KAINUUN LUONTO, Kauppakatu 28 A 10, Kajaani, puh. KYMENLAAKSON LUONNON YSTÄVÄT, Itäkatu 2 B 21, Kotka, puh. 961-70 194. POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kuopion museo, luonnontieteen osasto, Kuopio. 914-10 455 ja 20 215 (pj) ja 914-81 420 (siht.). Suomen luonnonsuojeluliitto JASENJARJESTÖT LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Heikki Annanpalo, Koivikkotie 13, Rovaniemi. 912-30 144 (pj). yo.. yo. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Tapio Koistinen, Rivi 6, Outokumpu, puh. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFÖRENING, c/o Matti Lähdeoja, Korkeavuorenkatu 24 A 10, Helsinki 13, puh. LENTUA-SEURA, c/o Markus AlaHeikkilä, Hankaranta, Kuhmo, puh. 23 208. (9 16) 981-22 721 (pj) ja 981-21 061 (siht). 5878. (17) 931-47 527 (pj) ja 93 124 957 (siht.). Urpo Häyrinen, fil.kand . c/o VARDSFÖRENING, box 33, Lohja, puh. VARSINAIS-S UOMEN LUONNONSUOJELUYHDJSTYSEGENTLIGA FINLANDS NATURSKYDDSFÖRENI G, c/o Rauno Tenovuo, Yliopiston eläintieteen laitos, Turku 2, puh. 2196 ja 5093. LÄNSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VAMMALAN SEUDUN LUON.VÄST-NYLANDS NATURNONSUOJELUYHDISTYS, Pekka Mustakallio, Kiikka. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Pertti Eloranta, Jyväskylän yliopisto, Biologian laitos, Vapaudenkatu 4, Jyväskylä, puh. (16.30 ) 952-16 767. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON HALLITUS Olli Ojala, eläinlääket.lis., puheenjohtaja Eero Rantakokko, varatuomari, varapuheenjohtaja Hannes Ignatius, insinööri, sihteeri Antti Haapanen, fil.tri, valtion apulaisluonnonsuojelunvalvoja Sauvo Henttonen, fil. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Oulun yliopisto, Eläintieteen laitos, Linnankatu 5, Oulu, puh. (9 15) 941-10 920. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Porrassalmenkatu 2 B 16, Mikkeli, puh. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Matti Leinonen, Huunalantie 40 D 14, Takahuhti, puh. LUONTO-LIITTO, Valtakunnallinen nuorisojärjestö, Fredrikinkatu 77 A 11, Helsinki 10, puh. 15 653 (p j) ja 14 236 (siht.) ITÄ-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Satamakatu 5 B 61, Savonlinna, puh. (10 15) 921-335 599/522. 490 961. SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Suo men luonno nsuojeluliiton edeltäjä, jonka toiminta o n siirtynyt liitolle. ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Terho Poutanen, Liisankatu 6, Lappeenranta 3. Pirkko Linnilä, limnologi Bjö"rn N ylund, eläinlääket.kand. Osoite ja puh. 554. (17 ) 90-601 528 POHJOIS-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Esko Lindholm, Kirvesmiehenkatu 3, Hyvinkää, puh. LAHDEN LUONNONYSTÄVÄT, Savonkatu 1 A 50, Lahti. (8 16) 2700. ETELÄ-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Matti Ylipoti, Laihia, puh. KANTA-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o To ivo Seppälä, Sibeliuksenkatu 2 B, Hämeenlinna. SATAKUNNAN LUONNONSUOJ ELUYHDISTYS, c/o Arvi Laaksonen, Rautatien Puistokatu 10 B 19, Pori. samat kuin Suomen luo nnonsu ojeluliiton. Juhani Santanen, lehtori Pentti V äisänen, valtiot. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUO JEL UYHDISTYS MELLERST A ÖSTERBOTTENS NATURVARDSFÖRENING, Iso katu 15, Kokkola, puh
.. ............. . Lehden saapuminen ei siis ole osoitus tilausmaksun suorittamisesta. .. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi muistutetaan vielä tässäkin yhteydessä, että paikallisyhdistyksen jäsenmaksun suorittamiseen ei sisälly Suomen Luonnon tilausta, vaan lehti on tilattava erikseen. .. Lehden tilausmaksu vuodeksi 1971 on 8 mk, koululaisilta ja opiskelijoilta 5 mk. .. .. OLETKO UUDISTANUT SUOMEN LUONNON TILAUKSEN. T AMAN NUMERON KANSI on jälleen lahjoitusten ansiosta värillinen. Olli Ojala(vastaava), fil.kand. Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos. Saastasivu ....................... .. 2 Metsälainsäädäntö uudistettava, Seppo Kellomäki .. .. 8 Rauhoitettu toistaiseksi, Pekka Mustakallio .. . 20 Huutoja korvesta .... .. .. .. .. .. .. Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu postisiirtotilille n :o 60821-1. 10 Kololintujemme suojelu, Antti Haapanen ja Vilho V. .. Julkaisun artikkelit kattavat lähes kokonaan Suomen luonnonsuoje1 un kentän. .. Helmipöllön kuvasi Hannu Hautala. .. .................. . 30. Toimitus: eläinlääket.lis. V/,/Osikerta Suomen Luonto no 1 1971 J ULKA ISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Vuonna 1968 ilmestynytta 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 3 mk. . 11 Todelliset luonnonpöntöt, Hannu Hautala ............... 32 1. .. Värierottelun, arvoltaan 250 mk, on lahjoittanut kustannusosakeyhtiö Weilin + Göös, jonka kustantamassa kirjassa »Erämetsän elämää» kuva on julkaistu v. Summaries of the Main Ar23 24 25 31 ticles in this Issue .. Irtonumerot 2,50 mk. Viime vuoden ja sitä vanhempien vuosikertojen jäljelläolevia numeroita myydään 50 p hinnalla. . Toimisto avoinna maanantaista perjantaihin klo 916. Suomen Luonto vetoaa jälleen lukijoihinsa, joilla on mahdollisuus osallistua seuraavan numeron värikanteen esim. 1968. .. TAMA NUMERO lähetetään kaikille viime vuoden tilaajille riippumatta siitä, ovatko he uudistaneet tilauksensa tälle vuodelle. Reino Kalliola. Takakannen ilmoituksen lisäväri 350 mk. Sitä varten postitettiin viime vuoden 4. SISALLYS Luonnonsuojelun lujittunut asema, Olli Ojala............ .. Lukijat ovat lähettäneet postimerkkeinä ja rahana yhteensä 958,45 mk, josta ensi numeroa varten jäi yli vielä 303,45 mk. Uutisia ja tiedotuksia Kirjallisuutta ...... . Tilausmaksu ja tilin numero selviävät tältä sivulta. Tämän vuoksi kehoitetaan kaikkia niitä lukijoita, jotka eivät halua lopettaa tilaustaan, tarkistamaan tilausmaksun suorittaminen. ....... .. .. . . Osasto »Virallisen luonnonsuojelun alalta»: prof. Mikäli se on kadonnut, voidaan sen asemesta käyttää joko tavallista, postista saatavaa tilillepanokorttia tai Suomen Luonnon 56/1970 :n välissä ollutta lahjakorttia, jolloin tilaaja voi merkitä »lahjan » saajaksi itsensä. .. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1971 aikana 6 numerona. Vaarna ....... Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. .. Teuvo Suominen (toimitussihteeri). 498 159. Vielä tarvitaan 601,55 mk. Fredrikinkatu 77 A, Helsinki 10, puh. . keskiaukeaman tilauslomakkeen kertomalla tavalla. 4 Huuhkajan vierailusta 5 000 markan vahingot, Martti Rikkonen .. Taitto: Timo Tanttu Ilmoitushinnat: 1 /1 sivu 450 mk, 1/2 sivu 250 mk, 1/4 sivu 150 mk. numeron välissä tilillepanokortti. . .. ... ..
