A J A T U K S IA K Ä V E LY S TÄ . 9 IRTONUMERO 10,90 € Mitä kelo kertoo metsästään ja miksi mänty keloutuu. SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI. K U M M A T K O K E E T K E R T O V A T . K E LO P U IT A T U T K IM A S S A . Kävelyn filosofia Vaelluksella yhdistyvät luonnon ja kävelyn terveysvaikutukset. Kelopuun arvoitus TRYFFELEITÄ ETSIMÄSSÄ Suomi on tryffelimaa Hangosta Utsjoelle – jos osaa etsiä. 2025 S U O M E N LU O N T O 9 | 2 2 5 K U U K K E LI V A R U S TA U T U U TA LV E E N . M IT E N H IL LI TÄ H A LP A P A K E T T IT U LV A A . Kävelyn filosofia Vaelluksella yhdistyvät luonnon ja kävelyn terveysvaikutukset. 9 2025 2025 2025 2025 miksi mänty keloutuu. Silloin kummalta näyttävä koe voi auttaa. T R Y F F E LI H A R R A S TA J IE N M A T K A S S A . Kekseliäitä kokeita Luonto on joskus vaikea tutkittava
Kirkas jää päästää yhä auringonsäteet pohjalle asti. KAUNIS järvenpohjukka Juvan Särkämäisellä on saanut pakkasöiden jälkeen jääriitteen. Matalan poukaman pohjakasvit ja talvehtivat sammakot saavat vielä muistutuksen valosta ennen kuin jään päälle tuiskuava lumi peittää ne rauhoittavaan pimeyteen. KAUNIS järvenpohjukka Juvan Särkämäisellä on saanut pakkasöiden jälkeen jääriitteen. Kirkas jää päästää yhä auringonEnnen pimeyttä TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA HARRI HAKALA
Kovakuoriaisten määrä putosi 24 % ja hämähäkkien jopa 67 % lehdettömiksi hoidetuilla alueilla. vuosikerta Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi ja Anna Tuominen Verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. Sanja Hakala kirjoitti pudonneista lehdistä juttusarjassaan Arkiluonnon aarteita (Suomen Luonto 8/2024) osuvasti näin: ”Lehtien tarina ei lopu niiden kuolemaan. TIETOISUUS pihojen merkityksestä lähiluonnon monimuotoisuudelle on kasvanut, mutta joidenkin on yhä vaikea sietää luonnon näennäistä epäjärjestystä. Paranisiko sietokyky, jos puiden pudottamien lehtien tietäisi olevan todella tärkeitä ja tarpeellisia luonnon kiertokulussa. PUDONNEIDEN LEHTIEN POISTAMINEN koealoilta pienensi keväällä kuoriutuvien ja heräävien niveljalkaisten, eli hyönteisten, hämähäkkien ja äyriäisten määrää 17 prosentilla verrattuna alueisiin, joille lehdet oli syksyllä jätetty. Haravointi myös harvensi perhosten monimuotoisuutta 40 % ja perhosten runsautta peräti 45 %. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna. Niiden laskeutuminen maahan on se hetki, josta monen muun eliön kultaiset päivät vasta alkavat.” LEHDET TARJOAVAT ruokaa ja suojapaikkoja isolle kirjolle hyönteisiä, hämähäkkejä, siiroja, tuhatja lkaisia ja lieroja. M E R J A PA A K K A N E N E LI N A J U V A E LI N A J U V A Lehtien jättäminen sijoilleen on hyväksi luonnolle ja helpottaa myös pihan hoitoa.. Luonnonystävän ykkösmedia 84. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 RUSKA ALKAA HIIPUA jo Etelä-Suomessakin, ja piakkoin puut pudottavat viimeisetkin karamellivärein kirjaillut lehtensä. PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi Kun saapui syys ja lehdet puiden Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi Tilaa digi: suomenluonto.fi/digi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto ENERGY G R E E N Lehtien jättäminen sijoilleen on paitsi hyvä luonnolle, helpottaa myös pihan hoitoa. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. Erityisesti perhosten ja loispistiäisten lajisto ja runsaussuhteet muuttuivat merkittävästi. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. USA:n itärannikolla Mary landissa tehdyssä tutkimuksessa (Science of the Total Environment 2025) tutkijat Max Ferlauto ja Karin T. MIETIPÄ NÄITÄ ennen kuin tartut haravaan tai lehtipuhaltimeen. HYÖNTEISTEN, HÄMÄHÄKKIEN, tuhatjalkaisten ja siirojen vähenemisellä on ympäristölle merkittäviä haitallisia seurauksia, sillä niillä on ekosysteemeissä monta tärkeää roolia esimerkiksi pölyttäjinä, tuholaisten kantojen säätelijöinä sekä lintujen ruokana. Burghardt totesivat syksyisen lehtien haravoinnin heikentävän merkittävästi pihoilla ja nurmialueilla elävien hyönteislajien talvehtimismenestystä. Vielä puussa ollessaan värikkäät lehdet luovat syksyn tunnelmaa, mutta maahan pudottuaan niistä tulee monen mielestä epäsiisteyttä lisääviä ”roskia”, jotka pitää kiireen vilkkaa haravoida tai puhaltaa pois hoitonurmia sotkemasta. Vastikään on saatu lisää tutkimusnäyttöä pudonneiden lehtien merkityksestä pihojen eliöstön monimuotoisuudelle. Voisitko oppia sietämään pihasi luonnonmukaisuutta, jopa näkemään siinä kauneutta
Kuukkeli kerää ruokavarastoja loppukesästä myöhäiseen syksyyn. 30 Miten halpapakettien tuontia Kiinasta voisi hillitä. Kolme asiantuntijaa vastaa kysymykseen. Se ei pullauta itiöitään ilmaan, vaan kertoo maan alta tuoksullaan olevansa kypsä. Miten ne syntyvät – ja onko niitä enää jatkossa. Luontokuvaaja Jorma Luhta on seurannut tämän kiehtovan varislinnun elämää pitkään. Mitä ehdottavat pääjohtaja, kulutustutkija ja psykologi. Kuukkeli kerää ruokavarastoja 14. 24 Hassuja kokeita, tärkeitä tuloksia Miksi opiskelijoita palkattiin kävelemään kohti nukkuvaa karhua. KANSIKUVA RITVA KOVALAINEN Sisällys 9/2025 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Jenni Lehtimäki 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Emmi Itäranta 65 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Voiko orava syödä hevoskastanjaa. 38 Villejä tryffeleitä etsimässä Tryff eli on sieni. Vastauksia sivuilla 44-53. Entä miksi kimalaisille opetettiin värejä. suomenluonto.fi 5 Kelot kuuluvat suomalaiseen metsään. 44 Ikihongan arvoituksellinen kohtalo Miksi ja miten jostain männystä tulee kelo ja toisesta ei. 32 Askeleet luonnon ymmärtämiseen Kari Kovalainen lähti vaellukselle pohjoiseen pohtimaan kävelyn hyötyjä. Kävimme tryff eliretkellä harrastajien ja koirien kanssa. J O R M A LU H TA 14 Kuukkelin syksy Kuukkeli on yhä leimallisemmin Lapin lintu. Lue Jorma Luhdan raportti Ylläksen ja Itä-Lapin kuukkelien syyselämästä
Kuva: Maria Kuortti-Katris, Räikkölä, Imatra 18.10.2025. Tuntui kuin olisin kävellyt unessa. 6 suomenluonto.fi. Pakkasyön jälkeen sumuverho kietoi kaiken pehmeäksi ja epätodelliseksi. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! TOIMITTANUT ANNAKAISA VÄNTTINEN Kuin unessa Aikaisin aamulla olin koirieni kanssa kävelyllä hiljaisella mökkitiellä. 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja TOIMITTANUT ANNAKAISA VÄNTTINEN Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion
Olin tavannut tämän yksilön jo kesällä. Taistelu ruokajonossa . Ensikuura . Aamun kuvausreissulla sain napattua kuvan vanhasta tutusta repolaisesta. Kuva: Vili Lindegren, Salo 17.10.2025. Sydämellinen muurahaispesä ?. suomenluonto.fi 7 suomenluonto.fi 7. Pakkasyöt saapuvat ja pukevat maan kauniiseen morsiusasuun. suomenluonto.fi 7 Syyspukuinen kivi ?. Kuva: Johanna Lempinen, Kajoo, Juuka 18.10.2025. Ensikuuran päiviä Pohjois-Karjalassa. Pähkinähakkien nahistelua pähkinöistä. Olin poimimassa karpaloita Sodankylän Viiankiaavalla, kun törmäsin tähän ihanaan muurahaispesään. Mieltä lämmittävää ympäristötaidetta muurahaisilta! Kuva: Kaarina Timonen, Sodankylä 10.10.2025. Kuva: Johanna Lempinen, Kittilä 2.10.2025. Luonnon kauneutta on kaikkialla. Kuva: Jarmo Suonkanta, Sipoo 11.10.2025. Kettu piilossa . Kiven pinnasta löytyi kaunis maailma
