TA R U R A N TA L A N K U V A TA R IN A . KILPISJÄRVEN Luonnonvoimat suurtunturien S U O M E N LU O N T O 4 | 2 2 6 K Ä S IV A R R E N K E V Ä T . 4 Sinipyrstö levisi äkisti, kivitasku taantuu – uusin tieto linnuista. KILPISJÄRVEN KEVÄT Luonnonvoimat jylläävät suurtunturien keväässä. Heikki Willamon essee meistä ja muunlajisista. H E IK K I W IL L A M O N K IR J A IL IJ A E S S E E . Myrkkykeiso vai vuohenputki. M Y R K K Y K E IS O J A V U O H E N P U T K I. Opi tuntomerkit. H E P O K Ö N G Ä S .. LI N N U S T O N M U U T O K S E T . V A R P U S P Ö LL Ö . IRTONUMERO 12,90 € Sininen yllättäjä SUOMEN SUURIN LUONTOLEHTI 85 vuotta luonnon äänenä 2026 Varpuspöllön kuulumiset Pikkupöllö vähenee, mutta miksi
KEVÄT HUIPENTUU HETKEEN, jolloin esimerkiksi koivut ja vaahtera alkavat juoksuttaa mahlaa juuristosta ylös oksistoon käynnistämään lehtisilmujen puhkeamisen. KEVÄT HUIPENTUU HETKEEN, jolloin esimerTEKSTI HEIKKI VASAMIES KUVA JUHA OLLILA / VASTAVALO Maan uumenista. Koivuvanhusten kuoren rikkoutuneista kohdista valuva elämän neste on varsinkin kuivina kausina pelastus vastakuoriutuneille hyönteisille, kuten herukkaperhosille
Sen alkuperäistä asuinympäristöä lienevät multavat ja puoliavoimet lehdot ja hakamaat. Vastalahjaksi saat mielenkiintoisen naapurin, jonka elämää on hauska seurata, vaikkapa vain kekojen syntymistä seuraamalla. En ollut aikoihin nähnyt elonmerkkejä kontiaisesta. Kun oli tarkkana, ei ollut tavatonta löytää keko, jossa multa liikkui tai otus jopa kurkisti keon huipulta kaivuukiireissään. Taajamat ovat aiempaa tiiviimmin rakennettuja, ja elinpaikalta toiselle siirtymisen sekä lajikumppanien löytämisen täytyy olla kontiaiselle vaikeaa. PS. KONTIAINEN ON RAUHOITETTU , mutta puutarhoissa se ei perinteisesti oikein ole ollut tervetullut vieras, vaikka myyriin verrattuna sen aiheuttama haitta on lähinnä esteettinen – istutukset ja hyötykasvit eivät katoa kontiaisen maanalaisiin koloihin. Sydämessäni läikähtikin odottamaton ilo, kun pääsiäisenä huomasin erään vantaalaisen maantien luiskalla parikymmentä siistiä multakekoa. Kontiaisen ilmaantuminen pihaan onkin myönteinen merkki siitä, että maaperässä on matoja, nilviäisiä ja hyönteiselämää, eli maa on yhä elävä. Aikakausmedia ry:n jäsen, ISSN 0356-0678 (painettu), ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Printall, Tallinna. Suomen Luonto painetaan paperille, jolla on vastuullisen metsänhoidon FSC®-sertifikaatti. Entä tiesitkö että kontiainen on hyvä uimari. Painotalolle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki ja ISO-14001 -ympäristöjohtamissertifikaatti. KAUPUNGEISSA kontiainen on aika lailla kadonnut maisemasta, ja lehdot ja hakamaat ovat kontiaisen elinalueella Etelä-Suomessa nykyään uhanalaisia ympäristötyyppejä. M E R J A PA A K K A N E N S O LV IN Z A N K L / N A T U R E P IC T U R E LI B R A R Y Alkukeväällä kontiaiset etsivät kumppania tositarkoituksella. vuosikerta Toimituksen osoite Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@ suomenluonto.fi Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (arkisin klo 9–15), tilaajapalvelu@ sll.fi Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Kuvankäsittely ja taitto Atte Karttunen, Tero Jämsä ja Marika Eerola Toimittajat Johanna Mehtola, Mari Pihlajaniemi, Hannu Toivonen ja Anna Tuominen Verkkotuottajat Annakaisa Vänttinen ja Roosa Roivainen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Niina Tuulaskoski, 041 313 1047, niina. tuulaskoski@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki. Kontiaisia löysi silloin tällöin myös kuolleina polkujen ja metsäteiden varsilla. KONTIAINEN LUOKITELLAAN Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi ja sitä se ehkä yhä onkin, mutta todellisuudessa kontiaisen nykytilanne tunnetaan huonosti, vaikka se elää ihmisen seuralaisena. 4 suomenluonto.fi 4041 0820 Elintilaa kontiaiselle KEVÄT on kaivattujen jälleennäkemisten aikaa. Otus myös kuohkeuttaa ja ilmastaa maaperä kaivuupuuhillaan. JOS OLET NIIN ONNEKAS , että kohtaat kontiaisen tiluksillasi, mieti voitko tarjota sille kotirauhan, jos ei nyt ihan pihan paraatipaikalla, niin ainakin vähemmän kuljetuilla kolkilla. Tunnista kontiaisen keko: www.suomenluonto.fi /kontiaisen-keko Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto youtube.com/@suomen0luonto 85. Printall käyttää sähkönä sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuoja-seloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. Saatat päästä vahvistamaan tutkijoiden havainnot siitä, että kontiainen on aktiivinen sekä yöllä että päivällä, mutta lepäilee aktiivisuusjaksojen välillä pitkiä aikoja. ENERGY G R E E N 85 VUOTTA Lu on non äänen ä PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Heikki Vasamies heikki.vasamies@suomenluonto.fi. AIKOINAAN KONTIAINEN , tai oikeastaan sen keot olivat tuttu näky omakotitaloalueilla, viljelysten reunamilla, hevosaitauksissa ja kukkaniityillä