Neuvottelukunta on jo saanut päätoimisen sihteeristön, johon tulee pääsihteerin lisäksi sihteeri ja neljä suunnittelijaa. K yseessä on siis luonnon ja ympäristön suojelu ja hoito kokonaisuudessaan. Mäkinen. Tästä syystä tiedotusvälineitten on jatkuvasti seurattava neuvottelukunnan toimia tiukasti ja tiedotettava niistä kansalaisille. Neuvottelukunnan nimessä tarkoitetaan ympäristönsuojelulla samaa kuin luonnonsuojelulla Suomen luonnonsuojeluliitossa. Neuvottelukunta antaa myös lausuntoja viranomaisten pyynnöstä ja pitää yhteyttä alan kansainvälisiin elimiin. Vaikka monetkaan luonnonsuojelun tavoitteet eivät toteutuneet vuonna 1970, tietojen jakaminen ja yleisen tietoisuuden herääminen ylitti useimmat odotukset. VALTION TUKI LIITON TOIMINNALLE Valtion luonnonsuojeluvalvojan toimiston ja eräiden nykyisen vesihallituksen toimistojen edeltäjinä toimineiden yksikköjen tai yksittäisten virkamiesten ohella on Suomen luonnonsuojeluliitto tavallaan ollut vastuussa tehtävistä, jotka esimerkiksi Ruotsissa kuuluvat suurelle keskusvirastolle, valtion luonnonhoitovirastolle. Luonnonsuojeluväki toivoo, että tiedotusvälineet jatkaisivat yleisen tietoisuuden ja mielipiteen ravistelua ja pitäisivät kriittisesti silmällä myös ympäristönsuojelun neuvottelukuntaa. Neuvottelukunta edustaa varsin monipuolista eri alojen, myös luonnonsuojelun, asiantuntemusta. Valtion vuoden 1971 tuloja menoarviossa on Suomen luonnonsuoje111/iiton toiminnan tukemiseen varattu 50 000 mk. Jos luonnonsuojelun edistyminen olisi pelkästään henkilöistä kiinni, ei sen huomioonottamista yhteiskunnan kaikessa toiminnassa voisi mikään estää. 0. Salolainen ja P. Olli Ojala Luonnonsuojelun lujittunut asema YMPÄRISTÖNSUOJELUN NEUVOTTELUKUNTA Valtioneuvosto asetti 23.12.1970 ympäristönsuojelun neuvottelukunnan nimeten siihen kaikkiaan 48 henkilöä. Luonnonsuojelu on valtion keskushallinnossa saanut huomattavan lisäpainon. Neuvottelukunta on kuitenkin siinä määrin Helsinki-keskinen ja pääasiassa pitkälle koulutetuista henkilöistä kokoonpantu, että yhteys ihmiseen, jolta ja jota varten luontoa suojellaan, vaatii erityistä huomiota ja huolenpitoa. Näin ei valitettavasti ole asianlaita, mutta todettakoon joka tapauksessa, että neuvottelukunnan kokoonpano suurin piirtein tyydyttää. Olihan luonnonsuojeluvuoden 1970 onnistuminen pääasiassa radion, television ja lehdistön varassa. Luonnonsuojeluväki itse aina on tähdentänyt sitä, että luonnonsuojelu kuuluu kaikille. Suomen luonnonsuojeluliitto ei siitä huolimatta ole saanut valtionapua ennen vuotta 1971. Suomen Luonnolla on täysi syy toivottaa neuvottelukunnalle menestystä ja 2 rohkeutta työssä luonnon ja ihmisen puolesta. Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan kokoonpano on luonnonsuojelun kannalta varsin mielenkiintoinen. Aloitteen h yväksy. Tämä on seurausta monivuotisista yrityksistä, joissa tärkeänä apuna on ollut kansanedustaja V. Siksi se ei voi vaatia, että se yksin voisi luonnonsuoje1 ua toteuttaa. Siinä ovat edustettuina erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset, millä tulee olemaan suuri merkitys neuvottelukunnan esitysten ja aloitteiden toteutumista ajatellen. Sen tehtävänä on mm. Stenbäck olivat aloitteentekijöitä asiassa, josta päätettäessä eduskunnan kaikki ryhmät ovat olleet yksimielisiä. Vaikka liitolla ei ole ollut virallista asemaa, siihen on suhtauduttu sekä sen sisällä että jossain määrin myös ulkopuolella ikäänkuin näin olisi ollut asianlaita. Olipa neuvottelukunnan nimi mikä tahansa, suurimmaksi osaksi sen toiminnan onnistumisesta riippuu luonnonsuojelun lähitulevaisuus Suomessa. Sama koskee myös neuvottelukunnan sihteeristöä, joten luonnonsuojeluväen on ilmeisesti oltava melko tyytyväistä. Mukaan on mahtunut edustava joukko Suomen luonnonsuojeluliiton entisiä ja nykyisiä luottamushenkilöitä. toimia ympäristönsuojelun ja sen edellyttämän tutkimustoiminnan yhteistyöelimenä, tehdä aloitteita ja esityksiä ympäristönsuojelua koskevan lainsääcänr.ön ja hallinnon kehittämi~eksi, seurata ja edistää ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttamista yhteiskunnan suunnittelussa, seurata luontoa ja ympäristöä merkittävästi muuttavia hankkeita sekä tehdä esityk~iä ympäristönsuojelua koskevan tutkimus-, koulutusja valistustoiminnan kehittämiseksi. Neuvottelukunta on siitä annetun asetuksen (722/70) 1 § :n mukaan olemassa luonnon sekä ihmisen elinympäristön suojelun ja hoidon edistämiseksi. Hän sekä kansanedustajat P. Ei ainakaan pitäisi olla sitä vaaraa, että uudet viralliset luonnonsuojelijat olisivat liian kaukana yhteiskunnasta
Suomen luonnonsuojeluliiton on syytä iloita siitä, että yhteiskunta vähitellen alkaa ottaa omikseen ?-e tavoitteet, joitten puolesta liitto Ja sen edeltäjä, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, ovat työtä tehneet. Ihmiskunnalla on kiire ratkaista itsensä ja luonnon ~ä~iner1 ristiriita_. Väisänen (3) 3. Kolamo (11) ~osentti Folke Koroleff (12) Filosofian tohtori Antti Kulmala (13) Agrologi Rabbe Lauren (14) D?sentt! ~artti Markkula (15) Diplomi-rnsinööri Jukka Matin vesi (16) Dosentti Olavi Niittamo (17) Dosentti Pekka Nuorteva (18) Varatuomari Ee:o-Pekka Paavolainen (19) Ylimetsänhoitaja Jaakko Piironen (20) Pr_ofess~r! ~auko Sipponen (21) D~plom~-~nsrnööri Sigurd Slätis(22) Diplomi-rnsinööri Mikko Vähä-Piikkiö (23) Jäsenten henkilökohtaiset varamiehet (suluissa oleva numero tarkoittaa as_i~no1:1aista varsinaista jäsentä) Laaketieteen kandidaatti Raija Alho (11) Filosofian ylioppilas Lars Blomberg (14) Yli-insinööri Pentti Erkola (5) Osast?pää~likkö Hannu Ettala (7) J ohtap, larnoprn kandidaatti Sten Finne (19) Professori Olavi Granö (17) Filosofian tohtori Heikki Haapala (2) ~osentti Antti Haapanen (8) Filosofian kandidaatti Urpo Häyrinen (12) Kirjailija Eino Kauppala (18) Metsäneuvos Tapio Korpela (20) Filosofian kandidaatti Pirkko Lahti (13) Maatalousja metsätieteiden k~ndidaatti Matti Lappalainen (16) Filosofian kandidaatti Martti Linkola (15) Diplomi-insinööri Heikki Loppi (9) Metsänhoitaja Olli Saastamoinen (10) Oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman (23) Toiminnanjohtaja Juha Talvitie (22) Valtiotieteen lisensiaatti Eero Tuomainen (21) Maatalousja metsätieteiden kandidaatti Heimo Tuomaria (1) V_a_ratu?mari Leo Virkkunen (6) Laaketleteen kandidaatti Ismo Virtanen (4) Valtiotieteen ylioppilas Pentti K. LuonnonsuojeluJaqestot ovat b10logisia valvontaelimiä, joiden tehtävänä on tarkkailla yhteiskunnan toimintaa luonnon ja ihmisen välisen suhteen kannalta ja tehdä esityksiä ihmisen palauttamiseksi järjestykseen hänen ylittäessään luonnonlakien asettamat rajat. 0. tyksi tulemisen merkitystä korostaa vielä se, että valtakunnallisten luonnonsuojelujärjestöjen valtionavun ottaminen valtion vuoden 1971 tuloja menoarvioon oli ainoita ~y:'äksyttyjä _muutoksia par~ament1lhsest1 varsin laajalla pohplla olevan hallituksen tuloja menoarvioesitykseen. YMPÄRISTÖNSUOJELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANO Puheenjohtaja: hallitusneuvos Raimo Pekkanen Varapuheenjohtaja: diplomi-insinööri, kaupunginjohtaja V. Muuttunut tilanne ei muuta Suomen luonnonsuojeluliiton ase~ -aa luonnonsuojelun etujärjestöna. Mäkinen Jäsenet: Suunnittelusihteeri Heikki Annanpalo (2) Filosofian ylioppilas Yrjö Haila (3) Pr_ofess~r! J ~ddi Hasan ( 4) Diplomi-rnsrnööri Ilkka Huuhtanen (5) H~l!ituss_ihte_eri Klas G. Luonnonsuojelu on mm tärkeä asia, ettei sitä voida jättää yksinomaan virkamiesten hoidettavaksi. Ivars (6) Paa1ohtaJa Simo Jaatinen (7) Professori Reino Kalliola (8) T yöturvallisuussihteeri Veikko Kansi kas (9) Maatalousja metsätieteiden to~tori ~ekka Kilkki (10) Oikeustieteen kandidaatti Ilmo J. Ilman vapaata kansalaistoimintaa ei tavoitteita kyetä asettamaan kY.llin kauas
