Sienten suosikit suosikit Sienimaku vaihtelee eri maissa. Vahva höyhen RETKELLÄ KILPISJÄRVEN LEUTSUVAARALLA OJAN PIKKUELÄMÄÄ LUONTO TARVITSEE OMAT VALTATIENSÄ RETKELLÄ KILPISJÄRVEN S U O M E N LU O N T O 7 | 2 2 3 LO IS E N LO IN E N . K U K A S Ö I M U S T IK A N . IRTONUMERO 9,90?€ 7/2023 höyhen Värit tekevät sinisorsan sulasta kestävämmän. LI N T U JE N S U L A T. LU O N T O K Ä Y TÄ V Ä T. K IL P IS JÄ R V E N L Ä H IK O H T E E T. O JA N P IE N O IS M A A IL M A . IRTONUMERO 9,90?€ 7/2023 Sienten suosikit. K U IV U U S JA P U U T. R U O K A S IE N E T E R I K U LT T U U R E IS S A
SY YS KE SÄ. Kiilusilmä KUVA ARI KUUSELA TEKSTI HEIKKI VASAMIES HARVINAINEN KIERTOKIITÄJÄ (Agrius convolvuli ) tekee lentotankkausta yli kymmensenttisellä imukärsällään. Pihakukilla ja köynnöksillä vierailevan Välimeren seudun asukin voi yhyttää elo–syyskuun vaihteen lämpiminä öinä. Usein ruokavieraan paljastavat isot pihavalojen loisteessa hohtavat silmät
Höyhenpuvulla on yllättävän paljon erilaisia tehtäviä. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Anna Blomberg 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Jenni Räinä 74 Anni Pöyhtärin mökkipäiväkirja 36 Suomen Luonto 7/2023 36 Sienikulttuurit eroavat eri puolilla Eurooppaa. Metsän makoinen marja maistuu muillekin kuin ihmiselle – esimerkiksi monille linnuille. 26 Kuka söi mustikan. Suomalaiset ovat yhden lajin suhteen erityisen huolettomia. 28 Ojan eliöitä mikroskoopilla Samea pienvesi kuhisee pikkuelämää. 36 Ruokasieniä eri kulttuureissa Euroopan eri osissa sienestäjillä on omat suosikkinsa ja vieroksunnan kohteensa. 34 Janoiset puut Kuiva alkukesä näkyy puiden lehtien ennenaikaisena putoamisena. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Loisella on loinen Perhostoukkaan munineen loispistiäisen jälkikasvun kohtaloksi voi koitua toinen loisija. 42 Retki melkein erämaahan Kilpisjärveltä löytyy monta hyvää pienen retken kohdetta, kuten nousu Leutsuvaaralle. 16 Omissa höyhenissä Linnun höyhen on luonnon mestariteos. Mikroskooppikuvat paljastavat millaista. AR I AH LF O RS 62 Kysy luonnosta: Ehtivätkö myöhäiset pääskynpoik aset matkaan?. 50 Käytäväverkosto luonnolle Miten voisimme suojella lajeja ja samalla torjua ilmastonmuutosta nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tattien arvostus yhdistää maanosan sienestäjiä
i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Ari Aalto, luontoalan yrittäjä Ari on luonnonja ympäristönsuojelun ammattilainen, joka yrittäjänä Aallokas Oy:ssä työskentelee suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja palauttamiseksi. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN (paine u) ISSN (verkkojulkaisu) Lintujen sulilla ja höyhenillä on useita tehtäviä. Tutustumme höyhenpei een saloihin sivuilla – . suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. i palaute@suomenluonto. i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii o www.sll. Pitkän harrastuneisuuden tuoma eri elinympäristöjen ja lajiston tuntemus on syvimmillään juuri metsissä, joita Ari on kolunnut Hangosta Inariin pian 20 vuoden ajan. Riitta Vauras, vapaa toimittaja Riitta on monipuolinen luontotoimittaja. i Tilaajapalvelu ( ) (ark. Turun mummu suuntaa säännöllisesti Helsinkiin, missä hän saa ihmetellä lastenlasten kanssa lähiluontoa. Lasten ympäristötaju kehittyy joka päivä. Tänä kesänä on seurattu muun muassa ”ovaria”, kunnes lasten huomio kiinnittyy seuraavaan ilmiöön. i Tilaa diginä: suomenluonto. i/tietosuojaseloste. Greenline Print -merkki kertoo painotuo een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. Retkeilyn, luontoharrastuksen ja töiden kautta kertynyt maastokokemus antaa perspektiiviä ja hyödyttää myös ennallistamisessa, eli luonnonympäristöjen palauttamistyössä. Luontokartoitukset, lajiseurannat ja luontoon liittyvät maastotyöt kuljettavat Ristoa eri puolille Suomea. Se on iso ilo isoäidille. Risto Sulkava, luontoalan yrittäjä Pitkän linjan luonnonsuojelubiologi on toiminut tutkijana, opettajana, järjestöaktiivina ja nykyään Pirteä Pässi Oy:ssä ja Hiilipörssissä luontoalan moniyrittäjänä. 58 50 50 82. Aiheet löytyvät usein Turun seudulta, kuten tämän numeron juttu lepakkotutkijasta. aja Heikki Vasamies Toimituspäällikkö An i Halkka Art Director Marika Eerola Tai oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi ely A e Kar unen ja Marika Eerola Toimi. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID e3a0 203 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar o Kroonpressille on myönne y Pohjoismainen ympäristömerkki. ajat Laura Salonen Annakaisa Vän inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski niina.tuulaskoski@saarsalo. Painolla on myös ISO-ympäristöjohtamisserti ikaa i. i Päätoimi. KUVA: JARI KOSTET VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä JO RM A LU H TA KA RT TA PO H JA : M AA N M IT TA U SL AI TO S 8/ 20 03. Lisätietoa saat syö ämällä tuo een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu b, Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto. klo ), tilaajapalvelu@sll. ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo. i Itälahdenkatu b Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue avissa osoi eessa sll
Ne kaartelevat taivaalla kaikessa rauhassa ja voivat jäädä pitkiksikin ajoiksi saalistelemaan hyvälle paikalle. Laji pesii koko maassa.. ”On hyvä tarkkailla sitä, miten eri tavoin lajit lentävät ja saalistavat, ja minkä muotoisia ne ovat. ”Semmoisia odotellessaan ne saattavat viettää päiviä tai jopa viikkojakin sopivilla ruokailupaikoilla.” Muuttavia haukkoja nähdäkseen kannattaa kivuta esimerkiksi korkeille kallioille näköalapaikkoihin, josta avautuu mahdollisimman avara näkymä. Näistä tuulihaukka on selvästi pienin ja siroin, kun taas muilla kolmella lajilla siipien kärkiväli voi kasvaa selvästi yli metriin. BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että linnut odottavat nousevia ilmavirtauksia ja myötätuulta, jotka helpottavat lentämistä pitkällä muuttomatkalla. Kesän poikueet ovat jo siivillään, joten linnut jättävät pesimäreviirinsä. ”Pelloilta löytää helposti useampia lajeja”, Södersved vinkkaa. Suomen parhaat haukkamuuton seurantapaikat löytyvät Etelä-Suomesta, mutta Lapissakin voi nähdä esimerkiksi piekanoita, jotka saapuvat etelään vasta myöhemmin syksyllä. Se on usein parempi tuntomerkki.” Seuraa haukan kaartelua TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUS JUHA ILKKA Petolinnut suuntaavat kohti etelää, ja toisin kuin keväällä, niillä ei ole kiire päästä perille. Haukan saalistusta taas pääsee seuraamaan avarilla lahdilla ja etenkin peltoaukeilla, sillä korsien seassa vipeltävät jyrsijät vetävät petoja puoleensa. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi PARAS HETKI kiikaroida petolintuja on käsillä. VINK KI Tuulihaukka on helppo erottaa muista pienikokoisista haukoista saalistustapansa perusteella. Kylmät säät ovat vielä edessäpäin, joten haukoilla ei ole kiire syysmuutolle. Lajien tunnistaminen haastaa vasta-alkajan, sillä höyhenpukujen värityksessä on vaihtelua. Lintu pysähtyy lekuttamaan paikalleen peltoaukean ylle ja räpyttää siipiään kiivaasti, kun se tähyilee saalista. Yleisimpiä ja useimmin nähtyjä lajeja ovat sinija ruskosuohaukka sekä hiirihaukka ja tuulihaukka
Läpikuultavat polttiaiseläimet näyttävät olevan aaltojen vietävissä, vaikka pystyvätkin jonkin verran säätelemään kulkuaan. Täsmällisesti kyse on tähtitieteellisestä hämärästä eikä vielä täydellisestä pimeydestä, mutta ihmissilmälle ero on pieni. Etelärannikolla valoisat yöt päättyivät jo kuukautta aiemmin. 3.9. 2 TARJOAMALLA VETTÄ . Aurinko painuu yli 12 astetta horisontin alapuolelle, jolloin himmeimmätkin tähdet alkavat ilmestyä taivaalle. Myös revontulet leimahtavat pimeässä näkyviin. Jos siiliä haluaa ruokkia, niin syksyllä se olisi perusteltua. Omalla rivitalopihallani on leikkimökki, jonka alle siili usein menee, sekä hoitamattomia pensaita. Siili tykkää vähän sotkuisesta pihamaasta, eli ei kannata sliipata sitä kynsisaksilla ja robottileikkureilla. Tämä on siilin kannalta olennaisin asia. Pulahda meduusojen seuraan Pimeät yöt ja tähdet saapuvat VINK KI Suomen sisävesissä ei esiinny meduusoja luontaisesti, mutta Etelä-Suomesta on löydetty pieniä lammikkomeduusoja. Aikuiset meduusat kuolevat syksyllä. Syyskuun alussa valoisat kesäyöt päättyvät, ja Utsjoella koetaan syksyn ensimmäinen pimeä yö. Toukat kasvavat naaraan hoteissa, kunnes ne ovat valmiita muuttumaan polyypeiksi. Keskikesällä ruokkimista en suosittelisi, sillä ruokintapisteillä sairaudet voivat levitä, ja ne lisäävät turhaan yksilöiden välisiä kontakteja. Voin perustella huolimatonta pihaa siilin huomioimisella. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija on toinen Siili Suomen luonnossa -kirjan kirjoittajista. Loppukesällä meduusat ovat täysikasvuisia ja alkavat lisääntyä suvullisesti. Korvameduusan elämä on kaksivaiheinen. Tavoitteena on luonnonvarainen eläin, joten tärkeintä on pitää oma ympäristönsä siilille otollisena. Jos pihamaalla liikkuu siilejä, vettä olisi hyvä viedä niiden saataville. Se vahvistaa kesän poikasia ja laihoja naaraita talven varalle. Rohkenisitko uimasille meduusan kanssa. En itse ruoki siilejä. Ihmisen ihoa ne eivät polta. Kesän kuivien kausien aikana veden saanti on oleellista. suomenluonto.fi 7 Kesän lähestyessä loppuaan korvameduusat ilmestyvät rannikolle. 3 RUOKKIMALL A SYK SYLL Ä . Urokset taas lähtevät talvehtimispaikoilleen parhaimmillaan jo elokuussa. 1 HUOLETTOMALLA PUUTARHANHOIDOLLA. Se on vieraslaji, joten ilmoitathan havaintosi vieraslajiportaaliin. Vuoden alkupuolella polyypistä irtautuu pieniä meduusoja, jotka alkavat kasvaa. Kaupunkiympäristöissä on monesti kuivaa, eikä sieltä löydy esimerkiksi ojia, joissa olisi vettä. Miten auttaa siiliä, Mervi Kunnasranta?. Korvameduusoilla on polttiaissoluja, joilla ne tainnuttavat enimmäkseen pieneliöitä. Suuren osan elämästään ne viettävät polyyppeina kiinnittyneinä merenpohjan kiviin
Vuosikymmeniin asian eteen ei tehty mitään. Missä olisimmekaan nyt, jos ilmastonmuutosta olisi edes vähäisin toimin alettu torjua jo 1960-luvulla. TÄMÄN LEHDEN sivuilla 50–57 esitellään suunnitelma luontokäytävistä. Luontokato huutaa vaikuttavampia toimia Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T TE U VO JU VO N EN / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN. Samalla saataisiin ilmastohyötyä hiilinielujen muodossa, ja luonnon ennallistamisen tavoitteita kirittäisiin kiinni. Nyt sellainen olisi tarjolla. LUONTOK ADON SUURIMPIEN ajureiden – maaja metsätalouden, rakentamisen, saastumisen ja ilmastonmuutoksen – monimuotoisuutta heikentävät vaikutukset ovat valtavat, ja siksi katoa kompensoivien suojelutoimienkin pitää olla mittakaavaltaan riittävän isoja. Luontokatoon ei pidä tottua, vaan sitä on torjuttava kaikin keinoin nyt, kun vielä on mitä pelastaa. 8 suomenluonto.fi OPPENHEIMER -ELOKUVASTA käydyn keskustelun lomassa kerrattiin taas sitä hätkähdyttävää tosiasiaa, että muun muassa unkarilaissyntyinen fyysikko Edward Teller varoitti ilmastonmuutoksesta pariinkiin otteeseen jo vuosina 1957–59. Se edistäisi pelkästään jo kokoluokallaan merkittävästi luontokadon torjuntaa, vieläpä kustannustehokkaasti. YHTEISKUNNASSA VALLITSEE jaettu ymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon ehkäisemiseksi pitäisi tehdä enemmän ja nopeammin, mutta kukaan ei tunnu osaavan päättää mitä. NYT ILMASTONMUUTOS kiihdyttää luontokatoa joka, kuten ilmaston kuumeneminenkin, etenee monella tasolla nopeammin kuin sen tutkimus ja toistaiseksi melko vähäiset ja pienimuotoiset torjuntatoimet. Kuten ilmastonmuutoksen, myös luontokadon torjunta huutaa suuren mittaluokan systeemaattisia toimia
Naaras munii sen lajin pesään, jossa on itsekin kasvanut. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä löysi käen munan kahdesta pesästä Uudellamaalla. Nyt löydetyt munat muni todennäköisesti sama naaras, mutta linnun alkuperä on mysteeri. Tutkijat yrittävät selvittää, mistä naaraskäki ilmestyi: onnistuiko se vaihtamaan isäntälajia vai saapuiko loisiva lintu muualta. Käen muna on löydetty rytikerttusen pesästä Suomessa vain kahdesti aiemmin, vuosina 1994 ja 2007. Ryhmä on tutkinut viime vuosina lähes tuhat rytikerttusen pesää, joten tapaus on hyvin poikkeuksellinen. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Käen uusi isäntä Käkiä nousi tänä kesänä siivilleen rytikerttusen pesistä, tiettävästi ensi kerran Suomessa. Eri isännillä on omanlaisensa pesä ja munat, joten isäntälajia ei ole helppo vaihtaa. Käet ovat erikoistuneet eri isäntälajeihin, Suomessa muun muassa leppälintuihin ja niittykirvisiin. Nuo pesinnät epäonnistuivat. Etelämpänä Euroopassa rytikerttunen on tavallinen käen kohdelaji, mutta pohjoiseen levittäytyessään kerttunen on karistanut pesäloisen kannoiltaan. LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI JA KUVA ANNA TUOMINEN