suomenluonto.fi 5 Sinipyrstö yleistyi Suomessa nopeasti. Linnuston muutoksista sivuilla 46–51. Lajit tunnistaa lehdyköiden muodosta sekä kasvupaikasta. 14 Kilpisjärven kiihkeä kevät Suurtunturien kevään voima kiehtoo Merja Paakkasta. 52 Korkea köngäs Puolangan Hepoköngäs on komeimmillaan keväällä. 30 Riistakamera paljastaa pölyttäjät Kuka käy pölyttämässä omenankukat. M E R J A PA A K K A N E N Saana ja muut suurtunturit heräävät viimeisinä kevääseen. 46 Hämmästyttäviä muutoksia Uusi lintuatlaskartoitus näyttää, miten sisämaa tyhjeni kivitaskuista ja sinipyrstö laajensi aluettaan. 36 Pohjolan kirsikka Tuomen kauneus ja lumo ei rajoitu kukkiin. 38 Piskuisen pedon ahdinko Varpuspöllö on harvinaistunut. Putous ja polku sinne tekevät kävijään vaikutuksen. 28 Vuohenputki vai myrkkykeiso. Sitä tutkittiin riistakameralla. Saana ja muut 14. KANSIKUVA VILLE HEIKKINEN Sisällys 4/2026 Vakiot 4 Pääkirjoitus 6 Havaintokirja 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 54 Homo sapiens: Erja Mutanen 56 Kysy luonnosta 60 Kotona 62 Luupin alla: Luonto, taide & kulttuuri 64 Kolumni: Marko Leppänen 65 Lukijoilta 56 K YSY LUONNOSTA Mikä on tämä kirkkaanvihreä hämähäkki. Ja paljon muuta. 24 He tulivat jäädäkseen Heikki Willamon essee ihmisen ja muunlajisten suhteesta
Kuva: Hanna Rönty, Uusilahti, Rauma, 11.4.2026. TOIMITTANUT ROOSA ROIVAINEN. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. 6 suomenluonto.fi Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! suomenluonto.fi/havaintokirja Havaintokirja 6 suomenluonto.fi Paju ja perhonen Nokkosperhonen ruokailee ja pölyttää
Irrotin hyvävoimaisen ankeriaan uhristaan. Haikara pysähtyi, katsoi hetken aikaa alaspäin ja iski nokkansa veteen. Untuvikko ↖ Pieni lehtopöllön poikanen paistattelee päivää. Ankerias ja merimetso ↓ Olin kalastamassa järvellä, kun näin jonkin kelluvan veden pinnalla. Kuva: Timo Paavola, Kotka, 1.4.2026.. suomenluonto.fi 7 Mandariinisorsa ↑ Mandariinisorsa vierailulla. Merimetso oli ilmeisesti yrittänyt pyydystää ankeriaan, mutta olikin itse joutunut ankeriaan kuristamaksi. Harmaahaikara ja hauki ← Seurasin harmaahaikaran hidasta askellusta ruovikon reunassa. Nostaessaan päänsä vedestä nokassa komeili hieno saalis, jonka lintu taltutti kolmella neljällä nokan iskulla. Kuva: Juhani Peltonen, Turku, 7.4.2026. Kuva: Susanna Hannula, Turku, 9.4.2026. Kevätkarhu ↙ Keväisen karhukuvauksen iltana uroskarhu tuli kuusimetsästä varovasti esiin katsomaan. Kuva: Kari Rossinen, Suomussalmi, 7.4.2026. Kuva: Pekka Eno, Kärkölä, Valkjärvi, 29.10.2025
Sen seurauksena Itäja Pohjois-Suomessa mitattiin myös vuodenaikaan nähden ennätyksellisen ohuita lumipeitteitä. KEVÄ Ä N ENSIMMÄ INEN kyhmyhaahka ilmoitettiin Tiira-lintutietopalveluun maaliskuun lopulla. Myös metsäjäniksen, ketun ja oravan indeksit luisuvat alamäkeen. Luke on koordinoinut lumijälkilaskentoja jo 38 vuotta. Hän kertoi artikkelissaan, että jutun ”mieleenjohtumat” olivat syntyneet kasvitutkimusretkillä. Laskentojen olosuhteet olivat tänä vuonna poikkeukselliset, sillä talven kylmyys saattoi vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen ja vähälumisuus vaikeutti jälkien laskemista. Miltei maan kaikilla havaintoasemilla maaliskuun keskilämpötilan ennätys kirjattiin uusiksi. Aseman mittaushistoria ulottuu yli sadan vuoden taa, ja aiempi ennätyskin oli säilynyt voimassa jo reilut sata vuotta. Vid quidunt, sam aliquam iusam, omnihitio conectusam non con. mitattu 12,6 astetta. Koko maan keskilämpötila oli 1,1 astetta, kun vuonna 2007 mitattu aiempi ennätys oli 0,0 astetta. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston menetelmällä pystyttiin laskemaan, että ilmastonmuutos nosti kuukauden keskilämpötilaa noin 1,9 asteella. AT Miksi isojen poikien hiekkalaatikkoleikeissään pitääkin kaluta harjujamme, kompeimpiakin, yltympäriinsä kuin rotat pullapitkoa. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä maaliskuun keskilämpötila oli –0,7 astetta, mikä ylittää aiemman ennätyksen jopa puolellatoista asteella. Pitkällä aikavälillä kärpän ja lumikon kannat ovat kuitenkin olleet jyrkässä laskussa. P ET R I JA U H IA IN EN / V A S TA V A LO 24.3. Suomen Luonnon vuosikymmenet – 50 vuotta sitten:. Koristeellinen sorsalintu on Suomessa harvalukuinen läpimuuttaja, joten muuttavia haahkaparvia kärsivällisesti seurailemalla koiraan kellanoranssi kyhmynokka osuu todennäköisimmin kiikariin. Jäniseläimillä sekä ketulla indeksi on suurin piirtein puolittunut ja oravalla romahtanut pohjalukemiin. ”Jos nämä tulokset johtuvat yksinomaan aidoista kannanmuutoksista, ne ovat varsin synkkiä”, erikoistutkija Andreas Lindén kertoo tiedotteessa. MAALISKUU oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, tiedottaa Ilmatieteen laitos. Kasvitieteilijä Juha Suominen purki turhautumistaan otsikolla "Luonnon kokonaisvaltainen tavoitehaaskaus" numerossa 3–4/1976. Näätäeläimillä tulos oli lähellä edellisen vuoden lukemia. AT Kevät alkoi ennätyksellisen lämpimänä Hälyttävän matalia jälkitiheyksiä talven lumijälkilaskennoissa TAMMI–HELMIKUUN lumijälkilaskentojen tulosten mukaan metsäjäniksen, rusakon, ketun ja oravan lumijälki-indeksit ovat selvästi laskeneet edellisvuodesta, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke). 8 suomenluonto.fi 8 suomenluonto.fi II K K A M ER IA LA / V A S TA V A LO Nyt TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Ketun kanta on 38 vuoden aikana laskenut alle puoleen aiemmasta. Kuukauden ylin lämpötila oli Heinolassa 22.3. Lämpö sai lumipeitteen hupenemaan vauhdilla
Naaras voi yrittää pudottaa munansa lennosta pesän suuaukolle. suomenluonto.fi 9 KUUKAUDEN LAJI TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVA HÅKAN SÖDERHOLM / VASTAVALO Isokimalaiskärpänen BOMBY LIUS MAJOR Kevään varhaisimmista kukista saattaa äkätä pörröisen otuksen, joka muistuttaa kimalaista, mutta tarkemmin katsottuna onkin kärpänen. Isokimalaiskärpänen tunnettiin aiemmin nimellä villakärpänen. TOUKKA KASVAA PESÄLOISENA Isokimalaiskärpäsen toukat kasvavat maamehiläisten pesissä, missä ne syövät mehiläisten toukkia sekä toukille tarkoitettua mettä. Kimalaisilla on kaksi siipiparia, kärpäsillä yksi. Tätä kutsutaan mimikryksi. Laji on yleisin Eteläja Keski-Suomessa. Se saattaa myös munia isäntähyönteisen suosimaan kasviin, jolloin kuoriutunut toukka liftaa kyydin pesälle. T H H E S L M J ISOKIMALAISKÄRPÄSEN VUOSIKALENTERI H T K M suomenluonto.fi 9. Toukka kehittyy loppuvuoden mittaan ja koteloituu talveksi. Isokimalaiskärpäsen lentoaika alkaa kevätpäivien lämmetessä ja jatkuu kesäkuulle. Yhdennäköisyys hämää myös hyönteissyöjiä ja suojaa isokimalaiskärpästä, joka ei osaa puolustautua pistämällä. Suomessa on 20 kimalaiskärpästen heimoon (Bombyliidae) kuuluvaa lajia. Läpinäkyvissä siivissä on selvärajainen, tumma etureuna. Kunnioitusta herättävä kärsä on tarkoitettu meden imemiseen. Taaempi pari on muuttunut asentoa aistiviksi väristimiksi
Pralletriinin vaikutuksia pölyttäjähyönteisiin on tutkittu hämmästyttävän vähän. Pralletriini vaikuttaa muiden pyretroidien tavoin her↑ Löydättekö kotiin. Pralletriini on niin sanottuihin pyretroideihin kuuluva myrkky, joka on Suomessa tunnetuin Thermacell-laitteiden tehoaineena. Vain 3,7 prosenttia tämän ajan pralletriinilaitteen lähellä olleista kimalaisista löysi takaisin pesiin, kun myrkyttömän niin sanotun kontrolliryhmän kimalaisista lähes 40 prosenttia onnistui kotiinpaluussa. Kontukimalainen esiintyy villinä ja on yleinen eteläisessä Suomessa; sitä myös kasvatetaan laajasti kaupallisesti kasvihuonepölytystä varten. Kimalaiset vapautettiin kilometrin päässä pesästä. Suomalaistutkimus on ensimmäinen, jossa merkittäviä haittoja todettiin pitoisuuksilla, joille kimalaiset voivat altistua keruuretkillään. Siinä Turun ja Oulun yliopiston tutkijat altistivat kontukimalaisia Thermacell-laitteiden (MR-300) erittämälle pralletriinille. ”Kyllä ainakin itse oletin, että voi vaikuttaa, kun [pralletriini] on kuitenkin hermomyrkky”, sanoo artikkelin ykköskirjoittaja Kimmo Kaakinen. Muut kirjoittajat olivat Olli Loukola, Eva-Maria Vaajamo ja Marjo Helander. Suunnistaminen mesija siitepölymatkoille ja niiltä takaisin pesään on kaikille kimalaisille hyvin tärkeä kyky, ja monet lajeista tekevät keruumatkoja yleisesti parin kilometrin päähän pesästään. Tunnettu kimalaistutkija Dave Coulson on raportoinut onnistuneen kotiinpaluun jopa 9,8 kilometrin etäisyydeltä. Kimalaisten vapauttamispaikka Ruissalossa. Kymmenenkin minuutin pralletriinialtistus pudotti kotiinpaluukyvyn alle puoleen. Osaisivatko ne palata kotiin pesälaatikkoon. Koe oli niin sanotusti kenttärealistinen, sillä ajat valittiin sen perusteella, että kimalaiset voivat hyvinkin joutua pralletriinin piiriin 10– 20 minuutin ajaksi päivässä. Tulos ei yllättänyt tutkijoita. Varsinkin 20 minuutin Thermacell-käsittelyn vaikutus kotiinpaluuseen oli dramaattinen. Sitten ne merkittiin ja asetettiin Thermacell-laitteen lähelle 1, 10 tai 20 minuutin ajaksi. 