Tämä vie pohjan mm. Seutukaavoituksessa on yksityismetsiin kohdistettu runsaasti erilaisia luonnonsuojeluvelvotteita. Organisaatioita olisikin samassa yhteydessä täydennettävä sekä piiriettä keskusmetsälautakuntatasolla luonnonhoitoon ja -suojeluun perehtyneillä virkamiehillä, joiden tehtäviin tulisi kuulumaan mm. Monet seikat viittaavat siihen, että yksityismetsänomistajilla on halua ympäristönsuojeluun, joka kuitenkin tyrehtyy taloudellisten mahdollisuuksien puutteeseen. Nämä edellyt ykset olisi luotava esim. Tällä hetkellä metsän eri käyttömuotojen ja arvojen, kuten porotalouden, ulkoilun, erilaisten keräilymuotojen, alkuperäisen luonnon suojelun, riistanhoidon ja maisemanhoidon niveltäminen toisiinsa yhdessä puuntuotannon kanssa on vapaaehtoista ja vailla lakisääteistä pohjaa. Viimeaikainen keskustelu metsävarojen hyväksikäytöstä on monin tavoin paljastanut, että uutta, luonnonvarain moninaiskäyttöön perustuvaa otetta tarvitaan metsätalouden ja ennen kaikkea sitä säätelevän lainsäädännön pohjaksi. Luonnonsuojeluvelvoitteet koskevat myös yksityismetsiä, mutta on luonnollista, ettei luonnonsuojelusta ja maisemanhoidosta aiheutuvia metsänkäyttörajoituksia voida asettaa yksinomaan yksityisten metsänomistajien kustannuksiksi. ulkoilualueeksi, voidaan metsätalouden puitteissa käsitellä niin, ettei se enää sovellu mainittuun tarkoitukseen; lakia ei ole kuitenkaan rikottu missään vaiheessa. 1970. Vasta tällöin voitaisiin luoda todellinen pohja metsien käytön suunnittelulle seutukaavoituksen puitteissa. UHANALAISET SUOT Metsänparannuslainsäädäntö lähtee yksipuolisesta olettamuksesta, ettei suolla ole muuta kuin metsäojitusarvo ja -käyttö. 12. VANHENTUNUT LAKI YKSITYISMETSISTÄ Yksityismetsälaki, johon perustuu pääosa Suomen metsien käytöstä, kieltää metsänhävityksen. Metsä ympäristöä luovana tekijänä, toimintaympäristönä ja muutamien luonnonvaraisten elinkeinojen perustana ei saa osakseen mitään huomiota. Yksityismetsälakia u udistettaessa olisi selvästi tuotava esiin se tosiseikka, että metsätalous on vain osa metsien muodostaman luonnonvaran hyväksikäyttöä, tosin hyvin tärkeä osa siitä. ulkoilualueiden ja maisemanhoidon suunnittelulta. Muina mahdollisuuksina ovat esim. Näin ei kuitenkaan voi olla etenkin kun yksityiset omistavat pääosan EteläSuomen metsävaroista. Ainoa soiden muuhun käyttöön viittaava säädös on Maatalousministeriön päätös, jossa velvoitetaan ojituksen suorittaja ottamaan yhteys valtion luonnonsuojelunvalvojaan, mikäli »aiottu metsänparannustyö näyttää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua koskevien hankkeiden kanssa».. yhteydenpito seutukaavoittajiin, ulkoiluun osoitettujen metsäisten alueiden moninaiskäytön suunnittelu ja toteutus, maisemanhoito yksityismetsissä jne. Yksityismetsälakia uudistettaessa olisi lähtökohdaksi otettava sellainen 4 metsävarojen hyväksikäyttö, joka mahdollistaa pitkällä tähtäimellä metsän kaikki eri käyttömuodot ja arvot. PUUTTEELLISET ORGANISAATIOT On selvää, etteivät yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiot pystyisi nykyisin edellytyksin selvi yty mää n lainmuutoksen tuomista uusista tehtävistä, mikäli se toteutettaisiin. Seppo Kellomäki Metsälainsäädäntö uudistettava Alustusesitelmä Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä Syysmetsäpäivien keskuste/11tilais11udessa 1. Erityisen voimakkaasti ovat nykyisen yksityismetsälain puutteet tulleet esiin seutukaavoituksen _yhteydessä, sillä lakisääteisiä yhteistoimintamahdollisuuksia tai -velvotteita ei ole seutukaavoituksesta ja metsätaloudesta vastaavien virkamiesten kesken. Lain sisältöä tulkittaessa on erikoisesti pantava merkille, ettei siinä tai sen nojalla annetussa asetuksessa ole säädöksiä harjoitettavan metsätalouden luonteesta ja metsän eri käyttömuotojen keskinäisistä suhteista; lain hengen mukaan mttsällä eloyhteisiinä ei ole muuta käyttiiii k uin puuraaka-aineen tuottaminen teollisiin tarkoituksiin. On kuitenkin esitetty, että nämä tulisi kohdistaa vain yhteiskunnan omistamiin metsiin. Se turvaa periaatteessa, ainakin näennäisesti, metsien kestävän puuntuoton. Metsäalue, jonka kaavoittaja osoittaa esim. Lähinnä tämä koskee yksityismetsälakia, metsänparannuslakia, metsähallintolakia ja suojametsälakia. kehittämällä metsäverotusta siten, että sitä voidaan joustavasti soveltaa eriaste1s1ssa suojelutapauksissa. korvauksen maksaminen todellisista tulonmenetyksistä metsänkäyttöä rajoitettaessa tai alueiden lunastus yhteiskunnan omistukseen
. Toiseksi on täysin ojituksensuorittajan harkinnassa, milloin aiottu ojitus »näyttää olevan ristiriidassa luonnonsuojelua koskevien hankkeiden kanssa». Mikäli tämä onnistuisikin, ei suojeluun tähtäävillä pyrkimyksillä ole lainsäädännöllistä tukea. nasta. Ilmeisesti tähän harkintavaltaan perustuu aiemmin ma1ruttu Torronsuon laideosien ojitus. Päätös ei ole aktivoinut soidensuojelua organisaat101ssa, jotka vastaavat metsänparannustoimin·"' ... Päätös ei velvoita metsänparannuksesta vastaavia virkamiehiä millään tavoin punnitsemaan_ suon eri arvoja tapauksissa, joissa mainittua hanketta ei ole esitetty. »Metsänparannuslainsäädäntö· lähtee yksipuolisesta olettamuksesta, ettei suolla ole muuta kuin metsäojitusarvo ja -käyttö·.)) Käytännössä päätös on merkinnyt ojituksen jarruttamista tai siirtämistä epämääräiseen tulevaisuuteen niillä suoalueilla, jotka valtion luonnonsuojelunvalvoja on esittänyt metsänparannuspiireille lähettämissään suojelukohdeluetteloissa. Syyt tämän hetkiseen epätyydyttävään tilanteeseen ovat varsin ilmeiset: Ensinnäkin päätös edellyttää, että ojitettavaksi aiotun suon suhteen on esitetty luonnonsuojeluun liittyviä hankkeita. -~ .. ;:.. Jotta soidensuojelu voitaisiin ratkaista tyydyttävästi sekä koko valtakunnan että myös pienemmissä puitteissa, olisi 5. Harvat ilmoitukset kuvastanevatkin, ettei metsänparannusvirkamiehistö osallistu vapaaehtoisesti soiden suojeluun. Myöskään seutukaavoituksen yhteydessä tehdyt soidensuojelusuunnitelmat eivät aina ole olleet riittäviä »luonnonsuojeluhankkeita», jotta niissä esitetyt suot olisi jätetty ojittamatta; ainoastaan valtion luonnonsuojelunvalvojan toimesta luetteloidut suot ovat muodostaneet poikkeuksen. Ilmoituksia päätöksen mainitsemista tapauksista on tullut varsin vähän ja epätasaisesti eri metsänparannuspiireissä. Eräissä yksittäistapauksissa kuten Torronsuon kohdalla tiedetään toimitun ma1rutun päätöksen vastaisesti. KOKONAISKÄYTTÖSUUNNITELMA TARPEEN Nykyisen tilanteen vallitessa voidaan valtakunnalliset soidensäilytyssuunnitelmat toteuttaa vain valtionmaiden osalta; yksityismailla sijaitsevien kohteiden osalta tilanne on epävarma. .
