monimuotoisuutta. SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI VESI TEKEE ONNELLISEKSI Löytyikö SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI S U O M E N LU O N T O 6 | 2 2 6 TA M M I J A S E U R A L A IS E T . Löytöretkiä kangaskäärmeiden luo Ahvenanmaalle. Komein käärme. SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI 85 vuotta luonnon äänenä Elämänpuu Tammi versoaa monimuotoisuutta. K U P U S IE N E T . Komein käärme. maalle. V E S IL U O N T O E LV Y T TÄ Ä T U T K IT U S T I. K O R V A P U U S T IN K O H TA LO . Kupusienet Tunne kuukuset kumppaneineen. maalle. P Ö LY T TÄ J Ä T . 666 2026 2026 2026 IRTONUMERO 12,90 €. R IIK K A K A IH O V A A R A N E S S E E . K A N G A S K Ä Ä R M E . P U O LU K K A J A S IA N P U O LU K K A . VESI TEKEE ONNELLISEKSI Löytyikö suomalaisten onnellisuuden salaisuus. Löytöretkiä kangaskäärmeiden luo Ahvenanmaalle. Tunne kuukuset kumppaneineen. Komein käärme. Komein käärme. Löytöretkiä kangaskäärmeiden luo Ahvenanmaalle. Komein käärme. maalle. Auta pölyttäjiä Varsinkin taajamissa apu on tarpeen
JOS ALKAA UUDEN OPPIMINEN KOULULAISILLA, sama on käynnissä myös eläinlapsilla. Emojen tarkkaavainen käytös jättää varmasti oppijäljen myös jälkikasvuun. JOS ALKAA UUDEN OPPIMINEN KOULULAISILLA, sama JOS ALKAA UUDEN OPPIMINEN KOULULAISILLA, sama on käynnissä myös eläinlapsilla. Emojen tarkkaavainen käytös jättää varmasti oppijäljen myös jälkikasvuun. on käynnissä myös eläinlapsilla. Tyrnäväläinen peltopyyperhe on tutustumiskävelyllä naapurustossaan. Tyrnäväläinen peltopyyperhe on tutustumiskävelyllä naapurustossaan. Emojen tarkkaavainen käytös jättää varmasti oppijäljen myös jälkikasvuun. JOS ALKAA UUDEN OPPIMINEN KOULULAISILLA, JOS ALKAA UUDEN OPPIMINEN KOULULAISILLA, JOS ALKAA UUDEN OPPIMINEN KOULULAISILLA, sama sama sama TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA JARI KOSTET TEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA JARI KOSTET Elämänkoulu alkaa. Liikenne on uhka heillekin, ja ilmatilaa täytyy sitäkin alati valvoa petolintujen varalta. Liikenne on uhka heillekin, ja ilmatilaa täytyy sitäkin alati valvoa petolintujen varalta. Tyrnäväläinen peltopyyperhe on tutustumiskävelyllä naapurustossaan. Liikenne on uhka heillekin, ja ilmatilaa täytyy sitäkin alati valvoa petolintujen varalta
Suuressa osassa Suomea esimerkiksi hyttysiä oli tavanomaista selvästi vähemmän. vuosikerta Toimituksen osoite Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@ suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@ sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi ja Anna Tuominen Verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki. SUOMESSA ALKUKESÄN KUIVUUS näkyi paljon muussakin kuin vain kaivojen ja järvenpintojen tasoissa. Järvien ja kaivojen vedenpinnat olivat poikkeuksellisen matalalla, ja alkoi myös keskustelu pohjaveden riittävyydestä tulevaisuudessa. SÄÄHÄIRIÖT JA LUONNONKATASTROFIT vaan alleviivaavat sitä, että ilmastonmuutoksen torjuntatyössä on välttämätöntä jaksaa olla sitkeä, määrätietoinen ja pitkäjänteinen. Ilmastoteot vaikuttavat, vaikkei aina siltä tuntuisikaan Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto 85. M E R J A PA A K K A N E N J U H A N I K O S O N E N / V A S TA V A LO Hyttyset ovat vedessä elävän toukkavaiheensa kautta riippuvaisia pienvesistöistä. NATURE COMMUNICATIONS -lehdessä julkaistiin äskettäin Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden vetämän kansainvälisen tutkimuksen tuloksia jokien virtaaman ja maankosteuden muutoksista vuosina 1901–2019. Esimerkiksi päiväperhosilla kantojen palautuminen saattaa olla aiempaa hitaampaa, kun säähäiriöt, kuten poikkeuksellinen kuivuus tai sateisuus toistuvat entistä useammin. Monille muillekin hyönteisryhmille ilmaston lämpenemisen haittavaikutukset välittyvät juuri sään ääri-ilmiöiden kautta: helteiden, kylmien jaksojen sekä sadeja kuivuuskausien kautta. Veden kiertokulku on ilmastonmuutoksen sekä vedenja maankäytön seurauksena kiihtynyt, ja esiteollisena aikana vallinnut tasapainoisempi tila on järkkynyt. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön 2026 Ilmapuntari-tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset jaksavat kyllä omassa arjessaan tehdä ilmastotekoja: kierrättäminen, kulutuksen pienentäminen ja energiansäästö on jo hyvin sisäistetty, lentämisen ja yksityisautoilun vähentäminen sekä kasvisruokailun lisääminen ovat nekin edistymään päin. Trendit kätkeytyvät vuosittaisten vaihtelujen ”alle”, ja kokonaiskuva paljastuu vasta vuosikymmenien seurantajaksojen myötä. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. ENERGY G R E E N 85 VUOTTA Lu on non äänen ä PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna. Se että kasvihuonekaasupäästöjä on monella sektorilla pystytty vähentämään, on todella merkittävä ja tulevaisuuteemme myönteisesti vaikuttava asia. JOKU SAATTOI OLLA hyttysten vähäisyydestä mielissäänkin, mutta hetkittäinenkin hyönteiskato vaikuttaa esimerkiksi lintujen pesinnän onnistumiseen. Vaikka kulutusmuutokset eivät vielä pitkään aikaan näy ilmaston keskilämpötilan nousun hidastumisena, se ei tarkoita etteivätkö ilmastoteot vaikuttaisi. Meillä Suomessa ei onneksi koettu laajoja metsäpaloja, mutta alkukesästä heräsi huoli vedestä. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuoja-seloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. Näin vaikutukset ketjuuntuvat vaikuttamaan koko eliöyhteisöön. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 ILMASTON LÄMPENEMINEN etenee ja sen vaikutukset tulevat yhä näkyvämmiksi. Poikkeuksellisen kuivien sekä märkien jaksojen esiintymistiheys maailmassa on kaksinkertaistunut tuohon vertailutilaan nähden, ja muutosnopeuden ennakoidaan entisestään kiihtyvän
A N T T I K O LI Tammi kasvaa isoksi ja elättää suurta joukkoa muita lajeja. 24 Me olemme vihreä metsä Riikka Kaihovaara pohtii sitä, miten ihminen on jäänyt jumiin jatkuvaan kasvuun ja kehitykseen. 38 Kaikenlaisia kupusieniä Kupusienissä on satoisia ja kelpoja syötäviä lajeja. Se houkuttaa ihmisiä äärelleen ja elättää hoivissaan monilajista eliöyhteisöä. suomenluonto.fi 5 Kangaskäärme on piileskelijä. Tammi kasvaa isoksi ja 14 28 Puolukka vai sianpuolukka. 44 Kolmas käärme Myrkytön kangaskäärme sekä hyötyy että kärsii kyymäisestä ulkonäöstään. Nämä kannattaa tuntea, sillä marjojen maussa on iso ero. 48 Vesi vanhin voitehista Veden terveysvaikutukset välittyvät monen aistin kautta. 14 Kuningaspuu Isolla tammella on outo vetovoima. Lue lisää sivuilta 44–47. 36 Makealle persot Kesäterassilla herkut katoavat pian vieraisiin suihin.. 30 Pölyttäjien puolella Mesipistiäisten, perhosten ja kärpästen tärkeä työ on käynyt vaikeammaksi. Miten löytäisimme tasapainoisemman tavan elää. KANSIKUVA: JUKKA PALM Sisällys 6/2026 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Juni Sinkkonen 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Marko Leppänen 76 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Miksi kimalaiset näyttivät olevan kuin humalassa
Kaksi kiiltomatoa löytyi pihaniityltä ja yksi soratien reunasta. Kuva: Annukka Tuomi, Joensuu, Iiksenvaara 11.7.2026. 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja Kiiltomato tinderöimässä Kiiltomadon parinetsintätouhuja hämärtyvässä illassa. Otuksen kirkas kylmänvihreä valo on luonnossa niin epätodellisen näköinen, että aina vähän säpsähdän, kun sellainen osuu näkökenttään. TOIMITTANUT ROOSA ROIVAINEN 6 suomenluonto.fi
Saalista näytti tulevan, itse on ruoka jo hankittava, vaikkakin emon opastuksella. Se tarjosi mahdollisuuksia hauskoihin kuviin. Villisika ↖ Seitsemän villisian lauma söi edellisenä yönä perunat maasta. Kuva: Jerome Tornikoski, Merikarvia 11.7.2026. Kuva: Jouni Kalliomäki, Helsinki 11.7.2026.. suomenluonto.fi 7 Lapsia kyydissä! ←← Juoksuhämähäkki kantamassa jälkikasvuaan. Aamulla löysin lauman viereiseltä pellolta. Metsäkauris ← Kuvassa uros mutta myös naaras oli paikalla – yllättivät kun kiertelin saarta ympäri ja kurkkivat välillä uteliaasti kasvien ja heinien yli mitä touhusin. Kuva: Jesse Eilola, Oulunsalo 20.6.2026. Pikkukalastaja ← Isokoskeloemo johdatteli isoa poikuettaan rantoja pitkin kala-apajille. Kuva: Hannu Tikkanen, Kallahdenniemi, Helsinki 15.6.2026. Tuulihaukka unilla ↑ Piti mennä ukkosta kuvaamaan mutta huomasin että metsän laidassa istuu tuulihaukka. Poikaset sitten sukeltelivat ja kalastivat. Kuva: Timo Paavola, Pyhtää 12.07.2026
