··:_.-:/ ·.. -. • z z 3 z m -,/ .·:~:t~"t ,,c:! · .
. . 1 Näköala Keski-Euroopasta, Asko Vuorjoki 3 Aksishirven kohtalo, R. . . . . . . . . . . Teuvo Suominen. . Lehti voidaan tilata maksamalla postisiirtotilille 6882 tilausmaksu 7 mk. . . . . . . . . · 14 Uutisia ja tiedotuksia .. . . Lainsäädäntö on luotava. . . 12 Luonnonsuojelupäivät ja Suomen Luonnonsuojeluliiton vuosikokous ..... Pekka Nuorteva (vastaava), fil.kand. . . . Myös vanhoja numeroita rajoitetusti saatavissa. . . 5 Forssan Luonnonhistoriallinen Museo maamme ainoa luonnonsuojelumuseo, Sten Stenius . . . . . Irtonumerot 2.50 . . . Dormidontov . Pentti Salanterä, agronomi Johan Standertskjöld ja fil.kand. . . . . . . . Ekologinen periaate on saatettava voimaan ta louselämässä (jos ratkaisu pi laa elinympäristöä, si tä ei pidä tehdä. . .. . . . . . . . . 19 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintakertomus vuodelta 1969 . . . . 30 Summaries of the main articles in this issue 32 Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, Lapinlahdenkatu 29 B 22, Helsinki 18. . . . . . . . Toimituskunta: fil.kand. . Suomen Luonto ilmestyy v. . . . . Luonnonvarojen käytön pitkän tähtäyksen suunnittelu on toteutettava. . . . . . . 8 Maisemansuunnittelusta, Liisa Kivekäs, Marjaleena Miettinen, Reijo N ygren ja Jorma Pantt . . . . Yhteiskuntamme on suunniteltava ihmistä varten . . . . . . . . . . . Teuvo Suominen (toimitussihteeri ). Luonnonsuojelu on politiikkaa. . . . . . 23 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1969 . . . . . . 64 3 7 19. LIS. . 1970 aikana kuutena numerona. . . 15 Saastasivut . , . . .. 29 Jäsenille . . . . . Paavolainen, mers.hoir. . . . . . . . . . . . Reino Kalliola. . Luonnonsuojelulainsäädäntömme on antiikkinen . . , . Kansikuva: Urpo Huhtanen Ilmoitushinnat: 1/ 1 sivu 280 mk, 1/2 sivu 170 mk, 1/4 sivu 100 mk.. . . Toimitus: dos. . . . Siksi poliittisessa päätöksenteossa täytyy olla myös luonnonsuojelun ja ympäristöpolitiikan asiantuntijoita. Seppo Nylander, varat. . LUONNONSUOJELIJOILLA ON NYT OMA EHDOKAS FIL. . . . . . E.-P. Osoitteenmuutoksesta pyydetään ilmoittamaan heti. . . . Luonnonsuojelijoilla on nyt mahdollisuus saada oma mies eduskuntaan . . . . . . 18 Kirjallisuutta . . . . . . . . . .... . . . . . . . . . . . . . . . Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos. . . Luonnonvaroja pilaavien tuotteiden hintaan on sisällytettävä todelliset tuotteesta aiheutuvat kustannukset . Elinympäristössä ei ole puoluerajoja. . Keskittäkää äänet Matti Lähdeojalle. . . . Toimisto avoinna arkisin klo 9--13. 29 Virallisen luonnonsuojelun alalta . . vaikka se olisikin liiketaloudellisesti edullinen) . . . MATTI LÄHDEOJA, BIOLOGI, M ILJÖÖPOLIITIKKO Yhteiskuntamme toimii yksipuolis in liiketaloudellisin periaattein . . . Osasto »Virallisen luonnonsuojelun alalta»: prof. . Vai itsijayhdistys LIBERAALISEN KANSANPUOLUEEN HELSINGIN VAALIPIIRIN EHDOKAS Sisältää : Suurpedot, Erkki Pulliainen . . . Luonnonvarojamme käytetään lyhytnäköisesti . . . . . . . . . . Ihmisen elinympäristöä koskeva lainsäädäntö on olematon . Puh. . . . .
Parhaana. V U O S I K E R TA Suurpedot Erkki Pulliainen Kuluvan luonnonsuojeluvuoden keskustelu on muodostunut siinä määrin ihrriiskeskeiseksi, että klassinen luonnonsuojelu on jäänyt taka-alalle. Myöhäisten keväiden kantavat hankikelit ovat vielä omiaan tehostamaan keväistä karhunpyyntiä. Kevätpyynnin ollessa sallittu karhut olivat ihmisen armoilla heti pesästälähdön jälkeen. Pesältäpyyntihän on sentään ollut jo jonkin aikaa kielletty. 1900-luvulla Suomen suurpecokantojen kehitystä on luonnehtinut kantojen vähittäinen pieneneminen. Huolimatta siitä-;että mootcorikelkkapyynti on ollut kiellettyä, karhujen jäljet on etsitty moottorikelkoilla ja sen jälkeen lähetetty hiihtomiehet karhun pyyntiin . Karhukantamme on vähentynyt puolella 1960-!uvun aikana. 1800-luvun lopulla suurpedot asuttivat vielä lähes koko maan, mutta varsin lyhyessä ajassa näiden lajien kannat hävitettiin Eteläja Keski-Suomesta . Nopeasti toteutetut rauhoituscoimenpi teet idästä saadun ilvestäydennyksen tukemana ovat viime vuosina johtaneet siihen, että maan ilveskanta on päässyt jossain määrin elpymään. Keskimäärin kerran vuosikymmenessä on voitu havaita suurpecokancojen lyhytaikaista voimistumista. Saimaanhylkeen ja kotkan ohella suurpedot ovat lähinnä sukupu uttoonkuolemisca. SUO MEN LU O NT O No 1 19 7 29. Pohjoisille eläinlajeille tyypillinen flukcuaatio on kuitenkin näkynyt myös suurpecokannoissa. Kuitenkin ajallisesti kaikkein läheisimmät peruuttamattomat tuhot ovat odotettavissa harvinaistuvien eläinlajien piirissä . Sieltä saapui ~ika ajoin yksinäisiä vaeltajia jopa Lounais-Suomeen saakka. Ilveksen kohdalla til anne ajautui katastrofi n partaalle 1950luvulla . 1900luvun alkupuolella susi, karhu _ja ahma esiintyivät säännöllisesti enää maan itäja pohjoisosissa
1966 97 yks.). Ei liene väärin olettaa, että muut pohjoismaat odottavat suomalaisilta selviä kannanottoja ja toimenpideehdotuksia. Maatalousministerin vastaus on luonnonsuojelijan kannalta varsin lohdutonta luettavaa. Melinin ym. Maaliskuun alussa kokoontuvat Suomeen eri pohjoimaiden edustajat käsittelemään suurpetokysymystä. Sen saattoi todeta Suomen kansanedustuslaitoskin lukiessaan maatalousministeri Martti Miettusen vastausta kansanedust. Susi on rauhoitettu Ruotsissa, ja Norjassa suunnitellaan sen rauhoittamista. Suden kohdalla tilanne on katastrofaalinen. Suomessa on enää jäljellä kymmenkunta sutta ja 40-60 kappaletta ahmoja. Karhukantamme suuruus on tällä hetkellä jossain 100 ja 200 yksilön välillä. asiaa koskevaa kirjalliseen kyselyyn. Muutamaa päivää myöhemmin samainen ministeri esitti 500 markan »tapporahan» maksamista lehmistä. Äskettäin annetulla asetuksella lyhennettiin karhun metsästysaika alkavaksi toukokuun 20 päivänä ja päättyväksi syyskuun lopussa. (v. 2. Neuvostoliiton puolella tuhotaan viimeiset sudet lentokoneiden ja helikoptereiden avulla. vuonna karhusaalis nousikin näistä seikoista johtuen lähes sataan yksilöön. Suomen ja suomalaisten pitää selvittää asenteensa ja kulttuuri tahtonsa suden suojeluasiassa näinä päivinä. Huolimatta siitä, että Suomi on saanut parhaina vuosina jopa useita kymmeniä karhuja muuttovoittona Neuvostoliitosta ja karhukantamme on pystynyt myös jossain määrin luontaisesti lisääntymään, ei poistumaa karhukannasta ole voitu täyttää, jolloin seurauksena on ollut karhukantamme väheneminen. Tapporahan poistoon sudelta ei tunnu olevan aihetta ja suden aiheuttamien porovahinkojen oikeudenmukaiseen korvaamiseen tarvittavaa 50 000 markaa ei valtiontalouden heikon tilan vuoksi voida myöntää. Vuonna 1969 saatiin saaliiksi 51 karhua. Kypsyytemme ja kultuuritasomme punnitaan jälleen kerran. Ingvar S
