Kirjailija Jenni Räinä peilaa lähteiden tilaa Suomessa. Pitkä matka HAARIKON KANSALLISPUISTOHANKE Saako Etelä-Karjala vihdoin kansallispuiston. Näädän elämää Heikki Willamo yhytti metsiemme kultakurkun. Lähteiden äärellä Kirjailija Jenni Räinä peilaa lähteiden tilaa Suomessa. Lähteiden äärellä Kirjailija Jenni Räinä peilaa Kirjailija Jenni Räinä peilaa Näädän elämää Näädän elämää Heikki Willamo yhytti Heikki Willamo yhytti matka Afrikkaan. KOTKA JA TUULIVOIMA LUKIJOIDEN LUONTOKYSYMYKSET Näin kehrääjä ja haarapääsky selviävät merten ja Saharan yli eteläiselle pallonpuoliskolle. 8 IRTONUMERO 10,90 € MIKSI LUONTOKATO ETENEE. M IK S I LU O N T O K A T O E T E N E E S U O M E S S A . L Ä H T E E T – M E T S Ä N K E IT A A T . H A A R IK O N K A N S A LL IS P U IS T O H A N K E . M A A K O T K A J A T U U LI V O IM A . N Ä Ä D Ä N E L Ä M Ä Ä . 2025 S U O M E N LU O N T O 8 | 2 2 5 LI N T U J E N M U U T T O
Hiljaisuus rauhoittaa ja vahvistaa retkeilijän yksin olon kokemusta. Kun linnut ovat lähteneet ja hyönteiset asettuneet talvisijoilleen, suo pukeutuu oranssinruskeaan. Suo hiljenee TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA MIKA HONKALINNA. SUOMESSA on vielä selkosia, joilla voi vaeltaa kohtaamatta ketään
Lehden Homo sapiens-palstalla sivuilla 54–55 metsäeskarin vetäjä Outi Alhonsalo kertoo kokemuksiaan ulkona luonnossa opettamisesta. NÄIN ON myös Jyväskylän yliopiston vetämän Evoluutiopajat-tiedeja taidekasvatushankkeen näyttelyiden, koulutusten ja opetusmateriaalien kohdalla. Arvon he ansaitsevat. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. TULEVAISUUS jota pyörittävät herkät, tiedostavat, luovat ja hyvät demokratiataidot omaavat nuoret ihmiset on tavoittelemisen arvoinen, ja opettajat ja varhaiskasvattajat tekevät sen puolesta ankarasti työtä. MITEN KAUAS noista päivistä onkaan tultu! Opetustavat ovat kehittyneet huimasti, ja nykyiset sisällöt ovat toinen toistaan inspiroivempia ja toiminnallisempia sekä varhaiskasvatuksessa että biologian koulu opetuksessa. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. Luonnonystävän ykkösmedia 84. Työskentely tapahtuu luonnontieteellistä tutkimusta ja taidepohjaista työskentelyä yhdistellen. Opettajien täydennyskoulutuskurssilla taas perehdytään siihen, millaisia ekosysteemipalveluita maaperäekosysteemit tarjoavat, miten maaperä liittyy planetaariseen hyvinvointiin, ja millainen pedagogiikka auttaisi hylkäämään ihmisen erityisaseman ja herkistyisi sen sijaan monilajiselle suhteisuudelle. PS. vuosikerta Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi ja Anna Tuominen Verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. M E R J A PA A K K A N E N. Esimerkiksi tänä syksynä Espoon kaupunki tekee Villa Elfvikin luontotalossa yhteistyötä Evoluutiopajat-hankkeen kanssa teemalla Mitä on maaperän salainen elämä. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Kaikenlaista kivaa, kehittävää ja aktivoivaa on koko ajan tekeillä. Kokonaisuuteen kuuluu Maaperäläiset-näyttely, kurssi opettajille sekä työpajoja 5.–6.luokkalaisille. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 LUOKKAHUONEEN IKKUNA oli aina tuhruinen. Ihmistä ei vaan ole evoluutiossa rakennettu niin, että kaikki menisi perille vain silmien ja korvien kautta, varsinkaan kolme varttia kestävällä heikosti havainnollistetulla yksinpuhelulla. Kun kasvattajat, tutkijat ja taiteilijat tekevät yhteistyötä, jälki on keholliseen kokemiseen, luovuuteen ja tekemiseen innostavaa. Nämä siis kurssilla opettajille, jotka Evoluutiopajat -hankkeen opetusmateraalien tukemina välittävät tietoa lapsille elämyksellisin keinoin. Jos keskittyminen opettajan unettavan monotoniseen ääneen herpaantui, ikkunat eivät tarjonneet mitään katsottavaa – ei pääskyjä tai puluja, ei edes kauniita pilvimuodostelmia. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. KOULULAISTEN TYÖPAJOISSA tutkitaan muun muassa sitä, minkälaista elämää metsän pohjalla on, ja miten voi luoda yhteyden siihen mitä emme voi nähdä. PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi Biologiaa kaikilla aisteilla Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi Tilaa digi: suomenluonto.fi/digi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto ENERGY G R E E N R II T TA W E IJ O LA / V A S TA V A LO Oppi tarttuu parhaiten kokemusten kautta. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna
suomenluonto.fi 5 Kehrääjä on yölintu myös matkallaan Afrikkaan. 24 Tuulivoimalat ovat petolinnuille riski Miksi tuulivoimalat ovat erityisen vaarallisia erämaissa viihtyville petolinnuille kuten maakotkalle. Monen lähteen luo on jäänyt merkkejä lähteiden tärkeydestä ihmisille. Juttu lintujen muutosta sivuilla 14–23. 46 Aika, jolloin tunsimme lähteemme Kirjailija Jenni Räinä kävi tutkija Iina Eskelisen kanssa lähteen äärellä ja miettii herkkien ja iänikuisten lähteiden tulevaisuutta Suomessa. Kaukomuuttajien matka on haasteita täynnä. Nyt sinne havitellaan kansallispuistoa. Kolme asiantuntijaa vastaa kysymykseen, joka on luontomme kannalta keskeinen. 30 Miksi luontokato etenee Suomessa. Lähteet ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuudenkin keitaina. 40 Kultakurkun paluu Luontokuvaaja Heikki Willamo pääsi seuraamaan näätää sen kotimetsässä. T E IJ A S O IN I 14 Läpi päivän ja yön Haarapääskyn ja kehrääjän tiestä ja tavasta muuttaa Afrikkaan on saatu aivan uutta tietoa. Näin toteutui pitkäaikainen haave. KANSIKUVA DAVID TIPLING / NATURE PICTURE LIBRARY Sisällys 8/2025 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Outi Alhonsalo 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Marko Leppänen 65 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Miksi katon saumoista valuu hunajaa. 32 Viimeinen pala paratiisia Haarikko on säilyttänyt kaistaleen Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajaseudun erämaisuutta. Monen lähteen luo on jäänyt merkkejä 46
Sieniä oli rungolla melkoinen määrä. 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Kuva: Jenna Pitkänen, Helsinki, 11.8.2025.. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Lajilla on hauska nimi, kantonapanahikas. Kuva: Maria Martikainen, Kuopio, 21.9.2025. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja TOIMITTANUT ROOSA ROIVAINEN 6 suomenluonto.fi 6 suomenluonto.fi Nälkäinen jänis Pihalla kasvatetut ruusupavut olivat suurta herkkua vierailevalle jänikselle. 6 suomenluonto.fi Sieniä puunrungolla Kuvassa osa lahoavalla puunrungolla kasvaneista sienistä
suomenluonto.fi 7 suomenluonto.fi 7 Hippiäinen . Aamukaste toi esille erilaisia seittejä lähes joka paikassa. Kuunpimennys . Kurkien lentonäytös . Tämän kudelman rakentajaa ei kuvan perusteella voi tunnistaa. Seittikukka . Tämä parvi oli ruokaillut sänkipellolla. Kuva: Katariina Heikkonen, Turku, 20.8.2025. Tämä pieni pallerohan se hoippui oksilla. Kurjet näyttävät lähtevän matkaan useassa erässä. Kuva: Ari Bungers, Suomenlinna, 8.9.2025. Kuva: Irja Lehtinen, Vesilahti, 23.9.2025.. Kuva: Mari Mur, Helsinki, 7.9.2025. Tällä hippiäisellä oli niin kova ääni, että oli pakko mennä katsomaan mikä niin kovaa ääntä piti. Pilvien takaa vilahti kuu melkein täyden pimennyksen kera, juuri kun meinasin luovuttaa bongailun
Vuoden hyönteinen 2024 oli uhanalainen vuorilaulukaskas. Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Tuulikki Halla kommentoi metsäkeskustelua 17.9. X X X X X X X Xxxxxx. Hankkeeseen osallistui lähes 400 pyytäjää. Haitallisten vieraspetojen voimakas saalistuspaine on yksi tärkeimmistä syistä Suomessa pesivien vesilintulajien taantumiseen. AT Kiistat kertovat metsien tärkeydestä ihmisille ja siitä, että metsiin kohdistuvien käytäntöjen ei koeta aina turvaavan näitä merkityksiä. Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN S H U T T ER S TO C K P ET R I JA U H IA IN EN / V A S TA V A LO Supikoira on kotoisin Itä-Aasiasta.. Ilmastonmuutos auttaa herhiläistä, ja pohjoisimmat havainnot on tehty Kuusamosta. Herhiläinen on vuoden 2025 hyönteinen SUOMEN HYÖNTEISSEURA valitsi ampiaisiin kuuluvan herhiläisen (Vespa crabro) vuoden hyönteiseksi 2025. Hankkeen myötä supikoirakanta saatiin laskemaan useilla pyyntikohteilla, osoittaa Turun yliopiston seurantatutkimus. Herhiläishavainnot ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien, ja viime vuosina laji on runsastunut selvästi, kertoo hyönteisasiantuntija Juho Paukkunen yhdistyksen tiedotteessa. Helmi on ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön ohjelma, jossa kunnostetaan uhanalaisia elinympäristöjä. Valinnalla yhdistys haluaa tuoda esiin Suomen hyönteismaailman monimuotoisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tiedotteen mukaan valinta on ajankohtainen, sillä tänä vuonna herhiläishavaintoja on tehty paljon. Kesällä 2025 pesiä laskettiin noin 280 vähemmän kuin edellisenä kesänä. Se voi pistää, muttei kovin herkästi. Suomen hyönteisseura valitsi vuoden hyönteisen nyt toista kertaa. AT Kamppailu reviiristä voi olla kiivasta. SYKE selvittää hankkeen vaikutusta linnustoon. Sitä ennen laji oli ollut vuosikymmeniä lähes kadoksissa Suomesta. Edelliskesän laskennassa vuonna 2024 kanta oli vielä kasvanut 15 prosentilla. Kanta pieneni yhdeksällä prosentilla. Muista ampiaisista herhiläisen erottaa suuri koko ja punaruskea väri. Pyynti kohdistettiin 72 arvokkaalle lintuvedelle eri puolilla Suomea. 