HEINÄKUUN LOPULLA järvien vedenkorkeudet olivat laajalti palautuneet ajankohtaan nähden tavanomaisiksi, tiedottaa Suomen ympäristökeskus. Huolta ovat aiheuttaneet myös havainnot argentiinanlattanasta. Salossa puolestaan koristeelliset mandariinisorsat saivat jälkikasvua. Myös maankosteus on yhä alhainen Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjanlahden rannikolla. Ilmastonmuutos auttaa lajia asettumaan uusille seuduille. Tästä huolimatta Saimaan, Kallaveden ja Päijänteen pinnat ovat yhä harvinaisen matalalla ajankohtaan nähden. Perunaviljelmät on siis syytä tarkastaa säännöllisesti, ja havainnot on ilmoitettava Ruokavirastolle välittömästi. AT Kesän sateet paikkasivat matalia vedenkorkeuksia monin paikoin Puutarhuri, nyt silmä tarkkana kahden vieraslajin varalta SUOMESSA ON tänä kesänä löydetty koloradonkuoriaisia kuudelta paikkakunnalta: Lahdesta, Kouvolasta, Savonlinnasta, Luumäeltä, Ruokolahdelta ja Joensuusta, tiedottaa Ruokavirasto. Suuret ja keskisuuret pohjavesiesiintymät ovat kuitenkin edelleen selvästi tavanomaista matalammalla tasolla Lappia lukuunottamatta, ja suurimmissa pinta jatkaa laskuaan. Suomen Luonnon vuosikymmenet – 40 vuotta sitten:. Muhokselta löytyi yllättäen töyhtökiurupari poikasineen, vaikka laji on taantunut Euroopassa. Tellervo Koivisto pohdiskeli jatkuvan kasvun hyviä ja huonoja puolia Suomelle Ritva Kuparin haastateltavana (nro 5/1986). Löydetyt yksilöt on syytä kuvata, ilmoittaa vieraslajit.fi :hin sekä hävittää. 8 suomenluonto.fi 8 suomenluonto.fi A FA N A S IE V A N D R II / S H U T T ER S TO C K JA X A V IE R JA P IO T / W IK IM ED IA C O M M O N S Nyt TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Koloradonkuoriainen ja argentiinanlattana voivat päätyä kotipuutarhaan. Perunan lehtiä syövä kovakuoriainen saapuu maahan ilmavirtausten mukana ja saattaa aiheuttaa merkittäviä tuhoja viljelmillä. Saimaa on jopa noin 40 senttiä ajankohdan keskimäärää alempana, ja sen hidas lasku jatkuu edelleen. Sateet ovat nostaneet myös pienten pohjavesialueiden pintoja sekä maankosteutta laajalti tavanomaiselle tasolle. Kuoriaista ei pidä torjua itse. Emme me siinä mielessä kasvua tarvitse, jos se merkitsee vain uusien tarpeiden luomista ihmisille. Heinäkuu oli sateinen etenkin Suomen länsiosissa. AT S H U T T ER S TO C K 2 pesimälajia TÄ NÄ KESÄ NÄ Suomen pesimälinnustoon on liittynyt kaksi uutta siivekästä. Hän kertoi olevansa huolissaan kehityksen vaikutuksista luontoon, mutta totesi, ettei pieni maa pysty yksin kääntämään suuntaa. Argentiinanlattana syö esimerkiksi kastematoja, joten se voi uhata hajottajaeliöstön toimintaa. Jo nyt se voi talvehtia kasvihuoneissa. Laajat ja runsaat sateet ovat helpottaneet tilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen. Litteä ja päistä suippo laakamato levittäytyy kauppapuutarhojen kautta ulkomailta tuotujen taimien ruukuissa. Paikoin kuoriaiset ovat jopa talvehtineet. Lajin eurooppalainen kanta on lähtöisin tarhakarkulaisista
T H H E S L M J RUOHOKANUKAN SATOKALENTERI H M T K Etelässä kasvaa rannoilla, pohjoisessa myös kangasmetsissä ja tunturikankailla. Verso kasvaa 10–25 sentin korkuiseksi. Marjat kypsyvät viimeistään elokuussa. Houkuttelevan näköiset marjat eivät ole kummoinen makuelämys, mutta ne eivät ole myrkyllisiä. Syyskuussa punasävyihin leimahtavat lehdet värittävät Lapin maaruskaa. LÄ H D E: K A S V IA T LA S / LU O N N O N T IE T EE LL IN EN K ES K U S M U S EO KUKKA ONKIN KUKINTO Ensi silmäyksellä voisi kuvitella, että ruohokanukan kukissa on neljä valkoista terälehteä. suomenluonto.fi 9. Punaiset marjat kypsyvät tiiviinä ryppäänä verson latvassa. Lehdet ovat vastakkaiset sekä silposuoniset tutun piharatamon tavoin. Ruohokanukka levittäytyy juurakon avulla ja voi muodostaa tiheitä kasvustoja. Linnut syövät marjoja, ja niiden ruoansulatuksen läpi kulkeminen auttaa kanukan siemeniä itämään. Ne ovat kuitenkin verson ylälehtiä, ja kukat ovat tosiasiassa pikkuruinen mustanpuhuva rykelmä niiden keskellä. suomenluonto.fi 9 KUUKAUDEN LAJI TEKSTI JA KUVAT ANNA TUOMINEN Ruohokanukka COR NUS SUECICA Ruohokanukan marjat hehkuvat nyt punaisina rantakivikkojen ja tunturikankaiden mättäillä. Ruohokanukka kukkii sijainnista riippuen kesä–heinäkuussa. Yhdessä kukinnossa on 10–20 kukkaa, joista kukin on vain noin millimetrin levyinen