Kuva-aiheet on valittu eri pohjoismaiden kasveista ja eläimistä, ja Suomessa myytävät merkit on varustettu suomenkielisin tekstein. Varsin karmiva tyyppiesimerkki saksalarsten luonnonnälän saarnista hysteerisistä purkauksista on Ubierstrassen-afaäri syyskuussa 1967 Bad Godesbergissa. Näköala Keski-Euroopasta Asko Vuorjoki Joidenkin Mera-johtajien taannoin esmamat vaateet »kourallisesta ihmisiä», jotka kaipaavat laajoja metsäalueita tai haluavat kävellä koskemattomassa erämaassa ovat pelkästään lapsellisia. Ja nämä ihmiset eivät tunne ainoastaan tarvetta vapaaseen, puhtaaseen, rauhalliseen luontoon, he tuntevat siihen sanoinkuvaamatonta kaipuuta, he himoitsevat sitä, he kadehtivat sitä ja välillä nämä sivistyneen sovinnaiset ihmiset ja massat saavat hysteerisiä purkauksia, kun heidän viimeisiä vihreitä Jäiskiään yritetään muuttaa autostradoiksi tai lentokentiksi. Ihmiset arvostavat tilastoja ja hienoja tilastollisia otantoja. Pitäisin neljän vuoden ajanjaksoa merkittävänä tilastollisena otantana. Kaikki ne lukemattomat ihmiset, jotka sisältyvät tähän otantaan, taksinkuljettajasta ja elintarvikeliikkeen omistajasta aina perhelääkäriin, Bonnin parlamentin kirjakaupan johtajaan, Deutsche Bankin ulkomaanTue luonnonsuojelua käytä luonnonsuojelumerkkejä ! Suomen luonnonsuojeluliitosta on saaravissa ohessa kuvattuja monivärisiä kirjeensulkijamerkkejä. Vietettyäni neljä vuotta ulkomaankirjeenvaihtajana Länsi-Saksassa ja tarkasteltuani noita eurooppalaisia miljoonamassoja, jotka kiertävät rauhattomasti mannertaan kuin muutaman neliömetrin häkkiin suljetut villieläimet, olen vakuuttunut erityisesti nykyajan ihmisen vapaan luonnon tarpeesta ja sellaisten laajojen erämetsien kaipuusta, joita ei ole pilkottu moottoriteillä. Tällöin on kortin tiedonanto-osaan merkittävä lähemmät tiedot toivoruista merkeistä. 64 37 19, kirjeitse tai puhelimitse, tai maksamalla niiden hinta, 10 p/kpl, suoraan liiton postisiirrotilille n:o 6882 . Kansalaiset keräsivät adresseja kaupungin isille jo kuukausia ennen määräpäivää, mutta turhaan. Suomen luonnonsuojeluliitto 3. Huippua edustivat kaksi opiskelijanuorukaista, jotka tapasin kesällä 1966 Itämeren rannalla ja jotka vaativat sulun asettamista massaturismille Suomessa, jotta muutaman kymmenen vuoden kuluttua olisi edes jotain luonnontuntuja maassamme jäljellä. Satalukuisena laumana he estivät kaupungin työntekijöitä täyttämästä velvollisuuttaan. Melkein poikkeuksetta nämä ihmiset ryhtyivät kiihktästi selittämään, kuinka Suomi on Euroopan viimeisiä vapaiden luonnonolosuhteiden maita, mikä on mittaamattoman arvokas kansallinen omaisuus. Työläiset soittivat polii29 B 22, Helsinki 18, puh. päivänä 1967. Useimmat näistä henkilöistä olivat myös hyvin valistuneita, ja tuntui varsin monta kertaa siltä, että he olivat enemmän huolissaan Suomen alkuperäisen luonnon hävittämisestä, saastuttamisesta, pilkkomisesta kuin suomalaiset itse. Ja nyt tapahtui jotain aivan käsittämätöntä saksalaisessa hyvinpiiskatussa yhteiskunnll$sa. Aivan lähiaikoina on tulossa 4 uurra merkkiä, jotka Merkit voi tilata liiton toimistosta, Lapinlahdenkatu ovat myös tilattavissa samalla ravoin. Erityisen lapsellisen, jopa tahallisen vääristellyn leiman tällaiset väitteet saavat, jos asiaa tarkastelee keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Jotta tämä idyllinen katu olisi voinut niellä liikennekaaoksen, sitä piti levittää ja kaikki mahtavat vihreät puut kaataa. Alueella levitettiin B-9 vai tatietä ja väliaikaiseksi kiertotieksi valittiin Ubierstrasse. Kunnon porvarilliset kansalaiset nousivat kapinaan. osaston johtajaan, kansanedustajiin ja diplomaatteihin asti käänsivät välittömästi puheen Suomen laajaan luontoon, sen puhtauteen ja rauhaan, kun kuulivat että olin suomalainen. Moottorisahamiehet saapuivat syyskuun 27. Ne on valmistettu pohjoismaisena yhteistyönä kuluvan luonnonsuojeluvuoden kunniaksi
Artikkelin mukaan Suomi on »Sadun maa» sen »sanoinkuvaamattoman taianomaisuuden vuoksi », joka sen luonnossa vallitsee. Luonnon vapauteen liittyvien ilmiöiden puolustamisesta kertoo myös Moby Dickin, valkoisen Beluga-valaan juttu, joka sai kansanliikkeen laajuiset mittasuhteet. Dokumentissa esiintynyt hätähuuto ihmisen vapaasta oikeudesta päästä metsiin samoilemaan oli suorastaan paniikinomainen. riserkin kysymykset pitkiksi ajoiksi . Kesäkuun puolivälissä Moby pääsikin hollantilaisten jokipoliisien ystävällisellä avustuksella takaisin avomerelle. Tämä on tärkeätä, sillä se suojaa suomalaista kaikkialla eteenpäin rynnistävältä massoittumiselra, yksilön arvon ulkoiselta ja sisäiseltä romahtamiselta.. Lopulta saksalaisten hätä tämän valkoisen valaan puolesta saavutti sellaiset mi ttasuhreer, että 4 irse Pohjois-Rein-Wesrfalenin paam1111sreri puuttui asiaan ja vaari virallisesti jättämään valaan rauhaan. Saksalaiset korostivat minulle laajan, omaperäisen luonnonmaiseman merkitystä suomalaisen ihmisryypin säil yttämisessä. Nyt tällä Gronaun jalkapallostadionilla järjesrerriin haukkanäyrrely, ja olin melko varma, errä sinne saapuu korkeintaan muutama sara henkeä. H essenin osavaltion metsähallinnon vuosikertomus, jossa muutama vuosi sitten vaadittiin tutkimaan, miten raiskarur metsät saataisiin edes siihen kuntoon, että ne kävisivät ulkoilualueisra. Tri Gewal r orriki n johtoonsa koko joki poliisilai vasron ja kökötti päiväkausia poliisiveneen keulassa rainnutuspyssy valmiina. Virallisten piirien hätää luontoasioissa kuvas taa mm . Saksan vuosina havaitsi selvästi yhä useampien saksalaisten alkaneen tajuta joutuneensa koneidensa ja elintasonsa orjiksi. T arinalla oli kuitenkin surullinen loppu ja puut kaadettiin. Vaan kui nkas kävikään. Paikalle saapui autolasreirrai n vihreärakkisia. »Vapaa pääsy metsiin on historiallinen oikeus, jota ei saa riistää val rion kansalaisilta.» Saksalaisten lehtien artikkelien määrä LuontoSuomesta on lukematon, vaikka ei ottaisi tarkastelun kohteeksi kuin muutaman vuoden ajanjaksoa. Tällainen valkoinen valas eksyi pitkälle Reinin yläjuoksuille asti keväällä 1966. Artikkelissa todettiin, että Suomesta voi keskieurooppalainen vielä löytää sellaista luonnonkauneurra ja alkuperäiseen luontoon kuuluvaa, mistä muualta Euroopassa on täytynyt luopua: jättiläismäisiä koskemattomia metsiä, aarniometsiä, suuria hiljaisia järviä ... Eräs Reinin laurrureisra hälytti poliisin ja poliisi puolestaan Duisburgin eläintarhan johtajan , tri G ewalrin, joka päätti pyydystää valaan eläintarhaansa »parhaana mahdollisena ratkaisuna valaalle» . Kymmenet poliisit yrittivät epätoivoisesti pitää yllä järjestystä, ja jonorrajien ryntäilyssä oli villin paniikin val taan joutuneen ihmismassan tuntua. Saapuessani paikalle stadion oli yli äyräittensä paisuneen epämääräisesti liikehrivän puuromaisen ihmismassan valloittama, ja jonoja ulottui satojen metrien päähän ja liikenne parlamentin ympärillä kärsi pahasti. Ratkaisevinta jutussa lienee se, että saksalaiset saivat muutamia hetkiä nähdä alkuperäiseen luontoon kuuluvia tavallisia haukkalajeja lentelevän ilmassa. T oisen esimerkin voisi ottaa jalkapallokentältä, tarkoitan Bonnin parlamentin liepeillä olevaa Gronaun stadionia. Tyypillinen purkaus asiassa oli Kölnische Rundschaun