tus lainvalvojana ryhtyy itse harjoittamaan hakkuutoimintaa suojametsäalueella ilman kenenkään valvontaa. Puheet metsätalouden yhteydessä tapahtuvasta luonnonsuojelusta, muuten kuin puuraaka-aineen kestävän tuoton suhteen, ovat korulauseita siihen saakka, kunnes koko metsälainsäädäntö" on uudistettu hengeltään luonnonvarain moninaiskäyttöperiaatetta vastaavaksi.. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, jos luonnonsuojelupiirit ovat arvostelleet ja tulevat arvostelemaan metsätaloutta ja sen toimintaohjeeksi otettuja yksipuolisia puuntuotanto-ohjelmia. Toiminnanohjeiksi tulisi ottaa ne periaatteet, joiden varaan metsähallitus on perustanut ns. Myös suojametsäalueen rajoja tulisi tarkistaa, sillä esim. Koko valtakunnan metsäja suovarojen kokonaiskäytön kannalta olisi mielekästä yhdistää sekä 6 Metsä on myös lainsäädännössä nähtävä kokonaisuutena,jolla on muitakin tehtäviä kuin tuottaa puuta. VALVOJA VALVOO ITSEÄÄN Suojametsälaki vastannee hengeltään niitä tavoitteita, joita laille asetettiin sitä luotaessa. olisi luotava rahoitusmenettely, jonka perusteella korvataan maanomistajalle menetykset, jotka mahdollisesti aiheutuvat ojituksesta luovuttaessa. Ellei maamme metsästäjäkunta olisi voimakas ja hyvin järjestäytynyt, olisi hirvikantamme kohtalo ollut ehkä hyvinkin synkkä, sillä puhtaasti metsätalouden kannalta hirvi on »vahinkometsätalouden edistämistä että metsänparannusta suorittavat organisaatiot, kuten julkisuudessa on esitetty. Maisemaja luonnonsuojelunäkökohdat huomioonottavaan metsänparannustoimintaan siirtyminen ei merkitsisi sen loppumista vaan suuntautumista järkevämmille urille. Metsälainsäädäntö· uudistettava koko metsänparannuslainsäädäntö kiireesti uudistettava, jolloin: suovarojen käytön tulisi perustua kaikki eri käyttömuodot ja -vaihtoehdot huomioonottavaan kokonaissuunnitteluun. luonnonhoitometsänsä. Eräs ratkaisumahdollisuus on myös määrärahan varaaminen vuosittain valtion budjettiin rauhoitettavien soiden ostamiseen tai lunastamiseen, mihin luonnonsuojelulaki suo mahdollisuudet. ei-puutuotannolliset toimintatavoitteet. Lakia laadittaessa ei ole kuitenkaan osattu ottaa huomioon sitä, että metsähallieläin». ulkoilu, luonnonsuojelualueiden hoito, jäkälien ja sienien keräys, kalastus, metsästys ym. Mainittakoon, että kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja sovellettaessa tarvittaisiin nykyisten luonnonsuojelualueiden hoitoon 34 henkeä. VALTION METSÄT Metsähallintolakia uudistettaessa on siinä piilevä moninaiskäyttöajatus tuotava selvästi esiin. Tämän toimialaan kuuluisivat esim. Tällöin voitaisiin esim. Yksinkertaisinta olisi metsänparannusrahoituksen kehittäminen siten, että metsäojitus ja suojeluun tähtäävä rauhoitus tulevat tasavertaisiksi maankäyttömuodoiksi. Myös pellonvarauskorvauksen kaltainen suonvarauskorvaus on eräs harkinnanarvoinen vaihtoehto. Tällöin myös metsäluonnon suojeluun liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista keskitetysti. Metsätalouden sopeuttamiseksi uusiin olosuhteisiin ja niihin tavoitteisiin, joita on ilmennyt metsien käytön suhteen, olisi metsäntutkimusta laajennettava ei-puuntuotannolliseen metsänkäyttöön liittyviltä osiltaan; tämänlaatuista tutkimustyötä ei tehdä nykyään sanottavasti Metsäntutkimuslaitoksen piirissä. metsänparannusvirkamiehistöä tulisi täydentää luonnonsuojeluun perehtyneillä henkilöillä. Jotta metsähallitus voisi toiminnassaan toteuttaa tämänmukaiset tavoitteet, olisi sen organisaatiota täydennettävä oman budjetin ja riittävän päätösvallan omaavalla yleismetsätalouden osastoryhmällä. Suojametsälainsäädäntöä uudistettaessa tulisi myös antaa suojametsäalueiden käsittelyyn liittyviä ohjeita, mistä nykyinen lainsäädäntö ei anna säädöksiä. Metsähallituksen toiminnan tavoitteissa olisi luovuttava liiketaloudellisesti edullisesta tuloksesta, mikä ilmeisen voimakkaasti ohjaa metsähallituksen nykyistä toimintaa, sekä tulkinnanvaraisesta yleisen edun käsitteestä. maksaa ojituksesta luovuttaessa ojituksen edellyttämän omarahoituksen suuruinen korvaus, johon samalla sisältyisi luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus. METSÄNTUTKIMUS Asetus metsäntutkimuslaitoksesta velvoittaa sen suorittamaan tutkimuksia ja kokeita Suomen metsätalouden tarkoituksenmukaista kehittämistä varten. Se asettaa varsin korkeat velvoitteet yksityisten metsänkäytölle. Sama valvonnan puute leimaa muutakin metsähallituksen toimintaa. Pomokairan alueella raja lienee liian pohjoisessa; näiden lähellä toimenpiderajaa sijaitsevien kuusimetsien muuttaminen mäntyä kasvavaksi ei onnistune koskaan. Ojituskevottomista soista ei luonnollisesti maksettaisi mitään korvausta. Metsälainsäädäntöä kehitettäessä on lähtökohdaksi otettava moninaiskäytön periaate, sillä vain siten voidaan turvata puuntuotannon ohella myö·s porotalouden, riistanhoidon, retkeilyn, ulkoilun, marjastuksen ja alkuperäisen luonnon suojelun tarpeet
huuhkaja vapautetuksi. lintu vieraillut vanhemmassa rakennuksessa. KUOLLUT VAIHDETTIIN ELÄVÄÄN Aamulla 11. mv. 100 kilometrin päähän Isotalon kanalasta. Sen pelastaminen olisi siis ainakin mahdollisuuksien rajoissa. Lintu oli hetken aikaa melkoisen hämmentynyt, eikä tuntunut tietävän mitä sen tulisi tehdä. Apul.prof. Lintu pärjäsi siis yllätlättävänkin hyvin. Ennen tätä tapausta eivät petolinnut yleensäkään olleet verottaneet Isotalon kanalan kasvatteja, sen sijaan variksista on kesäaikaan paljonkin haittaa. Martti Rikkonen Huuhkajan vierailusta 5000 markan vahingot Tämä Aamulehdessa ollut uutinen sai nokialaisen rouva Terttu Laurilan tarttumaan useaan otteeseen puhelimen luuriin ottaakseen selvää olisiko mitään mahdollisuuksia saada ko. Hän soitti mm. Vastaanotto oli erittäin ystävällinen ja pieni ennakkoluulo hävisi kuunnellessamme isännän kertovan tapauksesta. Isotalo sanoi petolintujen määrän olevan nykyään heidän tilansa seuduilla kovin pieni. 