Vuoteen 2005 mennessä se levisi Afrikkaan, Lähi-itään ja Eurooppaan.. Vielä hatarampi käsitys Suomessa on siitä, kuinka yleisesti linnut kantavat virusta tai selviävät siitä elossa. uenssan, kertoo toukokuussa BioRxiv-tiedelehdessä julkaistu tutkimus. aneen korkeapatogeenisen lintuin. Virus löytyi ensimmäisen kerran hanhitarhalta KaakkoisKiinasta 1996. uenssan yleisyy. Ruokaviraston Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtajan Sirpa Kiviruusun mukaan lintukuolemien yhteydessä ei systemaattisesti laskettu yksilömääriä. Kun mustasilmäiset linnut tutkittiin, suurimman osan niistä havaittiin sairastaneen lintuin. Näiden lisäksi vähintään kymmeniä kalatiiroja on kuollut sekä Valkeakoskella että Hämeenlinnassa, ja haahkoja Ahvenanmaalla. uenssan sairastaneet selviytyjät saavat immuniteetin ainakin sairastamaansa virusmuunnosta vastaan. Pesivien suulaparien määrä on romahtanut jopa yli 70 prosenttia. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 TEKSTIT RIIKKA KAARTINEN KUVA VESA HUTTUNEN Korkeapatogeeninen lintuin. Linnut ovat kuitenkin palanneet pesimään yhdyskuntaan, joten värimuutoksella ei välttämättä ole niille välitöntä haitallista vaikutusta. Lintuinfluenssan määrittely korkeapatogeeniseksi perustuu kanalatietoihin. Lintuin. Korkeapatogeenin virus tappaa vähintään 85 prosenttia kanoista. Esimerkiksi lokit ja tiirat ovat alttiita tartunnoille, kun taas vesilinnut voivat toimia lähes oireettomina viruksen kantajina ja levittäjinä. Siellä virus on tappanut kymmeniätuhansia suulia maailman suurimmassa 150 000 linnun koloniassa. Toukokuussa joillakin suulayksilöillä havaittiin silmiinpistävä muutos: aikuisen linnun silmän värikalvo oli vaihtunut normaalista sinisestä mustaksi. Toistaiseksi tuhoisimmat niistä nähtiin Kokkolan Ullavanjärvellä ja Lahden satamassa, joissa molemmissa kuoli ainakin tuhat naurulokkia. Ensimmäiset viitteet taudista selviytyneistä saatiin toukokuussa Skotlannissa Bass Rockin saarelta. Koska viruksen esiintymistä luonnonvaraisissa linnuissa ei ole seurattu sitten lintuin. ä Suomessa ei tunneta. Se kuitenkin tiedetään, että eri lajiryhmillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka helposti ne sairastuvat. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi KORKEAPATOGEENINEN lintuinfluenssa on kesän aikana aiheuttanut viisi lintujen joukkokuolemaa Suomessa. Jo tuhansia naurulokkeja kuollut Suurta kuolleisuu. uenssa H5N1 on tappanut Suomessa kuluneen kesän aikana eniten naurulokkeja. Sitä, kuinka silmän värimuutos vaikuttaa linnun näkökykyyn tai terveyteen, ei vielä tarkasti tiedetä. a luonnonvaraisissa linnuissa aiheu. uenssan saapumisen Eurooppaan 2005, ei myöskään tiedetä kuinka nopeasti virus leviää. Tarkkaa arviota kuolleiden luonnonvaraisten lintujen määrästä ei ole
. Maailmalta tunnetaan yli 200 bambulajia, joista 12 on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Tunturilinnuilla ennätyspesinnät Kolmannes maalinnuistamme vähenee Evoluutiobiologi, Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Aivelo Kolmasosa maalintulajien populaatioista pienenee, lintulaskenta-aineistot paljastavat. Sopulivuosina linnut saavat suuria poikueita, sillä pedot keskittyvät sopuleiden pyytämiseen. Miltei puolella lajeista populaa tiot säilyivät vakaina, viidenneksellä kanta kasvoi. Lintuinfluenssan tautidynamiikka on muuttunut. Koristekasvina käytetyn lajin luontainen levinneisyysalue on Japanissa. Se johtuu siitä, että talvehtimisparvissa linnut ovat läheisessä kontaktissa toistensa kanssa. Noin nelivuotiset sopulisyklit ovat palanneet, ja sopuleita nähtiin huomattavia määriä vuosina 2011, 2015 ja 2023. Esimerkiksi Chilessä kuoli yli 16 000 patagonianmerileijonaa helmi– heinäkuussa 2023. Lisäksi kettupyyntiä on tehostettu naalien suojelemiseksi koko Käsivarren alueella. Havainto on tiettävästi ensimmäinen luontoon karanneesta bambulajista Suomessa. RK ”Kun tällaista tapahtuu, silloin ymmärrämme, kuinka vähän tiedämme .” KA TR IIN A KÖ N Ö N EN. Lintuinfluenssan löytymiseen eri lajeista vaikuttaa Ruokaviraston ohje siitä, mitkä kuolleet linnut tutkitaan. Myös hylkeet riskiryhmää. Häviäjien listalla on nähty dramaattisia pudotuksia. Petolinnuilla yksikin kuollut riittää, muita lajeja tutkitaan vain, jos löytyy useita kuolleita yksilöitä. Populaatio on säily nyt vakaana esimerkiksi valkoviklolla ja peipolla. Aikaisemmin