Ilmastonmuutos ja sen torjunta aiheuttavat väistämättä kuluja. ”Se on sitten erillinen yhteiskunnallinen keskustelu, miten vahvasti olemme valmiit tukemaan hiilen varastointia metsiin ja miten suuret sivuvaikutukset olemme valmiit hyväksymään muualle talouteen”, hän sanoo. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Aapo Rautiaisen mukaan järjestelmän soveltaminen voitaisiin aloittaa vapaaehtoisella kokeilulla ja laajentaa se myöhemmin koskemaan kaikkia metsänomistajia. Toinen vaihtoehto olisi maksaa hiilensidontakorvaus vain normaalin metsätalouden ylittävältä osalta, jolloin summa jäisi pienemmäksi. Laskelmien mukaan tavoitenielu saavutettaisiin, kun korvaus perustuisi hiilidioksiditonnin 15 euron arvoon ja siinä olisivat mukana Suomen kaikki talousmetsät. 10 suomenluonto.fi Hiilikorvauksista apu nielujen romahdukseen. TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt. Korvaus on tavallaan vuokraa, joka maksetaan maanomistajalle hiilivaraston ylläpidosta. nielujen romahdukseen. TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA MARI PIHLAJANIEMI suomenluonto.fi LUONNONVARAKESKUKSEN ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan Suomi pääsisi EU:ssa sovittuun hiilinielutavoitteeseen, jos metsänomistajille alettaisiin maksaa hiilensidonnasta riittävän suurta korvausta. Käytännössä nielua pitäisi kasvattaa kuitenkin 28 miljoonaa tonnia, koska metsien nielu on ollut viime vuosina nollan paikkeilla ja maatalouden nielu noin 10 miljoonaa tonnia miinuksella. Rautiaisen mukaan hiilikorvaukset lisäisivät metsänomistajien tuloja, kun he saisivat rahaa sekä puun myynnistä että hiilivarastojen ylläpidosta. Korvaus kannustaisi metsänomistajia pidentämään metsien kiertoaikoja ja keventämään harvennuksia, mikä kasvattaisi metsien nielua ja hiilivarastoja. Korvaus metsänomistajalle maksettaisiin puuston hiilimäärän perusteella. Hakkuumäärien pieneneminen vähentäisi metsäteollisuuden toimitusketjun ↑ Hiilinielujen romahdus on noussut Suomen ilmastotavoitteiden ongelmakohdaksi. Hiilikorvausten huono puoli olisi se, että ne saattaisivat aiheuttaa jonkin verran hiilivuotoa, eli siirtää hakkuita ulkomaille. Korvauskustannukset olisivat laskelmien mukaan alkuvaiheessa satoja miljoonia euroja vuodessa ja myöhemmin, metsien hiilivarastojen kasvaessa, summa nousisi miljardiluokkaan. ”Myöhemmin myös yksityistä rahoitusta olisi tärkeää saada mukaan”, hän toteaa. Korvauksia maksettaisiin metsänomistajille puuston sitoman hiilimäärän perusteella. Suomen metsien ja maatalouden nielun pitäisi EU-tavoitteiden mukaan olla 18 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Tutkija Aino Assmuth Lukesta sanoo, että jos järjestelmä haluttaisiin nopeasti käyttöön, ainakin aluksi valtion täytyisi olla korvausten maksaja
Väittämissä, jotka koskevat yrityksen tulevia hiilineutraaliustavoitteita, on kyettävä osoittamaan tavoitteiden saavuttamisen ohjelma yksityiskohtaisesti. Direktiivi edistää vastuullisuusviestinnän läpinäkyvyyttä hillitsemällä epämääräisyyttä ja ehkäisemällä harhaanjohtavia ilmastolupauksia. Mallinnuksen mukaan kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten keventäminen lisäisivät lahopuun, järeiden ja vanhojen puiden sekä lehtipuiden määrää. Ongelmallista on myös pesuaineiden markkinointi biohajoavina. LAURI LINDBOHM KIINTEISTÖJEN kattojen pesuissa käytettävät pesuaineet ja sammalmyrkyt valuvat usein hulevesien mukana luonnonvesiin. Paras vaihtoehto kattopesuun on harjaus ja vesihuuhtelu. Päästöjen