2405 g painanut huuhkaja oli hyvässä kunnossa ja ilmeisesti 2-vuotias koiras. joku ymmärtämä8 tön sen piankin ampu1s1, kuten pelättiin. Hänen mukaansa myös metsälinnut olivat alueelta hyvin vähissä, ilmeisesti erittäin tehokkaan metsästyksen johdosta. Muutaman päivän hiljaiselon aikana oli otettu yhteyttä apul.luonnonsuojelunvalvojaan Antti Haapaseen ja saatu Suomen luonnonsuojeluliitto lupautumaan maksamaan kolmeensataan markkaan laskenut lunastussumma. lähtivät sitten lukiol. Jo edellisenä iltana ennen tunkeutumistaan isoon valaistuun ja uudempaan kanalarakennukseen oli ko. Samoin hän tiesi parin kilometrin päässä olevan huuhkajalla vakituinen jokavuotinen pesimäpaikka. Linnulle täytyi löytää vielä rengas, sillä olihan se saatava merkit yksi, jos esim. Maanviljelijä Tarmo Isotalon ( kuvassa) rauhallinen suhtautuminen vahinkoon ja sen aiheuttajaan antaa ajattelemisen aihetta niille, jotka vainoavat petolintuja pelkkien ennakkoluulojen perusteella. Käydyissä keskusteluissa Tastin ja Tenovuon kanssa päädyttiin vapauttamispaikan valinnassa erään metsän keskellä sijaitsevan kaatopaikan lähimaastoon. Rengas, numeroltaan E1631 saatiin käyttöön tohtori Johan Tast'ilta, joka oli myös vapauttamispaikalla tarkastamassa huuhkajaa. Sitten se jo le. lan nurkissa olivat ymmärrettävästi saaneet hänen verensä kuohahtamaan. Tämän vuoden keväällä juuri kyseisen kaatopaikan läheisyydessä huhuili huuhkajakoiras erittäin intensiivisesti. Kaatopaikalla kuhisevista rotista se ainakin saisi ravintonsa, jos jäisi paikalle. Jonkin ajan kuluttua se kuitenkin alkoi kurkotella kaulaansa ja käännellä palavasilmäistä päätään. Isotalolle, saadakseen vastalahjaksi elävän pöllön. Tiettyä rahasummaa ja täytettyä huuhkajaa vastaan lintu olisi noudettavissa. Ympäristö tuntui muutenkin sopivalta huuhkajalle, huolimatta lähitienoilla tapahtuvasta melkoisesta metsänhakkuusta. Rauno Tenovuo Turun yliopistosta oli ottanut yhteyttä Isotaloon ja omalta osaltaan saanut suostuteltua hänet luovuttamaan linnun vapautettavaksi. Lintu punnittiin ja tutkittiin mahdollisten sairauksien tai vikojen löytämiseksi. Tärkein saatu tieto oli ilmeisesti: lintu oli ainakin vielä hengissä. Pirkkalassa asuvalta preparaattori Pajarteelta saatiin kohtuulliseen hintaan täytetty komea huuhkajauros. Oli arveltu sen mahdollisesti tottuneen niin paljon kanaravintoon, että se kävisi syömässä myöhemmin. Seuraavan aamun sadat kuolleet kanat kanaKanalaan tunkeutunut huuhkaja sai pitää henkensä, saipa vielä vankeutensa ajaksi syö"däkseen kanan päivässä. Samaan aikaan koko toiminnan kohde, nuori huuhkajauros täytti kupunsa syömällä kanan yössä Oripäässä kanalan sivuhuoneessa puulaatikossa. Hän kertoi aikaisemminkin nähneensä mahdollisesti huuhkajan liikuskelevan talonsa läheisyydessä. Kaatopaikan läheisyydessä laskettiin lintu istumaan vastikään tapetun kanan päälle. Isotalolle, riistapäällikkö Vilho Riihimäelle ja eräille muille asiaa yleensä tunteville henkilöille. Risto Palomäki ja allekirjoittanut viemään tuomisiaan mv. Ammutuksitulemisen riskin katsottiin olevan yhtä suuri melkein missä tahansa sopivalla seudulla. VAPAUTEEN Hyväkuntoinen huuhkaja, joka parin päivän paaston jälkeen oli syönyt todella hyvin, otettiin säilytyslaatikostaan, rengastettiin ja lähdettiin kuljettamaan vapauttamispaikalleen n. Muualta tehdyt tiedustelut olivat tuottaneet huonoja tuloksia, mutta onneksi Pajarteella oli puolivalmis lintu, jonka hän laittoi kuntoon kuljetusta varten. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelujärjestöt olivat myöskin mukana asiassa. Hän esitti jopa ajatuksen omien maittensa rauhoittamisesta. Sinnekin se oli mennyt ilmanottoaukon kautta ja syönyt yhden kanan. 11. Paljon puhuvan lehtiuutisen antama tieto isännän suhtautumisesta huuhkajaan yleensä ei tuntunut pitävän paikkaansa. Aamulla isäntä oli heti vapauttanut linnun
Eikä turhaan. Tammikuun alkupuolen tarkastuskäynneillä on miltei joka kerta kuultu huuhkajan huhuilevan juuri sillä alueella, minne Oripään kanalahuuhkaja vapautettiin. Sen kuultiin vinkuvan ja huutavan kimeästi. Hiukan paikkaa vaihdettuaan se oli alkanut huhuilla aivan normaalilla huuhkajakoiraan äänellä. Ilmeisesti se siis on alkanut viihtyä uudella kotipaikallaan. vittikin pitkät siipensä ja lensi erään läheisen kuusen oksalle. Siellä se näytti olevan jo kovin oamssa ympäristössään, mutta jatkoi kohta matkaansa hieman edemmäksi. D 9. Illalla lintua käytiin kuuntelemassa
. Mustaka.llio Rauhoitettu toistaiseksi Tutustuessani viime kesänä Lemmenjoen kansallispuiston laajennusalueeseen minulle alkoi vähitellen valjeta uudenlainen kuva luonnonsuojelualueistamme. 1956 oli sykähdyttävä uutinen kaikille luonnonystäville, ja minäkin tuudittauduin siihen lapselliseen uskoon, että nyt oli pelastettu hienoja alueita talouselämän kynsistä. Taistelu /uonnonsuojelualueistam tJJe on alka.nut !. Sillä miten muulla tavoin voidaan tulkita seuraavat tapaukset: Pallas-Ounaksen kansallispuiston keskelle suunnitellaan mökkikyiää, Oulangan kansallispuistoon suunnitellaan leirintäaluetta, Pyhätunturi tuhotaan tv-mastolla ja hiihtohissien ja hotellien verkostolla, Sompion luonnonpuistosta upotetaan osa veden alle . NE OVAT TURVASSA VAIN NIIN KAUAN KUI TALOUSELÄMÄ EI NIITÄ TARVITSE. Tämä on estettävä. Tarpoessani siellä rannatonta erämaata toverini kanssa minusta alkoi tuntua toivottoman lapselliselta koko rauhoitustouhu. . Kuohuttavia esimerkkejä ovat Urjalan Kivijärven alue, jonka halki räjäytettiin pikatie; Nokian jalavat upotetaan veden alle, Vanhankaupunginlahden linnustonsuojelualue tuhotaan, Vaarunvuori muutetaan voimalaitokseksi . . Tätä taustaa vasten tuntuu jonninjoutavalta, tekopyhältä puuhailulta laajentaa Lemmenjoen kansallispuistoa, kun kuitenkin tietää miten siinä käy: kun suunniteltu tie päätetään rakentaa alueen poikki, niin se rakennetaan; samoin nousevat sinne vuorenvarmasti hiihtohissit ja hotellit; keskitason tylsimysturisti syöksyy Suomen Matkailuliiton riemuksi lumikiitäjä uljeltaen erämaan autiomajalle juopottelemaan ... 10 Uusien luonnonja kansallispuistojen perustaminen v. Ajattelin, että hyvähän sinne »Jumalan selän taakse» suojametsäalueelle on suojelualueita perustella, kun tosipaikan tullen laki ei kuitenkaan voi niitä suojata. Nykyään suojelualue voidaan tuhota, jos siitä on huomattavaa kansantaloudellista etua. On kysymys siitä, että kaikki takaportit luonnontuhoajille poistetaan luonnonsuojelulaista. Tästä on kulunut 14 vuotta, mutta minkälainen on tilanne: suojelualueitamme tuhotaan pienimmästä suurimpaan ja ainoa keino, jolla niitä suojellaan, on nostaa asiasta valtava julkinen häly, sillä laki ei niitä suojaa. Pekka. . Kun suojelualueita perustetaan, on saatava takuu, että ne myös säilyvät. Rauhoituksen on oltava ehdoton ja ikuinen, sillä mitä virkaa on väliaikaisilla suojelualueilla. Samoin raiskataan yksityismaille perustettuja, jo kymmeniä vuosia vanhoja luonnonsuojelualueita. On aivankuin rauhoituskilvessä lukisi: Rauhoitettu toistaiseksi (kunnes talouselämä toisin määrää). Mieleeni oli jo aikaisemmin Vaskijärven luonnonpuistoon suuntautuneilla jokakesäisillä retkillä hiipinyt epäilys, ettei kaikki olekaan luonnonsuojelualueitten kohdalla niinkuin pitäisi olla