Hoitolassa lintu olisi todennäköisesti kesyyntynyt liikaa talven aikana. Lintuhoitolan toinen perustajajäsen Ari-Pekka Auvinen ryhtyi selvittämään, voisiko linnun viedä Espanjaan, missä talvehtii joitain sen lajitovereita. ENSILUMI satoi Suomessa tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään. AT Kuinka kauan voidaan puhua vahingoista ja yksittäistapauksista. PA U LI IN A R A U T IO Mustahaikaroita nähdään Suomessa joitain yksilöitä vuodessa. Myös syntyvien kuuttien määrä on kasvanut viime vuosina. Arvio on kasvanut viime vuodesta 35 yksilöllä. AT Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Siellä lintu saa mukaansa gps-paikantimen, jolla sen matkaa voidaan jatkossa seurata. Saimaannorppia on nyt jo yli 500 TUOREEN KANTA-ARVION mukaan saimaannorppia on tänä vuonna jo 530, tiedottaa Metsähallitus. Hän peräänkuuluttaa metsäalalle tarkempaa valvontaa ja sanktioita, jotta luonnon köyhtyminen ja hiilinielujen heikkeneminen voidaan pysäyttää. Saimaannorpan pesimäalueet ovat laajentuneet erityisesti Puruvedellä ja Suur-Saimaalla. Hoitolaa pyörittävä Pauliina Rautio kertoo, että eläimien siirtämistä koskevat tarkat säädökset, mutta niissä ei ole huomioitu luonnonvaraista eläintä, joka aiotaan vapauttaa. Havaituista syntyneistä kuuteista 85 prosenttia käytti niitä suojanaan. Byrokraattiset ja logistiset pulmat ratkottiin sinnikkäällä työllä, ja apua saatiin myös vapaaehtoisilta. Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN. Haraldiksi nimetty haikara lensi 12.10. J O U KO K U O S M A N EN Luontotoimittaja ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi kommentoi uutisia sertifikaattien ja lakien vastaisista hakkuista Instagramjulkaisussaan. lentokoneella Espanjaan. Vapaaehtoisten jäälle kolaamat apukinokset sekä keinopesät ovat tärkeä tuki norpille vaikeina talvina. Tänä vuonna kuutteja syntyi 114, kun kymmenen vuotta sitten tavanomainen määrä oli noin 80. Se kuntoutui Oulussa Pihalinnun lintuhoitolassa, mutta oli jo pahasti myöhässä syysmuutolta, eikä sitä siksi voitu vapauttaa löytöpaikalleen. Kannan kasvua hidastavat lisäksi kuolemat kalapyydyksiin. 8 suomenluonto.fi Suomeen eksynyt mustahaikara pääsi syysmuutolle lentokonekyydillä TORNIOSTA LÖYTYI syyskuussa nälkiintynyt, nuori mustahaikara. Ilmatieteen laitos kertoo, että tilastojen mukaan ensilumi saadaan tyypillisesti jo syyskuussa. Pesäpoikaskuolleisuus on viime talvina ollut viidenneksen luokkaa, kun hyvänä talvena se Metsähallituksen mukaan olisi noin 10 prosenttia. Leudot ja vähälumiset talvet ovat vuosi vuodelta paheneva ongelma jäällä pesivälle saimaannorpalle. 8 suomenluonto.fi 16.10. Ensilumen määritelmä täyttyi Kilpisjärvellä, kun lunta oli enemmän kuin senttimetri aamukuudelta koordinoitua yleisaikaa (UTC). Kuluvana vuonna niitä on löytynyt kahdeksan
suomenluonto.fi 9 Talvijuurekkaan satokausi alkaa, kun syksy on jo pitkällä. Talvijuurekkaat ovat lajiryhmä, mihin viittaa tieteellisen nimen perässä usein käytetty coll. Talvijuurekkaan levinneisyys kattaa koko Suomen. Viljelty versio löytyy kaupasta japaninkielisellä nimellä enokitake. Heltat ovat valkoiset tai kellertävät ja itiöpöly valkoista. Talvijuurekkaat FLAMMULINA VELUTIPES COLL . KUUKAUDEN LAJI T H H E S L M J H E S SATOKAUSIKALENTERI H M T K suomenluonto.fi 9 Lakki on 2–5 senttiä leveä, limainen ja kellanoranssi, keskeltä ruskea. Myrkkynääpikän jalasta erottuu vaaleaa hahtuvaa ja helttojen suojusjätteestä jäänyt rengas. Se voi kasvaa myös elävällä puulla. Lakki laakenee kun sieni kasvaa. Ryhmän lajien tarkka määrittely on vaikeaa ja tuntomerkit mikroskooppisen pieniä. ÄLÄ HAKSAHDA MYRKK YNÄ ÄPIKK Ä ÄN Talvijuurekas voi muistuttaa myrkkynääpikkää, mutta nääpikän itiöpöly on ruskeaa. Värin voi testata laittamalla lakin yöksi alassuin värillisen paperin päälle. -lyhenne. Keittiössä sienestä hyödynnetään vain lakit. Se kestää hyvin pakkasta, joten sitä saattaa päästä keräämään vaikka läpi talven. Jalan tyvi on tumman nukan peitossa ja tummuu edelleen sienen ikääntyessä.. Niitä talvijuurekkaalta ei löydy. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA HENRI KOSKINEN / VASTAVALO Nimensä mukaisesti talvijuurekkaat jatkavat satokauttaan pitkälle talveen. Yleisin se on Etelä-Suomessa. Talvijuurekkaat ovat herkullisia ruokasieniä. Talvijuurekkaan löytää usein lahoavalta lehtipuulta, usein pajuilta