m aaliskuussa 1966 julkaisema artikkeli »Viimeisten seikkailujen maasta» . Bundesligan ottelut ovatkin sitten jo makaaberit mittasuhteet saavia kansanjuhlia antiikin aikojen tyyliin . Lukuisat arvovalrais<:t lehdet ovat myös kirjoittaneet Suomen korven vapauden olevan· esimerkkinä muulle Euroopalle. Poliisit häipyivät kuitenkin vähin äänin paikalta, kun näkivät että puiden ympäriHe ryhmittyneet keski-ikäiset, siististi pukeutuneet porvarit olivat tosissaan. G ewalr ei kuitenkaan saanut tahtoaan lävitse, sillä asiasta nousi niin valtava meteli , että se sivuutti tärkeät poliir. » Ulkomaankirjeenvaihtajavuodet paljastivat saksalaisten paljossa olevan kateellisia Suomen laajalle pinta-alalle, koska se kätkee vielä sisäänsä vapaan luonnon ja ihmisille tilaa hengittää. Lehtien palstat ja yleisönosastor täyttyivät lukemattomista vetoomuksista valaan puolesta Tri Gewalrisra tehtiin rikosilmoitus ja vaadittiin jopa hänen vangitsemistaan. sille. Tämän jälkeen paikalle ilmestyi eteläisen poliisipiirin ylipoliisineuvos sekä eräs kaupunginvaltuutettu, jotka ilmoittivat kaupunginjohtajan olevan valmiina keskustelemaan puidenpuolusrajaryhmän kolmen edustajan kanssa. Saksalaisethan ovat tunnetusti maailman jalkapallohulluinra kansaa, ja tungos on yleensä sanoinkuvaamaton aivan ravallisiinkin paikallisotteluihin . Monet myönsivät avoimesti , että ihmisen saavutuksiin perustuvat jumaloidut ralousarvor ovat äärimmäisyyksiin vietyinä luonnottomia, naurettavia ja onttoja. Ilmiönä sinänsä voi pitää erään suomalaisen luonnon vapautta hurmioiruneena ihailevan saksalaisen reollisuuspampun sanoja syksyllä 1967: »Suomi on saksalaisten silmissä saksalaisten luonnonsuojeluja kansallispuistoaluerra, jonne on hyvä mennä, kun räältä on kaikki rauha kadonnut
Onnekas voittaja kerää ympärilleen haaremin viehättäviä hirvineitoja ja varjelee niitä valppaasti. Sitten hirviä ryhdyttiin kuljettamaan pieninä 25-100 eläimen laumoina luonnonsuojelualueille, missä ne päästettiin vapaiksi. Aksishirvi on erittäin valikoiva ravintonsa suhteen. U roksethan pudottavat ja I uovat sarvensa joka vuosi. Kaukoidän hirviä ilmestyi Ilmenin, Mordovskin, Okan, Kuibyshevin, Teberdinin ja monille muille luonnonsuojelualueille. Viime vuosisadan 70-luvulla aksishirveä alettiin pyytää, kesyttää ja totuttaa elämään kartanoitten ympärillä. Kun aidatruun puistoon tunkeutui häämenojen aikana villi uroshirvi, se vaikutti Herkuleelta kilpailijoihinsa verrattuna. Nykyisin siellä on lähes 6 000 yksilöä. Talvella 1966 asiantun5. Aksishirvien lukumäärä kasvoi. Huolimatta hoikista jaloistaan ja pienistä sorkistaan ne ovat hyviä uimareita. Arvokkaita sarvia tavoiteltaessa hirviä tuhottiin, ja 1800-luvun loppuun mennessä näitä eläimiä oli Ussurian taigalla jäljellä enää vain kymmenisen tuhatta. Nyt saatettiin ajatella uusien alueitten valintaa sarvia tuottaville tiloille. Mutta miten sitten menetellä villien aksishirvien kanssa. Siihen mennessä meillä oli jo perustettu erityisiä valtionriloja. Suuren osan ajasta hirvet pysyttelevät ryhmittäin tai laumoissa. Pian selvisi, että nämä Ussurian kama-asukkaat viihtyivät hyvin uusilla asuinseuduillaan. Seitsemän ja puolen kuukauden kuluttua ilmestyvät kesällä maailmaan korkeaotsaiset ja suurisilmäiset bambir. Ennen taistelua urokset pöyhivät sarvillaan mättäitä ja kierittelevät mudassa periaatteena ilmeisesti: mitä likaisempi, sitä pelottavampi vastustajalle. Aikoinaan aksishirvet elivät Kaakkois-Kiinan, Korean, Pohjois-Vietnamin ja niiden lähisaarten aarniometsissä. Jo monia vuosisatoja sitten ihmiset olivat perillä myös näiden hirvien luutumattomissa nuorissa sarvissa olevasta parantavasta voimasta. Villit aksishirvet elävät meillä Primorjen lehtimetsissä. Meidän vuosisatamme alussa Ussurian rannikkokaistalle ja lähisaarille ilmestyi suuria hirvitalouksia. Sitten alkaa todellinen ritareitten turnaus, joka harvoin päättyy traagisesti. Tuolloin nämä sarvipäät todellakin pitävät melua haastaessaan kilpailijoitaan taisteluun. Eläimet viihtyvät Altailla paremmin kuin Primorjen tiloilla. Vain siellä, missä talvisin sataa paljon lunta, niitä joudutaan ruokkimaan. Tosin puolivilleissä olosuhteissa hirvet jäivät kehityksessä jälkeen villeistä sukulaisistaan. Elettyään kesän korkealla vuorilla etäämpänä rannikolta hirvet palaavat talvisin meren rannalle, missä ei ole pysyvää, syvää lunta, ja rehevää ruohoa ja lehvistöä on ulottuvilla. Eläimiä kasvatettiin laajoilla aidatuilla alueilla, puistoissa. Ne ovat sukulaisiaan kookkaampia ja tuotteliaampia. Metsästyskielto ei juuri auttanut asiaa. Hirvien vapaa laidunnus osoittautui Altain puistojen ulkopuolella menestykselliseksi ja sitä harjoitetaan nykyisin laajassa »teollisessa» mitassa. Sitä paitsi, kun hirvet joutuivat monien vuosien ajan laidunramaan samoilla alueilla, katosivat puistoista arvokkaat ravinrokasvit, ja rikkaruohot saivat vallan. Erityisen hyvin hirvet ovat viihtyneet Hoperskin, Mustanmeren, Hosrovskin (Armenia) luonnonsuojelualueilla ja Moldavian metsissä. 30-luvulla aksishirveä ryhdyttiin kasvattamaan Altain maraalisarvitiloilla. Miten säilyttää ne. Suuret eläinlaumat muutamilla tiloilla niitä oli viisikin tuhatta yksilöä söivät putipuhtaaksi kaiken kasvullisuuden ja niitä jouduttiin jopa kesäaikanakin ruokkimaan puiston ulkopuolelta niitetyllä ruoholla: Samaan aikaan villihirviä alkoi olla yhä vähemmän. On mielenkiintoista nähdä, miten paljon huolta muualla voidaan panna yhden eläinlajin säilyttämiseen samanaikaisesti kun Suomessa suhtaudutaan täysin välinpitämättömästi sellaisten ainutlaatuisten eläinten kuin metsäpeuran, Saimaan hylkeen, karhun ja kotkan t1,houtumiseen. Sieltä se löytää lehmuksen nuorten vesojen mehevät larvukset ja tammen kaikkein pehmeimmät lehdet. Tällaisissa olosuhteissa ei ole enää tarpeen surmata eläimiä sarvien saamiseksi. Ussurian alueen kosteassa ja lämpimässä ilmastossa eläimet löytävät metsien vehreyden keskeltä runsaasti syötäviä kasveja, joista monia ei muualla tavatakaan. Aksishirven kohtalo R. Ne tottuivat helposti ilmastoon ja poikkeavaan ravintoon. Yhdeltä eläimeltä voidaan leikata sarvet 12-15 vuoden aikana peräkkäin. Syksyllä, jolloin urospeurojen sarvet luutuvat alkaa eläimen levoton hääkausi . Hitaasti ja aika ajoin varovasti päätään nostaen ja suuria korviaan liikutellen se laiduntaa kesällä keskellä korkeaa heinikkoa tai pensaikkoa. Oli löydettävä jokin ratkaisu. Täällä ne syövät mielihyvin rannalle heittynyttä merikaalia. Dormidontov c. Kun aksishirvien biologian peruspiirteistä päästiin perille, kävi mahdolliseksi valikoida kaikkein suurimmat ja voimakkaimmat sarvipäär