8 suomenluonto.fi 31 910 pesää 8 suomenluonto.fi Supikoirien määrä on saatu laskuun arvokkailla lintuvesillä HELMI-VIERASPETOHANKKEESSA pyydettiin laajamittaisesti haitallisia vieraspetoja, eli supikoiria ja minkkejä. MERIMETSOK A NNA N kasvu Suomessa on taittunut, tiedottaa Suomen ympäristökeskus. Valtioneuvos Matti Vanhasen essee metsäkeskustelun vastakkainasetteluista ja toive ”metsärauhasta” (HS 14.9.) kirvoitti lukijoilta palautetta. Helsingin Sanomien lukijakirjeessä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedotteen mukaan vuosien 2022–2024 aikana hankkeessa metsästettiin noin 11 000 supikoiraa ja yli 2 700 minkkiä
K A R T TA : LA M P IN EN & LA H T I 2 2 1: K A S V IA T LA S 2 2 / H EL S IN G IN Y LI O P IS TO . Puun solujen on kestettävä jopa kymmeniä pakkasasteita jäätymättä rikki. M T K suomenluonto.fi 9 Kun yöt painuvat pakkaselle, kuusi lakkaa yhteyttämästä kevääseen asti. Kasvu päättyy, ja seuraavan kasvukauden silmut muodostuvat. Sitä kasvaa kaikkialla paitsi pohjoisimmassa Lapissa. LEUDON TALVEN HARMIT Ilmastonmuutos vaikeuttaa kuusen talvehtimista. Vaha peittää neulasten ilmaraot talvella ja estää veden haihtumisen. Se kasvaa Padasjoella, ja sen läpimitta on noin 60 senttiä. Tämä hidastaa sen vuosikasvua. Samalla kylmänkestävyys alkaa kehittyä ja paranee yhä säiden kylmetessä. Puu menee syvään lepotilaan. Se kasvaa kuusi. Kuusi Kuusi KUUKAUDEN LAJI T H H E S L M J KUUSEN VUOSIKALENTERI H T H H E S L M J H Kuusi alkaa valmistautua talveen loppukesällä. Suomen pisin luonnonvarainen puu on yli 45 metriä pitkä kuusi. Kuusi siirtää vettä ulos soluistaan, jolloin neste niiden sisällä väkevöityy. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA RIITTA WEIJOLA / VASTAVALO PICEA ABIES PICEA ABIES TEKSTI ANNA TUOMINEN ANNA TUOMINEN ANNA TUOMINEN KUVA RIITTA WEIJOLA / VASTAVALO Kuusi valmistautuu kylmään vuodenaikaan hyvissä ajoin ennen pakkasia. Silmut seuraavan kesän kasvuun ja kukintaan ovat valmistuneet jo loppukesällä. Sitä kasvaa kaikkialla paitsi pohjoisimmassa Lapissa. Syksyn aikana viileät säät purkavat lepotilan, mutta silmujen kehitys alkaa vasta maaliskuun lämmittäessä, jolloin kylmänkestävyyskin heikkenee. Kuusi on männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. Tätä kutsutaan talveentumiseksi. Se kasvaa Padasjoella, ja sen läpimitta on noin 60 senttiä. Näin solut pysyvät talven sulina eivätkä jäädy rikki. Touko–kesäkuussa kuusi näkyvästi kasvaa ja kukkii. suomenluonto.fi 9 Kuusi PICEA ABIES Kuusi ei pudota neulasiaan talveksi. Kuusi ei kuitenkaan pysty käynnistämään yhteyttämistä keskellä talvea eikä siis voi paikata energiavajetta. Kuusi on männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. metriä pitkä kuusi. Hankalat olosuhteet altistavat kuusen muun muassa kaarnakuoriaisille.. Kuusi tarvitsee myös syvän levon, jotta se voi kasvaa ja kukkia keväällä normaalisti. Leudolla säällä soluhengitys kiihtyy ja energiaa palaa
Puolustushallinto ja ympäristöhallinto ovat ennenkin tehneet paljon yhteistyötä erityisesti luonnon monimuotoisuusasioissa”, kertoo ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä. Luonnontilaiset suot ovat paitsi tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle myös hyödyllisiä puolustustarkoituksessa. Suomalaiset virkamiehet aikovat keskustella yhteistyöstä Puolan ja myös esimerkiksi Viron kollegoiden kanssa. Politicon mukaan keskustelut rajaseutujen vettämisestä ovat edenneet Euroopan maista nopeimmin Puolassa. Tavoitteet voivat tukea toisiaan.. Muualla Euroopassa rajaseutujen kosteikoita ja soita on kuivattu paljon maatalousmaaksi, ja peltomaan ennallistaminen aiheuttaa enemmän kiistoja kuin metsien tai soiden ennallistaminen. Metsäisyys, soisuus ja valtion omistamien maiden suuri määrä ovat Suomen etu ennallistamishankkeessa. Soiden ennallistamista on tehty jo vuosikymmeniä, joten meillä on osaamista ja kokemusta”, Haaranen sanoo. Verkkolehti Politico julkaisi taannoin artikkelin, jossa käsiteltiin soiden ja kosteikoiden ennallistamisen yhteishyötyjä puolustusja ilmastotarkoituksissa eri EU-maissa. TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA SEPPO KEMPPAINEN / VASTAVALO . Artikkelissa haastatellun hallinnon ympäristö neuvonantajan Wiktor