10 suomenluonto.fi Tutkimus: Hyönteiskarkottimista tuttu myrkky eksytti kimalaiset 10 suomenluonto.fi Nyt TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE TEKSTI ANTTI HALKKA KUVAT KIMMO KAAKINEN suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi SUOMALAISTUTKIJOIDEN Biology Letters -tiedesarjassa julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi Thermacell-laitteissa käytetty pralletriini-hyönteismyrkky voi olla erittäin haitallinen kimalaisten kotiinpaluukyvylle. Sitä käytetään myös esimerkiksi monissa Raid-tuotemerkin tuotteissa. ”Pralletriini on kuitenkin hermomyrkky.” tuttu myrkky eksytti kimalaiset Kimalaiset eivät löytäneet enää kotipesälle, kun ne altistettiin pralletriinille 10 tai 20 minuutin ajaksi.. Tutkijoiden mukaan lyhytaikainenkin altistus voi siten aiheuttaa isoja häiriöitä kimalaisten kotiinpaluun onnistumisessa. Kimalaiset saivat aluksi tutustua ympäristöönsä. Oikealla kontukimalaisen selässä on RFID-tagi, jonka avulla pesän portin lukulaite tunnisti palanneet kimalaiset
Tulevaisuudessa on odotettavissa pitkiä ja voimakkaita hellejaksoja. Kuluttajaa hän on valmis neuvomaan siten, ettei karkotuslaitetta ole syytä ottaa ainakaan marjametsään mukaan. EU hyväksyi lokakuussa 2024 pralletriinin käytön pitkälle 2030-luvulle, vuoden 2036 karkauspäivään asti. Itä-Suomen elinvoimakeskus) mukaan alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lohenpoikaset viettävät 1–5 vuotta joessa ennen siirtymistään mereen. Valitukset koskivat myös pohjaja juomavesien pilaantumisen riskiä. ”Kannattaa miettiä, mitä laajempia vaikutuksia sillä voi olla pölyttäjiin”, hän kuitenkin sanoo. Pohjois-Savon ely-keskuksen (nyk. Näin ei ollut. Lohen tilannetta on kuitenkin mahdollista helpottaa kunnostamalla jokia. Espanjalainen yritys Stardust Diamonds sai 3 500 hehtaarin varauspäätöksen timanttikaivostoiminnan kartoitukseen. Lohi on kylmien vesien laji, joten pitkittynyt lämpöstressi voi johtaa kalan kuolemaan. ”Kyseessä on pieni juttu, johon voi itse vaikuttaa.” KAKSI KAIVOSHANKETTA etenee Kaavilla PohjoisSavossa kritiikistä huolimatta. Järjestöt ja yksityishenkilöt valittivat Tukesin myöntämästä timanttikaivoksen malminetsintäpäätöksestä hallinto-oikeuteen, tuloksetta. ”En lähtisi hätäilemään liikaa, mutta yleensä tämmöisessä asiassa olisi tietysti hyvä noudattaa varovaisuusperiaatetta, että jos ei tiedetä jonkin vaarallisuudesta mutta se on mahdollisesti vaarallinen niin silloin sitä ei käytettäisi”, Kaakinen sanoo. EU:n vesipuitedirektiivin ympäristölaatunormeja päivitettiin 2025 lopulla, mikä voi tulevaisuudessa vaikeuttaa kaivoslupaprosesseja. JESSICA HAAPKYLÄ Kaivoshankkeita vastustetaan Kaavilla Jokien kunnostaminen lievittää kalojen lämpöstressiä suomenluonto.fi 11 S H U T T ER S TO C K. Stressaantuneet kalat joutuvat myös helpommin petojen saaliiksi. Esimerkiksi lupaprosessi etenee pitkälle ennen ympäristövaikutusten arviointia kaventaen valitusten vaikutusmahdollisuuksia. Paikallismediassa yhtiötä on arvosteltu läpinäkyvyyden puutteesta. LAURI LINDBOHM LOHENPOIKASET ovat alttiita jokien lämpenemisen aiheuttamalle stressille, selviää Luonnonvarakeskuksen uudesta tutkimuksesta. Keinoja tähän ovat jokiuoman syventäminen, joen luonnollisen mutkittelun palauttaminen ja puunrunkojen asettaminen joen pohjalle kalojen suojapaikoiksi. Tutkimusjulkaisun mukaan ”löydökset korostavat tarvetta arvioida uudelleen kuluttajakäyttöön tarkoitettujen pyretroidipohjaisten tuotteiden ekologista turvallisuutta, erityisesti kun niiden käyttö laajenee jatkuvasti kotitalouksissa ja virkistystiloissa”. Tutkimukseen sisältyi myös erillinen koe, jossa tutkittiin, aiheuttaako käytetty altistustaso kuolleisuutta. Myös rannalla olevan puuston säilyttäminen ja lisääminen auttavat, koska ne varjostavat vettä. Irlantilainen Karelian Diamond Resources -yhtiö jatkaa malminetsintää 22 hehtaarin alueella. Kun happea ei ole riittävästi, kalat kasvavat huonommin, ne lisääntyvät vähemmän ja niiden ruokahalu heikkenee. Lämpimissä olosuhteissa kalan aineenvaihdunta ja hapenkulutus kasvavat, mistä seuraa hapenpuutetta. Kuluttajalle, jolla ehkä töröttää laite pihalla, Kaakisella ei ole suoria neuvoja. Nyt ne etenevät vaiheittain usein kaivosyhtiöiden eduksi. suomenluonto.fi 11 mosolujen kalvojen jänniteherkkiin natriumkanaviin, mikä johtaa hermosolujen yliärsytykseen, ja pahimmillaan halvaantumiseen ja kuolemaan. Jokiin voidaan tehdä viileämpiä kohtia, joihin kalat voisivat paeta kuumimpina aikoina