kompensaatiolla ei myöskään vastedes voi markkinoida tuotteen, palvelun tai toiminnan ympäristöystävällisyyttä. Toisaalta ilmastonmuutos ja sen torjunta aiheuttavat väistämättä kuluja, myös ilmastotoimien tekemättä jättäminen maksaa. Pidemmällä aikavälillä hiilikorvaukset lisäisivät typen ja fosforin valumia, koska karttuva puusto voimistaisi turvemailla haihduntaa, mikä kuivattaisi turvetta. Yritysten omien sertifikaattien ja muiden harhaanjohtavien vastuullisuusväittämien käyttäminen on vastedes kielletty markkinoinnissa, pakkauksissa sekä videoja kuvamateriaaliin pohjautuvassa markkinoinnissa. Pääkaupunkiseudulla kemikaalit päätyvät kesäisin vähävetisiin kaupunkipuroihin. Aluksi hakkuumäärien pieneneminen vähentäisi ravinnekuormitusta vesistöihin. Jos käyttää kemikaaleja, niiden pääsy ympäristöön pitää estää keräämällä pesuvedet talteen. Mallinnus hiilikorvausten vaikutuksista nieluun perustuu Luken ja Syken aikaisempaan tutkimukseen, mutta sitä on nyt päivitetty. Siitä syntyy Kettusen mukaan harmaa alue, jossa päästöt ovat laissa kiellettyjä mutta heikosti valvottuja ja arkipäiväisiä. Direktiivillä ehkäistään viherpesua ja parannetaan kuluttajansuojaa. PEKKO-JOONAS RANTAMÄKI Kuluttajansuojadirektiivi puuttuu viherpesuun Kattopesu voi myrkyttää lähipuron M A R IK A EE R O LA suomenluonto.fi 11. ”Jos lähdemme siitä, että ilmastotavoitteisiin pitää päästä, kaikki muutkin toimet maksavat”, Rautiainen muistuttaa. Ne ovat uhka erityisesti pienvesien eliöstölle. YRITYKSET eivät voi enää markkinoida toimintaansa, palveluitaan tai tuotteitaan ympäristöystävällisinä, jos väittämien tueksi ei ole asianmukaista sertifikaattia, kuten Joutsenmerkkiä tai EU-ympäristömerkkiä. suomenluonto.fi 11 työpaikkoja, mikä myös vaikuttaisi kansantalouteen. Biohajoavuus kertoo vain hajoamisesta, ei aineen vaikutuksista tai hajoamiseen kuluvasta ajasta. Tutkijat ovat myös vastikään selvittäneet, miten hiilikorvaukset vaikuttaisivat luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen ravinnekuormitukseen. ”Pesujen jälkeen katoilta valuva vesi voi olla vesieliöille haitallista pitkään – jopa yli vuoden ajan.” Kattopesuun ei tarvita viranomaisen lupaa. Suomessa direktiivin noudattamista valvoo kuluttaja-asiamies. Helsingin kaupunkiympäristön vaelluskala-asiantuntija Henrik Kettunen kertoo, että haittavaikutuksia on näkynyt uhanalaisen taimenen pienpoikaslaskennoissa. Säännökset astuvat voimaan syyskuussa 2026, mutta jo markkinoilla olevien tuotteiden suhteen on puolen vuoden siirtymäaika maaliskuuhun 2027 asti. Se lisäisi turpeen hajoamista ja sitä kautta ravinteiden vapautumista vesistöihin. Parannukset olisivat kuitenkin aika maltillisia, Assmuth sanoo
Kimalaiset joutuivat siis muistamaan tavoitteensa, siirtämään palloa ohi esteiden ja viemään sen suunnitelmallisesti haluamaansa paikkaan. Oulun, Helsingin ja Turun yliopistojen tuore tutkimus osoittaa, että myös hyönteiset pystyvät siihen. 12 suomenluonto.fi Nyt TOIMITTANUT MARI PIHLAJANIEMI LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE SPONTAANIA ONGELMANRATKAISUKYKYÄ on pidetty ihmisen ja muiden suurten selkärankaisten erityisominaisuutena. Iso osa kimalaisista hoksasi ratkaisun varsin näppärästi. 12 suomenluonto.fi TEKSTI MARI PIHLAJANIEMI KUVA ERKKI MAKKONEN / VASTAVALO. Tutkijat videoivat, mitä kimalaiset tekivät. Ne pyörittivät pallon kukan alle ja kiipesivät sen päälle, jolloin ne ylsivät sokeriveteen. Kimalaiset selvisivät tästä vaikeammastakin haasteesta. Ymmärrettyään, että ne eivät yllä kukkaan omin voimin, ne lähtivät pörräilemään pitkin areenaa ja löysivät pallon. Kimalaiset saavat ahaa-elämyksiä ja käyttävät työkaluja Uusi tutkimus osoittaa, että myös hyönteiset pystyvät ratkaisemaan ongelmia spontaanisti. Alkuun kimalaiset osasivat juoda sinisestä tekokukasta herkullista sokerivettä ja ne olivat tutustuneet palloihin, joita ne osasivat pyörittää. Tutkimus osoitti, että joustava ongelmanratkaisukyky ei ole aivojen koosta kiinni, vaan siihen pystyvät monet erilaiset lajit ja lajiryhmät. Sitten ne vietiin aivan uuteen tilanteeseen. Vähän kauempana oli pallo. Oulun yliopiston kimalaislaboratoriossa kimalaisten eteen tuotiin ongelma, joka niiden piti ratkaista yksin, ilman aikaisempaa kokemusta, opettamista tai mallia. Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä. Jotta sattuman, yrityksen ja erehdyksen sekä leikkimisen vaikutukset tuloksiin selviäisivät, tutkijat monimutkaistivat koeareenaa seuraaville kimalaisille niin, että areenalla oli liikkumista hankaloittavia väliseiniä eivätkä kimalaiset nähneet sinistä kukkaa ja palloa yhtä aikaa. Koekimalaiset asetettiin yksi kerrallaan tutkimusareenalle, jonka katossa – kimalaisen ulottumattomissa – oli tuttu sininen tekokukka. Ne osasivat paitsi käyttää työkalua ruuanhankintaan, myös yhdistellä asioita mielessään ratkaistakseen itselleen täysin uuden ongelman
Hötön määrän selvittäminen edesauttaa ennallistamistoimien suuntaamisessa oikeisiin kohteisiin. MP Perhoset ja meret samassa veneessä Maakuntien lintukannat muutoksessa Höttö tukahduttaa rakkohaurua Ruskorullakääriäinen Utsjoella. Höttö on sekoitus rihmaleviä ja maalta mereen valunutta sedimenttiä. H A N N U R Ä M Ä / V A S TA V A LO TURUN YLIOPISTON Kevon tutkimusasemalla on seurattu perhosten esiintymistä valorysien avulla jo 1970-luvulta lähtien. Höttöä esiintyy etenkin paikoissa, jossa vesi on sameaa. suomenluonto.fi 13 Ipsae rae cuptas ma sitam hilla nobit harcit lautam 7–23 % MA ALLA ELÄVIEN lintulajien yhteenlaskettu parimäärä on laskenut Suomen eteläja keskiosissa. Muutokset merissä voivatkin olla hyödyllinen työkalu ennustettaessa muutoksia myös maa ekosysteemeissä ja niiden lajistossa. Tutkimuksen mukaan rakkohaurun määrä tuplaantui, kun höttö ei peittänyt sitä. JA R I H A K A LA / V A S TA V A LO H EI K K I V A S A M IE S suomenluonto.fi 13 Mustarastas. Pohjoisen nousu ei riitä kuittaamaan etelän laskua, joten koko maan parimäärä on vähentynyt kuusi prosenttia. Samat ilmastomuuttujat vaikuttavat niin meriin kuin maalla eläviin perhosiinkin. Pohjoisilla alueilla parimäärä nousi 3–7 prosenttia. JESSICA HAAPKYLÄ LINNUT jatkavat siirtymistään pois kuumenevan ilmaston tieltä. Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat vertasivat yöperhosten esiintymistä ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin, ja havaitsivat, että Atlantin valtamerellä ja Itämerellä tapahtuneet suuret muutokset esimerkiksi lämpötiloissa ja suolaisuudessa (niin sanotut systeemimurrokset) näkyvät Kevon perhosissa. Rakkohauru tarvitsee kasvaakseen puhdasta kalliopohjaa ja höttö haittaa myös levän valonsaantia. Vain 4,8 prosentissa tutkituista alueista ei löytynyt lainkaan höttöä. Yöperhosten kohtalo on yhteydessä siihen, mitä tapahtuu Atlantin valtamerellä. Pahin höttö peitti merenpohjaa Saaristomerellä ja Suomenlahdella, vähiten sitä löytyi Suomen rannikon pohjoisosista. Linjalaskenta-aineistoon perustuva maakuntien linnustoa tarkasteleva raportti kertoo muutoksista ajanjaksojen 2006–2014 ja 2020–2025 välillä. Tällaisia paikkoja on ulkosaaristossa, jossa vesi on liikkeessä. Etenkin johonkin tiettyyn ravintokasviin erikoistuneet lajit, ja lajit jotka talvehtivat toukkina, ovat vähentyneet ilmaston kuumetessa. Samaan aikaan monet erikoistuneet lajit ovat vähentyneet. Peippo on vähentynyt Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläpuolella selvästi, ja pajulintujen määrä laskee kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Pelkkä ilmastonmuutos ei riitä selittämään peipon ja pajulinnun tilannetta, sillä niiden elinalue on laaja ja ulottuu paljon Suomea eteläisemmillekin alueille. Eteläisistä lajeista muun muassa peukaloinen, mustarastas ja pikkuvarpunen ovat runsastuneet. Laji on vähentynyt nopeasti kaikkialla Suomessa, vaikka se on edelleen viidenkymmenen runsaimman lintulajimme joukossa muilla alueilla paitsi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Tutkimuksessa käytettiin yli 50 000 matalan veden havaintopisteeltä kerättyä aineistoa. Myös kaksi yleisintä lintulajiamme – peippo ja pajulintu – ovat huvenneet. Pahimmilla alueilla lajin kanta on pudonnut jo 30 prosenttia. Yöperhosten biomassa on kasvanut hieman kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana. Häviäjiin kuuluu puolestaan esimerkiksi hömötiainen. MP SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS on selvittänyt meren pohjaa peittävän hötön vaikutusta Itämeren avainlajin, rakkohaurun, tilaan. Vid quidunt, sam aliquam iusam, omnihitio conectusam