Kotowskin mukaan Puolan puolustusministeriö haluaa ennallistaa maan itärajalla niin paljon kosteikkoalueita kuin mahdollista. Näillä toimilla voidaan samanaikaisesti rakentaa Puolustus ja luonto hyötyvät rajaseudun ennallistamisesta ennallistamisesta Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä selvittää ennallistamismahdollisuuksia itärajalla. Syys–lokakuussa aloittava työryhmä työskentelee kevääseen asti. Hanke on osa EU:n ennallistamisasetukseen liittyvää kansallista ennallistamisuunnitelmaa. Suunnitelmat aio taan keskittää valtion maille. ”Suomessa myös ollaan edelläkävijöitä ennallistamisessa. Laulujoutsenemo poikasineen kuhmolaisella suolla. Haarasen mukaan ennallistamisen ja puolustuksen keinoina ovat nousseet esille soiden takaisinvettämisen lisäksi kosteikoiden perustaminen ja myrskytuhopuiden jättäminen etenemisesteiksi. ”Luontotavoitteet ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet voivat tukea tässä toisiaan. 10 suomenluonto.fi Nyt Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE suomenluonto.fi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ja puolustusministeriö alkavat yhdessä tutkia itärajan soiden ennallistamisen mahdollisuuksia
Tämä vastaa 12 kiloa jätettä asukasta kohden. ”Pohjaan vajoava ruoka on heikkolaatuisempaa. Tämä koskee niin valmistajia, verkkokauppoja kuin EU:n ulkopuolisia toimijoitakin, jotka tuovat tekstiilejä EU:n alueen markkinoille. Jäsenmaiden on edistettävä syömäkelpoisen, myymättä jääneen ruoan lahjoittamista tai hävikkimyyntiä. Vuosittain syntyvän tekstiilijätteen määrä EU:ssa on noin 12,6 miljoonaa tonnia, mistä vaatteet ja jalkineet kattavat 5,2 miljoonaa tonnia. Mikäli sama trendi jatkuu tulevina vuosina, näemme ehkä muutoksia myös happija suolaisuusdatassa”, sanoo Syken tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi. Sen rahoitus on kuitenkin vielä auki. JESSICA HAAPKYLÄ EUROOPAN PARLAMENTTI hyväksyi syyskuussa päivitetyn jätepuitedirektiivin, jonka mukaan kaikki EU:n markkinoille tekstiilejä saattavat tahot ovat vastuussa tekstiilijätteen aiheuttamista kustannuksista, kuten keräys-, lajitteluja kierrätyskuluista. Jätepuitedirektiivin mukaan jäsenmaat ovat sidottuja myös ruokahävikin vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä. Ja lopultahan se on sitten poliittinen päätös”, Haaranen sanoo. ”Lisäksi luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on osa kokonaiskriisinkestävyyttä ja kokonaisturvallisuutta, sillä se liittyy myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja huoltovarmuuteen”, Haaranen sanoo ja lisää: ”Vanhemmat ihmiset ovat muistuttaneet aikaisemmista Suomen sodista, että jo silloin oli hyviä kokemuksia tällaisesta, mutta nämä keinot ovat sittemmin nuoremmilta sukupolvilta unohtuneet.” Suomen ennallistamissuunnitelman tekemiseen on kaksi vuotta aikaa. Globaalisti uusien tekstiilituotteiden valmistaminen kierrätetystä jätteestä on minimaalista: alle prosentti tekstiileistä kierrätetään uusiksi tuotteiksi. suomenluonto.fi 11 MERENTUTKIMUSALUS Arandan ja sen edeltäjän yli 40 vuotta jatkunut meren pitkä aikaisseuranta kertoo, että happipitoisuus on laskenut Suomen eteläisillä meri a lueilla, erityisesti Suomenlahdella. Kokonaisbiomassa on laskenut, sillä meren rehevöityminen suosii pienikokoisia lajeja, kuten vesikirppuja ja rataseläimiä. ”Onko se mahdollista, se selvinnee vasta työn kuluessa kun selviää, mitä ennallistaminen tarjoaa sekä puolustusettä luontonäkökulmasta. Toivoakin on, sillä suuret hankajalkaisäyriäiset, jotka ovat tärkeää kalojen ruokaa, ovat lisääntyneet vuodesta 2024 lähtien. Myös eläinplanktonin biomassa on Suomenlahdella alentunut merkittävästi. Hävikkiä on vähennettävä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa kymmenen prosenttia ja ravintoloissa, vähittäiskaupoissa sekä kotitalouksissa kolmekymmentä prosenttia asukasta kohden. LAURI LINDBOHM strategisia suojavyöhykkeitä itärajalle ja edistää luontokadon pysäyttämistä. ”Hankajalkaisten määrän nousua on vaikea selittää. Happiarvojen romahduksen vuoksi myös pohjaeläimet ovat vähentyneet jyrkästi Suomenlahdella. IL K K A LA S T U M Ä K I / S Y K E Tekstiilijätteet ja ruokahävikki kuriin EU:ssa Muutoksia Itämeressä suomenluonto.fi 11. Positiivista on se, että pohjan happitilanteen parantuessa pohjaeläimet palautuvat nopeasti”, sanoo Syken erikoistutkija Henrik Nygård. Eri tahot ovat esittäneet, että itärajan alueiden ennallistamisen osalta rahoitusta voisi etsiä myös puolustusbudjetista