f., \. Vuoden 1966 alussa me matkustimme Naltshikista etelään sijaitseville vuorille. ;.c. Niitten takana. ~4.. -~ -~~, ~"!;. • • • ;.c._,.. Nähtävästi ei kulune enää kauankaan kun Ukrainan aroilla aletaan paimentaa täplikkäitä peuroja ja maraaleja. : ./~-,. Siellä on samoin kuin Primorjessa sopivaa lehtimetsää ja poikkeuksellisen monipuolista kasvillisuutta. •.~\:.~ , •. , ·1.::-,. '!~ ·., .. ,r~'._ : , ..... Rinteillä, metsäaukioilla ja vuoristoniityillä on monipuolista peuroille soveltuvaa ravintoa. ·,<,,, ·•. Lisäksi ruokinta on Kaukasiassa halvempaa kuin missään. r" .. .J. ., .... _::-:i _!(! • l!'lf~~~-t-Cl~ .::. ', ---~ ,,,\ .. ,,,_,, ,; ' --··•-:_, .. Aivan meidän allamme laskeutui sulavasti kumpuillen itään pählcinäpuitten, vaahteroitten, jalavien ja lehmusten reunustama aukeama. ., ·'1-.. tijat kohdistivathuomionsa Pohjois-Kaukasiaan. .. 6 Minä sainkin tehtäväkseni valita Pohjois-Kaukasiasta sopivan alueen aksishirvien elinpaikaksi. Koe on toistaiseksi sujunut onnistuneesti kaikki holhokit voivat mainiosti. Ei ole sattuma, että maineikas ginzeng-juuri on sopeutunut kasvamaan myös Pohjois-Kaukasiassa. Rikkoutunut ja paikoin jyrkästi nouseva tie vei meidät aluksi yhdelle niitylle ja sitten kapean solan kautta toiselle. .. =--~ _: c-.:-:-~ ~ .• .. ~..,:.-:o ..., -~~:t,.~.~ ~ !, .. Tässä tarkoituksessa Ukrainan tieteellisen tutkimuslaitoksen aroalueiden karjanhoidon aspirantti Raisa Kravtshenko suoritti Askanija-Novan luonnonpuistossa mielenkiintoisen kokeen: hän otti kasvatettavakseen suuren ryhmän vastasyncyneitä peuroja. .. :· ... t \~ .. _. • .,.. .,,, ""')".• • ;·, ., -~• Neuvostoliittolaisia tiedemiehiä on jo kauan kiinnostanut kysymys, onko mahdollista kasvattaå täplikkäitä peuroja ja maraaleja Siperian ja Kauko-Idän asukkeja Neuvostoliiton Euroopan puoleisella alueella. i':':(". . Siellä meidän toiveemme sitten toteutuivat. .. "'¼" ,. Ilmasto on Ussurian alueita lämpimämpi. , ; \;;~.-,.!t~ ',;i-1'1',.-:_ .. Lunta esiintyy varsin vähän ja talvi on lyhyt
(APN) 7. Pudonneitten sarvien paikalle ilmestyivät tummat pienet nystyrät ja samettiset sarvenalut kasvoivat nopeasti. Vasta heinäkuun lopulla me näimme ensimmäisen niistä yhteisessä laumassa, myöhemmin ilmestyivät sitten muutkin vasat, ja niitä saattoi ihailla loputcomiin. Sateisina päivinä ne veivät vasansa pensastoon kallion suojaan ja kuumina päivinä metsään, mutta me vain emme pystyneet näkemään yhtään vasaa. Rehevän kasvullisuuden keskelle alkoivat hävitä pitkiksi coveiksi yksittäiset naarashirvet. Tällöin jouduttiin urokset alistamaan alentavaan käsittelyy~ . Tällaisia tiloja voidaan ilmeisesti perustaa myös Etelä-Ukrainaan, Moldaviaan ja Karpaateille, mutta tähän hirvien kasvatukseen ei meillä vain ole kiinnitetty erityisempää huomiota. Nuorisarvisia ajettiin pihan kautta vajaan, jossa ne yksi kerrallaan menettivät ylpeytensä, tulevat komeat sarvensa. Kuitenkin hirvien nuorista sarvista saatava lääkeaine pancrokriini on erittäin arvokasta. Se on vastaukseni. Ilmeisesti hirvi pelästyy huomattavasti enemmän itse leikkausprosessia. Hirviä tarkkaillessani hämmästelin niiden melkoisen ankaraa vuorokausirytmiä. Sitten se hölkyttelee tai peräti astelee metsään. Eläinten kuljetusta johti Primorjen kanta-asukas, kokenut hirvenkasvattaja Nikolai Nikometshnyh, joka oli päättänyt yhdessä perheensä kanssa muuttaa Pohjois-Kaukasiaan. Siihen mennessä kun naarashirvet olivat alkaneet kuljeskella yhdessä vasojen kanssa olivat muutamien urosten sarvenalut jo »kypsyneet» (näin puhutaan sarvista, jotka ovat kasvaneet toiseen haarautumaan asti, mutta eivät vielä haarautuneet). Me heitimme pressut syrjään ja avasimme aucon lavat. Niiden sarventähteet alkoivat kutista ja eläimet rupesivat pöyhimään niillä mättäitä ja hankaamaan puitten kuoria. Operaation loputtua se syöksyy I uotina vajasta, mutta rauhoittuu jo heti aitauksen takana. Aamun koitteessa kuorma-autokolonna liikkui hitaasti halki Naltshikin ja kacosi jylisten vuorten sumuun. Hirvet pysähtyivät säikkyinä ulosmenoväylälle, vilkuilivat ympärilleen, polkivat paikoillaan ja ryntäsivät sitten aallon tavoin suurin hypyin aukiolle. Samoihin aikoihin olivat uroshirvillä alkaneet omat puuhansa. Uroshirvet taas valitsivat nekin omalta aukioltaan kaikkein korkeimman paikan yösijakseen. Maaliskuussa 1968 Naltshikiin saapui yöllä tavarajuna. Pilvien varjot vilisivät mehevän vihreällä nurmella ja kevyt tuuli tuntui paratiisilliselta tasangon pölyisen kuumuuden jälkeen. Aucot ajoivat puoliympyräksi erään kunnaan juurelle. himmersivät aina lumisille vuorille asti pyökkimetsät. Ennen puolta päivää se meni taaskin säännöllisesti samaan paikkaan ja jäi sinne pitkäksi ajaksi. Kaksisataa aksishirveä oli miltei kuukauden ajan matkannut halki koko maan seitsemässä kaksiakselisessa vaunussa. Ensimmäiset aksishirvien kasvatuskokeet Kabardino-Balkariassa ovat jo osoittaneet, että PohjoisKaukasiaan on mahdollista perustaa sarvia viljeleviä tiloja. Sitten koitti aika, jolloin äitihirvet alkoivat kuljettaa lapsiaan paikasta coiseen. Ei ollut epäilyäkään siitä, että ensimmäiset vasat olivat ilmaantuneet maailmaan. Miten säälittäviltä ne näyttivätkään! Pitkän, ahtaanlaisissa vaunuissa tehdyn matkan aikana niiden karva oli likaantunut ja alkanut hilseillä. Ruoan hakuun ne lähtivät aivan aamunkoitteessa, sitten ne laidunsivat noin kello yhdeksästä kahteentoista ja tulivat illalla metsästä ennen auringonlaskua. Johtajien valta ei kuitenkaan kestänyt kauan. Mutta kun peuran silmät peitetään puhtaalla liinalla, sen jännittyneisyys ilmenee vain tihentyneenä hengityksenä. Kuumina päivinä ne lepäsivät pensaitten varjossa rinteellä tai metsässä. Naarashirvet asettuivat yöksi kunnaalle aivan meidän asumuksemme viereen tai lähelle jätetyn traktorin luo. Kun kertoo sarvien leikkauksesta kaikki kysyvät: » Tekeekö se hirvelle kovin kipeää?» Minä luulen, ettei se tee. Sitäpaitsi puhtaasti esteettiseltä kannalta katsoen aksishirvi kuuluu kaikkein viehättävimpiin eläimiin. Ne temmelsivät aukeamalla, laukkasivat piirinä tai suurikorvaisia päitään kohotellen huiskivat hullunkurisesti kiusallisia kärpäsiä etäämmälle. öinen metsä, joka oli täynnä epäcoivoisia pöllön huucoja, villisian röhkinää ja vinkunaa, ilmeisesti pelotti niitä. Sen alapuolella olevassa pajukossa virtasi puro, joka kacosi rosoiseen kanjoniin . Jollei eläimen silmiä ole ajoissa peitetty, se huutaa ja reuhtoo. Tarkkaillessani jotain niistä kiikarilla näin miten naarashirvi usein pysähdelle.n, hitaasti ja äänettömästi kuin varjo ilmestyi aamulla kasvullisuuden keskeltä. Mielenkiintoista oli se, että urosten ja naarasten laumoista astuivat miltei heti esiin johtajat. Keskellä aukeamaa pulppusi kirkas lähde. Vieläkin voimakkaammat vaiscot saivat hirvet poikkeamaan laumasta. Parempaa paikkaa aksishirville ei olisi voitu keksiä. Mitä pikemmin hirvikanta saadaan kasvamaan meidän maassamme, sitä pikemmin saadaan häjvytetyksi niiden sukupuuttoon kuolemisen uhka. Sitten oltiin jo metsäaukiolla. Ne olivat kaikkein epäluuloisimpia varuillaan olevia eläimiä. Onhan meillä puistoissamme fasaaneja ja joutseniakin