Miltä tammi näyttää yläilmoista kuvattuna. Katso video: TILA AJILLE VERKOSSA. 14 suomenluonto.fi K U V A A JA X X X X X X X X X 14 suomenluonto.fi K U V A A JA X X X X X X X X X 14 suomenluonto.fi Ilmastonmuutos on edesauttanut taimien selviytymistä mahdollistaen tammen runsastumisen ja leviämisen
Moni Suomen tammista kasvaa yksittäin korkeiksi ja leveiksi maamerkeiksi. TAMMI suomenluonto.fi 15 TEKSTI JA KUVAT ANTTI KOLI TAMMI – monen elämän puu. Sen suojissa elää paljon upeita lajeja. Tammi eli metsätammi on suuri ja näyttävä kuningaspuu. Sen suojissa elää paljon upeita lajeja. Moni Suomen tammista kasvaa yksittäin korkeiksi ja leveiksi maamerkeiksi. suomenluonto.fi 15 Tammi eli metsätammi on suuri ja näyttävä kuningaspuu
Tammen kaarna on hiukan liian hapanta (pH 4–5) monelle lajille, mutta vanhoissa tammissa on jo sammaltai jäkäläkerrosta. ↑ Tämän sinitiaisen pesä oli tammessa kaarnan ja rungon välissä. Y ↖ Tammen pariliuskainen lehti puhkeaa myöhään, touko–kesäkuun vaihteessa. Liian tiheässä metsässä tammi ei selviä ollenkaan, jos valo ei riitä. → → Hallamittarien parittelu lokakuun lopulla. Tiesimme pitkän automatkan päättyvän pian suuren tammen ilmestyttyä näkyviin peltoaukion takana – tätä Vehaksen kartanon korkeaa ja leveää tammea odotettiin Turusta lähtien. Taivassalo on kuuluisa tammistaan: komeita rauhoitettuja puuyksilöitä ovat nykyisin Pappilan ja Muntin tammet sekä Vuorten tammi. 16 suomenluonto.fi Yli viisikymmentä vuotta sitten, kun en vielä edes ollut koulussa, perheemme matkusti kesäisin Helsingistä Taivassaloon mökille. Valtavan koon ja avoimen paikan takia ikipuut erottuvat miellyttävän kauas. Vanhat ja avoimella paikalla eli runsaassa valossa kasvaneet tammet ovat puolipallon muotoisia, kupumaisia maiseman hallitsijoita. Alimmat oksat levittäytyvät vaakasuoraan, muut loivasti ylöspäin. Muun puuston ympäröimänä kasvaneesta tammesta tulee kapeahko, oksat ovat lyhyempiä ja pystympiä. Toukat voivat ahmia tammen lehdet.. Naapuruston asukkaille ne ovat tärkeitä, niitä käydään ihailemassa ja niiden vierellä rauhoitutaan. Suurista yksittäisistä tammista tulee maamerkkejä. → Rikkikääpä on alkukesällä kauniin keltainen, mutta haalistuu ja kuolee pian. Niiden päällä kasvaa sammalia ja jäkäliä. Jo itäneet tammet tarvitsevat paljon valoa, aikuiset vielä enemmän. Itiöemä on siis yksivuotinen. Runko on paksu ja oksat vaikuttavan pitkiä sekä vankkoja. → → Oravat syövät ja piilottavat terhoja, ja maahan unohtuneista voi kasvaa uusi puu
tynnyreissä, tuulimyllyissä sekä parketeissa.. suomenluonto.fi 17 Voimaa ja kovuutta TAMMIA (QUERCUS) on maailmalla kaikkiaan noin 400–500 lajia, Suomessa vain yksi, metsätammi Querqus robur, ja sekin levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Tammi kuuluu pyökkikasvien heimoon, muita pyökkikasveja ei Suomessa luontaisesti vielä kasva. Tammen sukunimi Quercus on ikivanha indoeurooppalainen sana ja tarkoittaa tammea tai pyhää puuta, lajinimi robur tarkoittaa voimaa ja kovuutta. Tammen puuaines onkin kovaa ja kestävää, sitä on käytetty laivojen ja veneiden lisäksi mm
18 suomenluonto.fi Muitakin haasteita riittää: kuusi on vahva kilpailija tammelle. Levinneisyys Suomessa vaihtelee Tammi kasvaa tällä hetkellä luontaisesti vain lounaisimmassa Suomessa, tammivyöhykkeellä eli hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Tammentaimet ovat erittäin hallanarkoja, ja moni tammenvesa katoaa kauriiden, myyTAMMEN TAIMET OVAT ERITTÄIN HALLANARKOJA.. Pelkkä ilmastonmuutos ei vielä riitä tammivyöhykkeen laajentamiseen, tarvitaan – jos niin halutaan toimia – myös pimentävien puiden poistoa. Aiemmin taimia oli metsissämme hyvin vähän, nykyisin paljon enemmän. 18 suomenluonto.fi Muitakin haasteita riittää: kuusi on vahva kilpailija tammelle. Tammentaimet ovat erittäin hallanarkoja, ja moni tammenvesa katoaa kauriiden, myyrien ja jänisten vatsaan. Se on noin 30 kilometriä leveä kaistale rannikolla suunnilleen Raumalta Porvooseen