Sudenmetsästys ollaan toteuttamassa alueellisena kiintiömetsästyksenä. Riskinä on alfayksilöiden ampuminen. ”Mutta siihen pyritään puuttumaan metsästysajalla ja tarkemmalla alueellisella kiintiöllä.” Tälläkin hetkellä vahinkoa aiheuttavia susia voi metsästää Suomessa poikkeusluvilla. 10 suomenluonto.fi LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE suomenluonto.fi SUDEN kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistava hallituksen esitys lähetettiin syyskuun lopulla lausuntokierrokselle. Kanta oli kasvanut edellisvuodesta lähes 40 prosenttia painottuen Länsi-Suomeen. Kun kiintiö tulisi täyteen, metsästys pitäisi lopettaa. Lumiaron mukaan asiassa on edetty täysin väärässä järjestyksessä. ”Sudenmetsästyksen aloittaminen on ennenaikaista”, sanoo suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta. Maaja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on kertonut esittävänsä, että metsästys alkaisi ensi vuoden alusta. Luke julkaisi suden tuoreen kanta-arvion syyskuun lopussa. Siinä eri alueille annettaisiin tietty määrä sudentappolupia. Lakimuutos voi viedä valitusoikeuden susien metsästysluvista Susikannan perinnöllisen monimuotoisuuden säilyminen herättää huolta. TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA LASSE KURKELA . Sen mukaan Suomessa oli viime maaliskuussa todennäköisimmin 430 sutta ja 76 susireviiriä. Hallituksen linjaus tehtiin ennen kanta-arvion, suotuisan suojelutason ja hoitosuunnitelman päivityksen valmistumista. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että suden kannanhoidollinen metsästys toteutetaan todennäköisesti pitkälti samalla tavalla kuin karhulla poronhoitoalueella. Niemi myöntää riskin. Karhunpyyntikiintiöt ovat jaettu itäiseen ja läntiseen alueeseen. Tällöin lauma hajoaa ja nuoria susia voi päätyä pihoille ruokaa etsimään. Näin kävi, kun kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015–2016. Hallinto-oikeus on aikaisemmin asettanut monet kannanhoidolliset suurpetoluvat toimeenpanokieltoon. Metsästystä ei pystytä kuitenkaan kohdistamaan tiettyihin yksilöihin, jolloin riskinä on alfayksilöiden ampuminen. ”Tässä päätettiin ensin, että metsästys tulee, riippumatta susikannan koosta ja viitearvotyön julkistamisesta”, Lumiaro sanoo. Nyt. Hallitus linjasi sudenmetsästyksen aloittamisesta jo kesällä, kun EU oli laskenut suden suojelutason täysin suojellusta suojelluksi. Suden kohdalla alueet rajataan todennäköisesti huomattavasti tarkemmin esimerkiksi tiettyihin laumoihin. Ministeriön tavoitteena on vähintään 65 suden tappokiintiö
Jäsenmaiden on raportoitava biologisesta veden laadusta kolmen vuoden välein ja kemiallisesta laadusta kahden vuoden välein. Metsästyskiintiötä hän pitää aivan liian suurena. Jos metsästys jyvitetään moneen laumaan, susikanta saattaa romahtaa, koska alfa-yksilöitä tulisi ammuttua.” K A A R IN A H EI S K A N EN /S L H A V A IN TO K IR JA Vesiensuojelusta syntyi sopu Lintujen väheneminen kiihtyy suomenluonto.fi 11 Alli. Viitearvossa ei ole huomioitu Suomen susikannan perinnöllisen monimuotoisuuden turvaamista. LAURI LINDBOHM Niemen käsityksen mukaan alueellisista susikiintiöistä ei voisi valittaa. Pintavesissä tilanne on toinen. Yhdeksän vuotta sitten luku oli 44 prosenttia. Päätös käy vielä lopullisesti hyväksyttävänä parlamentissa ja EU:n ministerineuvostossa. Vuosittain kiertelevistä suurharvinaisuuksista kiljuhanhi, turturikyyhky, kiljukotka ja punajalkahaukka