Tämän uusinnan eripainosta saa postikulut maksatJJal/a Suomen /uonnonsuojeluliitosta. Antti Haapanen ja Vilho V. Vaarna Kololintu jemme suojelu Tämä Suomen Luonnossa 1/ 1971 julkaistu artikkeli pohjautuu samojen tekijiiiden satJJannimiseen kirjoitukseen, joka on aikaisetJJmin julkaistu nutJJerossa 1 / 1967 ja jota on levitetty eri painoksena. Eripainoksessa on myös Hannu Hautalan artikkeli »Todelliset luonnonpöntö"t». Kuvassa nuori heltvipö"/lö". 11
viirupölfö"n pönttö". Pönttöjen pohja tehdään kiinteäksi, mutta katon pitää olla avattava. Pohjastaan pönttöjen on oltava siksi harvoja tai reiällisiä että sisään päässyt sadevesi pääsee helposti valumaan pois. Ns. Pyöreästä puusta koverretut ovat suuritöisiä, ja sopivaa, sisältä lahoa puuta on usein vaikeasti saatavissa. Kottaraispönttö pihapiirissä on jo hyvin tavallinen näky. Pönttöjä voidaan ja pitäisikin asettaa runsaasti myös metsään, ran. Sopivaa materiaalia pyöreän pöntön valmistamiseksi ovat maannousemasienen sisältä lahottamat kuusipölkyt sekä haavankäävän tai arinakäävän sisältä lahottamat haapapölkyt. Pesälaatikon voi valmistaa erilaisista valmiista puulaatikoista sahaamalla niihin sopivankokoisen lentoaukon kylkeen. Luonnonmetsissä on kololintuja noin kolmannes kaikista linnuista. Pyöreästä puusta koverretut pöntöt muistuttavat eniten luonnonkoloja, mutta yleisesti käytetty lauta on osoittautunut myös hyväksi pöntön tekoaineeksi. Pönttö on siis kuin ylhäältä avoin »saavi ». Pesälaatikot ovat pohjattomia laatikoita, joiden rakenne ja tärkeimmät mitat selviävät piirroksesta. Itse asiassa kuitenkin juuri nämä ovat kovin suuressa pesäkolojen tarpeessa. Niitä ovat mm., että lentoaukko ei ole liian suuri, kolon seinät ovat riittävän paksut. Tällaiseen pönttöön ei laiteta lainkaan kattoa. Lautapöntöt tehdään vakiomittaisesta laudasta. Tikkoien s11ojelemiseksi tämä ei riitä~· ellei talousmetsiinkin säästetä niille sopivia haavikoita ja pökke!ö"itä, ne kaikkoavat sieltä. Viime aikoina on ollut myytävänä muovista tehtyjä pönttöjä. pyö·reåstä puusta tehtyjä, eri kokoja edustavia pönttöjä on myös ostettavissa monista rautaja urheilutarvikekaupoista. Mitoista tarkimmat ovat lentoaukon halkaisija. Pönttöjen mitat selviävät oheisesta taulukosta 1. ERIKOISPÖNTÖT Taulukossa 1 esitetty koko VII on ns. Näitä ostettaessa on tarkistettava, että pöntöt ovat riittävän lujia ja niiden pohjassa on suhteellisen suuret aukot, joista sisään satanut vesi pääsee valumaan pois. Pönttöjä ripustamalla ihminen voi talousmetsässäkin k orvata kottaraisi//e ja nmille tikankolojen käyttäjille näiden luontaiset pesäpaikat. Itse kolonsa kaivavien lajien (tikat ja hömötiainen) suojelu on vaikeampaa. jotka ensimmäisen käyt1o·v11otensa jälkeen ovat muiden kololintujen kåjtettävissä. Tietyt vähimmäisvaatimukset ovat kuitenkin olemassa. Kun muovi on lämmöneristykseltään puuta huonompi, on muovipöntöt paras kiinnittää puun varjoisalle puolelle. PÖNTÖILTÄ VAADITTAVAT OMINAISUUDET Lintujen pesäpöntöt ovat luonnollisten tikankolojen vastineita. Useimmat kololinnut pesivät pöntöissä, kunhan niitä vain on tarjolla. puoliavoimen pö,,ton voi tehdä kokojen II ja III mitoilla, mutta kokonaiskorkeus saa olla pienempi, vain 12 cm ja etuseinän korkeus vain 35 cm. Hyviä teollisesti valmistettuja, mm. Sisus puhdistetaan sopivan kokoiseksi taltan avulla. tikkojen suojelussa lienee sopivien kolopuiden säästäminen alueilla, missä se on mahdollista. Kolojen pulaa voimme lieventää asettamalla linnuille sopivia pesimispönttöjä. Myös pyöreästä puusta tehtyihin pönttöihin voidaan tehdä sisäkatto. Pönttöjä käyttävät kololinnut ovat alkuaan sopeutuneet pes1maan luonnonkoloissa, mutta kokemuksesta tiedämme, että monet lajit saattavat pesiä erilaisissa koloissa, jotka vain hyvin vähän muistuttavat luonnonkoloja. Ainoana keinona esim. Lautapönttöjen kattoihin tehdään tiivis sisäkatto, jonka avulla se pysyy kiinni. Tällaisten pönttöjen tarve luonnossa on suhteellisen pieni. Nämä mitat ovat vain ohjemittoja. taulukko 1) edusta12 vat pöntöt on kuitenkin syytä tehdä pyöreästä puusta, koska isot lautapöntöt eivät yleensä ole riittävän tiiviitä. Isoimpia kokoja IV-VII (ks. Kololintujemme suojelu Metsänhoito aiheuttaa sen, että koloissa pesiville linnuille on metsissämme erittäin vähän tarjolla sopivia pesimispaikkoja. Sitä pienemmille linnuille, kirjosiepoille ja tiaisille asetettuja pönttöjä näkee paljon vähemmän. PÖNTTÖJEN SIJOITTAMINEN Linnunpönttöjä voidaan asettaa mitä erilaisimpiin maastokohteisiin. Luonnontilaisissa metsissä on rttnsaasti palokärjen ja muiden tikkojen kovertamia koloja. Varmempi on kuitenkin lyödä katto kiinni toiselta reunalta yhdellä naulalla ja toiselta kiinnittää vaikka rautalangasta väännetyllä hakasella. Hoitometsissä niitä on huomattavasti vähemmän