Forssan luonnonhistoriallinen museo antaa meille erinomaisen selvän kuvan Lounais-Hämeen nykypäivien luonnosta, murra samalla myös siinä aikojen kuluessa rapahtuneisra muutoksista. Näinollen rarvirsee ruskin ihmetellä, miten vähän rauhoiruksia on syntynyt_ pelkästään yksityisren maanomistajien aloitteesta. Vain organisoitu toimima vie todella arvokkaisiin tuloksiin. Kuitenkin on mm. Ennen kaikkea museo selvittää kävijöille, mirä rarkoireraan luonnonsuojelulla, ja nimenomaan painorraen sen klassis-riereellisrä merkirysrä. 10) on heti postilaitoksen vasemmalla puolella.. Museohuoneistossa kierrellessä opitaan käytännön rauhoirusroiminraa, ja samalla minkälaisen »paperisodan» jokainen yksityinen rauhoitus aiheurraa. Forssan Luonnonhistoriallinen Museo luonnonsuojelumuseo Sten Stenius Maaseudulla luonnon ja luonnonsuojelun hyväksi suorirercua siunauksellisra työrä on pääkaupungin ammarrimiespiireissä arvosrercu roisraiseksi aivan liian vähän . esineet. Sisäänkäynti (Kartanonk. Toisaalla esineisiin liirtyvär kirjaimet viittaavat kehystettyihin, koneella kirjoitettuihin, seinille ripustertuihin selityksiin. runsaat kivija mineraalikokoelmar. Siinä mielessä on kysymys korkeimman. Useissa tapauksissa vaaditaan monipuolista rietourra ja kokeneisuurra, eikä suinkaan vähimmän mirä rulee voimassa olevien säädösten runremukseen. »Ei voida rauhoirraa sellaista, mirä ei tunneta», rapaa professori Brander täysin syin sanoa. Branderin johtama Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys anranur maamme luonnonsuojelulle uraauurtavaksi karsorcavan panoksen . professori T. luokan I u onn o n s u o j e I u m u s e o s r a. Siten muForssan Luonnonhistoriallinen museo sijaitsee kaupungin postitalon yläkerrassa. Esineistä on osa varustettu lajia osoirravin selvin nimilapuin. Yhdistyksen vuosien kuluessa suorirrama Lounais-Hämeen kasvija eläinmaailman huolellinen inventointi suo perusedellytykset tehokkaalle ja määrärieroiselle rauhoirustoiminnalle pitkällä rähräimellä. Museon näytteille asererur esineet muodosravar kolme ryhmää: 1) 9 lasikaappiin sijoiretur räyretyr eläimet, 2) 60 lasikossa olevat erikoiskokoelmar, 3) lasikkojen yläpuolella seinille ripusrerur raulur, kartat, sarvinäyrreer ym. Sen vuoksi voidaan puhua sananmukaisesti luonnon h i sr o r i a 11 i se s r a museosta, muna sen sijaan tuskin puhraasri b i o I o g i s e s r a museosta, koskapa se sisältää mm
Kuvista ja teksteistä löydämme lisäksi lintujen pesimispönttöjen valmistusta ja paikoilleen kiinnittämistä koskevia yksityiskohtaisia selostuksia. Osa näyttelyesineistä codistaa järkyttävällä tavalla, mitä raudat ja myrkyt sekä piikkilangat voivat saada aikaan. Ihminen syyllistyy usein tarpeettomien onnettomuuksien ja kärsimysten tuottamiseen eläville olennoille. Ns. Tämäntapaiset museot päinvastoin pyrkivät herättämään kiinnostusta luontoon yleensä sekä samalla arvostamaan eläimistön ja kasviston säilymistä. metsästäjien ja riistanhoitajien välttämätöntä pystyä erottamaan rauhoitetut ja lain ulkopuolelle jääneet lajit toisistaan, niin kauan kuin yksikin petolintulaji on ilman lainsuojaa. Näytteille pantu valokuva esittää rautapyynin onneronta uhria, jonka kärsimyksiä tunnoton valokuvaaja on kaiken lisäksi pidentänyt. Museon ulkopuolella olevassa porraskäytävässä ja hallissa on istuinpaikkoja niille kävijöille, jotka ovat saapuneet paikalle ennen museon aukeamista. teksteineen, mikä ei tietenkään merkitse kehotusta vainota rauhoittamatromia lajeja. biologiset ryhmät veroavat katsojaan myös esteettisesti antaen hyvän kuvan eläimistä luonnollisine ympäristöineen. Täytettyjen nisäkkäircen ja lintujen kokoelmat edustavat hyvin täydellisesti yhdistyksen toimintaaluetta. Näitä asioita perusteellisemmin harrastava voi saada lisätiecoja Lounais-Hämeen Luonnon 5. Olisi mm. Toisaalta tällainen järjestely, paitsi että se tulee kalliksi, ei aina suo mahdollisuuksia lähisukuisten, mutta eri biotoopeilla elävien lajien vertailuun . Kaikki rauhoitetut lajit ovat varustetut punaisin etiketein ao. numeros9. Vasta puoli vuotta myöhemmin tuli kokoelmiin saman hirvenraajan yläosa. Turhien piikkilankojen asemasta suositellaan lämpimästi »piikittömiä piikkilanka-aitauksia», jotka tulevat edellisiä halvemmiksi ja vaarattomammiksi menettämättä kuitenkaan mitään tarkoituksenmukaisesta tehostaan. Museossa näemme autokolaripaikalta löydetyn katkenneen hirven jalan. He voivat kuluttaa aikansa tutkimalla seinille ripustettuja kuvatauluja ja karttoja. Riistaeläimemme joutuvat usein myös liikenneonnettomuuksiin, seurauksina pitkäaikaiset kärsimykset. seossa kävijä pystyy ilman oppaan apua hankkimaan tarvitsemansa tiedot. Niirten järjestely auttaa kävijää havainnollisesti ja systemaattisesti tuntemaan eri lajeja
Numerot E ja F sopivat uurrukyyhkylle, N puukiipijälle (kaksi soikeata sisäänpääsyaukkoa vastakkaisilla sivuseinillä). Näytteillä olevat kartat valaisevat omalla tavallaan lähinnä levinneisyyssuhteita. Muutamat kartat esittävät, miten eräitten perhoslajien ja niitten toukkien ravintokasvien elinpiirit ovat yhdenmukaisia. Kettumalli pitää muuttavia _hanhija kurkiparvia loirolt"a viljapelloilta.. Tästä aineistosta on vain osa suuren yleisön nähtävänä. III. Maalatusta pellistä tehty'jä pelottimia, joiden tarkoituksena on karkdhaa siivekkäät kuokkavieraat viljelmiltä. IV. Vasemmalla oleviin lasikkoihin on sijoitettu erikoiskokoelmia ja niiden yläpuolelle sarja hirvieläinren sarvia. Ihmeellistä kyllä lintutieteellisen koulutuksen saaneet henkilötkin tyytyvät usein vain teoreettisesti määriteltyihin pönttömittoihin. A:lla ja B:llä on kanahau kan mitat (pelottaa varislinruja ja kyyhkyjä). Lintu vaatii nä~ köalaa kolmeen suuntaan (180 astetta). V. ta (v. Eri-ikäisten hirvien sarvia. Yhdestä näemme maantieteellisesti merkittävän kotilolajin Ancylus fluviatilis löytöpaikat ja niitten mukana muinaisen Ancylus-järven altaan Lounais-Hämeessä vuosituhansia sitten. II. 1959). Oikealla: I. Sarja kuvastaa niiden kehittymistä iän mukana. Nämä seikat sinänsä osoittavat suoritetun tutkimustyön tarkkuutta sekä hyönteisiin että kasveihin nähden, tutkijat ovat näet työskennelleet toisistaan riippumatta. Räystäspääskyn (1 ja K) sekä haarapääskyn (J) asunropulman ratkaisuja. Täytetyt eläimet on sijoitettu lasikaappeihin lattian keskelle siten, että niitä voidaan katsella joka suunnalta. Museo on nykyisin avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13-1 7, osoite Kartanonkatu 10 A (Postitalo). Kasvisto sisältää melkein kaikki Lounais-Hämeestä löydetyt lajit. Hyönteiskokoelmat kuuluvat maamme täydellisimpiin. H armaasiepon pesälaatikoi ta (L ja N ) sekä avqpönrtö (M). Sarja erimittaisia linnunpönrtö jä. Tämän lintusuojeluoppaan ohjeet perustuvat monivuotiseen kokemukseen ja LounaisHämeessä suoritettuihin tarkkoihin kokeiluihin, joista on selvinnyt, mitä pönttöjen mittasuhteita luonnossa elävät linnut pitävät parhaina, kun niille tarjotaan erilaisia valintamahdollisuuksia. Erilaisten sarvinäytteitten sarjat käsittävät paljon asiantuntijoita kiinnostavaa, oli kysymys luonnontuckijoista tai metsästäjistä. eripainosta tilata vielä Kuopion Luonnon Ystävien Yhdistykseltä. C ja D jäljittelevät varpushaukkaa (pelottavat tiaisia, varpusia ja rastaita) . Jos se on myyty loppuun H elsingin Akateemisesta Kirjakaupasta, voinee ao. T oirnistohuoneeseen sijoitetut hyönteisja kasvikokoelmat on tarkoitettu lähinnä tutkijoitten tarkasteltaviksi. Vasemmalla: Näkymä museosalista