Majavan jäljiltä syntyvät elinympäristöt tarjoavat suojapaikkoja ja ravintoresursseja rakentajan lisäksi muillekin lajeille. Tutkijat ovat tarkkailleet Evon majavia vuosikymmeniä, ja sen ansiosta alueelta on ainutlaatuinen aikasarja. He laskivat niin sanottuja elinympäristöjen soveltuvuusindeksejä eri lajeille ja totesivat, että majavien paluu kasvatti tänä aikana elinympäristön soveltuvuuden eri lajeille yli kymmenkertaiseksi. Euroopanmajavan kanta on vahvin Satakunnassa ja Länsi-Lapissa. LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI 12 suomenluonto.fi MAJAVAT lisäävät ympäristönsä monimuotoisuutta, silkittu eniten amerikaneli kanadanmajavalla Hämeessä TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA MIKAEL LAINE / VASTAVALO TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI MARI PIHLAJANIEMI MARI PIHLAJANIEMI KUVA MIKAEL LAINE / VASTAVALO Majava on tärkeä ekosysteemi-insinööri LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI Nyt. Euroopanmajavat metsästettiin aikoinaan Euroopassa laajalti sukupuuttoon, mutta nyt ne ovat asettumassa takaisin monille entisille elinalueilleen. Talttahampaiden elinpiirille kehittyy padonrakennuksen myötä monipuolisia ja muuttuvia tulva-alueita sekä tulvien jälkeen paikalle syntyviä majavaniittyjä. Majavien vaikutuksia muuhun luontoon on Suomessa tutkittu eniten amerikaneli kanadanmajavalla Hämeessä Evolla, jonne toivotaan tiedekansallispuistoa. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät aineiston avulla, mitä Evon majavien yli viidenkymmenen vuoden läsnäolo on merkinnyt paikalliselle luonnon monimuotoisuudelle, ja millaisia eroja on majavien asuttamien alueiden ja sellaisten alueiden, joilta majavat puuttuvat, välillä. Majavien työstä hyötyvät esimerkiksi hirvet, myyrät ja sukeltajakuoriaiset. 12 suomenluonto.fi MAJAVAT lisäävät ympäristönsä monimuotoisuutta, sillä tehokkaat rakentajat luovat sopivia elinympäristöjä paitsi itselleen, myös lukuisille muille lajeille
Tällaiset pitkät ravintoketjut kertovat, että lajien vuorovaikutussuhteet sekä lintuyhteisöjen rakenne ja toimivuus ovat säilyneet suojelualueilla paremmin kuin muualla. Hömötiaisten keväiden ajoitukseen vaikuttaa siis joku muukin ympäristötekijä kuin keskilämpötila. Materian virtaus kaksosten välillä todettiin niin voimakkaaksi, että tähdet saattavat tulevaisuudessa sulautua yhteen. Brittiläiset ja espanjalaiset tutkijat kokosivat Länsi-Euroopasta ja Skandinaviasta yli 370 000 havainnon tietokannan yli viidensadan lintulajin esiintymisestä 10 x 10 kilometrin ruudukossa ja vertailivat lajistoa erityyppisissä suojelualueiden verkostoissa sekä niitä ympäröivillä alueilla. LINNUSTONSUOJELUALUEET turvaavat lajiston monimuotoisuutta ja lintuyhteisöjen toimivuutta parhaiten silloin, kun suojelualueverkostolla on selvät tavoitteet, monipuolinen ympäristö ja vain vähän ihmistoimintaa. MP TALIJA HÖMÖTIAISET ovat aikaistaneet pesintäänsä selvästi viidessä vuosikymmenessä. Erään teorian mukaan kaksosista toinen olisi niin sanottu valkoinen kääpiö, joka imee materiaa toiselta. suomenluonto.fi 13 7 päivää aikaisemmin TALITIA ISET MUNIVAT ensimmäisen munansa nykyisin keskimäärin kolme päivää aikaisemmin ja hömötiaiset jopa seitsemän päivää aikaisemmin kuin viisi vuosikymmentä sitten, havaitsivat Oulun yliopiston tutkijat pitkäaikaistutkimuksessaan. Kun ympäristöolosuhteet muuttuvat, yksilöt yrittävät muokata toimintaansa sen mukaan. Muutosten syy ei kuitenkaan ole ollut selvä. Natura–verkoston alueet ovat hyvä esimerkki. Kuvan laadinnassa on hyödynnetty tekoälyä.. Kansainvälisen tutkimusryhmän, jossa oli mukana tutkijoita Turun yliopistosta, Chilessä sijaitsevan Euroopan Eteläisen Observatorion kaukoputken avulla tekemien havaintojen perusteella teoria pitää paikkansa. Sekä taliettä hömötiaisen pesinnän aikaistumisen syyksi paljastui tutkimuksessa yksilöiden joustavuus. Talitiaisten kohdalla keväiden keskilämpötilan nousu selitti ilmiön kokonaan. PERTTI KOSKIMIES P ER T T I KO S K IM IE S suomenluonto.fi 13 Natura-alueet suojaavat lintuyhteisöjä Tiaiset mukautuvat keikkuviin keväisiin Tähden muuttuvan kirkkauden mysteeri sai lisävalaistusta SATA VUOTTA tähtitieteilijöitä kummastuttaneen kaksoistähden, V Sagittaen, ominaisuuksista saatiin lisäselvyyttä. Siitä aiheutuva voimakas räjähdys voi näkyä taivaalla jo vuosisadan loppuun mennessä. Pesinnän ajoituksella on väliä: puiden lehtiä syövät yöperhosten toukat ovat tiaisille tärkeä kausiruoka, ja ilmastonmuutos vaikuttaa myös toukkiin. Jo kauan sitten tähtitieteilijät havaitsivat