorakuoppa sovellu tähän tarkoitukseen!) C. 2. Näin pääset kätevästi eroon käymäläjätteestä, kuivista lehdistä, ruo an jätteistä yms. Tingi vähä n ehdottomasta tehokkuudesta ja kaavamaisesta rationalisoinnista, nun. Auto pitää turhaa meteliä ja vie runsaasti tilaa
Linnunpönttöjä rakentamalla jokainen voi auttaa harvinaistuvia kolopesijöitä. Tuo tanto maksetaan luonnon kustannuksella. Biodynaaminen viljely on nykyisin yleisiä viljelymenetelmiä huomattavasti ympäristöystävällisempi. Alä ulota peltoja suoraan v esistöön .· Muokkaa rinteet korkeuskäyrien suunnassa. lmeytä pesuvede, maahan. D Vältä kertakäyttöesineitä. Alä johda jätevesiä järveen. ymp ärist ö säilyy väh än r ikkaamp an a ! Sääst ä pensaikkoja, keloja, lahopökkelöitä ja metsäsaarekkeita! 8. Tu rvaa harvinaisten eläinten toimeentulomahdollisuudet. Liito-orava tarvitsee haapoja ja asuinkoloja. Kom pos t imullan käyttö maanparannusaineena sekä "luon nonmukaiset" menetelmät (ei torjunta-ainei t a, ei keino lannoitteita jne.) ovat sen perust an a. 17. Muista maiseman arvo, myös maiseman pieniä yksityiskohtia myöten. Liikenne, nimenomaan yksityisautoliikenne, on pahin ilman pilaaja k aupungeissa
TAUSTAA Luonnonsuojelutyön krooninen rahapula on kaikille tuttua. 3. valistustoimintaa se ei ole saanut toistaiseksi käyntiin lainkaan. ULP käynnistetään huolellisten valmistelujen jälkeen ja niin laajalla rintamalla, että sillä uskotaan saatavan rahaa suunnilleen saman v erran kuin millä valtio on Suomen tähänastisen historian aikana tukenut vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä yhteensä. Valtion luonnonsuojelu järjestöille antama tuki on aivan liian pieni valistustoiminnan ylläpitämiseen (vertailun vuoksi mainittakoon, että Sisäasiainministeriön ym päristönsuojeluosastossa äskettäin tehdyn laskelman mukaan Suomen valtio antoi viime vuonna 0,2 penma asukastaan kohden ympäristönsuojelun valistukseen, kun vastaava summa Ruotsissa oli 16 penniä siis 80-kertainen määrä!). Lisäksi projekti sinänsä kiinnittää aineistollaan ja tapahtumillaan huomiota Suomen uhanalaiseen luontoon. Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että helppotajuista ja huokeaa valistusmateriaalia tarvitaan lähes rajattomasti kodeissa, kouluissa ja kansalaisjärjestöissä. Ripeästä kehittymisestään huolimatta ympäristönsuojelun valtionhallinto ei ole riittävän tehokasta; mm . Jäljellä on vielä noin 36 000 mk, ja tämän avulla käynnistyy nyt ULP. alkava teemaviikko, jota v ietetään Suomen kouluissa. ULP jatkuu koko tämän vuoden ajan. Jokaisen luonnonsuojelijan velvollisuutena on nyt tukea kaikin tavoin projektin onnistumista . ULPrahastoa tullaan käyttämään vain sellaisiin tutkimusja inventointiprojekteihin, joilla on selvä luonnonsuojelua edistävä tarkoitus. Valistustyö olisi keskeinen työmuoto, mutta varojen puutteessa sitä ei voida suorittaa läheskään riittävästi. Näin syntynyttä "Kotkarahastoa" on käytetty kotkien talviruokintaan, pesäpaikkojen vartiointiin, inventointityöhön, valistustoimintaan jne. Sen avulla käynnistetään monia sellaisia luonnonsuojeluohjelmia, Joita varojen puutteessa on voitu toteuttaa · tähän asti vain vajavaisesti tai ehkä ei ollenkaan . Kampanjan aloittaa 18. Seuraavana keväänä Luonto-Liitto käynnisti kampanjan uudelleen laajemmalla rintamalla, jolloin varoja kertyi noin 59 000 mk lisää. INVENTOINNIT Sanoilla "luonnonsuojelututkimus" j~ "suojelukohteiden inventointi" on monen korvissa ikävä kaiku, koska tällainen työ on usein ollut itsetarkoituksellista eikä luonto ole siitä hyötynyt. Todettakoon lisäk. 2) Tuetaan suomalaisen luonnon tutkimusja inventointitoimintaa (ensimmäisenä tavoitteena on tuulihaukkatutkimuksen rahoittaminen) 3) Kehitetään luonnonsuojelujärjestöjen julkaisuja valistustoimintaa. Luonnostamme tiedetään melko paljon, joten tiedetään myös, millaisia toimenpiteitä sen suojelu edellyttäisi, mutta toteuttamiseen ei ole varoja. Sen seurauksena on puutetta palkatusta työvoimasta ja toimitiloista. On kuitenkin tosiasia, että luontoa suojelevat lainsäädännölliset Ja hallinnolliset päätökset voidaan tehdä vasta silloin, kun saatavilla on riittävästi tietoa. Teuvo Suo minen ULP eli projekti "Uhanalaisen Luonnon Puolesta" Luonto-Liiton aloitteesta käynnistyy maaliskuussa Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteinen projekti "Uhanalaisen luonnon puolesta" eli "ULP". Myyntituloja ei näin ollen ole valistustoiminnasta kertynyt, ja kuitenkin ne olisivat välttämättömiä julkaisutoiminnan laajentamiseksi . Kysyntää ei ole varojen puutteessa pystytty tyydyttämään, ja toisaalta tarvitsijoilla ei useinkaan ole varoja muuhun kuin korkeintaan omakustannusperiaatteella julkaistuun materiaaliin. TAVOITTEET Projektin tuottoa tullaan käyttämään kolmella tavalla: 1) Jatketaan "Kotkarahaston" perinteitä. Kysymyksessä on varojenkeruukampanja. 18 KOTKAPAIVA Keväällä 1971 vietettiin lukuisissa Helsingin kouluissa Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaskunnan aloitteesta "Kotkapäivää", jonka avulla saatiin noin 19 000 mk maamme uhanalaisten lajien suojeluun . Sen voi tehdä levittämällä tietoja projektista, antamalla varoja tai tekemällä työtä. V ALISTUSTOIMINT A: VALTIO ON EPAONNISTUNUT NYT YRITTAVAT KOULULAISET Vapaaehtoisten 1 uonnonsuo jel uJaqesto Jen vaikeimpia ongelmia on se, että varoja ei ole saatavissa valistusja julkaisutoimintaan