11 IIl IV V C i . • M D
puupankit uusien matkailureittien, ulkoilualueiden, asutuskeskuksien ja niiden puistojen suunnittelussa), koska puun kasvaminen täyteen mittaansa kestää noin viisikymmentä vuotta.. Ekosysteemin biologisen määritelmän mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ihmisyhteisö ja luonto pystyvät toimimaan kokonaisuutena, joka on itseään korjaava. Suunniteltu uusi kulttuurimaisema voidaan etukäteen valmentaa tulevaan käyttöönsä (esim . Tällöin luonnonmaisema tai kulttuurimaisema muutetaan uudeksi kulttuurimaisemaksi , jolloin ennustetulla kulutuksen määrällä mitataan muuttamisen astetta. Maisemansuunnittelu on elämän kokonaisuuden suunnittelun optimointia biologispohjaisesti ; lähtökohtana on toimiva, koulittu tai uudelleen konstruoitu ekosysteemi, mittana ihmisen elämän säilyminen, ympäristön monipuolisuus ja viihtyisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että maisemansuunnittelija pystyy käyttämään ja erittelemään tietoa sellaisista erikoisaloista, joilla on käsitys eloyhteisöjen eli ekosysteemien toiminnasta. Ekosystemin kaikki vieraat, hitaasti korjautuvat tai korjaurumattomat ainekset (saastukkeet, kulutus, roskaus) pyritään poistamaan jäsennetyllä suunnittelulla. Pyrkimyksenä on luonnon perusedellytysten mitoittaminen suhteessa nykyiseen ja tulevaan käyttöön, toisin sanoen ekologinen maan, veden ja ilman käyttö. Maisemansuunnittelijan tehtävä on tajuta maiseman laatu (luonnonmaisema ja kulttuurimaisema erikoispiirteineen) j~ ominaisuudet (kulutuskestävyys ja omaleimaisuus). SUUNNITTELUN PERUSTEISTA Maaperä ja ilmasto määräävät luonnonmaiseman , sen topografian ja kasvillisuuden. Maisemansuunnittelusta Liisa Kivekäs, Marjaleena Miettinen, Reino Nygren ja Jorma Panu Maisemansmmnittelttn koultttuksen tavoitteena on suunnittelija, joka toimii ja smmnittelee biologisten perusteiden pohjalta. Suomalainen luonnonsuojelumaisema on luontaisesti herkkä kulutukselle, jonka takia kaikki ihmisen käyttöön joutuvat alueet on suunniteltava etukäteen
KASVISTON EKOLOGINEN MERKITYS Elämän kannalta vihreiden kasvien merkitys on ratkaiseva, koska ne tasapainoittavac hiilidioksidin cuocancoa muuttamalla sitä hapeksi: Kasvisto sitoo ilman epäpuhtauksia ja pystyy käyttämään osaa aineenvaihdunnassaan, mm. Jatkuva kulutus voidaan suunniccelulla ohjata niin, eccä esimerkiksi avoimet maisemacilac säilyvät, jolloin keinotekoisesti on rakennettu itseään korjaava, dynaaminen kokonaisuus (olo-, läpikulkuja liikkumisvyöhykkeec). Yleisesti tämä tarkoiccaa ihanteellista kyberneectiscä syysuhdetta yksilön ja elinympäristön välillä» (Rene Aubos).. Kasvisto vaikuccaa maaperän ja ilmaston olosuhteisiin tasaavasti. Kasvimassaa voidaan käyttää melun vaimentajana ja ilmavircojen ohjaajana sekä maaperän sicojana. Tilat suunnitellaan paitsi nähtäviksi myös koeccaviksi . Siksi suunnitellaan tiloja, jotka voidaan kokea kaukoaiscilla (vesi, tuuli oksiscossa ja lehdistössä, linnuston äänet), hajuaiscilla ( tuoksuvat kasvit) tai ihoaisceilla (puitten rungot, valo ja varjo, ilmavirrac, miellyccävä paikallisilmasto, lämpö, culisijac) ja makuaiscilla (marjat, hedelmät) . Puuja pensasvolyymeilla voidaan järjestää erilaisia, vaihtelevia suljeccuja, avoimia ja jatkuvia tiloja (pihat, puistot, leikkikencäc, suunnitellut kävelykaduc, calvipuucarhac kulkua varren). KASVISTON MERKITYS MAISEMATILOJEN MUOVAAJANA Maisemacilac eivät ole scaaccisia, vaan suunnittelijan on työssään otettava huomioon aika. Omassa mittakaavassaan ihminen tuntee olonsa turvalliseksi, viihtyisäksi. häkäkaasua. Puu on maiseman tavallisin micca; pensas ihmisen lähimaiseman mitta. »Ihmisille, niin kuin eläimillekin, cyydyccävä ympäristö on se, jonka he tuntevat omakseen ja jossa he ovat oivaltaneet keinoja biologisen ja sosiaalisen elämänsä helpoccamiseksi; elinpiirin merkit, riiccävä vedensaanti, luontevat olosuhteet parinmuodoscukselle ja suojatut alueet jälkeläisilleen
klo 12 .00 »Ilmamme», esitelmäsikermä: toht. 9--11 ). Harald Teir: »Ihminen saasruvassa ilmassa» 13.00 keskustelua 14.00 tauko 14.30 yleiskeskustelu »Vastaako luonnonsuojelutoiminta Suomessa ajan vaatimuksia?» 16.00 Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen vuosikokoukset samanaikaisesti yleisölle kuulcokuvaesicyksiä.. Liiton vuosikokouksessa on kuitenkin äänioikeus vain järjestöjen valtuuttamilla edustajilla. Suomen luonnonsuojeluliiton neuvottelukokous ja vuosikokoukset ovat avoimet kaikille liiton jäsenyhdiscyksen jäsenille (Luonnonsuojeluyhdistys, Luonto-Liitto, maakunnalliset luonnonsuojelujärjescöt) . 3. mennessä liiton osoitteesta Lapinlahdenk 29 B 22, Hki 18. Johan Scandercskjöld: »Rannikoittemme öljyvaara» 15 .00 keskustelua 16.00 kuultokuvaesirys tilaisuus tutustua näyttelyyn 17.00 tauko 19.00 KOM-teacterin luonnonsuojeluilca Svenska Teaternissa (kaksikielinen, 2/3 suomeksi ) Sunnuntai 22 . » 12 .00 tauko 14.00 päivien avaus (liiton puheenjohtaja dosentti Pekka Nuorceva) »Meremme», esitelmäsikermä: tohc. Ohjelmassa yleiskeskusceluc aiheista: »Suomen luonnonsuojeluliiton toimintalinjat» »Suomen Luonto ja liiton informaacionväli cys» »Millaisia järjestöjä Suomen luonnonsuojeluliictoon. Tapani Valconen: »Perämeren saastuminen» agr. Liput pyydetään varaamaan tämän lehden keskiaukeaman ilmoitcaucumisja tilauskupongilla 17. 14 Ohjelma: Lauantai 2 1. Pääsyliput KOM-teatterin luonnonsuojeluohjelmaan maksavat 6 mk. Svante Oden (ruocs.): »Ilman Ja sateen happaneminen» tohc. Ku ulcokuvaesicyksec kootaan luonnonsuojeluvuoden valokuvauskilpailun tuloksena keräryscä aineistosta. 3. Luonnonsuojelupäivillä on esillä Luonnonsuojeluvuosi 1970:n valmistama luonnonsuojelunäyttely . 3. klo 10.00 Suomen luonnonsuojeluliiton neuvottelukokous Tieteelliseen seurain talolla (Snellmanink. 3. Myynti ensimmäisen päivän aikana Haagan ammatcikoululla. 1970. Svante Oden, Uppsalan maacalouskorkeakoulu (ruotsiksi): »Itämeren happija biosidicilanteen kehitys» fil.kand. Arvo Laamanen: »Kaupunkiilman saastuneisuus», prof. Luonnonsuojelu päivät ja Suomen luonnonsuojeluliiton vuosikokous Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää yhdessä Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunnan kanssa LUONNONSUOJELUPÄIVÄT Helsingissä Haagan ammattikoululla (Ilkanrie 3) 21-22