tähden muuttavan kirkkauttaan. Hömötiaisen lähes viikon aikaistuneesta pesinnästä se selitti kuitenkin vain osan. Monimuotoisilla suojelualueilla oli suojelemattomiin alueisiin verrattuna enemmän petolajeja kahdella tasolla – niin keskikokoisia petoja, kuin niitä ja kasvinsyöjiä ravinnokseen käyttäviä pääpetojakin. MP Kanahaukka on esimerkki pääpedosta, joka hyötyy Natura-suojelusta. Suurin yllätys tutkijoille oli valkoisen kääpiön ympärillä oleva suuri kiekko tai rengas, josta ei tiedetty aiemmin mitään. Lajien käyttäytymisen muutoksen taustalla voi olla joko tällainen yksilöiden mukautuminen tai evolutiivinen tekijä, joka periytyy myös jälkeläisille. V IL LE H EI K K IN EN / V A S TA V A LO PA S I H A K A LA / T U R U N Y LI O P IS TO Hömötiainen Tutkijoiden tekemä havainnekuva. Jos ravinnon ajoitus muuttuu, saalistajankin täytyy pystyä muuttumaan
14 suomenluonto.fi Haarapääsky ja kehrääjä valmistautuvat lähtöön. 14 suomenluonto.fi TEKSTI ANNA TUOMINEN Haarapääsky ja kehrääjä valmistautuvat lähtöön. Syksyllä ne lentävät päiväja yövuorossa suorinta LÄPI PÄIVÄ N LÄPI PÄIVÄ N LÄPI JA YÖN PÄIVÄ N JA YÖN PÄIVÄ N. Matkalla niiden on ylitettävä sekä suolaisten pärskeiden että hiekkaisten dyynien peittämät aavat. Syksyllä ne lentävät päiväja yövuorossa suorinta reittiä kohti etelää
Suuret silmät ovat tarpeen, kun kehrääjä napsii yöllä lentäviä hyönteisiä ilmasta. PÄIVÄ N M A R K U S V A R ES V U O. suomenluonto.fi 15
Haarapääskyistä kiinnostunut nuori biologi etsi pitkään sopivaa rengastuspaikkaa, kunnes löysi tänne tuhansien lintujen syksyistä muuttoparvea seuraamalla. Suorsa tuntee reitit, sillä hän on käynyt täällä vuosituhannen alusta saakka. Suorsa sauvoo irrottamaan ne ja sujauttaa linnut verkkopohjaiseen ja -kattoiseen laatikkoon tuhdon alle. Nyt syyskuun alussa pyydystetyt pääskyt ovat todennäköisesti kasvaneet kesän ensimmäisissä pesueissa. Laatikon päälle levitetty pyyhe pimentää laatikon ja rauhoittaa lintuja. . Suorsa ripustaa tolppiin muovikassit, joiden sisällä kaiutin raikaa haarapääskyjen leikkisän iloista visertelyä niin, että korvia vihloo. Kun verkon tukinarut on kiristetty tolppien väliin, pääskyjen on vaikea hämärässä erottaa sitä. Verkossa roikkuu kaksi haarapääskyä ja yksi ruskeankirjava ruokokerttunen. Hän seisoo pienen mutta vantteran veneensä perässä ja sauvoo meitä airolla tiheän ruovikon läpi. Tutkimuskohteena haarapääsky Ruovikon yllä pyrähtelee satunnaisia lintuja, ja kaksi harmaahaikaraa liihottaa korkealta yli. Molemmat pääskyt ovat nuoria lintuja, joita syysmuuton aikana verkot enimmäkseen keräävätkin. Pilvinen ilta hämärtyy aikaisin. Haarapääsky taittaa matkaa päiväsaikaan ja hakeutuu yöpymään laajan ruovikon kätköihin. Hän rengastaa ja mittaa linnut saman tien kun olemme palanneet ruokojen taakse. Ne valmistautuvat ylittämään ensin Itämeren ja myöhemmin vielä laajemmat esteet, Välimeren ja Saharan autiomaan. Pääskyparvea ei näy, vaikka ilta on jo pitkällä. Sari Raja-Aho tutki väitöskirjassaan nuorten pääskyjen muuttokuntoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Verkko täytyy joka tapauksessa tarkistaa säännöllisesti, joten Suorsa soutaa veneen liikkeelle. Haarapääskyt saalistavat suurina, korkealla viilettävinä parvina ennen kuin laskeutuvat yöpymään. Airo nostaa mukanaan veden pohjasta sakean rikkisen katkun. Tutkimuksessa selvisi, että emot jättävät ykköspesueen linnut omilleen verrattain varhain pesästä lähdön jälkeen. Ansa viimeistellään houkuttimella. Ruovikko Hirvensalon Friskalanlahdella on sokkeloinen. Hän kiinnittää siihen ohuen verkon toisen pään ja sauvoo sitten seuraavalle tolpalle verkkoa kassista purkaen. No, ehkä joillakin pienillä eroavaisuuksilla. Niillä on silloin jo Haarapääskyn alamäki näkyy laskennoissa Petri Suorsa on laskenut Friskalanlahdella levähtävät haarapääskyt lähes joka ilta viimeisen kymmenen vuoden muuttosesonkien aikana. On vielä mahdotonta sanoa, millainen illasta on tulossa. Linnut ovat aloittamassa jopa yli kymmenentuhatta kilometriä pitkän muuttomatkansa kohti Etelä-Afrikkaa. Suorsa ohjaa veneen korkealle puiselle tolpalle, joka on pystytetty lampareen pohjaan. Täällä pyydystettyjä haarapääskyjä tutkimalla on selvitetty, miten ne valmistautuvat vaativaan ja vaaralliseen taipaleeseen. Palaamme ruokoseinän toiselle puolelle avoimempaan veteen odottamaan. Syvin notkahdus oli vuonna 2022, mutta sen jälkeen lintujen määrä on hieman noussut ja alamäki alkanut tasoittua. Petri Suorsa virittää verkot korkealle etteivät pyydykseen jäävät linnut voi osua veteen.. Korkeat kasvit muodostavat seiniä, jotka kätkevät pieniä lampareita. Suorsa tähyilee taivaalle lintuja odottaen. K U V A T A N N A T U O M IN EN ”TÄMÄHÄN . 