”Levien kohdalla iso osa ongelmaa on se, että niiden lajintunnistus on hankalaa”, sanoo Johansson. Myös määrityskirjallisuuden tiedot voivat olla jo vanhentuneita. TEKSTI HANNU TOIVONEN KUVA PEKKA TUURI DNA-tunnistus auttoi kahden uuden levälajin löytämisessä. Näytteitä on kerätty jo muutaman kesän ajan. Punaleviin kuuluva Acrochaetium luxurians löydettiin puolestaan Turun Saaronniemeltä. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi jo seuraavassa uhanalaisuusarvioinnissa. Aikaisemmin tunnistaminen on perustunut pitkälti havainnointiin silmillä ja mikroskoopilla. Esimerkiksi useista merilevistä on riittämättömästi tietoa. Tutkijat hyödynsivät levätutkimuksessa DNA-pohjaista lajintunnistusta Suomen rannikolla aikaisempaa suuremmassa laajuudessa. Tämä on tietääkseni Itämeren pohjoisin löytö kyseisestä lajista”, sanoo Luomuksen tutkijatohtori Niko Johansson tiedotteessa. Vaikeutena on muun muassa se, että merilevien ulkonäkö vaihtelee kasvupaikan ja olosuhteiden mukaan. Molemmat tunnetaan entuudestaan eteläiseltä Itämereltä. Tutkimus on osa laajaa EU:n tukemaa Life-IP Biodiversea -hanketta. Myös käytännön suojelutyö parantuu. 12 suomenluonto.fi Nyt TOIMITTANUT HANNU TOIVONEN LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE ITÄMEREN PUUTTEELLISESTI tunnettujen lajien tilasta on saatu uutta tietoa Metsähallituksen luontopalveluiden ja Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen tutkimuksessa. Tutkijat löysivät myös kaksi Suomelle uutta levälajia. Esimerkiksi salaattilevien ja suolilevien levinneisyys ja esiintyminen Suomen rannikolla tunnetaan nyt merkittävästi aikaisempaa paremmin. ”Varsinkin Ulva torta oli löytönä yllätys, sillä meillä laji elää levinneisyysalueensa äärirajoilla. Lajitiedon lisääntyminen auttaa Itämeren tilan seurannassa ja suojelussa. Se auttoi erityisesti havaintoihin perustuvan tunnistuksen varmistamisessa. Aikaisemmissa arvioinneissa useiden Itämeren levälajien tilannetta ei ole pystytty arvioimaan lainkaan puutteellisten tietojen takia. ”Emme pysty suojelemaan kovin järkevästi tai helposti lajeja, jos emme tiedä, missä ne ovat tai missä ne kasvavat.” 12 suomenluonto.fi Tötterösalaattilevä kasvaa hyvin matalassa vedessä, metrin tai kahden syvyydessä. Niitä tunnetaan Suomen rannikolta reilut sata lajia. Suolileviin kuuluva Ulva torta havaittiin Sälgholmista Paraisten ulkosaaristosta
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat puolestaan tarkastelevat muun muassa kasvien kykyä heijastaa valoa ja metsien vaikutusta pilvien muodostumiseen sekä ilman kosteuteen. MIA RÖNKÄ TANSKA AIKOO metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. HT TÖYHTÖja hömötiainen valitsevat pesimäreviirinsä tiettyjen lähiympäristön ominaisuuksien perusteella. Jos tasalaatuiset talousmetsät lisääntyvät Suomessa, siitä voi olla haittaa ilvekselle. Puut istutetaan maanomistajien luovuttamille alueille. Professori Annele Virtanen ItäSuomen yliopistosta kertoo, että metsityksen merkitys ilmaston lämpenemisen hillinnässä pyritään selvittämään mahdollisimman laajasti. ”Ilvekset pärjäävät luultavasti siksi, että ainakin tällä hetkellä metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja on aika paljon”, tutkimusryhmän johtaja John Loehr sanoo. Ilvekset pystyvät todennäköisesti myös hyödyntämään pellon laitojen metsiä lähestymisessä. Hömötiaiset puolestaan viihtyivät mäntyvaltaisissa turvemetsissä. Etelä-Suomessa ilves saalistaa paljon valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. suomenluonto.fi 13 Ipsae rae cuptas ma sitam hilla nobit harcit lautam 40 % Tanska pyrkii kasvattamaan maan metsäpinta-alaa noin 40 prosenttia parissa vuosikymmenessä. Kööpenhaminan yliopiston tutkijat selvittävät hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen kiertoa. Tällaisessa maastossa ilves pystyy piiloutumaan ja yllättämään saaliinsa. P EN T T I S O R M U N EN / V A S TA V A LO EE M EL I P EL TO N EN / V A S TA V A LO suomenluonto.fi 13. Virtanen muistuttaa, että vaikka metsityksellä haettaisiinkin mahdollisimman suurta ilmastohyötyä, myöskään monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä ei voi unohtaa. Tuloksia voidaan soveltaa töyhtöja hömötiaisten tärkeiden elinympäristöjen tunnistamiseen, suojeluun ja ennallistamiseen. Tutkimus tehtiin varhain keväällä lintujen valitessa reviirejään. Turun yliopiston väitöstutkimuksessa hyödynnettiin lintulaskentojen lisäksi automaattista äänten tallennusta 285 metsäkohteessa Lounais-Suomessa. Töyhtötiainen ei viihdy asutuksen liepeillä. HT Mutkikkaat metsät ja maastot ilveksen mieleen Tanska torjuu ilmastonmuutosta metsittämällä peltoja Metsätiaisten tärkeät lähialueet Ilvekselläkin on mielimetsänsä. Tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta, parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vähentää rannikkovesien rehevöitymistä. Töyhtötiaiselle keskeisiä ympäristötekijöitä olivat männynneulasten biomassa sekä etäisyys lähimpään taloon: ne suosivat runsasmäntyisiä metsiä kauempana asutuksesta. Näille erikoistuneille lajeille tärkeitä olivat elinympäristön piirteet noin 100–400 metrin säteellä tallentimella havaitusta linnusta. Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin ilveksen elinympäristöjen valintaa ja suhdetta saaliseläimiin. Tutkijat selvittävät, minkälaisen metsän istuttamisesta tulee suurin ilmastohyöty. Suomen pohjoisosissa ilveksen pääsaalislaji on metsäjänis. S H U T T ER S TO C K ILVES SUOSII rakenteeltaan monimuotoisia maastoja ja metsiä, joissa on osittain ja kokonaan kaatuneita puita, jyrkkiä mäkiä ja kallioita, isoja kiviä ja eri-ikäisiä puita. Loehrin mukaan Suomessa pitäisi kiinnittää huomiota vanhojen metsien suojelun lisäksi myös rakenteellisesti monimuotoisten metsien säilyttämiseen. Tarkastelussa on puulajien, metsien rakenteen ja metsäalueiden koon vaikutukset. Avoimia maastoja suosivien peurojen yllättäminen on pedolle kuitenkin vaikeaa. Ympäristöjen käyttöä tällä jaksolla on tutkittu vain vähän
Tsahkal-joki levenee, kun vesi valtaa alaa tunturkoivikoista. TEKSTI JA KUVAT MERJA PAAKKANEN. Se on näytelmä, joka lumoaa yleisönsä. 14 suomenluonto.fi näytelmä, joka lumoaa yleisönsä. 14 suomenluonto.fi Käsivarren kärjessä kevät antaa odottaa itseään ja saapuu lopulta valtavalla vimmalla
Talvi tuntuu jatkuvan loputtomiin, ja pitkään keväästä kertoo vain lisääntyvä valo. On toukokuun alku. ↑ Kilpisjärvi sijaitsee Enontekiöllä käsivarren kärjessä.. Kilpisjärven erilainen vuoden rytmi johtuu sen sijainnista. Kaikissa vuodenajoissa on eroa, mutta juuri kevään kiihkeyteen rakastuin syvimmin. Pitkän talven aikana lunta kertyy tuntureille määriä, joita on vaikea hahmottaa. Atlantin valtameren läheisyys taas tekee säistä arvaamattomia ja myrskyistä kovia. Kilpailujen jälkeen kylä hiljenee, ja aurinko alkaa lopultakin taivuttaa talven otetta irti tuntureista. Vuodenajat eivät noudata siellä sitä tuttua kaavaa, johon olen Itä-Suomessa kasvanut. Suurimmassa osassa Suomea kevät on jo pitkällä, mutta Kilpisjärvellä valmistaudutaan vielä matkailusesongin päättäviin perinteisiin pilkkikilpailuihin. Samalla päivän pituuden muutos talven ja kesän välissä on nopeampi. Kevät saapuu lopulta sellaisella voimalla, että voisi kuvitella talven ja kesän melkein koskettavan toisiansa. 16 suomenluonto.fi A urinko paistaa korkealta siniseltä taivaalta. Valkoiset hanget peittävät tuntureita, ja Kilpisjärven päällä lepää yhä paksu jääkerros. Valon rytmi on erilainen pohjoisessa kuin etelässä. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä kauemmin kestää talven kaamos ja kesän yötön yö. Tähän kirkkauteen minun on aina ollut vähän vaikea sopeutua. Se sijaitsee sekä pohjoisessa että korkealla merenpinnasta. Talvi kestää pisimmillään yli seitsemän kuukautta. Asuin Kilpisjärvellä viisi vuotta. päivänä Kilpisjärvi on vielä jäässä ja Pikku-Malla pilviverhon takana. Auringon voima Pohjoinen pallonpuolisko on kääntänyt kasvonsa auringolle. Valkoiset tunturit hohtavat, ja pilvisenä päivänäkin aurinkolasit ovat tarpeelliset. Kilpisjärven kylä on melkein 500 metrin korkeudessa, ja Käsivarren erämaa-alue nousee vielä sitäkin ylemmäs. Toukokuun alussa päivän pituus on liki 20 tuntia, ja pian aurinko ei enää laske lainkaan. Siinä missä kaamoksen hämärä hidas↑ Kesäkuun 1
Virtaavaa vettä on kiehtovaa katsella. Yön aikana jäämassat saat↑ Kesäasun vaihtavat ylleen niin tunturit kuin paljakalla asuvat kiirunatkin. Ensin jään lumiselle pinnalle ilmestyy lammikoita, joista ympäröivät tunturit heijastuvat. Auringon paistaessa korkealta taivaalta en osaa mennä nukkumaan, aivan kuin minulla olisi yhtä kiire kuin vauhdilla saapuvalla keväällä. suomenluonto.fi 17 Liikkuminen Mallan luonnonpuistossa keväällä Mallan luonnonpuistossa on tiukemmat liikkumisrajoitukset kuin kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla. välisenä aikana. Saana-tunturin rinteiden pienet ja huomaamattomat purot muuttuvat hetkessä vuolaiksi ja kohiseviksi virroiksi – niin vuolaiksi, että keväisin humina kantautui kotiini saakka. Jokien ja purojen virtaava vesi sulattaa