hyönteiset ja pähkinäpensaan pähkinät.. Hedelmä on jopa kolme senttiä pitkä pähkinä eli terho. Levenee tyvestä kärkeen. Terhojen ohella nakkelin ravintoa ovat mm. LEVINNEISYYS Eurooppalainen laji, kasvaa Espanjan pohjoisosista Suomen rannikolle ja Brittein saarilta Kaukasukselle. Erittäin leveä avoimilla paikoilla: tammi voi olla pituuttaan leveämpi. Pihoilla ja puistoissa istutettuna eteläisessä Suomessa. KUKKA JA TERHO Hedekukinto on monikukkainen riippuva norkko, emikukinto 2–4 kukkainen pieni ja pysty norkko. suomenluonto.fi 19 Pähkinänakkeli Helsingin Annalan tammella. TAMMIMETSIÄ Suurin on Turun Ruissalossa, muita esim. Laji varastoi siemeniä kaarnan koloihin. ELINYMPÄRISTÖ Parhaiten lounaisrannikon lehtomaisilla alueilla, myös huonommilla paikoilla kuten kallioilla tai kivikoissa. suomenluonto.fi 19 Metsätammi eli tammi Quercus robur TUNTOMERKIT Lehti soikeahko, 10–15 cm pitkä, parihalkoinen, liuskat pyöreäkärkisiä. Tenhola, Bromarv, Perniö, Karjalohja, Inkoon Elisaari, Katariinanlaakso Turussa ja Tammisto Vantaalla. KOKO Yleensä 10–20 m korkea, muutama lähes 30 m
Vuonna 1647 Ruotsi– Suomessa kaikki tammet määrättiin kuninkaan omaisuudeksi. Kerrotaan että suomalaiset talonpojat tuhosivat runsaasti tammen taimia, asenteella ”kuka nyt kuninkaalle mitään kasvattaa”. Hyvä ruokasieni. ↑ Nuorehko häränkieli Turun Ruissalossa, isona se on muodoltaan litteämpi.. Tammia on eteläisessä Suomessa istutettu aikojen kuluessa esimerkiksi kirkkojen ja kartanoiden pihoille, ja niiden terhoista on levinnyt tammentaimia lähiympäristöön. kovakuoriaisia kuten seppiä ja pimiköitä VUONNA 1647 RUOTSI–SUOMESSA KAIKKI TAMMET MÄÄRÄTTIIN KUNINKAAN OMAISUUDEKSI. Syvän ja laajan juuristonsa ansiosta se kestää hyvin kuivuutta, se pysyy pystyssä myrskyissä, ja puuaineksen kovuus hidastaa lahottavien sienten ja muiden loisten vaikutusta. Vanhoissa puuyksilöissä on enemmän mikrohabitaatteja kuin nuorissa, ja samalla myös enemmän seuralaislajeja. Tammi kasvaa parhaiten multavassa lehtomaassa, jopa puoli metriä vuodessa, mutta se pärjää kuivemmilla ja huonommillakin paikoilla, siellä missä kuusia tai muita varjostavia puita on vähän – lähes kaikkialla paitsi turvemaalla ja hallanaroilla paikoilla. Pohjois-Helsingissä Kuninkaantammen alueella kasvaa puuvanhus Kuninkaantammi. Nyt tammilla olisi ilmaston puolesta taas mahdollisuus kasvaa laajemmalla maantieteellisellä alueella. Kuningaspuun hovi Jokaisen puun sopukoihin muodostuu pieniä elinympäristöjä eli mik rohabitaatteja. Sittemmin ilmaston kylmeneminen noin kahdella asteella ja kuusten leviäminen työnsivät tammivyöhykkeen etelään. Tammelle vanhuus tuo mukanaan mm. Paljon aikaisemmin, noin 7000 vuotta sitten, tammia kasvoi jopa Oulun korkeudella ja laajemmin Sisä-Suomessa. 20 suomenluonto.fi Tammialuetta luonnehtivat leudot talvet ja muut mereiset ilmastovaikutukset. ↖ Komea koppelokääpä Annalassa. Esimerkiksi onkaloita ja koloja on satavuotiaissa tammissa vain prosentilla puuyksilöistä, mutta 200-vuotiailla koloja on muodostunut jo lähes joka puolelle runkoa. Sen lienee istuttanut Ruotsin kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. Koloihin kertyy maatuvaa ainesta, mulmia. Tammella on joitakin tulevaisuuden Suomeen sopivia ominaisuuksia. koloja, päällyskasvillisuutta, rungon epätasaisuutta ja pehmennyttä puuta. Lajin nimi tulee itiöemäryhmän hautovaa koppeloa muistuttavasta muodosta. Mulmi hyönteisineen Tammen kolot syntyvät pääasiassa rikkikäävän rihmaston lahottamina. Siinä elää esim. Tammi on kuningaspuuna ollut myös ylimystön ja varhaisen teollisuuden kiinnostuksen kohde. Tammet katosivat laivanrakennuksen tarpeisiin niin tehokkaasti että ne harvinaistuivat. Niihin hakeutuvat eliölajit elävät puun ulkotai sisäpuolella, elävässä tai kuolleessa puuaineksessa