16 suomenluonto.fi on kuin gondoliajelu”, biologi Petri Suorsa vitsailee. Haarapääskyn uhanalaisuus johtuu maatalouden muutoksista pesimäalueella Suomessa sekä vaikeista sääoloista ja elinympäristöjen heikentymisestä muuttoja talvehtimisalueilla. Tuhansien pääskyjen ryöpystä on turha enää haaveilla. Haarapääskyjen määrä on huvennut selvästi kuluneiden vuosien aikana, ja samalla päivien välinen vaihtelu on kasvanut. Osa haarapääskyistä pesii kahdesti, jos kaikki sujuu hyvin. Yhtenä iltana ilmassa saattaa suihkia useita satoja lintuja, eikä seuraavana välttämättä ainuttakaan. Pyynti on kuin onkin tuottanut tulosta, joskin aika vähäistä
Toinen pesue on yleensä pienempi, minkä lisäksi poikasilla on pitkäpinnaiset emot, joilta voi kerjätä ruokaa paljon pidempään. . Tämän seurauksena poikaset ovat aluksi kovilla, kun ne joutuvat pärjäämään omine nokkineen. Haukkoja apajilla Vihdoin pääskyparvi viilettää taivaan poikki. Näin rengaslöytöjen todennäköisyys kasvaa. Suorsa laskee kolmisenkymmentä lintua. Samalla taivaalle ilmestyy myös nuolihaukan teräväkulmainen hahmo. Kun pääsky osuu verkkoon, sen pää sujahtaa silmukasta ja se jää roikkumaan verkon varaan.. Friskalanlahden pääskyjä on rengastettu vuosituhannen alussa myös osana Euroopan rengastuskeskusten unionin aloittamaa laajaa, maanosien välistä projektia. Siitä haukan on vaikea valita kohdetta, johon iskeä. Seuraamme niiden kaartelua, mutta ne eivät ole vielä tulossa alas. Koko ajan tuolta korkealta tippuu lintuja.” Linnut ovat aloittamassa jopa yli 10 000 kilometriä pitkän muuttomatkansa. suomenluonto.fi 17 kiire valmistautua seuraavaan pesintään. Pieni selkäreppu tallentaa auringon nousuja laskuajat, ja jos pääsky saadaan myöhemmin uudelleen kiinni, datan perusteella voidaan laskea sen kulkema reitti. Tämä lienee osasyy siihen, että niistä harvempi palaa Afrikasta. Suorsa manailee, sillä haarapääskyt pelkäävät haukkaa, mikä voi sotkea illan pyynnin. . Ensimmäisten pesueiden poikaset aloittavat syysmuuton keskimäärin 53 päivän ikäisenä, ja tuossa ajassa ne ovat oppineet taitaviksi hyönteisten pyytäjiksi. ”Nyt tulee asiakkaita lisää, katso, siinä on jo neljäkymmentä. Haarapääskyjen pitkiä muuttoreittejä on tutkittu myös valopaikantimien avulla. Verkkoon osuu kerralla kymmeniä pääskyjä. Kakkospesueen poikaset lähtevät muuttomatkalle keskenkasvuisempina, vain 42 päivän ikäisenä. Suorsa kertoo, että haarapääsky on monessa mielessä kiinnostava ja näppärä tutkimuslaji. Vaikka ne ovat pesästä lähdön jälkeen paremmin ravittuja kuin vanhemmat sisaruksensa, ne eivät pysty itsenäisesti kerryttämään energiavarastojaan muuttoa varten yhtä tehokkaasti. Se jopa pesii ihmisten lähellä, joten poikasia ja pesiviä emoja päästään tutkimaan tehokkaasti. Muuttomatkan alkaessa tilanne on keikahtanut päälaelleen. Se on nuori lintu, eikä ole onnistunut saamaan pääskyjä kiinni, mutta ne voivat lähteä johonkin muualle.” Vielä lintujen vellova parvi kuitenkin kieppuu yllämme. ”Sama nuolihaukka on pyörinyt tässä monena iltana. Se liikkuu parvina, jolloin kerralla voidaan saada kiinni paljon lintuja. Se on runsas lähes kaikkialla maapallolla joko pesijänä tai talvehtijana
Sitten tulee kiire. Suorsa poimii pääskyt verkosta ja ojentaa ne minulle laatikkoon sujautettavaksi. Kun se näkee meidän lähestyvän, se alkaa viuhtoa verkkoa hurjasti siivillään ja ponkaisee ilmaan. Osuivatkohan ne verkkoon. Yllättäen Suorsa älähtää. Niillä on nuoria lintuja selvästi punaisempi naama ja näyttävämpi haara pyrstössään. Suorsa tietää, ettei haukka ole kuitenkaan satimessa. ”Näillä massa on jopa 25 grammaa, kun pesivillä linnuilla se on 17–18”, hän sanoo. Verkkoon lensi nelisenkymmentä nuorta lintua, mutta myös muutama vanha. ”Oikein hyväkuntoista pääskyä on nyt menossa, selvästi on muutto käynnissä”, Suorsa sanoo. Yhtäkkiä ne hyökyvät alas ruokojen lomaan hurjana ryöppynä, joka tuo mieleen vuoristoradan alamäkeen kiihdyttävän vaunujonon. Kun vatsahöyhenet puhaltaa sivuun, näkee, miten vaaleaa rasvaa on kertynyt kaulakuoppaan ja alavatsalle. Suorsa ei lähde heti tarkistamaan, vaan odottaa, josko parvi lentäisi uudelleen alas. Linnut kerryttävät energiavarastojaan ennen muutolle lähtöä. Verkon silmäkoko on siihen liian pieni. Rengastus sujuu kokemuksella sutjakasti. Kun vatsahöyhenet puhaltaa sivuun, näkee, miten vaaleaa rasvaa on kertynyt kaulakuoppaan ja alavatsalle. Ruovikon ylle ilmestyy toinenkin nuolihaukka, ja pääskyt nousevat jälleen korkealle. Takakontti toimii rengastajan pöytänä. . Nuolihaukka saalistaa korkealla, mutta varpushaukka saattaa harhautua verkkoon siinä roikkuvan linnun houkuttamana. Suorsa käsittelee kerralla kaksi tai kolmekin pääskyä. 