saattavat poikkeuksellisesti joskus pesiäkin Suomessa. Ministeriö kertoi myös, että alustavana tavoitteena on ampua ensi talven metsästyskaudella vähintään 65 sutta. Suomen pohjavesien kemiallinen tila on pääosin hyvä. Yksikään tutkituista vesistöistä ei vuonna 2020 tehdyssä luokittelussa ollut kemiallisesti hyvässä kunnossa. Näiden varsinaisten uhanalaisten lisäksi neljätoista maassamme tavattavaa lajia on luokiteltu globaalisti silmälläpidettäviksi, ja niistä noin puolet on arktisia läpimuuttajia. Arvon pitäisi olla yli 500. Tämä alkaa näkyä jo karhukannan käyttäytymisessä ja sitä kautta vaarantaa myös ihmisten turvallisuutta. suomenluonto.fi 11 MAAILMAN lintulajeista yli kuudenkymmenen prosentin populaatio pienenee. PERTTI KOSKIMIES EUROOPAN ympäristökeskuksen julkaisemasta raportista käy ilmi EU:n jokien, järvien ja rannikkovesien huono tila: yli kuusikymmentä prosenttia vesistöistä on ekologisesti heikossa kunnossa. Sen jälkeen jäsenvaltioilla on joulukuuhun 2027 asti aikaa saattaa se voimaan. Suotuisan suojelutason viitearvoksi määritettiin 273 sutta. Väheneminen kiihtyy, ja maailman linnuista on BirdLife Internationalin lokakuisen raportin mukaan uhanalaisia jo 11,5 prosenttia. ”Jos susia ammutaan lauma kerralla, sen merkitys ei ole niin suuri. EU:n jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät syyskuussa sopuun vesipuitedirektiivin, pohjavesidirektiivin ja ympäristönlaatunormidirektiivin päivityksestä. Pintavesistä löytyy esimerkiksi elohopeaa ja palonestoaineina käytettyjä PBDE-yhdisteitä. ”Luontojärjestöt ovat aika laajalti onnistuneet estämään tarvittavan suurpetojen metsästyksen. Tavoitteena on parantaa vesien ekosysteemien tilaa ja suojella kansalaisia terveyttä saastuttavilta kemikaaleilta. […] Emme halua, että suden kohdalla, joka on näin merkittävässä kasvussa, syntyy samanlaista tilannetta.” Lokakuun alkupuolella maaja metsätalousministeriö tiedotti Suomen susikannan olevan suotuisalla suojelutasolla Tunturi-Lapin eteläpuolella. Lumiaro kritisoi molempia päätöksiä. Suomessa maailmanlaajuisesti vaarantuneista lintulajeista pesivät vuosittain alli, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku ja jänkäsirriäinen sekä parhaina sopulivuosina tunturipöllö. Aikaisemmin vaarantuneeksi määritelty pohjansirkku luokiteltiin nyt globaalisti silmälläpidettäväksi ja punakylkirastas elinvoimaiseksi lajiksi. Direktiiveihin päivitettiin vesistöille haitallisten aineiden ja kemikaalien listat sekä raportointivelvollisuus. Lisäksi täällä liikkuvat säännöllisesti arktisiin läpimuuttajiin kuuluvat allihaahka, tundrakurmitsa, kuovisirri ja pikkukajava
12 suomenluonto.fi KARHUKAISET ovat mikroskooppisen pieniä selkärangattomia, joita elää kaikkialla maailmassa. Hyvin pienialaisetkin muutokset vaikuttavat karhukaisten esiintymiseen ja siksi niille sopivan elinympäristön piirteiden ja monimuotoisuuden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Vaikka karhukaiset sitkeitä ovatkin, kaikki lajit eivät kestä kaikenlaisia olosuhteita. Erityisen ongelmallista niille oli ojittaminen, eikä ojituksen jälkeen edes ennallistaminen tuonut kelvollista ympäristöä takaisin kovin nopeasti. Vaikka maamme suot ovat muuten melko hyvin tutkittuja elinympäristöjä, karhukaislajiston vaihtelua suotyyppien välillä ei ole selvitetty aikaisemmin lainkaan. Karhukaisten esiintymistodennäköisyys oli sekä ojitetuilla soilla että 11–16 vuotta aikaisemmin ennallistetuilla soilla alhaisempi kuin luonnontilaisilla soilla. Onpa niitä lähetetty kansainväliselle avaruusasemallekin. Mäenpään tutkimusten mukaan soiden karhukaisyhteisöissä on eroja. Karhukaiset ovat tunnettuja kestävyydestään, sillä ne sietävät lepotilassa äärimmäisiä lämpötiloja ja kuivuutta. 