Maailman valtarakenne sanelee käytännön kansainvälisissä järjestöissä nimenomaan YK:ssa ja sen alajärjescöissä. N e olisi korvattava ihmiskeskeisill ä yhteiskunnilla, joissa ekologinen periaate on päätösten lähtökohtana. Teollisen yhteiskuntamme peruserehdys on ollut irtautuminen biologisesta kehyksescään, mikä merkitsee luonnon tasapainon (ekologian) hylkäämistä. l. On varottava asennoitumista, joka erottaa teorian ja käytännön, suunnittelun ja toimenpiteet. Suomen nykyinen talous järjestelmä on puitetalous, joka perustuu vapaaseen markkinatalouteen ja yrittäjän omien kustannusten minimointiin. Jos tuotantotoiminnasta ai heutuvat ulkoiset haitat sisällytettäisiin tuotantokustannuksiin, jos nämä tähän asti luonnolta riiscetyc ilmaishyödykkeet hinnoiteltaisiin edes lopullisen saastumisen osalta, merkitsisi cämä useimpien tuotteiden hintojen voimakasta nousua. Kuitenkin sekä poliittinen että tal oudellinen valta vallan menetyksen pelossa ja halutessaan säilyttää järjestelmä muuttumattomana pelkää nuorison taholta tulevia edistyksellisiä ehdotuksia eikä toteuta niitä. Lisäksi taloudellinen järjestelmä kiinnittää huomiota vain taloudelliseen kasvuun ja järjestelmän cehokkuuceen, joten inhimillisyys jää sivuseikaksi; tuotannon kasvu monien tuotteiden kohdalla myöcäilmiönä järkyttää luonnon tasapai noa. Totaalisessa ympäristössä vallitsee erittäin monimutkainen vuorovaikutus fyysiseen, psyykiscen, sosiaaliseen, kulcuurillisten ja teknologisten tekijöiden väli llä. Nuorten mahdollisuudet ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Ei ole kyse eri alueista, vaan saman ongelman eri aspekteista. ilmaiskäyttöön. Maapallon yhteiskuntacyypic ovat näennäisdemokraatcisia taloudellinen valta sanelee saastumisongelmassakin ratkaisut. Museolla on myös syväjäädytyksellä konservoitu suuri määrä eläimiä, jotta vastaisuudessa ongelmiksi osoittautuvien myrkkyjen määristä saataisiin myös taannehtivaa tietoa. Toimintansa seurauksena ihminen näkee saastumisen luonto, josta ihminen on täydellisesti riippuvainen, kokee tasapainon horjahtamisen , jopa täydellisen, peruuttamattoman katastrofin. Sosiaalinen miljöö käsiccää sen ympäristön, missä päivittäinen kanssakäyminen tapahtuu. N äitä alullaan olevia muutostapahtumia ja myrkkyjen rikastumista luonnon ravintoketjuihin ei kuitenkaan maassamme seurata järjestelmällisin tutkimuksin. Koulutuksessa tulisi ekologisia näkökohtia painottaa enemmän, esim. Ihmisen taloudessa on sitävastoin ryhdytty syömään itse pääomaa. antamalla ekologista opetusta 15. Museo onkin jo ehtinyt saavuttaa kauniita tuloksia selvittämällä metyylielohopean rikastumista luonnon ravintoketjuissa. Ruotsissa on tämänlaatuiset tehtävät vuonna 1965 liitetty N aturhistoriska Riksmuseetin tehtäväkenttään ja määrätty asetuksella sen toimintaan kuuluvaksi luonnonsuojelun ja ihmisen biologian tutkimisen sekä valistuksen levittämisen näistä asioista. Kaikki maapal lon nykyiset talouspoliittiset järjescelmäc pyrkivät taloudellisen hyödyn maksimointiin luonnon saastumisen kustannuksellakin. YK ja sen alajärjestöt ovat jäykistyneicä byrokratisoitumisen Ja blokki ajactelun myötä. Uutisia ja tiedotuksia Luonnon muuttumisilmiöitä on ryhdyttävä tutkimaan Suomen luonnonsuojeluliitto on 9. Pyrittäessä torjumaan haitallisiksi osoi ttautuvia muutosilmiöitä luon nossa olisi ensiarvoisen tärkeätä tuntea tilanne, mistä muutdkset ovat lähteneet liikkeelle, ajankohta milloi n tämä on tapahtunut sekä muuttumistapahtuman kehi tyssuunta. Y mpäriscön hoito on mitä suurimmassa määrin yhceiskuntacietouden asia. 1970 jättänyt Opetusministeriölle kirjelmän, missä todetaan luonnonvarojen voimistuneen käytön ja luontoon joutuvien saasteiden aiheuttavan luonnossa muuttumisilmiöitä, jotka edistyessään saattavat johtaa luonnon elinkelvottomuuteen. Psyykisellä miljööllä tarkoitetaan sicii ympäristöä, jota aistimme. Luonnontaloudessa kulutetaan ainoastaan korko ei pääomaa ja siten taataan jatkuvuus ja tasapainon säilyminen. Tarvitaan ympäristön hoitoa, joka panisi huomattavan painon ihmisen psyykkiselle ja sosiaaliselle ympäristölle. Läntiset teollisuusmaat hallitsevat ja kehitysmaiden välillinen riisto pahenee. Taloudellinen hyvinvointimme perustuu huomattavassa määrin eräiden hyödykkeiden ja tyotannossa tarvittavien raakaaineiden, kuten ilman, veden jne. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tarpeellisena luoda järjestelmä luonnon muuttumistapahtumia seuraamaan ja katsoo että tämä voidaan toteuttaa joko luomalla erityinen luonnontarkkailulaitos havainnontekoasemineen tai kehittämällä korkeakoulujen biologisisa museoita siten, että ne voisivat ottaa tämän tehtävän suorittaakseen. Tämän mukaan jako fyysiseen ja psyykiseen ympäristön hoitoon , joka on tuttu poliiccisisca ohjelmista, on liian kaavamainen
Kokkolan vulkaanisten kivien ikä on n. Siitä hu olimatta kivet ovat kohtalaisen hyvin säil yneitä, sillä ne ovat kulkeneet suhteelli en lyhyen matkan, vai kka ovatkin suurta jääkautta edeltäneeltä imerglasiaaliajalta . Vetelin Vehkajärvellä, Nivalassa, Piehingissä, T eerijärvell ä ja Kaustisella jossakin soraku opassa sekä ojatöiden yhteydessä. myös tekniseen ja kaupalliseen alojen oppilai toksissa. Tulivuoren löytämisestä saataisiin myös tukea väittämille, että maan nousu alueella on osaksi muusta kuin jääkaudesta aiheutuvaa. 200 000 vuoden pai kkeilla, koska niiden huokoset ovat vielä auki . pommeja. Varsinaisen purkauskohdan löyryminen olisi tärkeää, sillä vulkaanisten ilmiöiden ja maaperän liikkeiden yhteydessä usein esiinryy nk. Merenkurkun seismisen häiriöalueen keskus on juuri Kokkola-Skellefreå-akselilla. Luonnonturmelu on kriminalisoitava. Suomen Unesco-toimikmman nuorisojaoksen seminaari "Saasta 70' Kokkolassa tulivuoritoimintaa. Tulivuoriroimimaa osoittavat erityises ti löydetyt lapillija pommi kerrosten jäännökset, joita löytöalueella on runsaasti merenpohjasorassa. Jokamiehen oikeuksia on samal la lisättävä ja täsmennettävä. H arrastelijageologi, insinööri Ahti J. Mikäli tällä tavoin ei saada suotuisia tul oksia tai nämä pyrkimykset eril aisia väkiv'1 l1an muotoja hyväksi käyttäen ehkäistään, edessä on joko ekokatastrofi , väki val tai n_en val lankumous tai molemmat. K okkolasta löydetyn laavan alkuperä on kuitenkin vielä epävarma, sillä tuffin löytöpaikat ovat vanhan kaupungin sataman alueella, lähellä entistä p ikiruukkia. Kokkolan p ikiruukkihan kukoisti purjelaivakaudella, joten saattaa olla mahdollista, että laavakivet ovat kulkeutuneet tänne jostakin kauempaa purjelai vojen painolastina, niiden tullessa tyhjinä hakem aan rervaa K okkolasta. Alle 4 mm:n läpimittaista ainesta nimitetään tuhkaksi . Vapaa-ajan vieroo tarpeista on tehtävä laaja tutkimus. Varsinaista purkauskohtaa ei roi staiseksi ole löydetry. Arvoituksellisimmat löytönsä Karivieri teki K okkolan luoteispuolella olevilta Elban ja H alkokarin rannoil ta, joilta löytyi selviä tulivuoren jäänteitä: tuffi a ja nk. Tuhkasta ja lapilleista syntyy tuffi a. On kumottava nykyiset elintasohysteri aa lietsovat järjestelmät, ja tilalle on saatava uusi elämäntapa, jossa i~minen nähdään osana laajas ca kokonaisuudesta. K okkolasta löydetyt vulkaani set ki vet olisivat siten jääkauden mu kanaan kuljettamia. N ykyinen ympäristön käyttöä koskeva lainsäädäntö uusittava. T eoreettisten las kelmien perusteella voidaan väittää, että tällä hetkellä on maapallolla riittävästi ravintoa kai kill e. Ravinnon epätasaisen jakaantumisen