lintuinfluenssan sesonkiaikaa oli syksy ja talvi. Monet lajit pesivät yksittäin, joten tauti ei pääse leviämään kovin helposti pesimäaikana. Esimerkiksi kaikkien pääskylajien ja tervapääskyn populaatiot ovat kutistuneet jopa 60–85 prosenttia noin 40 vuodessa. Suurissa laumoissa elävät harmaahylkeet voivat sairastua lintuinfluenssaan ja tauti voi levitä niiden keskuudessa nopeasti. . Alkukesän lämpimät ja sateettomat säät auttavat poikasia selviämään paremmin, mutta ilmastonmuutoksen edetessä tilanne todennäköisesti kääntyy lintujen tappioksi, kun tuntureiden elinympäristöt ja lajiyhteisöt muuttuvat. Taudin esiintyminen tunnetaan huonosti. Voittajien joukossa ovat ilmastonmuutoksen myötä lämpenevistä talvista hyötyneet lajit, kuten sepelkyyhky, sinitiainen ja mustarastas. Nyt tauti levisi kesäaikana yhdyskunnissa pesivien lintujen keskuudessa. ”Emme tarkasti tiedä mistä se johtuu, mutta syitä on todennäköisesti useita”, Lehikoinen sanoo. Seurannasta vastaava Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, että kahlaajalintujen määrät ovat lisääntyneet koko seurannan ajan. Pikkunietosbambua on löytynyt villiintyneenä muun muassa Brittein saarilta, Tsekistä ja Georgiasta. Tunturilinnut voivat hetkellisesti runsastua myös ilmastonmuutoksen seurauksena. RK Monilla kahlaajalajeilla, esimerkiksi suosirrillä ja vesipääskyllä, laskettiin ennätysmäärä asuttuja reviirejä Käsivarressa sitten 2005 alkaneen seurannan. Linnut vuosikirjassa julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin 138 maalintulajin kannanmuutoksia vuosina 1975–2022. Kasvi tunnistettiin myöhemmin Luonnostieteellisessä keskusmuseossa pikkunietosbambuksi (Pleioblastus argenteostriatus). suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . RK Bambu karkasi luontoon Lokakuussa 2022 Haminan Summanjokivarresta löytyi luontoon karannutta bambua, kertoo Luonnon tutkija -lehti
MERIJÄ Ä Atlantilla lämpöä pohjoiseen kierrättävä AMOC-virtausjärjestelmä saattaa hidastua aiempaa ennakoitua nopeammin. Samalla ajanjaksolla pintavedet ovat myös makeutuneet ja niissä on vähemmän happea. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Itämeri lämmennyt ja makeutunut Itämeren vesipatsas on lämmennyt vuosien 1950–2020 välillä, Oceanologia -lehdessä julkaistu tutkimus raportoi. Ilmastonmuutos näkyy voimakkaasti niin Itämerellä kuin maailman valtamerillä ja jäätiköillä. Ilmastonmuutos ja otsonikerroksen palautuminen vaikuttavat jääpeitteeseen. Jää peittää nyt 15 miljoonaa neliökilometriä, kun se yleensä kattaa noin 17 miljoonaa neliökilometriä. ITÄMERI TEKSTI JESSICA HAAPKYLÄ KUVA PETRI LAMPILA 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Kyyhkyprioni elää Antarktista ympäröivillä merialueilla. Seuraukset tästä olisivat maapallon ilmastolle katastrofaaliset. Jäätä on erityisen vähän Atlantin puolella, mikä luultavasti johtuu tuuliolosuhteista. Sen sijaan syvä vesi on kerrostuneempaa ja suolaisempaa. AMOC-merivirta hidastuu luultua nopeammin MERIVIRR AT valtamerillä ja jäätiköillä. Voimakas hidastuminen johtaisi ilmaston nopeaan viilenemiseen Pohjois-Euroopassa ja lämpenemiseen etelämpänä. Lämpeneminen on kiihtynyt 1980luvun puolivälistä lähtien. Pintavesi on lämmennyt jopa 2,5 astetta 70 vuodessa. Tutkimus julkaistiin Nature Communications tiedelehdessä.. TEKSTI TEKSTI JESSICA HAAPKYLÄ JESSICA HAAPKYLÄ KUVA KUVA PETRI LAMPILA PETRI LAMPILA Etelämantereen merijäätä kateissa Etelämantereen talvinen merijääpeite on 10 prosenttia suppeampi kuin yleensä tähän aikaan vuodesta
Lopulta suula menehtyi. Lintu tunnistett iin kuvasta. Pitkän ajan ennusteita von Bonsdor. JESSICA HAAPKYLÄ Saimaannorppien synkkä kesä Lupaava sienisyksy Etelä-Suomen sienisyksy on alkanut lupaavasti. Tänä vuonna verkkoon kuolleita norppia on enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Rönt genkuvassa sen vatsassa näkyi kalastuskoukku, joka lienee aiheutt anut kuoleman. Synkin tapaus paljastui heinäkuun puolivälissä Lietvedellä, missä karanneeseen tai hylättyyn haamuverkkoon hukkui kuutti ja kuikka. RK Vesienpuhdistukseen on olemassa tekniikka, mutta kyse on yhtiön tahtotilasta ja myös kunnan päättäjien tahtotilasta – miten syvällä kiinalaisten edessä teidän pitää ryömiä ja miten paljon pitää yrittää polkea Suomen ja EU:n lakeja ympäristön kustannuksella. Se, mihin ajankohtaan kuivuus osuu, vaikutt aa satoon”, von Bonsdor. Norppien kuolemia voidaan torjua käyttämällä onkea, uistinta tai norppaturvallista katiskaa. ei suostu antamaan, sillä sääolot määritt elevät miten sato kehitt yy. Runsasta satoa on jo kerätt y esimerkiksi keltahaperon, kantarellin ja herkkutatt ien osalta. Verkkokalastus on saimaannorppien suurin uhka. Maailmalla tutkijat pelkäävät, että Wuhanin eläintorien tavoin Suomen turkistarhat ovat virushautomoita. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Saimaannorppia on hukkunut kalastajien verkkoihin heinäkuun loppuun mennessä jo viisi. ”Lyhytaikainen kuivuus ei haitt aa, sillä silloin sienirihmastot menevät lepo tilaan. Verkkokalastusrajoitukset ovat voimassa huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun, mutta muikkuverkot sallitaan kymmenen päivää aiemmin. BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y Kuutt eja syntyi viime talvena sata, mikä on laskentahistorian suurin määrä.. LongPlay-lehden jutussa ”Hinnalla millä hyvänsä” (29.6.) ihmetellään akkuteollisuuden päästöjä sekä kuntien ja valtionyhtiön yhteistyötä kiinalaisten akkuyritysten kanssa. Trooppisilla merillä elävä ruskosuula on pohjoisessa suurharvinaisuus. Suomesta sen matka jatkui Silja Serenadella Tukholmaan, missä se toimitett iin eläinhoitolaan. Toistaiseksi synkin kesä oli 2019, jolloin norppia hukkui seitsemän. RK POLIIT TINEN ELIÖ JO U KO KU O SM AN EN MINKKI Neovison vison Elokuun alussa Ruokavirasto määräsi kaikki lintuinfluenssan infektoimilla turkistarhoilla elävät minkit lopetteavaksi. kertoo, ett ä sienille edullinen kesä on säältään vaihteleva. RK Ruskosuula Suomessa Suomen ensimmäinen ruskosuula (Sula leucogaster) levähti Rajavartiolaitoksen Turva-aluksella elokuun alussa. Kesäkuun kuivuus ja helteet eivät siis tuhoa rihmastoja. sanoo. Kalastuslain mukaan hukkuneista norpista tulee ilmoittaa välittömästi Metsähallitukselle. Kun maa kostuu tarpeeksi ja on lämmintä, itiöemät nousevat esiin. Syynä on riski, että minkin hengitysteissä virus muuntuu helpommin nisäkkäästä toiseen tarttuvaksi ja voisi siten aiheuttaa pandemian ihmistenkin keskuudessa. Avattujen verkonsolmujen perusteella näyttää siltä, että kalaverkon omistaja jätti norppakuoleman raportoimatta. Luonnontieteellisen keskusmuseon sieniasiantuntija ja suojelusuunnitt elija Tea von Bonsdor
Siksi naaras munii kaikenlaisiin kasveihin maitohorsmasta mäntyyn. Lehti katoaa toukan leukoihin, ja sen mukana suoleen päätyy pikkuruinen muna. Alvepistiäisen munat säilyvät pitkään elossa odott aessaan perhostoukkaa.. Tästä kertoo myös tutkijoiden päätelmä alvepistiäisestä. Se etsii pistiäistoukan ja tunkeutuu loiseksi loiseen. Perhostoukan suolessa alvepistiäisen muna kuoriutuu, ja pistiäistoukka asettuu taloksi. Toisin kuin perhosella, alvepistiäisellä on käynyt tuuri. Kun ahmaspistiäinen alkaa koteloitua, alvepistiäinen syö sen päästäkseen itse koteloitumaan. Toukalle kelpaavat loisittavaksi monet ahmaspistiäislajit, perhosista puhumattakaan. Sen elämä riippuu tästä yhteensattumasta: perhostoukasta, jonka sisällä elää ahmaspistiäinen. Se oli laskenut muniaan sinne tänne, jotta ainakin joku niistä osuisi nälkäisen perhostoukan reitille. Perhostoukat ovat erilaisille loisille haluttuja isäntiä, ja niistä voidaan joutua kilpailemaan. 14 suomenluonto.fi TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT HÅKAN SÖDERHOLM / VASTAVALO, PEKKA MALINEN JA STEFAN ROTTER / ISTOCKPHOTO Loisella on loinen Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllätt äviäkin suhteita. Molemmat pistiäiset ovat parasitoideja, eli ne tappavat lopulta isäntäeläimensä. Tämä on jo toinen kerta, kun perhosenalku on kohdannut loisen. Kihon emo ei jättänyt mitään sattuman varaan, vaan laski munansa suoraan perhostoukan sisään. S u h t e e l l i s t a Alvepistiäisen munat säilyvät pitkään elossa odott aessaan perhostoukkaa. 14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi M uhkea toukka kiipeää pitkin pajun oksaa. Alvepistiäinen on vaativa, mutta toisaalta joustava vaatimuksissaan. Muistona ensimmäisestä kerrasta sen sisällä asuu jo yksi toukka, ahmaspistiäisiin (Ichneumonidae) kuuluva poppelikiitäjäkiho (Callajoppa cirrogaster). Se pysähtyy lehden kohdalle ja alkaa rouskuttaa. On syötävä vielä paljon ennen kuin se on valmis koteloitumaan ja muuttumaan aikuiseksi sinisilmäkiitäjäksi (Smerinthus ocellata). Tässä kuvattu on vain yksi esimerkki siitä, kuinka tapahtumat voivat edetä. Sen toukka saa kasvaessaan suuret leuat sekä kitiinisen panssarin, luultavasti siksi, että se voi nitistää samaan toukkaan pyrkivät kilpailevat loiset. Perhosen ja ahmaspistiäisen päivät ovat siis luetut. Joitain päiviä aiemmin lehvästössä oli kierrellyt kiiltävänmusta alvepistiäinen (Pseudogonalos hahnii)
suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Nimestään huolimatt a poppelikiitäjäkiho voi loisia monien kiitäjäperhosten toukkia. Nimestään huolimatt a poppelikiitäjäkiho voi loisia monien kiitäjäperhosten toukkia.. Loisella on loinen Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllätt äviäkin suhteita
16 suomenluonto.fi Omissa h öyhenissä TEKSTI JOHANNA MEHTOLA KUVAT JA KUVITUKSET JARI KOSTET Linnun höyhenpuku on nerokas kokonaisuus, joka antaa suojaa, lämpöä sekä kyvyn lentää. 16 suomenluonto.fi
JA RI KO ST ET. suomenluonto.fi 17 Omissa h öyhenissä suomenluonto.fi 17 Pyöreäkärkiset höyhenet suojaavat Siperiassa ja KoillisVenäjällä pesivää tundrahanhea. Lintuja voi nähdä muutt oaikaan myös Suomessa
Ne taas koostuvat höytyliistakkeista ja höytysäteistä, jotka kiinnittyvät toisiinsa höyhenväkäsillä. Linnun höyhenpeite koostuu höyhenistä, jotka jaetaan sukasiin, untuviin, ruumiinhöyheniin, peitinhöyheniin sekä sulkiin. JA RI KO ST ET. Niistä hän on tutkinut muun muassa ultraviolettivalon heijastusta ja mitannut siiven tertiaalieli olkahöyhenen valkoisen laikun tarkkaa pinta-alaa. Mustien koiraiden etu perustuu todennäköisesti niiden aktiivisempaan kosiokäyttäytymiseen, kun taas ruskeat koiraat lopettavat laulun ja naaraiden houkuttelun viileällä säällä. Kylmänä keväänä mustat koiraat menestyivät paremmin, sillä niiden naaraat munivat enemmän munia. Hän istuu työhuoneellaan, jonka yksi kaappi on täynnä kirjosiepon höyheniä. Siinä tärkeänä apuna on toista sataa vapaaehtoista harrastajaa. Alpo Haltun vuonna 1949 ilmestyneessä hurmaavassa kirjassa Linnun lennon arvoitus kerrotaan, että ”kotkan 40 senttiä pitkä siipisulka sisältää kaikkiaan 60 miljoonaa nimettävissä olevaa osaa”. Tilannetta tasapainottaa, jos poikasten ruokinnan aikaan on kylmää. Täten myös parhaat naaraat valikoituvat mustille yksilöille. Silloin taas mustat koiraat ovat huonompia ruokkimaan poikasia kuin ruskeat. ”Olemme lisäksi selvittäneet myös värien ja lämpötilasta riippuvan käyttäytymisen välistä yhteyttä kirjosieppokoiraista, joiden selän höyhenten väri vaihtelee kokonaan mustasta kokonaan ruskeaan.” Tutkimuksissa selvisi muun muassa se, että lämpötila vaikuttaa eriväristen koiraiden pesimämenestykseen eri tavalla. Sulalle tukevuutta antaa vaalea ruoti, jonka molemmin puolin on sisähöyty sekä ulkohöyty. Peitinhöyheniä kasvaa vain tietyillä höyhenaloilla, ja osa linnun ihosta onkin kaljua. Jo tässä yhdessä variksen sulassa on siis lukuisia eri osasia. Jos ne menevät epäjärjestykseen ja harittavat sinne tänne, lintu sukii väkäset kohdalleen”, sanoo ekologian professori Toni Laaksonen Turun yliopistosta. ”Lämpötilojen mukaan vaihteleva luonnonvalinta onkin koiraiden värityksen vaihtelua ylläpitävä mekanismi. Kirjosieppojen lisäksi Turun yliopistossa on tutkittu myös merikotkia niistä kerättyjen sulkanäytteiden perusteella. Yksittäinen sulka voi toimia ikään kuin linnun henkilötodistuksena, vaikka itse siivekäs olisi jo kaukana muilla mailla. 18 suomenluonto.fi oimin töihin kävellessäni asfaltilta tumman ja kiiltävän sulan. P ”Höyhenissä on uskomattoman hienoja rakenteita.” Suopöllöllä on tuuhea ja pehmeä höyhenpuku, joka takaa äänettömän lennon. Olemme nyt 20 vuoden aikana tunnistaneet yli 300 merikotkayksilöä, joista tiedämme dna:sta synnyinpesän sekä pesimäpaikan.” Nyt kerätään emolintujen sulkanäytteitä maastosta merikotkien pesien läheisyydestä. Sulka on kuin henkilötodistus Höyhenpuku voi siis paljastaa linnusta monenlaisia kiehtovia asioita, kuten Turun yliopiston kirjosieppotutkimuskin osoittaa. Se on mitä ilmeisimmin tipahtanut läheisessä puistossa lennelleen variksen siivestä. Sulkaa tutkimalla onkin helppo tutustua sen hienoon rakenteeseen. Kirjosieppo on hyvä mallilaji tutkia sitä, miten evoluutio toimii”, Laaksonen toteaa. ”Höyhenissä on uskomattoman hienoja rakenteita. ”Tämä merikotkatutkimus käynnistyi vuonna 2003, kun aloimme merikotkatyöryhmässä kerätä poikasista höyhennäytteitä. Sulkia linnulla on siivissä sekä pyrstössä