12 suomenluonto.fi Karhukaiset ovat kooltaan noin 0,1–1,2 millimetriä. Karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeillä esimerkiksi sammallajiston ja soiden käsittelyn mukaan. Se kuitenkin tiedetään, että muulloin kuin lepotilassa ollessaan ne kaipaavat ympärilleen vettä. Nyt Nyt Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVAT JUKKA KANGAS / VASTAVALO JA SHUTTERSTOCK TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI MARI PIHLAJANIEMI MARI PIHLAJANIEMI KUVAT JUKKA KANGAS / VASTAVALO JA SHUTTERSTOCK Karhukaisetkin kärsivät soiden ojituksista S H U T T ER S TO C K. Karhukaisten ekologia ja elinympäristövaatimukset tunnetaan edelleen huonosti. Hennariikka Mäenpää Jyväskylän yliopistosta tutki tuoreessa väitöskirjassaan Suomen soiden karhukaisia. 3D-kuvitus. Ne muodostavat oman pääjaksonsa Tardigrada. Joukossa on monenlaisia lajeja aina leviä syövistä kasvissyöjistä toisia karhukaisia syöviin lihansyöjiin. Suomen soiden karhukaiset osoittautuivat herkiksi häiriöille
Koehenkilöt valitsivat vapaasti oleskelupaikkansa ja tarkkailivat puutarhaa kaksikymmentä minuuttia. Toinen kolmasosa kiinnitti huomiota rakennuksiin, polkuihin, penkkeihin sekä ruohonleikkureiden ja liikenteen ääniin. JESSICA HAAPKYLÄ Luonto parantaa, kun siihen kiinnittää huomiota. Sameat vedet saattavat tukkia fi ltterit, ja haitata UV-säteilyn kohdistumista eliöihin”, selittää Outinen. Tulosten perusteella tutkijat ehdottavat, että luontokohteissa kannattaisi opastaa kävijöitä tarkkailemaan luontoa entistä ponnekkaammin. Kaikkein tehokkainta piiloutuminen oli hämärissä sekä silloin, kun samaa strategiaa ei käyttänyt liian moni muu. Siksi painolastivesien käsittely on tärkeää. Kolmannelle ryhmälle ei annettu ennakko-ohjeita. MP SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN tutkija Okko Outinen selvitti Helsingin yliopistoon tekemässään väitöskirjassa Itämeren vieraslajien seurantaa, arviointia ja hallintaa. S H U T T ER S TO C K H EI K K I V A S A M IE S Vaaleaolkiyökkönen.. Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana Helsingin yliopiston tutkijoita, selvitti hyönteisten värityksen määräytymistä ja eri strategioiden toimivuutta kuudella mantereella keinotekoisten perhosten avulla. Käsittelyn tehostamisen lisäksi painolastivesien valvontaa tulisi parantaa. Kokeissa selvisi, että saalistajat ratkaisevat sen, mikä taktiikka missäkin kannattaa: Piiloutuminen toimi ärhäkkää varoitusväriä paremmin ympäristöissä ja tilanteissa, joissa petoja oli paljon ja saalista niukasti. Ensimmäisen ryhmän ihmiset raportoivat voimakkaammin kohentuneesta mielialasta ja levollisuudesta kuin muut. Painolastivesien käsittelyä voidaan parantaa tiukentamalla laitteistojen testausvaatimuksia. Erilaisten värien takana on joko tarve piiloutua tai pyrkimys viestiä olevansa syötäväksi kelpaamaton. Suuret satamat ja huvivenesatamat ovat tärkeitä paikkoja uusien vieraslajien havaitsemisessa. ”Laitteistot eivät aina toimi, koska luonnonvedet ovat paikoin sameampia kuin vedet, joilla laitteiden toimintaa on testattu. Paras tapa suojautua syömiseltä vaihtelee pohjolasta tropiikkiin asti sen mukaan, millainen petoyhteisö paikalla elää. KUN IHMINEN kiinnittää ulkoillessaan erityistä huomiota luontoon, hänen stressinsä lievenee ja mielialansa kohenee enemmän kuin keskittymällä ihmistekoisiin kohteisiin. Vieraslajit leviävät useimmiten laivojen painolastivesien ja -sedimenttien välityksellä sekä kiinnittyneinä alusten runkoon ja muihin vedenalaisiin rakenteisiin. Löydös päti ympäri maailmaa. PERTTI KOSKIMIES A N N A T U O M IN EN suomenluonto. Sen jälkeen heiltä tiedusteltiin, mitä aisteja tarkkailun aikana virittyi, ja millaisia tunteita huomiot herättivät. ELIÖIDEN väritykseen vaikuttaa yleisesti kaksi erilaista luonnonvalinnan ohjaamaa strategiaa. suomenluonto.fi 