johdosta kai killa ei ole edes mi nimi ravi ntoa. Eteläisel lä paJlonpuoliskolla on nälkä, pohjoinen pal lonpuolisko rypee yltäkyll äisyydessä. Kuorraneella). Kokko/alainen LuontoLiiton Alauda-kerho on katsonut asiakseen tuoda Merenkurkun tulivuoren yleiseen tietois1111teen. Merenkurkun tulivuoren tuffi on nuorempaa kuin Lappajärven Kärnäsaaren dasiitti . H yvin pian tilanne ei edes teoreettisesti ole näin, ellei välittömästi ja tehokkaasti aleta tasap ai nottaa väestönkasvua ja ravintotuotantoa. H elsingin Sanomat) ja TV:ssä uutisia Kokkolan tulivuoresta tai oikeammin Merenkurkun tulivuoresta. Sen arvell aan kuitenkin olevan Kokkolan-Skellefteå akselilla, 40 km Kokkolasta luoteeseen, merenpohjassa. Muut Keski-Pohjanmaalta löyderyt vulkaaniset kivet ovat ilmeisesti paikallista alkuperää.. Elokuun 15: nnen päivän tienoilla vuonna 1968 oli lehdissä (mm. T oistaiseksihan voimakas maankohoami nen ja usein havai tut pi enet tärähtelyt ( = maankuoresa olevien jännitystilojen laukeamista ja pinnan hiljaista liikehdintää) on liitetry jäiikauden jälkivaikutuksiin. Tulivuori on vie/;; utopiaa, mutta on ju kuitenkin joitakin faktojr, , jotka puhttl'at se/,,dsti l'ldkarmisistr, ilmiöistd. Karivieren tekemät tuliperäisyy teen viittaavat löydöt Vetelissä saivat hänet etsimään mahdollista tulivuoren purkauskohtaa Keski-Pohjanmaalta. Saastumisesta ai heutuvat haitat on tällöin otettava huomioon. Vulkaanisiin ilmiöihin liittyy myös tietynlaista malmimineraalien rikastumista, josta meillä on hyvänä esimerkkinä O tanmäen rautamalmiin rikastunut vanadiini . germaniumi a, iridiumia, niobiumia sekä löllingiittiä, ( = FeAs 2 , on hyvin arseniikkikiisua FeAsS muistuttava mineraali, jota meillä ravataan mm . Lapillit ja pommit ovat tulivuorenpurkauksessa ilmaan lemäneitä purkaustuottei ta. lamanideja ja mm . Jää kulutti alueen iki vanhaa vuoristoa aiheuttaen maankuoressa isostasiahäiriöitä, joiden perusteella nykyinen Merenkurkun maankohoaminen selitetään. Kokkolan seudun ruliperäi syyteen liittyvät myös lukuisat historiaalisena aolama täällä tapahtuneet maantärähtelyr. Pommien läpimitta on yli 32 mm ja lapillien 324 mm. Ennusteiden mukaan tulee ihmisen vapaa-aik., lisääntymään lähivuosikymmeni nä erittäin huomattavasti . T odellisuus on roinen. jr, siten sruula ihmiset kiinnusttt11tarm asiasta sekd ttttki111arm sitd. Huokoset täyttyisil(i vät kal lioperän kosteuden mukana kulkevilla mineraaleilla jo 200 000 500 000 vuoden ai kana, kuten on tapahtunut Lappajärven dasiitille. Mui ta vastaavi a vul kaan isia löytöjä on tehty Kes ki Pohjanmaalla mm
JULISTEITA Luonnonsuojeluvuosi 1970 Luonnonsuojelu vuoden neliväriset yhteispohjoismaiUnioninkatu 40 A set julisteet on laatinut taiteilija Erik Bruun (»Suojele Helsinki 17 vesiä», »Pois turha melu», »Pidä luonto puhtaana», Puh. Julisteita (myös ruotsinkielisinä) on saatavissa rajoitettu määrä. Jukka Veistolan DDT-julistetta (DiDiTyy) saa tilata Akateemisesta Raittiusliitosta, Laivurinrinne 1 A, Helsinki 12, puh. Tilattavissa Luonto-Liitosta. »Anna niiden elää») . 66 39 77 ja 66 00 56. Sarjat voi tilata osoitteesta: Dia-Studio, Kaisaniemenkatu 1 C, Helsinki 10, puh. Luonnonsuojelutilaisuuksien järjestäjille: Luonnonsuojeluvuoden tilaisuuksia varten on saatavissa aineistoa luonnonsuojelun eri aloilta: ARTIKKELEITA Monisteita, eripainoksia, esitelmiä ym. SAASTAMONISTE, ILMAMONISTE Nämä Luonto-Liiton monisteet sisältävät tiivistä tietoa saastumisasioista. VALOKUVIA Luonnonsuojeluvuoden valokuvakilpailun kuvista muodostettu arkisto on tarvitsijoiden käytettävissä Luonnonsuojeluvuoden 1970 toimistossa. Kukin sarja esitteineen maksaa 35 mk + postikulut. NÄYTTELY Näyttely, johon kuuluu 12 isoa arkkia, valmistuu painosta maaliskuun alkupuolella. Kyösti Variksen suunnittelutoimiston maapalloaiheisia luonnonsuojelujulistei ta (»Pallo on nyt meillä», »Ihminen, älä pilaa ilmaa», »Ihminen, älä melua tyhjästä», »Ihminen, älä laske veteen» ) on · saatavissa maksutta rajoitettu määrä. 61 401/191 ja 129. Kuvien käytöstä maksaa käyttäjä _korvauksen suoraan kuvaajille. Hinta 15 m~ , pohjustettuna 50 mk. Kukin arkki on omistettu yhdelle luonnonsuojelun erityisongelmalle (esim. Näyttely voidaan tilata myös pahveille pohjustettuna. DIAPOSITIIVISARJO JA Maaliskuun aikana valmistuu neljä luonnonsuojeluaiheista diapositiivisarjaa; joiden poh_jana on käytetty Luonnonsuojeluvuosi 1970:n valokuvakilpailun kuvia: vesiensuojelu ilmansuojelu perinteellinen luonnonsuojelu maisemansuojel u Kuhunkin sarjaan kuuluu 20 kehystettyä väridiapositiivia sekä 8-sivuinen esite, joka on niin perusteellinen, että sen ja kuvien pohjalta voi asioihin ennestään perehtymåtönkin henkilö pitää esim. 11 143. Sekä mustavalkoisia että värikuvia luonnonsuojelun eri aloilta. Saatavissa joko suomentai ruotsinkielisin tekstein varustettuna. FILMEJÄ Luonnonsuojeluvuoden toimistosta annetaan tietoja saatavissa olevista luonnonsuojeluun liittyvistä filmeistä (vuokraamo ja hinta). Hinta 8 mk + lähecyskulut. esitelmän. Toimisto ei välitä tilauksia, Kevään aikana valmistuu samanlaisia sarjoja muilvaan ne on tehtävä suoraan vuokraajille. Tilattaessa pyydetään ilmoittamaan, miltä luonnonsuojelun osa-alueelca aineistoa toivotaan. Vesiensuojelun neuvottelukunnan julistetta (»Suojele vesiä kansallisomaisuutta») on saatavissa maksutta. Postikulut maksaa tilaaja. Hinnat 1 mk (Saastamoniste) ja 50 p (Helsingin ilman saastuminen ja ilmansuojeluohjelma) + postikulut. takin luonnonsuojelun aloilta. vesi~nsuojelu, soidensuojelu, linrujensuojelu jne). on saatavissa maksutta Luonnonsuojelu vuosi 1970: n toimistosta
Itä-Lapin kansallispuiston rauhoitus on toteutettava. 29 B 22, H:ki 18) Ilmoittaudun luonnonsuojelupäiville 21.-22.3.1970 Varaan __ pääsylippua KOM-teatterin 1 uonnonsuojeluiltaan Nimi: _______________________ _ Osoite: _________ ~. mennessä liiton toimistoon Lapinlahdenk. SDP:LLÄ ON LAAJIN JA YKSITYISKOHTAISIN LUONNONJA YMPÄRISTÖNHOITO-OHJELMA SUOMESSA Johtavina periaatteina ohjelmassa ovat: Luontoa ja ympäristöä on suojeltava, hoidettava ja käytettävä siten, että kansalaisten tasaarvo toteutuu ja mahdollisuudet valinnanvapauteen säilyvät. Luonnonvarojen liikakäytön ja saastumisen aiheuttamia kustannuksia ei saa siirtää nuorison eikä tulevan sukupolven maksettaviksi. 14) (palautetaan 19.3. vain sosialidemokratia voi lopettaa ihmisen ja luonnon riiston ILMOITTAUTUMISLOMAKE (katso lähemmin s. Luonnonhoitovirasto on perustettava ja luotava luonnonja ympäristönhoidon piirija pai kallishallinto. Project Aqua-, Project Marja Project Telmaohjelmien mukaiset rauhoitussuunnitelmat on toteutettava Suomen osalta. Metsien ryöstöhakkuut koko maassa ja etenkin Pohjois-Suomessa on lopetettava. Oikeus luonnossa tapahtuvaan virkistäytymiseen ei saa olla riippuvainen maanomistuksesta. SDP:N VAATIMUKSIA : Luonnonsuojelulainsäädännön johtavaksi periaatteeksi on otettava luonnon tasapainon säilyttäminen. Yhteisiä luonnonarvoja ei saa tuhota yksityisen edun saavuttamiseksi