”Sulasta voidaan sen isotooppikoostumuksen avulla selvittää myös se, millaisessa ekosysteemissä se on sulittu, kuivassa vai kosteassa, tai minkälaista ravintoa lintu on syönyt. 4. väkäsiä, 4. Mitä kaikkea se voisikaan kertoa tuosta Helsingin Lauttasaaressa lentelevästä variksesta. Höyhenen osat JO H AN N A M EH TO LA Höyhen on materiaaliltaan keratiinia eli sarveisainett a. Höyhenpeite siipija pyrstösulkineen mahdollistaa Linnut, kuten sinirintakoiras, viestivät toisilleen höyhenpukujensa värityksillä.. 2. Sen avulla voidaan saada selville esimerkiksi linnun laji, sukupuoli, ikä, synnyinpaikka ja pesimispaikka. lisähöyhen, 5. suomenluonto.fi 19 1. ”Nyt voimme selvittää esimerkiksi sen, miten kauas synnyinpesästään poikaset asettuvat pesimään.” Höyhenpuvulla on monta tehtävää Linnun höyhenet ovat keratiinia eli sarveisainetta, siis samaa tavaraa kuin ihmisen kynnet ja hiukset. ruoti, 3. Se jää kuitenkin arvoitukseksi, sillä sulkaperäinen tutkimus on aikaavievää puuhaa ja merikotkatyöryhmän tutkimuskin perustuu aikasarjoihin. 3. suomenluonto.fi 19 JA RI KO ST ET ”Yksittäinen sulka voi parhaassa tapauksessa kertoa linnusta todella paljon, jos sulan tupessa on vähänkin jäljellä dna:ta”, Laaksonen sanoo. höyty, 2. Samaista ainetta on myös matelijoiden suomuissa, ja oletetaankin, että lintujen höyhenpeitteen evoluutio olisi lähtöisin juuri matelijoista. kynä 1. Parhaimmillaan voi selvitä karkealla tasolla myös sulkimisalue.” Sivelen löytämääni variksen sulkaa, joka on kuin pakasta vedetty, täydellinen ja virheetön. 5
”Pyrstösulat ovat tikoille tukirakenne, joten niiden pitääkin olla jämäkät.” Sulat voivat tuottaa myös ääntä – tai pikemminkin mäkätystä. Linnut näkevät nämäkin värit, ja esimerkiksi meidän silmissä samalta näyttävissä lintukoiraissa ja -naaraissa on UV-heijastusta hyödyntävissä tutkimuksissa löydetty värieroja. ”Kirkkaammat yksilöt menestyvät paremmin puolison valinnassa ja sukupuolivalinnan kautta tämä ominaisuus kehittyy”, Laaksonen kertoo. Peltopyyn poikasen on hyvä tutustua ympäristöön aluksi emon höyhenten suojasta. Ne voivat käydä kaukana pesäpaikastaan kastelemassa vatsahöyhenensä ja kuljettaa niissä veden poikasilleen. Moni lintuemo kerää poikasensa höyhenpeitteen alle lämpöön ja turvaan, ja puvun väritys suojaa taiturimaisesti esimerkiksi monia maassa pesiviä lajeja, kuten lehtokurppaa ja kuovia. Linnun pyrstöja siipisulkien rakenteesta voi myös päätellä, millaisesta lentäjästä tai liikkujasta mahtaakaan olla kyse. Suomen lintukartalla varsinaisia väriläiskiä ovat vaikkapa kuhankeittäjä, närhi, taviokuurna ja tikli. JA RI KO ST ET ”Höyhen on samaan aikaan kevyt, tiivis, joustava ja kestävä.”. Tästä osoitus on taivaanvuohikoiraan ääni, joka syntyy kun lintu syöksyy soidinlennollaan alaspäin niin että reunimmaiset pyrstösulat lepattavat tuulessa ja mäkättävät vuohimaisesti. ”Höyhenten väritys on peräisin joko rakenneväristä tai pigmenttiväristä – tai näiden yhteisvaikutuksesta”, Laaksonen sanoo. ”Höyhen on samaan aikaan kevyt, tiivis, joustava ja kestävä”, Laaksonen kuvailee. Lisäksi höyhenet säätelevat lintujen ruumiinlämpöä. Tikat puolestaan nojaavat kovarakenteisiin ja teräväkärkisiin pyrstösulkiinsa, kun ne kiipeilevät puunrungoilla. ”Olen omalla kotipihallani katsellut harakkaa. Jos harakka olisi joku eksoottinen harvinaisuus, niin kyllä sitä varmaan ihailtaisiin.” Osa lintujen värityksestä jää kuitenkin ihmissilmin näkemättä, sillä jotkut sävyt ovat ultravioletin valon aallonpituudella. Värillä on väliä Väreillä on tärkeä merkitys lintujen välisessä viestinnässä, sillä koiras voi kirkkailla väreillään viestiä naaraille olevansa elämänsä kunnossa ja siksi oiva puolisoehdokas. Kuumilla ja kuivilla aavikkoalueilla pesiville hietakyyhkyille on kehittynyt ainutlaatuinen ominaisuus hyödyntää höyhenpukuaan. Sillä on hienot pitkät pyrstösulat, jotka heijastavat sinistä, vihreää ja purppuraa. 20 suomenluonto.fi tietenkin lintujen ilmaherruuden ja lentämisen taidon, mutta se antaa niille myös värin ja suojan sekä kyvyn naamioitua ja viestiä. Tunturipöllön pehmeää sulkaa katsellessa ymmärtää hyvin, miksi pöllöt liitävät äänettömästi kuin haamut