13 50% laivoista VÄ ITÖSKIRJATUTKIMUKSESSA vain noin puolet yli 200:sta Itämerellä tutkitusta aluksesta käsitteli painolastivetensä niin, etteivät vedet sisältäneet liikaa eläviä eliöitä kansainvälisen painolastivesiyleissopimuksen raja-arvoihin verrattuna. Kävijöistä kolmasosaa pyydettiin keskittymään kasveihin ja niiden väreihin sekä tuoksuihin, eläimiin, lintujen ääniin ja virtaveden solinaan. Tarkkaile luontoa – voit paremmin! Painolastivedet avainasemassa vieraslajien torjunnassa Itämerellä Kumpi on parempi, varoitusvai suojaväri. Uusi todiste tästä saatiin tutkimuksesta, jossa 79 koehenkilöä vieraili kasvitieteellisessä puutarhassa Lontoon lähellä
Tämä voi toistua vähintäänkin satoja kertoja päivässä. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi Mustikanpoiminnassa kuukkeli liitää varpujen yllä, sieppaa marjan nokkaansa ja viuhtoo puuhun kätkemään sen. Kuukkelin syksy
Kuukkelin syksy. suomenluonto.fi 15 TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Syksyllä Lapin kuukkelit syövät makkaraa ja mustikkaa – ja rakentavat talvivarastoja
Siihen riittääkin tilaisuuksia, sillä suositun reitin varrella vaeltajia kulkee päivittäin satamäärin. . Vakavampaa kinaa syntyy suosittujen retkipolkujen taukopaikoilla, missä useampi perhe kohtaa toisensa.. Rääkäisyt, vihellykset ja pieni nahistelu kuuluvat asiaan. Moni niistä ei koskaan matkusta kahta kilometriä etäämmälle synnyinmetsästä. L . 16 suomenluonto.fi Lapsiperhe patikoi kansallispuiston retkipolkua, saapuu laavulle ja virittelee tulipaikkaan nuotion. Ylläksen seudun kuukkeleista tiedetään paljon enemmän kuin muista lajitovereista. Kun eväspaketti kaivetaan esille, kaikki pomppivat tai liitävät lähemmäksi. Syksyllä kuukkelit liikkuvat pariskuntina tai poikasperheinä. Kun se on kerätty täyteen, lintu räpistää korkealle oksalle ja etsii sopivan paikan ruokakätkön tekoon. Tavallinen täysi elinikä on kuitenkin kuutisen vuotta. Linturengastaja Pekka Peltoniemi kertoo Länsi-Lapin kuukkeleitten osoittautuneen luultuakin puhtaammiksi paikkalinnuiksi. Peltoniemen mukaan ulkoilijoiden jakamat eväät pidentävät kuukkeleitten elinikää, vaikka moni epäilee päinvastaista. Hetkeä myöhemmin sama lintu palaa hirsilaavulle uuden saaliin toivossa. Vanhimmat rengaskuukkelit ovat varmasti eläneet viisitoistavuotiaiksi. Muutamat aikuisina rengastetut ovat saaneet valkoisia höyheniä otsaan ja silmien ympärille ja lienevät vielä iäkkäämpiä. Joka toinen poikaslintu menehtyy ensimmäisen elinvuotensa aikana. Kaksi, kolme, lopulta tusinainen joukko kuukkeleita. Saatuaan aarteen nokkaansa kuukkeli viuhtoo metsän kätköihin. Käytännössä joka lintu on rengastettu – myös helposti luettavalla värikkäällä lukurenkaalla. Myös jokaisella taukopaikalla asustaa oma, vakituinen kuukkelijoukkonsa. Pisimmillään reissataan kolmisenkymmentä kilometriä. Rohkein hyppää laavukatokselle, ujompi piilottelee oksien takana. Melkein saman tien paikalle liitää lintuja, joiden pyrstö hehkuu oranssia. Kuukkeli nappaa ilmiselvästi mielissään epäterveelliseksi miellettyjä herkkuja. Toistensa rohkaisemina ne sieppaavat herkkupaloja suoraan kädestä. Tuoreen kalan sijaan kylmäsavulohen, pähkinöiden sijaan grillimakkaran. Kuukkelilla on samanlainen venyvä kurkkupussi kuin närhellä. Kuukkelit viheltävät ja naukuvat, rahahtavat hiljaa tai rähähtävät äänekkäästi
suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17