järven jääkantta. Jäiden sulaminen on yksi osa tätä kevään kiehtovaa näytelmää, jossa jokaisena vuotena on hieman erilainen käsikirjoitus. Pienet purot muuttuvat hetkessä vuolaiksi ja kohiseviksi virroiksi.. Joet levittäytyvät kuohuen ja valtaavat alaa tunturikoivikoista. Ennen kuin jääkerros on kokonaan poissa, se muuttuu heikoksi. Kevätauringon voima näkyy valon lisäksi lämmössä. taa elämän luonnollisesti, toukokuun loppumattomat päivät kirkkaine hankineen rikkovat vuorokausirytmini. ja 15.5. Toukokuun puolivälistä lokakuun loppuun alueella saa kulkea vain jalkaisin maastoon merkityllä reitillä. Joinakin päivinä hento tuulenvire helisyttää tikkuja, kuin soittaen heleää sävelmää, joka kertoo kevään etenemisestä. Se hajottaa heikentynyttä jääkantta ja puskee jäitä milloin mihinkin päätyyn järvessä. Olomuotoaan muuttanut vesi solisee pienempien purojen kautta suurempiin jokiin. Kun lauhat ilmamassat lopulta saapuvat, valtavat lumimäärät alkavat kadota hätkähdyttävällä nopeudella. Jokien ja purojen sulat suurenevat, ja pikkuhiljaa rantojen vesi vapautuu kauttaaltaan. Tuuli on yksi kevätnäytelmän pääesiintyjistä. Kun lunta on riittävästi, luonnonpuistossa saa hiihtää ja lumikenkäillä vapaasti 1.11. Se löytää uusia väyliä koivikosta ja muodostaa kivien kohdalla pyörteitä ja pullahtaa kuplien pintaan. Veden paljous on joka kevät yhtä pysäyttävä. Koskettaessa hauras jää helähtää tuhansiksi pieniksi jäätikuiksi. On siis hyvä muistaa, että polulla olevia lumisia tai märkiä kohtia ei saa lähteä kiertämään kuivan maan kautta. Talven aikana tunturiin sataneet lumet virtaavat nyt villinä kohti Kilpisjärveä ja siitä edelleen kohti Perämerta. Mallan luonnonpuiston retket on hyvä jättää sellaiseen ajankohtaan, jolloin polku on jo sulanut ja kuivunut riittävästi. Mietin, miten ohitse kiitävissä vesissä ovat kaikki maailman ajat, ja hetken tunnen, miten olen osa tätä ikiaikaista kiertokulkua
Se viihtyy lumenviipymien reunoilla ja sulamisvesien äärellä, paikoissa, joissa harva kasvi selviytyy. Hämmästelen aina sitä, miten monille erilaisille perhoslajeille tämä karulta näyttävä ja ankarien olojen pieksemä tunturiluonto voi tarjota elinpaikan. Mutta joka kevät minä odotan erityisesti yhtä tiettyä ääntä. ↓ Kevät tuo kapustarinnat jälleen kipittämään tunturipaljakoille.. Pajulintu laulaa heleän, loppua kohti laskevan laulun, joka on ehkä yksi kevään tunnetuimmista. Tuulettomassa kelissä jäät pysyvät paikoillaan ja järvi odottaa vapautumistaan kauemmin. Nyt on myöhäisempien tulijoiden vuoro. Äärimmäisen uhanalaista jääleinikkiä tavataan Suomessa vain Käsivarren suurtuntureilla. Se ei kasva tuulenpieksemillä uuvanan tavoin, mutta suosii aurinkoisia paikkoja, joista lumet sulavat aikaisin. Kesän kynnyksellä kukkaan puhkeaa myös jääleinikki. Kevättalven moottorikelkkojen ulvova pärinä on poissa, ja etenevän kevään myötä kylän äänimaisema muuttuu. Kun kevät etenee, kukinnan aloittavat lapinvuokot, liekovarpiot, sinirikot ja monet muut kasvit. Tilastoissa myöhäisin jäidenlähtö on ollut vuonna 1997, jolloin jäät lähtivät vasta heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Retkeilyn mahdollisuudet ja rajat Toukokuun alussa hanget vielä kantavat, ja tunturisuksilla hiihtäminen on kevyttä ja vapaata. Luonto herää, kun lumi väistyy Äkkiseltään lumipeitteestä luopuva tunturimaisema näyttää karulta. Se kuitenkin kätkee sisäänsä rikkaan kasvilajiston, joista ensimmäiset ovat puhkeamassa kukkaan heti lumien väistyttyä. Tilalla ei ole hiljaisuus, vaan paikalle saapuneet muuttolinnut saavat vuoron. Tämä lunta kaihtava kasvi viihtyy tuntureilla paikoissa, jotka tuuli pitää vähälumisina. Kapustarinta on ruskeankirjava kahlaaja, jonka koiraan tunnistaa helposti rinnan mustasta, kapustan muotoisesta kuviosta. Toisin kuin uuvana, jääleinikki tarvitsee lunta suojakseen. Jääajan pituudesta löytyy tilastoa vuoden 1952 marraskuusta alkaen. Yksittäin kuuluva melankolinen venyvä ääni kuuluu kapustarinnalle. 18 suomenluonto.fi tavat siirtyä uusiin paikkoihin tai kasaantua muureiksi rannoille. 