pöllöt ja vesilinnut eivät tuo koloon mitään pesäntekoaineita. Pöntöt ripustetaan oksanhankaan tai runkoon niin, ettei lanka pääse kuristamaan puuta (ksseuraavan aukeaman piirroksia. Pesärosvoille se voi antaa ratkaisevaa tukea. Pönttöjen mitat Koko seinälaudan leveys (1) (koot I-IJI) seinän (laudan) paksuus (2) kattoja pohjalaudan leveys (3) seinän korkeus (4) pesäkolon halkaisija (5) lentoaukon etäisyys katosta (6) lentoaukon halkaisija (7) sopiva naulakoko langalla. Pönttöjen naulaamista puihin on vältettävä. Sen vuoksi pöntön pohjalle on pantava 14 cm :n vahvuinen kerros puun juurelta otettua putua tai lahopuuta. Sen sijaan ns. Taulukossa esitetyt luvut lienevät kuitenkin enimmäisarvoja. Isoimmat pöntöt (koot VI ja VII) on asiallista kiinnittää kahdella Taulukko 1. Taulukossa 2 on annettu jonkinlaiset ohjetiheydet. Oikealla kuusitiainen pö·ntöllään. V 1 VI 1 VII 1 mitta 1 1 tuumaa 11,5 1,5 2 1,5 2 )) 5 6 7 tavallisesti pakko tehdä )) useammasta laudasta 25 30 35 45 55 50 60 50 80 50 80 cm 7,5 10 12,5 16 20 19 22 23 28 30 40 )) 5 6 6 5 10 5 10 5 10 )) 2,8 2,8 3,2 4,5 5 7 10 10 12 12 )) 2 2 2 2,5 2,5 2,5 2,5 tuumaa Taulukko 2. laulupuun liittätJ1inen pönttö'ö"n ei ole tarpeen. Koska näitä asioita koskevia tutkimuksia on tehty maassamme kovin vähän, on vaikea sanoa, kuinka tiheään pönttöjä voidaan asettaa. Ohjeet pönttöjen si joittamiseksi maastoon Koko 1 l ja II 1 III 11 lV ja V 1 VI 1 VII ripmla111iskorke11s (m) 1 4 1 2 5 2 5 1 1,5 5 1 2 5 rip11sta111ist ibeys pönttöä/10 ha pönttöjen välinen pienin etä isyys pihat ja puistot ' 40 10 100 m 1 km lehdot ja rantametsät 20 5 100 m 1 km lehtija sekametsät 15 5 200 m 1 km kuusikot 5 10 3 1/2 1 km 2km männiköt 4 6 1 1/2 2 km 2 km rannat 100 m 100 m 14. Parhaiten ripustaminen tapahtuu metallilangalla tai köydellä. On muitettava, että useat kololinnut, kuten esim. KololintujeJJ1t11e suojelu noille ja muille sopiville paikoille kauemmaksi asutuksesta. Ohjekorkeudet on ilmoitettu taulukossa 2. Ainoastaan siinä tapauksessa, että ihmiset saattavat rikkoa ja häiritä matalalla olevia pönttöjä, on ne syytä sijoittaa vähän korkeammalle. Pöntöt on syytä sijoittaa suhteellisen matalalle niin, että niiden puhdistaminen ja muu huoltaminen on helppoa. Kolon oikea asukas ei sellaista välttämättä tarvitse, vaikka alakuvan kottarainen siitä ponnistaakin. Pesälaatikko on kehitetty saaristo-olosuhteisiin lähinnä pikkukos1 1 1 II 1 III 1 IV 4 5 6 7/8 1 7/8 1 7/8 1 1 1,5 1 1 Pöntiin lentoaukkoa kehystävä peltilevy estää tikkoja ja oravia laafentamasta sitä liian St1ureksi, jolloin pesärosvouksen vaara lisääntyisi
Mitä erilaisempia pönttöjä jollain alueella on, sitä enemmän k ololintuja voi siellä pesiä. Laatikot sijoitetaan lintujen suosimille luodoille rantakatajikon tai muun pensaikon suojaan, lentoaukko rantaan päin. Sinitiainen esiintyy vain maan lounaisosassa ja on lähinnä puistojen ja pihojen lintu. Hömötiainen kaivaa tavallisesti kolonsa itse, mutta joskus se pesii myös pönt. Toisinaan pesät saattavat olla hyvinkin lähellä toisiaan. , , ;il'1 50 100 m PIENTEN PÖNTTÖ JE ASUKKAAT Tiaiset, Talitiainen on pönttälinnuista tavallisimpia, Se pesii pihamailla ja myös kauempana metsässä. Todennäköisesti ainakin koskelot (myös isokoskelot) saata1s11n nussa pes1maan. 16 E räs esimerkki asuttujen p rinttöjen määrästä pihaja lehtometsäyt11päristö'ssä Lammin biologisella aset11alla. Muut tiaiset, hömö-, töyhtöja kuusitiainen, ovat metsien lajeja. • (), , ,1 fh () .. KO TTARAINEN TALITIAINEN C) SIN ITIAIN EN e KIRJOSIEPPO + KÅENPII KA 1 1 1 · o • I\ • .. E sit11erkiksi kaksi k ottaraisparia saattaa pesiä jopa samassa puussa. Toisen lajin pesä saattaa olla varsin lähellä. ' ' ' ' (),, ' + ' ' \ ' (7,, () " ' >->Y , n .. n,. Pesälaatikoiden osalta tarkistetaan, ettei lentoaukon suulle ole kasaantunut maata tai muuta ainetta, joka estäisi pääsyn laatikkoon. Kololintujemme suojelu .., kelaa varten, mutta myös muut vesilinnut saattavat niissä pesiä. Useimmat lajit vaativat k uitenkin tietyn elinpiirin eivätkä suosi varsinkaan omia laj iku111ppaneita tällä alueella. Paras puhdistusaika on syyskesällä ja syksyllä pesinnän päätyttyä. Tällöin pöntöt puhdistetaan liiasta rajusta, tarvittaessa korjataan, puihinkiinnitys tarkistetaan ja katsotaan ettei lanka pääse kiristämään puuta. n .. Tietääksemme sisämaassa ei ole näillä kokeiltu. ----,9-, M Pöntöt on syytä tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Alustan täytyy olla sellainen, että emo voi muovata siihen pesäkuopan. t, 0., /\ A n .. ,1 ' \ () .
Luonnonsuojelupäivät ja Suomen luonnonsu ojeluliiton vuosiko ko us Luonnon muuttumisilmiöitä on r yhdyttävä tutkimaan Nuorten mahdollisuudet ympäristön pilaantumisen estämiseksi Kokkolassa tuli vuorito imintaa Rikosilmoitus Sompionjärven rantojen raivauksen laiminlyönnistä Neuvostoliiton luonnonsuojelualueet Luonnonsuojeluaate leviää insinööripiireissä Saastasivut Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 1969 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1969 Suomen luonnonsuojeluliiton 1/14 1/15 1/15 1/15 1/17 1/17 1/17 1/18 1/23 1/29 jäsenjärjestöt 1. 14. 1970 1 /30 Luonnonharrastajien lomapäivät 2/34 Valkeakosken vesiviikko 11. Sisällysluettelo Suomen Luonto 29. 1. 6. 1970 2/48 Suomen luonnonsuojeluliiton vuosikokous ja Luonnonsuojelupäivät (myös lyhennelmät vuosikokouksen esitelmistä) 2/54 Ihminen ja rehu 2/60 Etelä-Suomen suurimmat katajat 2/60 USA :n ylioppilaat taisteluun saastumista vastaan 2/60 Oikeushaasteita puhtaamman ympäristön puolesta USA:ssa 2/61 USA :n hallitus ja teollisuus yrittävät supistaa autojen pakokaasusaasteita 2/62. 56/166 Kitti, J ouni: Luonnon suojelu on saamelaisten s•Jojclua 56/182 Kivekäs, Liisa, Muttinen, Marjaleena, Nygren, Reijo ja Panu, Jorma: Maisemansuunnittelusta 1 /12 Kivikkokangas, Ritva ja Pohjanmies, Hannele: Luonnonsuojelun äänilevyt 2/50 Klemola, Kaarle E.: Metsähallitus raiskaa suoiametsät 3/78 Klemola, Kaarle E.: Metsähallitus kylvää myrkkyä II 3/90 Koivusaari, Juhani, Nuuja, Ismo ja Palokangas, Risto: Merenkurkun merikotkain perikato 56/158 Kontiola, Erkki: Kohti selkosen murhenäytelmää Kääntönen, Matti: Luonnonsuojelu eräiden puolueiden vaali propagandassa Lampela, Toivo: Metsähg]Jitus 3/7 1 4/125 tuhoaa elinmahdollisuudet 3/82 M ontonen, Martti: Onko metsäpeuralla tulevaisuutta. vuosikerta julkaisija: Finlands Natur 1970 Suomen luonnonsuojeluliitto P ÄÄKIRJ01TUKSI A: Brander, T.: Metsänhoito ja luonnonsuoj elu 3/65 P11lliai11e•1, Erkki: Suurpedot 1/1 Suomen Luonnon lukij oille 4/106 Suomiko sivistysmaa 56/149 Suomine11, Te111•0: Laajat koealat '2./33 KIRJOITUKSIA: Aarnio, Hannu: Metsäyhtiöt Etelä-Karjalan raiskaajina Aikio, Oula: Metsähallitus tuhoaa porolaitumet Dormidontov, R.: Aksishirven kohtalo Haukioja, Markku: Tatra vuoristoluonnon loppuun3/100 3/80 1/5 myynti 56/168 Hautala, Hannu: Kotkien talviruokinta 4/108 Hiitonen, llmari: Onko peltojen metsittäminen mielekästä 4/112 Hintikka, Veikko: Sienien suojelu Huhtanen, Urpo: Metsähallitus karkottaa retkeilijän Järvinen, Olli: Piha puhuu Kalliola, Reino: Kaziranga 56/155 3/84 3/94 kansallispuisto Intiassa 5-6/178 Kellomäki, Seppo: Luontoa suojeleva metsätalous 2/41 Keynäs, Kalevi: Pitääkö perhosia suojella . vatustaa auton pakkovaltaa 2/47 Vuorjoki, Asko: Näköala Keski-Euroopasta 1/3 UUTISIA, TIEDOTUKSIA YM. 56/162 Neuvonen, Veikko: Po hjolan luonnonsuojelujärjestö ry. 4/121 Nuorteva, Pekka: Luonnonsuojelun ideologia 56/186 Ormio, Hannu: Paine kasvaa USA :n kansallispuistoihin 56/170 Paasivirta, Olli: Metsähallitus kylvää myrkkyä I 3/88 Poropudas, Matti: Metsähallitus tuhoaa riistan Pulliainen, Erkki: Ajankohtaista suurpetorintamalta Päätalo, Kalle: Koilli~maan selkosten tuho Rantala, Tapani: Osara on puhunut Ruuhijärvi, R auno: Mitä Lokan altaassa tapahtuu Rykovski, Aleksander: Riistan 3/B6 4/114 3/68 3/92 4/118 stwJelua Neuvostoliitossa 56/180 Stenius, Sten: Forssan Luonnonhistoriallinen Museo maamme ainoa luonnonsuojelumuseo 1/8 Sulkava, Per/Ii: Metsänhoito maiseman runcelijana 3/98 Suominen, J uha: Miten turvaamme kasvimme. 2/35 Suominen, Teuvo: Suomen Luonnon metsänumero Suominen, Teuvo: Keniako hitysmaa. 56/150 Suominen, Pekka: Palva vai Tiiskeri. 4/116 ke5 6/173 Vahtera, Antti: Enemmistö ry
.. .. .. .. .. ..................... .. 39 Kellomäki, Seppo: Skogarna som naturtillgång ... .. . .. .. .. . 46 Ra11tapää, Jorma: Miljögifter ... . 47 Standertskjöld, Johan: Skydd mot oljeskador .. .. 3/102 luonto kuolee 56/201 Yrjö Ylänne ja Mauri SoikkaSuomen luonnonsuojeluliiton julkilausuma 3/104 nen (toim.): Eränkävijä 56/202 Tämän numeron kansi (maakotka) Liiton toimintaa ja taloutta Lahjoja luonnonsuojelulle Luonnonsuojelun ankea arkipäivä (Martti Linkola) Oluttölkkiasiaa, Jyväskylän tapaus ( Pekka Suominen) Unohtuneet petolinnut (Te11vo Suominen) Huutoja korvesta Jyväskylän Kesän 1970 Ihmisen ympäristö -kongressin julkilausuma Lääkkeeksi ilmaa Moottorikelkat (Suomen luonnonsuojeluliiton kirjelmä) Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys toimeliaana Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys perustettu Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Lappiin luonnonsuojeluyhdistys 4/105 4/131 4/131 4/132 4/132 4/134 4/136 4/139 4/139 4/139 4/140 4/141 4/141 4/142 Hai/et, Jean-Pierre: Kitabu 2/49 Hautala, Hann11 ja Erkki Kellomäki: Erä metsän elämää 5 6/202 Kaik11salo, Asko: Lemmikkieläimet 5 6/203 Ka11ppala, Eino: Päivälliset herra Leolle 1 /21 T. .. . 54 Takanen, Ilpo: Miljövårdens administration .. Naturvårdsårets konferens i Helsingfors 23 24 november 1970 (Olavi J. .. ... . .. 24 Stadgar för Naturoch Miljövård r.f.......... .. .. .. .. . ......... .. 19 Stadgar för Finlands Naturskyddsförbund (okontrollerad översättning) .. . .. 1970) 32 Nedskräpningen tili sjöss .. 36 Haapanen, Antti: Floran 37 Haapanen, Antti: Faunan ... 41 Kangas, Ilppo: Vattenvård ... 51 Gyllenberg, Helge: Om undervisning i naturoch miljövård .. 55. .. . .. 3 Standertskjöld, Johan: Naturvård 1970 ........................... .. 1969 Asetus eräiden erityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta 4/145 Raportti ympäristön pilaantumisesta ja sen ehkäisemisestä 4/146 Komitean mietintöjä 4/147 Koitilaiskaira ( Juha Valste ja Antti Haapanen) 56/190 Standertskjöld, johan: Bokslot (1970) ...... .. .. 52 Räty, Heikki: Lagstiftning om miljövården . Sisäl(ysluettelo Suomen Luonto Finlands Natur 1970 Soiden suojelu Neuvottelukunnat tehottomia ( Pekka Nuorteva) Ansiomerkkejä Joululahja Äänilevyjä ( Hannele Pohjan56/199 5 6/200 56/201 56/201 mies) 5 6/204 Huutoja korvesta 56/205 KIRJALLISUUTTA Adamson, George: Eläinten poluilla 2/49 Dorst, Jean: Ennen kuin Suuri sellutehdas länsirannikolle. . . ......... .. .. 2. .. .. .. .. .. .. 49 Ojala, Olli: Nedskräpning ...... 27 Europeiska naturvårdsdeklarationen (Strasbourg 12. 11.1970 5-6/194 Lukijoilta ja lukijoille 5-6/196 Mistä liitolle merkki. .. .. .. ..... 37 Haapanen, Antti: Naturskyddsområden ........................... ...... .. .. .. .. . . .. .. Hymander, Suomen Yksi4/142 ja pesimisympäristöjen suojeleminen ( Erkki Kellomäki ja Pertti S11lkava) Luonnonsuojelu vuoden 1970 2/63 4/144 4/145 tyismetsänomistajain Kesk11sliitto r.y.) 5-6/184 Puheenvuoro valtion metsätaloudesta (Kauko Sipponen) 5-6/185 Suomen luonnonsuojeluliitto 24. . Brander (toim.): LounaisHämeen Luonto n:o 36 1/19 T. .. .... . ... 42 Laamanen, Arvo: Luftvård .. 56/197 Saastasivu 56/ 198 Nuoriso konferenssi 56/199 tuloja menoarvioesity ksessä Uusia rauhoituksia v. Mattila, Ka11ko Sipponen, Olli Ojala, Lassi Iharvaara, Pentti Vataja, Esko Ala-Ketola, Ma11no Koivisto, Lauri Kirves, Erkki Irjala, Juhani Korpela, Alpo Varjola, Reino Honkaranta, Hans L11ther, Reino Kalliola, Klaus Waris) .. .. . . .. ...... . .. .. .... .. .. ... .. . .. . .. .. .. .. .. . .... .. .. . .. . ... . .. ... .. .. 35 Kangas, Ilppo: Ekologi .. . .. ...... ... . .. 34 Gemensam appell från de nordiska naturskyddsföreningarna på Nordens naturvårdsdag den 6 september 1970 . .. ............ 44 Lehtinen, Pentti: Buller .. . .......... ... .. .. . .. 26 Prisbelönta bilder i Naturvårdsårets fototävling .. . .. .. .. Brander: Lounais-Hämeen Luonto n:o 38 (saksankiel.) 56/202 Esko Lappi ja Timo Ti11ssa (toim): Pohjois-Karjalan Luonto 4/143 Suomen Riista n:o 22 56/203 S11ominen, Te11vo ja Kellomäki, Erkki: Metsäluonnon suojelu (diasarja) 4/143 Metsäylioppilaat ja KOP: Metsät ja luonnonsuojelu (diasarja) 4/143 VIRALLISEN LUONNONSUOJELUN ALALTA Uusi luettelo luonnonsuojelualueista ja luonnonmuistoLuonnonsuojeluliitto esittää Vuorikemian aiheuttaman meren saastumisen selvittämistä Superhapetin (Tu11la Hämäläinen 4/142 merkeistä 1/29 Kotkan ja kalasääksen pesien Etelä-Suomen viimeiset ikimetsät on pelastettava (]