Haluan myös seurata kuukkelin luomusyksyä, jossa mustikka korvaa makkaran ja tatti juuston. Telttani kohoaakin itäisimpään Lappiin Savukoskelle Kemihaaran ja Korvatunturin puoliväliin. . Iltaan mennessä kaikki neljä vähä vähältä kesyyntyvät. Työnnyn ulos, näen neljä kuukkelia, poikasperheen. Joudun kaikki tyynni aloittamaan oman ruokinnan. Nämä Ylläksen seudun ikänestorit ovat syöneet suolaa enemmän kuin moni ihminen. Kuukkelit aloittavat jo elokuun alussa suuritöisen ja elintärkeän talvivarastojen hamstraamisen. Koiras ja naaras ovat samannäköiset.. Kuukkeli on pohjoisten havumetsien viehättävimpiä lintuja. Tiheäpuinen naavakorpi tarjoaa loputtomiin piiloja ruokakätköille ja tarvittaessa kätkee myös siellä elävän kuukkeliperheen. Rasvaiset tuliaiseni maistuvat, mutta vain, jos pidän vähintään viiden metrin turvavälin. Pari aamua myöhemmin kuulen teltan sisään supattelevia vihellyksiä. Tällä kohtaa kämpät, hirsilaavut ja retkeilyreitit jäävät kauemmaksi, ja seudun kuukkelit kohtaavat ihmisiä ehkä muutaman kerran elämässään. Ensi alkuun kuukkeleita ei näy, ei kuulu. Pääsen seuraamaan myös niiden luonnollista ruuan keruuta. Suola ei haittaa kuukkelia. Tämäkin on kansallispuistoa ja tiheimmän kotimaisen kuukkelikannan vyöhykettä. Kuukkelilla on närhen tavoin venyvä leukapussi, . V alokuvaajan näkökulmasta tunnistusrenkain kihlattu kuukkeli ei näytä vapaalta villieläimeltä. Mustikkasato on nyt ylenpalttinen. 18 suomenluonto.fi Rasvaisen ja suolaisen syöttämisestä ei tarvitse murehtia tunnonvaivoja
Tihe ämpi puusto ja runsaammat pedot johdattavat piileskelyyn. Sitä alempaa porot syövät kaiken, mihin metrisen hangen päältä yltävät. Kauan sitten katselin kuukkelin poimivan hillaa samalla taktiikalla. Metsänrajavyöhykkeen eteläpuolella tilanne on jyrkästi päinvastainen. Haperot ne sitä vastoin nokkivat palasiksi leukapussiin ja viuhtovat etupainoisina ylös runkojen ja oksien kätköihin. Erikoisen suosittu on varpuspöllön syyshuuto. Tämä ei kuitenkaan estä kuukkeliporukan huvittelua vihollisten ääniä matkimalla. Läntisellä Pohjois-Pohjanmaalla kuukkelit ovat viimeisen puolen vuosisadan aikana pääosin taantuneet, joskin ajoittain ja paikallisesti myös runsastuneet. S uomen pohjoisimmat havumetsät koostuvat pääosin suojelluista kansallisja luonnonpuistoista sekä erämaa-alueista. Tämän seudun petäjissä roikkuu tummaa luppoa noin parista metristä ylöspäin. Nyt näen niiden liitävän oksalta, sieppaavan lennosta mustikan nokkaansa ja räpistelevän takaisin ylös puuhun. Kuukkelin maine Lapin lintuna johtuukin osin metsätaloudesta. Kanahaukka puolestaan pitää loitolla paljon pahempia kiusankappaleita, kuten näädän, varpushaukan ja keskikokoiset pöllöt, myös pesärosvot närhen ja oravan. suomenluonto.fi 19 johon mahtuu kourallinen marjoja. Kuukkelit aloittavat jo elokuun alussa elintärkeän talvivarastojen hamstrauksen.. Pekka Peltoniemi kertoo Länsi-Lapissa sekä hiiriettä varpuspöllöt tehokkaiksi kuukkelinpyytäjiksi. Kuukkelit käärivät ja sovittelevat ruokavarastonsa useimmiten naavan sisään. Likimain jokainen kuukkelipari pesii kanahaukan naapurina. Myyräkantojen romahtaessa ne etsivät linturiistaa ja tyhjentävät alueensa kuukkelireviirit. Tuskinpa vajaan sadan gramman painoinen kuukkeli on kanahaukalle kovin mieluinen, sillä ulkomitoiltaan saman kokoluokan metsäkanalinnut painavat kymmenkertaisesti. Lisäksi eteläisten kuukkeleitten käytös eroaa melkein kuin kyseessä olisi eri laji. Kanahaukasta on oma vaaransa, jonka vuoksi kannattaa välttää turhaa elämöintiä ja pysytellä kuusivaltaisissa tiheiköissä. Havumetsävyöhykkeen eteläosien kuukkelikanta on riutunut sirpaleiseksi ja harvaksi. Käytännössä koko maapinta-ala on talousmetsää ja naavaiset luonnonmetsät kovin pienialaisia poikkeuksia. Niiden elämää – varsinkin pesimäaikaan – leimaa erityinen viha–rakkaus kanahaukkaan
. Aidot metsätiaiset ja paikkalinnut hömöja töyhtötiainen kätkevät talvivarastoja kuukkelin tapaan. 20 suomenluonto.fi . Joskus pitää naapuriperheelle esittää isoa, komeaa ja pelottavaa.. Ja kuukkelin tavoin ne myös kärsivät sekä yhtäkkisistä kotimetsän avohakkuista että ylipäätään talousmetsien yksipuolisuudesta.