18 suomenluonto.fi Lintuja on vaikea tihrustaa hämärässä pilvien myllerrystä vasten, mutta parvi kasvaa selvästi. Hyökkäys sai loput pääskyt kaikkoamaan, ja kun kaiuttimet sammuvat, iloinen tirskutus hiljenee tyystin. Jälkeen jää velttona riippuva haarapääsky, jonka se ehti tappaa. ”Vanha lintu on tavattoman kaunis kaikis. Ilta sai odottamattoman käänteen. Palaamme laituriin ja Suorsa avaa autonsa takakontin itselleen rengastuspöydäksi. Ruokojen läpi sauvoessa näemme, että verkko on täyttynyt pääskyistä, ja niiden joukossa retkottaa varpushaukka. ”Voi halavatun varpushaukka!” Nuolihaukkoja leveäsiipisempi petolintu sujahtaa ruokojen taakse ja katoaa. . Pian laatikko on täynnä ja verkko tyhjä, on aika vyyhdetä se takaisin pussiin. Haarapääsky voi lentää satoja kilometrejä päivässä. K U V A T A N N A T U O M IN EN M A R K U S V A R ES V U O. Pieneen vihkoon kirjataan tiedot lintujen koosta ja kunnosta. Suorsa kertoo, että täällä varpushaukat eivät ole juuri häirinneet rengastusta, vaan lahdella vietettyjen vuosien aikana haukka on tappanut pääskyn vain kahdesti
. suomenluonto.fi 19 Samaa matkaa Haarapääskyt ja kehrääjät aloittavat matkan elokuussa, vanhat linnut edellä. A R TO J U V O N EN suomenluonto.fi 19. Kehrääjä (oikeanpuoleinen nuoli) ja haarapääsky (vasemmanpuoleinen nuoli) muuttavat Suomesta lähes suoraa linjaa kohti Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Viimeiset nuoret lähtevät lokakuussa. Matka kestää reilut kaksi kuukautta. Haarapääskyt pyytävät hyönteisiä korkealla ruovikon yllä ja laskeutuvat yöksi lepäämään. . Säät eivät juuri vaikuta pitkän muuttomatkan aikatauluun, mutta tuoreen unkarilaistutkimuksen mukaan haarapääskyjen syysmuutto on myöhäistynyt 130 vuodessa viidellä päivällä
20 suomenluonto.fi sa sinimustan väreissä. Ne lähtevät liikkeelle, kun aurinko laskee. Lähden ystävieni kanssa Vantaan Seutulaan etsimään kehrääjiä. Kävelemme puron vartta etsimässä verkolle paikkaa, kun pitkäsiipinen tumma hahmo kiepsahtaa yllämme. Tänään rengastettuja pääskyjä tuskin enää tapaa täältä huomisiltana. Päivä on ollut ihmeellisen kesäinen. Nyt se ei enää suhtaudu meihin välinpitämättömästi. Kehrääjä suhahtaa matalalta pääni yli, eikä selvästi piittaa meistä. Yhdelläkään illan linnuista ei ollut vielä rengasta, mutta alkusesongin aikana Suorsa on saanut kiinni toisaalla poikasena rengastettuja lintuja sekä omia rengastuksiaan viime ja toissa vuodelta. Kehrääjä ei välittänyt ihmisistä vaan lensi läheltä yli, kun verkkoa vasta viritettiin paikalleen.. Odotan, että suuret silmät saavat hetken toipua K U V A T A N N A T U O M IN EN . Se sähisee rengastajan käsissä vihaisesti erikoisen käheällä äänellään, joka muistuttaa enemmän konetta kuin lintua. Venytämme verkon puron yli vievän sillan tuntumaan, ja pian ensimmäinen lintu on verkossa. Kun linnun tiedot on kirjattu ylös, saan päästää sen vapaaksi. Linnun suuret silmät paljastavat, että se on sopeutunut vähäiseen valoon. Se löysikin jo meidät ennen kuin ehdimme edes pyydystä pystyttää! Kehrääjä on pääskyjen vastakohta myös siinä, että se saalistaa ja muuttaa yksin. Tämä on hakuammuntaa, mutta peltoaukea ja sen keskellä virtaava puiden reunustama puro näyttävät kartalla lupaavilta. Ne jatkavat muuttoaan etelään tai etsivät seuraavan tämänkaltaisen levähdyspaikan. Sammutan otsalamppuni ja kävelen kauemmas toisista. Haarapääsky on todella sympaattisen oloinen lintu, siihen ihastuu hyvin helposti”, Suorsa sanoo. Kehrääjä on haarapääskyn tavoin hyönteissyöjä, ja on sekin suuntaamassa kohti Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Kirkkaana ja tyynenä yönä kehrääjät saalistavat ahkerasti. Toinen yötä rakastaa Muutaman päivän kuluttua pääsen jälleen jallittamaan lintuja verkkoihin. Pieni nokka avautuu ällistyttävän suureksi kidaksi, jolla kehrääjän on helppo kauhoa hyönteisiä ilmasta. Kaiut timesta kuuluva huriseva soidinääni voi kuitenkin houkutella lähitienoon linnut moista pöyhkeilijää ihmettelemään. . Myös kehrääjää rengastetaan iltahämärissä, mutta se ei ole silloin suuntaamassa yöpuulle vaan päin vastoin aloittamassa yöllisen saalistuksensa. Kun aurinko katoaa puiden taa, usva alkaa kiertyä repaleina kypsästä viljasta notkuvien tähkien ylle