18 suomenluonto.fi → Lämpö sulattaa jäät ja saa tunturkoivikot vihertämään. Pian tunturikoivikossa kuuluu järripeipon voimakas ryystö, rastaiden räkätykset ja viserrykset sekä sinirinnan monivivahteinen melodia. Odotan sitä hetkeä, jolloin tunturista kuuluu kaihoisa vihellys. Maaliskuussa tulleet kevään ensimmäiset muuttajat, pulmuset, ovat siirtyneet toukokuussa jo syvemmälle tunturiin pesimäpaikoilleen. Yksi ensimmäisistä kukkijoista on täydellisesti tunturin tuuliin ja kylmyyteen sopeutunut uuvana. Hyönteisten herääminen tarkoittaa myös sitä, että paluumuuttajille on ruokaa tarjolla. Myös lapinalppiruusun punavioletti kukka ilmestyy tunturinrinteille varhain. Aurinko lämmittää nämä tuulenpieksämät nopeasti, ja uuvana kiirehtii kukkimaan. Skandien vuoriston reunat tuovat kalkkia maaperään, ja sen ansiosta kasvien ja kukkien runsautta saa ihailla varhaisesta keväästä loppukesään. Haikeudestaan huolimatta tuo ääni vie minut kesäisille tuntureille ja hetkiin, jolloin olen ollut onnellisimmillani. Yleensä Kilpisjärvi on sula keskikesän aikaan. Lumien väistyttyä tunturien etelärinteet muuttuvat kukkaniityiksi. Kukkia katsellessani huomaan, että lämpö on herätellyt myös pölyttäjät liikkeelle. Tämä ääni on minulle merkki kesästä. Kun aurinko Vuonna 1997 jäät lähtivät vasta heinäkuun ensimmäisenä päivänä
Lumenpysymillä puolestaan tarkoitetaan paikkoja, joissa lumikentät eivät sula useimpina kesinä. suomenluonto.fi 19 pehmentää lumet, ei tunturisuksista tai lumikengistäkään ole enää apua. Korkein huippu vuodelta 1997 on 1. heinäkuuta.. Lumi sulaa yleensä kesäkuun lopun ja elokuun lopun välillä ja tuo alueelle kosteutta läpi koko kesän. Järvi vastaavasti jäätyy myöhemmin: lokakuussa ei ole ollut jäätä sitten vuoden 1997. 30.6. Lumenpysymillä esiintyy kuitenkin lumileviä ja mikroskooppisia lumisieniä. Ennen kuin polut sulavat, täytyy tyytyä tarkkailemaan luontoa niistä paikoista, joihin on mahdollista päästä. Lumi sulaa kesällä huomattavasti, mutta ei kokonaan. Kilpisjärven jäänlähtö on aikaistunut Vuosien välillä on paljon vaihtelua, mutta isossa kuvassa jäät lähtevät yhä aiemmin. On odotettava hetki ennen kesän vaelluksia tuntureille. Maapeite on kasvitonta paljasta maata ja kivikkoa. Pikkuhiljaa eteläiset polut alkavat sulaa. toukokuuta. Alin sukellus vuodelta 1963 on 31. Lumenviipymillä lumi säilyy kesällä pidempään, minkä takia kasvukausi on lyhyempi. LÄ H D E LU O N N O N V A R A K ES K U S 19 53 19 63 19 73 19 83 19 93 20 3 20 13 20 23 T ou ko ku u K es äk u u Päivä, jolloin Kilpisjärven jäät lähtivät 1.6. 22.6. 8.6. Lumenviipymät ja lumenpysymät Lumenviipymät ja lumenpysymät ovat tunturialueiden luontotyyppejä. 15.6. Minulla ei ole riittävän korkeavartisia kumisaappaita, joten vedän jalkaani säärystimet suojaamaan nuoskalumelta. Retkillä on silti varauduttava siihen, että välillä joutuu kahlaamaan märässä hangessa. Molemmat luontotyypit ovat äärimmäisen uhanalaisia ilmaston lämpenemisen takia. Keväinen luonto tarjoaa kuitenkin loputtomasti katseltavaa kaikkialla, vaikka retket jäisivätkin lyhyiksi
Sinirikko. On vuosia, jolloin lunta on satanut Kilpisjärvellä joka ikisenä kuukautena. Aikaisen keväänkin keskeyttää usein lumimyrsky vähintään kerran. Vaikka siedän kylmää hyvin, vesi vihloo nilkkojani, kun kahlaan yli purosta, joka kesäisin on täysin kuiva. Lumi on pohjoisen luonnossa merkittävä tekijä, ja se vaikuttaa paikallisesti kasvien kasvuolosuhteisiin ja antaa talvella suojaa niin kasveille kuin esimerkiksi sopuleille. Siinä missä yhtenä keväänä aurinko sulattaa valkoisiin rinteisiin tummia laikkuja jo toukokuun alkupuolella, toisena vuonna lumi pitää tuntureita otteessaan jopa toukokuun loppuun. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kasvukausi Kilpisjärvellä on pidentynyt noin kaksi viikkoa. Vielä toukokuussa tunturit saattavat kadota maisemasta, kun tuuli kuljettaa lunta vimmattua vauhtia. Lisäksi ilmastokriisi muuttaa tunturiluontoa. Jokien vedenkorkeus on keväisin arvaamaton. Tutun reitin kiertäminen ei keväisin onnistu kahlaamatta uomassa, joka virtaa jääkylmää sulamisvettä. Jääleinikille Lapinalppiruusu ja taustalla uuvana. Muuttuva kevät Vuodet eivät tietenkään ole samanlaisia keskenään. Sama virta, joka eilen oli kahlattavissa, voi seuraavana päivänä olla liian vuolas ylitettäväksi. 20 suomenluonto.fi Rospuuttoaikana märkä tunturiluonto on erityisen herkkää kulumiselle, ja omat retket on suunniteltava tarkoin. 20 suomenluonto.fi. Kulkemista hankaloittavat myös tulvivat purot ja joet. Jos lumien sulaminen kiihtyy, joet alkavat tulvia nopeasti. Kun keväät aikaistuvat, talviasuiset kiirunat ja riekot menettävät värinsä antaman suojan. Uuvana. Talviset vesisateet ja kesäisten lumien väheneminen vaikuttavat näiden selviytymiseen, ja muuttavat koko tunturiluontoa. Kun kasvukausi pitenee, luminen aika lyhenee. Pohjoisessa ilmasto lämpenee tutkimuksien mukaan jopa neljä kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla, ja muutokset ovat jo selvästi havaittavissa. En halua aiheuttaa jälkiä hitaasti palautuvalle luonnolle, ja suosin siksi valmiita polkuja